Numero 8/2010
Joulukorttirahat mapuchevanhusten tukemiseen
Eläkeläiset ry on lahjoittanut joulukorttirahat Auta mapuche-vanhusta -kampanjaan. Keräystilin numero on 101230-71470. Viite on Auta mapuche-vanhusta.
Rauma voitti Kontulan ja Kontula Rauman
Eläkeläiset ry:n jäsenet keräsivät joulunumeroon tervehdyksiä yhtä paljon kuin aikaisempinakin vuosina, vaikka tervehdys maksoi nyt enemmän. Tervehdysten keräämiseen saattoi innostaa Kontulan Eläkeläiset ry:n syksyllä esittämä haaste Rauman Eläkeläiset ry:lle. Se tähdensi tervehdysten merkitystä lehden taloudellekin. Kuinka haastekilpailussa kävi? Jos lasketaan kappale kappaleelta, niin raumalaiset voittavat. Jos tervehdysten määrä suhteutetaan yhdistyksen kokoon, niin kontulaiset taitavat voittaa. Eläkeläinen-lehdelle kaikki tervehdykset ovat samanarvoisia. Lehti kiittää kaikkia kerääjiä oivasta työstä lehden hyväksi. Musta kissakaan ei kiitoksella elä: Kontulaan ja Raumalle lähetetään kirjapalkinnot vaikkapa arpajaisissa käytettäviksi. Kiitoksia!!!
Eläkeläiset ry ja Eläkeläinen-lehti toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Tampereen Eläkeläiset ry ehti täyttämään 55 vuotta
Eläkeläiset ry:n monet yhdistykset ovat viime ja tänä vuonna täyttäneet pyöreitä vuosia, monet 50 vuotta. 1950- ja 1960-luvun vaihde oli eläkeläistoiminnan suuren kasvun aikaa. Kasvua vauhditti 1950-luvun puolivälissä alkanut kamppailu uudesta kansaneläkelaista. Eläkeläisten järjestäytyminen johti ensimmäisen valtakunnallisen eläkeläisjärjestön, Eläkeläiset ry:n, perustamiseen vuonna 1959. Tampereella pantiin paremmaksi. Tampereen Eläkeäiset ry vietti lokakuun alussa 55-vuotissyntymäpäiväänsä. Mikäpä oli viettäessä: yhdistyksessä on 600 jäsentä ja lukuisia harrastekerhoja ja -ryhmiä.
Sivu 19
Tervehdykset sivuilla 2243
2 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Köyhyysongelma on suuri poliittinen haaste
K
uluva vuosi on ollut EU:ssa ja myös Suomessa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Tavoitteena on ollut tunnustaa köyhyydessä elävien oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallistumiseen yhteiskunnalliseen toimintaan sekä korostaa kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa. Stop köhyys! -teeman puitteissa on köyhyydestä tuotettu uutta tutkimusta ja tietoa ja järjestetty eri puolilla maata runsaasti seminaareja ja tapahtumia. Kansalaisjärjestöjen rooli teeman esillä pitämisessä on ollut merkittävä. Valtiovallan, jolla on halutessaan keinot köyhyyden lieventämiseen ja poistamiseen, teot ovat kuitenkin jääneet merkillepantavan vähäisiksi. Ministerien seminaarien avauspuheet eivät vielä sellaisenaan ole poliittisia teko-
ja. Esimerkiksi kovan julkisuuskohun saattelema Sata-komitea ei yltänyt köyhyyden rakenteiden murtamiseen. Osa komitean myönteisistä toimenpide ehdotuksista päätyi suoraan arkistoon pölyyntymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisten ja tulevien ammattilaisten sekä muiden köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen avainryhmien keskuudessa toteutetussa teemavuoden nettikyselyssä köyhyyden yleisyys tunnistetaan selvästi. Vastaajista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että köyhiä on heidän asuinpaikkakunnallaan jonkin verran tai paljon. 91 prosenttia allekirjoitti väittämän, että köyhyys on ongelma, jolle hallituksen on tehtävä pikaisesti jotakin. Siihen, että köyhyys katoaisi taloudellisen kasvun myötä automaattisesti, uskoi vain neljä prosenttia. 89 prosenttia vastaajista torjui väittämän, että
köyhyyttä vastaan ei ole mitään järkeä yrittää kamppailla, koska köyhyyttä tulee aina olemaan. Köyhyyden ongelmien torjuminen on poliittisen kamppailun kysymys ja suuri poliittinen haaste. Nykyinen poliittinen valta on hylännyt väestöryhmien välisten erojen tasaamisen, sosiaalisen tasaarvon rakentamisen ja yhteisvastuun suuren linjan. Tilalle on tullut väestöryhmien välisten jakojen ja erojen aktiivinen kasvattaminen ja yksilövastuun korostaminen kannustuksen nimissä. Väestöryhmien välisten erojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisen myötä köyhyyden ongelmat on kadotettu yhteiskuntapolitiikan suuresta linjasta. Perinteisen sosiaalipolitiikan asema on heikentynyt ja siitä on tullut osa kilpailukykypolitiikkaa. Samalla köyhyyden
ongelmat on siirretty politiikan reunalle, marginaaliin. Niitä käsitellään irrallaan, kaukana yhteiskuntapolitiikan valtalinjoista rajattuina köyhyyspaketteina ja erillisinä toimenpiteinä. EU:n ruoka-. avusta, kasvavista leipäjonoista ja muista köyhyyden näkyvistä merkeistä on tullut kuin vaivihkaa osa vauraan Suomen arkipäivää. Kun asiat arkipäiväistyvät, niistä tulee huomaamattomia. Köyhyyden teemavuoden suurin merkitys on ollut, että se on osaltaan tehnyt suomalaista köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä näkyväksi. Teemavuoden päättyessä ja eduskunnan vaalikauden lopun häämöttäessä on selväksi käynyt, ettei köyhyys poistu eikä edes lievity nykyistä politiikkaa jatkamalla.
