NUMERO 8/2013 Pertti Vuorio Karhean kaunis kirja Koverharista Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Pertti Vuorio palkittiin viime keväänä kirjastaan, joka kertoo Koverharin raudan- ja teräksentekijöistä. Sivut 8–9 Punainenkaan lanka ei kadonnut Turun liikuntapäivän virkkuuviestissä. Tuomaripa olikin Suomen Punaisesta Rististä. Virkkuviestikin lajina Turun liikuntapäivillä Puunaisen Ristin vapaaehtoisista löytyi pätevää tuomarointiapua, kun Turun liikuntapäivän virkkuuviestin tulokset piti ratkoa. Ja mikä ettei, kuuluuhan SPR:n arvoihin inhimillisyyden lisäksi tasapuolisuus ja puolueettomuus, kuten liivikin kertoo. Virkkuuviesti oli lajiuutuus tapahtumassa, jonka Eläkeläiset ry järjesti yhdessä kumppaniensa kanssa Turun Kupittaalla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, samanlainen tapahtuma järjestetään ensi syksynä Jyväskylässä. Sivu 21 Matti Virtanen. Eläkeläiset ry toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Tänä vuonna olemme lahjoittaneet joulukorttirahan Suomen Punaisen Ristin Hyvä joulumieli -keräykseen. Eläkeläiset ry:n toimisto on kiinni 24.–26.12.2013 ja 31.12.2013–1.1.2014 Pitkä pesti Kaarina Eläkeläiset ry täytti 40 vuotta. Matti Virtanen oli puolet siitä ajasta yhdistyksen puheenjohtajana. Sivut 40–41 Tuhdisti tervehdyksiä Eläkeläinen-lehti kiittää kaikkia joulutervehdysten kerääjiä ja tervehtijöitä. Sivut 22–39
2 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN T Eläkejärjestelmä avoimeksi ja yhtiöiden lähipiirikaupat julkisiksi yöeläkeyhtiöiden ja -laitosten johdon toistuva kompurointi julkisuudessa syö eläkeyhtiöiden uskottavuutta ja luottamusta eläkejärjestelmään. Kyse ei ole eläkeyhtiöiden julkisuuden hallinnan pettämisestä, vaan paljon vakavimmista rakenteellisista ongelmista yhtiöiden toiminnassa, hallinnossa ja niiden valvonnassa. Julkisuuden ryöpytyksessä ovat useaan kertaan olleet niin työeläkeyhtiöiden johdon muhkeat palkat, bonukset ja sivutulot, räätälöidyt eläke- ja muut työsuhde-edut kuin myös yhtiöiden johdon lähipiirikaupat ja hallinnon sidonnaisuudet. Ryöpytys ei ole rajautunut yksin yhtiöiden palkkajohtajiin, vaan osansa siitä ovat saaneet myös yhtiöiden hallinnon jäsenet. Tuorein kohu käytiin Kuntien eläkevakuutus Kevan ympärillä. Julkisuuden synnyttämän epäluottamuksen seurauksena toimitusjohtaja Merja Ailus joutui jättämään paikkansa. Lähtiessään hän kuittasi runsaan 300 000 euron erorahan eläkelaitokselta. Ailuksen tapauksessa kyse ei ole vain teknisesti virheellisesti hoidetuista ja johdolle etua tuottaneista palkitsemisista, vaan palkitsemisen mittasuhteiden hämärtymisestä. Perinteisesti Kevan hallituksen ja toimivan johdon välit ovat olleet poikkeuksellisen kiinteät. Hallituspaikka on ollut tie eläkelaitoksen johtajaksi. Näin oli Ailuksenkin kohdalla. Hallituksen jäsenet ovat vuorollaan palkinneet eläkeyhtiön johtajia runsas- kätisesti, selvästi yli huippuvirkamiesten työsuhteiden tason. Lakisääteistä tehtävää monopoliasemassa hoitavan julkisen eläkelaitoksen johdolle ei pidä mittavan rahapalkan päälle kuulua enää miljoona-asunnot eivätkä loistoautot. Perusteluksi ei sovi, että Kevan johdon palkkaedut ovat kaukana yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden johdon työsuhde-eduista. Yksityisten työeläkeyhtiöidenkin sijoitusvarallisuus on peräisin lakisääteisistä eläkemaksuista ja yhtiöt hoitavat lakiin perustuvaa eläkkeiden hallinnointia. Yhtiöiden hallinnoimat eläkevarat ovat yksiselitteisesti tarkoitettu lakisääteisten eläkkeiden maksamiseen eivätkä eläkeyhtiöiden johdon ylimitoitettuihin etuihin. Ailukselle kertyi vuoden 2012 eläkejohtajan työstä ansioita bonuksineen yhteensä 285 000 euroa. Vastaavasti Varman toimitusjohtaja Vuorian työ arvostettiin 757 000 ja Ilmarisen Sailaksen 612 000 euroon. Lisäksi Vuorian kukkaroa paisutti Ailuksen vuosiansion suuruiset palkkiot pörssiyhtiöiden hallituspaikoista. Keväällä 2012 julkisuuteen nousseet Ilmarisen ja Varman johdon sisäpiirikaupat ja asuntojärjestelyt pakottivat eläkejärjestelmän toimintaa valvovan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon ja maan hallituksen ryhdistäytymään. Työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lainmuutoksen valmistelu laajennettiin koskemaan yhtiöiden johdon muita hallitusjäsenyyksiä ja eturistirii- Puheenjohtajan palsta KALEVI KIVISTÖ Muistatte varmaan, että järjestömme osallistui kehitysmaan vanhusten auttamiseen järjestämällä keräyksen Chilen mapuche –intiaaniheimon vanhusten hyväksi. Keräys toteutti sellaista kansainvälistä yhteisvastuuta, jota me haluamme arvojemme pohjalta edistää. Suomalais-ruotsalaisen suuryrityksen Stora Enson toiminta on myös entistä kansainvälisempää, mutta kokonaan toisella tavalla. Toimillaan niin meillä Suomessa kuin muualla maailmassa yhtiö toteuttaa omaa näkemystään globalisaatiosta. Näillä kahdella näkemyksellä on ero kuin yöllä ja päivällä. Suomessa Stora Enso on järjestänyt useammalle paikkakunnalle, viimeksi Kemijärvelle, melkoisen ongelman lopettamalla sieltä kannattavan sellutehtaan. Samalla se toimii aktiivisesti mm. Etelä-Amerikassa yhdessä sikäläisten suuryritysten kanssa. Ystäväni, kirjailija Antti Tuuri kirjoitti viimeksi ilmestyneeseen Ydin-lehteen (3/2013) mielenkiintoisen artikkelin, joka osoitti, millä tavoin yhtiön toiminta sivuaa myös meil- le tutun mapuche-kansan kohtaloa. Suhtautumisessa juuri tähän kansaan kulminoituu kahden globalisaatiota koskevan näkemyksen ero. Stora Ensossa Suomen valtio on suurin omistaja ja sen lisäksi myös meille eläkeläisille tärkeä Kansaneläkelaitos omistaa siitä osan. Globaaliksi, maailmanlaajuiseksi yhtiöksi kehityttyään se on siirtänyt tuotantoaan ”synnyinseuduiltaan” kehitysmaihin eli nykykielellä kehittyviin maihin, pienempien palkkojen ja alhaisempien kustannusten alueille. Samalla se voi toimia siellä vapaammin vailla niitä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä rajoituksia, joita se kohtaa kehittyneissä maissa. Uruguayssa yhtiö omistaa yhdessä chileläisen Arauco-yhtiön kanssa 225 000 hehtaaria maata, jolla se viljelee geenimuunneltua, nopeasti kasvavaa eucalyptus-puuta. Se on käynnistämässä kumppaninsa kanssa Montes del Platan selluloosatehdasta, jonka vuosituotanto on 1,3 milj. tonnia sellua. Yhtiö solmi Uruguayn hallituksen kanssa salaisen tatilanteiden ehkäisyä. Lainmuutoksen valmistelu tehtiin yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Ministeriön lakiluonnos sisältää myönteisiä asioita ja toteutuessaan se edistää työeläkeyhtiöiden toiminnan julkisuutta ja läpinäkyvyyttä. Luonnokseen ei ole kuitenkaan sisällytetty alaa valvovan Finanssivalvonta Fivankin aiemmin vaatimaa velvoitetta lähipiirikauppojen julkistamista. Myös sosiaali- ja terveysministeriö esitti aiemmin, että eläkeyhtiön ja muun johdon osakekaupat pitää julkistaa. Nyt ministeriö on valmistellut luonnoksen lakiesitykseksi, josta tämä oleellinen asia puuttuu. Helsingin Sanomien (5.11.) tiedon mukaan työeläkejohtajien osake- ja lähipiirikauppojen julkistamisen sisällyttäminen lakiluonnokseen kaatui Elinkeinoelämän keskusliito EK:n vastustukseen. Palkansaajajärjestöt eli SAK, STTK ja Akava olisivat halunneet julkistaa kaupat. Maan hallitukselta pitää nyt edellyttää ryhtiä muuttaa lakiluonnosta niin, että eduskunnalle annettavaan lakiesitykseen sisällytetään velvoite julkistaa kaikki työeläkeyhtiöiden lähipiirikaupat. Mikäli hallitus jää asiassa hampaattomaksi ja suostuu työnantajapatruunoiden veto-oikeuteen, on eduskunnalta syytä odottaa jämäkkyyttä toteuttaa nämä eläkejärjestelmän avoimuuden kannalta välttämättömät muutokset. Lain tavoitteita eläkejärjestelmän läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämisestä tukisi myös eläkkeensaajien edustus eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa, kuten Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry ja sen jäsenjärjestöt ovat vaatineet. Iloa ja vireyttä vuoteen 2014 L ämmin kiitos kuluneesta toimintavuodesta järjestön kaikille jäsenille ja ystäville sekä kaikille toiminnassamme mukana olleille ja sitä tukeneille ja avustaneille. Eläkeläistoiminta on tekijöittensä näköistä, kotikutoista ja sen lähtökohtana ovat jäsenistön tarpeet ja toiveet. Toiminta perustuu yhdistysaktiivien vapaaehtoiseen työhön ja yhdessä tekemiseen. Yhteinen toimintamme jatkuu hyvin ansaitun joululoman jälkeen. Mapuche-kansa ja globalisaation vaihtoehdot sopimuksen. Sopimuksella se sai luvan toimia erityisellä vapaakauppa-alueella, jossa yhtiö voi toimia verokarhun kämmenen ulottumattomissa. Uruguayn valtio sitoutui sopimukseen myös siltä varalta, että poliittiset voimasuhteet muuttuvat, ja valtio sitoutui korvauksiin, jos muutokset johtaisivat sopimuksesta poikkeamiseen. Ja sitten, mikä mielenkiintoista: Stora Enson yhtiökumppani Arauco on tunnettu yleisesti siitä, ettei se pahemmin piittaa laeista eikä aiheuttamistaan mittavista ympäristövahingoista. Etelä-Amerikassa yhtiö tunnetaan Chilen suurimman alkuperäisväestön, Mapuche intiaanien, maiden anastamisesta ja brutaalista väkivallasta maiden anastamista vastustavia Mapuche kansan jäseniä kohtaan. Stora Enson ja Araucon yhteisyrityksen toiminta ei näytä juuri sen paremmalta. Geenimuunneltu eucalyptus kasvaa vuodessa viiisimetriseksi ja viidessä vuodessa 25 metriä korkeaksi. Se imee tehokkaasti maaperän vesivarat ja ravinteet. Ja jos ja kun sellua ei aikanaan enää tehtaan markkina-alueella tarvita, tehdään tehtaalle samoin kuin Kemijärvellä ja moniaalla muualla: tehdas hylätään ja jätetään jäljelle raiskattu maa ja köyhä kansa. Ellei tämä ole siirtomaapolitiikkaa, niin mikä sitä on. Mapuche-kansan kohteluun tiivistyvät ne tavat, joilla tämän päivän globalisaatio ymmärretään. Yhtäällä se käsitetään, kuten Stora Enso kumppaneineen, kaikkien rajojen ja pidäkkeiden poistamisena voitontavoittelulta. Globalisaatio voitaisiin ymmärtää myös toisin: sosiaalisen vastuun laajenemisena globaalille tasolle. Tämän ymmärryksen pohjalta järjestömme on toiminut pyrkiessään tukemaan mapuche kansan vanhuksia. Sama arvopohja on ollut myös Parasta Lapsille ry:llä, kun se on tukenut saman kansan lapsia. Järjestöjemme arvomaailmassa on kansainvälinen solidaarisuus keskeinen arvo. Siksi meille on alusta alkaen ollut selvää, että haluamme edistää sellaista globalisaatiota, joka toteuttaa kansainvälistä solidaarisuutta.
Nro 8 joulukuu 2013 – 3 ELÄKELÄINEN Timo Typpö vuoden eläkeläiseksi Espoossa Piikkarit-palkinnon sai Suunnistusliiton puheenjohtaja Kirre Palmi ja tunnustuspalkinnon Eva Rönkkö (oik.). Kuva: Tiina Rajala. Eläkeläiset ry:n Eva Rönkkö sai tasa-arvotyön tunnustuspalkinnon: Maahanmuuttajien asema tunnustetaan puheissa, mutta käytäntö raahaa jäljessä – Maahanmuuttajien asema Suomessa on kaksijakoinen. Heille tunnustetaan tasa-arvo puheissa, mutta käytäntö niin liikunta- kuin muidenkin palvelujen järjestämisessä laahaa pahasti jäljessä, sanoo Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi Rönkön liikunnan tasa-arvon edistämisestä Piikkarit-tunnustuspalkinnolla. Kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki luovutti Piikkarit-palkintolautakunnan esityksestä myönnetyn tunnustuksen Rönkölle marraskuun puolivälissä. Urheiluopisto Kisakeskuksen maahanmuuttajanaisten vertaisohjaajakoulutuksissa ja on pyrkinyt laajemminkin edistämään monikulttuurisuusteemaa liikunnan alan koulutuksessa.?? Kunnat aktiivisemmiksi Liikkeelle paneva voima Rönkkö sai palkinnon järjestelmällisestä ja vaikuttavasta työstä maahanmuuttajanaisten ja ikääntyvien maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi liikunnan avulla. Hän on työskennellyt eri organisaatioissa liikuntaryhmien vetäjänä, kouluttajana sekä lukuisissa yhteyksissä asiantuntijana. Eläkeläiset ry:n Palkintolautakunnan mukaan Eva Rönkkö on tehnyt työtään suurella sydämellä. Kuvassa hän vetää taukojumppaa Eläkeläiset ry:n Teemme yhdessä -hankkeen liikuntaseminaarissa syksyllä 2012. maahanmuuttajahankkeissa hän on työskennellyt vuodesta 2007. Rönkkö on palkintolautakunnan mukaan ollut liikkeellepaneva voima myös Rönkkö toivoo kunnilta aktiivisempaa otetta erityisesti ikääntyneiden maahanmuuttajien palvelujen järjestämisessä. – Se on ryhmä, joka helposti jää huomaamatta palveluja järjestettäessä, vaikka maahanmuuttajat nykyään jo yleensä tunnistetaan ja tunnustetaan tasa-arvoisiksi sekä valtion että kuntien erilaisissa ohjelmissa ja strategioissa, siis puheen tasolla. – Meidän keskuudessamme on myös ikäihmisiä, jotka eivät ulkonäöltään erotu maahanmuuttajiksi, mutta jotka eivät kuitenkaan osaa käyttää palveluja ilman opastusta ja tukea. Tällaisia ovat muun muassa inkeriläiset paluumuuttajat, joita on Suomessa useita kymmeniä tuhansia, Rönkkö sanoo. Rönkkö sanoo silmiensä avautuneen, kun hän Virosta muutettuaan opetti liikuntaa uussuomalaisille Helsingin kaupungin liikuntavirastossa. – On todella paljon meille liikuntaihmisille itsestään selviä asioita, jotka tuntuvat muualta tulleista vierailta. Keveältä hanketyöltä tuntunut hanketyö muuttuikin pitkän matkan juoksuksi ja sitten ultramaratoniksi. – Nyt seitsemättä vuotta Eläkeläiset ry:ssä monikultuurisuustyötä tehneenä on alkanut kirkastua, että tässä työssä ei ole maalia. Paikallakin merkitystä Piikkari-palkinnot jaettiiin Valtakunnallisen liikuntaja urheiluorganisaatio Valon toimitiloissa. Silläkin oli erityinen merkitys. – Suunnistaja-lehti haastatteli vuonna 1991 minua Eestin hiihtosuunnistusmaajoukkueen jäsenenä tämän talon edessä. Talo edusti minulle suomalaista urheiluelämää. En olisi voinut kuvitellakaan, että jonakin päivänä saan täällä tällaisen tunnustuksen, Rönnkö sanoo. (P.I.) Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n monitoimimies Timo Typpö on valittu vuoden 2013 eläkeläiseksi Espoossa. Vuoden Espoon eläkeläisen valitsee Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry, joka halusi valinnallaan muistaa nimenomaan tavallista rivijäsentä, jonka pyyteetön toiminta on tuottanut iloa ja hyötyä ikäihmisille. Timo Typpö on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä ja mielekkään elämän säilyttämiseen liittyviä tavoitteita, valitsijat totesivat. Timo Typöllä on ollut tärkeä osa Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n kotisivujen luomisessa ja ylläpitämisessä. Timo on perehdyttänyt jäseniä tietotekniikkaan. Sen ansiosta yhdistyksen jäsenten tietotekniikan käyttö on yleistynyt. Timo Typpö vetää yhdistyksessä myös musiikkiin liittyviä harrastusryhmiä. Hän perusti muutama vuosi sitten yhdistyksen ELMUSKA-kerhon. Se on synnyttänyt yhteislaulua ja karaokea sekä pienimuotoista kuoro- ja orkesteritoimintaa. Hän on osallistunut eri kokoonpanoissa moniin tapahtumiin ja siten tuottanut iloa laajemmaltikin, valintaa perusteltiin. Liikunnasta voimaa seminaarit keväällä Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma järjestää ensi vuonna alueseminaarit teemalla Liikkeellä voimaa vuosiin. Eläkeläiset ry on mukana hankkeessa yhteiskumppanina. Nyt on tiedossa seminaaripaikkakunnat ja päivät. Seminaareista kerrotaan tarkemmin järjestön ensimmäisesäs yhdistyspostissa keväällä. Seminaarit ovat seuraavasti: 17.3. Tampere, Juvenes kokouskeskus 29.4. Oulu, AVI:n rakennuksen kokoustilat 6.5. Joensuu, Tiedepuisto 14.5. Vantaa, Heureka 16.9. Turku, Paikka avoin 2.10. Rovaniemi, Lapin AVI:n juhlasali
4 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Pirkanmaan Omaishoitajat ry:n Hoito-Veljet -hanke onnistui hyvin Suurin osa miesomaishoitajistakin tukien ulkopuolella S uomessa noin 300 000 kansalaista pitää päivittäin huolta läheisistään., joilla on vaikeuksia selvitä yksin arjessa. Tällä hetkellä omaishoidontukea saa 40 000 omaishoitajaa, eli suurin osa ympärivuorokautisesti henkisesti ja fyysisesti raskasta sekä erittäin vastuullista hoivatyötä tekevistä omaishoitajista on kaikkien tukien ulkopuolella. Sitran selvityksen mukaan omaishoitajien vapaaehtoistyön ansiosta vuosittain säästyy yhteiskunnan varoja yli tuhat miljoonaa euroa. Halpaa ja hyvää hoitoa Omaishoidontuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 374 euroa kuukaudessa. raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava verotettava hoitopalkkio on vähintään 749 euroa kuukaudessa. Pirkanmaan Omaishoitajat ry:n eli PIONIn puheenjohtaja Aarre Alasen mukaan yhden omaishoitajan kulut ovat noin 13 200 euroa vuodessa. – Eli se on kaikkein halvin ja laadukkain hoitomuoto. Kun täytin syyskuun 20. päivänä 68 vuotta, Ilmariselta ilmoitettiin juhlallisesti, ettei minulle maksettavasta omaishoidontuesta peritä enää eläkemaksua. Yli kymmenen vuoden omaishoitajuuteni aikana syntynyt eläkekertymä lipsahtaa nyt minun eläkkeeseeni. Raha-automaattiyhdistys rahoitti PIONIn vuosina 2011-13 organisoiman Pirkanmaan Hoito-Veljet -hankkeen. Hankkeessa miesomaishoitajille on jaettu tietoa erilaisista etuisuuksista, sairauksien ja tapaturmien hoidosta sekä päivitettiin ruoanlaitto- ja kodinhoitotaitoja. Alanen kertoo, että Hoito-Veljet-hanke on ensimmäinen vain miesomaishoitajille suunnattu projekti koko Suomessa. Ikaalisten Kylpylässä on järjestetty – Kunnollisten tilapäishoitopaikkojen puute hoidettaville on pahin este miesomaishoitajien osallistumiselle yhdistyksemme toimintaan, sanovat PIONIn puheenjohtaja Aarre Alanen (vas.) ja projektipäällikkö Pertti Lahti. projektin puitteissa 12 Voimaviikkoa, joille on osallistunut 144 miesomaishoitajaa. – Neljän päivän virkistysjaksolla miesomaishoitajilla on ollut mahdollisuus irtiottoon arjesta keskusteluryhmien, asiantuntija-alusten, liikunnan ja kylpylässä rentoutumisen lomassa. Kaikkiaan Hoito-Veljet -hankkeessa on ollut mukana lähes 200 miesomaishoitajaa. Projektipäällikkö Pertti Lahti kertoo, että Pirkanmaalla on 700 virallista miesomaishoitajaa, Tampereella tarkka luku on 252. Virallisten miesomaishoitajien lisäksi Pirkanmaalla on tuhansia läheistään hoitavia miehiä, joista ei tiedetä. –Tukijärjestelmän ulkopuolella on ylivoimainen enemmistö omaishoitajista. Pirkanmaalla kuten koko maassa miehiä on omaishoitajista neljäsosa. Jokaiselle Ikaalisten kylpylän Voimaviikolle on osallistunut keskimäärin 12 miesomaishoi- tajaa. Aarre sanoo, että meinasi usein itku tulla, kun kuunteli pirkanmaalaisten miesomaishoitajien tarinoita. – Osallistujina oli useita miehiä, jotka olivat hoitaneet vaimoaan yli kymmenen vuotta, ja olivat nyt ensimmäistä kertaa lomalla koko omaishoitoaikanaan, kuntoutuksesta puhumattakaan. Jotkut sanoivat, että he olisivat voineet olla pitempäänkin, jos vain olisi kunnon hoitopaikka hoidettavalleen. Aarren mukaan pahin este omaishoitajien osallistumiselle kodin ulkopuoliseen toimintaan on se, että hoidettavalle ei ole kunnollisia hoitopaikkoja, jossa hoidetaan eikä pelkästään makuuteta hoidettavaa. Suurin syy siihen, etteivät omaishoitajat saa tukea on tiedon puute. Alanen ja Lahti sanovat, että kunnat eivät tiedota avoimesti omaishoitajille siitä, millaiseen tukeen omaishoitajat ovat oikeutettuja. Tutkija Sari Kehusmaa, Kelan tutkimusosasto: Omaishoito säästää 2,8 miljardia euroa vuodessa Yllä olevassa jutussa kerrotaan Sitran tutkimuksesta, jonka mukaan omaishoitajien vapaaehtoistyö säästää yhteiskunnan varoja yli miljardi euroa vuodessa. Tutkija Sari Kehusmaa Kansaneläkelaitoksen tutkimusosastolta on arvioinut, että summa on vielä suurempi pelkästään ikääntyneiden vanhusten hoidossa. Tässä tilastolaatikossa olevat keskimääräiset Toimintakyvyltään ja terveydeltään samankuntoisen henki- kustannukset Säästö verrattuna lön hoidon keskimääräiset kokonaiskustannukset eri vaihtovain virallisia vuodessa ehdoissa (2010 omaishoidontuki minimi 4164 euroa/vuosi) (2010 rahana) palveluja saaviin tiedot ja kuviot ovat Sari Kehusmaan esitelmästä Kelan eläkeasiain neuvottelukunnan kokouksessa 20.9. Omaisten avulla saavutettu säästö – 140 000 ikääntynyttä henkilöä Vain omaishoitoa, yksinasuja 6 000 19 300 – keskimääräinen säästö/henkilö/vuosi 20 000 euroa Vain omaishoitoa, yhteistalous 4 900 20 400 – säästöä yhteensä 2,8 miljardia euroa vuodessa Sekä virallisia palveluja että omaishoitoa saava 22 300 3 000 Vain virallisia palveluja saava 25 300 – vertaa: vanhuuden palvelumenot yh teensä sosiaalimenolaskelmassa 2,1 miljardia euroa (vuonna 2010)
Nro 8 joulukuu 2013 – 5 ELÄKELÄINEN Huomisen kynnyksellä -tutkimus: – Esimerkiksi sairaalasta kotiuttamisen yhteydessä pitäisi omaishoitajalle kertoa kaikista niistä eduista, mitä hänellä on oikeus hakea. Käymme näistä asioista jatkuvaa valitussotaa, koska maksatukset ovat yhtä sillisalaattia. – Kaikilla Pirkanmaan kunnilla on omaishoitajien tukien suhteen omat käytäntönsä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ainoastaan suositukset alimmista omaishoidon tuista. Eri kunnissa kaikki tukien määrät ja luokat vaihtelevat paljonkin, Lahti sanoo. Roolijako hiertää PIONI:ssa on noin 250 jäsentä. Kahden vuoden aikana jäsenmäärä on nelinkertaistunut. Melkein puolet jäsenistä on miehiä. Miesomaishoitajien perusongelmana on Lahden mukaan tietämättömyys eduista, yksin jääminen sekä kynnys tulla mukaan omaishoitajien toimintaan, koska se on hyvin naisvaltaista. Tässä suhteessa kynnys on yhtä korkealla kuin opetuspuolella tai seurakuntien toiminnassa. – Olemme käyneet mm. seurakunnan ryhmissä esittelemässä PIONIn toimintaa ja kaikki osanottajat ovat järjestään olleet pelkästään naisia. Sukupuolten roolijako näkyy yli 60-vuotiaiden miesten keskuudessa. Sama on kaveri, joka houkuttelee toimintaan mukaan. Tekstiviesteillä on saatu aika hyvin porukkaa liikkeelle. Kaikissa julkisissa paikoissa pitäisi olla informaatiota esillä. Maakunnissa on helpompaa saada omaishoitajia mukaan toimintaan kuin Tampereella. Etsivän työn merkitys on todella suuri. VR:n tavara-asemasta Villa Pioni? Aarre haaveilee, että VR:n vanhaa, vihreää tavara-asemaa ei pureta vaan siitä tehdään Villa Pioni, eli pirkanmaalaisten omaishoitajien toimintakeskus. – Kun Voiman kiinteistö meni alta, katseemme kohdistuu toiveikkaana VR:n makasiiniin. Lumppulinnasta, eli makasiinin vieressä olevasta punaisesta tiilitalosta voisi kunnostaa omaishoitajien hotellin. MoPO eli monikulttuuriset omaishoitajat on vuoden 2016 loppuun asti kestävä hanke, jonka kohderyhmänä ovat entisen Neuvostoliiton alueelta Pirkanmaalle muuttaneet venäjän- ja vironkieliset omaishoitajat mukaan lukien inkeriläiset paluumuuttajat. – Hankkeen avulla pyrimme tekemään ymmärrettäväksi, mitä etuuksia omaishoitajat ovat oikeutettuja maassamme saamaan. – Tavoitteena on auttaa ja tu- Ikääntyneiden ääntä ei kuulla Ikääntyneet eivät mielestään saa ääntää kuuluviin yhteiskunnassa. Enemmistö on enemmän tai vähemmän tyytymätön. Eläkeläisjärjestöjen toivotaan keskittyvän erityisesti iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen. Tiedot ilmennevät Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n lokakuussa julkistamasta Huomisen kynnyksellä -kyselystä. Valtaosa 55–79-vuotiaista kokee olevansa melko tyytyväinen omaan elämäänsä nykyisin. Yleistyytyväisyys omaan elämään on suurempaa kuin tyytyväisyys taloudellisiin olosuhteisiin tai vaikutusmahdollisuuksiin. Vähiten tyytyväisiä ikääntyneet ovat siihen, missä määrin he tulevat kuulluksi yhteiskunnassamme. Enemmistö on enemmän tai vähemmän tyytymätön. Työelämässä vielä mukana olevat ovat aiempaa tyytymättömämpiä. Työssä olevien usko omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa elämänsä kulkuun on heikentynyt. – Valtaosa vastaajista sanoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Nuoruutta ihannoidaan liiaksi. Ikääntyneitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina. Viesti on yksiselitteinen, TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen arvioi. Palveluista huolta – Nykyisin koetaan suurimmiksi ongelmiksi eläkkeiden pienuus, yksinäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys, Pehkonen selosti. Kyselyyn vastanneet arvioivat, että kymmenen vuoden päästä sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys korostuu nykyistä enemmän. Eläkeläisjärjestöjen pitäisi Pehkosen mukaan erityisesti keskittyä ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen. Yksinäisyys vaivaa Pihtiputaalaisen Maire Variksen kuva Omaishoitajan arkea sai kunniamaininnan kesäpäivien valokuvakilpailussa. roolijaon ongelma pätee myös siinä, miksi niin vähän miehiä on sairaanhoitajina tai päiväkotien tehtävissä, Lahti sanoo. Aarren mukaan valoisa puoli on se, että kun kerran ukko-omaishoitaja astuu omaishoitajien toiminnan kynnyksen yli, jatkossa hänen on paljon helpompi tulla ja osallistua toimintaan, koska toiminnan ohessa hän saa paljon arvokasta tietoa vastuulliseen työhönsä. Projekteja hoitaessaan Pertti on törmännyt jatkuvasti tiedottamisen ongelmaan. – Pelkkä ilmoitus paikallislehdessä ei riitä. Se on kallista houkuttelua puskaradioon verrattuna. Tehokkainta on se, jos kea kohderyhmän perheitä jatkamaan keskellämme omaa perinnettään, johon olennaisena osana kuuluu lähimmäisten hoito perhepiirissä. Esimerkiksi Virossa on edelleen velvollisuutena, että perheet hoitavat vanhuksensa fyysisen elämän loppuun saakka. Lahti muistuttaa, että kaikilla Suomessa asuvilla on yhdenvertaiset oikeudet saada omaishoidontukea.Aarre huomauttaa, että Hoito-Veljet -hankeen päätyttyä miesomaishoitajatoiminnalle on odotettavissa jatkoa. Lisätietoja PIONIn hankkeista saa osoitteesta: www.pioniry.fi JUHA DRUFVA Ikääntyneiden henkilökohtaisista peloista yleisimmät ovat oma sairastuminen ja liikuntakyvyn menettäminen. Vaikka sairastuminen pelottaa, niin omaa kuo- TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkosen mukaan yksinäisyys koetaan nyt suuremmaksi ongelmaksi kuin kolme vuotta sitten. lemaa ei pelätä. Yli 74-vuotiaita, tutkimuksen ikääntyneimpiä, huolestuttaa keskimääräistä useammin yksinäisyys. He kokevat yksinäisyyden uhkaksi, pelottavaksi asiaksi, siitäkin huolimatta, että eivät koe asiaa akuutiksi ongelmaksi tällä hetkellä. – Jos verrataan vuoden 2010 tuloksiin, niin näyttää siltä, että yksinäisyys olisi suurempi nykyhetken ongelma tai ainakin näin koetaan, Pehkonen pohti. Tulevaisuuden näkymiä selvittävä Huomisen kynnyksellä -kysely tehtiin nyt neljännen kerran. Se on tehty kolmen vuoden välein, edellinen vuonna 2010. Enemmistö 55–79-vuotiaista suomalaisista kokee lähes vastustamatonta tai melko suurta halua parantaa ystävyyssuhteita ja liikkua aktiivisemmin loppuelämänsä aikana. Moni tahtoo myös auttaa lähiomaisiaan taloudellisesti, muuttaa elintapojaan ja matkustella. Ansiotyö kiinnostaa Lähes joka toinen 55–79-vuotias on kiinnostunut tekemään ansiotyötä osa-aikaisesti tai koko- päiväisesti vanhuuseläkkeellä. – Kiinnostus on lisääntynyt vuodesta 2010, Pehkonen kertoi. Vain neljä prosenttia voisi harkita kokopäiväistä työtä, mutta osa-aikaista työtä voisi harkita lähes joka toinen. Yli 70-vuotiaistakin neljännes pitää osa-aikaista ansiotyötä mahdollisena omalla kohdallaan. Nykyistä 63 vuoden eläkkeellesiirtymisen alaikärajaa pitää hyvänä kolme neljästä vastaajasta. Liian alhaisena sitä pitää kuudesosa. Tutkimuksen kohdejoukkona on maan 55–79 vuotta täyttänyt väestö. Tutkimusaineisto kerättiin kirjekyselynä touko-kesäkuussa. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 116. Väestörekisteri ei luovuta yli 80-vuotiaiden henkilötietoja tutkimuksiin, siksi vanhimman vastaajat ovat 79-vuotiaita. Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen raportti löytyy Internetistä: www.eetury.fi ja Ajankohtaista. Teksti ja kuva: VESA TOIKKA Suomessa on paljon ikäsyrjintää Suomalaisista kolme neljästä (75 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Selvä enemmistö (59 %) kansalaisista sanoo, että ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina. Nuorempi osa väestöä (15-30-vuotiaat) ei ole aivan yhtä vakuuttunut tästä asiasta kuin ikääntyneemmät kansalaiset. Kuitenkin myös nuorista lähes joka toinen yhtyy väittämään. Tutkimuksen teki TNS Gallup Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa tehtiin 912 haastattelua. Vastaajat olivat 18–74-vuotiaita. – Suomalaisista 2/3 (67 %) arvioi, että nyky-yhteiskunnassa ihannoidaan liiaksi nuoruutta. Etenkin ikääntyneemmät kansalaiset ovat valmiita allekirjoittamaan väittämän. Nuorista joka toinen on sitä mieltä, että nuoruutta ihannoidaan liiaksi. Kaksi viidestä nuoresta torjuu ajatuksen, TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen kertoo.
6 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Nyt on tietoa tarjolla roppakaupalla Eläkeläiset ry:n kierros yhdistyksistä lähidemokratian tukena, EETU:n ja Sitran seminaarit vahvoista vanhusneuvostoista Eläkeläiset ry:n yhdistysten toimihenkilöille ja jäsenille on ensi vuonna tarjolla runsaasti tietoa vanhuspalvelulaista ja siitä, kuinka yhdistykset ja yksityiset ihmiset voivat edistää sen toteuttamista kunnissa. Eläkeläiset ry aloittaa tammikuun lopulla aluekierroksen, jonka teemana on eläkeläisyhdistystys lähidemokratian tukena. Kierroksen tilaisuuksissa käsitellään muiden ajankohtaisten asioiden rinnalla sitä, kuinka yhdistykset voivat tukea ja valvoa vanhuspalvelulain toteuttamisesta alueellaan. Aluekierroksen tilaisuuksiin kutsutaan yhdistysten puheenjohtajat sekä yhdistyksiin kuuluvat vanhusneuvostojen jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi jokaisesta yhdistyksestä kutsutaan vielä yksi toimhenkilö tai jäsen, jonka yhdistys voi valita. Kierros ulottuu jokaiseen aluejärjestöön. Se alkaa Pohjanmaalta ja päättyy maaliskuun alussa. – Aluekirroksella tarkastellaan myös vanhuspalvelulakia järjestön ja yhdistysten toiminnan näkökulmasta. Vanhuspalvelulaki on väline, jolla voimme edistää ikäihmisten oikeuksien toteutumista, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Partanen tähdentää, että Eläkeläiset ry:n aluekierros ja sen kanssa osittain samaan aikaan järjestettävä EETU:n ja Sitran Vahvat vanhusneuvostot -seminaarikierros eivät ole toisiaan poissulkevia, koska niiden näkökulma on erilainen. – Yhdistysten tulee osallistua myös EETU–Sitra-hankkeen seminaareihin, koska niistä saa varmasti paljon uutta tietoa vanhuspalvelulaista ja vanhusneuvostojen työstä. Partanen huomauttaa, että seminaarikierroksen paikkakunnat eivät käy aivan yksiin Eläkeläiset ry:n aluejärjestörakenteen kanssa. – Tarkoituksena onkin, että yhdisatykset valitsevat lähinnä itseään olevan paikkakunna, helsinkiläiset yhdistykset esimerkiksi Vantaan. Eläkeläiset ry osallistuu Vahvat vanhusneuvostot -tapahtumien järjestelyyn yhdessä toisten EETUn jäsenjärjestöjen ja Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) kanssa. Seminaarit ovat keskeinen osa EETU:n hanketta Aktiivinen ja hyvinvoipa ikäihminen, joka alkoi viime syksynä ja jatkuu vuoden 2015 maaliskuun loppuun. Eläkeläisyhdistys lähidemokratian tukena Päivämäärä ja aika Aluejärjestö Paikka 27.1. klo 10-15 Pohjanmaa Nurmon kirjasto, Nurmontie 20, Nurmo 28.1. klo 10-15 Etelä-Häme Wanha Herra, Laaksokatu 15, Lahti 30.1. klo 10-15 Kainuu hotelli Kajaani, Onnelantie 1, Kajaani 3.2. klo 10-15 Satakunta Länsihovi, Korpraalintie 1, Pori 4.2. klo 10-15 Savo Kuntoranta 5.2. klo 10-15 Savo Puistonkulma, Asematie 16, Kiuruvesi 6.2. klo 10-15 Uusimaa Puistokulma, Vantaa 7.2. klo 11-16 Lappi Rovaniemen työväentalo, Lapinkatu 2 14.2. klo 10-15 Helsinki Hermannin-kerho, Helsinki 17.2. klo 10-15 Keski-Suomi Valorinne, Kyllöläntie 16, Jyväskylä 18.2. klo 10-15 Varsinais-Suomi Verkatehdas, Verkatehtaankatu 4, Turku 26.2. klo 10-15 Pohjois-Karjala Palvelutalo Kotiranta, Välskärintie 9, Eno 27.2. klo 10-15 Jokilaaksot Kempeleen tt, Koskelantie 24, Kempele 28.2. klo 10-15 Jokilaaksot Korkatin kartano, Pulkkilantie 810, Haapavesi 6.3. klo 10-15 Pirkanmaa Tapiola, Karhukatu 71, Tampere 7.3. klo 10-15 Kaakkois-Suomi Monitoimitalo, Pormestarinkatu 10, Lappeenranta Sitran Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä -avainalue EETUn Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen -hanke VAHVAT VANHUSNEUVOSTOT Ääni kuuluviin – osaaminen näkyväksi 16.1. Turku (Puutarhakatu 1) 20.2. Tampere (Aleksis Kiven katu 14 – 16) 5.3. Jyväskylä 26.3. Joensuu 27.3. Kuopio 9.4. Porvoo 13.5. Kajaani (Koskikatu 2 – 4) 14.5. Oulu 15.5. Rovaniemi 17.9. Seinäjoki 18.9. Kokkola 2.10. Vantaa 23.10. Kouvola 12.11. Vaasa Seminaarin tarkoitus Keräämme seminaarissa kokemuspohjaista tietoa vanhusneuvostotyöskentelystä. Vanhusneuvostotyön edelleen kehittämiseksi etsimme uusia ajatuksia ja toiveita vuorovaikutteisella ryhmätyöskentelyllä ja alustuksilla. Kohderyhmä Kaikki vanhusneuvostojen toiminnasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneet, kuten esimerkiksi - entiset ja nykyiset vanhusneuvostojen jäsenet - EETUn jäsenjärjestöjen jäsenet - kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt Kaksikielisyys Vaasan seminaarin ohjelma järjestetään ruotsinkielisenä. Lisäksi Turun, Tampereen, Porvoon, Kokkolan ja Vantaan seminaareissa on mukana ruotsinkieliset ryhmät ryhmätyöosioissa. Tervetuloa vaikuttamaan! Järjestämme ideoivan seminaarikiertueen yhteistyössä Sitran sekä Sitran Turun ja Tampereen hankkeiden kanssa. Kokoamme osallistujien kanssa kokemuksia van-husneuvostotyöstä. Tältä pohjalta kehitämme uusia toimintatapoja ja -malleja vanhusneuvostojen toiminnan kehittämiseksi. Ilmoittautumiset vähintään 2 viikkoa ennen kirjallisesti – jari.latvalahti@eetury.fi Tarvittavat tiedot – Etu- ja sukunimi – Organisaatio ja tehtävänimike – Puhelinnumero ja sähköposti Muuta huomioitavaa – Seminaari on maksuton! – Emme ota vastaan varauksia – Seminaariin otetaan 100 osallistujaa Peruutukset viimeistään 1 viikkoa ennen Lisätietoja: jari. latvalahti@eetury.fi, 050 312 0298
Nro 8 joulukuu 2013 – 7 ELÄKELÄINEN Vanhusneuvosto kaipaa valtaa Tampereella Tampereella on toiminut vanhusneuvosto jo 25 vuotta, mutta valtaa sillä ei juuri ole. Vanhuspalvelulaki antaa selkänojaa, mutta vaikuttaminen vaatii paljon työtä. Vanhuspalvelulakia on pilotoitu kahdeksalla alueella eri puolilla Suomea. Yksi pilotointipaikoista on ollut Tampere, jossa on mietitty mm. vanhusneuvoston toimintaa. – Vanhusneuvon kehittämistyö alkoi puolitoista vuotta sitten analysoimalla nykytilannetta, Tampereen kaupungin suunnittelija Kirsi Nurmio kertoo. Hän toimii vanhusneuvoston esittelijäsihteerinä. Tampereen kaupunki on mukana Sitran rahoittamassa ”Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä” -avainaluekehitystyössä. Maaliskuuhun 2015 jatkuvassa hankkeessa mietitään mm. vanhusneuvostojen toiminnan kehittämistä. Uusia toimintamalleja etsivään kehitystyöhön osallistuvat myös Turun kaupunki ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. – Eniten työtä vaatii nyt vaikuttaminen. Miten päästäisiin tarpeeksi vaikuttamaan ajoissa ja tarpeeksi laajasti. Tässä on paljon tekemistä. Paljon on edistytty, mutta vielä tämä on työtä edessä. Tampereella on toiminut vanhusneuvosto jo 25 vuotta. – Yhä koetaan, että vanhusneuvostoa ei tunneta. Ikäihmisten järjestöt toki sen tuntevat. Mutta muut ikäihmiset tai kaupungin virkamiehet tuntevat huonosti. Vanhusneuvoston työ on keskittynyt sosiaali- ja terveyspuolen ikäihmisten palveluihin. – Aika vähän on keskusteltu - kuten laki nyt edellyttää - kaupunkisuunnittelusta, joukkoliikenteestä, kulttuurista, liikunnasta tai toimintakyvyn ylläpitämisestä. Vanhusneuvosto on Nurmion Puheenjohtaja Arja Ojala (oik.) ja esittelijäsihteeri Kirsi Nurmio haluavat kehittää vanhusneuvoston vaikuttamista. mukaan usein päässyt hyvin myöhään käsittelemään asioita. Monesti asiat on ollut käytännössä jo valmiita, jolloin vanhusneuvosto on voinut saada niihin vain vähäisiä muutoksia. – Tavoitteena on, että vanhusneuvoston edustajat pääsisivät mukaan toimikuntiin ja tapaamaan virkamiehiä, jolloin he voisivat paremmin vaikuttaa asioihin. Poliittinen kokoonpano Tampereen vanhusneuvostossa on 11 jäsentä. Kokouksia on noin kerran kuussa. Kokoukset eivät voi Nurmion mukaan kestää useita tunteja, mitä hän ensin yritti. Asiamäärä täytyy olla aika vähäinen, jotta jäsenillä on aikaa keskusteluun. – Vanhusneuvoston nimittää kaupunginhallitus toimikaudekseen poliittisista eläkeläisjärjestöistä. Tämä on aiheuttanut polemiikkia, miksi muut järjestöt eivät ole mukana. Meillä on Elonpolkujen verkostossa yli 70 erilaista järjestöä, joista monet haluaisivat osallistua vanhusneuvoston työskentelyyn. Mistä löydettäisiin rajat, miten valittaisiin, mitkä niistä pääsisivät mukaan vanhusneuvostoon. Jos olisi kiertävä systeemi, ei pitkäjännitteinen työ onnistuisi, Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala arvioi. Tapahtumat huomataan Vanhusneuvoston lausunnot eivät mene läpi mediassa läheskään aina. Vähän kevyemmät uutiset voivat mennä paljon paremmin läpi. Lokakuun lopulla julkistettiin vanhusneuvoston valitsema Vuoden 2013 vanha vaikuttaja. Se huomioitiin hyvin tiedotusvälineissä. – Tammelan torilla järjestimme vanhustenviikolla lettutilaisuuden, Nurmio kertoo. Media huomioi hyvin tämän tapahtuman. – Lettutilaisuudessa tuli ilmi, että ihmiset mieltävät meidät herkästi kaupungin etäispäät- teeksi, joka kertoo ja selittää kaupungin puolesta asioita. Näinhän ei asia ole ja siksi emme ole valinneet vanhusneuvostoon valtuutettuja ja luottamushenkilöitä vanhusneuvoston jäseniksi. Roolit pysyvät näin paremmin selkeinä, Arja Ojala selittää. – Nettisivut on etusijalla, vaikka toki kaikki eläkeläiset eivät niitä käytä. Mutta ne täytyy olla kunnossa. Siellä pitää olla ajantasaista tietoa ja tarpeeksi. Tampereen vanhusneuvostolla on oma budjetti. Varoja käytetään toimintasuunnitelman mukaan. VESA TOIKKA Projektipäällikkö kutsuu vaikuttamaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen -hankkeen projektipäällikkönä aloitti syyskuun puolivälissä Jari Latvalahti. EETUn hanke on keskeinen osa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä avainaluetta. – Tehtäväni on toimia tiiviissä yhteistyössä EETUn työvaliokunnan ja Sitran avainalueen kanssa, uusi projektipäällikkö kuvailee työtään. Jari Latvalahti on toiminut edelliset kymmenen vuotta julkishallinnon alalla toimivassa kehityskonsultointiyhtiössä, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä tietoyhteiskunta-asioiden parissa. EETUn hankkeen päätavoitteena on luoda uusia toimintamalleja ikäihmisten kuulluksi Projektipäällikkö Jari Latvalahti toivoo runsasta osallistumista hankkeen toimintoihin. Kuva: Hannele Vuori. tulemisen lisäämiseksi ja juurruttaa käytäntöön lähidemokratiaa edistäviä toimintatapoja. - Hanke kestää maaliskuun 2015 loppuun, ja siihen mennessä on saatava paljon aikaiseksi. Aikaa ei siis ole hukattavaksi, Jari jatkaa. Heinäkuun alussa voimaan astunut vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat asettamaan vanhusneuvostot 1.1.2014 lukien. EETUn hankkeessa huomioidaan erityisesti kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen vanhusneuvostojen kautta. - Vaikka vanhusneuvosto löytyy jo lähes joka kunnasta, on neuvostojen toimintaedellytyksissä vielä parannettavaakin. Muutakin kehitettävää varmasti on, ja siksi toivommekin, että saamme mukaan omien palveluidensa todelliset asiantuntijat – kansalaiset. EETUon avannut Facebook-profiilin, joka toimii kaikille avoimena kansalaisfoorumina. EETU toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi ideoimaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan. Eri kanavia ja keinoja – sähköisiä ja ei-sähköisiä – on tarkoitus käyttää monipuolisesti yhteisen keskustelun ja ideoinnin varmistamiseksi. - Vuoden alusta käynnistyy myös laaja seminaarikierros. Näihin vuorovaikutteisiin tilaisuuksiin toivomme paljon osallistujia, jotta mahdollisimman monen ääni pääsee kuuluville, Jari kutsuu. EETUn hankkeesta tulee pian lisätietoa muun muassa osoitteeseen www.eetury.fi. Enemmän tietoa Sitran avainalueen kokonaisuudesta on osoitteessa www.sitra.fi. MARJO PALOMÄKI Viime numerossa kerrottiin että Kansallista senioriliitto edusti vanhusneuvostopäiville Auli Väisänen. Oikeasti edustjaa oli Auli Raunio.