Hyvää tahtoa vuoteen 2011
K
iitos kuluneesta toimintavuodesta järjestön kaikille jäsenille ja ystäville, kaikille toiminnassamme mukana olleille ja toimintaamme tukeneille ja avustaneille. Eläkeläistoiminta on tekijöittensä näköistä, kotikutoista ja sen lähtökohtana on aina jäsenistön tarpeet ja toiveet. Toiminta perustuu jäsenistön vapaaehtoiseen työhön ja yhdessä tekemiseen. Hyvin ansaitun joululoman jälkeen otamme järjestössä yhteisen suunnan kesäkuun
7.-9. päivinä pidettäville Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäiville. Uuden vuoden käynnistää tammi-helmikuussa toteutettavat alueelliset Ikääntymispolitiikan työpäivät. Päivillä otetaan vauhtia Ikääntymispoliittisen ohjelmaluonnoksen järjestökäsittelyyn. Tavoitteena on, että uusi ohjelma hyväksytään toukokuun 17.-18. päivinä pidettävässä järjestön valtuuston kokouksessa. Joulu on perinteitä ja juhlaa. Jokaisella suomalaiselle jouluun liittyy lapsuuteen
asti ulottuvia muistikuvia ja tapoja. Joulu tuo parhaimmillaan valoa ja toivoa sekä rauhaa ja lepoa keskelle kaamosta. Toivottavasti tämän vuoden joulu tarjoaa jokaiselle meistä mahdollisuuden irtaantua hetkeksi arjen huolista ja joulun kaupallisesta hälystä nauttimaan joulun herkistä tunnelmista ja elämän suurista kysymyksistä. Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto siinä on tavoitetta ja suuntaa meille jokaiselle, ihmiselle.
Sananen toimittajalta
Puheenjohtajan
Suomalainen pikku-Stasi
palsta
Kalevi Kivistö
Lunta ja lukuhaluja
TERVEISIÄ SINNE VÄHÄLUMISEEN Pohjois- ja Itä-Suomeen täältä Helsingistä, jonka hyvät haltijat ovat päättäneet toisena vuonna peräkkäin koristella ylen anteliaalla lumivaipalla. Kaikki eivät ole siitä yhtä onnellisia kuin lapset, lapsenmieliset ja koneurakoitsijat. Kun eilen illalla kävelin töistä lumen hukuttamalle autolle, törmäsin polulla lopen uupuneeseen isään. "Onnea vaan", hän toivotti kolme-nelivuotialleen, joka varmaan oli vaatinut isää viidettäkymmenettä kertaa vetämään pulkan mäen päälle ja lopulta isän kylmäkiskoisuuteen suivaantuneena oli lähtenyt itse hilaamaan pulkkaa ylös. Tunsin syvää, jos kohta syntistä myötätuntoa isää kohtaan. VUODEN VIIMEINEN lehti on tässä paketissa, yhtä tuhtina kuin aina ennenkin. Siitä kuuluu suuri kiitos joulutervehdysten kerääjille ja yhtä suuri kiitos yhdistysten tiedottajille ja lehden avustajille. Hyvää joulua ja onnellista utta vuotta kaikille ja lukuhaluja! Mutta vähemmän lunta tänne etelään, jos sopii. PEKKA ISAKSSON
Helsingin Sanomat kertoi 17.10.2010 laajahkossa jutussaan Vapaan koulutuksen tukisäätiöstä (VKTS), jonka tutkija Jari Leskinen toi esille tutkimuksessaan marraskuussa 2004. Täytyy kiittää valpasta mediaa, merkittävän tiedon julkaiseminen vain kuusi vuotta sen esittämisen jälkeen on todella ihailtavaa. Mihin me joutuisimme ilman ajan hermolla toimivaa tutkivaa journalismia? Välillä on ehtinyt tulla tarkempaakin tietoa VKTS:n toiminnasta. Jyväskyläläinen tutkija Sakari Suutarinen julkaisi mielenkiintoisen artikkelin asiasta Kasvatus & Aika lehdessä (2/2008). Sen mukaan säätiön toiminnassa oli mukana kaikkiaan noin 300 porvarillisesti ajattelevaa henkilöä opetusministeriöstä, kouluhallinnosta ja yliopistoista, joiden tehtävänä oli tiedottaa ministeriön ja hallinnon asioista toimeksiantajilleen. Toimintaa johti pieni ydinryhmä, jonka koostumusta suurin osa mukana olijoista ei tuntenut. Erityisryhmiä oli kaikkiaan kymmenkunta eivätkä niissä mukana olleet tienneet muista ryhmistä ja niiden osanottajista. Toiminnanjohtaja kutoi
langat yhteen ja kopioi salaiset asiakirjat johdolle. Maanalaista toimintaa tyypillisimmillään. Tavoitteena oli saada aikaan lista kouluhallinnon henkilöistä, yliopistojen opettajista ja tutkijoista. Listalla henkilöt piti luokitella kolmen kriteerin mukaan: onko henkilö (1) selvästi vasemmistolainen, (2) neutraali, vai (3) varmasti porvarillinen. Tämän luokituksen mukaan piti "portinvartijoiden" pitää huolta siitä, ketä nimitettiin ja keille annettiin mahdollisuus edetä tieteellisellä uralla. Toiminta oli tehokasta, esimerkiksi Jyväskylän yliopiston opettajanvalmistuslaitokselta hyväksyttiin ensimmäinen väitöskirja vasta vuonna 1992. Väitellä piti kasvatustieteen laitoksella, jota johti säätiön ydinryhmään kuuluva professori. Toisena keskeisenä tavoitteena oli vaikuttaa kouluopetuksen sisältöön. Silmätikkuna oli erityisesti yhteiskuntaoppi ja historia. Sen osuutta pienennettiin huomattavasti 1980-luvulta eteenpäin. Johdonmukaisesti sama taho pyrki kouludemokratian itujenkin kitkemiseen pois koulun elämästä vaikka kokoomuksella oli kouluneu-
vostovaaleissa suurin kannatus. Kouluneuvostot katosivat, eivätkä vain ne. Pian katosivat myös oppilaskunnat ja niiden jälkeen kouluihin ei tarvinnut enää perustaa johtokuntia ja eikä kuntiin koululautakuntaa. Suomalainen peruskoulu on menestynyt kansainvälisissä tutkimuksissa hyvin lukuun ottamatta yhtä asiaa. Suomalaisten koululaisten kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan on erittäin heikko. Se näkyy äänestysprosenteissa, ja se näkyy kansalaistoimintamme heikkoutena verrattuna muihin Pohjoismaihin. Siltä osin säätiö on saavuttanut tavoitteensa. Talouselämän eliitti voi aikaisempaa suvereenimmin ohjailla yhteiskunnan kehitystä. Mustien listojen moraalinen paheksuminen johti siihen, että niiden laatiminen kiellettiin lailla vuonna 1999. Siihen asti niitä oli laadittu koko itsenäisyyden ajan. Yleisesti paheksuttu Stasi laati niitä aikanaan omassa ympäristössään. Meillä Supo sai huilia, koska homman tekivät vapaaehtoiset.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 3
Eläkeläiset ry:n hallitukselta tiukka vaalijulistus
Eläkeläiset ry:n hallitus on hyväksynyt järjestölle vaalijulistuksen. Julistuksessa todetaan, että eläkeläiset ovat yhteiskunnan merkittävä voimavara ja kehotetaan heitä äänestämään huhtikuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa. Julistuksessa esitetään napakka seisemänkohtainen vaaliohjelma tavoitteista, joita Eläkeläiset ry pitää tärkeimpinä tulevalla vaalikaudella. Niihin kuuluvat kunnollinen vanhuspalvelulaki, työeläkeindeksin korjaaminen, kansaneläkkeiden tason tuntuva korottaminen ja niiden sitominen työeläkeindeksiin sekä verotuksen korjaaminen. Eläkeläinen-lehti julkaisee ohessa julistuksen kokonaisuudessaan. Julistuksen pohjalta laaditaan tammikuun alussa lentolehtinen, jota yhdistykset voivat jakaa eläkeläisille ja kaikille eläkeläisten asioista kiinnostuneille.
Eläkeläinen, äänestä!
Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Eläkeläiset ovat yhteiskunnan merkittävä voimavara.
Vaadi ehdokkaaltasi, että tulevan vaalikauden aikana
· säädetään vanhuspalvelulaki, joka takaa vanhuksille oikeuden hyviin palveluihin ja mää rittelee palvelujen järjestämisvastuun, rahoituksen, valvonnan ja rangaistukset lain rikkomisesta · eläkeikää ei nosteta eikä eläkelakeihin tehdä muitakaan heikennyksiä · työeläkeindeksiä korjataan niin, että palkkaindeksin painoa lisätään merkittävästi nykyi sestä 20 prosentista · korotetaan tuntuvasti kansaneläkkeen tasoa ja sovelletaan korjattua työeläkeindeksiä myös kansaneläkkeisiin · eläkkeensaajien asumistukea korotetaan ja tuen saantia helpotetaan · verotuksen perusvähennystä ja eläketulovähennystä korotetaan niin, että pienet eläkkeet saadaan verottomiksi · kiristetään suurituloisten ja pääomatulojen verotusta ja palautetaan varallisuusvero
Sinun ääntäsi tarvitaan, koska
· kaikki päättäjät eivät arvosta eläkeläisiä ja ikäihmisiä, vaan pitävät meitä rasitteena · hyökkäykset yhtenäistä lakisääteistä eläketurvaa vastaan kiihtyvät · puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1200 euroa kuukaudessa ja alle 1000 eurolla joutuu elämään puoli miljoonaa eläkeläistä · valtio huolehtii huonosti eläkeläisten ja ikääntyneiden hoivasta ja hoidosta
Ennakkoäänestys kotimaassa 6.-12.4.2011 o Ennakkoäänestys ulkomailla 6.-9.4.2011 o Vaalipäivä 17.4.2011
Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Marja Leena Makkonen :
Sukupolvia ei pidä asettaa vastakkain
Maan poliittisessa johdossa on ihmisiä, joiden asenne ikäihmisiin ei ole enää terve, sanoo Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Marja Leena Makkonen. Osa poliitikoista valittaa jatkuvasti, kuinka eläkemenot kasvavat, eläkeikää pitää nosta, hoidon tarve lisääntyy ja tulee kestävyysvaje Makkonen sanoo, että hänellä veri kohisee sellaisia puheita kuunnellessa. Hän toivoo, että lähestyvät eduskuntavaalit saavat puolueet arvioimaan uudelleen ja paremmin yhteiskunnan ikääntymisen asettamat haasteet ja tarttumaan eläkeläisten ongelmiin. Tässä lehdessä julkaistava Eläkeläsiet ry:n hallituksen valaiohjelma antaa hyvän pohjan nostaa eläkeläisten asiat esille eduskuntavaaleissa, Makkonen sanoo. vakavasti huomioitava suuri ryhmä aktiivisia ja monipuolisesti perheitään tukevia kansalaisia. Meillä on huoli eläkkeiden riittävyydestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävyydestä sekä yksinäisyydestä. Me pelkäämme, että 10 vuoden kuluttuakin eläkeläisillä on samat huolet ja ongelmat. Eläkeläisten ääni kuuluu heikosti yhteiskunnan poliittiselle huipulle, vaikka kokoomuspuolue mainosti taannoin,että sillä on kyllä korvat. lä pitämään tätä esillä niin kuin jäsenistökin, Makkonen sanoo. Makkonen ei pidä kestävinä perusteluja, joita vasemmistoliiton valtuustossa esitettiin vaaliohjelmaluonnoksen muuttamiselle. Väitettiin, että eläindeksin ja elinaikakertoimen muuttaminen tulee kalliiksi ja vedottiin sukupolvien väliseen solidaarisuuteen: maksajina olisivat nuoret ja tulevat sukupolvet tai nykyiset työikäiset riippuen siitä, miten muutos ajoitetaan. Kolmas perustelu oli tulonjaon oikeudenmukaisuus. Ilmassa oli myös kysymys, onko EK valmis nostamaan työeläkemaksua indeksimuutoksen verran. Olen sitä mieltä, että sukupolvia ei tule laittaa vastakkain. Nykyisistä eläkeläisistä suurin osa on pienellä työeläkkeellä sekä kansaneläkkeellä. He ovat tehneet pitkän ja raskaan työuran. Useat heistä ovat aloittaneet sen jo lapsena. Makkonen sanoo, että eläkeläisten on esitettävä puolueille paitsi kysymyksiä myös vaatimuksia. Pelkät vastaukset eivät riitä, vaan teot näyttävät, mihin suuntaan ikäihmisten asema kehittyy. (.P.I.)