8 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Työsuojeluvaltuutettu Pertti Vuorio (vas.), pääluottamusmies Esko A Sukuvaara ja ammattiosaston puheenjohtaja Arnold Dahlen strategiapalaverissa. Kuva: Pekka Pajuvirta. Vuorion historia Koverharista kertoo työsuojelusta hyvinv P ertti Vuorion kirjoittama Koverhar. Raudan- ja teräksentekijöiden historia 1961–2011 on hyvä historiakirja. Se kertoo yhden ammattiosaston 50-vuotishistorian ja nostaa samalla asiantuntevasti esille vähän käsitellyn osan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta: kamppailun työolosuhteiden ja erityisesti työsuojelun kehittämiseksi. Työväenperinne ry palkitsi Koverhar-kirjan ansiot viime keväänä Vuoden työväentutkimus -palkinnolla. Palkintoraati arvosti Vuorion karun todellista kuvaa rakennemuutoksen Suomen työoloista ja kirjan monipuolisuutta. Vuorio kertoo myös naisten tulosta rauta- ja terästeollisuuteen sekä suomen- ja ruotsinkielsiten työläisten erilaisista tavoista ja jännitteistä Koverharin tehtailla Hangon Lappohjassa. Vuorio pitää työsuojelun sivuuttamista historiankirjoituksessa kiinnostavana ja outona piirteenä. – Siitä on kirjoitettu yllättävän vähän teollisuus- ja ay-historioissa. Kuitenkin 1970-luvulla tapahtui niin suuri murros, että se joka siirsi työsuojelun aivan uudelle tasolle. Mukana murroksessa Vuorio osallistui alusta alkaen murrokseen. Hänet valittiin vuonna 1974 uuden työsuojeluasetuksen mukaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi Koverhariin. Siinä tehtävässä hän toimi 12 vuotta. Valinta osui taitekohtaan. Edellisenä vuonna oli säädetty työsuojelun valvontalaki ja perustettu työsuojeluhallitus. Työsuojelutoimikunnat lakisääteistettiin, ja syksyllä 1974 työmarkkinajärjestöt solmivat sopimuksen valtuutetun ajankäytöstä. – Seuraavana kymmenvuotiskautena työsuojelu kehittyi huimasti.Koverharissa yksi sen tuloksista oli synkkien tapaturmatilastojen saaminen vuoteen 1985 mennessä erinomaiselle tasolle. Rahoituksen ohuus kärjisti rajuja oloja Työturvallisuuden kur- jaan jamaan vaikuttivat myös silkka välinpitämättömyys ja tietämättömyys, sitkeät perinteet, tuotantotavoitteiden ylivalta kaikesta muusta ja rakentelliset seikat, kuten tilojen ahtaus, valaistuksen ja ilmastoinnin kehnous ja suojarakenteiden puuttuminen. – Koverharin hirveät tapaturmaluvut johtuivat osittain kahdesta sille ominaisesta erityispiirteestä, jotka kärjistivät valimoteollisuuden yleisiä tekijöitä. Ne olivat tehdasta perustamisvaiheesta asti vaivannut rahoituksen ohuus ja työntekijärakenne. – Rahoituksen ohuuden vuoksi tehdas oli aina hieman keskeneräinen ja korjaukset pikemminkin tilapäis- kuin pysyviä ratkaisuja. Rahoituksen ohuuteen Koverhar lopulta kaatui vuonna 2012. – Kun rautatehtaan viereen rakennettu terästehdas käynnistyi 1970-luvun alussa, sille tuli paljon työntekijöitä Itä- ja Pohjois-Suomesta. Heillä ei ollut minkäänlais- ta kokemusta teollisesta työstä, saati raudan tai teräksen tekemisestä. – Olosuhteet tehtaalla olivat useille raju yllätys, suorastaa shokki. Moni lopetti työnsä heti ensimmäisen valun jälkeen. Ne taas, jotka jäivät. jäivät hyvin pysyviksi työntekijöiksi. Vaikka olosuhteet olivat karut, oli palkkataso vuorolisineen suhteellisen hyvä. Kokemattomuudesta ja vaarallisista työoloista maksettiin Koverharissa kova hinta v. 1972–1973. Vuoden sisällä menehtyi neljä työntekijää työtapaturmissa. Kesäseisokin aikana vuonna 1974 sattui vielä yksi kuolemaan johta- nut työtaparturma puhdistus- ja huoltotöissä. Uudistus oli monen tekijän summa Uuden lainsäädännön ohella työturvallisuuden kohenemiseen vaikuttivat Vuorion mukaan monet tekijät. Niitä olivat yhteistyö sekä työnantajan että asiantuntijalaitosten kanssa, työntekijöiden ja esimiesten koulutus ja Koverharin ruotsalainen osaomistus sekä Ruotsista palanneiden ja siellä parempaa nähneiden ja siihen tottuneiden suuri määrä tehtaalla. Vuorio mainitsee ertiyisesti toimitusjohtaja Henrik Öhlqvistin tarkastuskäynnin tehtalla syksyllä 1974. Ennen tarkastusta hän tapasi työsuojeluvaltuutetuun ja pääluottamusmiehen. – Tarkastuksessa hän kiinnitti huomiota niihin asioihin, jotka nousivat esille keskusteluissa meidän kanssa. Tarkastus muutti johtajienen ja osastopäälliköiden suhtautumista työsuojeluluun. Työsuojelutoimikuntien kokoukset käynnistyivät välittömästi ja tehtaan työsuojeluorganisaatio uudistettiin. Karun kaunis Koverhar on ulkonäöltäänkin karun kaunis kirja. Siitä kuuluu ansio Vesa Vuoriolle, joka on suunnitellut kirjan ulkoasun ja taittanut sen. Kuten nimestäkin voi arvella, on Vesa kirjoittajan lähisukulainen: graafikoksi opiskeleva poika. Muutenkin kirjaa on tehty lähes koko perheen voimin. – Ritvaa on kiittäminen kirjan oikeakielisyydestä, Vuorio kiittää vaimoaan, jonka kanssa hän on aikaisemminkin tehnyt kirjallisia töitä yhdessä, muun muassa kirjottanut TSL:n kustantaman työterveydenhuollon oppaan Terveenä työssä.
Nro 8 joulukuu 2013 – 9 ELÄKELÄINEN Pertti Vuorio (ylh.) kulki työsuojeluvaltuutettuna kamera taskussa. Kristian Sundströmiä hymyilytti onnettomuuden jälkeen: suojalasit säästivät silmän vaurioilta. Suurin osa kirjan kuvista on ammattiosastoon kuuluneen Sauli Hannulan ottamia. Niin myös kuva Tauno Parkkisenniemestä senkan huoltotöissä 1970-luvulla. vointivaltion rakentamisessa Evakkopoika tuli Muhokselta Suuri ansio työolosuhteiden kohentumisesta kuuluu ammattiosaston ja työntekijöiden valmiudelle tiukkoihin neuvotteluihin ja painostustoimiin. Monta uudistusta ja korjausta jouduttiin uudenkin lain aikana ajamaan läpi puoliväkisin. – Turvajalkineista piti vääntää vuosikausia. Osalle työntekijöistä työnantaja ne kustansi, mutta ei terästehgtaan valajille. Vasta vihjaukseno synnyttämän perseet penkkiin -uhkauksen jälkeen päästiin neuvotteluihin, jotka johtivat tulokseen, Vuorio kertoo. Pitkää jouduttiin neuvottlemaan myös näkökyvyn mukaisista suojalaseista. Ne saatiin erikseen määritellyissä tehtävissä työskenteleville vuonna 1984 tehdyllä sopimuksella. Valtakunnallisiin työmarkkinasopimuksiin oikeus laseihin tuli vasta 1990-luvulla. Samanlaista vääntöä käytiin ilmastoinnista, valaistuksesta, työpisteiden lämpötiloista työnantajien maksettaviksi jo sovituista virvokkeista kuumissa töissä. Asbestia ja kovia kaasuja Yhteistyö työsuojelupiirin ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa oli Koverharissa tiivistä. Se oli tarpeen muun muassa terveydelle vaarallisten häkä- ja muiden kaasujen mittauksissa ja niiden edellyttämien toimien valvonnassa. Työntekijöiden terveyttä uhkasi Koverharissa altistuminen asbestille ja savukaasujen vaarallisille yhdisteille, kuten häkäkaasulle ja PAH-yhdisteille, joita on valuhuuruissa. Niiden yhtenä osana on aine, jolla on syöpää aiheuttava ominaisuus. – Vuonna 1976 kysyin työterveyslaitokselta, onko valuhuurissa terveydelle vaarallisia aineita. Sitä ei ollut vielä silloin tutkittu. 1980-luvun alussa Oulun aluetyöterveyslaitos teki tutkimuksen, jossa huurujen PAH-pitoisuus selvisi. – Helsingin yliopiston Tvärminnen tutkimuslaitoksen tutkijoilta saatiin tieto, että masuuniprosessissa syntyy syanidia, supermyrkkyä. Siitä ei ollut kerrottu työntekijöil- le. Ympäristöön se saattoi joutua kaasun puhdistusjärjestelmästä. Varhaiskuntoutusta ja työkykyprojekteja Merkittävimpiä saavutuksiaKoverharissa oli varhaiskuntoutushanke, joka alkoi niinkin varhain kuin 1990. Sitä oli edeltänyt vuonna 1987 kokeilu, jossa Metalliliitto luovutti ammattiosaston käyttöön yhden kuntolomajaksoistaa Siuntion kylpylässä. Työterveyshuolto valitsi osallistujat ja työnantaja korvasi ansionmenetykset. – Korverharilaiset osallistuivat ikäänmtyminen kunniaan -projetkiin, jonka toteutti työterveyslaityos. Molemmat hankkeet olivat kattavuudeltaan ainutlaatuisia Suomen työmarkkinoilla, ja ne saivat osakseen suurta huomiota Vuorio kertoo. – Yhtestyön ansiota kuntouttuksenkin käynnistyminen oli: vaimo työskenteli silloin SAK:ssa juuri kuntoutusasioiden parissa. PEKKA ISAKSSON Ruotsin kautta Koverhariin K un Pertti Vuorio oli palannut seitsemänvuotiselta Ruotsin keikaltaan, moni kysyi, miksi hän palasi. – Minulla oli tapana vastata, että opin ruotsin kielen liian hyvin. Vastaus on Vuorion kommentti myös keskusteluun maahanmuutosta. – Ammattiosasto koulutti minut ruotsin kielen tulkiksi suomalaisille. Siinä tutustui maahanmuuton hankalaan siivuun. Vuorio lähti syntymäkunnastaan Muhokselta Ruotsiin 1960-luvun lopulla, kuten kymmenet tuhannet muutkin suomalaisnuoret. Hänellä on syvempikin näkökulma siirtolaisuuteen. Hän syntyi Muhoksella evakkoperheeseen vuonna 1944. Perhe oli lähtenyt taipaleelle Salmista. – Suvun siirtolaishistoria ulottuu vielä syvemmälle. Tutkimus on vahvistanut perämätiedon, että sukuni on tullut Salmiin 1700-luvun puolivälissä Bakun lähistöltä. Etnisesti tulijat olivat azereja. – Muhoksellakaan ei siirtolaisilla ollut helppoa. Tutuksi tuli hokema, että, menkää takaisin sinne, mistä lähdittekin. Ruotsissa Vuorio työskenteli aluksi tiilitehtalla, mutta siirtyi pian kuudeksi vuodeksi SKF:n Hoforsin terästehtaalle Falunin länsiopuolelle. Alue on teräsja metalliteollisuuden ruotsalaisia keskittymiä. Siellä ovat muun muassa Sandviken ja Fagersta. Siellä hikoili moni suomalainen 60- ja 70-luvulla. – Hoforsissa sain sekä ammattini peruskoulutuksen että työsuojelukoulutuksen, josta oli paljon etua Koverharissa, samoin ruotsin kielen taidosta kaksikielisellä paikkunnalla ja kaksikielisessä tehtaassa, Vuorio sanoo. Vuorio ei ollut ainoa paluumuuttaja. Koverhariin tuli 1970-luvun alussa 50– 60 Ruotsissa käynyttä metallimiestä. – Sillä oli valtava vaikutus. Tultiin huipputerästehtaist,a ja työsuojelussa Ruotsi oli silloin valovuosia Suomea edellä. Vuorio ehti olla Koverharissa töissä vain puoli vuotta, kun hänet valittiin varapääluottamusmieheksi. Tehtaan työsuojeluvaltuutettuna hän toimi vuoteen 1986, jolloin hän siirtyi Uudenmaan työsuojelupiiriin. Sitä ennen hän toimivapaalla Koverharista opetti kaksi vuotta työsuojelua SAK:n Kiljavan opistolla. Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin kouluttajana hän on työskennellyt Suomen lisäksi Slovakiassa ja Ukrainassa. Työsuojelun asiantuntemus näkyy ansiokaasti Koverhar-kirjassa. Etua on ollut myös siitä, että kirjoittaja on tuntenut käytännössä kaikki koverharilaiset, tiennyt keltä kysyä ja mitä kysyä. Koverhar-kirja on kaksikielinen. Sen on ruotsintanut Birgit Kvarnström. Se on julkaistu myös netissä. Se löytyy hakusanoilla koverhar nettiversio. (P.I.)
10 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Kalevi Kivistö Uudenkaupungin Eläkeläisten vuosijuhlassa Vapaaehtoiset eivät voi korvata ammattityötä vanhusten – Vapaaehtoistyö on erinomainen ja korvaamaton ammatillisen hoitotyön täydentäjä ja tukija myös vanhusten hoidossa. Se ei voi korvata varsinaista ammatillista työtä eikä sitä saa sellaisena käyttää, varoittaa Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Kivistö puhui vapaaehtoistyön merkityksestä ja asemasta Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa marraskuun alussa. Yhdistys juhli hotelli Aquariuksessa ja tarjosi napakan ohjelman ryytimeksi maukkaan kalakeiton ja herkulliset kakkukahvit noin 150 juhlijalle. Iloinen ja vireä joukko – Olemme aikaansaava, iloinen ja vireä joukko, hehkutti yhdistyksen puheenjohtaja Eila Lehti tervehdyssanoissaan. Juhlakin sen todisti. Kaikki ohjelma juhlapuhetta ja tervehdyspuheita lukuun ottmatta oli omaa tuotantoa. Tervehdyssanojen jälkeen Iltarusko-kuoro lauloi viisi ikivihreää johtajanaan Juhani Alkio ja sästäjänään Keijo Rantanen. Juhani Alkio oli myös toinen näyttelijä sketsissä, jossa hänen vastanäyttelijänsä oli Liisa Salo. Ansiomerkkien ja viirienb jaon jälkeen hän vielä esitti Spoon River Anttologia -henkiset Vanhan miehen tuumailut. Tiiviin, mutta kattavavan historiikin oli koonnut yhdistyksen entinen puheenjohtaja Tauno Lehtinen. Ennen yhteisesti laulettua Juhlamarssia nähtiin vielä Kaislojen vauhdikasta tanhuamista. Seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi kappalainen Samuel Mäkinen. Kaupungin puolesta juhlivaa yhdistystä tervehti sosiaali- ja terveysjohtaja Helvi Heiniö. Jaksamisellakin on rajansa Juhlan juontaja Harto Forss oli kaivanut esille tiedon, kuka Kurikan ryhtiä edustava moukarinheittäjä aloitteli kasvatustieteen opintojaan Jyväskylän yliopistossa syksyllä 1963, jolloin Uudenkaupungin Eläkeläiset ry perustettiin. No, kukapa muu kuin juhlapuhujaksi saatu Eläkeläiset ry:n puheenjohta- Juhani Alkio (etualalla) oli 50-vuotisjuhlassakin monena: kuoronjohtajana, näyttelijänä, tarinaniskijänä. Tässä hän kiittää yhdistystä ja järjestöä ansiomerkin ja viirin saaneiden puolesta. jaja Kalevi Kivistö. Hän puhui muun muassa vapaaehtoistyöstä. – Vapaaehtoisia on kaivattu entistä enemmän apuun, kun yritetään vastata lisääntyvän vanhusten hoidon tarpeisiin. Järjestöt tekevätkin asiassa parhaansa. Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on jo lähemmäs 10 000 aktiivista ystävää. Eläkeläisjärjestöt tekevät niin ikään parhaansa ystävien rekrytoimisessa yksinäisille vanhuksille., Kivistö totesi. Varsinaisina ystävätoiminnan arjen sankareina Kivistö piti omaishoitajia, joita hän kiitti mitatavsta työstä läheistensä auttamisessa. – 1,2 miljoonaa suomalaista auttaa läheisiään ainakin satunnaisesti, 300 000 toimii omaisten- sa pääasiallisena auttajana, 60 000 antaa jokseenkin säännöllisesti raskasta ja sitovaa omaishoitoa, ja heistä vain puolet, 37 000, saa kunnaltaan omaishoidon tukea. Yli puolet omaishoitajista on itse eläkkeellä, neljäsosa on jo 75 vuotta täyttäneitä, ja vain puolet pystyy pitämään hoidosta minkäänlaisia vapaapäiviä. – Omaishoitajien tilanne osoittaa, että vapaaehtoistyöhön turvautumisellakin on rajansa. Omaishoitajat jos ketkä törmäävät siihen, että jaksaminenkaan ei ole ehtymätön luonnonvara. Jo aikanaan Punaisessa Ristissä toimiessani saimme usein viestejä siitä, että sitoutuneilla ja hyvää työtä tekevillä vapaaehtoisilla ovat jaksamisen rajat tulleet vastaan, Kivistö sanoi. Yhteinen huoli Pohjoismaissa Kivistö viittasi myös Tanskassa ja Norjassa käytyyn keskusteluun käsitellessään vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn rajoja. Niistä puhuttiin Pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnan NSK:n vastikään järjestetyssä yhteisessä seminaarissa
Nro 8 joulukuu 2013 – 11 ELÄKELÄINEN hoidossa Tauno Lehtonen on ikäihmistenneuvoston varapuheenjohtaja. Toimiva malli ulkoiluystävistä Uudenkaupungin ikäihmistenneuvosto sai Vuoden vanhusteko -palkinnon Yhdistyksen harrastus- ja kulttuuritoiminta on vireää. Juhlassa esiintyi myös Kaislat-ryhmä Norjan Drammenissa. Suomesta NSK:n toimintaan osallistuvat Eläkeläiset ry ja Eläkeläisten keskusliitto EKL ry. – Rajat on syytä pitää kirkkaina monestakin syystä. Ammatillinen työ vaatii ammattitaitoa ja siihen liittyy olennaisena osana myös ammatillinen vastuu. Nämä asiat eivät ole noin vain siirrettävissä ainakaan niille vapaa- ehtoisille, jotka eivät ole saaneet alalle koulutusta. Kivistö muistutti, että ammatillinen vastuu on hoitoa saavalle oikeusturvakysymys. Millä tavoin mahdollisista hoitovirheistä koituva vastuu kannetaan, jos hoito on delegoitu ilman ammatillista asemaa ja sen myötä tulevaa virkavastuuta toimivalle vapaaehtoiselle? Kivistö kysyi. (P.I.) Iltarusko-kuoro lauloi juhlan alussa viisi laulua. Yhdistyksen puheenjohtaja Eila Lehti (kuva oikealla). Yleisö silmin nähden viihtyi juhlassa. Uudenkaupungin ikäihmistenneuvoston kehittämä toimintamalli yhdistysten jäsenistä ikääntyneiden ulkoiluystävinä palkittiin tänä vuonna Vuoden vanhusteko- palkinno1la. Neuvosto teki muutama vuosi sitten ikäihmisille kyselyn, jonka tulokset kertoivat yksinäisyydestä ja tarpeesta saada ystäviä kuuntelijoiksi ja virikkeiden välittäjiksi sekä tueksi ja seuraksi ulkoiluun ja liikuntaan. Neuvosto tarttui toimeen ja alkoi järjestää ulkoiluystävien kurssitusta ja järjestää toimintaa. Mukaan tuli eläkeläisjärjestöjen lisäksi muita vapaaehtoistoimijoita. – Vuonna 2010 ulkoiluystäviä oli 16, ryhmiä oli 4 ja toimipaikkoja oli 2. Vuosittain on tullut sekä paikkoja että ystäviä lisää.Tänä vuonna on ulkoiluystäviä jo 62, ryhmiä 9, toimipaikkoja 3. Kaikki ovat edelleen vapaaehtoisia, kertoo ikäihmisten- neuvoston varapuheenjohtaja Tauno Lehtonen. Uudenkaupungin Eläkeläiset ry ollut mukana toiminnassa alusta alkaen. Lehtosen mukaan ystävätoiminta on lisännyt myös muuta kanssakäymistä eläkeläisjärjestöjen välillä. – Ikäihmistenneuvosto on muutenkin aloitteellinen. Pyrimme pitämään yhteyttä päättäjiimme ja saamaan tietoja jo asioiden valmistus vaiheessa. Tällä hetkellä olemme vahvasti ajamassa Senioritalon rakentamista kaupunkiin. Merkittävänä saavutuksena pidän vanhusneuvolan saamista kaupunkiin neuvoston aloitteesta, Lehtonen sanoo. Vuoden vanhustekopalkinnon myöntävät Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa.(P.I.)
12 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n alustava koulutuskalenteri keväällä 2014 Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit Peruskurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk) 10.-14.2. Muistikerhojen ohjaajakurssi (2 pv) 10.2. ja 24.2. Yhdistystoiminnan perusteet toimihenkilöille: toimihenkilöiden tehtävät, yhdistyslaki, asiakirjojen laadinta. Vetäjänä Anu Mäki. Hinta 250 € (ph), 290 € (th). Ilmoittautuminen 13.1. mennessä. Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi (4 vrk) 10.-14.2. Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet taloudenhoitajille.Vetäjänä Anitta Koski. Hinta 250 € (ph), 290 € (th). Ilmoittautuminen 13.1. mennessä. Senioritanssin kurssi (3 vrk) 12.-15.2. Uusia istumatansseja ja muita senioritansseja kansanlaulujen tahdissa Opettajina Airaliisa ja Juhani Sorsa. Hinta 190 € (ph), 220 (th). Ilmoittautuminen 15.1. mennessä. Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (4 vrk) 13.-17.2. Yksin- ja kuorolaulajille sekä soittajille. Sauli Malinen ja Jari Martikainen. Hinta 250 € (ph), 290 € (th). Ilmoittautuminen 15.1. mennessä. Liikuntakurssi (4 vrk) 13.-17.2. Ensisijaisesti uusille ohjaajille: ohjaustaitoja, musiikin kanssa työskentelyä, monipuolista liikuntaa. Opettajina Eva Rönkkö ja Raija Puumalainen. Hinta 250 € (ph), 290 € (th). Ilmoittautuminen 15.1. mennessä. Kotisivut yhdistykselle (3 vrk) 24.-27.2. Kurssilla perehdytään helppokäyttöisten kotisivujen laatimiseen. Hinta 190 € (ph), 220 (th). Ilmoittautuminen 27.1. mennessä. Yhdistyksen matkavastaavan peruskurssi (4 vrk) 10-14.3. Matkavastaavan tehtävät ja vastuut. Retki- ja matkajärjestelyjen perusteet. Opettajana: Anu Mäki. Hinta 280 € (ph), 320 € (th). Ilmoittautuminen 10.2. mennessä. Ohjelmatoiminnan kurssi (4 vrk ) 13.-17.3. Kurssi ohjelmaryhmien vetäjille ja jäsenille sekä yksilöesiintyjille. Uusia ohjelmaideoita eri tilaisuuksiin. Kurssi järjestetään vuorovaikutuksessa kirjoittajakurssilaisten kanssa. Vetäjänä Hilkka Hyttinen. Hinta 280 € (ph), 320 € (th). Ilmoittautuminen 10.2. mennessä. Kirjoittajakurssi (4 vrk) 13.-17.3. Kurssi tähtää erityisesti esitettävien tekstien tuottamiseen: sketsit, pienoisnäytelmät, runot, pakinat. Kurssi järjestetään vuorovaikutuksessa ohjelmakurssilaisten kanssa. Hinta 280 € (ph), 320 € (th). Ilmoittautuminen 10.2. mennessä. Tiedottajakurssi (2 vrk) 17.-19.3. Kurssi yhdistyksen tiedotuksesta vastaaville sekä muuten tiedotustaitoja tarvitseville. Uutisointi lehteen, tiedotteen laatiminen, sähköinen tiedonvälitys. Vetäjänä Pekka Isaksson. Hinta 140 € (ph), 160 € (th). Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Katrilleja kaikille -kansantanssikurssit (1 pv) Teemakurssi, joka on tarkoitettu sekä kansantanssin ohjaajille tanssipareineen sekä kaikille halukkaille tanssijoille. Opettamassa kansantanssin opettaja Sinikka Mäkelä ja säestämässä pelimanni Tapani Luhtaranta. – Lauantai 22.2. klo 10-16 Vantaa, Hiekkaharjun Puistokulma – Lauantai 8.3. klo 10-16 Kajaani, Kainuun Kansan Pirtti – Lauantai 22.3. klo 10-16 Ykspihlaja, Ykspihlajan Toimitalo Liikumme yhdessä –hankkeessa järjestettävistä kurssipäivistä ilmoitamme kevätkauden alussa. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Satu Rautio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: satu.rautio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/ kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Kurssien hinnat Kurssi hinnat ilmoitetaan jokaisen kurssin kohdalla. Alueellisten kurssien hinnat ilmoitetaan myöhemmin. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteri on alustava ja siihen voi tulla vielä muutoksia. Arkistointikurssi (2 vrk) 19.3.-21.3. Kurssi sihteereille, tiedottajille sekä muille arkistoinnista vastaaville tai muuten kiinnostuneille. Perinteisten asiakirjojen ja kuvien arkistointi sekä digitaalinen arkistointi. Kansan Arkiston kouluttaja. Hinta 140 € (ph), 160 € (th).I lmoittautuminen 15.2. mennessä. Myöteisiä tuulia Ray:n avustuspolitiikassa Raha-automaattiyhdistys toi tänä syksynä järjestöille haettavaksi uuden kohdennetun toiminta-avustuksen, joka kulkee nimellä toimintatonni. Näiden ns. toimintatonnien tarkoituksena on vahvistaa erityisesti pienimuotoisen vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaistoiminnan jatkuvuutta. Eläkeläiset ry haki Ray:ltä 14 000 euroa tätä kohdennettua toiminta-avustusta käytettäväksi jäsenyhdistystensä viikkokerhojen ja ystävätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, näiden toimintamuotojen kehittämiseen sekä toiminnan vetäjien ja toteuttajien voimavaraistamiseen. Kurssi muistikerhojen ohjaajiksi aikoville. Sopii myös niille, jotka vastaavat yhdistysten viikkokerhojen ohjelmasta sekä muillekin kiinnostuneille. Kurssin ohjelmassa mm. aivojen terveydenhuolto, muistiin vaikuttavat tekijät, käytännön toiminta ikääntyneiden kanssa. Kouluttajana Merja ruotsalainen Vantaan Muistiyhdistyksestä. Mikäli Eläkeläiset ry saa ko. avustusta ohjaa se sen kokonaisuudessaan hakemusten perusteella paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Jäsenyhdisten saamat avustukset voivat olla nimensä mukaisesti enimmillään 1000 euron suuruisia. Nyt odotamme jännittyneinä Ray:n avustuspäätöstä, josta ennakkotieto tulee ennen kuin kannamme joulukuusen sisälle. Mikäli tuuli on meillekin suotuisa ja saamme rahaa, tulemme lähettämään tammikuun 2014 yhdistyspostin mukana kaikille jäsenyhdistyksille hakuohjeet ja -lomakkeet toimintatonnista. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinen-lehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Omaishoitajien jaksaminen ja ikälain toteutuminen huolenaiheina Keravalla Keravan Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa puhuttivat omaishoitajien raskas työ ja vastuu sekä huoli ikä- eli vanhuspalvelulain toteutumisesta Keravalla. Sosiaali- ja terveystoimi käyttää tiukkaa seulaa, kenet se hyväksyy omaishoitajaksi. Usein seula koetaan liian tiukaksi. Monia askarruttaa lisäksi, miten kaupunki järjestää hoidettavien ja yksinäisten vanhusten virkistystoiminnan ensi vuonna. Vanhuspalvelulakiin on perusteellisesti paneuduttava, kokouksessa todettiin ja päätettiin, että jäsenille järjestetään aiheesta koulutusta. Maila Hölttä jatkaa puheenjohtajana Yhdistyksen puheenjohtaksi valittiin edelleen Maila Hölttä. Varapuheenjohtajana jatkaa Kaisu Mäkinen. Muiksi jäseniksi johtokuntaan valittiin Ulla Karppinen, Anja Parviainen, Erkki Pennanen, Eila Tallus, Reino Timonen, Jukka Toikander ja Ritva Vallius sekä varalle Aila Kuusela ja Ritva Pennanen. Uudenmaan aluejärjestön kevätkokouksessa yhdistystä edustavat Taimi Ollilla, Unto Sorvisto, Maila Tukiainen ja Osmo Varinen sekä varaedustajana Anja RaninenVanhusneuvoston jäseneksi on ehdolla Kari Kuulas, varalla Seppo Ronkonen.
Nro 8 joulukuu 2013 – 13 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Minun mummoni Puuskutin, kun soitin mummon ovikelloa. Hän asuu viidennessä, eikä talossa ole hissiä Avaa mummo! Minä täällä. Oven takaa kuului tassuttelua, turvalukko rapisi, ovi aukesi, Mummon kasvot pilkistivät ovenraosta, silmät räpyttelivät. Sinäkö? Etpä ole käynyt pitkään aikaan. On ollut kaiken maailman kiireitä, mutta nyt tulin. Toin sinulle jallua, ihan kolmen tähden. Ole hyvä! Mummo heräsi ja kaiveli esiliinansa taskua. Siinä on muutama kymppi. Minä tarjoan nyt. Osta yksintein mäyräkoira, ja koskis ettei heti lopu! Kiitos! Kyllä sinä olet maailman paras mummo. Topi Berg, Helsinki Mummo tarkasteli pulloa hymyillen. Tätä se sinun vaarivainasikin joi. Avaa sinä pullo, minä haen lasit! Nyt otetaankin kunnon naukut. Kerro mummo taas siitä, kun vaari keittti viinaa ja sinä möit. On hirveän mukavaa tietää asioita menneisyydestä. Jäi taakse metsät, pellot ja talot ja sadat ja tuhannet jouluvalot. Pukki mutusti takana iltapalaa kun lähestyttiin Sastamalaa. Mummo kertoi, kunnes nukahti sänkyynsä. Esiliina räpsähti silmille. Minä käperryin pöydän alle, ihan kuin ennen pienenä. No päästiinpä sentään perille sanoi kuski ja hymyillä jaksoi. Tais tulla perusumus verille sanoi pukki ja kyytiä maksoi. Sade taukosi, pukki lahjoineen lähti kiireesti sateenrakoon. Lapsiperheelle toiseen kerrokseen pääsi vihdoinkin lahjojen jakoon. R Toivo ”Topi” Bergin runo mummosta on lämminhenkinen, suorastaan rakkaudentäyteinen. Tässä mummorunossa ei ainakaan ole kliseitä! Mummon ja jo aikuisen lapsenlapsen suhde on mutkaton, eikä kumpikaan sylje lasiin. Voisipa jopa sanoa heillä olevan yhteinen harrastus. Runo kannattaisi kirjoittaa kokonaan nykyajan aikamuotoon, preesensiin. Se on yleensä runossa tehokkain aikamuoto. Muuten Minun mummoni on täydellinen sellaisenaan. Emme me runouden lukijat tarvitse kiiltokuvia, vaan runoja, joissa elämä kaikkine rosoineen saa näkyä. Tavaratalojen tungoksissa ihmiset ryntäilevät, joulun sanomaakohan sieltä etsinevät? Megafooneista kaikuvat joululaulut ja -mainokset, stressi vaivaa, paistamatta ovat kakut ja leivokset. Pertti Korhonen, Helsinki Vietämme taas joulun aikaa, joulurauhaa kaupat kaikaa. Vaarien nenät punoittaa, malta vähän, mummot huokaa. Kaupasta nyt ruokaa tuokaa! Vielä tarviis sitä ja tätä, älä viime tinkaan jätä. Ensi jouluna en viitsi, kyllä tämä nyt jo riitti. Selkää aivan pakottaa, uunin luukkua kun raottaa. Antti Järvensivu, Sastamala Pekka Paappanenkin on lähettänyt joulurunon. Hänen runossaan on niin kriittisyyttä kuin huumoriakin, mutta noin puolivälistä lähtien sävy muuttuu ja runo jatkuu perinteisenä joulurunona. Tarkoitan tässä perinteisellä joulurunolla sellaista joulu- ja puurojuhlissa ääneen luettavaa runotyyppiä, josta löytyvät tietyt tutut ainekset kuin joulukuvaelmasta tai lanttulaatikosta konsanaan. Paappasen runo edustaakin kunniakasta käyttö- tai tilannerunoutta, joka on kirjoitettu tiettyä tilannetta ja ”sisäpiiriä” varten. Pekka Paappanen kirjoittaa saateviestissään, että Keravan Eläkeläisten kerhon naisväki on inspiroinut runoa sekä myös päässyt mukaan runoon: ”Kaisun pullat mielessä ja kielenpäässäkin, kutkuttamassa. Ulla tanssi loppusointuihin, kuin itsestään, uinumaan.” Viestissään hän vielä kertoo olevansa kerhonsa lauluryhmästä se, ”joka hoitaa ne nuotin vierestä lauletut kohdat”. Mihin on unohtunut joulun vietossa seimi ja talli? Tilalle on tullut teitä tukkiva autoralli. Turbomoottorit jyrisevät matelevissa autojonoissa, ihmiset matkaavat jouluostoksille liikenneruuhkissa. Väsymys ottaa ihmisestä mittaa, jäikö jotain ostamatta, mieltä askarruttaa? Tämäkö on nykyajan joulurauhaa? Kaipaan kovasti lapsuusajan joulusaunaa. Joulupukki ilmastonmuutoksessa Oli sateinen aamu, ei loistanut tähti kun pukki Lapista etelään lähti. Keskisuomessa reki jo juuttui santaan piti porokin jättää Kuntorantaan ja valita toinen kulkupeli. Sastamalaanko? – taksi ihmetteli. unopysäkillä näkyy joulun läheisyys. Niin Pertti Korhosen kuin Antti Järvensivunkin joulurunoissa kuuluu kriittinen sävel. Korhosen Jouluhässäkkä kuvaa joulunvieton nykytodellisuutta. Runo kuuluu samaan perinteeseen kuin Arvo Turtiaisen runo Ra(u)han juhla, joka ilmestyi hänen 60-luvun lopun Hyvää joulua - kokoelmassaan. Jouluhässäkkä-runossa kysytään paljon – kysymyksethän ovat runoilijan retorinen työkalu. ”Kaipaan kovasti lapsuusajan joulusaunaa” on hyvä viimeinen säe, joulusauna on kuvana tehokas vastakohta markettien ja moottoriteiden ruuhkille. Kun Pertti Korhosen runossa otetaan kantaa kiireeseen ja kulutushysteriaan, niin Antti Järvensivun Joulupukki ilmastonmuutoksessa -runo keskittyy ilmasto-ongelmiin. Toki nämä kaksi teemaa ovat suoraan yhteydessä toisiinsa, jälkimmäinen seurausta ensimmäisestä. Järvensivun runossa joulupukin matka ei suju toivotusti, koska maa on lumeton eikä talvi käyttäydy niin kuin sen pitäisi. Runo etenee hyvin ja käyttää huumoria polttoaineenaan. Runo voisi ehkä vielä yhden säkeistön verran jatkua. Nyt se loppuu kenties turhankin sävyisästi: pukki pääsee jakamaan lahjoja. Mutta mitä sitten tapahtuu? Onko sade kastellut lahjat? Miten pukin matka jatkuu, kun alkuperäinen kulkupelikin on Kuntorannassa? Lopussa voisi vielä palata ilmastonmuutoksen teemaan. Muuten huumorilla ryyditetty runo kyllä toimii satiirisessa tyylilajissaan. Jouluhässäkkä Aamulla heräsin, suuta kuivasi. Herää mummo, janottaa! Onko meillä yhtään olutta? Pari bisseä ei olisi pahitteeksi. Vaan kun sieltä tulee piparin tuoksu heti kohta alkaa juoksu, kaikki vaivat unhoittuu suppuun ihan menee suu! Annetaan siis joulun tulla, kyllä maistuu kinkku, pulla. Pulleana vatsa mulla; tyytyväisenä nukkuu Kaisu, Ulla. HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE! Pekka Paappanen, Kerava Kun porokin jäi Kuntorantaan Etsi oma ryhmä Vuosi vaihtuu kohta. Kansioni (niin sähköinen kuin pahvinenkin) pursuilee teiltä saamiani runoja. Tämä runopalsta on yksi tapa saada runolleen lukijoita ja palautetta. Kirjoittajaryhmät ja -piirit ovat toinen tapa. Kun yhdessä kokoonnutaan tekstien äärelle, syntyy sellaisia keskusteluja, joita ei korvaa mikään. Ihan vastikään on ilmestynyt kokeneen kirjoittajaohjaajan Taija Tuomisen kirja Minusta tulee kirjailija. Vauhdikkaassa kirjoittajaoppaassa Tuominen kertoo siitä, mitä kirjoittavien ihmisten seura on niin hänelle kuin monelle muullekin merkinnyt. Esikoiskirjailija Meri Kuusiston sanoin: “Kirjoittajakoulutus on antanut minulle henkisen kodin ja työvälineitä kirjoittamiseen. Toisin sanoen minulla on käytössäni työkalupakki, jota ei tarvitse kannatella yksin. Olen saanut vasaran, sahan, innoittajia ja kannustajia sekä elämänmittaisia ystäviä.” Kirjoittamisella on todistettuja terveysvaikutuksia. On syvästi tyydyttävää saada ajatukset mietittyyn ja itseä miellyttävään muotoon. Vuoden alku on hyvä aika uuden aloittamiseen. Jos siis et vielä ole osallistunut mihinkään kirjoittajaryhmään, kannattaa pistää toimeksi. Ainahan voi myös muutaman ystävän kanssa perustaa oman ryhmän. Tällaiset omatoimiporukat voivat kokoontua vuoron perään kaikkien ryhmäläisten kodeissa tai vaikka kahviloissa. ”Hirvittää ajatellakin mitä minulle olisi elämässäni tapahtunut, jos en olisi kohdannut Mörsärin Hiljaa. Taide yksinkertaisesti pelasti elämäni. Yksi runo, yksi lehti, yksi teksti, yksi hetki, yksi kohtaaminen voi olla käännekohta elämässä”, Taija Tuominen kirjoittaa merkityksellisestä kohtaamisestaan lukio-opettajansa kanssa. Tämän lehden ja palstan lukijoille kirjallisuusvaikuttaja Hilja Mörsäri onkin tuttu. Myös ohjaaja Kristian Smeds on kertonut, miten hänen elämänsä sai uuden suunnan, kun hän yllättäen teini-iässä löysi Väinö Linnan Tuntemattoman Sotilaan. Lapsuuden kodissa ei kirjoja ollut, Apu-lehdet olivat ainoa lukemisto. Tässä lehdessä on juttu iäkkäänä aloittaneista kirjailijoista. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, hankkia omaa mukavaa ryhmää ja nauttia kirjoittamisesta ja lukemisesta täysin palkein. Onnellista loppuvuotta ja valoisaa, tekstientäyteistä alkavaa vuotta kaikille. Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
14 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Käsityö- ja askarteluoppia Kuntorannassa; liikuntaa, Vähän toistakymmentä yhdistysten käsityökerhojen vetäjää osallistui lokakuun lopussa Kuntorannassa järjestetylle käsityö- ja askartelukurssille. He saivat uusia ideoita ja harjoittelivat uusia tekniikoita omille kerholaisilleen opetettaviksi. Vetäjänä toimi jo kolmatta kertaa Sisko Rönkkö Iisalmesta. Käsityökursseja on järjestetty Kuntorannassa vuosittain syyskaudella. Kestävän kehityksen käsitöitä Sisko oli suunnitellut kurssilaisille käsitöitä, jotka syntyvät melko helposti ja lisäksi huokeista tarvikkeista, enimmäkseen luonnon- ja kierrätysmateriaalista. Kurssilla opeteltiin muotoilemaan paperinarusta ruusuja ja taittelemaan paperista erilaisia koristeita. Opettajan ja yhden kurssilaisen tuomista pajunoksista muotoiltiin koristepalloja. Kurssiteemoihin sisältyi myös pienimuotoisia painotöitä. Sisko kertoi, että keittiöpyyhkimet eli ihan tavalliset tiskirätit ovat painettuina viimeistä huutoa. Painokuvioita niihin voi tehdä sapluunan tai leimasimen avulla. Neula- ja märkähuovutus oli kurssin mieluisimpia hommia. Sisko oli tuonut malliksi monenlaisia villasta huovutettuja esineitä: joulutonttuja, helmiä, huiveja, pannunalusia ja kännykkäpusseja. Kurssilaiset olivat tuoneet mukanaan myös itse kehittämiään tuotteita. He esittelivät niitä ja opettivat toisilleen niiden valmistusta. Mukana oli monenlaisia kahvipusseista punottuja käyttöesineitä, vanhoista videonauhoista virkattuja laukkuja, neulottuja palloja eri tarkoituksiin sekä helmikoristeita. Mielikuvituksesta näillä ohjaajilla ei ainakaan ole puutetta. Kurssilla tehtiin monenlaisia käsitöitä. tuaan itse pajunoksia hän arveli, että tehtävä saattaa olla liian vaativa, kun iäkkäällä ihmisellä käsivoimat alkavat heiketä. Onneksi kevyempiä vaihtoehtoja on, esimerkiksi huovutus. Käsityökerhot tarjoavat toiminnallista osallistumista niille, jotka eivät jaksa harrastaa esimerkiksi tanssia. Kaikki eivät ole samoista asioista kiinnostuneitakaan. Kurssilaiset näyttivät esimerkillään, että ainakin keskustelu sujuu käsitöitä tehdessä. – Me parannamme samalla maailmaa, he sanoivat naureskellen. Käsityökerhot hankkivat yhdistyksille lisää toimintarahaa, joka tulee aina tarpeeseen, kertoi Kaarina Jokelainen Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:stä. Käsityökerhot valmistavat tehokkaasti monenlaisia tuotteita Kierrätyksessä arvotavaraa Sisko ja kurssilaiset seuraavat tiiviisti aikaansa: kaikki olivat selvillä siitä, että juoma- ja säilyketölkkien avausklipsit ovat varsinaista arvotavaraa. Klipseistä tehdään melkein mitä vain, sekä käyttö- että koriste-esineitä. Sisko kertoi, että keksintö on lähtöisin Brasiliasta. Hän nauratti kurssilaisia kommentoimalla, että oli nähnyt tulomatkallaan eräässä liikkeessä klipseistä tehdyn pienen käsilaukun, jonka hinta oli 199 euroa. Kurssilaiset kerkisivät kaiken muun ohessa perehtymään vielä klipsien yhdistämistekniikkaan. Kerhojen vetäjät tietävät kokemuksesta, että jokaiselle pitää olla sopivaa tekemistä, sellaista mihin pystyy ja mistä tulee onnistumisen kokemus. – Ohjaajan pitää ottaa huomioon kerholaisten ikä ja kunto, totesi Vappu Miinalainen Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:stä. Taivutel- Käsityökurssilla opetti tuttuun tapaan Sisko Rönkkö. yhdistysten myyjäisiin. Nyt on joulumyyjäisten aika ja tältäkin kurssilta saatiin apua tuotekehittelyyn: huovutettuja joulukoristeita ja erilaisia punonta- ja painotöitä. Kaikki irti kurssista Käsityökurssilaiset olivat motivoituneita ja ottivat kurssista kaiken irti. – Koko ajanhan nämä olivat töissä kiinni, opettaja kertoi tyytyväisenä. Kurssilaiset eivät malttaneet pitää kokonaista lounastaukoa hommistaan ja jäivät vielä päivän päätteeksi ylitöihin. Kurssipalautteesta päätellen kaikki palasivat tyytyväisinä kotiinsa. TIINA RAJALA Kuvat: KAARINA JOKELAINEN
Nro 8 joulukuu 2013 – 15 ELÄKELÄINEN laulua ja tietokonetaitoja palkintokursseilla Suomussalmella opeteltiin uusia tietokonetaitoja ja verestettiin vanhoja. Kuva: Martti Juntunen. Kurssipalkintoja osataan arvostaa Eläkeläiset ry on palkinnut viime vuoden jäsenhankintakilpailussa parhaiten pärjänneitä yhdistyksiä kurssipalkinnoilla. Kilpailun voittajayhdistykset ovat saaneet toiveensa mukaisen kahden päivän kurssin omalle paikkakunnalleen. Toiselle sijalle asettuneet ovat saaneet yhden päivän kurssin ja kolmanneksi tulleet ovat saaneet lähettää yhden jäsenensä Kuntorannan kurssille. Kurssipalkintoja osataan arvostaa. Yhdistykset ovat hoita- neet järjestelyt mallikelpoisesti .Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä. Oman sarjansa voittajayhdistys Suomussalmen Eläkeläiset ry alkoi suunnitella tietokonekurssia jo ennen kesää. Puuhanaisena toimi Tuula Heikkinen. Kahden päivän kurssi järjestettiin lokakuun lopussa Suomussalmen kansalaisopistolla. Järjestelyt toimivat mainiosti. Kurssille osallistui 15 henkeä, joista osalla oli jo perustaidot ja osa aloitti aivan alusta. Opetta- jina olivat Petra Åhlström Kansan Sivistystyön Liitosta sekä Matti Ruokolainen Lieksan seudun Eläkeläiset ry:stä. – Kaikki kurssiohjelmaan kuuluvat asiat käytiin läpi, porukka on innokasta ja oppii nopeasti, kertoi Petra. Myös Matti oli tyytyväinen kurssilaisiin: kehityskelpoista väkeä, hän totesi. Kurssi sisälsi tietokoneen käytön perusteita: tekstin kirjoittaminen ja korjaus, rivitys, kappaleen vaihto, muotoilut sekä kuvan liittäminen asiakirjaan. Internetin käytössä opittiin tiedonhakua eri menetelmin sekä postin lähettämistä ja vastaanottamista. Suurimman järjestelytyön tehnyt Tuula Heikkinen kehaisi, että opetus oli paljon parempaa kuin kansalaisopistossa. Vaikuttaa siltä, että suomussalmelaiset haluavat hankkia vielä lisää tietokoneen käyttötaitoja. Etelä-Espoon Eläkeläiset ry voitti pääpalkinnon eli kahden päivän kurssin. Hekin aloittivat kurssijärjestelyt hyvissä ajoin. Timo Typpö teki suuren työn, jotta kurssi onnistuisi hyvin – ja se myös onnistui. Kurssille osallistui 20 henkeä Enemmänkin olisi ollut halukkaita. Palkintokurssien osallistujamäärä on rajattu 20 henkeen. Opettajat Sauli Malinen ja Jari Martikainen olivat tyytyväisiä: näin innokkaita ihmisiä on ilo opettaa. Yhdistyksellä on sekakuoro Ruislinnut. Siihen kuuluu 20 henkeä, puolet miehiä, puolet naisia. Se on viime aikoina harjoitellut kaksiäänistä laulua ja haluaisi kehittää sitä lisää. Toistaiseksi se on harjoitellut enimmäkseen yksiäänisiä kappaleita. – Minusta on hienoa, että kuoro uskaltaa asettaa itselleen kehittymistavoitteita, kommentoi Sauli. Kurssi sisälsi enimmäkseen perinteistä viihdemusiikkia. Osa oli kuorolle uutta, osa sen omaa ohjelmistoa. Oli tuttuja kappaleita kuten Iloinen Amsterdam, Valoa ikkunassa ja Kotkan poikii. Kesäpäiväohjelmistosta tuli mukaan Vanhaa viiniä. Niin kuin viini vanhetessaan, myös laulu harjoitellen paranee. Sauli Malinen (vas.), Jari Martikainen ja Timo Typpö espoolaisten kurssilla. Tiina Rajala Jurvalaisille liikettä Jurvan Eläkeläiset ry voitti jäsenhankinnassa kakkossijan ja sai palkinnoksi yhden päivän kurssin. Yhdistys valitsi liikuntaa. Järjestön liikuntahankkeen asiantuntija Eva Rönkkö kävi hyppyyttämässä jurvalaisia. Tässä heidän tervehdyksensä. ”Tervehdys Jurvan Eläkeläiset ry:ltä Lähdin kirjoittelemaan muutaman sanan liikunta/ tanssikurssista josta saimme nauttia iloisin mielin. Kurssi pidettiin Jurvan Teatteritalolla 31.10.2013, jonka ohjas Eva Rönkkö. Ohjaaja oli tosi hyvä, pirteä ja eloisa joka sai kaikki innostuneesti mukaan ja saimme paljon uutta tietoa jota nyt saamme harjoitella ja opetella sitten vain omassa ryhmässä, toivottavasti saamme jotain esityskuntoon, että voimme mennä jonnekin esiintymään. Meitä oli 22 osanottajaa, jotka jaksoimme olla harjoittelussa mukana. Aluksi oli ruokailu, ruuanlaitosta vastasi keittiömme emännät ja päivällä myöhemmin juotiin kahvit. Vielä kiitokset mainiolle ohjaajalle, joka jaksoi opettaa ja innostaa meitä mukaan oppimaan uusia ideoita !!!! Jurvan Eläkeläiset ry:n puolesta Airi Lyyluoma”
16 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Veteraanien kulttuurikilpailut julistivat kulttuurin P yhäinpäivänä Porissa pidetty veteraanien kulttuuriharrastusten suurkatselmus yllätti ja ylitti kaikki odotukset niin osallistuja- ja yleisömäärällään kuin esitysten tasollaankin. Mukana kisassa oli viisitoista eri lajia ja lähes tuhat esiintyjää. Kilpailuissa nähtiin kaikkiaan 135 eri esitystä. Tuomaristo totesi esitysten tason huimasti nousseen kaksi vuotta sitten Seinäjoella pidettyjen ensimmäisten Veteraanien kulttuurikilpailujen jälkeen, vaikka taso oli sielläkin jo erittäin hyvä. Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Irmeli Mandell totesi kilpailujen loppunäytöksessä, että Seinäjoella toteutui Eläkeläiset ry:n, TUL:n Veteraanijaoston ja Eläkkeensaajien Keskusliiton yhteinen haave ikäihmisten kulttuurikilpailujen järjestämisestä. Mukaan liittyivät silloin myös Työväen Näyttämöiden liitto sekä Työväen Musiikkiliitto. Toimivathan näiden järjestöjen kulttuuriharrastusyhteisöt kiinteässä yhteistyössä eri puolilla Suomea. Seinäjoella esitettiin toive, että tapahtuma uusittaisiin ja siitä tehtäisiin perinne, joka toteutettaisiin kahden vuoden välein. – Toive on toteutunut täällä Porissa näiden kahden päivän aikana upeana katselmuksena ikäihmisten järjestöissään tuottaman omaehtoisen ja runsaan kulttuuriharrastuksen ansiosta. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki totesi taannoin, että huonoinakaan aikoina ihmiset eivät halua luopua eivätkä kar- Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n Vipeltäjät voiti salonkitanssien sarjan. sia kulttuurista. Tämä yhteinen tapahtumamme todistaa asian olevan ainakin meidän ikäihmisten parissa täyttä totta. Kulttuuri tuo valoa elämäämme Mandell huomautti, että kulttuuri tuo valoa jokapäiväiseen elämäämme, vaikka emme aina arkisten kiireidemme ja huoliemme keskellä huomioikaan, miten tiiviisti elämme kaikenlaisen kulttuurin ympäröimänä. – Ilman musiikkia, kirjallisuutta, teatteria, kuvia tai luovuutta elämämme olisi mustavalkoista tai pahimmassa tapauksessa synkän harmaata. Kulttuuri luo hyvinvointia, avartaa maailmaa ja edesauttaa ymmärtämään elä- män ja yhteiskunnan monimuotoisuutta. Porin kaupungin tervehdyksen tuonut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen korosti, että kulttuuritoiminnalla ja taiteella on osoitettu olevan selkeä yhteys hyvään elämään sekä työja toimintakyvyn ylläpitoon.. Eläkkeensaajien Keskusliiton järjestösihteeri Erkki Partanen peräänkuulutti ennaltaehkäisevää työtä niin julkisen-, yksityisen kuin kolmannen sektorin välillä, jotta kulttuuri- ja liikuntaharrastusten osallistumisen esteenä ei koskaan voisi olla rahan puute. – Pienet teot arkipäivänä voivat tuottaa hyvää mieltä ja elämän vireyttä. Runot ja kulttuuri kantavat elämää – Tämä oli elämäni ensimmäinen julkinen runonlausuntatilaisuuteni ison yleisön edessä, eikä minua jännittänyt juuri lainkaan, totesi malmilainen Hilja Kettunen. Toisen kerran järjestetyissä Veteraanien kulttuurikilpailuissa Kettunen mitteli lausuntataitojaan kolmenkymmenen muun lausujan kanssa. Hän lausui Aulikki Oksasen ”Aleksandriaan.” – Malmin Eläkeläisten -kerhossa olen toki joitakin kertoja lausunut muutaman runon. Kettusen mielirunoja ovat luontorunot, joissa kuvataan miten eläimet luonnossa ihmisen katsantokannan mukaan käyttäytyvät tai miten eläimiä voi luonnehtia. Myös ihmissuhteisiin liittyvät runot ovat mieluisia. – Luonnonajat ja koko luonnon kiertokulku erilaisuuksineen ja omine hienovaraisuuksineen on se, minkä runoudessa voi oivaltaa. Runossa tunteet siivittävät tekstiä toisin kuin esimerkiksi tosiasioihin pohjau- tuvissa lehtiuutisissa. Kettusen mielestä runo on juttelua toisen ihmisen kanssa, kun taas uutisteksti on aina tietynlainen ilmoitusasia, johon ei voi vastata eikä reagoida. Malmin eläkeläisten kerhojen ohjaaja Eevi Kaasinen sai Hilja Kettusen lähtemään runon lausumisen tielle. – Eevin työ meidän eläkeläisten kulttuuriharrastusten parissa on niin merkittävää, että tämä ensiesiintymiseni on pieni kunnianosoitus hänen työlleen Runot ja kaikki kulttuurityö kantavat elämää eteenpäin Malmin Eläkeläiset ry:ssä on 480 jäsentä. Tänä syksynä yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut neljälläkymmenellä jäsenellä. Yhdistyksen eri ohjelma- ja kerhotoiminta on niin runsasta, että jäsenillä on hikinen urakka yrittää pysyä mukana kaikissa niissä riennoissa, mitä tarjolla yhdistyksessä on. Yhdistyksen jäsen Kyllikki Montonen oli myös ensimmäistä kertaa grillaamassa itseään runonlausujana suuren yleisön edessä. – Aloitin koko homman vasta tämän vuoden tammikuun alussa. Alan kuitenkin jo ymmärtää, että runoissa voidaan kuvata koko rakkauden kirjoa siten, että ensin on suuri rakkauden palo, sitten koittaa katkeruus ja pettymys. Kaiken jälkeen voi toivokin pilkahdella. Lausumani Aulikki Oksasen runo ”Sain sulta kuutamon” kuvaa näitä tunnetiloja erittäin hyvin ja koskettavasti. – Oksanen puhuu totta rakkaudestya tämän ikäisen naisen näkökulmasta. Vielä en osaa sanoa kuka olisi aivan ehdoton suosikkirunoilijani. Olen oppinut, että runojen lausuminen on aivan erilaista kuin runojen lukeminen. – Olen runojen maailmasta aivan haltioissani lausumisharrastukseni myötä. Mitä enemmän osaan runoja tulkita, sitä enemmän tiedän kaikesta, varsinkin itsestäni, Kyllikki Montonen toteaa. (J.D.) Kyllikki Montonen (vas.) ja Hilja Kettunen osallistuivat ensimmäistä kertaa runonlausuntakisaan.
Nro 8 joulukuu 2013 – 17 ELÄKELÄINEN voimaa Tulokset Tanssi ja ohjelmaryhmät Vanhat Salonkitanssit 1. Vipeltäjät, Ykspihlajan Eläkeläiset ry, Kokkola 2. Vanhat tanssit kerho, Turun Eläkkeensaajat ry, Turku Ryhmätanssit 1. Kipakat, Malmin Eläkeläiset ry, Helsinki 2. Katajaiset, Turun Eläkkeensaajat ry, Turku 3. Ikinuoret, Rauman Eläkeläiset ry, Rauma Pienoisnäytelmä 1.Iättömät, Vuosaaren Eläkkeensaajat ry, Helsinki Musiikki Kuorot 1. OTK:n Naislaulajat, STM:n Uudenmaan piiri ry, Helsinki 2. Porin Työväen Naiskuoro, Porin Työväen Naiskuoro ry, Pori 3. Varttuneet kuoro, Oulun Työväen Eläkeläiset ry, Oulu Veteraanien kulttuurikilpailujen järjestäjinä olivat TUL:n veteraanijaosto ja TUL:n Satakunnan piiri, sekä Eläkeläiset ry., Eläkkeensaajien Keskusliitto ry., Työväen Näyttämöiden liitto ja Suomen Työväen Musiikkiliitto JUHA DRUFVA Soitinsolistit 1.Talon Tytöt ja Kuukkeli, Kemijärven Eläkeläiset ry, Kemijärvi 2.Raimo Vahtera, Vaasan Eläkeläiset ry, Vaasa 3.Erkki Vainionpää, Vaasan Eläkeläiset ry, Vaasa Soitinyhtyeet 1.Reposaaren Rantaparlamentin soitinyhtye, Reposaaren Kunto ry, Pori 2.Talon Tytöt ja Kuukkeli, Kemijärven Eläkeläiset ry, Kemijärvi 3.Harmonikkaduo Jukka ja Mikko, Köyliön-Säkylän Eläkkeensaajat ry Orkesterit 1.Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri, Eläkeläiset ry, Kemijärvi Karaoke 1.Veikko Kettunen, Oulun Työväen Eläkeläiset ry, Oulu 2.Mirjami Kilponen, Pirkanmaan Eläkkeensaajat ry, Nokia 3.Veikko Hedman, Nokian Eläkeläiset ry, Nokia Lausunta ja sketsit Lausunta 1.Edvin Mattila, Oulun Työväen Eläkeläiset ry, Oulu 2.Hanna Jokela, Leppävaaran Sisu ry, Espoo 3.Airi Vaske, Nokian Eläkeläiset ry, Nokia Sketsit 1.Airi & Eila, Nokian Eläkeläiset ry, Nokia 2.Heinolan Humoristit, Heinolan Eläkkeensaajat ry, Heinola 3.Iättömät, Vuosaaren Eläkkeensaajat ry, Helsinki Yksinlaulu, klassinen musiikki 1.Mirjami Kilponen, Pirkanmaan Eläkeliitto ry 2.Risto Björkman, Oulunkylän Eläkkeensaajat ry Lauluryhmät 1.Flika ja Poja, Rauman Eläkkeensaajat ry, Rauma 2.Nuotittomat, Rauman Eläkeläiset ry, Rauma 3.Piikkiön Eläkkeensaajien lauluryhmä, Piikkiön Eläkkeensaajat ry, Kaarina Lauluyhtyeet 1.Lauluyhtye Misets, Kuopion Liikealan Eläkkeensaajat, Kuopio 2.Talon Tytöt ja Kuukkeli, Kemijärven Eläkeläiset ry, Kemijärvi 3.Duo Kauko ja Mikko, Köyliön-Säkylän Eläkkeensaajat ry Kansantanssi 1.Piikkiön Eläkkeensaajien Ohjelmaryhmä, Piikkiön Eläkkeensaajat ry, Kaarina 2.Virkeät, Kokkolan Eläkeläiset ry, Kokkola 3.Tallukat, Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö ry, Helsinki Kantritanssi 1.Seinäjoen Eläkkeensaajien Kantrikerho, Seinäjoen Eläkkeensaajat ry, Seinäjoki Musiikki Rivitanssi 1.Jazzbox, Ety ry, Tampere Yksinlaulu, viihdemusiikki 1.Ulla-Maija Lehtokumpu, Vaasan Eläkeläiset ry, Vaasa 2. (jaettu) Kauko Aalto, Köyliön-Säkylän Eläkkeensaajat ry ja Timo Hietanen, Vuosaaren Eläkkeensaajat ry, Helsinki Kunniamaininnan sai Eila Luusalo, Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry, Eura Senioritanssi 1.Tallukat, Eläkeläiset ry Helsingin aluejärjestö ry, Helsinki 2.Seinäjoen Eläkkeensaajien Senioritanssijat, Seinäjoen Eläkkeensaajat ry, Seinäjoki 3.Viike, Malmin Eläkeläiset ry, Helsinki Surujen kitaralla voitto Vaasaan V aasan Eläkeläiset ry:n Ulla-Maija Lehtokumpu ja Raimo Vahtera esittivät klassisen viihdesävelmän Surujen kitara (Johnny Guitar) ja pokkasivat viihdemusiikin yksinlaulun ensimmäisen sijan. Raimo säesti Ulla-Maijaa kitaralla. Lisäksi Raimo esitti Repe Helismaan kupletin ”Etana asialla” ja pokkasi toisen sijan soitinsolistisarjassa soittamalla huuliharpulla iskelmäsikermän. Orkesterissa soittamisesta Raimolla on kokemusta. Hän kiersi 23 vuotta Heikki Luoman yhtyeen kanssa soittamassa tanssimusiikkia. – Tuli Pohjanmaalla kierrettyä jokainen tanssipaikka moneen kertaan. Mutta näin yksin esiintymisessä tämä oli debyyttini, varsinkin näin ison yleisön edessä. Ulla-Maija nappasi kerhoista Raimon säestäjäkseen. – Olen aina tykännyt tästä Surujen kitara -kappaleesta. Näin sen elokuvan jo ihan penskana ja siitä saakka se on ollut yksi mielikappaleistani. Kaksi vuotta sitten esitin Seinäjoella Veteraanien kulttuurikilpailuissa La Paloman, mutta silloin jännittämisen takia meni hieman senat sakaisin. Nyt tämä esitys meni mielestäni ihan nappiin. Olen esittänyt myös karaokea ja kerhossa lauletaan paljon yhdessä. taas kahden vuoden päästä pidettäviin kulttuurikilpailuihin. Oulun kesäpäivät olivat myös aivan mahtava tapahtuma. Raimo toivoo, että seuraavissa veteraanien kulttuurikilpailuissa huomioidaan myös valokuvaus. -Meillä on Vaasan Eläkeläisissä yli 400 jäsentä, ja tavoitteenamme on lisätä eläkeläisten parissa valokuvaharrastusta. Seuraaviin veteraanien kulttuurikilpailuihin pitää järjestää valokuvakilpailu sekä valokuvanäyttely. Veteraanikilpailut tärkeä tapahtuma Ulla-Maija Lehtokumpu ja Raimo Vahtera Vaasan Eläkeläisistä esittivät klassisen viihdesävelmän Kitara soi ja sillä irtosi ensimmäinen sija viihdelaulujen sarjassa. Molemmat ovat yksimielisiä siitä, kuinka tärkeitä nämä Veteraanien kulttuurikilpailut ovat. -Varmasti osallistumme JUHA DRUFVA
18 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Tanskalaisten iskulause sopii muihinkin Pohjoismaihin ”Vapaaehtoistyö elää ilosta ja kuolee pakkoon” T anskalainen eläkeläisjärjestö LO faglige seniorer on nostanut esille iskulauseen, jhoka sopii muihinkin pohjoismaihin.Järjestö käyttää iskulausetta ”Vapaaehtoistyö elää ilosta ja kuolee pakkoon”, kun se vastustaa ammattityön korvaamista vapaaehtoisilla hoitotyössä Vanhusten hoito oli esillä Norjan Drammenissa järjestetyssä Pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyökomitean NSK:n hallituksen kokouksessa. Kokouksessa käsiteltiin osanottajamaiden maaraportit. Raportit keskittyivät tällä kertaa enimmäkseen vanhusten hoitoon. Tanska: tietotekniikka ja vapaaehtoistyö Tanskassa ajankohtainen aihe on vanhusten ongelmat tilanteessa, jossa palvelut siirtyvät yhä enemmän tietotekniikkaa soveltaviksi. LO faglige seniorer vaatii siksi vanhemmille ikäluokille suunnattua, digitaalisia valmiuksia parantavan koulutuksen lisäämistä. Järjestö on ollut mukana komiteassa, joka valmistelee kotiin tarjottavien palvelujen turvaamista ja omavastuuosuuden poistamista palveluista perittävistä maksuista. Hallitus on luvannut antaa ikäpoliittisen selonteon ja siihen liittyvät uudet lakiesityksen En kamp maa begynde – Taistelu alkakoon. Veistos esittää norjalaisen työväenliikkeen merkkihenkilöä Marcus Thranea. Hän perusti Norjan ensimmäisen työväenyhdistyksen Drammeniin vuonna 1848. Kuva: Anu Mäki. ensi vuonna. Kuntien on huolehdittava kuntoutusmahdollisuuksien parantamisesta. Tanskan kaikissa kunnissa toimii vanhusneuvosto, joka valitaan vaaleilla. Se on suhteessa kunnanhallitukseen neuvoa-antava elin, jota on kuultava kaikissa ikääntyviä koskevissa asioissa. Keskeinen keskustelunaihe on vapaaehtoistyön osuus vanhus- ten hoidossa. Ongelmaksi on koettu, että vapaaehtoiset korvaavat palkattua työtä. Järjestö yhdessä ammattiliittojen kanssa vastustaa tätä kehitystä. Suomi: kotipalvelut ja vanhuspalvelulaki EKL:n Ralf Friberg raportoi lähinnä Suomen yleispoliittisesta tilanteesta. Myös kotipalvelut, Teknologia, hoitotyön tukija vai tukahduttaja K okouksen yhteydessä järjestettty syysseminaari pohti teknologian käyttöä hoivatyössä. Seminaarissa kuultiin tutkijoiden maalaavaan levälle pensselillä teknologian etuja, mutta kertovan myös sen herättämistä kysymyskistä ja epäilyistä. Seminaari järjestettiin lokakuussa Norjassa NSK:n hallituksen kokouksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kantavat vastuun niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa yleensä kunnat. Kuntaloudet ovat tiukoilla palveluhaasteisiin vastatessaan: niiden pitää toteuttaa yhä niukemmin talous- ja henkilöresurssein kasvavan ikäväestön palvelut. Nykytiedot vahvistavat lisäksi, että muistisairaiden määrä kasvaa yhdessä ikäväestön määrän kasvun kanssa. Voisivatko hyvinvointiteknologet sovellukset tuoda huojennusta haasteisiin, joita aiheuttavat väeöstön ikääntyminen, rahojen niukkuus ja muistisairaiden lisääntyminen. Voidaanko hoitoteknologisilla sovelluksilla korvata ihmisten tekemää työtä? Tuoko hoitoteknologian käyttö säästöjä? Millaisin eettisin edellytyksin teknisiä apuvälineitä voidaan käyttää? Näitä kysymyksiä pohdittiin pohjoismaisten eläkeläisjärjestöjen lokakuisessa syysseminaarissa Norjassa. Hyvinvointiteknologian asema vanhusten hoidossa -seminaari järjestettiin Buskerudin yliopiston terveystieteen laitoksella. Laitoksella toimii erityinen keskus, Vitensenteret, joka on erikoistunut hyvinvointiteknologiaan. Keskuksessa tutkitaan teknologiaa hoito- ja hoivatyössä ja hyvinvointiteknologian käytön etiikkaa. Lisäksi keskus kehittää teknologisia sovelluksia yhteistyössä kaupallisten toimijoitten kanssa. Keskus tarjoaa myös sairaanhoidon opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ja käyttää sairaanhoitoon kehitettyjä hoitoteknisiä sovelluksia. ”Teknologia tukee ihmisten kohtaamista” Seminaarin avaaja terveystieteen laitoksen dekaani Janne Dugstad maalasi lavealla pensselillä kuvan (lähi) tulevaisuudesta jossa hyvinvointiteknologiset sovellukset ovat ikäihmisten hoidon ja hoivan arkipäivää: sovellukset ovat käyttäjäystävällisiä, so. helppokäyttöisiä, teknisiä sovelluksia on runsaasti ja vaivattomasti näistä sovelluksista on kehitetty alkujaan johonkin muuhun käyttöön, kuten navigaattorit ja ajastimet, ja sittemmin niiden käyttökelpoisuus hoitotyöhönkin on havaittu. Ruotsissa on käyty kiivasta keskustelua siitä, voidaanko dementiaa sairastavat varustaa laitteilla, jotka hälyttävät, jos ”potilaat” siirtyvät tietyn ennalta määrätyn liikkuma-alueen ulkopuolelle: missä kulkee itsemääräämisen ja yksilöä turvaavan toimenpiteen raja? saatavilla, ja hoidon ja hoivan ammattihenkilöstön koulutuksen sisältöihin on liitetty teknologian käyttö ja sen etiikka. Teknologiamyönteistä kuvaa Dugstad perusteli sillä, että teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa kohtaavat monenlaiset intressit: yhtäältä palvelujen tuottajat (kunnat ja valtiot) hakevat taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja palvelujen tuottamiseen, toisaalta teknologiayritykset näkevät sovelluksilleen yhä kasvavan määrän potentiaalisia ostajia, niin julkistahoja kuin yksityisiäkin henkilöitä. Dugstad painotti, että oikein käytettynä teknologia vapauttaa hoito- ja hoiva-ammattilaisten resursseja kaikkein täkeimpään – ihmisten kohtaamiseen. Rajanvetoa Professori Kirsti Skovdal kertoi teknologisten sovellusten käytöstä muistisairaiden hoidossa. Muistisairauksien ja -sairaiden määrä kasvaa rajusti. Suomessa oli diagnosoituja muistisairaita 36 000 vuonna 2009. Jo nyt on tarjolla melkoisen runsaasti sovelluksia, joita voidaan käyttää dementikkojen hoidon apuna, esimerkiki muistisairaan sijainnin paikantavat laitteet, kodinkoneitten automaattiset virrankatkaisijat, aikakytkimellä ja hälytysäänellä toimivat lääkedosetit. Monet Käytännöllisiä ratkaisuja Terveystieteen laitoksen amanuessi Helke Falkenberg kuvasi seminaarin luento-osuuden päätteeksi hyvin käytännönläheistä tutkimusta, jossa oli selvitetty valaistuksen vaikutusta ikääntyneen toimintakykyyn. Tutkimuksen aluksi koeryhmän jäsenten kotien valaistus oli mitattu (kodin valaisimien antama valon määrä) ja lisäksi tutkittavilta oli kysytty tyytyväisyyttä valaistukseen. Seuraavassa vaiheessa kotien valaistuksen tehoa oli lisätty joko hankkimalla lisävalaisimia tai lisäämällä olemassa olevien valaisimien valotehoa. Lisäksi kaikki valaisimet oli kytketty yhteen kaukosäätimeen, josta
Nro 8 joulukuu 2013 – 19 ELÄKELÄINEN netin käytön ongelmat, käteisrahan käytön vähentäminen ja arvonlisävero olivat esillä. Meidän järjestömme raportissa selvitimme vanhuspalvelulain keskeistä sisältöä ja voimaansaattamista. Raportoimme myös eläkeikää koskevasta keskustelusta ja eläkkeiden rahoitusnäkymistä pitkällä tähtäimellä. Fär-saaret: köyhyysrajalla Fär-saarten järjestö ei esittänyt kirjallista raporttia. Suullisesta raportista jäi mieleen erityisesti, että 40 % eläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Eläkeasiat ovat kuuma poliittinen kysymys ja poliittinen kenttä elää murroskautta. Maahan on syntynyt uusi puolue, jolla on noin 20 % kannatus. Islanti : sairaalabudjetteja karsittu Islannissa on eläkkeiden (ja muden sosiaalietuuksien) ostovoima voimakkaasti laskenut talouskriisin seurauksena. Eläkeläisjärjestö on yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa järjestänyt parlamenttitalolla voimakkaan mielenosoituksen. Nykyisen hallituksen muodostaneet puolueet lupasivat vaalitaistelussa parantaa kaikkien – myös eläkeläisten – oloja ja järjestö vakuuttaa muistavansa lupauksen. Ongelmana ovat erityisesti sairaaloiden budjetteihin kohdistuneet leikkaukset. Seurauksena on olut mm. sairaanhoitajien joukkopako Norjaan. Politiikkana on lisätä kotihoidon osuutta, mutta kotiin ei kuitenkaan saada tarvittavia palveluja. Hallitus siirtää vastuuta valtiolta kunnille. Eläkeläisjärjestö toimii aktiivisesti eri puolilla maata ja on pyrkinyt osoittamaan ikääntyvien keskuudessa tekemänsä työn taloudellisen arvon päätöksentekijöille, koska ”rahan kieli” on ainoa, jota he ymmärtävät. Hoitopaikkoja muutetaan palveluasumisen yksiköiksi. Varsinaisten (ympärivuorokautisten) hoitopaikkojen puute johtaa siihen, että ihmisiä joudutaan pitämään pitempään sairaaloissa. Järjestö pyrkii yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa kampanjoimaan parempien palkkojen ja eläkkeiden puolesta. Järjestön konferenssin teemana on vanhustenhoidon tulevaisuus ja sitä edeltää järjestön johdon maan laajuinen kiertue. Norja: joka neljäs eläke on minimieläke Norja (ja Ruotsi) sijoittuu kärkeen verrattaessa ikääntyneiden elinoloja maailman eri maiden väillä. Siitä huolimatta 25 % eläkeläisistä saa minimieläkettä ja monet heistä – erityisesti naiset - elävät EU:n köyhyysrajaa pienemmillä tuloilla. Yksinäisyys, masennus, eristyneisyys ja jopa itsemurhat lisääntyvät norjalaisten vanhusten keskuudessa. Eläkeläisjärjestön (Pensjonistforbundet) toiminnan teema tänä vuonna on ollut yksinäisyyden torjuminen. Ikääntyvät on nähtävä yhteiskunnan voimavarana. Erityinen huomio kiinnitetään yhteiskunnan luokkajaon heijastumiseen ikääntyvien elämässä. Myös kamppailu vanhusten palvelujen kaupallistumista vastaan tulee entistä ajankohtaisemmaksi hallituksen vaihduttua porvarillisten puolueiden muodostamaksi. Muita kampanja-asioita ovat mm. lakisääteinen oikeus sairaalahoitoon, dementoituneille oikeus päivittäiseen hoitoon ja vanhusten hoidon laadun parantaminen. Norjan järjestöllä on todennäköisesti ainoana maailmassa neuvotteluoikeus hallituksen kanssa kaikkia ikääntyviä koskevissa asioissa. Ruotsi: verot, hoito ja eläkkeet Ruotsissa käytiin parhaillaan keskustelua budjetista. Yksi keskeinen kysymys on verotus. Budjettiehdotukseen sisältyy esitys palkansaajien verotuksen keventämisestä, joka edelleen lisää eroa eläkeläisten ja palkansaajien verotuksessa eläkeläisten tappioksi. Ehdotuksen mukaan keskituloisen eläkeläisen verotus on 860 Ruotsin kruunua (97 euroa) tiukempaa kuukaudessa verrattuna samansuuruisista tuloista maksettuun palkkaveroon. Ehdotuksella palataan kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, josta veroeroa lähdettiin aikanaan pienentämään. Samalla ruotsalaisten eläkkeet, jotka on sidottu rahastojen tuottoon, laskevat 15 000 kruunun (1 690 euron) eläketasolla noin 400 kruunua (45 euroa) kuukaudessa. Ruotsissa käydään aktiivista keskustelua vanhusten hoidosta. Taustalla ovat eräät järkyttävät yksittäistapaukset. Vanhusten hoitoon tarvittaisiin lisää resursseja työolojen ja palkkojen parantamiseen, alan koulutukseen ja lääkäreille aikaa monia lääkkeitä saavien lääkityksen kokonaisarviointiin. Järjestö kampanjoikin virheellisten ja liiallisten lääkkeiden määräämistä vastaan. Ruotsissa on päädytty perustamaan eettinen lautakunta (plattform) varmistamaan hoidon laatua julkisesti rahoitetuissa Keskuksen hoioteknisellä klinikalla on kehitetty sovelluksia sairaanhoitajien kouluttamiseen. Seminaari tutustui muun muassa hoitonukkeen. kaikkia kodin valaisia saattoi säädellä: valojen sytyttäminen ja sammuttaminen, valojen himmentäminen tai kirkkauden lisääminen. Kohderyhmän jäsenet kertoivat valaistuksen lisäämisen saaneen heidät huomaamaan, kuinka niukasti koti oli ollut valaistu aikaisemmin. Lisäksi he kertoivat oman toimeliaisuutensa lisääntyneen oleellisesti lisävalon myötä. Valojen kytkeminen kaukosäätimeen koettiin myös hyväksi: valojen sytyttäminsen ja hoitolaitoksissa. Osapuolet sitoutuvat allekirjoituksin toteuttamaan hoidon laatuvaatimukset. Toimenpide on sinänsä myönteinen askel hoidon laadun parantamiseen. Se ei kuitenkaan riitä, ellei hoitoon saada riittävästi resursseja. Yksi eläkeläisjärjestön (PRO) esille nostamista kysymyksistä on vanhuksiin kohdistuva väkivalta, josta kärsii 65 vuotta täyttäneistä naisista 16 % ja samanikäisistä miehistä 13 %. Eläkepolitiikassa käydään keskustelua nk. rahastoeläkkeestä, jonka kartuttamiseen käytetään 2,5 prosenttiyksikköä 18,5 prosentin eläkemaksusta. Eläkkeen tämän osan rahoitukseen varattujen varojen sijoittamisesta maksaja voi itse päättää ja valittavana on noin 850 erilaista rahastoa. Järjestelmä on kallis ja huonosti toimiva. Varat pitäisi käyttää työeläkejärjestelmän saamiseen vakaammaksi. Ruotsissa keskustellaan myös ns. premiumeläkkeestä (PPM), joka on eräänlainen takuueläke niille, joille työeläkettä ei kerry tai sitä kertyy niukasti. Myös demarit vaativat sen lakkauttamista. Eläkeläisjärjestö PRO on tiukasti järjestelmän säilyttämisen kannalla. KALEVI KIVISTÖ sammuttamisen helppous lisäsi valojen käyttöä. Tutkimuksen sivutulos oli, että erityisesti yksin asuvat naiset käyttävät sangen niukasti valoa. Myös ne naiset, joilla aikaisemmin oli ollut asuinkumppani, käyttivät sittemmin yksin asuessaan valoa huomattavasti aikaisempaa säästeliäämmin. Seminaarin alustukset valottivat mielenkiintoisella ja konkreettisellakin tavalla, millaisia mahdollisuuksia nykyteknologia tarjoaa ikäväestön hoitoon ja hoivaan. Parhaimmillaan se lisää turvallisuutta ja asumismukavuutta, mahdollistaa kotona asumisen laitoksen sijasta, ehkäisee tapaturmia ja onnettomuuksia ja jopa lisää aikaa, jonka hoitotyöntekijä voi käyttää ikäihmisen kanssa keskusteluun tai muuhun toimintaan. Teknisten apuvälineitten käyttöön liittyy monia avoimia eettisiä ja taloudellisia kysymyksiä: kuka lopulta päättää apuvälineitten käytöstä, kuka laitteet ja apuvälineet maksaa, milloin hoitaja tai hoidettava voi kieltäytyä teknologian käytöstä, miten turvataan laitteiden käyttäjien yksityisyydensuoja ja itsemääräämisoikeus. ANU MÄKI
20 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Solaris-lomien järjestölomavastaava Ritva Pyykkö: Eläkeläiset ovat mukavia asiakkaita – Eläkeläiset ovat mukava ja hyvä asiakasryhmä. Palvelen heitä todella mielelläni, sanoo Solaris-lomissa eläkeläisten tuettuja lomia hoitava järjestölomavastaava Ritva Pyykkö. Raha-automaattiyhdistys muutti eläkeläisten tuettujen lomien rakennetta niin, että tämän vuoden alusta ne on siirretty eläkeläisjärjestöiltä lomajärjestöjen hoidettaviksi. Solaris-lomien ja Eläkeläiset ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti Eläkeläiset ry:n kautta kulkenut osuus lomista siirtyi Solaris-lomien hoidettavaksi. Uudesta järjestelystä alkaa nyt olla sen verran kokemuksia, että on aika kysyä, kuinka se on sujunut. – Uuden aloittamisessa on aina totutteluvaihe. Se on näkynyt muun muassa niin, että eläkeläisryhmien vastaavilla ja lomien hakijoilla on ollut paljon kysyttävää, Pyykkö sanoo. Tuetuille lomille hakeneiden ja pääsevien määriin järjestely ei ole vaikuttanut. Ei myöskään lomien kysyntään: se on edelleen suuri. – Eläkeläiset ry:n yhdistykset saivat viime keväänä kirjeen ensi vuodelle tehtävistä varauksista. Ei kulunut aikaakaan, kun ryhmävarauksia oli tullut toista- sataa. Valinta olikin sitten vaikea, mutta sitä ohjaavat selvät kriteerit. Rekisteri muistaa karenssivuoden Pyykkö muistuttaa, että kukaan ei voi päästä tuetulle lomalle peräkkäisinä vuosina. Välissä on oltava vähintään yksi niin sanottu karenssivuosi. – Tämä koskee myös muiden lomajärjestöjen kautta saatuja lomia. Meillä on yhteinen rekisteri loman saaneista. Jos hakija ei ole muistanut olleensa lomalla edellisenä vuonna, niin rekisteri sen kyllä muistaa ja tietokoneen näytölle ilmestyy punaisella huomautus siitä. Karenssi koskee siis yksittäisiä hakijoita, ei yhdistyksiä. Raha-automaattiyhdistys on kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että sosiaalisille lomille saadaan enemmän ensikertalaisia. RAY maksaa yli puolet loman hinnasta, joten sen sana ei ole kaino toive. Tieto varauksista huhtikuun alussa Ryhmälomalle – lomaryhmän koko vähintään 20 henkeä – Kuntorantaan pääsee ensi Ritva Pyykkö kertoo palvelevansa mielellään eläkeläisiä ja toivoo vielä huolellisemmin täytettyjä hakulomakkeita. vuodeksi noin 600 eläkeläistä. Yksittäiset hakijat on ohjattu Kuntorannassa järjestettäville ikäihmisten lomaviikoille, joita on kahdeksan. Ryhmälomille päässeiden ryhmien koot vaihtelevat 20:n minimistä noin 40 henkeen. Tämänvuotinen hakukierros on opettanut kaksi tärkeää seikkaa. Ryhmälomahakemus lähetetään tästä eteenpäin Eläkeläiset ry:n yhdistyksiin huhtikuun aikan. Näin haku- ja valintaprosessille saadaan enemmän aikaa. – Toinen opiksi otettava asia koskee hakulomakkeita. Toi- von, että lomakkeet täytetään vielä huolellisemmin. Nyt esimerkiksi yhteystiedot saattavat olla puutteelliset. Vaillinaisten hakemusten täydentäminen teettä vie aikaa. Ryhmäkoon alaraja, 20 henkeä, merkitsee myös sitä, että tällaisen ryhmän vastaava saa ilmaisen loman ryhmän mukana. – Ryhmävastaavat tekevät arvokasta työtä. Yleensä varsinkin kokeneemmat vastaavat osaavat ja haluavat auttaa lomalle pyrkiviä jo hakemusten täyttämisessä. Tiedän, että monissa paikoissa kokoonnutaan yhteen täyttämään lomakkeita. Näin nekin pääsevät mukaan, jotka ovat kokemattomia tällaisessa paperisodassa. – Vastaavat myös osallistuvat monilla tavoilla ryhmäloman ohjelman toteuttamiseen, joten he ovat pienen palkintonsa ansainneet, Pyykkö sanoo. PEKKA ISAKSSON Tuula-Liina Varis F ilosofi Pekka Himasen tulevaisuusraportin julkistamisen yhteydessä nousi keskusteluun suomalaisten kateus, joka on tiemmä erityisen vahingollista kansakunnan menestyksellisen tulevaisuuden kannalta. Teema osui sopivasti samaan saumaan kuin kohu Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen työsuhde-eduista. Se ei tietenkään ollut yllätys, sillä aina kun joidenkin ylenpalttisia tuloja ansaitsevien ahneutta kritikoidaan, puolustavat äänet alkavat jankuttaa siitä, miten kateellisia suomalaiset ovat. Kateus on tunne, jonka ytimessä on kadehtijan halu saada itselleen se, mitä toisella on. Jos kateelliselle annettaisiin tilaisuus kahmia kateutensa kohteen tavoin, hän ilman muuta käyttäisi tilaisuutta hyväkseen. Himoitsemmeko me kaikki eläkeyhtiöitten johtajien ökytuloista pöyristyneet miljoonaluokan asuntoja ja luksusautoja ja bonuksineen lähes puolen miljardin euron vuosituloja, jotka esimerkiksi eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajalla Matti Vuorialla on? Kadehdimmeko me tosiaan näitä superrikkaita? En minä ainakaan, kiellän jyrkästi. Enkä usko, että kovin moni muukaan niistä tavallisista suomalaisista, jotka kohua ovat mediasta seuranneet. Ky- Kateutta vai oikeudentuntoa symys ei ole kateudesta vaan oikeudentunnosta, oikeudenmukaisuuden tajusta, joka suomalaisilla tässä markkinadiktatuurissa ja jättimäisten tuloerojen maailmassa vielä on. Kansa kaiken maksaa, muistutti Erno Paasilinna. Niinpä se perille mennen maksaa myös Nokian Stephen Elopin erorahamiljoonat ja ylipäätään kaiken sen rahan, joka bisnesmaailmassa kasaantuu muutaman harvan tilille. Katastrofin tullen kansa maksaa myös tappiot, niin kuin esimerkiksi opimme USA:n taannoisesta finanssikriisistä ja omasta 90-luvun lamastamme. Enemmän ne köyhää koskivat kuin superrikkaita. Kansa kustantaa eläkeyhtiöiden johtajien miljoonat. Eläkeyhtiöitten toiminta rahoitetaan eläkemaksuilla, lakisääteisesti ja veroluontoisesti. Näillä rahoilla yhtiö sitten harjoittaa sijoitustoimintaa, mutta huomattavasti vähemmin riskein kuin ne yritykset, joilla ei tällaista veroluontoista rahoituspohjaa ole. Koska rahat on koottu meiltä, meillä on ehdoton oikeus nostaa meteli johtajien hillittömästä kahminnasta meidän kustannuksellamme. Medialla on ehdoton velvollisuus paljastaa eläkeyhtiöissä pesivä omaan pussiin saa- listus. Sitä velvollisuutta on esimerkiksi Helsingin Sanomat suorastaan esimerkillisesti noudattanut. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja oikeudentajusta, ei kateudesta. Himasen raportissa otettiin esille myös häpeä. Suomalaiset häpeävät epäonnistumista, vaikka siinä olisi ennemminkin nähtävä uusi alku. En oikein usko tuohonkaan piirteeseen, se on liiaksi ristiriidassa kuuluisan suomalaisen sisun kanssa. ”Mua täit syä ja mailma vihaa, mutta minä painan vaan”, sanoi Täällä Pohjantähden alla – romaanin Laurilan Anttoo, jolle totisesti kertyi kokemusta epäonnistumisista. Myötähäpeää me kyllä tunnemme. Ainakin minä tunsin kiusaantunutta myötähäpeää, kun Kevan toimitusjohtaja yritti vähätellä etujaan ja kääntää parhain päin tekemisiään. Huippu oli ”tietämättömyys” sekä Norjassa että Suomessa maksetuista lapsilisistä. Toimitusjohtajalta edellytetään aika tarkkaa tietämystä suuren firmansa raha-asioista. Miten hän voi muka olla tietämättä tuon vertaa edes omistaan? Vielä muutama vuosi sitten ylpeilimme Suomen asemasta yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Enää ei ylpeilemisen aihetta ole. Ahneus ja hybris saastuttavat yhteiskun- taa. Ahneus panee kahmimaan, hybris eli ylimielisyys saa kuvittelemaan, ettei siitä jää kiinni. Ei ole kuin yksi oikea ratkaisu. Luontaisedut, bonukset ja kaikkinaiset erorahat, ylimääräiset palkkiot ja eläkkeet eivät kuulu veroluontoisilla maksuilla toimiviin eläkeyhtiöihin eivätkä myöskään Yleen. Johtajille kunnon palkka, joka on jossain järjellisessä suhteessa yhtiön muun henkilöstön palkkatasoon. Asuntonsa ja autonsa hankkikoon kukin ihan itse.