Omatkin töpeksivät
Marja Leena Makkonen on itsekin aktiivinen Jyväskylän kunnallispoltiikassa ja kuuluu myös Vasemmistoliiton puoluevaltuustoon. Omankaan puolueensa linjauksiin eläkeasioissa ja ikääntymispolitiikassa hän ei ole aina tyytyväinen. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto oli koolla lokakuun lopussa puolueen vaaliristeilyllä. Valtuusto hyväksyi vaaliohjelman, jossa on 14 kohtaa. Vaaliohjelma on hyvä, mutta siitä puuttuu eläkeindeksien ja elinaikakertoimen korjaaminen. Se poistettiin pohjaesityksestä. Olin todella pettynyt, että niin kävi. Eläkeläisjärjestöt tulevat kyl-
EETU:n tutkimus läksyksi puoluejohtajille
Laajempana tausta-aineistona voi käyttää Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n teettämää Huomisen kynneksellä -tutkimusta 5579 vuotiaille suomalaisille. Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa eläketurvan riittävyydestä, tulevaisuutta koskevista peloista ja odotuk-
Eläkeläiset ry:n varapuheenjohta Marja Leena Makkonen ja toimistosihteeri Erja Isaksson esittelemässä järjestöä Vasemmistoliiton vaaliristeilyllä.
sista ja palvelujen riittävyydestä. Tutkimus kertoo, että ikäihmiset tuntevat olonsa tyytymättömäksi ja riittämättömäksi. Epäilen, että siihenkin vaikutaa suureksi osaksi hallituspuolueiden ja median valitus, että eläkeläiset ja ikäihmiset lisäävät yhteiskunnan menoja, Makkonen sanoo. Makkonen kehottaa puoluejohtajia lukemaan hyvin Huomisen kynneksellä -tutkimuksen. Siitä heille selviää, mitä ikäihmiset miettivät ja nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Me emme ole pelkkää vaalikarjaa, vaan todella
4 - Nro 8 joulukuu 2010
Turun yliopiston hoitotieteen laitos mukana suuressa EU-hankkeessa
ELÄKELÄINEN
Oikeaa hoitoa oikeaan aikaan oikeassa paikassa muistisairaille
T
urun yliopiston hoitotieteen laitos on mukana suuressa EU-tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on määrittää tekijöitä, jotka edistävät muistisairaiden mahdollisuuksia selviytyä pitempään omassa kodissaan. Tutkimushankkeessa haastatellaan sekä kotona että laitoshoidossa hoidettavia muistisairaita ja heidän läheisiään Turun ja sen lähikuntien alueella. Tutkimushankkeeseen osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Viro, Saksa, Ranska, Hollanti, Englanti ja Espanja sekä Saksa, joka toimii hankkeen koordinaattorina professori Gabriele Meyerin johdolla. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun asti. Tulosten pohjalta luodaan suositukset hyville käytänteille muistihäiriöisten hoidossa. Hankkeeseen liittyy useita väitöskirjoja ja opinnäytetöitä eri maiden yliopistoissa. Tutkimushankkeen suomalainen projektiryhmä koostuu hoitotieteen ja vanhustyön ammattilaisista. Mukana ovat professori Matti Viitanen, professori (ma) Riitta Suhonen, dosentti Seija Arve, vanhempi lehtori Maija Hupli, tohtorikoulutettava Minna Stolt sekä TtMopiskelijat Susanne Hakala, Susanna Lehtiranta ja Elisa Pessi.
Professorit Helena Leino-Kilpi (vas.) ja Riitta Suhonen sekä TtM Jaana Koskenniemi osallistuvat EU-tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on auttaa muistisairaita selvieytymään pitempään omassa kodissa. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii professori Helena Leino-Kilpi sekä tutkijana TtM Jaana Koskenniemi. Eläkeläinen-lehdessä kerromme Oikeaa hoitoa oikeaan aikaan oikeassa paikassa -hankkeesta tarkemmin helmikuun lehdessä. Tuolloin haastateltavina ovat hankkeeseen osallistuvat tutkija Jaana Koskenniemi sekä professorit Helena Leino-Kilpi ja Riitta Suhonen. Suomessa on yli 120 000 muistihäiriöistä kärsivää, joista 85 000 on keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavaa. Vuosittain diagnostisoidaan 13 000 uutta tapausta. Palveluasumisessa ja säännöllisen kotipalvelun tai kotisairaanhoidon piirissä oli vuoden 2005 lopussa 32 500 asiakasta, joilla oli dementoiva sairaus. JUHA DRUFVA
Lounais-Suomessa kysytään:
Kymen Eeva teki kantelun indekseistä
Kymenlaakson eläkeläispiirien edunvalvontatoimikunta eli Kymen Eeva on tehnyt oikeuskanslerille kantelun eduskunnan työeläkeindeksiä koskevistä päätöksistä vuosina 19952010. Eduskunta muutti työeläkeindeksiä vuoden 1996 alusta ns. taitetuksi indeksiksi. Laki astui takautuvana voimaan niin, että se koski jo työeläkkeellä oleviakin. Sittemmin eduskunta on säätänyt työeläkkeiden laskentaperusteisiin lukuisia eläkeläisten talouteen vaikuttavia heikennyksiä ja on vuosittain hyväksynyt 80/20-työeläkeindeksin, kannanottossa todetaan. Työeläkkeet jäävät indeksiratkaisun vuoksi yhä enemmän jälkeen ansiotasosta. Kymen Eevan mielestä eduskunta on toiminut väärin, sillä työeläke on aktiiviajalta siirrettyä palkanmaksua, jolla on perustuslain takaama omaisuuden suoja. Niinpä työeläke tulisi laskea käyttäen indeksejä, jotka ovat olleet voimassa työaikana. Kantelussa Kymen Eeva toivoo oikeuskansleri tekevän esitykset perustuslain vastaisen työeläkeindeksilain kumoamisesta.