Nro 8 joulukuu 2013 – 21 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry järjesti kumppaniensa kanssa värikkään tapahtuman Turussa iloittiin yhdessä liikkuen Eläkeläiset ry järjesti yhdessä kumppaniensa kanssa värikkään liikuntatapahtuman Turun Kupittaalla lokakuun alussa. Aurinkoinen syyssää houkutteli paikalle yli 200 liikkujaa. Pääjärjestäjistä Turun kaupunki oli näyttävästi mukana: liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut esittäytyivät ja järjestivät ohjelmaa. Kaupunki antoi Kupittaan urheiluhallin korvauksetta tapahtuman käyttöön. Monet Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen aluejärjestön jäsenyhdistyksistä osallistuivat tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen, erityisesti Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen jäsenyhdistys Daisy Eläkeläiset osallistui isolla porukalla. Etnisistä yhdistyksistä myös Yhdessä-yhdistys oli aktiivisesti mukana liikuntapäivän rakentamisessa. Liikuntajärjestöjen joukossa oli TUL:n Varsinais-Suomen piirin kuntoliikunta- ja veteraanijaostot sekä Turun voimistelijoiden Aarnen Talli. Turun Eläkkeensaajat ry veti suomalaisia kansantansseja sekä osallistui omana joukkueenaan virkkuuviestiin. Liikuntapäivän avauspuheen pitänyt sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero oli sitä mieltä, ettei ihminen ole koskaan liian vanha liikkumaan. Vanhuus on vain määritelmä. Hän totesi, että liikuntapäivää on ollut järjestämässä moni kansalaisjärjestö yhteistyössä toimien. – Kansalaisjärjestöjen työllä on iso merkitys. Ei vaikuta lupaavalta, että Turun kaupungin suunnitelmissa on leikata kansalaisjärjestöjen tukea. Liikuntapäivän järjestelytyöhän osallistunut Ulla Kurka toimii sekä Eläkeläiset ry:ssä että TUL:ssa. Hän oli tyytyväinen oman väen osallistumiseen: paikalle saavuttiin Kaarinasta saakka. Aune Lind juonsi tapahtuman. Vauhdikasta menoa virkkuuviestin käännöspaikalla. Ulla Kurka. syntyneet silmukkanauhat luovutettiin Jyväskylän monikulttuuriselle yhdistykselle Monikko ry:lle ja samalla lähetettiin Jyväskylään haaste seuraavan liikuntatapahtuman järjestämisestä. Monikulttuurisuus sopii liikuntaan Monta lajia, uutuus Virosta Liikuntapäivän ohjelma sisälsi monta lajia. Tapahtuma avattiin keppijumpalla ulkona. Muita ulkolajeja olivat petankki, saappaanheitto, rollaattoriajo sekä sauvakävely. Eläkeläiset ry:n Turun seudun yhdistykset olivat suunnitelleet tapahtumaa varten hienon luontopolun ja moni uskalsi kokeilla myös liikunnallista onnenpyörää. Ulkotapahtuma päättyi arvonnan jälkeen pehmeään tai chi-voimisteluun. Sisällä hallissa sai kokeilla tasapainoradalla temppuilua sekä puhallustikkaa ja tarkkuusheittoa. Puhallustikan ja heittopisteen toiminnasta vastasivat Vammaisurheilu- ja liikuntaliiton vapaaehtoiset Iloliikuttajat. Suosituin sisälajeista oli eri maiden kansantanssit. Aarnen Talli veti keppijumpan koko porukalle. Turun kaupungin Ennalta ehkäisevien vanhuspalveluitten osasto rakensi halliin viihtyisän rentoutuskammarin, jossa kävijät saivat levähtää keinutuolissa kiikkuen. Afganistanilainen lautapeli keräsi ympärilleen uteliaita katsojia. Ulkolajien uutuutena oli virkkuuviesti: siinä kisattiin kävelynopeudessa, virkkuusilmukoitten määrässä ja laadussa. – Tämä on leikkimielinen kilpailu. Se on variaatio vanhasta virolaisesta tavasta. Iäkkäillä virolaisnaisilla on ni- mittäin tapana neuloa puikoilla kävellessään, huomautti yksi liikuntapäivän pääjärjestäjistä, Eläkeläiset ry:tä edustava Eva Rönkkö. Virkkuuviestiin osallistui viisi kuuden hengen joukkuetta. Virkkuuviestin tuotoksena Liikkuessa ei haittaa, vaikka ihmiset tulevat eri kulttuureista ja puhuvat eri kieliä. Liikekieli on yhteinen ja mahdollistaa yhdessä tekemisen ja viihtymisen. Eri kulttuurit tuovat liikuntaan mukavaa vaihtelua. Liikunta sopii mainiosti monikulttuuriseen vuorovaikutukseen - ja monikulttuurisuus liikuntaan. Iloa yhdessä liikkuen -tapahtuma oli jo toinen tänä vuonna Turussa järjestetty monikulttuurinen eläkeläistapahtuma. Keväällä järjestettiin pienimuotoisempi Maailma tanssii -tapahtuma. Turun Eläkeläiset ry oli silloinkin innokkaasti mukana ja vastasi käytännön järjestelyistä: hommasi hyvän tanssitilan ja järjesti välipalatarjoilut vapaaehtoisvoimin. TIINA RAJALA
22 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Etelä-Häme Heinola HEINOLAN ELÄKELÄISET ry Anita Laine Tapio Laine Raija Lipponen Olavi Lipponen Esa Harju Tuula Jetsu Anja Rautaniemi Raili Mattila Veikko Outinen Antti Matikainen Hannu Jokinen Heikki Honkanen Harri Virtanen Eeva Kärkkäinen Paula Wacklin Impi Väinämö Tuomas Pulkki Siiri Pulkki Raili Jokiranta Mirja Ellonen Heikki Pitkäaho Kyllikki Björk Jukka Pohjonen Pertti Matilainen Eila Kousa Eila Oksman Airi Hynninen Airi Lehtinen Marjukka Mattila Else Saarinen Eero Ranta Inkeri Tähkänen Irja Lindberg Hämeenlinna Raili Kuosa Erkki Kumpulainen Sinikka Kumpulainen Anna Malinen Veijo Klem Terttu Klem Alice Tiainen Oiva Lahti Aulikki Järvinen Anja Lavasto Jarmo Röksä Airi Kalinainen Alpo Timonen Pentti Huumonen Meeri Suopuro Jokioisten Seutu Heikki Sirén Lyyli Sirén Hilkka Helenius Helena And Terttu Viljanen Hellin Reko Eini Puolakainen Terttu Takala Aila Rasila Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Seija Syrjälä Terttu Mäkelä Eila Sederholm Kiveriö-Kärpänen KIVERIÖN-KÄRPÄSEN ELÄKELÄISET ry
Nro 8 joulukuu 2013 – 23 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Lahti Sinikka Jokinen Veijo Jankkila Pirjo Hirvonen Vuokko Pusenius Sulo Tuominen Teuvo Keinänen Tauno Huotari Viljo Pitkänen Tauno Nieminen Helvi Korhonen Antti Holopainen Aino Forsander Anja Ramsi Viljo Rautaporras Anja Storlöpare Esko Storlöpare Hannu Kokkonen Saara Numminen Tauno Tölli Liisa Forsman Kirsti Siltanen Sirkka Sainio Elli Salo Vilho Tuomi Sirkka Toivonen Loppi Salpakangas Paula Uotila Sirkka Salo SALPAKANKAAN ELÄKELÄISET ry Aura Mäkinen Pekka Saarnio Sirkka Kuivala Ismo Kuivala Aili Saarela Marjatta Karulinna Anne Ruikka Liisa Aunula Riitta ja Veikko Väisänen Eeva Tolvanen Elli Kilpeläinen Maija ja Eino Wikman Britta Busi Marjatta Jokinen Tuulikki Hämäläinen Ossi Lampinen Tellu Jäppinen Salme ja Risto Pelkonen Seija ja Erkki Malmikumpu Mailis Kouhi Tellervo Pulkkinen Oili Eronen Maija Laaksonen Kalevi Kaateri Raili Kaateri Aulikki Mustonen Olavi ja Anneli Lepistö Matti ja Terttu Vartiainen Hilkka Liimatainen Paavo Perälä Irmeli Kärkkäinen Pauli ja Leila Pyykkö Helga Laakso Riitta Lindholm Kontulan Kerttu Anja ja Risto Ventti Anita Kostamo Elli Juntunen Onni Määttä Salme Sarivaara Reijo Inkala Pirkko Helenius Kirsti ja Sven Forsblom Esko Kosonen Elli Kilpeläinen Liisa Perälä Toini Juntunen Seija Voutilainen Pentti Hampinen Ahti Taipalinen Seija Malmström Elsa Keinänen Eila Kohonen Anna-Liisa Saarela Pirkko Toland Maire Törri Sirkka ja Rauno Aaltonen Seija ja Kauko Helsinki Jakomäki JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry Mirjam Alanko Gunnel Mutka Anja Matsinen Raija Sokura Ulla Halonen Raili ja Aaro Taponen Anneli Kantokorpi Anneli Färm Taina Seppälä Liisa Hyvärinen Marja-Liisa Isoniemelä Pirkko Pöri Aino Säilä Tyyne Finne Taisto Rossinen Reino Könönen Aira Vellonen Hanna Korhonen Kaarela Helena ja Alvar Risberg Heimo Luoto Helena ja Aimo Niiranen Niilo Luoto Sulo Siren Ritva Pekkola Ville Schuvalow Heikki ja Tarja Hietanen Veikko Savolainen Marita Henriksson Lars Holmström Leena Virta Marjatta Saarinen Rauha Keino Sirkka-Liisa Lehtovaara Nina Sankelo Kyllikki Sirén Eila Haataja Jarmo Kaartinen Pirkko Hynninen Terttu Kukko Kallio-Vallila Eläkeläinen-lehdelle! KONTULAN ELÄKELÄISET ry Kuvat Oulun kesäpäiviltä: Juha Drufva, Pekka Isaksson, Tero Kaikko Muut isot kuvat: Kuvaajan nimi kuvan alla Yläpalkin kuvat: Kesäpäiväkukat: Kaarina Jokelainen Poika: Erja Isaksson Tervehdysten tekstinkäsittely: Erja Isaksson Poika yläpalkissa: Elia, 1 v 4 kk Hirviniemi Anna-Liisa Lehtinen Sirkka ja Martti Korhonen Anni Oinonen Airi Salminen Reijo Tamminen Maire Kautonen Malmi VIHERTALO LINTUMÄKI OY Veli ja Lilja Koistinen Erkki Mattila Elli Hietaharju Anja Kokko Ilmari Väisänen Veikko Tomperi Lasse Tiainen Sirpa Salmi Raimo Kinnunen Reino Viitala Yrjö Kaivamo Maija Tiittanen Laura Siponen Kerttu Niemi Ritva Sulanterä Kaija Tolvanen Seija Voutilainen Helvi Ranta Eero Haverinen Ilmari Karppinen Marja-Liisa Koistinen Ritva Valtonen Laila Jäntti Antti Jäntti Annikki Luukkonen Eeva-Maija Haapala Vilho Koskinen Kalevi Hälinen Jouko Hälinen Kultaisen lyhteen Eläkeläiset ry toivottaa hyvää Joulua jäsenilleen! Antti ja Pirjo Kumpu, Hankasalmi Laajasalo LAAJASALON ELÄKELÄISET ry KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry Mirja Arajärvi Kauko Aaltonen Ulla-Liisa Aaltonen Hertta Pöllänen Inkeri Saarinen Annikki Penttonen Sisko Tuutti Meeri Reutsalo Ritva Kyyrö Kaarina Gustafsson Ritva Kontio Ulla Seutu Pirkko Kaskikorpi Irja Pesonen Sisko Salonen Antti Henriksson Ritva Sairanen Kontula PS-BUSSI OY/ INTON MATKA KARKKITORI ASTRE KATEVA KORSISAARI ILO PALVELLA Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla
24 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Liisa Väisänen Kauko Räsänen Meri ja Jorma Kataja Liisa Marttinen Eevi Kaasinen Esko Kokko Kaarina Teppo Leena Huotari Helena ja Ilkka Punkka Pauli Halonen Seija Halonen Heikki Laakko Sherli Kent Helvi Järvinen Erkki Virta Aune Kana-aho Inkeri Kolehmainen Anja Luttinen Pirjo Karjukoski Gunborg Ollila Marja Partanen Olavi Partanen Esko Vepsä Irma Mäntynen Veikko Mäntynen Olavi Vornanen Siiri Nikula Saara Laine Hilja Kettunen Paavo Kettunen Pertti Korhonen Anni Vahlström Ritva Kaartoaho Sirkka Arvola Taina Seppä Jaana Saaranen Soile Kaarnajärvi Pentti Kaarnajärvi Maila Vento Kalle Karjukoski Riitta Kainulainen Raija Rantanen Helena Leskinen Ensio Leskinen Kaj Blomberg Irja Kortelainen Elvi Iivonen Saara Pajunen Kaarina Mäkelä Aino Vepsäläinen Salme Järnefelt Seija Hakanen Simo Hakanen Eila Harju Kirsti Suniala Arvo Harinen Myllypuro Soila Sunikka Raine ja Kaarina Kangas Armi Kuusela Liisa Palin Eila Tiihonen Ella Harju Jouni Harju Irja Massinen Maija Räsänen Sinikka Vartiainen Seija Roivainen Seija Manninen Jokilaaksot PihlajamäkiPihlajisto Marja-Liisa Suuronen Devi Kaukinen Vilma Kaukinen Aulikki Huovinen Kaisa Puumalainen Aira Hiltunen Reijo Pitkänen Sirkka Pellikka Helena Hyppönen Margit Väisänen Liisa Riippi Anna-Liisa Saukkola Risto Viander Tapuli Kaisa Lehtonen Terttu Paija Laila Tolvanen Aino Koivisto Pirkko Piiroinen Anja Moisio Anja Lehtolainen Helvi Aaltonen Inkeri Pääkkönen Vuokko Ruotsalainen Alice Sandelin Severi Sivula Anja Kovelahti Erkki Grönberg Liisa Grönberg Sirkka Ikonen Silja Saukkonen Sirkka Runsala Vartiokylä Alavieska ALAVIESKAN ELÄKELÄISET ry Elvi ja Veikko Kiimamaa Heleena ja Hannu Soukka Titta Nikula Helena Koivisto Irja Tauriainen Markku Alatalo Pentti Björkbacka Saila Valle Martti Pyy J. Kotka Kalle Huttunen Sirpa Savukoski Kalevi Nissilä Kauko Saari Raimo Mikkola Timo ja Seija Saari Risto Murto Reino Huttunen Tauno Hautamäki Hannu Kerttula Haapajärvi POP PANKKI HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Armas Tervakoski Kauko Raappana Toivo Raappana Antti Heikkilä Veikko Saukko Armi Ahonen Esteri Tervakoski Helvi Kananen Haapavesi HAAPAVEDEN ELÄKELÄISET ry Haukipudas HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry Leena ja Edvin Mattila Taisto Sutela Tauno Ritapuu Sirkka ja Heino Virta Taisto Tammela Kaarina ja Matti Nisula Elsa ja Veli Kurkela Aili ja Timo Vilppola Pirjo ja Aulis Kropsu Airi ja Reima Ritapuu Raili ja Martti Vedman Raili ja Taisto Korvala Tapio Kärenaho Raili ja Jorma Jämsä Ii Eeva Isosomppi Tuula ja Paavo Halonen Seija ja Tapani Teppo Martti Huovinen Pentti Lalli Rauha Mäkipaaso Elvi Mäkipaaso Martti Pernu Marja-Liisa Halonen Arvo Viinamäki Eila ja Eero Fäldt Väinö Mettovaara Aino Huovinen Toini Huovinen Väinö Huovinen Veikko Huovinen Hilkka Kalliorinne Martta ja Aarne Ukkola Matti Liedes Kauko Jakku-Hiivala Kaarina Niskanen Veikko ja Anneli Veijola Matti ja Liisa Haapaniemi Timo ja Heli VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry Eila Kortelainen Olavi Helin Rauha Laukkanen Else Hovi Sirpa Juoksukangas Juhani Juoksukangas Osmo Tolvanen Helli Tolvanen Juha Hämäläinen Liisa Lindroos Maija Julin Elle Heikkinen Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Haapaniemi Eeva Kakkonen Pekka ja Marja-Liisa Halonen Martti ja Taina Backman Jukka ja Terttu Backman Väinö Veijola Ritva Keltamäki Veikko Kakko Martti Liedes Paavo ja Salli Backman Helga ja Juhani Sirua Eetu Liedes Paula ja Lauri Komminaho Helvi ja Ossi Junes Martta Meriläinen Eila Alasimonen Rauha Piukkula Niilo Piukkula Antero ja Hilkka Pyörälä Valma Jakola Paavo Tolonen Matti Backman Kyllikki Liedes Eino ja Hillevi Koivikko Aulis Körkkö Pirkko ja Esko Mäkitalo Kalajoki KALAJOEN ELÄKELÄISET ry Lauri Seikkula Pekka ja Laura Siironen Teuvo ja Terttu Hietala Väinö ja Raili Hietala Raimo ja Hilkka Hietala Eila Himanka Eila Huhtala Leena Vatunki Rauni Heinonen Asta Fors Airi ja Veikko Vierimaa Toini Ketola
Nro 8 joulukuu 2013 – 25 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Julia Heininen Sauli Konu Raija Luoto Kello Honkanen Irma ja Niilo Mäkelä Liisa Vesa ja Olli Anneli Moilanen KELLON ELÄKELÄISET ry Kuusamo Kempele Pärkän perhe Kaisu ja Eero Laava Ulla ja Paavo Kokko Eila Alaräihä Reino Nurro Liisa ja Veikko Keränen Raija ja Pentti Kylmäluoma Aura Siltavirta Auli ja Jaakko Penttilä Leena ja Pentti Kauranen Kaisu ja Seppo Pekkala Eila ja Taisto Riepula Leena ja Mauno Penttilä Taimi ja Aarne Pirkko ja Eino Päivikki ja Matti Anja Venäläinen Anja ja Kalle Korento Marja Leena Bark perh., Oulu Leena ja Jani Laava Kerttu Kilpeläinen, Lumijoki Inkeri ja Timo Loukkola Seija Tapio Anna-Liisa ja Matti Hilkka Mathlin Saimi Jumisko Kaino ja Esko Anna-Liisa ja Jorma Kiiminki Eila ja Raimo Mykkänen Raili Järvinen Sisko Kuopusjärvi Pirkko ja Kalevi Herukka Sirkka Vengasaho Elma ja Toivo Siekkinen Arto Kouri Ulla ja Reijo Timonen Sylvi Haarahiltunen Seppo Hanhela Aili Mätäsaho Kerttu ja Toivo Nieminen Helena ja Antti Hamarinaho Anna-Liisa ja Timo Heikkinen Marianne ja Tauno Irma ja Kauno Moilanen Suoma ja Veikko Ervasti Seppo Veteläinen Aulis Saapunki Eira ja Jyrki Mehtälä Sanelma ja Elli Ukkola Tellervo ja Pentti Pussinen Laila ja Heino Luukinen Irma ja Toivo Kiventerä Hely Enckell Pirkko ja Oiva Sihvonen Anna-Maija ja Tapio Barck Raija ja Veijo Kurikka Tauno Kosunen Eläkeläinen-lehdelle! Seppo Alalauri Meimi ja Erkki Karjalainen Eila ja Huugo Hjerppe Anna Nilosaari Eila ja Henno Nykänen Eila Hongisto Lahja Kokko Marjatta Säävälä Oulainen Ilmari Tikkanen Raili Mattila Ahti Mattila Oulu OULUN ELÄKELÄISET ry Taimi Mustonen Eero Tyvelä Linnea ja Pentti Erkkilä Anna-Liisa Nissinen Tauno Paakkonen Mikkola Aino Kuusiniemi Eila Leinonen Vilma Höglund Liisa ja Veikko Rytkönen Airikki Varis Olavi ja Taina Peltoniemi Reijo Rautio Jaakko Holappa Toini Väyrynen Ritva ja Veli Siivola Eila Nuutinen Pirjo Annunen Annikki Soini Ari Vaho Teuvo Jalopaasi Kalevi Paavilainen Juhani Helin Sisko Kokko Oulu VARTTUNEET KUORO JA LAULURYHMÄT OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Hilkka Tiihonen, Tykkylumi, Kesäpäivien valokuvakilpailu. Aira ja Pentti Kyyhkynen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Eila ja Leevi Uhlbäck Ilmari Määttä Veele ja Aili Mustaniemi Mauno ja Hilja Ronkainen Elli ja Taisto Heikkinen Esko Karjalainen Irja ja Unto Saapunki Helli Moilanen Martinniemi MARTINNIEMEN ELÄKELÄISET ry Aino ja Antti Timonen Pirkko ja Antero Jakku Helena ja Esko Tuomaala Raili Järvelä Silja ja Veikko Karjalainen Eine Mustonen Elma ja Hannu Vesala Marjatta ja Aatos Pussinen Esko Pussinen Muhos Rauni Kesti Aune Touru Terttu ja Esko Oikarinen Martta Pulliainen Veikko Juntunen Irja ja Toivo Lotvonen Eino Pudas Ossi Pikkarainen Tellervo Isokangas Elsa Peltola Maija Aitto-oja Kaisa Putila Maire Pihlajaoja Eero Laurila Eila Laurila Airi Juusola Aira Kotka Bertta Malmberg Aimo Malmberg Maire Kalliokulju Ritva Kilpeläinen Anna Jylkkä Aira Isokivelä Anneli Rajaniemi Arvi Myllylä Raimo Kolppanen Marjatta Kolppanen Vieno Vuoti Sulevi Salmi Terttu Härö Martti Mäkelä Helena Hyytiäinen Urho Hyytiäinen Ritva ja Martti Eilola Martta ja Jorma Pellikka Aila Kuukasjärvi Sinikka Haapala Eila Moilanen Marjatta Siuruainen Anneli ja Kauko Linkolehto Tuulikki Lummi Sirkka-Liisa Niskanen Tauno Sunila Eija ja Esko Tervo Ritva ja Erkki Savilaakso Anja ja Tuomo Keltamäki Toimi Nissinen Kyllikki Anttila Hannes Jäälinoja Anneli Rautio Pekka Polojärvi Birgitta ja Seppo Tervo Brita ja Asser Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Jorma Hartikka Vilho Kärnä Martti Väänänen Hilkka Ahvenlampi Olavi Karppinen Martti Alanikula Kaarlo Keinänen Yrjö Lamminparras Salme Savolainen Hilkka ja Erkki Kukkonen Aune Lehto Airi Aitta Helga Hiltunen Laura Siira Katariina Rissanen Kauko Maikkola Kaija ja Timo Vaara Viivi Latola Eino Vaikko Kalevi Hyvönen Terttu Siekkinen ja Terho Seija Revonoja Paula Häppäri Arvi Kostekivi Maija Päkkilä Yrjö Lamminparras Ismo ja Irma Larinen Heino Seppälä Anja ja Eero Mustonen Elsi ja Jorma Suomela Elsa Pajuluoto Aira Jokela Seija Urpilainen Teuvo Blomster Pentti Kemppainen Aimo Blomster Aimo Kullberg Veeti ja Eila Mustonen
26 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Eevi Paavola Maija Nurminen Oulunsalo Kerttu ja Ensio Piirainen Maija ja Markku Kaltio Meeri ja Pentti Väliheikki Saara ja Kauno Metso Elsa ja Erkki Kukkonen Laila Vuoti Soile Ulander Eila ja Sulo Järvelä Paula Kesti Liisa ja Juhani Heikkinen Saini ja Erkki Rajanen Airi ja Aaro Hyvönen Matti Kilvelä Leila Kinnunen Anna-Liisa Otamo Lea Vuoti Seppo Aitola Elli ja Taisto Pietilä Eeva Niskanen Kaija ja Ritva Raimo ja Taimi Anttila Leena Rantala ja Jaakko Fanni ja Kauko Hemmilä Helli Kyngäs Orvokki ja Aimo Hyttinen Seppo Räisänen Linnea Manninen Elma Timonen Elsa Tumelius Sirkka ja Usko Kokko Hilkka ja Paavo Tihinen Elsa ja Pekka Piri Laila ja Ensio Takkinen Pirkko ja Paavo Raitamaa Elsa ja Taneli Aarni Kerttu Määttä Aarne Latvajärvi Mauno Lämsä Rauni ja Pekka Jussila Pyhäjärvi Helena ja Reino Laitinen Helmi ja Anto Tapaninaho Vappu ja Pentti Aho Raili ja Sakari Tuoriniemi Irma ja Tauno Pietikäinen Anna Marjoniemi Olavi Pesonen Ines ja Kauko Ahola Kaisa Leppälä Maija ja Antero Kittilä Raili Pylkkönen, Talvinen avantouinti, Kesäpäivien kuvakilpailiu, rajattu, Mård Lahja ja Jaakko Kangastalo Raili ja Tauno Korhonen Anneli ja Aimo Salo Eila ja Olavi Siekkinen Pirkko ja Paavo Piispanen Riitta ja Olavi Laakso Silja ja Seppo Pulkkinen Helena ja Eero Hirvonen Rauni Metso Pateniemi PATENIEMEN ELÄKELÄISET ry Hanna ja Esa Mahosenaho Kaarina ja Pentti Logrèn Sylvia ja Eero Hanhela Hilkka ja Reino Matti ja Sirkka Heinikoski Aarno Saarela Paavo Kilvelä Sinikka ja Raimo Mustikainen Esa ja Seija Utriainen Sirkka ja Allan Korhonen Sirkka ja Esko Remes Maire ja Reijo Salin Soile ja Arvo Pesonen Terttu ja Eino Jacklin Kauno Ylitalo Hannu Anttila ja Maija Anja ja Lauri Papinaho Pirkko ja Eero Pietilä Pekka ja Leena Nättinen Pudasjärvi PUDASJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Raahe RAAHEN ELÄKELÄISET ry Kaakkois-Suomi Anjalankoski Jaakko Ruohola Pekka Pakkanen Ritva Pakkanen Elli Heikkilä Raino Malminen Pentti Aaltonen Taisto Leinonen Eeva Hänninen Tellervo Häkkinen Maija-Liisa Torniainen Eila ja Eero Raanoja Pirkko Laakkonen Jorma Tuittu Terttu Tuittu Markku Seppälä Imatra AURINKOKOSKIHYVINVOINTITALO TUULA SALORANTA/ LUONT.HOITOLA MIRACLES Sirkka Pitkonen Onni Pitkonen Matti Miettinen Maila Piirainen Urho Piirainen Tuula Karlsson Salme Mäkelä Osmo Toivola Jussi Sallinen Aimo Ruusunen Irma Happonen Liisa Rautio Liisa Rintamäki Aino Pajunen Anneli Haimakainen Kotka Ritva Jokinen Tuula Kaitaniemi Raimo Enckenberg Jorma Ahvenainen Eeva Dufva Pertti Hellgren Pirjo Sinivaara Sirkka Ulmanen Laimi Häkkinen Markus Niemi Anja Sarajärvi Eila ja Harri Taskila Anja Vikman Tarja ja Esko Nyman Leena ja Esa Peltomaa Irma ja Tuomo Pasanen Vappu Turpeenoja Reijo Pelkonen Sinikka ja Viljo Lehmusketo Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Hilkka Erkkilä Pentti Kunnasmäki Hilkka Antinoja Seppo Punkkinen Veikko Lassila Reisjärvi Veikko Saukko Manu Kieleväinen Yrjö Puurula Einari Moilanen Tyrnävä Ritva Lappalainen Matti Lappalainen Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Kuusankoski KUUSANKOSKEN ELÄKELÄISET ry Lauritsala Kauko Oksanen Seija ja Matti Vesalainen Anneli ja Onni Varis Terttu Kauppinen Eeva Björkholm Martta Huuskonen Seppo Summanen Osmo Kontinen Kirsti Salonsaari Anneli Tiainen Aimo Röpetti Armi Kohonen Margit Hirvisaari Martti Nylund Saimi Pukki Leena Rinkinen Paavo Rinkinen Irma Tiainen Eila Koskela
Nro 8 joulukuu 2013 – 27 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Pyhtää Yrjö Kauris Irja Kauris Jouko Nikander Heikki Hovi Seppo Sinisalo Terttu Sinisalo Erik Mettinen Airi Häggblom Erkki Miettinen Auli Lehtimäki Lea Kanninen Arja Mäkelä Elma Merilä Marja Töyrylä Ahti Karppinen Lea Salonen Markku Backström Harry Bastman Eläkeläinen-lehdelle! Vaala VAALAN ELÄKELÄISET ry Kerttu Karjalainen Arvi Moilanen Kerttu Jurvelin Toivo Mertaniemi perh. Aila ja Kauko Matila Seija ja Johannes Räisänen Hannele Reijonen Kari Kainulainen Sisko ja Taisto Paloniemi Aila ja Erkki Karjalainen Taru ja Soili Rautiainen Katri ja Veikko Moilanen Marjatta Karppinen Raili ja Reino Huotari Aili Karppinen Terttu ja Taisto Penttinen Vilho Huotari Teuvo Moilanen Anna ja Reino Valjus Aarne Tervonen Kainuu ELÄKELÄISET ry:n KAINUUN ALUEJÄRJESTÖ ry Hyrynsalmi HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET ry Kajaani Kaija ja Matti Hiekkalinna Raili Myllylä Terttu ja Urho Terttu ja Urho Hyyryläinen Seija Koistinen Laila Lukander Siiri Määttä Salli Putkonen Pentti Väänänen Ritva Hoskio Matti Repo Erkki Kemppainen Vuokko ja Perttu Parviainen Reino Heikura Erkki Holappa Jarmo Munter Anja Juntunen Aimo Pulkkinen Tauno Juppi Pirkko Snickeri Irma ja Arvi Pääkkönen Eeva Kurvinen Anja ja Erkki Koskelo Ester Säkkinen Sirkka Liisa Laukkanen Jouko Hoskio Tyyne ja Kauko Immonen Irja Immonen Pentti Siiri Aune ja Jorma Hurskainen Irma ja Jorma Sivonen Laina ja Mikko Haataja Aili ja Martti Karppinen Sirkka ja Väinö Heikkinen Toivo Huttunen Kaija ja Juhani Leinonen Sirkka ja Keijo Kenakkala Veli Väisänen Kyllikki ja Onni Aira ja Veli Nyyssönen Tuula ja Antero Kärki Juhani Oikarinen Aki Räisänen Esa Huotari Pertti Mankinen Kuhmo KUHMON APTEEKKI PAIKALLISLEHTI KUHMOLAINEN Tauno Piirainen Hilja Mikkonen Eino Kyllönen Raili Pulkkinen Antti ja Irja Heikkinen Vieno Pirhonen Viljo Heikkinen Sisko Heikkinen Hilkka ja Raimo Pulkkinen Maija ja Matti Ryynänen Martti Heikkinen Matti Huotari Raija ja Erkki Malinen Helvi Koistinen Raimo Huotari Anneli ja Väinö Heikkinen Hilkka ja Eino Määttä Sirkka ja Oiva Heikkinen Arvo Karppinen Riitta Holopainen Markku Tesler Paltamo PALTAMON ELÄKELÄISET ry Puolanka PUOLANGAN ELÄKELÄISET ry Sotkamo Lauri ja Aila Komulainen Anja Ronkainen Elma ja Timo Jaakko ja Kirsti Klemetti Toini Räsänen Antero Pasanen Eeva Moilanen Liisa Niemi Kirsti Huovinen Elma Tervo Esko ja Sirkka Heikkinen Hilja ja Martti Terttu Moilanen Taisto Kukkonen Helka ja Kalevi Lukkari Lilja Nyman Suomussalmi Keski-Suomi ELÄKELÄISET ry:n KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry Jyskä JYSKÄN ELÄKELÄISET ry Jyväskylä Suomussalmen Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja Onnellista vuotta 2014! Esa Toikkanen Sirkka Mäkinen Anja Sandelin Eila Turpeinen Pauli Lindgren Erkki Rautiainen Kauko Pulkka Liisa Minkkinen Maria ja Pentti Vilho Mäkinen Paula Oksa Heikki Tervakangas Hilkka Hoskonen Toivo Tirri Raija Pietiläinen Paavo Pietiläinen Saku Rennicke Antti Muhonen Tahvo Eronen Irma Jokinen Kari Jokinen Hugo Koistinen Juha Jauhiainen Pirkko Jauhiainen Jorma Muhonen Aarne Jäntti Kauko Virtanen Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Salli Ahonen Tarja Oksanen Eeva Saukkonen Aili Hagfors Laura Kilpiö Olli Turpeinen Helena Leppänen Virpi Takala Raakel Savolainen Vuokko Sorsa Aatto ja Irja Virtanen Matti Sivonen Aili Matilainen Arvo Koskinen Sauli Rantala Aino Löppönen Antti Simola Ensio Oksanen Matti Hokkanen Kaija Kaipainen
28 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Viola Kallio Anna ja Aulis Hanhinen Palokka Kalevi Pihlainen Harri Nieminen Mirkku Kohonen Liisa Kekkonen Lahja Mutanen Veikko Rantala Vesa Oksanen Anneli Silvennoinen Sekakuoro Iltatähdet Aatto ja Irja Virtanen Kauko Virtanen Sinikka Siekkinen Erik Tikkanen Topi Tuukkanen Raili Flinkman Saara Penttinen Marjatta Jokinen Raini Kajander Kaija Villman Vuokko Siik Tuula Reponen Anja Pirhonen Anneli Laakkonen Marja-Liisa Rantanen Pirkko Höylä Jämsä Eila ja Reijo Jokinen Kaarina ja Veikko Rantanen Aira Seppälä Osmo Koivuranta Aila Kivirinne Taimi Suomela Terttu Uotila Lyyli Soikkeli Inkeri Ronko Elma Salminen Sinikka ja Heikki Pasanen Helena Johansson Riitta ja Timo Luoto Aino Seunavaara Mikko Seppälä Elli Tihinen Kalevi Ottelin Erkki Koivisto Eila Strandman Jämsänkoski JÄMSÄNKOSKEN ELÄKELÄISET ry Teuvo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Kari Vuorenpää Simo Lahti Mirja Welling Reino Welling Aune Welling Alli Virtanen Ritva Salo Eero Peutere Pertti Tavilampi Pirjo Tavilampi Kyllikki Kangas Markus Kyyrä Tuula Tikka Eino Hietanen Tapio Vuorenpää Laila Vilenius Eino Vilenius Erkki Laaksonen Kari Laaksonen Sylvi Talvinen Seppo Lampinen perh. Yrjö Virtanen Marja ja Veikko Vilenius Ahti ja Raija-Liisa Virtanen Kaija Karuveha Keuruu Kalevi Saikanmäki Kaija Saikanmäki Laukaa Helena ja Kari Koivisto Ritva ja Pentti Valkonen Tuula Lappalainen Raili Malinen Pirkko-Liisa Leinonen Eero Lappalainen Marjatta ja Kari Jokinen Kyllikki Pitkämäki Aino Vahlman Keski-Suomen aluejärjestön syyskokous 28.11.2013 Hannu Hukka Arvo Oranen Tuula Nieminen Lauri Hautanen Tuula Koskiranta Osmo Vilokkinen Liisa Markkanen Veikko Häkkinen Matti Pöppönen Veikko Räsänen Kari Jokinen Seija Majuri Viljo Kumpulainen Marja Leena Makkonen Terttu Siekkinen Pauli Viinikainen Anna-Liisa Malinen Paula ja Viljo Kumpulainen Seija ja Pertti Majuri Sinikka Siekkinen Unto Kuukkanen Eila Kuukkanen Martta Saarinen Eila Malino Pentti Pietiläinen Seija Seppänen Kaarina ja Veikko Vesterinen Martti Puttonen Toini Hannonen Valma Autio Väinö Hytönen Elsa Tervo Leena ja Erkki Valkonen Erkki Valtoaho Tuula ja Pentti Nieminen Muurame MUURAMEN ELÄKELÄISET ry Lea Kilponen Hilja ja Reijo Kulmala Raili ja Aimo Miettinen Maija ja Matti Lappi Irja ja Kyösti Vilèn Liisa Lepola Sirkka Pellinen Meeri ja Tapio Suhonen Marketta ja Seppo Rimpi Annukka ja Lauri Hautanen Seija Eskelinen Anna Mäkelä Kerttu Hietala Liisa ja Heikki Salmijärvi Sinikka Hokkanen Liisa Tenhunen Mirja Rutanen Kari Lyhty Raili Hartikka Sakari Hartikka Kaarlo Valkonen Salli Niskanen Aura Peltonen Viljo Valkonen Anita Puumalainen Margit Altti Aune Tuohinen Liisa Huhtinen Saara Putkonen Teuvo Putkonen Martti Meriläinen Neija Välilä Martti Välilä Raija Meriläinen Pertti Meriläinen Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Eeva Autio Antero Autio Kerttu Sarviranta Pihtipudas Niilo Pulkkinen Maija Pulkkinen Kyllikki Aho Väinö Aho Senja Kumpulainen Helmi Lahentaus Olavi Kananen Maire Varis Lasse Varis Tapio Saastamoinen Toini Selin Mikko Selin Jaakko Uitto Maila Tyvimaa Ritva Viinikainen Marjatta Suvanto Sumiainen Sirkka ja Jouko Rissa Aino Suominen Maija Korhonen Riitta Korhonen Marja-Liisa ja Matti Pulkkanen Ritva ja Hannes Kaukometsä Olavi Kainulainen Marjatta ja Heikki Häkkinen Pekka Laitinen ja Maikki Vieno Salminen Eila ja Antero Närhi Savolaiset Suolahti SUOLAHDEN ELÄKELÄISET ry Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Säynätsalo Mari Tuura Anna-Liisa Pajunen Alpo Pajunen Raili Honkonen Vuokko Nieminen Seppo Lindell Seija Vihinen Seppo Oikari Toivo Heinonen Pekka Pekkanen Raimo Nieminen Eila ja Jerry Elli Riikonen Maija Tuominen Anja Lukkarinen Raili Pasanen Seppo Oikari Alli Ojala Anja ja Esko Niemi Ilkka Pernu Sisko ja Erik Tikkanen Teppo ja Susanna Koski Arja ja Jarkko Mänttäri Taisto ja Marjatta Salonen Liisa Seppänen Maire Seppänen Tikkakoski Nalle Raili ja Mirja Noronen Irma Lahtinen Laura Tuunanen-Kilpiö Erkki Kilpiö Anja Tourunen Aino ja Veikko Soini Irene ja Viljo Mikkonen Irja Huttunen Eino Aksela Toivo Turunen Juhani Maukonen Aune ja Matti Taipaleenmäki Raili ja Rauno Lepistö Vaajakoski VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry Äänekoski Vilma ja Eero Nyrönen Sisko Kautto Airi Majava Pertti Majava Kalervo Toffer Hannele ja Jarkko Pirkko Koivu Pirkko Pekkarinen Raili Leppänen Raimo Juhani Leppänen Kaija Pulli Arvo Oranen Reino ja Liisa Paananen Erkki ja Marjatta Honkonen Eero ja Hilkka Kovanen
Nro 8 joulukuu 2013 – 29 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Eläkeläinen-lehdelle! Eila ja Heikki Lyttinen Leila ja Tapani Kolmonen Saara ja Erkki Dianoff Esko Sipilä Kalevi Kiuttu Elina Paloniemi Vilma ja Allan Lappi Kemijärvi KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry ELÄKELÄISET ry:n LAPIN ALUEJÄREJESTÖ ry Aavasaksa AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry Eila ja Risto Hokkanen Leila ja Voitto Korhonen Eeva ja Kalevi Joona Sirkka ja Olavi Rautio Sanni ja Matti Jaako Ritva ja Eero Mäntynenä Salme ja Esko Jalonen Sinikka Lantto Viljo Orre Saara ja Juho Pasma Aune Väystäjä Mirja ja Reino Huhtanen Eila Kilpeläinen Maija Pasma Sanni Rantataro Nanni ja Väinö Marjeta Raili ja Lauri Huhtanen Jorma Mäki Ritva ja Paavo Koski Sulo Soini Jouni Rautio Inkeri ja Matti Kangas Ritva Heikka Raija Heikka Kaisu ja Veikko Mikkola Rauni Hokkanen Marjatta ja Eero Koivumaa Irene Hasa Hilkka Stålnacke Sofia Stålnacke Ivalo Eeva Vallivaara Hilja ja Yrjö Metsokumpu Oili Hirvasvuopio Raija ja Esko Vuorinen Anni ja Aulis Salonen Matti Kola Maija-Anneli ja Simo Portti Seija ja Aaro Mannermaa Irja ja Lauri Siivikko Kaisa ja Jaakko Rauhala Sofia ja Oiva Puolakka Viljo Välitalo Seija Liuska Veikko Huovinen Sinikka Suutari Irma ja Valtteri Nykänen Ritva ja Mikko Taskila Leila ja Ville Kiviniemi Osmo Karvonen Eila Portti Sisko ja Armas Aalto Timo Ratavaara Sisko Akujärvi Lahja Ranta Sisko ja Alpi Koponen Lea Pernu Sisko Valtonen Kalervo Päkkilä Seppo Kola perh. Jaakko Kyrö Reija ja Pentti Väisänen Ritva ja Veikko Hirvelä Saara Portti Ellen ja Nestori Haarahiltunen Anja ja Kari Akujärvi Juho Kiviniemi Aila ja Timo Väisänen Tuula Raatikainen Irja Kukkala Irja Jefremoff Raimo Kitti Kaisa ja Timo Kola Kerttu Nissi Eila ja Erkki Risto Elsa ja Terho Kinisjärvi Helena ja Reijo Riipi Briitta Aikio ja Kaarlo Helppi Elsa Linna ja Vilho Leppäkangas Yrjö ja Moona Titola Hilda Korhonen Annikki Palokangas Niilo Alatalo Paula ja Urho Letoff Jysky Kemi Mauno ja Annikki Palo Toivo Parviainen Esko Toivanen Tuulikki Hurtig Maija-Leena Koivuaho Raija ja Tapio Siirilä Terttu ja Lauri Pohjanen Asta ja Mauno Alasuutari Inkeri Lakso Ritva Niskala Kerttu ja Uuno Ylitalo Keiju Pääkkö Ali Salmela Tilma Luukinen Martti Silventoinen Martti Karjalainen Pertti Nikunlassi ja Eila Veikko ja Aira Iivari Pirkko ja Matti Narkiniemi Lauri Mukkala Aili Mäkinen Olga Frimodig Aini Jussila Kittilä KITTILÄN ELÄKELÄISET ry Rauni ja Aarne Mirja ja Urpo Rönkönharju Tuula Rauhala Maire Koskenniska Pentti Köngäs Maila ja Vihtori Huikuri Olli Keskitalo Aatu Säärelä Ala Kusti Erkki Hietaniemi Matti Kurtakko Aila ja Urho Kokko Outi Mansikkasalo Eeva ja Aaro Markuksela Ilta Uusisalmi Sirkka Puumalainen Annikki Niskasaari Leena Partio Reima Yrttiaho Taimi Hämäläinen Inkeri ja Sakari Yritys Pirjo ja Teuvo Keskitalo Aire Rauhala Vilma Hettula Heikki Junttila Lauri Bäck Arvi Siirtola Pello Sirkka-Liisa ja Kari Oili Sirkka Eeva Virtanen Anneli Korteniemi Esko Vittikko Bertta Kangas Eeva Piippola Kalle Piippola Martta Saukkoriipi Sointu Vanhatalo Akseli Niva Lauri Mänty Martta Puljujärvi Leila Koivuranta Tauno Matinlompolo Hilkka ja Eelis Anja ja Juho Kerttu Jurvanen Irja Juopperi Taimi Lappalainen Pentti Mukka Elvi Tapio Siiri Niva Salli Leppäniemi Taina Juopperi Osmo Juopperi Senja ja Heino Saukkoriipi Leena ja Heino Matinlompolo Raakkeli Matinlompolo Ranua RANUAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Raija Puurunen Maila Nurmela Anneli Illikainen Rauno Illikainen Arja Posio Viljo Hyvönen Elsa Sarajärvi Olavi Sarajärvi Pirjo Sarajärvi Rovaniemi Eeva ja Reijo Eila Väntti Aune Huutoniemi Veikko Hautasaari Terttu Hiltunen Helmi Vaitinen Salme Nietula Esko Leppänen Irma Räisänen Vesa Kolmonen Elli Vauhkonen Liisa Sattanen Marjatta Meriläinen Lauri Luttinen Tuula ja Helpi Kauko Jaakkola ja Marja Leena Elli ja Kauko Pääkkö Aira ja Urpo Alakurtti Juha Pikkarainen Hellevi ja Veli Tuovinen Alli Saiho Anja ja Veikko Alatalo Matti ja Tiina Takala Reijo Takala Eila ja Yrjö Takala Lauri Kurunsaari Alba Jylhä Laina Tura Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla ROVANIEMEN TYÖVÄENTALO - SÄÄTIÖ ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry TANHURYHMÄ Kari Puolakka Armas Rauhala Pirkko Suosalo-Laukkanen
30 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Liisa Koskinen Jouni Ylitalo Aino Portaankorva Vieno Teräsniska Tuula Ruotsalainen Pekka Laurinolli Senja Ollila Yrjö Ollila Eila Päiväniemi Veikko Koskinen Maija Ylänen Airi Mantovaara-Puolakka Pentti Huttunen Sisko Niemelä Mauno Karvo ja Salli Rytikari RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Anja Perkkiö Annikki Puustinen Elsa ja Pentti Värttö Valma ja Teuvo Kaniin Heikki ja Toini Dianoff Helge Hourula Sirkka-Liisa Pietarila Risto ja Sirkka Kyllönen Raija ja Vieno TihinenHaara Salla Matias Maaninka Veikko Väinölä Aili ja Olli Alatalo Elli Anttila Lenna Tennilä Eeva Mällinen Leila ja Raimo Kellokumpu Ossi Kantola Pentti Seppänen Ritva Luusua Sirkka Iivari Maija Imponen Irja Kalliaisenaho Matti Väisänen Eila Myllykangas Marja-Leena ja Aaro Rontti Raija ja Heikki Kiiskinen Urho Jokela Eila ja Martti Niskala Leena ja Matti Salmijärvi Annikki ja Viljo Eskelinen Elsa ja Hugo Jaakkonen Jouko Törmänen Martti Jokela Marjatta ja Asko Tiikkaja Elsa ja Antero Schroderus Liisa Tapio Riina ja Arttu Leskinen Raija ja Aimo Leppänen Paavo Luukkonen Eevi ja Impi Ellen Rintala Eeva Niemelä Salme Niemelä ja Alpo Impi ja Pekka Kultanen Anja ja Valtteri Ritva ja Pentti Vesterinen Maire Jaakkola Eila ja Osmo Törmänen Kirsti ja Simo Tallqvist Simo Pertti Mäcklin Heimo Kemppainen Raimo Kemppainen Liisa Kaivosoja Hilkka Niskala Pentti Hiltula Marjatta Hakala Anneli Soini Lyyli Alahäivälä Esko Hiltula Edna Hiltula Veikko Leskinen Daniel Kemppainen Erkki Parpala Maija Parpala Olavi Hamari Saara Hamari Tauno Anttila Tuula Anttila Elina Mäkinen Maila Kemppainen Hilja Kukkonen Erkki Åman Reijo Ylikärppä Ritva Ahola Eero Tikkanen Helmi Tikkanen Lauri Väätäjä Sodankylä Onerva Maijala Tervola Leena Ranta Mirja Ranta Tuomo Jankkila Marjatta Selin Elsa Ollitervo Marja-Leena ja Tauno Kähkönen Laila Tapio Eila ja Heimo Hast Hilkka ja Heimo Kähkönen Esko ja Ella Järvelä Aino ja Veikko Kvist Pertti Keränen Aini Keränen Osmo Pulkkinen Sirkka Pulkkinen Aino Kyngäs Aino Hurtig Toini Ekorre Hilkka Jumisko Eira Ylimikkotervo Aune ja Jorma Kolmonen Sinikka Lustig Heikki Korhonen Maikki Anttonen kauko Tauriainen Anni Davidila Paavo Haapakoski Pirkanmaa ELÄKELÄISET ry:n PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry HämeenkyröViljakkala HÄMEENKYRÖNVILJAKKALAN ELÄKELÄISET ry Kuru KURUN ELÄKELÄISET ry Lempäälä LEMPÄÄLÄN ELÄKELÄISET ry Mänttä-Vilppula MÄNTTÄ-VILPPULA ELÄKELÄISET ry Ada Juvonen Helmi Aronen Inkeri Ylinen Antti Aho Lea Aho Anni Tiainen Anja Sorvoja Pirkko Helander Aarne Helander Iris Kantola Aune Saarinen Tuula Raunio Leena Mäkinen Laila Leiman Maija-Liisa Rimmi Anja Ylä-Ajos Esa Aittonen Pentti Paananen Tuija Vessari Jukka Vessari Merja Kääriäinen Tuula Puro Martti Koski Risto Pihlajamäki SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry Alli ja Teuvo Alamaunu Alli Leinonen Ahti Virtanen Aarne Mäntylä Anna ja Anni Elvi ja Lauri Elsa Uusitalo Sirkka-Liisa ja Valto Maunula Alli Riipi-Pääkkö Hilkka ja Asko Apukka Pekka Vaara Viljo Heinikoski Auno Ollila Tauno Salmela Kerttu Sääskilahti Aino ja Mauno Uimaniemi Vappu Simula Mirja Vaara Salli Naalisvaara Martti Kaakkurivaara Airi ja Kari Yliaska Lea Riipi Usko Jauhojärvi Onerva Kauppi Helga Mattanen Mäntän Puhelin Oy PIAN KUKKAPUOTI Kauppakatu 25 Mänttä Puh. 03 474 7633 HUHTAKOTI VILPPULA MÄNTÄN PALVELUKOTI Helvi Jääskeläinen Alpo Villamo Armi Vähä-Koskela Mauri Pohjalainen Anja Ruusila Anja Rouvinen Tuija Mantila Antti Mantila Tuija Valtonen Juhani Valtonen Tiina Kytömäki Nokia Seppo Kallio Voitto Vihanta Eeva Vihanta Kaarina Lehtonen Seija Sorsa Raimo Sorsa Marja Keränen Toivo Keränen Helga Nurmi Anna ja Pauli Haataja Pirjo-Riitta Pajusalo Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Pirjo Kotiranta Ilkka Kotiranta Voitto Palin Ritva Haapala Matti Lamminsivu Riitta Korpela Sirpa Jousniemi Matti Haapala Rauno Järvinen Tapio Wigelius Aila Tuominen Hannes Veijalainen Pirkkala PIRKKALAN ELÄKELÄISET ry Pentti Aittokallio Anneli Aittokallio Tarja Jokitie Helena Väyrynen Sylvi Toiva Laimi Pajunen Aino Kuoppa Heikki Ahlstedt Ruovesi Matti Tolppanen Aune Tolppanen Mary Tuominen Pentti Tuominen Tatjaana Huhtala Keijo Rantanen Matti Hartman Aili ja Pauli Mäkinen Sirkka ja Aarne Jalonen Maire ja Matti Lukula Helena Peltoniemi Riitta ja Matti Rasinen Toini Rasinen Eino Lahtinen Ritva Majala Riikka ja Mauno Jussila Tampere Kari Leppänen Heikki Saavinen Tauno Järvelä Raimo Parviainen Pekka Ruohonen Sakari Mäkinen Pekka Luodes Väinö Leivo Seija Leivo Pirkko Lindholm Marja-Leena Järvelä Marita Kanarva Lauri Lautamäki
Nro 8 joulukuu 2013 – 31 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Sinikka Tirkkonen Urpo Tirkkonen Taimi Lahtinen Orvokki Tuurala Aino Björksten Risto Björksten Matti Kivimäki Kyllikki Lahtinen Aki ja Airi Välinen Anna-Liisa Laakso Kauko Laakso Pirkko ja Jaska Ruuska Elisa Nordberg Eeva Pynnönen Maire Kauhanen Anja Kuuskoski Toivo Virtanen Marita Kiuru Soile Karivieri Vieno Ruohonen Eeva Lindqvist Eila Nieminen Sirkka Suojanen Ilkka Järvelä Tuulikki Lindén Aino Renvall Aira Majaniemi Heino Nappari Mikko Leppänen Pentti Ajoksenmäki Sauli Harinen Rauno Jokinen Tuomo Vähä-Ypyä Vuokko Mikkola Airi Grönroos Aune Miettinen Eläkeläinen-lehdelle! Pohjanmaa ELÄKELÄISET ry:n POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry Heikki Lilja Raija ja Terho Tuomaala Marketta Semi Irmeli Mandell Tauno Lehtinen Anna Ketonen Raimo Lyyluoma Eila Juvonen Christer Eriksson Kaarina ja Iiska Rahkola Taisto Haapaniemi Jörgen Forsström Pirkko Kultalahti Heikki Anttiroiko Mikko Vehniäinen Erkki Myllyniemi Reino Tuikkanen Aino Valkonen Jouko Ranta Mauno Kauranen Olavi Metsäranta Eeva-Liisa Paavola Himanka HIMANGAN ELÄKELÄISET ry Pirkko ja Arvo Salonen Eeva ja Torsten Tuliniemi Sirkka Valtonen Sirkka Korpi Sanni Saastamoinen Enni Ainali Maire ja Kauko Harmaala Anna-Liisa ja Simo Borèn Arja Nurro Mauri Tuomarmäki Briitta ja Aimo Tuorila Mikko ja Kaisu Kääntä Helvi Sipi Kaarina ja Martti Mattila Terttu Ala-Tainio Raili Kinare Maire Yli-Parkas Matti Särkilä Taimi ja Mauno Kangas Anja Paananen Anu ja Paula Sunnari Elvi Koski Selma Tanska Elma Tuikka Eero Akolahti Martta Mattila May-Gret ja Väinö Spak Pirkko ja Erkki Vähärautio Ulla ja Veikko Vähärautio Kaija ja Kauko Puisto Elsa ja Eero Tuorila Liisa Tilus Eeva Lauri Maija ja Urho Hilli Marja-Leena Himanka Aira Rauhala Aune ja Simo Jokela Iiris ja Esa Hakkarainen Hilkka ja Pentti Lehtinen Yrjö ja Anna-Liisa Mäenpää Kaisu Potinoja Rauha ja Raimo Ainali Pirkko ja Veikko Yli-Parkas Arja ja Osmo Paananen Tuula ja Ensio Tuorila Anja ja Veikko Lindberg Raili ja Erkki Kuusisto Raimo ja Ritva Heiskanen Eeva ja Eero Borèn Maija ja Jukka Kääntä Valkeakoski VALKEAKOSKEN ELÄKELÄISET ry Viiala VIIALAN ELÄKELÄISET ry Marjatta Humaloja Matti Humaloja Anneli Tuominen Anja Vatka Pirkko Halonen Pirjo Koivikko Liisa Haapalehto Allan Heino Tuula Heino Raili Huhtala Tuomo Huhtala Kaarina Heino Timo Heino Sirpa Koivisto Kosti Koivisto Anja Mäkelä Pirkko Sulander Kari Sulander Liisa Lehtimäki Helvi Helin Heikki Hietala Maria Luttinen Eila Kuusinen Toini Haapalehto Ylöjärvi YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Kerttu ja Tapio Borèn Kaija ja Hannu Kästämä Inkeri ja Heikki Spak Sirkka Kordelin Eila Rahkonen Minna ja Markku Sipilä Jurva KURIKAN RAKENNUSKORJAUS MARKKU RANTAMÄKI URHEILUHIEROJA MIKKO HAUTALA PENTTILÄN PUUTYÖ OY PUUSEPÄNLIIKE YRJÖ LINTULA JURVAN HARRASTAJATEATTERI JURVAN ELÄKELÄISET ry Jorma Santtila Arja ja Sakari Kentta Reijo Ruutiainen Sirkka ja Raimo Ruutiainen Helvi ja Reijo Jokela Aale Vierikko Erkki Lahola Anni ja Kalevi Leena Elomaa Marja-Liisa ja Arvo Elomaa Pentti ja Kaija Toivo Hällström Kalevi Hällström Ritva ja Pentti Purtola Ritva ja Heino Mukari Helvi ja John Långkvist Ritva ja Jorma Niemelä Anna Ketonen Kerttu Pihlajamäki Liisa ja Juhani Hautala Markku Hautala Sari ja Jaakko Ketonen Ulla ja Markku Rantamäki Sylvi Blomsten Kaarina ja Kalervo Haapaniemi Matti ja Terttu Lehtinen Taimi ja Manne Koski Salme ja Voitto Välimaa Terttu ja Matti Kivineva Anneli ja Erkki Katajamäki Elmi ja Pertti Katajamäki Aini Marttila Aili Jäntti Antti Lyyluoma Eero Palomäki Reima ja Airi Lyyluoma Ritva ja Esko Anneli ja Aatto
32 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Kerttu ja Raimo Lyyluoma Meeri ja Jarmo Kalliomäki Raili ja Erkki Seppälä Annikki ja Kari Majasaari Anneli ja Hannu Tuomola Heimo ja Pirkko Hietanen Hilkka ja Lasse Peltola Marjatta ja Osmo Peltola Helena ja Pauli Elomaa Emmi ja Erkki Lintula Pentti Lintula Helvi Neuvonen Seija ja Unto Lintula Anita ja Simo Peltola Raili ja Mauri Rantala Kauhava Anna Kivinen Sinikka Hauta Pentti Jokela Elli Piri Eira ja Esko Rintanen Marja Latvakoski Kaino ja Altti Kankaanpää Kaisu Peltoniemi Aila Hauta Lilja Miiluniemi Sylvi Hauta Pirkko Hauta Salli ja Lauri Nikula Kirsti ja Esko Finni Aino Korpimäki Eila Kankaanpää Ritva Antila Kokkola KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry Markus ja Maria Dahl Irja Heikkinen Alpo ja Ulla Nordlund Aira Vuorinen Matti ja Maija Seppälä Reino ja Elvi Hakola Tuula ja Matti Myllymäki Pirkko Kultalahti Ulla ja Lauri Runnakko Tuula ja Tenho Syrjälä Ritva Luosa Raija ja Pekka Mäki Elvi Tofferi Fanny Kniivilä Kaarina ja Veikko Tikkakoski Lilli ja Olavi Luomala Jörgen ja Sirpa Forsström Aino Toivonen Terttu ja Erkki Rajajärvi Leo ja Margit Saario Tanja Sillanpää Marja Liisa Prittinen Liisa ja Jussi Jäntti Helena Anttila Pirkko Nieminen Kurikka KURIKAN VISA ry KURIKAN TYÖVÄENTALOYHDISTYS ry KURIKAN ELÄKELÄISET ry Sanna-Maija Tuomisto Eila Juvonen Alpo Juvonen Sirkka ja Eero Liikala Asta ja Erkki Hautaluoma Kaija ja Olavi Kuusela Aila ja Antti Laine Kaarina ja Ilmari Korkiamäki Sisko Luomala Maija Lammi Saara Pihlaja Kyllikki Latvala Pentti Latvala Osmo Saarela Maija Holma Aarne Luomala Maija Luomala Pirkko Mäntynen Martti Mäntynen Kaisa Holsius Elma Mikkilä Anja Pouttu Laura Prinkkilä Pietarsaari PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry LAIHIAN YLIPÄÄN JÄRJESTÖYHDISTYS ry Tyyne Ahonen Liisa Kauppala Henny Lintunen Hilkka Tilus Aira Tilus Impi ja Mirjam Aino ja Esko Rhea ja Reijo Pippe ja Kimmo Ria ja Hannu Salomäki Gunnel ja Seppo Anna-Liisa Kotanen Kaarina Hyyppä Reijo ja Aino Hakola Alli Bro Anna-Liisa Hyyppä Ritva Iso-Kungas Kerttu Lappi Liisa Hautala LAIHIAN ELÄKELÄISET ry Seinäjoki Laihia Leila ja Reijo Aila Saksa Jorma ja Hellevi Niemistö Auli ja Aaro Kallio Matti Keto Eino Santtila Jouko ja Kaija Ranta Aatto Lehtimäki Lauri Korpela Eino Peltoharju Pirkko Niemistö Hilma Hiltunen-Lehto Hannu ja Tuula Nieminen Toivo ja Sisko Pihlajamaa Raimo ja Irja Kinnari Lapua Kerttu Berg Annikki Kangasluoma Tapani Saarimaa Kaisu Talosela Heikki Talosela Irma Huhtamäki Raili Hietala Pentti Suokko Maija Suokko Kerttu Koivuluoma Rauha Koivula Kyllikki Koski Voitto Koski Jussi Paavola Eeva-Liisa Paavola Kerttu Saarela SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry Aune Niemi Tuula Pietikäinen Erkki Perä Jorma Uitto Pirkko Myllyniemi Erkki Myllyniemi Anna Ristimäki Anni Franttila Antti Lahdenperä Aune Kalliosalo Erkki Kalliosalo Laimi Majaharju Sauli Majaharju Helle Haapaniemi Taisto Haapaniemi Teuva Teuvan Eläkeläiset ry Pentti Kuusisto Vaasa Eeva Kuusinen Terttu Männikkö Tarja-Maija Sparf Mirja-Sinikka Ylilammi Väinö ja Eini Lajunen Jorma Toija Tuula ja Antero Ainasoja Seija Ossi Pirkko Vallivuori Antti Viklund Eino ja Anita Lahti Helge Rimmi Gunnel Lahti Tapani Niemistö Martti ja Kaarina Urpiola Terttu ja Erkki Vainionpää Irmeli Mandell Raija ja Terho Tuomaala Ulla-Maija Lehtokumpu Leena ja Jussi Mäenpää Eero Turpeinen Tuure Koski Kirsti ja Osmo Ahtola Anneli ja Juhani Ilkka Paula ja Reino Korpela Jaakko ja Anna-Maija Mäki Raakel ja Erkki Ketelinmäki Marja ja Juhani Österberg Jalo Heittola Martti Välimäki Kerttu ja Aaro Kaunisto Rauha Risfors Aune Haglund Hely Kahlos Raimo ja Aila Vahtera Marita Pihlaja Kerttu ja Veikko Koivula Lilja Saarinen Ritva ja Markku Hankosaari Eila ja Arja Kerttu Kivimäki Anni ja Niilo Kaatikko Eila Halmesmäki Aino Ahonen Salme ja Heikki Mailis ja Roni Uppgård Sulo Ruohoniemi Kaisu Jerohin Aino Saarvio Pirkko Aitola Pirkko ja Kauko Peltonen Marja-Leena Kruhse Marja-Terttu Koivuluoma Tuula Peltonen Terttu Katajamäki Anna-Liisa Myllykangas Ykspihlaja YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry Aili Tuominen Irma Jokiniemi Toini ja Mikko Vehniäinen Pentti Eskelinen Aura Rokala Irja ja Mauri Pohjola Eila Hietala Hilkka Viljanen Hilkka Ala-Korpela Kyllikki Autio Toivo Kalavainen Eini ja Väinö Päivärinta Risto Piispanen ja Kerttu Leena ja Simo Patana Ulla ja Matti Pohjonen Tuula Hakola Paavo Laukkonen Anna-Liisa Fagernäs Terttu Laitala Eila Salop Liisa Niemi Eira Ahola Pauli Björkbacka Martta Olkkola Liisa Hassinen Anja Autio Aura Vallin Toini Tuominen Agnete ja Eino Hietikko Anneli ja Lauri Koponen Aune ja Matti Kettunen Airi ja Pauli Karjala Pirkko ja Pentti Hirvikoski Irmeli ja Heikki Anttiroiko Heidi ja Rainer Sillanpää PohjoisKarjala Joensuu JOENSUUN ELÄKELÄISET ry Aili ja Ossi Haatainen Hilkka ja Vilho Korhonen Anna Kuivalainen Sirkka-Liisa Saukkonen Juhani Alastalo Kerttu Mustonen Tilma ja Veikko Halonen Meeri ja Veijo Sotikov Raili ja Väinö Saukkonen Kirsti Kinnunen Aari Leppänen Sinikka ja Mauri Kinnunen Aune Marjomaa Onni Kiiskinen Kerttu ja Martti Aspelund Liisa ja Pentti Kinnunen Anna-Liisa Pekkala Pentti Räsänen Ester Kinanen Liisa Kinnunen Pauli Eronen Eila Säisänen Kerttu Soininen Timo Hiltunen Esko Turunen Urho Kolehmainen Anja Peltonen Aune Ilves Seppo Raassina Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Pirkko Tolvanen Seija ja Matti Murtonen Veikko Hirvonen Hilkka Rajala Onni Vänskä Eeva Solehmainen Aila Ollikainen Liisa Sorsa Ritva Kontiainen Seija Hirvonen Tuula ja Reino Asikainen Erja Turunen Sari Karhu Harri Korhonen Eeva ja Reino Surakka Lieksan Seutu LIEKSAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Tauno Nevalainen Oiva Partanen Irja Puumalainen Terttu Kohtavaara Unto Karjunen Matti Ruokolainen Tyyne Räisänen Lempi Mattila Toini Laitala Urho Vallius Salli Turpeinen Vilho ja Veera Hynynen Raili Pylkkönen
Nro 8 joulukuu 2013 – 33 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Eläkeläinen-lehdelle! Hakala Raimo Salo Juhani Kouttinen Aimo Vaaranen Esko Härkälä Seija Torkkeli Martti Torkkeli Alli Puisto Marja-Liisa ja Ari Puisto Terttu Lepistö Eila Poutanen Simo Leino Huittisten Seutu PARTURIKAMPAAMO ERJA PAANANEN Kalevi Honkanen Otto Tolvanen Eila Honkanen Uimaharju PIELISJOKISEUTULEHTI S-MARKET UIMAHARJU RENGASMYYNTI JA AUTOHUOLTO AUTOASEMANKAARI 3 ENON OSUUSPANKKI UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry Veikko Lavikainen Maija Sorjonen Ilma ja Matti Nieminen Mikko Hämäläinen Aarre Virolainen Eila ja Ari Kuivalainen Jouko Turpeinen Toivo Jouhkimo Irene Ristimäki Erkki Frondelius Irja Huovinen Helvi Laatikainen Aino Mielonen Maija ja Veli Saharinen Lilja ja Aimo Ryhänen Pirkko Romppanen Pauli ja Tapio Tahvanainen Leena ja Veijo Soikkeli Vappu ja Kalevi Viljanen Seija ja Erkki Puhakka Irja ja Heikki Savelius Keijo Riissanen Marja Raikunen Annikki Vainio Marjatta Stolt Eila Rintala Anneli ja Esko Suuniitty Arvi Vigrèn Mirja Avomäki Reijo Rajala Asteri Aihonen Sinikka ja Taisto Taalikka Eila Salminen Aila Rajala Eine Raikunen Hilkka ja Heikki Ketonen Tuulikki Ketola Harri Syrjälä Eija ja Martti Aili ja Antti Vienonen Eero Vigrèn Matti Lehtonen Ritva ja Heikki Rantanen Hannu Ketonen Hannu Saarinen Aune ja Teuvo Puntala Hilkka ja Mikko Laine Keijo Järvenpää Kankaanpää Satakunta ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry EuraSäkylä-Köyliö GALLERIA RAILIN TAULUT AUTOMESSI KY SÄKYLÄN SÄHKÖ-PUISTO EURA-SÄKYLÄKÖYLIÖN ELÄKELÄISET ry Pekka Leino Seppo Leino Eine Paajanen Raili Anttonen Martti Anttonen Simo Lähteenmäki Heimo Juhola Tuomo Viitahalme Anja Viitahalme Maire Tanninen Kalevi Toivonen Eeva Männistö Asta Mikola Aino Vesala Eila ja Pekka Luusalo Pirkko ja Jukka Kuusela Leena ja Lenni KANKAANPÄÄN ELÄKELÄISET ry Anja Lalli Eila Raukola Helmi Kulmala Eila Kivelä Reino Kivelä Tuula Lehtinen Sanni Vähäkoski Kauko Jussila Annikki Jussila Pauli Viitala Matti Mesiniemi Ritva Mesiniemi Antti Piittala Sisko Piittala Mauno Halmela Toivo V Kangas Eino Heiniluoma Irja Heiniluoma Vappu Kangas Veijo Vienola Kirsti Vienola Pirkko Järvenpää Pirkko Hakala Irma Välimäki Maila Saarijoki Tenho Kaukola Terttu Kaukola Kokemäki KOKEMÄEN ELÄKELÄISET ry Mikko Ylinen Anja Ylinen Seija Häyrinen Veijo Mielonen Seija Korkeasalo Aila Myllymäki Aino Salminen Erkki Rosvall Heikki Vuori Tauno Pirttilä Anelma Reinikainen Saimi Erkkilä Kyllikki Suhonen Lempi Mäkinen Eino Laaksonen Betty Laaksonen Hilja ja Leo Kivessilta Esko Saari Raimo Erkkilä Hely Erkkilä Heikki Pelttari Aino Savinen Esa Joutsenlahti Tarja Savinen Markku Nieminen Hillervo Talvitie Seija Kilkku Anja Virta Paavo Vähätörmä Erkki Ylinen Nakkila NAKKILAN ELÄKELÄISET ry Mikko Laine Terttu Lamminen Irmeli Lindqvist Mirja Rannikko Pentti Ranta Seija ja Simo Pajunen Liisa Alisaari Kaino Liitiäinen Liisa Saarikko Terttu ja Reijo Viinamäki Anni Kuusisto Pihlava PORIN VII PIHLAVAN APTEEKKI RAKENNUSTYÖ OLLI MÄKELÄ KY PARTURIKAMPAAMO Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla ANNE-MARIE PALMU Alpo ja Greeta Valtala Kalevi ja Anja Turunen Ritva Kolminniemi Irma Halonen Armi Hiltunen Hannes Saarela Reino ja Maija Kuusiluoto Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Irma ja Lauri Lamminen Sirkka Kangas Kristiina Vettenranta Terttu ja Jarmo Aili ja Pentti Rajamäki Arto Prehti Ilmo Pudas Maija Mirtola Taisto Keipilä Matti Rinne Helena Hiltunen Tapani Rönnqvist Reima Mononen Markku Davidsson Päivi Davidsson Vuokko Rinne Liisa Pietilä ja Eetu Olavi Lehtinen Matti Lehtinen Timo Äimälä Kauko Lehtonen Erkki Vesa Veikko Valtala Matti Nissi Kaarina ja Niilo Kuparinen Sirkka Kuparinen Jukka Danielsson Kaisa Pulliainen Seija Pajunen Raimo Pajunen ja Elviira Hilkka ja Kauko Salokangas Sonja Wesslin Seija ja Antero Mäkelä Maire ja Veli Kyllönen Raila Aho Risto Jokisuo Pentti Taronoja Maija-Liisa Jokinen Anja Jokisuo Pentti Reunanen Kaija ja Kauko Leppänen Leena ja Tauno Väkiparta Merja ja Raimo Koski Kaija Hämeenkorpi Veli Fisk Voitto Santala Ilse Rosnell Tuula ja Pentti Sjöblom Asukastuvan tytöt Ritva ja Erkki Wallin Ulla ja Osmo Korhonen Anne-Marie ja Kari Palmu Hilkka ja Antti Kulmala Ritva Karinen Pirkko Rissanen Eino Jalonen Erja ja Matti Hellman Liisa Heini
34 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Pomarkku Aimo Aaltonen Irja Helin Tauno Kovanen Hely ja Olavi Lepistö Hilkka Rauäng Eila Viljanen Pori Helena Lehtiranta Raili Mansikka-aho Tarja Korhonen Jorma Fagerdahl Veijo Koskinen Raimo Liljeroos Tauno Viitala Reijo Mäkinen Ritva Mattila Leila Forss Pihlajamäki Margit ja Rainer Raitaniemi Anja Leppijoki Jukka Salonen Seija Vidlund Pekka Vidlund Vammala VAMMALAN ELÄKELÄISET ry Marja Nieminen Lea Järvensivu Antti Järvensivu Esko Lilja Aila Lilja Salme Pihlava Reijo Pihlava Anja Säiniö Raija Mäkitalo Jouni Alanen Tuula Hakanen Pekka Lehto Mirja Varis Helvi Jalonen Tuovi Siili Aimo Polo Margareetta Virtanen Seppo Virtanen Raija Korpela Mirja Hakala Kaino Hakala Hilkka Kultavirta Reino Kultavirta Sirkka Taipale Anna-Liisa Vainio Hilja Mäkinen Sylvi Eloranta Marja-Leena Helminen Marjatta Peltola Uuno Huhta Vampula Kerttu Ojaniitty Olavi Ojaniitty Matti Lundèn Kauko Kärkäs Anja Karsikas Elma Reini Anne Henttonen Helena Salola Veikko Salola Rauma RAUMAN ELÄKELÄISET ry Marja-Liisa Laine Elisa Merenkivi Markku Pajunen Sisko Pajunen Seikko Pajunen Liisa Pajunen Pirjo Laine Lars Erkkilä Jorma Uusitalo Pauli Liekari Anneli Liekari Olavi Pylkkönen Kirsti Pylkkönen Anna-Liisa Kekäläinen Eila Kivekäs Matti Kaukkila Seppo Virtanen Anna-Liisa Virtanen Esko Leino Rauno Glad Kaarina Häsänen Anna Pärssinen Olavi Katajisto Antti Väinölä Jaakko Lehikoinen Anneli Hämälä Auli Leppänen Hannu Leppänen Savo Rauha Ryhänen Kalle Ryhänen Eini Partanen Anja Kattainen Väinö Kattainen Leena Ålander Leena Hiltunen Aila Mononen Viljo Kauppinen Tuovi Ryhänen Liisa Rikkilä Eeva Kananen Maija Ruokangas Pekka Korhonen Kaarina Korhonen Veikko Korhonen Anneli Kauppinen Olavi Leiviskä Anja Väätäinen Toivo Väätäinen Aimo Mursu Sanni Mursu Tauno Rikkilä Anja Kaikkonen Sirkka Ruotsalainen Raisa Hiltunen Tyyne Nevalainen Eino Huttunen Maila Aronen Kallavesi KALLAVEDEN ELÄKELÄISET ry SÄÄSTÖPANKKI OPTIA KAHVILA HEIKKINEN IISALMEN KIRKKOPUISTON APTEEKKI KORU-AIKA T:MI Erkki Nissinen Maija Hartikainen Heikki Kasanen Taimi Jussila Veera ja Johannes Kaija Korhonen Anna Korhonen Tekla Kotilainen Maria Räsänen Seppo ja Tuula Räsänen Eija Tuovinen Sirkka Jeulonen Alli Niiranen Kirsti ja Olavi Joki Toini ja Oiva Sutinen Anja Hartikainen Mirjam Väänänen Ritva Holopainen Aulis Lehtonen MUOTITALO KIISKINEN Keitele ELÄKELÄISET ry:n SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry NESTE OIL IISALMI POHJOLANKATU WANHA KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO Iisalmi POHJOIS-SAVON OSUUSPANKKI ASUKULMA H. 24 I Ä .F TILAUSAJOT & MATKAPALVELUT ST A TI ATK E VALTAKUNNALLISESTI N T NM KA LA AT HJO M A .PO RA W A W V W LAAKKONEN OY K-MARKET LIPPIS Ulvila KUMIKIMMO VASEMMISTOLIITON ULVILAN YHDISTYS ry K-RAUTA MASA Irmeli ja Jouko Vuohiniemi Sinikka Fallström Tuovi ja Alpo Myllymäki Toini Raune Pertti Multisilta Torsti Fallström MS Tuulikki ja Kauko P-K IISALMEN HIUS-SOPPI IISALMEN KONEKYMPPI KAHVILARAVINTOLA MEHEVÄ IISALMEN I APTEEKKI IISALMEN BETANIA-KOTI KY LÄHITAPIOLA PARTURI KAMPAAMO ELISA OSUUSPANKKI POPPIA AUTOKORJAAMO M. RYHÄNEN LAPINLAHTI JULKUNEN KELLO-KULTAOPTIIKKA KELLO&KULTA LYYTIKÄINEN KUKKAKAUPPA FREESIA LIFE IISALMI BOVELLAN KY MR KONEURAKOINTI VARPAISJÄRVI TTJ-KULJETUS OY SONKAJÄRVI KEITELEEN ELÄKELÄISET ry Kiuruvesi Aino Kumpulehto Helvi Knuutinen Elina ja Tauno Blomberg Seija Riepponen Kalevi Pääkkönen Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Vieno Rytkönen Pirjo Piippo Anja Mikkonen Kaisa Hyvönen Liisa Leskinen Elsa Sivonen Leena Rantonen Väinö Riikonen Liisa Erholtz Eino Piippo Erkki ja Marja-Leena Kärkkäinen Anna Mämmi Väinö Kuljukka Paavo Kämäräinen Aili ja Pentti Saastamoinen Eino Tikkanen Hanna ja Martti Tikkanen Tuula Kumpulainen Vuokko Nurminen Eini Keränen Anja Reinikainen Kalle Ruotsalainen Pirjo ja Pekka Fält Irja ja Reino Tossavainen Maija Asikainen Aino Qvick Aatu Hyvärinen Aino Tikkanen Erkki Pennanen Helvi Knuutinen Elsa Knuutinen Esa Kärkkäinen Anneli Ohtonen Tyyne ja Teuvo Ratinen Jussi Saastamoinen Kuopio Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta Kuopion Vasemmisto KUOPION ELÄKELÄISET ry Aune Reinikainen Mervi Höylä Veijo Kekkonen Erkki Virtanen Marko Varajärvi Jari Hoffrèn Leena Niskanen Ritva Airaksinen Sisko Rönkkö Maija ja Väinö Ovaskainen Paavo Svenn Salme Ritvanen
Nro 8 joulukuu 2013 – 35 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Eläkeläinen-lehdelle! Pentti ja Elli N Kirsti ja Antti Sirpa ja Esko Sirkka Syvänperä Anja Räsänen Aimo Piiroinen Aila Kolari Airi Huttunen Anja ja Mauri Kolari Mailis Hirvonen Ansku ja Terho Väinö Antikainen Liisa Lehvonen Unto Myllynen Valde Mahosenaho Raimo Heikkinen ja Elvi Raija Puumalainen Lea Itkonen Elli ja Pentti Manninen Ritva Pallamo Raimo ja Ritva Pirinen Veikko Sollo Sakari Pulkka Helena ja Raimo Heikkinen Leena ja Olli Salo Raimo ja Kerttu Voutilainen Sirkka Tiainen Maija Huopalainen Mirja Tsupari Jarmo Blomster, Eläkkeellä ehtii kuvaamaan, Kesäpäivien valokuvakilpailu. Heimo Seppänen Väinö Antikainen Leena ja Antti Toivanen Unto ja Helmi Räsänen Ritva ja Erkki Ikäheimonen Anita Kangas Toini Miettinen Rauha Tuovinen Kaino Kirjavainen Esko Heikkinen Kaarina ja Martti Hämäläinen Henni Sormunen Raija Salmelainen Leena Kannassalo Leppävirta Reijo Eklund Asta ja Reino Kuittinen Taisto Pursiainen Aino Kuittinen Raimo ja Sisko Hämäläinen Irene Wahrman Aune Laukkanen Yrjö Laukkanen Kalevi ja Pirkko Tuovinen Pertti Parviainen Elvi Parviainen Irmeli Niemeläinen Savonlinna SAVONLINNAN ELÄKELÄISET ry Ensio Kohonen Airi Kohonen Irja Korhonen Kirsti Gröndahl Irja Kaskinen Eeva Karttunen Armas Pakarinen Iris Pennanen Eino Laukkanen ja Helli Lauri ja Vieno Luostarinen Aini Kiljunen Eila Turunen Savonranta SAVONRANNAN ELÄKELÄISET ry Elli Makkonen Tapani Makkonen Pertti Makkonen Elvi Pärkinen Sirpa Rinne Toimi Rinne Martti Laamanen Marja-Liisa Männynsalo Jouki Laamanen Maire Reinikainen Arto Laamanen Tyyne Kastikainen Kauko Hyvönen Ida Pesonen Sylvi Pesonen Toini Karvinen Leo Karvinen Kari Pitkonen Hemmo Suhonen Kari Pesonen Johannes Aimasmäki Raija Jääskeläinen Kari Jääskeläinen Eero Soisalo Eila Soisalo Sonkajärvi Erkki Partanen Seija Nuutinen Saara Ulmanen Kyllikki Rönkkö Matti Makkonen Veikko Heikkinen Martti Savolainen Kalevi Tuovinen Marja-Leena Tuovinen Kaija Rönkkö Yrjö Juntunen Pekka Saarelainen Arja Kuusijärvi Mikko Kortelainen Eila Hujanen Jari Lappalainen Lasse O. Partanen Aimo Koski Asko Julkunen Tapio Hälinen Kauko Vornanen Paavali Rönkkö Esa ja Liisa Hirvonen Martti Kettunen Leo Tornberg Väinö Hiltunen Sinikka Huusko Heta Raatikainen Kauko Kuosmanen Juhani Hujanen Aune Julkunen Marja-Terttu Oksanen Sisko Iljin Suonenjoki-Iisvesi SUONENJOKIIISVESI ELÄKELÄISET ry Aino Suhonen Veli Vauhkonen Aino Jalkanen Laina Karhunen Raija ja Matti Kuismin Väinö Heiskanen Sirkka Voutilainen Seppo Voutilainen Seija ja Seppo Rissanen Kaija ja Sakari Lappi Arvi Jauhiainen Raili Vepsäläinen Raimo ja Pirkko Veera Kesänen Aino ja Esko Lindman Helvi ja Olavi Jauhiainen Veera ja Timo Sutinen Maija Määttänen Tuusniemi TUUSNIEMEN ELÄKELÄISET ry Annikki Pitkänen Raija Immonen Pekka Immonen Marja Sutinen Kaija Tuomainen Hannu Hyvärinen Vilho Koistinen Elvi Kasanen Varkaus VASEMMISTOLIITON VARKAUDEN KUNNALLISJÄRJESTÖ ry VARKAUDEN ELÄKELÄISET ry A ja P Laakkonen Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Vieremä VIEREMÄN ELÄKELÄISET ry
36 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! Uusimaa Espoonlahden liikkuvat Sirkka Hakkarainen Pirkko Turo Kati ja Rauno Sironen Eva Kainu Ilse Jaatinen Jorma Kakko Leena Korhonen Marja-Leena Vainio Marjut Luomas Tuula Rajala Hilkka Rinkinen Etelä-Vantaa Anja Sundberg Pirkko Rajas Kusti Lehikoinen Anna-Liisa Mämmi Raili Sarvi Sauli Sarvi Hilkka Anttila Pirkko Pesonen Pirkko Mäkinen Raine Mäkinen Tuula Kivijärvi Antti Dahl Anneli Dahl Veli Martikainen Martti Parttimaa Kauko Puhakka Unto ja Aune Asikainen Raili Pääskynen Tapani Pääskynen Hanko Anni Rantala Hilkka Lakkamies Raija-Liisa Laitinen Raili Peni Aira Montonen Marita Ahonen Lauri Heinäaho Pirkko Asplund Kirsti Malmstèn Veikko Malmstèn Anja ja Väinö Tiikkaja Hyrylä HYRYLÄN ELÄKELÄISET ry Raili Kumpulainen Kerttu ja Reino Viirtala Simo Hyökki Marjatta Sibakow Riitta ja Juha Saukkola Roosa Pirinen Helmi Tiilikainen Sirkka Korhonen Annikki Sinkkonen Maija ja Veijo Oksala Olavi Pietikäinen Aino Harsunen Sonja Rönkkö Eila ja Matti Räsänen Sinikka Lahtinen Sylvi Syrjämäki Pirkko Rapatti Järvenpää JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry Tarja Felin Elli Haavisto Erkki Haavisto Viljo Heikkinen Marjatta ja Einar Holmberg Airi ja Leonid Hramoff Anneli Kelometsä Aino Koponen Liisa ja Kalle Kortetjärvi Saara Lahti Sirpa Laine Veikko Laine Ella ja Antero Nylund Orvokki ja Taisto Putous Siiri Salmi Raili Sundell Sakari Sundell Anna-Liisa Sundvall Soini Sundvall Pentti Storm Sirkka ja Kalervo Särkelä Maire ja Seppo Vaho Sylvia Vainionpää Terttu ja Onni Vattukallio Annikki ja Tauno Virtanen Anneli ja Aimo Sälpölä Etelä-Espoo Pertti Parvisto Pentti Sinisalo Erkki Ahvenainen Pirkko Ahvenainen Eila Esko Erkki Eriksson Eila Happonen Aimo Hirvonen Matti Kasari Tuula Kasari Irkku Kilpinen Kerttu Korhonen Antero Krekola Unto Luukkanen Aili Mustonen Eeva Nieminen Terttu Nissinen Anneli Nöyränen Raimo Pasanen Seppo Patrikainen Anna Piitulainen Kristina Puukko Maiju Pynnä Tapio Rajala perh. Irja Rönnberg Kirsti Salmu Anne Salo Piri Salo Otto Soininen Rosa Maria Suojoki Sulo Suojoki Irja Typpö Timo Typpö Terttu Viinanen Aila Wasenius Olavi Waltzer Tamara Waltzer Seija Pulkkinen Toini Parkkonen Jouko Parkkonen Keijo Jokela Rauha Jokela Reino Nyyssönen Katri Muhli Aune Kaihevaara Pekka Kaihevaara Sirpa Aalto Veikko Ceder Eila Jaakola Reino Heinonen Irja Torvikoski Pirkko Keihäsjärvi Ritva Mähönen Paavo Mähönen Matti Eskelinen Unto Jäppinen Kerttu Nauha Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Helmi Halme Ritva Ronkainen Lasse Hakala Nadja Laine Ekaterina Savimäki Sinikka Jääskeläinen Kalevi Jääskeläinen Kyllikki Pellinen Manu Pellinen Mauri Kivijärvi Elsa Pakarinen Helena Grönqvist Ritva Ahrovaara Asta Kostamo Pirkko Mönkkönen Pauli Mönkkönen Pertti Vuorio Havukoski HAVUKOSKEN ELÄKELÄISET ry Virva Takala Matti ja Irja Niemi Anna-Liisa Räsänen Hyvinkää Terttu Muistola Lauri Muistola Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Karjaa-Pohja KARJAAN-POHJAN ELÄKELÄISET ry Karkkila Ulla ja Pentti
Nro 8 joulukuu 2013 – 37 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Ahjoniemi Ritva Alho Seija ja Kari Alhonoja Eini ja Pekka Frosterus Mirja Gröhn Olli Gröndahl Paula Hyytiäinen Terttu ja Tauno Koivunen Aino Kokkonen Vieno ja Eino Laine Harri Lindfors Ulla Luoto Heli ja Aarre Mattila Ritva ja Ismo Nikander Seija ja Eino Paakkunainen Erkki Puisto Tuovi Ranne Veikko Raunio Marita ja Jussi Salminen Aune Shemeikka Liisa Suomi Tuulikki ja Teuvo Tapiolinna Maija Turunen Otto Turunen Airi ja Onni Venho Tellervo ja Esa Vepsäläinen Elina ja Erkki Vikström Mauno Wilèn Martta ja Viljo Örnberg Sisko Poikkipuli Seppo Lehtonen perh. Ritva Borodavkin, Hki Vilppu Luukkonen, Mikkeli Pentti Lintumaa perh., Tammela Torsti Syrjälä perh., Tammela Kerava KERAVAN ELÄKELÄISET ry Kalevi Ruusunen Aulis Kuismin Taimi Ollila Maila Hölttä Raimo Väänänen Asser Peltonen Airi Komokallio Heikki Komokallio Ritva Leinonen Kaija Sotikov Anna-Liisa Kalinen Heikki Rissanen Aino Lång Asko Korhonen Anja Raninen Sirkka Telavuori Osmo ja Tellervo Varinen Seppo Kauhanen Ritva Vallius Pirkko Väisänen Ritva Pennanen Erkki Pennanen Seppo Ronkonen Kaisu Pekka Paappanen Arvo Visti Ritva Salo Reino ja Raija Jukka ja Kerttu Ritva Tiittanen A-L Valtanen Salme Taipale Veikko Haataja Veikko Haataja Maila Tukiainen Kirsti Karhu Ulla Karppinen Seija Suovirta Auli Lång Sinikka ja Matti Tolvanen Seija Johansson Kaarlo Lille, Mäntsälä Marjatta Lille, Mäntsälä KirkkonummiSiuntio Tuula Loimijoki Martti Sollo Eini Kokki-Sevon Tero Lehtonen Armi Lehtonen Pekka Määttä Anja Ollikainen Aino Heiskanen Kalle Kettunen Raija Tiihonen Alina Martiskainen Matti Ruotsala Keijo Vuorio Arto Timonen Kerttu Rissanen Maire Jauhiainen Erkki Rinne Vieno Kärkkäinen Lauri Kärkkäinen Eila Huittinen Helli Jolkkonen Eva Böckerman Arvi Salo Irma Härkönen Aino Turunen Veikko Salonen Klaukkala KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry Tarja Anttila Risto Anttila Helena Asikainen Armi Backman Maija Ekroos Tenho Halttunen Heikki Halonen Pertti Halonen Vappu Halonen Terho Hirviniemi Airi Huovari Maila Huovari Allan Hyytiäinen Terttu Hyytiäinen Lauri Ilola Iiris Ilola Seppo Itäniemi Sirkka Itäniemi Outi Kanerva Kaija Kataja Kauko Koivisto Liisa Kulmala Eva Lahtinen Taisto Lahtinen Pirkko ja Kullervo Latva-Äijö Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Eila Lehtonen Sirkka Lehtonen Eila Lindholm Keijo Lindholm Unto Luokkala Kaarina Lönnqvist Soile Marrasmaa Eeva Malassu Toivo Malassu Aino Malin Anja Mustonen Jaakko Mustonen Lea Mäkinen Heikki Mäkinen Verneri Nyman Vilho Ollikainen Rauni Pelkonen Toivo Pelkonen Maija Petrell Olavi Petrell Birgit Pirttimäki Aili Salonen Arja Serenius Jorma Serenius Irja Terho Saara Toikkanen Aimo Törrönen Toini Törrönen Maila Vainio Pirkko Vertti Anja Virtanen Esko Vuorenmaa Pirjo Vuorenmaa Eeva West Korso Bo Gustafsson Maj-Britt Gustafsson Leila Saari Markus Saari Hilkka Takala Maire Maria Ronkainen Simo Ronkainen Liisa Huuskonen Tapio Huuskonen Sirkka Tervonen Olavi Tervonen Tepa Hovi Sirkka-Liisa Kanerva Esko Kanerva Mirja Ojanen Marja Koivula Esko Koivula Vesa Kettunen Maila Stenroos Maire Kolehmainen Ari Kolehmainen Alpo Konttinen Aune Lehtinen Olavi Lehtinen Eläkeläinen-lehdelle! Lohja Lohjan Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista vuotta 2014 eläkeläisystävilleen! Lohjan Seutu Lohjan seudun Eläkeläiset ry toivottaa jäsenilleen hyvää joulua ja Onnellista uutta vuotta! Malminiitty MALMINIITYN ELÄKELÄISET ry Raija Vilenius Hannu Tuominen Altti Hanhinen Valma Kalliomäki Ritva Kyllästinen Aino Ruotsalainen Ulla Lindroth RajakyläLänsimäki RAJAKYLÄNLÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry Sirkka Ahlstedt Kirsti Halenius Kaija Hakavuori Marianne Mikander Sirkka Mäkinen Eero Rusanen Tuomas Saastamoinen Tuula Saastamoinen Liisa Sulkava Veijo Sinisalo Einar Mikkola Martti Helenius Tikkurila Leila ja Risto Pulkkinen Marjatta ja Esko Rönkkö Aili Kotilainen Esko Kotilainen Anja Karlsson Tuomas Korvenpää Heimo Liimatainen Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Ritva Rötkö Paavo Rötkö Lilly Laine Majlis Saarelma Anja Lamberg Sirkka Kortelainen Leila Renfors Marja-Leena Nordlund Ritva Väyrynen Eila Hirviniemi Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Aimo Immonen K ja A Norring Sirkka Pylväläinen Marja-Leena Nordlund Kirsti Koskelainen Kirsti Immonen Raili Saarto Veikko Saarto Matti Holopainen Tuomarila T:NI KINO KIRKKONUMMI TUOMARILAN ELÄKELÄISET ry Vaarala-Hakunila Porvoo Kalevi Väisänen Martta Väisänen Anja Alèn Seppo Alèn Helena Mattila Seija Koponen Pentti Koponen Kalevi Peisala Irma Isoaho Eero Julkunen Eero Pirttimaa Eila Pirttimaa Tapio Ruuskanen Anneli Järvelä Raimo Järvelä Ilona Räsänen Elvi Majander Ulla Kyllönen Tuula Kukkonen Kaino Kukkonen Irma Haverinen Pauli Leino Sinikka Koistinen Seija Jaakkola Birgit Hast Jussi Mård Inkeri Kurkivuori Eila Jussila Hannu Pahla Toini Huhta Allan Huhta Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2014 Eläkeläinen-lehden lukijoille! Vihti Ossi Uusi-Illikainen perh. Sirkka Raunio Terttu ja Pentti Vikström Tuulikki Rosendahl Kari Rosendahl Arto Viherkanto Pentti Heinonen Raija Heinonen Aarre Stenholm Martti Korhonen Eero Hiidenvesi Soili Suikkanen Seija Vilkman Raineri Tupola Maila Kettunen Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Viola ja Timo Montonen Elna Karhunen Eila Idman Sisko ja Pertti Halèn Mirja Eira Sirpa Laakso Mauri Laakso Maija Salminen Matti Stenholm Esko Karjalainen Aira Luusua Jorma Koimäki Anja Terä