Tunteeko ympäristö meidät
Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluejärjestöt jatkavat hyvin käynnistynyttä yhteistyötä vuoden 2011 aikana. Painotus tulee olemaan erityisesti aluejärjestöjen ja yhdistysten näkyvyydessä toimintaympäristöissä. Se merkitsee monia aktiviteettejä ja osallistumista mm. ikääntyvän väestön elämänolosuhteiden paikalliseen kartoitukseen, puutteiden toteamiseen ja niiden viestittämiseen vastuunalaisille päättäjille. Olemmeko vaikuttamisen keskiöissä ? Eläkeläiset ry:n aluejärjestöt ja yhdistykset voivat olla ja niitä täytyykin pitää osaajina ikäpolitiikan monilla alueilla. Käytännön järjestötyö on osallistumista, järjestön periaatteiden soveltamista toimialueella, totesivat lounaisen Suomen aluejärjestöt syksyisessä kokouksessaan. Lounais-Suomessa ensi vuonna huomio kiintyy järjestön kehittämiseen ja vahvistamiseen mm. perustamlla uusia yhdistyksiä sinne, mistä löytyy riittäviä edellytyksiä. Valkoisia läiskiä on vielä, eikä kuntien kasvava yhteen liittäminen ole mitenkään esteenä. Tähän, kuten myös uusien jäsenten tuloon liittyy aina tunnettavuus, tiedottaminen ja esilläolo yleensäkin. Ensi vuonna tämän toimialueen vahvistamiseen suunniteltiin mm. koulutuksen järjestämistä. Aluejärjestöt kysyvät vanhusneuvostojen valtuuksien perään ja vaativat niiden saamista lakisäädellyiksi elimiksi. Todettiin kuitenkin, että mikään ei nytkään estä neuvostojen profiilin nostamista. Vanhusneuvostoihin pitäisi saada kuntien elimissä jo ennen toimineita, siis "valmiita" asiantuntijoita. Maakunnallisia vanhusneuvostoja tulisi perustaa Satakunnan tapaan. TUL:n kanssa tehtyä yhteistoimintasopimusta ryhdytään toteuttamaan, sekämaakunna että kuntien tasoilla. Tavoitteena on saattaa yhdistykset ja TUL: seurat kohtaamaan toisensa. Vaihtovuoroisuuden mukaan vuoden 2011 kokous -ja koulutustilaisuuksista vastaa Satakunta, Varsinais-Suomi syksyn perinteisestä juhlasta ja Pirkanmaa on aktiivisesti ns. lepovuorossa.
Turun Työväen Eläkeläiset juhlatunnelmissa
Yhdistys täytti tänä vuonna 35 vuotta. Synttäreitä vietettiin 3.12.2010. Yhdistyksessä oli alkuvuosina perjantaikerhossa T-Talolla 200250 osallistujaa. Oltiin aktiivista ammattiyhdistysväkeä, ja niin jatkettiin sitten eläkeläisyhdistyksissä aktiivista toimintaa. Ei tarvinnut paljon vihjaista, kun oltiin päättäjien luona Helsingissä ja kaupunkin valtuustossa vaatimassa oikeuksia eläkeläisille. Uutena puheenjohtajana olen joutunut kysymään, olemmeko liian hiljaisia vaatimuksissamme. Väkihän on vähentynyt yhdistyksissä, mutta yhdessä muiden kanssa kaikki on mahdollista. Samat toiminnat on TTalolla tänäkin päivänä kuin 35 vuotta sitten. On tanhua, laulua, käsitöitä, tasapainokerhot ja yhteiskunnallisista asioista alustajia tilanteen mukaan. Väkeä vain on vähemmän kerhoissa. Yhdessä toimimalla pystymme paremmin puolustamaan oikeuksiamme yhteiskunnassa. Kiitokset kaikille niille VarsinaisSuomen aluejärjestön yhdistyksille, jotka muistivat juhlaamme. Kurt Laine
Martti Anttonen
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 5
Yhteistä harrastustoimintaa ja parempaa tiedonkulkua päällekkäisyyksien karsimiseksi
TUL, Eläkeläiset ry ja EKL solmivat yhteistyösopimuksen
Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto ja TUL ovat solmineen yhteistyösopimuksen. Sen tavoitteena on kehittää sekä kunkin järjestön omaa liikunta- ja kulttuuritoimintaa että luoda sopivia yhteistyöhankkeita. Tavoitteena on myös välttää päällekkäisyyksiä erityisesti isojen valtakunnallisten tapahtumien järjestelyissä. Sopimuksen allekirjoittivat eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paatero, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö, Eläkkeensaajien Keskusliiton varapuheenjohtaja Matti Hellsten, TUL:n pääsihteeri Janne Ollikainen, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen ja Eläkkeensaajien Keskusliiton talouspäällikkö Marja-Leena Lehtimäki. Sopimuksen perusteella järjeströt voivat yhteistyössä tuottaa valtakunnallisia ja alueellisia liikunta ja kulttuuritapahtumia. Niitä ovat muun muassa kahden vuoden välein järjestettävä valtakunnallinen kulttuurikatselmus sekä avoimet boccian ja petanquen mestaruuskilpailut. Ensimmäinen yhteinen kulttuurikatselmus järjestetään syksyllä 2011 ja sen järjestelyvastuu on TUL:lla. Yhteistyötä harjoitetaan myös koulutuksessa ja matkailussa. Koulutusta järjestetään kunkin järjestön kurssipaikoissa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Sopimukseen kirjattiin myös tiedossa olevat järjestöjen valtakunnalliset tapahtumat v. 20112014. Niitä ovat TUL:n veteraanipäivät Joensuussa 67.6.2011, Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivät Savonlinnassa miltei samanaikaisesti eli 7.9.6.2011, EKL:n 50vuotisjuhlat 22.23.5. 2012 sekä vuonna 2012 järjestettävät Eläkeläiset ry:n kesäpäivät ja seuraavana vuonna järjestettävä TUL:n 95-vuotisjuhla. Eläkeläiset ry ja EKL ovat jo TUL:n yhteisöjäseniä.