38 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta! ViherlaaksoKarakallio VIHERLAAKSONKARAKALLION ELÄKELÄISET ry Pirkko Törmänen Irma Kemppainen Tuomo Juutinen Sylvi Jokinen Eine Kosonen Aino Salmivuori Anna-Liisa Kallio Ritva Kieksi Taina Collan Alli Savinen Katri Savinen Christina Lindgren Irja Koskela Raija Haapala Karin Helo Raija Alavaranta Aune Luhio Ingegärd Kivi Varsinais-Suomi Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry Dragsfjärd DRAGSFJÄRDIN TYÖVÄENELÄKELÄISETDRAGSFJÄRDS ARBETARPENSIONÄRER ry Marja-Leena Laaksonen Ritva Laitinen Carita Nyman Börje Nyman Gunveig Holmström Sven-Olof Holmström Railo Sahlgren Ethel Österberg Olof Österberg Lea Johansson Gunilla Johansson Marko Palviainen Leo Pakarinen Marja-Leena Lindroos Ralf Lindroos Mirja Nyholm Reino Nyholm Kurt Dahlqvist Hilkka Flink Olle Flink Sol-Britt Antikainen Eino Antikainen Else Strömsund Ingmar Strömsund Lidia Friskopf Henrik Fagerström Ruth Sundell Nancy Hagelberg Ove Hagelberg Mona Eskolin Pertti Eskolin Märta Friman Senja Dunder Kenneth Dunder Kristina Ahlqvist Leif-Gunnar Ahlqvist Ossi Söderström Sonja Rantanen Rauli Rantanen Venfrid Lindström Niilo Haataja Elsa Heikkinen Roy Lindblom Anna-Lisa Söderholm Sven-Erik Söderholm Raili Fagerlund Paul Hammar Hilding Helle Birgit Lehtonen Uno Lehtonen Maj-Britt Tiitinen Sven-Olof Lehtinen Anita Andersson Helmer Andersson Ritva Hautapaakkanen Paavo Hautapaakkanen Benita Hellström Sven-Erik Hellström Maj-Britt Gustafsson Kurt Gustafsson Gunnel Lindholm Inge-Maj Färm Ines Johansson Leif Lehtinen Raimo Sällälä Ethel Gustafsson Gun Maj Lindström Tarja Stèn Bo Stèn Brita Lindström Krister Lindström Lea Dahlström Georg Nyman Inger Antikainen Esko Antikainen Inger Leppänen Jorma Leppänen Kerttu Heikkilä Ilse Hellström Bengt Uggeldahl Esko Välimaa Kati Lindroos Aulis Lindroos Anita Gustafsson Guy Gustafsson Raili Öhman Åke Öhman Arne Nyman Irja Högberg Eva Lindroos Maila Fröberg Toini Grönqvist Lisa Lagerström Love Lagerström Osve Karlsson Birger Fagerlund Marianne Karlsson Britte Ollila Timo Ollila Kristian Ollila Ruth Telenius Tuula Kekkonen Markku Koski Martti Koski Leila Lassila Simo Leino Taisto ja Marjatta Lintula Unto Lundell Eeva Mattila Heimo Mattila Kaija Mäntylä Veikko Mäntylä Terttu Pajunen Anneli Pyykkö Olavi Rassi Hilkka Toivonen Elvi Tuomola Viljo Tuomola Pirkko Vellamo Lea Virolainen Liisa Simola Veijo Simola Forssa Halikko KAARINAN ELÄKELÄISET ry FORSSAN ELÄKELÄISET ry Terttu Vennonen Martta Lehto Tuovi Hyypiä Yrjö Hyypiä Tuula Saari Raili Nieminen Sinikka Aalto Ulla Laine Rauno Laine Raija Riski Paavo Rantsi Aaro Leino Eini Lehtola Jorma Lehtola Armi Pulkki Tahvo Pulkki A ja R-L Leinonen Anna-Liisa Hettula Viljo Vesterinen Sakari Kallio Eila Keihäs Leena Laitinen Elli Jokinen Tuula Lehtiö Pirjo ja Turkka Tuominen Anja ja Ossi Virtanen Tauno Virtanen Tuula Virtanen Eila Rothsten Kaarlo Rothsten Tuovi Aaltonen Terttu Enberg Erkki Haavisto Terhikki Heinonen Ritva Hellsten Sakari Hellsten Elmi Huusela Ossi Huusela Ulla Hyrsylä Pertti Jaakkola Raili Jaakkola Yrjö Jansson Toini Järvinen Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Paula Jokinen Jarmo Jokinen Tyyne Rannikko Onni Rannikko Lilja Lehtonen Jerita Havia Hannu Havia Maija-Liisa PohjonenKolppanen Juhani Kolppanen Sirpa Koski Ulla Mäkelä Tellervo Järvinen Maija Lehtonen Veikko Vennonen Ritva Vennonen Pirkko Nurmi Pauli Nurmi Väinö Kaunisvaara Kaarina
Nro 8 joulukuu 2013 – 39 ELÄKELÄINEN Tuhatviisisataa jätskiä Simo Martin Kaija Martin Matti Virtanen Eija Hassinen Tellervo Hakala Raimo Kallio Anneli Kallio Aila Järvinen Hilkka Nätti Karjalaiset Eila Mäkelä Pasi Mäkelä Riitta Virtanen Aila Koskinen Ilmi Saapola Matti Rautsala Milja Jyre Ritva Sarlin Atte Aaltonen Leena Heiskanen Loimaa ja ympäristö Marjatta Aronoja Veikko Mäkitalo Jorma Virtanen Lea Merta Lemmikki Jääskeläinen Hilkka Suominen Kerttu Lilja Kaapo Lilja Vappu Leppänen Anna-Liisa Karbin Anni Mattila Eino Mattila Eila Kolu Heimo Virtanen Maija Virtanen Simo Jalovaara Paula Suojanen Hannu Kojo Raimo Kuusisto Eeva Virtanen Ritva Ihamäki Helena Nummela Seppo Saurio Sirpa Nygård Simo Kulmala Anneli Tiainen Lauri Tiainen Urho Syrjälä Pauli Heinonen Hannele Ristimäki Ismo And Pirjo And Aila Tiisanoja Olli Tiisanoja Mietoinen MIETOISTEN ELÄKELÄISET ry Parainen Taina Drugg Ritva Forsman Kaija Hoppendorff Heikki Hoppendorff Sirpa Hamunen Leila Lagerroos Tor Lagerroos Aila Johansson Esko Johansson Maire Jakobsson Marita Jansson Anna-Liisa Konsell Soilikki Laaksonen Holger Laine Marja Lindholm Ahti Lindberg Arja Lindberg Marja-Liisa Lepistö Sinikka Sausvaara Laina Suominen Hilkka Tuukkanen Eija Remes Piikkiö PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry Helvi Svensk Pirjo Katajainen Ari Niemi Pirjo Niemi Maija Lehtonen Onni Lehtonen Lahja Skyttä Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Mirja Juntunen Taisto Roima Irene Seppä Matti Seppä Ester Åke Anne Linnavuori Juhani Linnavuori Tapani Kallioinen Elvi Kallioinen Arvi Seittenranta Leila Seittenranta Sirkka Aho Tuula Lehtilä Onni Lehtilä Terttu Lindfors Esa Palin Tapio Manninen Raija Varjonen Pentti Varjonen Pirkko Laaksonen Markku Laaksonen Synnöve Sundèn Reino Sundèn Tuija Pyökäri Kalevi Vahlroos Seija Vahlroos Anja Leino Rauha Skyttä Heljä KarjalainenManninen Ritva Arpila Ritva Halinen Aune Laine Pirkko Oksa Marjatta Kauppinen Raision Seutu Kalle Hakala Ensio Kautiainen Anja Kautiainen Inkeri ja Tauno Lasse Minkkinen Ritva ja Matti Merisaari Olavi ja Irja Sjöblom Kaarina ja Eino Koivikko Aniita Koivisto Paavo Penttinen Pentti Jokinen Kosti Mäntynen Urho Alho Sirpa ja Matti Småträsk Anita ja Mauri Salmela Reijo Tuomi Leena ja Martti Mäkinen Raimo Helander Helge Laaksonen Aarne Malmi Katri Lehtinen Toini Reittu Pertti Helander Paavo Turpeinen Vilho Siikakoski Sirpa ja Aimo Ruisniemi Matti Järvenpää Ahti Haapalainen Marja-Liisa Salminen Laila Hämäläinen Liisa Petäjistö Terttu ja Risto Mäkelä Salo SALON ELÄKELÄISET ry Thea Korkalainen Laila Vähälä Anna-Liisa ja Pentti Lindstedt Anja ja Pentti Virta Marjatta Saarinen Raila Ylikoski Raili Suontausta Soile Nurminen Hillevi Järvinen Ulla Ammer Tuula Bäckström Turku Turun Eläkeläiset ry tanssiryhmä säpinä Eläkeläinen-lehdelle! Uusikaupunki Paula Lehto Jenny Yli-Laurila Arvo Hakkarainen Kirsti Saarinen Virve Saarinen Hilma Andersson Anna-Liisa Lehti Impi Leinonen Vesa Torvinen Raija Vilmunen Ritva Varjonen Hannu Aarnio UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry Turun Eläkeläiset ry Eira Nurmi Pertti Nurmi Sirkka Aho Pauli Suomi Anja Suomi Sirkka Tutti Helka Kalevala Aili Asikainen Veikko Salonen Maila Kalsi Ritva Kaskinen Jukka Kaskinen Antti Palonen Anni Parikka Terttu Kerminen Ulla Suominen Esteri Pirinen Sulo Pirinen Eila ja Olavi Koskela Anja Tuominen Norma ja Raimo Turun Kunto Anna-Liisa Jokinen Aino Suvitie Eevi Nummenpää Aune Kökkö Betty Laaksonen Maila Kontto Kaarina Leino Eila Utriainen Anita Lehtonen Sulo Järvinen Aulis Alm Marjatta Nieminen Arja Rantala TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Alpo Vuorinen Pekka Ekmark Ken Helenius Kirsti Kaire Lahja Korpela Eila Huhtala Pertti Huhtala Norma Kiviö Kurt Laine Hellin Tähtinen Ensio Laine Kauko Jokinen Eva Holm Eila Lehti Tauno Virtanen Sinikka Virtanen Pertti Haverinen Irmeli Kangas Harto Fors Ritva Koskinen Aili Suominen Tauno Lehtonen Elsa Lorjo Annikki Raumolin Airi Marila Reino Marila Raija Jurttila Sipi Jurttila Elli Pesola Pekka Saari Surahammar Sverige Niilo Vesterholm Salme Vesterholm Hilkka Hosiaisluoma Hallinto ja henkilökunta Eläkeläiset ry:n hallitus, varajäsenet ja valtuuston puheenjohtajat Satu Rautio Erja Isaksson Juha Drufva Kylpylähotelli Kuntorannan henkilökunta Kalevi Kivistö Irmeli Mandell Martti Anttonen Raimo Heikkinen Arvi Mara Maija-Liisa Nurminen Pekka Saarnio Kyllikki Vilander Ulla-Maija Kurka Ossi Haatainen Eeva Hänninen Teuvo Näätänen Esko Kotilainen Arja Jauhiainen Marja Leena Makkonen Toivo Keränen Jarmo Ikäheimonen Harry Pirttimäki Tuija Rahikainen Virva Wikstedt Anne Saarela Maarit Hämäläinen Tarja Pöllänen Leena Hyvärinen Hanna Heiskanen Pertti Puustinen Heikki Kettunen Erja Vänttinen Seija Ihalainen Hannele Keinänen Kim Hall Minna Nissinen Mirka Veentaus Terttu Nykänen Antti Karvinen Eija Niemelä Jarmo Harju Pirjo Holopainen Eläkeläiset ry:n henkilökunta Hannu Partanen Anu Mäki Tiina Rajala Pekka Isaksson Eva Rönkkö Anitta Koski HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! toivottaa Marja-Leena Laitinen -lehti Ilmoitusmyynti Eläkeläinen-lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla m-leena.laitinen@kolumbus.fi
40 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Kaarinan Taidot ja ikä HUOM! Kuvio ei kerro että ikääntyessä taidot heikkenevät, vaan se on poikkileikkaus väestön osaamisesta tutkimushetkellä. Kuvio on Antero Malinin esityksestä. Keskimäärin suomalaiset pärjäsivät hyvin Tutkimus paljasti tiedonhallinnassa suuria eroja väestöryhmien välillä Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) tulokset julkistettiin 8.10. Tutkimukseen osallistui 24 maata ja sen kohderyhmänä olivat kaikki maassa asuvat työikäiset eli 16-65-vuotiaat. Tutkimus vastaa peruskoululaisiin kohdistuvaa PISA-tutkimusta. Suomi asettui kansainvälisessä vertailussa toiselle sijalle kaikilla tutkimuksen osa-alueilla. Tulos vaikuttaa hienolta, mutta mikäli asetamme tavoitteeksi, että kaikilla ihmisillä on hyvät perustaidot, on syytä olla huolissaan. Suomessa eri ryhmien väliset erot ovat nimittäin suuria. Ikäryhmistä heikoimmin pärjäsivät 60-65-vuotiaat. Suomessa tutkimukseen osallistui 5 464 henkeä otokseen kuuluvista ja vastausprosentti oli 66. Noin tunnin kestävän taustahaastattelun jälkeen haastateltava suoritti itsenäisesti perustaitoja mittaavat tehtävät. Tehtävät suoritettiin tietokoneella, jonka lisäksi käytössä oli paperinen tehtävävihko. Lukutaidon osa-alueet Tutkimuksessa mitattiin kolmea tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitoa: lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito. Tutkimuksessa ei arvioitu asiantuntijatason taitoja ja tietoja vaan aivan tavallisia arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja. Lukutaidossa mitattiin kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä ja kykyä arvioida ja käyttää niitä. Numerotaidossa arvioitiin aikuisen kykyä hankkia, käyttää, tulkita ja välittää numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltavassa on- gelmanratkaisutaidossa mitattiin yksilön kykyä hyödyntää sähköisiä viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa ja sen arvioimisessa sekä viestinnässä ja käytännön toiminnassa. Luku- ja numeerisen lukutaidon osa-alueet arvioitiin asteikolla 1-5. Ongelmanratkaisutaito arvioitiin asteikolla 1-3. Tutkimustulokseen sisältyvät myös ne osallistujat, joiden suoritus jäi alle alimman tason sekä ne, jotka eivät pystyneet tai halunneet käyttää tietokonetta lainkaan. Suomi asettui kahdella ensimmäisellä osa-alueella kansainvälisen tutkimuksen kakkoseksi ykkösenä olevan Japanin jälkeen. Kolmannella osa-alueella Suomi asettui myös toiselle sijalle, mutta tällä osa-alueella ykkösenä oli Ruotsi Japanin sijasta. Suomen ja OECD-maiden välisen vertailun perusteella ikäryhmä 60-65 vuotta asettui luku- ja numerotaitojen perusteella suunnilleen keskitasolle mutta ongelmanratkaisutaidossa muita OECD-maita alemmalle tasolle. [Voisiko tähän laittaa taidot ja ikä –kuvion, sivu 9] Huono-osaisuus kasautuu Kansallisen tutkimuksen johtaja, professori Antero Malin esitti tutkimuksen pohjalta seuraavat havainnot: heikosti perustaidot hallitsevat ovat muita vanhempia, lukutaidossa he ovat hieman useammin miehiä, he ovat vähemmän koulutettuja, heidän vanhempiensa koulutustaso on alhaisempi, he ovat useammin työttömiä kuin töissä, he ovat useammin pienituloisia ja kokevat terveytensä heikommaksi. He myös käyttävät perustaitoja harvemmin sekä kotona että työssä. Huolestuttavia huomioita Suomessa on paljon perustaidoiltaan heikkoja: lähes viidesosa ei tehnyt tehtäviä tietokoneella lainkaan. Iäkkäimpien perustaidot ovat heikompia, mutta myös alle 25-vuotiaiden lukutaito on laskenut aiempaan verrattuna. Tämän pitäisi huolestuttaa, mikäli tavoitteena on, että jokaisella pitäisi olla vankat perustaidot. – Lisäksi on oletettavissa, että tutkimukseen jätti osallistumatta paljon sellaisia ihmisiä, jotka itse arvioivat taitonsa heikoiksi – ja toisaalta tutkimus innosti osallistumaan paljon sellaisia, jotka arvioivat taitonsa hyviksi, huomauttaa Malin. Lukutaitomittaus ei ulottunut vanhempiin ikäluokkiin kuin 65-vuotiaisiin. — Lukutaidottomuus tai lukutaidon heikkeneminen haittaa uuden oppimista ja kykyämme ymmärtää suuria kompleksisia yhteiskunnallisia kokonaisuuksia ja asioiden liittymistä toisiinsa esimerkiksi globaalilla tasolla, kirjoitti aiheesta Sivistys-lehden päätoimittaja Tapio Kujala. Eläkeläiset ry ja EETU ottaneet kantaa Tutkimus vahvistaa Eläkeläiset ry:n arvion, jonka järjestä one sittänyt muun muassa Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelmassa. Siinä todetaan, että erot tietoteknisissä taidoissa nostetaan yhdeksi suurimmista tekijöistä suomalaisten eriarvoistumisessa. Myös Eläkeläisliittojen etujär- jestö EETU on ottanut asiaan kantaa jo ennen lukutaitotutkimuksen tulosten julkistamista. Se on antanut aiheesta julkilausumia ja käytti puheenvuoron myös YK:n lukutaitopäivänä syyskuun alussa. EETU:n puolesta puheenvuoron käyttänyt Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen Pekka Saarnio totesi, ettei kansalaisille tärkeitä palveluja, kuten pankkipalveluita, pitäisi siirtää tietotekniikan varaan ilman, että huolehditaan kaikkien ihmisten tasavertaisista mahdollisuuksista käyttää niitä. Tarvitsemme helppokäyttöisiä käyttöliittymiä, selkokielisiä ohjelmia ja lisää kaikkien käytettävissä olevia tietokoneita julkisiin tiloihin. TIINA RAJALA PIAAC (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) on kansainvälinen aikuistutkimus, joka vastaa peruskouluikäisille tehtävää PISA-tutkimusta. Tutkimuksessa mitataan tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitoja. Tässä jutussa mainitut tiedot ovat peräisin Suomen kansallisen tutkimusjohtajan Antero Malinin esityksestä Ensituloksia eri tavoin menestyneiden ryhmien vertailusta. Malin on Jyväskylän yliopiston Kielten tutkimuslaitoksen tilastotieteen professori. K aarinan Eläkeläiset perustettiin silloin, kun kaupoista myytiin maitoa muovipusseissa ja ainakin pohjoissuomalaiset tekivät rasvan ja sokerin ostosmatkoja Ruotsiin. – Meitä täällä paikanpäällä nyt olevia ei lainkaan askarruttanu eläkkeellä olon ihanuus tai sen surkeus. Silloisilla eläkkeellä olevilla oli kuitenkin huoli tulevasta ajasta. Niinpä joukko kaarinalaisia eläkeläisiä kokoontui Rantakulman nuorisotalolle perustamaan paikkakunnalle oman eläkeläisyhdistyksen. Näin luonnehti yhdistyksenä pitkäaikainen toimihenkilö Anna-Liisa Hettula Kaarinan Eläkeläiset ry:n perustamista yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa. Juhlaa vietettiin lokakuun lopulla Kaarinan kaupungin liikunta- ja harrastustiloissa Vaparissa. Historian ja kulttuurihistoriankin hieno henkäys viivähti juhlassa muutenkin. Juhla juonttaja ja avaaja Simo Marftin nimittäin lausui Lauri Viidan julkaisemattoman runon Tänään. Viidan poika oli antanut sen juhlassa esitettäväksi Martinille, joka tunnetaan Viidan armoitettuna tulkkina. Juhlassa kuultiin toistakin erinomaista lausujaa, Ulla Taimilaa, joka esitti muun muassa nykyään hieman harvemmin kuultua Einari Vuorelaa.
Nro 8 joulukuu 2013 – 41 ELÄKELÄINEN n toimelias yhdistys juhli tyytyväisenä Juhlan juonsi Simo Martin. Tänään Kaarina Eläkeläiset ry juhli maan alla. Kaupunki on rakentanut harrastus- ja liikuntatilat pommisuojaan, jonne mahtuu koko kaupunkikeskustan väki. Muuten yhdistyksen toiminta ei ole maanalaista, vaan sen vireys on tuonut joukkoon mukavasti uusia jäseniä. Yhdistyksen kuoro Raakileet lauloi, Pentti Kallio kertoi juttuja ja yhdistyksen omin voimin esitettiin myös Hymhyilevä Apollo. Pelimanniyhtye Möttöläiset soitti elämän makuista musiikkia. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö torjui juhlapuheessaan väitteet eläkepommista ja kehotti yhdistyksiä ja jäseniä toimimaan aktiivisesti uuden vanhuspalvelulain toteuttamiseksi kunnissa. Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kuapunginjohtaja Heino Virta Anna-Liisa Hettula ja yhdistyksen edellinen puheenjohtaja Matti Virtanen jakoivat ansiomerkit Atte Aaaltoselle, Anneli Klaliolle, Sakari Kalliolle, Leena Karjalaiselle, Kaija Martinille, Simo Mar- tinille, Matti Rautsalalle ja Riitta Virtaselle. Pitkä pesti puheenjohtajan Matti Virtasta muistettiin yhdistyksen historiikissa kunniamaininnalla. Virtanen oli 19 vuotta eli puolet yhdistyksen toimivuosista sen puheenjohtajana. – Yhdistykseen on tullut hieman hiljaisemman kauden jälkeen viime vuosina mukavasti uusia jäseniä. Siinä A ja O on toiminta, jota pyrimme järjestämään mahdollisimman paljon. Kerho kokoontuu joka keskiviikko. Kesälläkään ei ole pitkää taukoa. Teatteri- ja muut matkat ovat oleet suosittuja, Virtanen kertoo. Omaa pitkää kauttaan puheenjohtajna Virtanen sanoo jatkoksi muulle yhteiskunnalliselle toiminnalle. – Kun olin pitkään myös kunnallisissa luottamustoimissa, niin järjestötoiminnasta poissakaan en osannut olla. Kerho kokoontuu talvisin Vaparissa. Kesällä yhdistys saa paikallisen TUL:n seuran Kaarinan Uran kanssa tekemänsä yhteistyön ansiosta seuran kerhhotiloja kokoontumisiin. – Kaarinan kaupunkia on hyvä syy kiittää: Vaparin tilat saamme ilmaiseksi ja lisäksi vuodessa 800 euron toiminta-avustuksen, Simo Martin kertoo. Suomalainen kasvattakoon lastaan mielen valtaan mielivaltaa vastaan. Suomi äijö. mielen valta rikas kuulu kunnialta, kaunis joka kukkulalta. Eläköön! Paras paikka kyntämänään paras päivä ystävänään, suomalainen juuri tänään. Eläköön! Vasemmalla, oikealla, uskomalla, toivomalla. Yhteen yhden taivaan alla. Eläköön! Lauri Viita Ulla Taimila lausui Einari Vuorelaa. Yhdistyksen kuoro on nimetty turhan vaatimattomasti Raakileiksi. PEKKA ISAKSSON
42 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Pomarkun eläkeläisillä kotoisa 30-vuotisjuhla Paljon on vettä virrannut Pomarkunjoessa sen jälkeen, kun Pomarkun Eläkeläiset ry:n perustava kokous pidettiin sikäläisen Säästöpankin kerhohuoneessa 20. marraskuuta 1983. ? Joskus jäseniä oli yli 100, nyt luku on 20. Muutos on ollut melkoinen, joten muun toimintamme rinnalla jäsenhankinta on yksi tärkeimmistä. Olemme Satakunnan Aluejärjestön pienin, mutta sitäkin yritteliäämpi yhdistys. Jäsenmäärään, luonnollisen poistuman lisäksi, vaikuttaa kaksi muutakin Pomarkussa toimivaa eläkeläisten ryhmittymää, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Rauäng. Pomarkun Eläkeläisten alueellaan tekemä vapaaehtoistyö koetaan merkittävänä sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitäjänä sekä eläkeläisten tarpeiden aktiivisena esille tuojana. ? Yhdistyksessämme puhalletaan yhteiseen hiileen, vaikka liekkimme pieni onkin, Rauäng tähdentää. Työeläkeyhtiöiden likapyykit nakertavat luottamusta Järjestön tervehdyksen Pomarkun Eläkeläisten juhlaan tuonut toiminnanjohtaja Hannu Partanen kiinnitti puheessaan huomiota julkisuuden valokiilassa olleisiin työeläkeyhtiöiden ja -laitosten johdon lähipiirikauppoihin, hallinnon sidonnaisuuksiin, johdon huikeisiin palkkioihin bonuksineen sekä räätälöityihin eläke- ja työsuhde-etuihin. ? Ihmiset eivät eläkeyhtiöiden ylilyöntejä hyväksy. Partasen mukaan luottamusta ei löydy siihenkään, että vallitsevien säännösten puitteissa eläkeyhtiöt itse laittavat ylilyöntinsä aisoihin. ? Esimerkiksi Kevan julkinen jälkipyykki osoittaa, etteivät sen johdossa toimivat ole oppineet menneestä mitään, vaan kuvittelevat maa tavan voivan jatkua eläkejärjestelmässä ennallaan. Musiikkitervehdyksen Pomarkun Mieslaulajilta toi Lasse Viitanen, säestäjänään Henry Raukola. Heitä lähinnä pöydässä istuvat Hilkka Rauäng, Terttu Viinamäki, Hannu Partanen, Jarkko Lehtola ja Hannu Anttoora. Monien vuosien tuttuus on tuonut Hannu Partaselle ja Hilkka Rauängille mukavia muistoja. Oulun Eläkeläisille uusi puheenjohtaja Oulun Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa oli osanotto ja kiinnostus hyvin runsasta ja valinnat toivat uutta verta toimihenkilöstöön. Yhdistyksemme toiminta ja talous on hyvin vakaalla pohjalla, josta on hyvä jatkaa. Nykyisen puheenjohtajna Olavi Peltoniemen ilmoitettua lopettavansa, uudeksi kokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2014 Katri Salon ja varapuheenjohtajaksi Veikko Rytkösen. Johtokunnassa tapahtui myös vaihtuvuutta. Vuoden 2014 johtokuntaan varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Toini Väyrynen, Aino Kuusiniemi, Olavi Peltoniemi, Pentti Erkkilä, Reijo Rautio, Jaakko Holappa, Paavo Raappana ja Ritva Mörönen. Varajäseniksi: Taisto Hämälä, Esko Tervoja Anneli Linkolehto. Vuoden 2013 johtokunta kokoontuu päättäjäisistuntoon ja uusi johtokunta järjestäytymis istuntoon joulukuun alussa. Kerhotoiminnan lisäksi on vietetty pikkujoulua 7.12. Joulu-puurojuhlaa vietetään 16.12, jonka jälkeen hiljennytään joulun viettoon. Seuraavan kerran tavataan maanantaikerhossa 13.1.2014. Joulun toivotukset ja hyvää ja toimintarikasta uutta vuotta kaikille Eläkeläiset ry:n jäsernille. OLAVI PELTONIEMI Yhdistyksen johtokunta vuonna 2014. Kuvasta puuttuu kolme jäsentä. Uusi puheenjohtaja Katri Salo toinen oikealta. Partanen esitti myös kysymyksen miksi lakimuutokseen, jonka tarkoituksena on lisätä työeläkeyhtiöiden läpinäkyvyyttä sekä luottamusta työeläkejärjestelmän toimivuuteen, ei ole sisällytetty alaa valvovan Finanssivalvonta Fivan aiemmin vaatimaa lähipiirikauppojen julkistamista. ? Helsingin Sanomien (5.11.) tiedon mukaan työeläkejohtajien osake- ja lähipiirikauppojen julkistamisen sisällyttäminen lakiluonnokseen kaatui työnantajien eli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vastustukseen, palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan puoltaessa julkistamista. ? Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, jäsenjärjestöineen, on vaatinut lakiluonnokseen myös täsmennystä, jolla eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoihin taataan eläkkeensaajienkin edustus. Se lisäisi lain tavoitetta työeläkeyhtiöiden läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta, tukien samalla yhtiöiden julkisen toiminnan luotettavuutta, huomioi Partanen. Kiitokseksi aktiivisesta toiminnasta Aansiomerkin Pomarkun Eläkeläisten 30-vuotisjuhlassa saivat Helena Heiniluoma ja Esko Heiniluoma. 10-vuotisansiomerkin saivat Tauno Kovanen ja Olavi Lepistö. Ruusuin huomioitiin Irja Heliniä, Taimi Heinoa, Eila Viljasta, Hilkka Rauängia ja Maija Kuusistoa. Ruusut toimitetaan myös Aune Lehtoselle ja Vieno Vehmaalle, jotka ovat yhdistyksen perustajajäseniä. MERJA PUROLA
Nro 8 joulukuu 2013 – 43 ELÄKELÄINEN Ordförandes kolumn Översättning: Anne Lindfors-Shaban KALEVI KIVISTÖ Mapuchefolket och alternativen till globalisering Ni kommer säkert ihåg att vår organisation deltog i att hjälpa åldringar i utvecklingsländerna genom att organisera en insamling till förmån för de chilenska mapucheindianernas åldringar. Med insamlingen fullföljde vi det slag av internationellt solidariskt ansvar som vi utgående från vår värdegrund vill främja. Det finsk-svenska storbolaget Stora Ensos verksamhet är också allt mer internationell, men på ett helt annat sätt. Med sitt handlande, både i Finland och ute i vida världen, tillämpar företaget sin egen syn på globalisering. Dessa två synsätt skiljer sig som natt och dag. I Finland har Stora Enso ställt till med en hel del problem på flera orter, senast i Kemijärvi, genom att lägga ner en lönsam cellulosafabrik. Samtidigt idkar bolaget ett aktivt samarbete med storföretag i bland annat Sydamerika. Min vän, författaren Antti Tuuri, har i senaste numret av tidskriften Ydin (3/2013) skrivit en intressant artikel i vilken han påvisar på vilket sätt bolagets verksamhet också berör det för oss välbekanta mapuchefolkets öde. I inställningen till just det här folket tillspetsas skillnaden mellan två olika synsätt på globalisering. Finska staten är största ägare i Stora Enso och dessutom äger Folkpensionsantalten, den för oss pensionärer så viktiga FPA, en del. Efter det att Stora Enso utvecklades till ett globalt, världsomspännande bolag har de flyttat sin produktion från hemtrakterna till utvecklingsländerna, d.v.s. till länder under utveckling, till områden med både lägre löner och lägre kostnader. Samtidigt kan bolaget verka friare utan de begränsningar som hänger samman med det miljö- och samhällsansvar som bolaget stöter på i utvecklade länder. I Uruguay äger Stora Enso och det chilenska bolaget Arauco tillsammans 225 000 hektar mark där de odlar genmodifierade snabbväxande eucalyptusträd. Tillsammans med sin partner håller Stora Enso på att köra igång verksamheten vid cellulosafabriken i Montes del Plata, med en årsproduktion på 1,3 miljoner ton cellulosa. Bolaget har ingått ett hemligt avtal med Uruguays regering, och i avtalet gavs bolaget rätt att verka på ett särskilt frihandelsområde, utom räckhåll för skattebjörnen. Genom avtalet för- band sig den uruguayanska staten också för den eventualiteten att de politiska styrkeförhållandena skulle ändras, och staten har förbundit sig vid ersättningar om förändringarna skulle leda till att man avviker från avtalet. Och det allra mest intressanta är ju att Stora Ensos bolagspartner Arauco är allmänt känt för att strunta i lagar och i de omfattande miljöskador som förorsakats av bolaget. I Sydamerika är bolaget bekant för att ha lagt beslag på mapucheindianernas mark och för att ha utövat brutalt våld gentemot de personer i mapuchefolket som gjort motstånd mot beslagtagandet av deras mark. Mapuchefolket är Chiles största ursprungsfolk. Verksamheten vid Stora Ensos och Araucos samföretag ser inte dess bättre ut. Genmodifierad eucalyptus växer på ett år till fem meters höjd och på fem år till 25 meter. Eucalyptusträden suger effektivt jordmånens vattenreserver och näring. Och sedan, om och när cellulosa inte längre behövs inom fabrikens marknadsområde, då går fabriken samma öde till mötes som i Kemijärvi och på många andra orter: fabriken överges och kvar blir den skövlade marken och det fattiga folket. Detta om något kan utan tvekan kallas kolonialistisk politik. * * * I behandlingen av mapuchefolket kan man i komprimerad form se vad man idag uppfattar med globalisering. Å ena sidan förstås globalisering, precis som Stora Enso och dess partner gör, som avskaffande av alla slags gränser och spärrar som hindrar vinststrävan. Globalisering kan också förstås på ett annat sätt, som ett samhällsansvar som utsträcks till att gälla globalt. Vår organisation har utgått från denna tolkning då vi har strävat efter att stödja mapuchefolkets åldringar. Samma värdegrund gäller för föreningen Parasta lapsille då de stött mapuchefolkets barn. Internationell solidaritet är av central betydelse i våra organisationers värdegrund. Därför har det redan från första början stått klart att vi vill främja en globalisering som förverkligar internationell solidaritet. Limpan N alle Wahlroos pappa Bunta stälde gärna upp som kapitalismens förespråkare i FFC:s Nordiska sommarskola. Rubriken är ett minne från den tiden. En gång när Jan-Otto Anderson från Åbo akademi hade presenterat sina tankar, om en sosialism som skulle passa ihop med nordisk demokrati, och jag förklarat att nu är det kapitalismens tur började Bunta sin motargumentation med orden: – Ja, ja ni två har nog kvar er barnatro. Mycket vatten har runnit under broarna sedan den tiden och mycket har förändrats här i världen. Den sosialism som då hägrade i våra drömmar om ett bättre och rättvisare samhälle visade sig vara ett luftslott. Realsosialismen var nånting helt annat. Visst var man besviken, men vi fackliga folkdemokrater försökte ta det med en nypa humor. Jag minns hur vi skrattade gott åt vitsen, att kapitalismen står på ruinens brant, men sosialismen är ett steg före. Det gick ju sedan som det gick med realsosialismen, men kapitalismen verkar nog ännu stå på Ruinens brant. De flesta sk. västerländska demokratier har stora statsskulder och håller på att skära ned välfärden, p.g.a.att industrin flyttar till länder med mindre arbetskostnader. Kapitalismens stora förkämpe USA höll ju på att gå i konkurs när republikanerna vägrade att höja skuldtaket, för att hindra presidenten från att införa ens en anspråkslös sjuk- Min barnatro försäkring för landets fattiga. Många analytiker verkar vara av den åsikten att realsocialismens fall berodde på, att den på grund av kapprustningen inte lyckades uppnå lika hög levnadsstandard som kapitalismen. En förklaring är att man i det kapitalistiska systemet lever rätt mycket på skuld. Jag mminns en diskussion som vi förde på en kongress i Danmark. När jag konstaterade att ni verkar vara rika i det här landet, med snygga egnahemshus ooh nya bilar på gårdarna sade en av deltagarna, att vi är inte rika utan nyfattiga. Det är bankerna som äger det mesta och vi är skuldsatta för resten av livet. Jag sitter som pensionärernas representant i styrelsen för en organisation som heter Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto. Den är egentligen en fortsättning på partidistriktets studieorganisation i vilken jag i min röda ungdom studerade Marx läror. Eftersom vi styrelsemedlemmar ännu har vår barnatro kvar, har vi organiserat en diskussionserie om en sosialism som skulle passa i den finska nutiden, på en anrik krog som heter Toveri i Helsingfors. Vi kunde konstatera att mycket har förändrats och att socialismen inte mera har samma dragningskraft på arbetarna som i min ungdom, men att samma sorts slavmenufakturer som Marx skrev om i dåtida England i dag finns iAasiatiska U-länder, och att många av oss deltagare är klädda därstädes sydda billiga skjortor. En nutida filmproducent sade bl.a. att tekniken i dag är billig, men att få lön för mödan är betydligt svårare i nu när TV:n och datorerna har konkurrerat ut de flesta biograferna. Kooperationen har också förändrets totalt. De gamla andelslagen har gått samman till storbolag, som klarar sig mycket bra på den kapitalistiska marknaden. Deltagarna i vår diskussionsserie var också andra än i min ungdom. Vi som på den tiden satt på Kulturhuset och diskuterade var till största delen proletärer, förtroendemän och fackligt aktiva, medan de som deltog i vår diskussion var mest forskare och studerande. Jag har ibland funderat, att vi som egentligen drev igenom välfärsdsamhället hade socialismen i ryggsäcken, men att den i dag ingalunda har samma dragningskraft på fackligt aktiva människor. Vist finns orättvisorna kvar i arbetslivet. De värsta har man lyckats stävja med arbetslagstiftgningen, men den allra värsta; osäkerheten att få behålla jobbet finns kvar. Den arbetsplatsdemokrati vi eftersträvade blev en samarbetslag, som egentligen bara gav en litet längre uppsägningstid. När vi i dag hör om samarbetsförhandlingar börjar vi bara fundera på hur många som får sparken. Om hur en i frmtiden hägrande socialism skall se ut kunde man fundera på hur länge som helst. Mitt utrymme är tyvärr brgränsat så det får räcka med, att jag ännu har kvar den bernatro Bunta Wahlroos jäklades om. I framtiden måste någon slags socialism ersätta det här systemet, i vilket kapitalägarna får göra nästan vad som helst för snöd vinnings skull. Min barnatro på gubben som bor på Öronfjället i Lappland har däremot börjat vackla. Jag tror inte mera att hän är snäll och givmild, utan i själva verket en girig storkapitalist. Jag läste någonstans att han blivit utsedd till världens rikaste sagofigur. Trots detta tillönskar jag er alla en god jul, med god julmat och trevliga julklappar. PS. Lösningen på den där översättningsgåtan från förra numret: Sällskapskommun är förstås en direktöversättning på det finska ordet seurakunta, som i dagligt tal kallas församling.
44 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Terttu Väntänen kehottaa ikäihmisiä kirjoittamaan Kulttuurin sekatyönainen pitää pienten puolta Terttu Väntäsen matka Keski-Pohjanmaan Lestijärveltä Helsinkiin ja takaisin synnyinseudulle Kannukseen ja viimein Toholammille on rikastuttanut kirjailijan ja kulttuuri-ihmisen elämää monin tavoin. Hän puhuu voimakkaasti pienen paikkakunnan etujen puolesta ja kehottaa ikäihmisiäkin lukemaan ja kirjoittamaan. Väntäsen kiinnostus kulttuuriin virisi kansakoulussa kirjallisuuden kautta. Kirjallisuudesta on muodostunut hänelle kaikkein läheisin kulttuurin alue ja se vei Väntäsen Helsinkiin kustannusalalle. Kirjojen parissa tuli vietettyä liki 20 vuotta. Monipuolisella työurallaan Väntänen toimi SAK:n koulutusosaston työntekijänä lähes 13 vuotta ja hoiti myös SAK:n kulttuurirahaston asioita. Pienessä Kannuksen kunnassa hän työskenteli kirjakauppiaana ja saman katon alla oli hoidettavana elokuvateatteri sekä kustantamo Koivu ja tähti, jonka puitteissa Väntänen kustansi yli 60 teosta. Siten kulttuuri oli jatkuvasti läsnä. Nyt, eläkkeellä, kirjallisuus on harraste, vaikka kirjallinen tuotanto jatkuu. – Jälkikäteen olen huomannut, kuinka mielenkiintoisia töitä olen päässyt tekemään. Olen ehkä elänyt sen ajan, jolloin Suomen kehitys on ollut kaikkein hurjinta. Pienuus ei tarkoita kulttuurityhjiötä Väntänen lähti maailmalle kansakoulupohjalta ja siitä myöhemmin kansanopistoon ja Tampereen yliopistoon, jossa hän pääsi myös vaikuttamaan valtuustossa ja oppilaskunnassa; samoihin aikoihin oli Vanhan valtaus. Nyt Terttu ja hänen miehensä Veikko asuvat Toholammin upeassa vanhassa lääkäritalossa. Vaikka he viettivät Helsingissä 28 vuotta,Väntäset kehuvat pienten paikkakuntien viehätystä vuolaasti. Palvelut ovat toistaiseksi suhteellisen lähellä ja helppopääsyisiä – puuttuu vain rautatieasema ja viinakauppa. – Pienet paikkakunnat eivät ole kulttuurisesti tyhjiöitä, esi- – Kirjoittajaksi voi ryhtyä kirjoittamalla, paneutumalla omiin kokemuksiin, omiin tunnetiloihin ja kirjoittaa asioita ylös, vaikka se tuntuisikin kömpelöltä ja vaikka lopputulos ei olisikaan mailmankirjallisuutta, Terttu Väntänen muistuttaa. merkiksi Toholammilla on vilkas musiikkielämä ja teatteri on lähellä Kokkolassa. Elokuvissa voi käydä kunnantalolla, jossa niitä näytetään videotykillä. Ruhtinaallisen palvelun kirjasto on seuraavassa korttelissa. Kapeakatseisuuden kimppuun Vaikka ikäihmisten näkökulmasta asiat ovat Toholammilla ja monilla muilla pikkupaikkakunnilla jopa paremmin kuin pääkaupungissa, pienten kuntien kunnallispoliitikoilta Terttu Väntänen toivoo enemmän kaukonäköisyyttä ja viisautta. Päättäjien tulisi älytä pitää kiinni kulttuuripalveluista ja tukea niiden järjestöjen toimintaa, jotka kulttuuria järjestävät. – Myös kuntalaisten pitäisi katsoa eteenpäin ja käyttää oman kunnan palveluita. Väntänen on optimistinen: ih- misten kohoavan koulutus- ja sivistystason myötä he myös vaativat kulttuuripalveluita kuntiin. – Pikkupaikkakuntien kapeakatseisuuden hegemonia on murrettavissa kulttuurin keinoin, vaikka kehitys on hidasta. Ryhmäkirjoittamisella muistoja ylös Koivu ja tähti -kustantamon aikoihin Väntänen hoiti kirjojen kustantamisen alusta loppuun itse. Nyt kun omaa aikaa on toiseen tapaan, on oma kirjoittaminen virinnyt enemmän. Hän näkisi mielellään myös eläkeläisjärjestöissä enemmän kulttuuria ja kirjoittamista. Hän on itse Himangan Eläkeläiset ry:n jäsen. – Joku kirjallisuuspiiri olisi kauhean helppo järjestää. Kirjoja on saatavilla ja lukevia ihmisiä olemassa. He osaisivat keskustella lukemastaan. Kirjat tuovat sisältöä elämään ja avartavat aivan hurjalla tavalla. Kirjoittamiseen tutustuminen olisi hänen mukaansa mahdollista ryhmämuodossa, ohjatusti. – Tämän ikäisillä ihmisillä on niin paljon historiaa muistissaan, että kirjoittaminen olisi hyvä tapa pistää asioita ylös niin omasta henkilöhistoriasta kuin perheestä, kylästä, paikkakunnasta kuin maakunnastakin. Kahdeksankymppinen, julkaise omakustanne! Kun suuret ikäluokat ovat eläkeiässä, he tulevat Terttu Väntäsen arvion mukaan vaatimaan eläkeläistoiminnalta enemmän kuin pelkkiä kahvikokoontumisia tai sketsikulttuuria. Kirjoittamisen suhteen Väntänen neuvoo aloittamaan, vaikka koulutusta siihen ei olisikaan saanut. Aina voi kehittyä ja op- pia. – Kirjoittajaksi voi ryhtyä kirjoittamalla, paneutumalla omiin kokemuksiin, omiin tunnetiloihin ja kirjoittaa asioita ylös, vaikka se tuntuisikin kömpelöltä. Joka tapauksessa voi olla tärkeää jättää kirjallinen jälki jälkipolville. Olisin kovin iloinen jos olisin voinut löytää tarinoita omista isovanhemmistani ja heidän Amerikan matkoiltaan. Hän on kannustanut 80-vuotiasta setäänsä kirjoittamaan. Neljä luokkaa kansakoulua käynyt mies meni 75-vuotiaana kansalaisopiston konekirjoituskouluun ja julkaisi lopulta kirjan. – Nykyisin on mahdollista suhteellisen pienin kustannuksin tuottaa kirja. Vaikka teksti ei menisi kustantajilla läpi, kirjapainojen avulla sekin on mahdollista. TERO KAIKKO Rauhan puolesta ja naisten asemasta ruohonjuuritasolla Terttu Väntäsen toimittama teos ”Elämäni ja maailmani – naisten elämäntarinoita 1930-luvulta tähän päivään” koostuu Väntäselle tuttujen naisten tarinoista. Heitä yhdistää kielteinen kokemus sodasta. Teos on eräänlainen rauhanviesti. Tarve naisten elämäntarinakirjalle lähtee Terttu Väntäsen mukaan hänen omasta, lapsuudesta saakka kokemasta ihailusta naisten tekemisiä kohtaan. – En aliarvioi miesten tekemisiä, mutta heidän asiansa ovat olleet esillä historian lehdillä naisten roolin muodostuessa vähemmän näkyväksi. Naisten työt ovat pitäneet yhteiskuntaa pystyssä sisältäpäin. Enimmäkseenhaastattelemalla tehdyn kirjan pääosissa ovat 13 naista ja tarinaa rauhankasvattaja Helena Kekkosesta näyttelijä Eila Roineeseen, Stalingradin kauhut kokeneeseen Angelina Björkbackaan ja ser- bialaiseen Vesna Gajiciin. Kirja julkaistiin lokakuussa ja vastaanotto on ollut hyvä: puolet painoksesta oli mennyt marraskuun alussa. – Elämäkerrat ja elämäntarinat kiinnostavat ihmisiä. Miesten elämäkertoja ilmestyy nykyään paljon, mutta arkipäivän puurtajien tekemisiä ei noteerata kovin hyvin tänä päivänäkään, vaikka naiset esiintyvät monella alalla asiantuntijoina. Tulevaisuudessa, 50 vuoden päästä naiset ovat enemmän esillä, Väntänen arvelee. Elämäntarinoiden kertominen ei ole Väntäselle uutta. Viime kesänä ilmestyi hänen toimittamansa Hirvikosken sukukirja. Lisäksi hän on julkaissut ja toimittanut myös runoteoksia. – Jos ei tunne menneisyyttä, ei osaa mennä tulevaisuuteenkaan. Optimistisuus vaatii tietoa siitä, mistä on tultu. Tuoreimmasta teoksestaan välittyy kirjoittajan mukaan koulutuksen merkitys ja yhteiskunnan muuttuminen sadan vuoden aikana. Mikrotason historia mahdollistaa naisten aseman vertailun kansainvälisestikin. Vaikka Väntänen ei miellä itseään ”taistelevaksi naisasianaiseksi”, hän sanoo olevansa koko sydämestään naisten puolella. – Ensimmäiset kommentit kirjasta tulivat miehiltä, eräskin kertoi lukeneensa sitä kyyneleet silmissä. (T.K.)
Nro 8 joulukuu 2013 – 45 ELÄKELÄINEN Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ei sammaloidu Vietimme Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry:n 40 –vuotisjuhlaa Pihlajamäen nuorisotalolla maanantaina 30.9. 2013. Juhlamme alkoi kahvitarjoilulla. Kauniisti pihlajamarjoin koristellussa kahvipöydässä komeili mahtava kermakakku suolaisten piiraiden ja pikkuleipien keskellä. Kahvittelun päätteeksi kohotimme onnittelumaljat ja kajautimme huraahuudot, olihan yhteistä, virkeätä aikaa eletty sentään jo 40 vuotta. Juhlamme osoitti jälleen kerran, että olemme yhteiskunnan voimavara emmekä taakka. Skool! Juhlaohjelmamme oli koottu eläkeläisten esiintymisryhmien virkeistä esityksistä. Juontajana toimi kaikkien hyvin tuntema yleiskuntomme kohottaja ja ikiliikkuja Eevi Kaasinen. Kerhomme jäsen Sirkka Pellikka kertoi aluksi kerhon alkutaipaleesta pikku historiikin. Juhlapuhujaksi olimme saaneet Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan, ministeri Kalevi Kivistön. Hän käsitteli puheessaan ajankohtaisia, eläkeläisiä koskevia asioita monimutkaisessa lakiviidakossa. Tavoilleen uskollisena hän kertoi asioista ymmärrettävällä selkokielellä. Ohjelman innostavista musiikkiesityksistä vastasivat Naiskuoro Helokit sekä Malmin eläkeläisten mieskuoro, joita Lilja Melnikova säesti hanurillaan. Seuraavaksi oli pakinan vuoro: Kerttu Laine kertoili huumorilla höystäen iän mukanaan tuomista vanhuuden vaivoista, naurun pirahduksia kuului yleisön joukosta useammankin kerran. Kunniamerkkejä jaettiin kahdelle kerhon uskolliselle jäsenelle, Helena Hyppöselle ja Liisa Riipille, yli 10 vuotta kestäneestä, vapaaehtoisesta uurastuksesta kerhon hyväksi. Onnistunut juhlamme päättyi yhteislauluun ja onnittelukorttien lukuun. Puheista ja teoista sai sen käsityksen, etteivät eläkeläiset ole todellakaan kompostikamaa vaan virkeä ja yhtenäinen tukijoukko, joka tekee palkatonta vapaaehtoistyötä, josta on monille iloa ja hyötyä. Yhteishenki vahvistuu ja verorahoja säästyy! En malta olla mainitsematta, että joukkomme vanhin, Elsa Tanttu, 92, jaksaa yhä käydä järjestömme tilaisuuksissa ja olla mukana toiminnassa. Vierivät kivet eivät sammaloidu! TOIVO LINDROOS, 86 Rytikarissa puitiin terveydenhuoltoa Rytikarin Eläkeläisety ry:n kokouksessa nousivat voimakkaasti esille eläkeläisten toimeentulo ja terveys. Kokous totesi, että 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki ei ole näkynyt kuntien terveydenhuollossa. Valtion budjetissa kuntien valtionavut pienenevät ja kuntien veroäyrin nostopaineet ovat monen kunnan kohdalla tosiasia. Valtionapujen pieneneminen johtaisi kunnissa henkilövähennyksiin ja vaarana olisi terveydenhuollon supistukset ja eläkeläisten pelko vanhusten palvelu- ja laitospaikkojen vähennyksistä. Rytikarilaisten mielestä terveydenhuolto ja vanhuspalvelu kunnissa tulee hoitaa lain edellyttämällä tavalla, myös yli 75 vuotiaille. Valtion budjetissa tulee turvata rahoitus kunnille. Järjestö sai jäseniltä kritiikkiä jäsenmaksun korotuksesta. Jäseniä kokouksessa oli 60 päättämässä vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja henkilövalinnoista. Toiminta jatkuu entiseen malliin Rytikarin Työväentalolla keskiviikkoisin. Kerho aloitetaan aina jumpalla, lauletaan, käsitellään ajankohtaisia asioita ja kuunnellaan luennoitsijoita eri aloilta. Toiveiden mukaan suunnitellaan retkiä ja muuta yhteistä tekemistä sekä yhdessäoloa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Kauko Mäkivuoti ja varapuheenjohtajaksi Vieno Haara (uusi). Johtokuntaan valittiin sihteeri Marketta Lindroos (uusi), Marja Ristimäki (uusi), Toini Hiltunen, Helge Hourula, matkavastaava Mirja Paavola, liikunnanohjaaja Raili Ranta, opintovastaava Valma Kaniin, taloudenhoitaja/jäsensihteeri Pirkko Sankala. Rauhan ja elämän puolesta Suomessa valitellaan sosiaali- ja terveysmäärärahojen vähäisyyttä, mutta päättäjät jatkavat edelleen niiden supistamista. Lastensairaalan ja monia terveydenhoidon hankkeita voidaan rahoittaa vähentämällä puolustusbudjettia ja sotavälineiden tilausvaltuuksia vähintään kymmenellä prosentilla vuosittain. On tuettava rauhaa ja elämää sodan ja tappovälineiden sijaan. Myllypuron Eläkeläiset ry YK:n päivänä 24.10.2013 – Olemme yhteiskunnan voimavara, emme taakka, skool! Sillisalaattia ja sielunhoitoa Limpun kera Kun Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeriksi ja Eläkeläinen-lehden toimittajaksi tultuani tapasin äitiäni, meillä oli tapana jutella myös lehdestä – hän siis jutteli ja minä kuuntelin. Monesti hän surkutteli pelkkää suomea taitavien surkeaa jamaa: he eivät voineet lukea lehden hauskimpia juttuja, Limpun pakinoita. On heti sanottava, että äitini oli valikoiva lukija ja vanhemmilla vuosillaan hänen huumorintajunsakin oli kohentunut. Tiedän, että monet muut ovat hänen laillaan kaivanneet Limpoun juttuja suomeksi. Tilanne lehdessä on kuitenkin pysynyt ennallaan, vaikka muutaman kerran Eläkeläinen on päässyt julkaisemaan Limpun, arkisemmin Rudolf Lindbladin, suomeksi kirjoittamia juttuja. Ei kaikkea hyvää pidä tarjoilla lehdessä suomeksi. Aivan toivoton ei suomen- kielisten jama kuitenkaan ole. Mikä parasta, se vain paranee. Viime keväänä ilmestyi omakustanteena Limpun kolmas pakina- ja juttukokoelma, Otteita huussinpolttajan päiväkirjasta. Osuvasti Limppu nimittää kirjansa sekalaisiksi muistoiksi elämänsä varrelta. Että muistot ovat sekalaisia, johtuu siitä, että miehen elämäkin on ollut hieman sekalainen: Elämäni sillisalaatti -jutussa Limppu laskee verokirjansa lojuneen 32 työnantajan kassakaapissa. Osa jutuista on muistelotyyppisiä tarinoita, osa pakinoita, osa laajenee maailmaa ja maailmankaikkeutta ja neitokorentojen olemusta luotaaviksi pohdiskeluiksi. Limppu ei kaihda tarttumista vaikkapa sellaiseenkiin aiheeseen kuin materian ja aineen suhteeseen. Olipa aihe mikä hyvänsä, ei juttu koskaan pitkästytä. Usein se kääntyy limppumaisesti suuntaan, joka yllättää pahaa aavistamattoman lukijan. Kun lajityyppien joukkoon lisää vielä murrepakinat, tai miksipä stadin slangiksi kirjoitettuja juttuja nyt pitäisikään nimittää, on lajien runsaus kunnioitettava. Sama laaja-alaisuus pätee aiheisiin. Jutut kertovat pikkupoikien toilailuista sota-aikana aikuisen miehen kommelluksista ja kokemuksista verstailla ja korjaamoissa ja ammattiyhdisliikkeen palkkalistoilla. Hyväksi lopuksi kirjaan mahtuu merkintöjä eläkeläisen jo hieman rauhallisemmasta – tai miten sen nyt ottaa – elämästä. Kun joukkoon lisää vielä muistelot miehen monista harrastuksista merellä, maassa ja ilmassa – siis sananmukaisesti näissä kaikissa elementeissä – on meno vaihtelevaa, paikoin tosin hieman töyssyistä. Limppu kirjoittaa hyvin sekä suomeksi että ruotsiksi, sikäli kuin minä sitä ymmärrän. Slangista on maalaispojan paha men- nä sanomaan mitään. Parissa-kolmessa kohdassa olisi toivonut enemmän huolellisuutta oikaisulukijalta ja kirjan toimittajalta, joiden arvelen kyllä olevan sama henkilö tai ainakin yhtä läherisessä suhteessa toisiinsa kuin Sielunhoitoa-jutun päähenkilöt. Hauska kirja. Ja sen myötä myöhästyneet 80-vuotispäiväonnittelut kirjoittajalle! Kirjaa saa Limpulta itseltään. Hinta on yksinkappalein tilattuna 10 euroa. Jos vaikkapa yhdistys tai kerho haluaa ottaa myyntiin isomman satsin, niin sekin kuulemma onnistuu. Silloin hinta on 8 euroa/kpl. Limpun sähköpostiosoite on rudolf.lindblad@gmail.com ja puhelinnumero 040 060 2968. PEKKA ISAKSSON
46 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Juhlamarssi kajahti komeasti 300 juhlavieraan laulamana Iisalmen Eläkeläiset ry:n juhli näyttävästi ja näkyvästi Eino Puumalaisen juhlamarssilla, Raimo Jokisalmen säestäessä, alkoi Iisalmen Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhla. Se kajahti komeasti, kun laulamassa oli 300 juhlavierasta. Yhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Korhonen toivotti väen tervetulleiksi. Kaarina on yhdistyksen ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja ja tehtävässä ensimmäistä vuotta. Juhlarunossa ei enää kaipailtu aikaa tuota Martti Heikkiseltä pyydetty juhlarunoa, jonka hän itse esitti, herkisti juhlatunnelmaa. Runon alku liittyi laulettuun juhlamarssiin alkaen lauseella: ”Kylä hallainen kaskien sauhu ja työ oli kehtomme äärellä tuttu”, jatkuen juohevasti eläkeläisten elämää kuvaten. Runo päättyi ytimekkäästi: ”Ennen kuokimme kivistä, hallaista suota emme enää kaipaile aikaa tuota”. Iisalmen Eläkeläiset ry:n lauluryhmä esitti laulut Lasilintu, Koivuvalssi ja Pohjoinen maa. Laulu on ollut yhdistyksen harrastuksena alusta alkaen. Monet laulut sadoissa tilaisuuksissa, myös yhdistyksen omien tilaisuuksien ulkopuolella, ovat siivittäneen ryhmän toimintaa. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ministeri Kalevi Kivistö, onnitteli juhlivaa yhdistystä ja jäsenistöä 50 vuoden mittaisesta työstä toivottaen menestystä tuleville vuosille. Juhlapuheen teema oli eläkeläisväestön toimeentuloja ja kehittäminen. Kuluvana vuonna voimaan tullut vanhuspalvelulaki on kiitettävä saavutus. Miten kunnat sitä toteuttaa ja kuinka esimerkiksi vanhusneuvostot voivat vaikuttaa ja valvoa toteutumista, on päivän kysymyksiä. Ennen juhlan ohjelman alkua Iisalmen Sanomien toimittaja haastatteli juhlapuhujaa. Tanhuryhmän Suliluikka, Ruotsin katrilli Viitasaarelta ja Valssi Oulusta olivat mieluisaa nähtävää. Tanhuryhmä on vuosikymmenten aikana esiintynyt ahkerasti eläkeläisten juhlissa, vappujuhlissa, kesäpäivien ohjelmissa, toritapahtumissa Iisalmessa ja muuallakin. Suomalaiskansalliseen tapaan muutama eturivin istuin jäi vapaaksi. Muuten väki täytti salin. ma, noin 150 A4 sivun verran. Juhlaohjelmassa hän esitti siitä muutamia kohtia, jotka liittyivät yhdistyksen perustamiseen, jäsenhankintaan, toimitilojen saantiin, harrastusryhmien toimintaan ja kehitykseen, retkeilyyn ja edunvalvontaan. Eläkeläiset ry:n hallitus myönsi yhdistyksen anomuksesta kahdeksalle aktiivisesti toi- mivalle jäsenelle ansiomerkit. Kalevi Kivistö luovutti merkit, kiitti työstä eläkeläisväestön hyväksi ja onnitteli saajia. Kaarina Korhonen ojensi ruusut merkkien saajille. Kaarina Korhonen kiitti Kalevi Kivistöä vierailusta juhlassa ja luovutti yhdistyksen kukkaset kiitokseksi. Juhlaohjelman lopuksi laulet- tiin Savolaisen laulu. Päivä päättyi juhlatansseihin. Musiikista huolehti Unikuva-yhtye: laulusolistina Pentti Pursiainen, kosketinsoittimet Raimo Jokisalmi ja harmonikka Erkki Kärkkäinen. Muukaan väki ei jäänyt osttamaksi Iisalmen Eläkeläisten juhlasta, sen tunnelmista ja juhlavieraiden puheista ja mielipi- teistä. Iisalmen Sanomat teki juhlasta kelpo jutun. Päivän ohjelmaan sisältyi kahviopalvelut ja arpajaiset. Teksti: AIMO MURSU Kuvat: KAARINA KORHONEN Paljon onnittelijoita Yhdistys sai onnitteluja ennen juhlaohjelman alkua runsaasti. Juhlaohjelmassa onnittelut ja tervehdyksen esittivät Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, Iisalmen seurakunnan kirkkoherra Janne Bovellan ja Eläkeläiset ry Savon Aluejärjestön puheenjohtaja Raimo Heikkinen. Kuopin yhdistyksen Heimo Seppänen lausui kirjoittamansa runomuotoisen tervehdyksen. Yhdistyksen historia on Aimo Mursun kokoama ja kirjoitta- Yhdistyksessä on harrastettu laulamista koko sen historian ajan. Juhlassa lauluryhmä esitti Lasilinnun, Koivuvalsson ja Pohjoisen maan.
Nro 8 joulukuu 2013 – 47 ELÄKELÄINEN Väkeä oli saapunut ympäri Lappia. Juhlassa esiintyi myös Atomi-orkesteri. Kalevi Kivistö puhui muun muassa elärahastojen kestävyydestä. Kemijärvellä vietettiin iloisesti 50-vuotispäivää Kemijärven Eläkeläiset juhli 50- vuotista taivaltaan 20.9.2013 työväentalolla. Ennen juhlaa oli onnittelujen vastaanotto, ruokailu, kahvittelut ja arpajaiset. Juhlan aloitti Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri soittamalla marssin Elomme päivät. Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Kauko Jaakkola. Kehitys vammaisten orkesteri Atomi ilahdutti yleisöä esiintymisellään. Kaupungin tervehdyksen toi kaupun ginjohtaja Olli- Pekka Salminen ja aluejärjestön tervehdyksen toi puheenjohtaja Maija Ekorre. Lausujat Arja Skog ja Leena Vartioniemi viihdyttivät nauruhermoja kutkuttavalla esityksellään ”Ei sitä ennen”. Juhlapuheen piti Eläke- läiset ry:n puheenjohtaja ministeri Kalevi Kivistö. Puheessaan Kivistö käsitteli hyvin tärkeitä teemoja kuten eläkerahastoja, kestävyysvajetta sekä eläkeikärajaan liittyviä tekijöitä. Kemijärven Eläkeläisten kuoro esitti kuorolauluna Rauhan kyyhkyn ja Minä soitan harmonikkaa. Kyllikki Vilander esitti runoja. Juha Pikkarainen esittelemässä historiikissa käytiin läpi 50-vuotista toimintaa: edunvalvontaa, kerhotoimintaa, erilaisia perinnepäiviä, retkiä, virkistystoimintaa, liikuntaa, kuorotoimintaa, KSL:n opintokerhotoimintaa sekä erilaisia matkoja ja juhlia Jäseniä oli 80-luvulla yli 300. Nyt jäseniä on 150. Eläkeläisissä on myös k Talon tytöt ja Kuukkeli- orkesterin esittivät ammattitaitoisesti kauniita ja iloisia lauluja. Ansiomerkit jaettiin seuraaville: Ritva Salmela, Valpu Karjalainen, Kerttu Erkkilä, Uolevi Vilander, Ari Salmela ja Tero Kärkkäinen. Talon tytöt ja Kuukkeli-orkesteri. Klarinettiduo Kalevi Kivistö ja Olli Vermas esittivät kappaleen Pieni kukka. Ohjelman lopuksi orkesteri ja yleisö esitti- vät Juhlamarssin. Lopuksi tanssittiin kaksi tuntia Työväen Viihdeorkesterin ja solistien tahdissa.
48 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Kotkan ja Anjalankosken tanssijoiden yhteisin voimin saatiin juhla vauhdikkaasti alkuun. Voikkaalla saatiin sykettä syksyyn Lähes satapäinen yleisö pani jalalla koreasti ja vauhditti muutenkin syksyä Voikkaalla lokakuun alussa. Luonnon ollessa kauneimmillaan näytettiin, että myös omista harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista on iloa niin toisille kuin itselle. Voikkaan seuratalon salissa sai tutustua muun muassa käsitöihin. Mukana oli varsin monta miehistä tekijää: muun muassa Paavo Rinkinen puusta sorvat- tuine kelloineen ja kauhoineen, Matti Vesalainen kanavatöineen sekä Seppo Simpura valokuvineen. Paavo on sorvannut esittelemiään taskukellon näköisiä seinäkelloja ”useamman sata” ja tehnyt könninkellojakin jo 47. Matti, jonka töitä esitteli myös vaimo Seija, on tehnyt noin 70 erilaista kanavatyötä. Erikoisimpiin hän kertoi kuuluvan vanhan valokuvan pohjalta tehdyn kuvan omasta isästä he- vosen kanssa kotipihassa. Seppo puolestaan kertoi mielellään kuvasta, jonka hän otti Tampereen rautatieasemalla kesällä 1961. Sattuma toi hänet kameroineen Kemiin matkalla olleen ensimmäisen avaruuslentäjän Juri Gagarinin reitille. Siitä jäi nimikirjoituskin muistoksi. Mutta ei juhlaa ilman musiikkia ja sanallista antia. Lea Vallin esitti ”pienen värssyn” perunoista, mutta kaikkien olisi Seppo Simpura esitteli vlokuviaan ja harrastetöitään. suonut kuulevan sen tunteisiin vetoavan ohjelman, jonka hän esitti kotimatkalla Imatraa kohti bussissa. Kirsti Salonsaaren ja Onni Variksen sketsissä leskirouva oli hieman huono-onnisena kosijana, ja Pertti Hellgren eläytyi runojen maailmaan. Yllätysnumeroita tarjosi Jaakko Ruohola huuliharppuineen. Eläkeläiset ry:n Kaakkois-Suomen aluejärjestön puheenjohtaja Aimo Röpetti muistutti, että harrastustöiden esittelylle ja erilaiselle ohjelmalle on käyttöä ja mahdollisuuksia olla esillä tapahtumissa. Aluejärjestön kokoontuminen antoikin hyvää pontta tulevalle, kun tilaisuuksien sisältöä suunnitellaan. AIMO RUUSUNEN ”Onnellista asua maalla” Tuusulanjärven taitelijayhteisö esittäytyy Ateneumissa Sata vuotta sitten nuoret, lahjakkaat taiteilijat haaveilivat asumisesta rauhaisassa miljöössä järven rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä. Helsingin ilmapiiri kun oli monin tavoin painostava, ja huvielämän houkutukset häiritsivät keskittymistä luovaan työhön. Taiteilijayhdyskunta alkoi kehkeytyä, kun Juhani Ahon puoliso, kuvataitelija Venny Soldan-Brofeldt löysi keväällä 1897 perheelleen huvilan Järvenpäästä. Perhe kotiutui Aholaksi nimettyyn huvilaan. Tuusulan järven rantamille muuttivat pian sen jälkeen myös Pekka Halonen Maija vaimoineen. He rakennuttivat kodikseen Halosenniemen upean ateljeehuvilan. Samoihin aikoihin runoilija J. H. Erkko muutti Erkkolaan ja Eero ja Saimi Järnefelt Suvirantaan. Kun vielä Jean ja Aino Sibeliuksen kaunis Ainola valmistui ja sai asukkaansa vuonna 1904, Suomen eturivin taiteilijoita yhdisti tietenkin kiinnostus taiteisiin. Yhdessä he jakoivat lastenkasvatuksen ilot ja huolet, sekä arjen askareet kodinsisustuksesta puutarhanhoitoon. Ystävyys ja kanssakäyminen loi dynaamisen yhteisön, jossa ajan tavan mukaan uskottiin ihanteisiin kansakunnan rakentajina. Poliittisesti jännitteisenä aikana, suurlakon, ensimmäisen ja toisen sortokauden, Bobrikovin murhan, ensimmäisen maailman sodan, Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan aikoina he jaksoivat uskoa taiteiden merkitykseen Suomen takojina. ”Ihanaa on täällä, maailman myrskyt vähän hälvenevät”, huokasi Saimi Järnefelt päästyään sisällissodan jaloista Helsingistä Järvenpään rauhaan. Ateneumin Järven lumo -näyttely kuvaa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämää, asukkaita, koteja ja miljöötä Suomen taiteen kultakauden tunnettujen arkkiteosten ja harvemmin esillä olleiden teosten myötä. Näyttely vie katsojansa taitelijaelämän keskiöön. Saamme selville, millaista oli työskennellä ja asua viehättävissä huviloissa, ja sen miten kaunis ympäristö ja sen asukkaat inspiroivat taiteilijoita. Pääsemme kurkistamaan keittiöihin ja puutarhoihin sekä mukaan lasten leikkeihin ja tutustumaan taiteilijoihin työnsä äärellä. Taideteoksia, esineistöä ja kuvataiteilijoiden työvälineitä on saatu lainaan lukuisista museoista ja yksityiskokoelmista. Näyttelyn viehättävimpiä töitä ovat herkät lapsitutkielmat, joissa taitelijoiden lapset saivat luvan olla mallina. Joskin nuo vintiöt tekivät aikamoisia kepposia livistääkseen leikkeihinsä mallina tököttämisen sijaan. Rakkaus ja kiintymys lapsiin ilmenee kauniisti useissa töissä. Erityisesti Venny Soldan-Brofeldtin maalauksissa ja piirustuksissa puuhailevat tai asettuvat muotokuviin perheen lapset, lapsiaiheisiin ovat keskittynet myös Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Maisema- ja puutarha-aiheiset maalaukset kuvaavat perheiden arkielämää taiteen tekemisen ohella. Hienoista eroottistakin värinääkin teoksista löytyy ja salatuimpiakin tarinoita. Hauskasti näyttelyssä ja professori Riitta Konttisen kiinnostavassa kirjassa Onnellista asua maalla, Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (Siltala 2013), jonka ohjastamana näyttely on koottu käy ilmi, että taitelijaperheiden arjen sujuvuuden kaapin paikan ovat määränneet vaimot ja liuta palvelusväkeä. Toisaalta taiteellisesti lahjakkaiden vaimojen oma taiteellinen ilmaisu jäi sivummalle arjen pyörittämisen vaatimuksissa. Näyttely luo kattavan katsauksen tuon ajan keskeiseen suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Niin taitelijakotien kuin taitelijaelämänkin kuvaukset heijastelevat ajan kansainvälisiä tuulahduksia, muiden kulttuurien vaikutus näkyy kansainvälisten taitelijoiden kodeissa ja töissä. Näyttelyssä on teoksia, jotka eivät ole aikaisemmin olleet suuren yleisön nähtävillä. Pekka Halosen arjen kolorismia kuvaava, hieno työ Pyykkiä kuivumassa vuodelta 1910 on ensimmäistä kertaa esillä. Se kertoo, että pestävä ne on taitelijainkin paidat, ja sitä kuinka taitelija näkee ja pystyy vangitsemaan arjen estetiikkaa. Viehättäviä ovat myös Halosen asetelmalliset sisäkuvat tai punaisena hehkuvat tomaatit väripilkkuina lukuisien, kaikkien tuntemien talvimaisemien ohella. Näyttelyn joidenkin teosten kautta pääsee tirkistelemään myös kaikkien tuntemaan kol- miodraamaan Juhani Ahon perheessä. Erityisesti Venny Soldan-Brofeldtin maalaus siskostaan Tilly Soldanista, johon Aho tulisesti rakastui paljastaa tarkkaavaiselle katsojalle jotakin hyvin intiimiä. Soldan-Brofeldt syytti itseään ja perheen epäesteettisiä kotia osaltaan kolmiodraaman synnyttäjinä. Niinpä perhe muutti Aholaan nuolemaan haavojaan, mutta ei aikaakaan, kun Tilly muutti perässä Tuusulaan, aivan Aholan lähistölle. Järven lumo on turvallinen ja tuttu näyttely. Se on katsaus yhden aikakauden ja kiintoisan taitelijayhteisön vaiheisiin kuvataiteemme kultakauden keskeisten, aina yhtä ihanien töiden välityksellä. Juuri niin romantisoitu, millaisena taitelijat halusivat aikalaisille ja tuleville sukupolville sen esittää. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Järven lumo – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö 9. 2. 2014 saakka Ateneumissa Helsingissä. Kirja: Riitta Konttinen: Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Siltala 2013, 365 s.