Yhteistyösopimusta allekirjoittamassa Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö (vas.), TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paatero ja EKL:n varapuheenjohtaja Matti Hellsten. jakamiseen. Kaikki osallistuvat jäsenhankintaan. Jokaiselle uudelle yhdistyksen tilaisuuteen tulijalle nimetään oma vastaanottaja. Jäsenhankinnassa järjestetään joskus kilpailuja, joissa menestyneet saavat pieniä palkintoja. Yhdistys huolehtii jäsenistään muun muassa tarjoamalla heille mahdollisuuden osallistua Eläkeläiset ry:n kursseille. Paavo lupasi viedä yhdistykseen myönteiset uutiset TUL:n ja eläkeläisjärjestöjen välisestä yhteistyöstä. Yhteistyön tiivisty,miseen oli tyytyväinen myös Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen ja Varsinais-Suomen aluejärjestön puheenjohtaja Ulla Kurka, jonka TUL-seura on Liedon Luja. Hän on TUL:n veteraanijaoston jäsen ja jatkaa tehtävässään uudellakin kaudella 20102013. Monet Eläkeläiset ry:n jäsenet toimivat Kurkan tavoin myös TUL:n seuroissa ja veteraanijaostossa. Heihin kuuluvat risteilyllä mukana olleet Karkkilan Eläkeläiset ry:n jäsenet Eino ja Seija Puukkunainen. Heillekin sekä liikunta- että kulttuurharrastusten kehittäminen yhteistyössä on mieluista. Eläkeläiset ry:n Syystärräysten karaokekilpailussa pariskunta nappasi toisen ja kolmannen sijan. (T.R ja P.I.)
Yhteistyötä hiottiin jo veteraaniristeilyllä
TUL:n perinteinen veteraaniristeily järjestettiin lokakuussa. Eläkeläiset ry:n edustajina risteilylle osallistuivat Raision Eläkeläiset ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Penttinen sekä järjestön koulutussihteeri Tiina Rajala. Myönteistä oli, että pienen neuvottelun jälkeen TUL:n veteraanit päättivät yksimielisesti aikaistaa Joensuun Veteraanipäiviä pidettäväksi 6.-7.6., jotta halukkaat ehtivät myös Eläkeläiset ry:n Kulttuuri- ja retkeilypäiville Savonlinnaan. Paavo Penttinen on juuri jättänyt Raision Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan tehtävät hyvillä mielin seuraajalleen Matti Mäkiselle. Yhdistys voi hyvin ja toimii aktiivisesti. Paavo kertoo, että hyvinvointi perustuu sitoutumiseen ja tehtävien
Paavo Penttinen Raisiosta. Ulla Kurka toimii aktiivisesti sekä Eläkeläiset ry:ssä että TUL:ssa. Risteilyllä hän ehti myymään TUL:n veteraaniarpoja.Ullan asiakkaina ovat Seija ja Eino Paakkunainen Karkkilan Eläkeläiset ry:stä.
6 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Liikuntakurssilla hiottiin yhteisesitystä Savonlinnaan
Eläkeläiset ry:n esiintyjät ja kirjoittajat harjoittelivat yhteistyötä Kuntorannan kursseilla
Kehäkukkia vai pinaattia? Eläkeläiset ry:n yhdistysten näyttelijät ja Eläkeläiset ry:hyn kuuluvat kirjoittajat harjoittelivat yhteistyötä loka-marraskuun vaihteessa Kuntorannassa pidetyillä kursseilla. Kokemukset olivat niin hyvät, että sitä toivottiin jatkettavan. Esiintyjillä ja kirjoittajille oli molemmilla omat kurssit, mutta esiintyjät saivat kirjoittajilta sketsien hahmotelmia ja valmiimpiakin versioita, jotka he muokkasivat Aune Lindin ja Hilkka Hyttisen johdolla esittämiskuntoon. Näin muokattuja sketsejä nähtiin kurssiviikon lopulla järjestetyissä iltamissa. Yhtä aikaa ja toistensa kanssa vuorovaikutuksessa järjestettävien esiintyjä- ja kirjoittajakurssien äiti on Eläkeläiset ry:n kulttuuriohjaaja Aune Lind. Hänen mukaansa sketsi- ja näytelmäryhmät potevat kroonista ja pahenevaa tekstipulaa. Siksi samat vanhat sketsit nähdään niin moneen kertaa Eläkeläiset ry:n yhdistysten tilaisuuksissa. Myös tiedotussihteeri Pekka Isakssonin ja sanataideopettjana Kristiina Wallinin vetämät kirjoittakurssilaiset innostuivat yhteistyöstä. Tavoitteena on julkaista mahdollisesti jo ensi vuonna kokoelma uusi sketsejä.
Navigaattorin uhri.
Kaunis Veera esillä ensi kertaa
Iltamissa esiintyi myös Eva Rönkön vetämä liikuntakurssi, joka esitti
Savonlinnassa todennäköises nähtävän yhteisesityksen. Sen työnimi on Kaunis Veera.
Veerasta. Kepeän iloiselta se näytti iltamayleisöstäkin. Liikuntakurssi osallistui muuten kin yhteiseen kurssiviikkoon. Kaikkien kurssilaisten päivät käynnistyivät reippaasti, kun
na Wallin on monipuolinen taiteilija: hän kirjoittaa runoja ja kuunnelmia ja taitaa myös kirjansidonnan jalon taidon. Monipuolinen taiteilija ja opettja on myös esiintyjiä opettanut ilmaisutaidon opettaja Hilkka Hyttinen, joka on suorittanut näyttelijätyön tutkinnon Århusissa Tanskassa ja opiskellut draamaa myös Tampereen yliopistossa. Näyttelijänä ja ohjaajana hän on työskennellyt useissa laitos- ja ryhmäteattereissa. Alaa hän on opettanut useissa opinahjoissa Teatterikorkeakoulusta alkaen.
... ja kurssilaisia
Ilahduttavaa oli sekin, että kursseille osallistui konkareiden rinnalla ensikertalaisia. Heidän tuntojaan kuvannee Malmin Eläkeläiset ry:hyn kuuluvan Pertti Korhosen runo: Seisoin tyhjin käsin puun juurella. Sain kurssilta metrinmittaiset tikapuut avukseni, niillä kiipesin kirjoittajapuuni alimmalle oksalle. Täältä näen paremmin runoni niitylle. Tuleva aika näyttää, minkälaisia kukkia niitylläni kasvaa? PEKKA ISAKSSON
Kolmen kursin yhteisissä iltamissa nähtiin ensimmäistä kertaa Kaunis Veera, Savonlinnan retkeily- ja kulttuuripäivien yhteisesitys.
Raija Puumalainen veti tunnin aamujumpan. Eva Rönkkö oli suunnitellut ja harjoitutti liikuntakurssilla kaksi yhteisesitystä, joista kurssilaiset pitivät enemmän juuri Kauniista
Uusia ohjaajia
Kursseilla tutustuttiin uusiin ohjaajiin. Kirjoittajia ohjannut Kristii-
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 7
Eeva Siirtola Sodankylästä monena nainen eläessään
Sompion saamelaisalueelta Tuloman ja Helsingin kautta vanhainkodin ja tunturimajojen emännäksi, vasemmistovaltuutetuksi ja kirjoittajaksi
Kirjoittajakurssin ensikertalaiisiin kuului Eeva Siirtola Sodankylän Eläkeläiset ry:stä. Eläkeläinen-lehti kysyi häneltä kurssikokemuksista ja pyysi samalla kertomaan itsestään. Näin Eeva kirjoitti:
Saldo oli suurempi kuin osasin odottaa. Runon ja proosen kirjoittamisen teoria ja harjoittelu tulivat todella tarpeeseen. Kurssi selvensi käsitystäni erilaisista kirjoitustyyleistä. Kuulin ensi kerran sanaparin runon maisema. Uusi asia oli myös miettiä runon alussa ääntä, liikettä ja tunnetta ja niiden pohjalta kirjoittaa runo. Sain ohjeita tunnelman, paikan ja tilanteen kuvaamisessa. Paikallaan olivat nekin harjoitukset, joissa kartettiin kuluneita sanontoja. hainkodissa, joka myöhemmin muuttui palvelutalo Hannuksenkartanoksi.Viihdyin siellä yli kaksikymmentä vuotta. Aloin miettiä, onko elämä tätä eläkkeelle asti,edessä paluu takaisin Hannunkartanoon, vain eri siipeen. Ajattelin, että täytyyhän elämää olla vanhainkodin ulkopuolellakin. Metsähallitus haki tunturimajoille emäntää, joka huolehtii ruokailujen lisäksi majojen siivouksesta ja muusta huollosta. Siinä taas minulle se paras paikka. Siirtymistä Metsähallitukseen en koskaan joutunut katumaan. Pääsin näköalapaikalle. Sain laittaa ruokaa hienoista illallisista koulutuspäivien kotiruokiin. Metsäkeikat olivat mieleisiä: Paistaa hankien keskellä loimulohta kuusten humistessa ympärillä. Syksyllä ruskamaisemassa järjestää cocktailtilaisuuksia, illan hämärtyessä , kynttilöiden salaperäisessä valossa. Kesän metsäkeikoilla taas sai marjat ja sienet suoraan ympäriltä pöytään. Puhumattakaan luonnon antamista kattauksien koristeista. käytettävänä puheenjohtajaksi. Haluan jättää aikaa harrastuksille. Sukututkimus on jäissä, ei ole ollut aikaa. Olen ollut mukana antamassa tietoja kahteen sukukirjaan. Kirjoittamista olen harrastanut alakoulusta asti, jolloin voitin ensimmäiset palkinnot. Kirjoittamista on vähän sotkenut se, että lapsuudessani oli kolme kieltä, oikeastaan neljäkin: saamen kieli, jota kurujärviläiset puhuivat, sitten inarinsaame, jonka sanat tulivat äitini suvun kautta , suomen kieli ja ruotsin kieli, joka tuli sisarieni mukana heidän palattuaan sairaalasta Ruotsista sodan jälkeen. Nuorin heistä ei osannut suomea ollenkaan. Myös isän sanoissa oli paljon lainoja ruotsista. Lehtiin kirjoitan siksi, että saan nostettua tärkeitä asioita keskusteluun. Runoilla tulee joskus paremmin kuulluksi. Lapin historia on aina kiinnostanut minua. Papit ovat tallentaneet paljon paikallista tietoa ja vanhaa kulttuuria. He ovat olleet hyvin värikkäitä persoonia. Öljyväritkin ovat jääneet kaapinpohjalle kuivumaan. Tauluja ei ole syntynyt pitkään aikaan. Kaikkeen täytyy sanoa: ehkä huomenna. EEVA SIIRTOLA
Eeva Siirtola (vas.) ihailemiensa ja kauhistelemiensa kirjoittakonkareiden, Ada Juvosen ja Rudolf Lindbladin seurassa saan. Huomasin saavani toisilta kurssilaisilta neuvoja ja kannustusta. Kannatti mennä kursseille, vaikka meriitti puuttui. Harrastus ja kiinnostus riittivät. Yhteistyöstä esiintymiskurssilaisten kanssa en oikein pitänyt. Tässä pitää paikkansa sanonta: keskeneräistä työtä ei saa näyttää hulluille eikä herroille. kylässä 1762. Äitini puolelta olen Suikkia. Äitini ukki Antti Suikki (Pikku-Antti ) muutti nimensä Pokuriksi mentyään naimisiin maahan kiinnitetyn Ara-Pekan tyttären Brita-Stiinan kanssa. Myös isäni juuret onvat syvällä Sompion Mustat- ja Korvat-suvuissa, vaikka hänen äitinsä isä tulikin Muoniosta. Minulla on aviomies ja kolme lasta ja yksi lapsenlapsi. Lähdin kotoa kansakoulun käytyäni,kuten monet muutkin lapset silloin. Sompion hukuttua Lokan tekoaltaan alle sinne ei enää ollut paluuta. Töitä onneksi oli aina tarjolla. Aloin säästää rahoja ammattikoulua varten. Menipä yksi kesä Tulomallakin. Olin siellä ensin miehistöparakilla siivoamassa, mutta kun esimies huomasi papereistani alaikäisyyteni, sain siirron koululle ja myöhemmin sairaalaan laitosapulaiseksi. Syksyllä pääsin emäntäkouluun ja koulun jälkeen Pohjolan Voiman kerholle tarjoiljiaksi. Sieltä hain Hotelli- ja ravintolakouluun Helsinkiin. Taas onnisti. Koulun jälkeen kiersin eri ravintoloissa, hain sitä parasta paikkaa. Silloinen paras paikka tuli vastaan emännän paikkana Sodankylän van-
Pyörtyä vai häipyä?