Nro 8 joulukuu 2013 – 49 ELÄKELÄINEN Eläkeläisten elämä kurjistuu Puolassa VARSOVA. Viranomaisten karkea menettely on syössyt valtavan joukon puolalaisia eläkeläisiä tukalaan taloudelliseen asemaan – liian monet jopa epätoivon partaalle. Puolassa voi hyödyntää kahta peruseläkettä, normaalia eläketurvaa, ja muista syistä kuin vanhuudesta juontuvaa eläkettä. Jälkimmäistä etua, puolaksi rentaa, voivat saada sosiaalisin perustein mm. sodissa kaatuneiden vanhempien lapset, vakaviin fyysisiin tai psyykkisiin tauteihin sairastuneet ja onnettomuuksissa pysyvän vamman saaneet. Viranomaiset ovat viime vuosina kiristäneet rajusti rentalle pääsyn perusteita. Kun sen varassa sinnitteli 1998 noin 2,7 miljoonaa eläkeläistä, kuluvan vuoden kesäkuussa määrä oli pudonnut jo miljoonaan. Lisäksi satojen tuhansien eläkettä on huomattavasti alennettu, ja monilta se on evätty kokonaan. Vakavatkaan selkäsairaudet tai sydänkohtaukset eivät ole enää kelvanneet perusteiksi pääsylle renta-järjestemään. työuransa aikana rutkasti enemmän eläkevakuutusmaksuja. Yrittäjän eläke jää keskimäärin alle 1600 zlotyn, noin 390 euron. Kaivosmiehet ovat säilyttäneet kommunismin aikana saavuttamansa eliittiaseman. He kuittaavat peräti 3700 zlotyn eli lähes 900 euron keskieläkkeitä. Kirjanpitäjän elämä musteni Kaivosmiehet eliittiä Myös tavallisia vanhuuseläkkeitä on leikattu monenlaisilla verukkeilla. Se on aiheuttanut eläkeläisten lisäksi kummastusta koko yhteiskunnassa. Keskimääräinen bruttoeläke on Puolassa noin – Putosin vuosi sitten lähes mustaan aukkoon, heittää ex-kirjanpitäjä Elzbieta Strak. 1900 zlotya eli 460 eu100 euroa. täjä on joutunut tyytyroa kuukaudessa. Rentaa Puolalaisen eläkejärjesmään palkansaajaa alsaavat jäävät summasta telmän kummallisuuksiin haisempaan eläkkeeseen, jälkeen 400 zlotya, lähes kuuluu, että yksityisyritvaikka hän on pulittanut Tornionseudun valintoja Tornionseudun Eläkeläiset ry on valinneet puheenjohtajaksi Kalle Keräsen ja varapuheenjohtajaksi Sirpa Kallaisenahon. Muut johtokunnan jäsenet ovat Leila Haapakoski, Vappu Huuki,Aino Kari ,Nanni Manninen, Vuokko Turtiainen ja Veijo Tikkala, varalta Eila Tervo ja Teppo Yliviukola. Aluetoikunnan kokouksiin valittiin Sirpa Kalliaisenahon ja Sirkka Gummeruksen, Yhdistyksen lerhot kokoontuvat maanaantaisin klo 11.00 Åströmillä Valintoja Varsinais-Suomessa Eläkeläiset r y:n Varsinais-Suomen Aluejärjestön puheenjohtajaksi valittiin vanha konkari Ulla Kurka Piikkiöstä ja varapuheenjohtajaksi Pertti Nurmi Turusta. Kokoukseen toi tervehdyksen järjestöltä Anu Mäki. Hän korosti yhdistysten yhtenäisyyttä ja väen saamista järjestön järjestämiin tapahtumiin tulevana vuonna. Kurt Laine Elzbieta Strakin elämä musteni vuosi sitten hänen saatuaan potkut kirjankustantamosta 30 vuoden työrupeaman jälkeen. – Olisin mielelläni ahertanut eläkeikään asti, 57-vuotias kirjanpitäjä sanoo silmissään suru. Strakin ansiotaso putosi kertaheitoilla 2000 zlotysta (480 euroa) 840 zlotyyn eli 200 euroon. – Kun tulot ovat riittäneet enää vain ruokaan, on alkanut ymmärtää paljon paremmin köyhien ihmisten ahdinkoa. Pelkät lääkekustannukset ovat kiskaisseet Strakin eläkkeestä kuudesosan. – Minulla ei ole ollut varaa ostaa tänä vuonna ainuttakaan vaatepartta, hän paljastaa. Strakin tukalaa taloustilannetta ei auta edes sairaan aviomiehen kosolti suurempi eläke, sillä siitä uppoaa lääkkeisiin vielä suurempi summa. Hallituksen erottava Puolan eläkeviidakon riepoteltavaksi. – En voi millään ymmärtää, miksi minun on odotettava vielä neljä vuotta saadakseni täyden eläkkeen, Strak noituu Kaltoin kohdeltu kirjanpitäjä on laskenut nykyisen eläkkeensä kohenevan muutamalla sadalla zlotylla. – Se jää kuitenkin yhä selvästi alle Puolan keskieläkkeen. Elzbieta Strak syyttää eläkeläisten elämän vaikeuttamisesta kuusi vuotta Puolaa johtanutta keskustaoikeistolaista hallitusta. – Pääministeri Donald Tuskin pitäisi jättää heti kabinettinsa eroilmoitus, hän heittää. MATTI HOVISEPPÄ Yleinen eläkeikä on Puolassa tällä hetkellä naisilla 60 vuotta ja miehillä 65 vuotta. Eläkeiän on määrä nousta asteittain 67 vuoteen siten, että miehet saavuttavat sen vuoteen 2020 ja naiset vuoteen 2040 mennessä. E r i t y i s a m m ate i s s a ahertavilla kuten poliiseilla, sotilailla ja palomiehillä on oikeus jäädä eläkkeelle 55-vuotiaina 25 vuoden palvelusvuoden jälkeen. Kolmen lapsen äiti joutui Haukiputaan eläkeläiset Koljun talon puolesta Kiimingin Eläkeläiset täytti 35 vuotta Runsaslukuinen Haukiputaan Eläkeläiset ry:n syyskokous esittää Oulun Tilapalvelulle, että Halosenniemessä sijaitseva Koljun talo tontteineen säilytetään vastaisuudessakin kaupungin omistuksessa. Sillä turvataan yhdistysten mahdollisuus vuokrata tilaa erilaisia tapahtumia varten ja samalla säilytetään mahdollisuus tontilla sijaitsevan venepaikkojen säilymiseen. Syyskokouksessa todettiin kerhotoiminnan syyskaudella monipuolistuneen ja vilkastuneen. Tämä näkyi myös siinä, että uusia jäseniä valittiin johtokuntaan. Puheenjohtajana jatkaa Reima Ritapuu ja varapuheenjohtajana Matti Nisula. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Jorma Jämsä, Kiimingin Eläkeläiset juhli 35-vuotisjuhlaa Hannuksen kylätalolla 9.11-13. Tilaisuuteen saapui suuri joukko jäseniä ja esiintyjiä. Tilaisuuden juontajaksi kutsuttu Kalevi Ilkka kertoi yhteyden entisiin naapureihin ja yhteistyökavereihin olevan kovin mieluisaa ja ottaneen kutsun myönteisesti vastaan. Historiikin esitteli laatija Pirkko Herukka. Juhlapuheen piti Jokilaaksojen alueen puheenjohtaja Teuvo Näätänen. Ansiomerkin pitkäkestoisesta toiminnasta yhdistyksen hyväksi saivat: Toivo Siekkinen, Raimo Mykkänen, Anneli Moilanen, Elma Siekkinen, Sisko Kuopusjärvi, Sirkka Vengasaho, Orvokki Siekkinen, Liisa Vesa ja Sylvi Haarahiltunen. Yhdistyksemme vireä laulu- Timo Vilppola, Aulis Kropsu, Tuulikki Siltala, Taisto Korvala, Kaarina Nisula, Raili Korvala, Eila Korvala, Aili Vilppola ja Reijo Jämsä. Johtokunnan varajäseniksi valittiin Salli Jämsä ja Tapio Kärenaho. Toiminnantarkastajaksi valittiin Taisto Tammela ja varalle Taisto Sutela. Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestön kevätkokoukseen valittiin Matti Nisula, Reima Ritapuu ja Timo Vilppola. Lisäksi valittiin Haukiputaan veteraanien ja eläkeläisjärjestöjen yhteiseen huvitoimikuntaan Reima Ritapuu ja Timo Vilppola. Taisto Tammela kööri lauloi pariin otteeseen, heitä säesti Juha Miettunen harmonikalla. Musiikkia esittivät myös Kiimingin Harmonikat niin omina musiikkinumeroina kuin kahvihetken taustamusiikkinakin. Taidokasta esitystä heiltä. Pitopalvelun tarjonta vastasi toiveitamme. Ouluopiston Seniorinäyttelijät esittivät hauskan näytelmän Hääyö. Runsaat aplodit saattelivat näyttelijät pukutiloihin. Lopuksi yhteislauluna Juhlamarssi raikui komeasti vähemmänkin laulaneiden laulajien äänistä. Kiitämme kaikkia tilaisuuteen osallistuneita henkilöitä. Anneli ja Leena
50 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN Muistelmia elämäni varsitien kahdelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä Separaattorin käyttäjästä viskuukoneelle ja tukintekoon K un Anti Piironen ja Kirsti Hakala vuonna 1936 päättivät haluta toisiaan, niin terveitä kun olivat, muljahdin minä mualimaan marraskuussa vuonna 1937. Siitä alkoi elämäni varsitie, jota tuli tallatuksi marraskuussa 75 vuotta. Oman kodin he perustivat isäni kotoaan saamalle 30 aarin perintötontille naapurikylästä hankituista vanhoista hirsistä. Tilaa tuli asuttavaksi 18 neliön huone ja lautarakenteinen kylmä eteinen. Muita rakennuksia olivat aitta ja liiteri, osaksi maahan kaivettu navetta sekä sauna. Kaivona oli kotitien varrella alavalla paikalla noin kaksi metriä syvä kuoppa. Lähinaapureina asui isäni kolme veljeä ja sisko. Ensimmäiset muistoni ajoittuvat vuoden 1940 alkuun, josta muistan isän puolelta ukkini, joka nukkui pois 1942 ollessani vajaan viisi vuotta. Ukki oli iso ja jämerän tuntuinen mies, näin muistan. Mummi oli nukkunut pois jo aiemmin. Äidin puolen ukkia ja mummia olin jo saattamassa haudan lepoon. Varhaislapsuuteeni kuului sota-aika, josta muistan lentokoneet, evakot ja sotavangit, joita oli majoitettu isäni kotipaikan riiheen noin 10–12 henkeä, en muista tarkoin. Vangeilla teettivät lähitilojen mailla halkoja VR:n käyttöön. Vessana heillä oli noin kaksimetrinen riu´lla varustettu puinen laatikko. suuri kohennus asumisviihtyvyyteen, tulihan väljyyttä lisää. Kun myös ulkorakennukset olivat puutteelliset ja viljelysmaan tieltä piti kaataa metsää, niin isä ei myynyt puita, vaan sahautti tarvikkeita rakentaen uudet ulkorakennukset, jotka ovat olemassa vieläkin. Asumisviihtyvyyttä lisäsi myös se, että muutama vuosi uudisrakentamisen jälkeen saimme sähköt. Myös vesitilanne parani, kun isä rupesi lapiolla kaivamaan kaivoa. Se osoittautuikin työlääksi. Vaikka isoja kiviä tai kalliota ei ilmennyt, maa oli kovaa. Pienillä panoksilla isä sitä sitten joutui pehmittelemään. Maitten nostokurkena oli kaivon päällä kolmisorkka. Se oli varustettu kammillisella kelalla, vaijerilla ja astialla, johon isä lapioi maata ja jonka me äidin kanssa vuorotelle kelasimme ylös. Runsaan neljän metrin jälkeen maa yllättäen pehmeni, tuli aivan puhdas hieno hiekka ja samalla rupei tulemaan vettä – oli satuttu suonee. Veden riittävyyden turvaamiseksi olisi pitänyt pystyä syven- rehun turvaamiseksi. Oli risunpolttoa ja kovan maan muokkausta sorkkauatralla. Runsaan hehtaarin alan suopeltoa miehet kuokkivat talkoilla. Lihastyötä kun oli, niin muistan mukana olleena, että aikamiehet ahkeroidessaan kuluttivat isän valmistamaa prosenttipitoista kotikaljaa janojuomana monta viiden litran purkillista. Ensimmäisestä henkilöautosta muistan sen, että se oli melko kantikas. Aikuiset sanoivatkin, että se oli kantti kertaa kantti kertoo lippa. Kuorma-autosta muistan, että kerran kun tulin koulusta, niin vastaan tuli kaksisiipisellä auralla varustettu kuorma-auto. L apsuuden leikkikavereita minulla ei omasta takaa ollut, sillä vanhempi siskoni Seija oli noin 8 vuotta ja vuonna 1951 syntynyt Tuula noin 13 vuotta nuorempi. Isäni veljet Juho ja Tauno iästä sekä Otto muista syistä johtuen eivät olleet avioituneet. Isän siskon eli tätini perheessä oli kolme lasta, joista vanhin oli ikäiseni ja pesi vaatteet ja milloin vesi oli vähänä, piti käydä järviavannolla huuhtelemassa. Kesällä sama rituaali tapahtui setä-Oton saunarannassa. Siellä oli pata ulkona ja vettä vapaasti käytettävissä. Kun äitini ja tätini olivat kivoja kälyjä keskenään viihtyen hyvin yhdessä, sattuivat pyykkipäivät usein samaan aikaan. Me penskat vietimme aikaamme onkien ja uimarannalla rypien. Radiota muistan ensi kerran kuunnelleeni setäni Taunon luona. Talvisin harrastukseni oli lähinnä mäenlasku ja hiihto. Vaikka karjalla oli väljät metsälaitumet, niin ruokaa oli niukasti. Niinpä niin sanottujen palaheinien hankinta aamuin /illoin annettavaksi kuului tehtäviini. Nuoret horsmat olivat mieluisia ja niitä oli joutuisa kerätä. Myös ötököiden hätistely lypsyaikaan piti hoitaa. Kun lehmä suvunjatkamista varten piti käyttää kylässä, tarvittiin usein ”piiskapoika”, jota tehtävää jouduin joskus hoitamaan. Siinä olikin oma salaperäisyys, kun toimenpiteen ajaksi aikuiset hätisteli- I sä oli sodassa käyden silloin tällöin lomalla. Tullessaan hän toi äidille saamansa annostupakat, jotka äiti sitten antoi vangeille, kun auttoivat häntä heinän keruussa radanvarsilta. Olihan oma tontti vain 30 aaria. Kun tuolloin elettiin omavaraistalouksissa, niin en huomannut jälkeenpäin kysyä äidiltä, mistä hän mahdollisia rahatuloja sai. Aikanaan sota päättyi ja isän kotiuduttua sain siskon, joka sai nimekseen Seija. Kehtona Seijalla oli laipiohirteen naruilla kiinnitetty kaksikorvainen pärevasu. Niin sanottuina puhdetöinä isä teki puusta taloustavaroita: korvoja, kapustoja, hierimiä, pärevasuja ja muita omavaraistaloudessa tarvittavia. Lastujakin syntyi tulisijojen sytykkeeksi. Valolähteenä olivat öljylamppu ja lyhdyt. Jonkinlainen karbidilamppukin oli, en kyllä muista millainen. K orvauksena isänmaan puolustamisesta isä sai jo olevaan tonttiin liittyen runsaan kahden hehtaarin niin sanotun rintamamiestontin. Kun tontti oli täyttä metsää, niin isä kaatoi puita, joista kaksi timpuria veisti hirret ja rakensi jo olemassa olevan talon jatkoksi 16 neliön lisähuoneen. Se oli Aimo-poika jo pikkuisen varttuneempana, esittelemässä Heinäveden Eläkeläiset ry:n 30-vuotishistoriikkia vuonna 2001. tämään, mutta vierivä hiekka esti sen. Jos olisi ollut käytettävissä betonirenkaat, olisi voitu laskea kaivoon ja kaivaa renkaan sisästä. Piti ruveta rakentamaan kiveystä. Kun äidin isä oli kivityömies, hän tuli apuun ja setäni Tauno ajoi hevosella peltojen raunioista. Minäkin voimieni mukaan yritin olla apuna. Niinhän siinä kävi, että kun vierivän hiekan vuoksi ei saatu niin sanottua vesipesää, niin kuivina vuodenaikoina piti lähinnä karjan ja saunaveden suhteen turvautua alkuperäiskopperoon. Nämä kaikki uudet rakennelmat tehtiin rintamiestontille. Alkoi myös suuri työ muokata maata viljelyskuntoon eläinten kaksi hieman nuorempaa. Leikkipaikkana meillä oli kotiemme lähellä hienoa hiekkaa sisältävä maa-alue. Metsämansikan keräily vanhemmilleni sekä sedilleni marjamaitotarpeiksi oli mieluisa harrastus, kun siitä sai muutaman kymmenpennisen ommoo rahhoo. Uimaopettelupaikka oli lähijärvellä sileä, vaikkakin savipohjainen ranta. Siinä oli turvallista ”roolata”. käsipohjaa, kunnes taito kehittyi mennä syvemmälle. Käärmeitä muistan olleen enemmän kuin nykyisin, pyykkipäivät ovat jääneet myös mieleen. Talvella lauhalla ilmalla äiti lämmitti saunapadassa vettä, vät pois näköetäisyydeltä. Omavaraisuudessa kun elettiin, kotonani oli kaksi lehmää, muutama lammas ja kanoja. Vasikat ja joskus keväällä hankittu sianporsas teurastettiin syksyllä. Kylmälaitteita kun ei ollut, lihat suolattiin talvivarastoon puiseen astiaan eli tiinuun. Maidon ja kerman erottaminen toisistaan oli minun tykkäämäni tehtävä, kun sain pyörittää kammella käytettävää konetta, jota sanottiin separaattoriksi. V uoden 1944 syksyllä tulin oppivelvollisuusikään ja alkoi opintie. 1–2 luokan suoritin supistettuna, joka tarkoitti, että koulua oli noin kaksi viikkoa syksyllä ja keväällä. Opetus tapahtui Timonmäellä Sallisen talossa. Kun koulumatkaa oli noin 6 kilometriä, olin kyläkortteeria Kanasen talossa. Vuoden 1946 syksyllä siirryin Vihtarin kokopäiväkouluun luokille 3–6. Luokat 7–8 olivat jatkokoulu, jossa opetus tapahtui kahtena iltana viikossa kello 15–18. Koulumatkaa oli noin 5 kilometriä, jonka kuljien talvella hiihtäen, potkurilla tai kävelleen, lumettomana aikana kävellen. Isällä oli kyllä miesten pyörä ja opittuani sillä tangon välistä ajamaan sain sitä käyttää milloin isä ei tarvinnut. Käyttö oli kyllä rajallinen siksi, että matkan koulun puoleinen osa oli mäkinen ja mutkainen eikä isän mielestä turvallinen, joten jouduin osan matkasta kävelemään. Päästötodistuksen sain 1952 keväällä. Kun koulupäivä oli 5–6 tuntia ja matkoihin kului kulkutavasta riippuen 3–4 tuntia, niin jos tämän päivät oppilaat ovat rasittuneita, niin olen yrittänyt muistella, kuinka väsynyt lienen ollut. Ainakin matkan rasitukset lienevät olleet suuremmat. Rippikoulun aloitin 1952 syksyllä. Todistuksen sain seuraavan keväänä. Kortteeria oli kirkolla Heimo ja Siiri Valtosella. Tuohon aikaan vanhemmat päästivät aikuisten huveihin vasta sitten kun rippikoulu oli suoritettu. Kun konfirmaatio oli juhannuspäivänä, niin sunnuntaina pääsin jo tansseihin. Vappuna työväentalolla olleisiin ohjelmallisiin juhliin olisin päässyt ohjelman ajaksi, mutta en tansseihin. En lähtenyt yksin ohjelman ajaksikaan. Ensimmäisen pelini tanssin Lammun lavalla ihan kylmiltään ja ilman ”rohkaisua”. Tyttö, jonka ”retonkia” vasten nojailin, oli tuntematon, tullen kuitenkin aikaa myöten tanssitutuksi. Tansseja oli vain sunnuntai-iltoina ja juhlapyhinä viikollakin. Tanssiaika oli talvella 19–23 ja kesällä 20–24. Vaatetus oli tytöillä leninki tai pusero ja hame -yhdistelmä, pojilla puku ja usein myös solmio. Oli myös niin sanottu lättähattutyyli pojilla. Se tarkoitti normaalia pitempiä, mutta hoidettuja hiuksia ja kapealahkeisia housuja. Minäkin sain rippipuvun, jossa oli leveät lahkeet. Kun halusin olla toisten nuorten kaltainen, pyysin äitiä kaventamaan lahkeita, mutta se ei suostunut tärvelemään pukua. Kun poikaporukkamme yhden pojan äiti oli ompelija, pyysin häntä toteuttamaan toiveeni, josta tosin äidiltä nuhteet sain. Talvella, kun varsinaisia talvikeniä ei ollut, oli sellaiset kumiset nilkan yläpuolelle yltävällä varrella olevat päällyskengät, jotka laitettiin normaalien pikkukenkien
Nro 8 joulukuu 2013 – 51 ELÄKELÄINEN Ikäihmisten asioiden hoitoon Porvoossa inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta päälle ja sisälle tultaessa riisuttiin pois. S adonkorjuu myös oli omanlaisensa operaatio. Heinät niitettiin viikatteella ja kuivattiin seipäällä. Viljan korjuu oli monimutkaisempi toimenpide. Vilja leikattiin sirpillä ja laitettiin tasasuuruisiin kasoihin korren tyvipäät tasa. Viljan korsista tehtiin side, jolla kasa sidottiin – syntyi lyhde. Kun esikuivatusta piti suorittaa pelloilla, tehtiin kuhilaita, joissa lyhteet laitettiin tyvipäät maata vasten pystyyn siten, että keskelle tuli pystylyhde ja ympärille pystylyhteeseen nojaten 8–10 lyhdettä. Päällimmäiseksi laitettiin ”hattu”, joka tehtiin siten, että yhdstä lyhteestä korret taivuteltiin puolivälistä ja se levitettiin kuhilaan päälle estämään veden pääsy kuhilaan sisälle. Viljojen puinti olikin sitten jo omanlaisensa toimi. Sitä varten oli rakennus nimeltään riihin, jossa oli iso sisäänlämpiävä uuni ja pyöreistä irtopuista katonrajassa orret, joille lyhteet ladottiin pystyyn tähkäpäät ylöspäin. Savu purkautui ulos seinissä olevista luukuista. Kun lyhteet olivat kuivuneet, ne otettiin betonipermannolle, jossa miehet hakkasivat puusta tehdyllä riusalla jyvien irrottamiseksi tähkäpäistä. Riusa oli kaksiosainen: siinä oli noin metrin mittainen varsi ja sen päässä akselissa pyörivä toinen puinen osa. Jyvien irrotuksen jälkeen piti jyvät puhdistaa roskista. Sitä varten oli lihasvoimalla kammella pyöritettävä laite, ”viskuukone”, johon jyviä laitettiin ja koneen sisällä pyörivän laitteen synnyttämä ilmanpaine puhalsi jyvistä roskat pois. Minäkin sain olla koneen käyttäjä eli pyörittää kammesta. Korret sidottiin pitkillä vistaksilla ”kuvoiksi” käytettäväksi eläinten alusina ja sängyssä patjapussien pehmikkeenä. T ässä vaiheessa minulla ei ollut poikakavereita. Lähikylässä oli kyllä neljän pojan porukka, johon yritin päästä mukaan, mutta he vain pyrkivät vierottamaan minua. Kerran sitten kun jälleen kärkyin mukaan, he hyväksyivät. Menimme rauhalliseen paikkaan ja siellä ilmeni syy, miksi pojat vieroksuivat minua. Pojat nääs sauhuttelivat salaa ja olivat kai päättäneet kokeilla minua. Yksi pojista avasi pillilupiaskin tarjoten minullekin. Hyväksyessäni tarjouksen minusta tuli tervetullut porukan jäsen. Samana kesänä ”nautin” myös ensimmäisen päihtymiskokemuksen. Eräänä lauantai-iltana lähdettyämme muka yökalaan moottoriveneen omista ajoi matkalla rantaan. Yksi pojista meni maihin ja palatessaan toi ainetta, joka osoittautui prosenttipitoiseksi. Minulle tämä oli yllätys, en tiennyt ennakkoon. Tuo kokemus on jäänyt mieleeni siksi, että kun kokeneiden kavereiden kannustamana tuota ainakin alussa vähemmän hyvänmakuista juomaa nautin rohkeammin, se kostautui aamulla pahoinvointina. Kun kakistelin oikein vihreänkeltaista jätettä ja tuntui, että suolet tulevat ulos, yksi pojista virnuili, että kun tulee sellainen pyöreä karvainen rengas, se on peräsilmä. Näitä kokemuksia nauttiessani oli 16-vuotias. A nsiotyön aakkosia aloin opetella isän jälkiä seuraten metsätöissä. Jatkokouluvuosina, kun koulua oli vain kahtena iltapäivänä viikossa ja kun työ oli siinä lähellä setieni maalla, opettelin itsekseni. Koulun loputtua kokonaan lähdin isän ja setäni Oton mukana talvisavottaan eli tukintekoon, työvälineinä pokasaha ja kirves. Konesahoja ei vielä ollut. Ensimmäisenä talvena ansiot jaettiin niin, että minä sain tilistä päältä 25 prosenttia ja vanhemmat/ kokeneemmat jakoivat 75 prosenttia kahtia. Ottaen huomioon ikäni ja kokemukseni, jako oli oikeudenmukainen. Seuraavana talvena ansiot jaettiinkin kolmeen osaan. Kesätöissä olin ennen armeijaan menoa lähimaataloissa neljänä kesänä. Maataloissa työpäivän kulku oli seuraava: aamupala/kahvi 6.30, työhön 7.00, päiväruoka 11.00, työhön 12.30. Milloin työt olivat lähipellolla, kahvit olivat kello 14.00, suopellolla tai muutoin kauempana kahvi juotiin työhön lähtiessä 12.30. Työt päättyivät 17.30, myös lauantaina. Joskus rupeamat tuntuivat pitkiltä, kun ei välillä ollut muuta suuhun pantavaa kuin jotakin janojuomaa. Päivän pituus oli 9 tuntia. Lapsuudessani ja varhaisnuoruudessani suvun jatkamiseen liittyvät keskustelun aiheet eivät olleet yleisiä. Naiset, joiden keskivartaloon tapahtuma aiheutti tilapäisiä muutoksia, pyrkivät väljällä vaatteella pitämään piilossa tulevan tapahtuman mahdollisimman pitkään. Ei sanottu sekistä mitään. Näin oli elämän varsitien toinen vuosikymmen kulunut jo niin pitkälle, että tulevassa marraskuussa se täyttyi ja oli aika astua armeijan harmaisiin 15.10.1957, joten muistelmat päättyvät tähän. Kotona AIMO PIIRONEN Porvoon Eläkeläiset ry on huolestunut siitä miten kaupungin toiminta on muuttunut ikäihmisvastaiseksi. Tämä näkyy lähes poikkeuksetta ikäihmisiä koskevissa päätöksissä, heidän oikeuksiaan säätelevissä kriteereissä ja jopa äskettäin hyväksytyssä Porvoon kaupunginstrategia 2013 – 2017. Ikäihmisistä on hyvin näkyvästi ja heitä loukkaavalla tavalla tehty kaupungille taloudellinen rasite, yhdistyksen syyskokous totesi kannanotossaan. Yhdistys on huolestuneena seurannut ikäihmisten palveluasuntojen saannissa tapahtuneita merkittäviä muutoksia. Niiden seurauksena kiristettiin ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan pääsyn kriteereitä. Niillä estetään terveytensä menettäneiden mahdollisuus päästä esimerkiksi palvelutaloon, joten heidän on oltava omassa asunnossaan vaikka heidän terveydentila muuta edellyttäisi. Nykylinjausten mukaisesti Johannisbergiin valmistuneen 60 paikan palvelutalon käyttöönottoa on siirretty monella kuukaudella. Asukkaat sinne otetaan Johannisbergin vanhainkodista ja Epoossa sijaitsevasta Pihlajamäen hoitokodista. Tämä merkitsee sitä, etteivät ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevien palvelusasunnot lisäänny lainkaan. Ikäihmisten asioiden hoidon epämääräisyyttä kuvaavat Näsin sairaalan osasto neljän palveluasunnoksi muuttamista koskevat toimenpiteet. Ne ovat olleet salaisia viranhaltijoiden toimesta tehtyjä suunnitelmia. Niistä ei ole tiedotettu eikä neuvoteltu vanhusneuvoston, Näsin sairaalan henkilöstön eikä sosiaali- ja terveyslauta- kunnan kanssa siinä vaiheessa kuin olisi pitänyt. Huomioon on jäänyt ottamatta, että kyseisen osaston huonetilat eivät sovi pienuutensa vuoksi palveluasunnoksi. Ainoa tekijä joka on asiaa hoitaneiden viranhaltijoiden toimintaan vaikuttanut, on saada toimenpiteellä kaupungille huomattavat säästöt ja myös lisätulot merkittävästi lisääntyvinä asukkaiden maksamina korvauksina. Nämäkin mainitut esimerkit kuvaavat mihin vakavaan tilanteeseen on Porvoossa ikäihmisten asioiden hoidossa jouduttu. Yhdistys edellyttää, että poliittiset päättäjät käyttävä valtaansa ja palauttavat ikäihmisten asioiden hoitoon sen inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden, jota ikäihmisillä on täysi oikeus odottaa ja saada. KALEVI VÄISÄNEN Porvoon Eläkeläiset ry uusi johtonsa Porvoon Eläkeläiset ry uusi syyskokouksessa johtonsa. Nykyinen puheenjohtaja Kalevi Väisänen oli jo hyvissä ajoin ennen kokousta ilmoittanut, ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajaksi eikä johtokunnan jäseneksi. Hän katsoi, että yli kymmenen vuoden puheenjohtajuus on sellaisenaan liian pitkä, ja nyt on välttämätöntä vaihto suorittaa. Uudeksi puheenjohtajaksi kokous valitsi Raino Järvelän ja varapuheenjohtajaksi Tapio Ruuskasen. Muiksi johtokunnan jäseniksi kokous valitsi Hannu Tuomisen uusi, Seija Koposen, Birgit Hastin, Pentti Koposen, Erkki Virtasen uusi, Pirkko Rissasen, Helena Mattilan, Eero Pirttimaan, Airi Ekmannin uusi, Kaino Kukkosen, Raili Vuorisen uusi ja Seppo Alenin. Varajäseniksi tuli valituksi Valma Kalliomäki uusi, Reijo Penttilä uusi ja Tuula Kukkonen. Yhdistyksen toiminnan tarkastajaksi valittiin edelleen Kalevi Pellinen ja varatarkastajaksi Inkeri Keskiniva. Kaikkia valinnat olivat yksimielisiä. Muut yhdistyksen toimihenkilöt nimeää uusi johtokunta 12.12.-13 pidettävässä kokouksessa. Syyskokous vahvisti yhdistyksen vuoden 2014 toimintasuunnitelman ja talousarvion yksimielisesti. Toimintasuunnitelman keskeinen tavoite on vireän toiminnan ylläpitäminen ja toiminnan uudistaminen sitä monipuolistamalla ja byrokratiaa karsimalla Oulussa avattiin runot Sattumasta se alkoi, olimme viime tammikuussa Kuntorannassa Kaamoksen kaatajaisissa. Siellä Anu Mäki järjesti tietovisailun, paljon historiaa, urheilua, musiikkia ja knoppikymyksiä. Kävi niin, että me Oulun Työväen Eläkeläisten joukkueella voitettiin kisa. Joukkue – Veikko, Päivi, Seija ja Kalevi – selvitti lähes kaikki kysymykset. Palkinnoksi sai kukin joukkueen jäsen runouden opintokerhoaineiston Elämä soitti minulle. Heti välähti, olikohan Veikko, että tämähän me otetaan seuraavan opintokerhon aiheeksi ja niin päätettiin. Odotettiin kun talvi meni, lumi suli, puro sanoi pulipuli. Kesäkuussa avattiin yhdistyksen kesäpaikka Kymppi Hietasaaressa, jonka ympäristö ja maisema on runollinen – vehmas kuin Eino Leinon kuvailema. Siellä kesä-elokuussa kokoonnuttiin kymmenen kertaa, kaksi tuntia kerrallaan. Aluksi lähti 14 henkilöä, mutta lähes kymmenen oli mukana loppuun asti. Yleinen epäröinti aluksi oli, että enhän minä runoista saa mitään irti. Muutama sanoi, että hän on niin realisti, että keksitystä höpinästä ei mitään ymmärrä. Annappas olla, kun porukka lämpeni, sai vuorollaan lukea runon, analysoida se ja myös muut sanoivat mielipiteensä. Siitäpä syntyi sellainen tuntemusten tulva, että herätti ajatuksia, vertailtiin omaan elämään ja todettiin, että vertaisiahan nämä runon tekijät ovat. Ihmisten kesken todettiin, että eipä ole ennen näin hyvin päästy tuntemaan toisiaan, avautui kuin uusia tuttavuuksia. Eräät toivat omia runojaan myös arvioitaviksi. Viimeisessä istunnossa sai jokainen runokirjasta lukea mieluisensa. mieleen painuvimpia olivat esimerkiksi Pauli Huotari, Paavo Myllymäki, Kaarina Mähönen, Salli Rissanen, Ada Juvonen, Sirkka Niiranen, Riitta Suhonen muiden muassa. Tämän opintomateriaalin ja kirjan kokamisesta upeat kiitokset Eläkeläiset ry:lle ja KSL:lle. Hyödyksi oli myös Tiina Huhtalan kurssi Kokkolassa. KALEVI HYVÖNEN Opintokerhon ohjaaja
52 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN KIITOS! Nöyrät ja kuNNioittavat kiitoksemme Viialan Eläkeläisten uusin kerho kokoontuu Viialan vanhainkodilla. Kuvassa on mukana (peilissä) kuvan ottajakin Tuomo Huhtala. Onks’ uutta tietOO? – ikähankkeeseen osallistuneille, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n ja Eläkeläiset ry:n nimeämille paikallisyhdistyksille. Kiitos paikallisten yhdistysten ja hankkeeseen sitoutuneiden aktiivien antaman ajan, kokemuksen ja panostuksen, löysimme hankkeen kannalta tärkeitä hyviä käytäntöjä. Hankkeesta syntyi muun muassa Onks´uutta tietOO? – opintoaineisto elämäntarinoista, alkoholinkäytön hallinnasta ja yhteisön vahvistamisesta. Opintoaineistosta ja hankkeen loppuseminaarista sekä IkäAkatemiasta on lisätietoa netissä www.ehyt.fi. Päärahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys (RAY). Yhteistyöterveisin: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Viialassa harjoitellaan voimaa ja tasapainoa Viialan Eläkeläiset ry:n toimintaan tuli viime kesänä yllättäen uusi kerho. Vanhainkodilla olevat melko hyvät kuntoilulaitteet haluttiin saada tehokäyttöön. Vanhainkodin kuntohoitajan järjestämälle vertaisveturikurssille osallistui kaksi yhdistyksen jäsentä, ja elokuun alusta on maanantaisin kokoontunut voima- ja tasapainokerho kehittämään näitä vanhenemisen myötä heikkenemään pyrkiviä ominaisuuksiaan. Vanhenemisen lisäksi myös monet sairaudet heikentävät lihaksia, joten ainakin minulla on kaksikin syytä tehdä kaikki mahdollinen kunnon säilyttämiseksi. Syyskokous valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Kari Sulanderin. Varapuheenjohtajaksi valittiin pitkään puheenjohtajana toiminut Timo Heino. Toiminnantarkastajiksi valittiin Pekka Renfors ja Marjatta Kivi, varalle Heikki Hietala ja Liisa Lehtimäki. Vuoden 2014 johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Kari Sulander, varapuheenjohtaja / matkavastaava Timo Heino, varsinaiset jäsenet Liisa Haapalehto (taloudenhoitaja), Pirkko Sulander (sihteeri), Allan Heino (liikuntavastaava), Tuomo Huhtala (tiedottaja / opintovastaava), Pirkko Halonen, Raili Huhtala, Terttu Laaksonen, Anja Mäkelä, Raija Nurminen ja Paula Toivola, sekä varajäsenet Kaarina Heino ja Eeva Rantala. Muita syyskokouksen valintoja: Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestön kokousedustajat Kari Sulander ja Timo Heino. Aluetoi- mikunta Kari Sulander, vara Timo Heino. Akaan Vanhusneuvoston jäsen toimikautena 2013 – 2016 Tuomo Huhtala, vara Kari Sulander. Vanhusten vuokratalo Luhtirinteen kokousedustajiksi valittiin Allan Heino ja Heikki Hietala. Välittömästi Syyskokouksen jälkeen piti vuoden 2014 johtokunta järjestäytymiskokouksen valiten mm. seuraavat kerho-ohjaajat: Laulu- ja Tiistaikerhot Anja Mäkelä. Askartelukerho Raija Nurminen ja Raili Huhtala. Voima- ja tasapainokerho Allan Heino ja Tuomo Huhtala. Bocciakerho Allan Heino. Matkavastaava (ulkomaanmatkat) Eeva Rantala. Älä vietä jouluasi yksin … Joululoma • 2 hh:ssa 306 €/hlö • 1 hh:ssa 397,50 €/hlö? • Perhepaketti 795 €/2 aik. ja max 3 lasta alle 15 v. Hinnat sisältävät majoituksen 3 vrk 23.–26.12.13, jouluiset puolihoitoruokailut ja kahvitukset, perinteisen jouluohjelman Päivi Kautto-Niemen ja Jussi Niemen vetäminä, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä tanssiliput. TUOMO HUHTALA Kysy myös edullisia lisävuorokausia! Ota yHteyttä (030 608 50 tai myynti@summassaari.fi Lanka 0,0835?€/puh + 0,032 €/min. Gsm 0,192 €/min. Sis. alv 24%. Järjestötietoa ja musiikin taitoja samoilla kurssitulilla Lapissa L okakuun puolivälissä kokoontui harrastajia useista Lapin yhdistyksistämme yhteiselle kurssille Lomavietoselle tavoitteena kehittää oman yhdistyksensä järjestötoimintaa sekä saada uusia sisältöjä oman musiikki- ja laulukerhonsa ohjelmistoon. Osallistujia oli kaikkiaan n. 40. Elinvoimaisen yhdistyksen hyviä piirteitä etsittiin Martti Vaattovaaran johdolla ensimmäisenä päivänä ja illalla, maukkaan päivällisen jälkeen, kokoonnuttiin laulamaan yhdessä Reino Bäckströmin ja Lauri Luttisen johdolla. Järjestökurssiosuudessa kaikki joutuivat itse miettimään, mitä asioita pitää tärkeänä, jotta oman yhdistyksen toimintaan osallistuisi mielellään. Fläppitaulupajassa sellaisia asioita kertyi yhteensä neljäkymmentä kohtaa, jotka kaikki saivat kotiin vietäväksi Martin paperille monistamina. Tärkeänä nähtiin mm.,että kaikkia jäseniä, niin uusia kuin vanhojakin, kohdellaan samanarvoisina, otetaan kaikkien osaamisalueet käyttöön toiminnan monipuolistamiseksi ja muistetaan olla kuormittamatta liiaksi samoja henkilöitä. Musiikkiosuuskin lähti vauhdikkaasti käyntiin jo ensimmäisenä iltana, kun Reino oli saatu junalta Rovaniemeltä paikalle ja Lauri oli saanut mukaan pari muutakin hanuristia, kitaristin ja mandoliininsoittajan. Osallistujat lauloivat antaumuksella orkesterin säestyksellä Oppiriihessä muutamia lauluja, kunnes iloiselle yhdessäololle tuli äkkiloppu - sähkökatko toi pimeyden tupaan ja nuotit ja sanat menivät hukkaan. Sähköt olivat pois koko loppuillan myös saunalta ja mökeistä, joten mahdollisuus yhdessäoloon piti ratkaista luovasti. Osa kurssilaisista kokoontui niihin mökkeihin, joissa oli tulisija, jatkamaan yhteistä laulamista ja loput saunan takkahuoneeseen, jossa oli mahdollisuus paistaa myös makkaraa, jota aluejärjestön puheenjohtaja Maija Ekorre oli varannut mukaan. Laulaminen ja musisointi jatkuikin näin pikkutunneille asti takan, kynttilöiden ja lyhdyn valossa porukkahenkeä nostaen. Mökkien sähköpatterit olivat onneksi ehtineet lämmittää ne nukkumakuntoon päivän aikana, sillä sähköt oli saatu käyttöön vasta aamuyöstä. Seuraavat päivät, keskiviikko ja torstai, menivätkin sitten tiivisti laulujen parissa. Reino kertoi opettamiensa laulujen taustatietoja ja jakoi osallistujat niin, että niitä voitiin esittää kaksiäänisesti, mikä toi sointiin lisäväriä. Sanojen oikeaa ääntämistä ja painottamista laulun rytmin mukaan harjoiteltiin myös. Useista lauluista osallistujat saivat myös kaksiääniset nuotit mukaansa omiin yhdistyksiinsä vietäväksi. Keskiviikoiltana kaikki halukkaat pääsivät myös käymään saunassa ja laulut jatkuivat taas saunan takkatuvassa. Niin opettajat kuin kurssilaisetkin olivat kurssin antiin tyytyväisiä ja keskustelua käytiinkin siitä, milloin olisi mahdollisuus seuraavaan samankaltaiseen yhteiseen kokemukseen, jonka todettiin antaneen uutta puhtia toimintaan omissa yhdistyksissä. KARI PUOLAKKA Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen OT TE EL LL L II •- S SP PA A HHO KKYY LL PP YY LL ÄÄ HH O OTTEELL Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 Summassaarentie 180, Saarijärvi • www.summassaari.fi Hyvinvointi Koti-ja siivouspalvelua uudellamaalla. Varaa joulusiivous nyt, vaikka lahjaksi. Jenni Keskinen/ Jekopal 045-130 8293 Kiitos! Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry:n kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte 40-vuotisjuhlaamme 30.9. 2013. Kiitos myös juhlapuhujalle, ministeri Kalevi Kivistölle. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka muistitte onnitteluin ja lahjoituksin sekä ohjelmansuorittajille hauskasta ohjelmasta! Johtokunta Täyden palvelun toimisto Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66630 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580 (0,0828 €/puh + 0,1199 €/min) hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
Nro 8 joulukuu 2013 – 53 ELÄKELÄINEN 93 vuotta 23.1.2014 Taimi Dahlström Porvoo 90 vuotta 30.11. Lauri Vitikka Utajärvi 27.12. Eero Karppinen Martinniemi 1.1.2014 Väinö Pitkänen Hyrylä 85 vuotta 13.12. Toini Linna Pello 20.12. Eeva Laitamaa Pello 20.12. Lahja Aho Porvoo 24.12. Anni Kuusisto Nakkila 3.1.2014 Jussi Jaskari Seinäjoki 4.1.2014 Anja Stordell Lohja 5.1.2014 Veikko Lipponen Liminka 9.1.2014 Martti Koivisto Porvoo 23.1.2014 Simo Vaahtera Pori 26.1.2014 Kaisa Mähönen Kajaani 80 vuotta 19.9. Esko Järvelä Tervola 17.10. Niilo Kuparinen Pihlava 18.11. Aune Hannula Vammala 16.12. Ilmi Saapola Kaarina 25.12. Pauli Harjunen Pori 26.12. Esa Muhonen Porvoo 30.12. Maire Mäkäräinen Puolanka 31.12. Hannu Vesala Martinniemi 75 vuotta 29.11. Aimo Myllymäki Kuru 10.12. Reijo Honkaperä Reisjärvi 12.12. Ritva Lehtinen Kotka 14.12. Heino Juuso Pello 15.12. Suoma Ervasti Kuusamo 17.12. Kaija Martin Kaarina 22.12. Anneli Kivimäki Seinäjoki 22.12. Kaija Leinonen Kajaani 30.12. Tarmo Juntunen Suomussalmi 5.1.2014 Osmo Korhonen Kajaani 5.1.2014 Eino Määttä Kajaani 13.1.2014 Anja Harja Pori 30.1.2014 Eeva Kurvinen Kajaani 3.2.2014 Reino Leinonen Kajaani 5.2.2014 Matti Haverinen Kajaani 70 vuotta 9.10. Pentti Hakkarainen Hollola 15.12. Arvi Dahl Kajaani 19.12. Kaija Ojala Nakkila 23.12. Leila Renfors Tikkurila 24.12. Irja Heikkinen Kokkola 26.1.2014 Usko Raesalmi Kajaani 28.1.2014 Aila Nykänen Porvoo 7.2.2014 Pentti Tähti Nakkila 65 vuotta 6.11. Aune Ilves Joensuu 24.12. Esko Seppänen Porvoo 28.12. Markku Hartikainen Porvoo 14.1.2014 Pirjo Karjukoski Malmi 23.1.2014 Seija Jaakkola Porvoo 28.1.2014 Pekka Salonen Lohja 2.2.2014 Mirva Laikka Nakkila 60 vuotta 18.11. Esko Koivula Vammala 11.12. Riitta-Liisa Hämäläinen Porvoo 14.12. Ulla Nygren Pori Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 BIC NDEAFIHH FI80 8000 1900 1086 56 BIC DABAFIHH FI89 5541 2820 0116 00 BIC OKOYFIHH FI11 8000 1800 3273 56 BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400–570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040–839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040–582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Satu Rautio toimistonhoitajan sijainen jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 satu.rautio@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050–307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Haapaveden Eläkeläiset Salli Törmälehto Sallan Eläkeläiset Laila Eskelinen Kalajoen Eläkeläiset Esko Lindström Maiju Ranta Haapajärven Eläkeläiset Erkki Johannes Kallunki Lauri Johannes Vainio Savonlinnan Eläkeläiset Vappu Liisa Kivijärvi Arvo Eelis Kajasjärvi Ruoveden Eläkeläiset Anna Liisa Sallinen Sorsakosken Eläkeläiset Lilja Vappu Natunen Kalevi Ensio Laitinen Huittisten Seudun Eläkeläiset Erkki Esko Tapio Haavisto Raahen Eläkeläiset Marja-Liisa Suuronen Laura Maria Parkkasaari Olli Iivari Nordström Kiimingin Eläkeläiset Laura Anneli Hälinen Joensuun Eläkeläiset Anna Hirvonen Seuraava lehti: Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040–742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuutisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Sumiaisten Eläkeläiset Toivo Savolainen Lahden Eläkeläiset Enni Annikki Auvikainen Oulun Työväen Eläkeläiset Martta Junno Sulo Kilpeläinen Sirkka Leppänen Aaro Pernula Väinö Olavi Kallela Dragsfjärdin TyöväeneläkeläisetDragsfjärds Arbetarpensionärer Jenny Orvokki Lindroos Kurt Edvin Tuominen Kemijärven Eläkeläiset Sulo Valdemar Tauriainen Irma Inkeri Kananen Sonkajärven Eläkeläiset Asko Johannes Kuosmanen Rauman Eläkeläiset Raili Esteri Koskinen Antti Aaron Arvola Forssan Eläkeläiset Kalle Johannes Laine Pihtiputaan Eläkeläiset Toivo Nuutinen Maire Inkeri Kananen Turun Eläkeläiset Arja Anitta Merranti Ivalon Eläkeläiset Helvi Amanda Kiviniemi Ykspihlajan Eläkeläiset Lydmila Staudinger Vaalan Eläkeläiset Veikko Vaaramaa Keuruun Eläkeläiset Ellen Laakso Ykspihlajan Eläkeläiset Laila Pikkarainen Puolangan Eläkeläiset Annikki Väisänen Lauritsalan Eläkeläiset Elma Sohvi Mikkonen Salon Eläkeläiset Sirkka Helena Hiilovaara Tornionseudun Eläkeläiset Eino Storlöpare Siikalatva Jaakko Niiranen Kolarin Eläkeläiset Kerttu Amanda Koskenniemi Volmar Johannes Vaattovaara Irma Mirjami Kassinen Eläkeläinen 1/2014 ilmestyy 10.2.2014. Aineisto lehteen on lähetettävä toimitukseen 20.1.2014 mennessä. Lehteen tarkoitetut kevätkokousilmoitukset Erja Isakssonille 27.1. mennessä sähköpostitse erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puh. 020 743 3614. Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Satu Rautio puh. 020 743 3610; satu.rautio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 €/vsk Pohjoismaat 30 €/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti)
54 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN ksellä llä Kevätloma Y alk. 295 € hlö / 2 hh / 5 vrk lla. puolihoido Sis. majoitus 8.3.2014. 1.– Voimassa 11. Kiertomatk a Rovaniemi– Saa alk. 339 € hlö / 2 hh / riselkä 6 vrk Sis majoitus Voimassa 21 puolihoidolla. .4.–2.5.2014 . KOKO LOMA YHDEN OVEN TAKAA. Löydä 11 hotellia aina Kilpisjärveltä Rovaniemelle ja valitse omasi monipuolisten mökkien, hotellihuoneiden ja lomahuoneistojen joukosta. Ikimuistoisia elämyksiä ja kymmeniä loma-aktiviteetteja tarjoaa LaplandHotels.com. Ota yhteys ryhmävastaavaanne ja lähtekää joukolla Lappiin, varaukset 016 32 32. Tarjoukset ovat voimassa uusille ryhmävarauksille min. 30 hlöä. LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO Keski-Suomessa huoli vanhuspalvelulain toteutumisesta Taronoja jatkaa Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestö on huolissaan vanhusten palveluohjauksen resurssien niukkuudesta ja rakennemuutosten vaikutuksesta yksinäisiin, köyhiin ja avuttomiin vanhuksiin. Vanhuspalvelulain tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäisyyttä. Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ja vanhustenhoidon uudelleenjärjestelyt uhkaavat syrjäyttää monia ikääntyneitä. Palvelurakenteen nopea muutos laitoshoidosta palveluasumiseen on kunnissa mielletty ensisijaises- Pihlavan Eläkeläisten puheenjohtajana jatkaa Pentti Taronoja. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pirkko Rissanen, Irma Halonen, Greeta Valtala, Maija Mirtola, Anja Turunen, Armi Hiltunen, Eino Jalonen, Matti Rinne ja Matti Hellman. Varajäseninä toimivat Seija Stark, Hannes Saarela, Pentti Sjöblom, Ilmo Pudas ja Matti Nissi. Yhdistyksen varapuheenjohtajaksi valittiin Seija Pajunen, sihteeriksi Greeta Valtala, taloudenhoitajaksi Eino Jalonen ja jäsensihteeriksi Pirkko Rissanen. ti säästökeinoiksi ja yksityisen palvelujen kasvumahdollisuudeksi. Palvelujen etääntyminen, tietoteknistyminen, pilkkoutuminen ja kaupallistuminen vaarantavat lain. Kuntien on huolehdittava henkilöstön riittävyydestä, jotta yksilöllinen tuki voidaan varmistaa jokaiselle vanhukselle. Vapaaehtoistoimintaan kohdistetaan suuria odotuksia. Järjestöillä on tärkeä rooli ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämisessä, mutta kunnan järjestämisvastuuta ei vapaaehtoistoiminta poista. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ylläpitäviin ja kuntouittaviin toimintoihin on panostettava, jotta meneillään olevien muutosten syrjäyttävää vaikutusta voitaisiin vähentää ja vanhuspalvelulain henkeä toteuttaa. Syyskokous valitsi puheenjohtajaksi jatkamaan Viljo Kumpulainen, Laukaan yhdistyksestä ja varapuheenjohtajana jatkaa Lauri Hautanen, Muuramen yhdistyksestä. Järjestäytymiskokous pidettiin heti syyskokouksen jälkeen, tässä kokouksessa valittiin taloudenhoitajaksi Terttu Siekkinen ja sihteeriksi Marja Leena Makkonen, kumpikin on Jyskän yhdistyksestä.
Nro 8 joulukuu 2013 – 55 ELÄKELÄINEN Edellisen ristikon ratkaisu Leskirouva Katiska Krypto Onnetar suosi ristikko 6–7/2013:n oikein ratkaisseista Seppo Rönkköä Iisalmesta ja Anna-Liisa Hanhivaaraa Kittilästä. He saavat yllätyspalkinnot ja tässä vielä lämpimät onnittelut! KrYpto 1/2014:n ratkaisut on lähetettävä 21.1.2014 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:.........................................................................................................
56 – Nro 8 joulukuu 2013 ELÄKELÄINEN U U TT A ! Hemmottelua & tanssin taikaa! Tervetuloa lämpimään – kylpylälomalle Kuntorantaan. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Lomatarjoukset: LAHJAKSI HYVÄ OLO 1 VRK alk. 45 € / hlö / 2hh Majoituslahjakortti, johon voi ostaa lisäksi hoito- ja ravintolapalveluita. Kysy lisää myyntipalvelusta. JOULULOMA 3 VRK Puolihoidolla, alk. 229 € / hlö / 2hh TEATTERIPAKETTI 1 VRK aamiaisella, alk. 65 € / hlö / 2hh Sis. lipun Varkauden Teatteriin, kylpylän käytön ja aamiaisen. AKTIVITEETTILOMA 6 VRK puolihoidolla 329 € / hlö / 2hh Jakso 28.1.-3.2.2014 JÄRJESTÖLOMA 2 VRK puolihoidolla alk. 119 € / hlö / 2hh JÄRJESTÖLOMA 3 VRK puolihoidolla alk. 159 € / hlö / 2hh Tarjoukset voimassa 31.12.2014 saakka. Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2014! Eläkeläisten tapahtumakalenteri 2014 TA M M I KU U • KAAMOKSEN KAATAJAISET 2014 Tule hyvälle tuulelle keskellä pimeintä talvea! Mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä (pajat), tanssia, laulua, liikuntaa sekä kylpylän rentouttavat poreet. • 1. jakso 15.-19.1.2014. Hinta 239 € / hlö / 2hh. • 2. jakso 22.-26.1.2014. Hinta 239 € / hlö / 2hh Käy katsomassa jaksojen ohjelma www.kuntoranta.fi tai kysy myyntipalvelusta! HELMIKUU • SENIOREIDEN TERVEYSVIIKKO 4 VRK 12.-16.2.2014 Täysihoidolla 318,00 € / hlö / 2hh MA ALISKUU • MARATON TANGOFESTIVAALI 2 VRK 14.-16.3.2014 Puolihoidolla 139 € / hlö / 2hh (Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.) 3 VRK HIIHTOLOMAT 2014 alk. 240 € / hlö / 2hh alk. 279 € / hlö / perhehuone (perhehuone 2 aik + 1-2 4-17 v. lasta) Vuoden 2014 tuetut lomat: Hyvinvoitilomat ry • hyvinvointilomat.fi Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry • mtlh.fi Solaris-Lomat ry • solaris-lomat.fi Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi www.kuntoranta.fi