Esittelykierroksella kuuntelin toisten saavutuksia ihailun ja kauhun sekaisin tuntein. En osannut päättää, pyörrynkö pystyyn vai häivynkö kotiin. No, kotia en voinut lähteä, koska Sodankylästä oli tullut samalla autolla osallistujia muillekin kursseille. Päätin olla vain oma itseni ja ottaa kurssista irti mitä
Sompion lappalaisia
Olen syntynyt Sodankylässä. Juuriltani olen Sompion lappalaisia. Ensimmäinen rekistereihin lappalaiseksi merkitty esi-isä oli Kemin-
Nyt olen eläkkeellä
Menin mukaan politiikkaan. Olen vasemmistoliiton valtuutettu ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Ensi vuonna en enää ole
Kotisivukurssit Kuntorannassa ja atk-kurssi Vaasassa
Oppia myös tietokoneiden käyttämisessä
Eläkeläiset ry järjesti tietotekniikan peruskurssin yhdessä Pohjanmaan aluejärjestön kanssa Vaasassa. Kurssi pidettiin lokakuussa Vaasa-opistossa, josta oli myös kouluttaja Saija Alanko. Kurssi oli osa opiston Atk:n perusteet senioreille opintokokonaisuutta. Päivän mittainen kurssi oli räätälöity Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan aluejärjestön jäsenille, joita oli paikalla 12 henkeä. Päivän aikana ehdittiin tehdä käytännön tuttavuutta tietokoneen kanssa: miten kone avataan ja miten käytetään hiirtä. Samalla harjoiteltiin tekstinkäsittelyä, piirtotyökalujen käyttöä ja tulostamista. Lopuksi ehdittiin vielä etsiä joitakin kiintoisia osoitteita internetistä sekä ihailla Vaasan Eläkeläiset ry:n omia kotisivuja. Eläkeläiset ry:n jäsenistö tarvitsee yhä enemmän tietotekniikkaa, mutta perustaidot puuttuvat vielä monelta. Yksi keino tilanteen helpottamiseen on järjestää alueellisia kursseja yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Eläkeläiset ry on tehnyt sopimuksen Ideakone Oy:n kanssa. Yhdistykset voivat tilata yritykseltä haluamansa laajuisen kotisivupalvelun edulliseen sopimushintaan. Kotisivuprojektin tarkoituksena on helpottaa yhdistysten ja aluejärjestöjen kotisivujen hankkimista. Kotisivukoulutukseen on saatu tukea KSL:ltä. Koulutusta jatketaan ensi keväänä ja yhdistyksille lähetetään lyhyt tietopaketti, kuinka toimia, jos haluaa solmia sopimuksen Ideakone Oy.n kanssa kotisivujen tekemisestä ja julkaisemiseen sen julkaisujärjestelmässä, johon kuuluu myös kunnollinen asiakastuki ja -neuvonta. TIINA RAJALA
Yhdistykselle kotisivut
Vain harvalla Eläkeläiset ry:n aluejärjestöllä tai paikallisyhdistyksellä on tällä hetkellä omat kotisivut. Asiaan on kaivattu parannusta muun muassa järjestölle tehdyissä jäsenaloitteissa. Omat kotisivut internetissä ovat hyödyllinen tiedotuskanava, jonka kautta sekä nykyiset että uudet jäsenet saavat tietoa yhdistyksen toiminnasta. Kotisivujen kaut-
Eläkeläiset ry:n ensimmäinen kotisivukurssi järjestettiin marrasakuun alussa Kuntorannassa. ta voi esimerkiksi löytää haluamansa yhteystiedot ja hakeutua jäseneksi. Jäsenaloitteiden mukaisesti Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistyksiään omien kotisivujen hankkimisessa. Tänä syksynä on Kuntorannassa järjestetty kaksi kolmen päivän kotisivukurssia. Kurssilla on tutustuttu Kotisivukoneen palveluihin, joista
8 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Vieremällä todettiin
Eläkeläisten äänen ei pidä antaa mennä sivuraiteelle
Vieremän eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Orvokki Partanen valittelee, että järjestön jäsenistö on sen verran korkeassa iässä, että esimerkiksi retkille ei löydy tarpeeksi lähtijöitä. -Uutta verta ei ole entisten tilalle oikein löytynyt. Yhdessä iisalmelaisten ja kiuruveteläisten kanssa on kuitenkin reissuja heitetty ja Kuntorannassa säännöllisesti käyty. Olemme osallistuneet aktiivisesti PohjoisSavon ringin toimintaan. Kiuruveden kursseille 12.10. meiltä osallistui yhdeksän henkeä. Vieremän eläkeläisissä on tällä hetkellä 115 maksavaa jäsentä, joista 15-20 osallistuu säännöllisesti yhdistyksen toimintaan. Orvokki arvioi, että yhdistyksen jäsenistön keski-ikä on 80 vuoden paikkeilla. -Suoraan sanottuna meiltä puuttuu nuoremmat, eli 65-70-vuotiaat jäsenet. Viime vuosina on yritetty monta kertaa reissuja vaikka minne päin, niin emme ole saaneet riittävästi lähtijöitä. Esimerkiksi teatteriretkille ei enää omasta porukasta riitä lähtijöitä. Olemme keränneet lähtijät yhdessä iisalmelaisten ja kiuruveteläisten kanssa. Orvokin mukaan mitään varsinaista jäsenhankintakampanjaa ei yhdistyksessä ole vielä tehty. Ideoita kuitenkin esitettiin 24. marraskuun toimintapäivänä Huvitorpalla. Ensinnäkin askarrutti se, että eläkeläisten ääni keläiset ry:ssä on viritelty keskustelua siitä, että järjestössä siirryttäisiin ns. kolminhuoltajajärjestelmään, kun mies täyttää 70 vuotta. Tuolloin vähintään kolme naista pitäisi huolta yhdestä miehestä, ja mies saisi elää nuo kuusi vuotta ikään kuin etukäteen, jotka nainen saa elää luonnollisesti pitempään. -Täytyy kyllä sanoa sekin, että miehet heittäytyvät vanhoiksi liian aikaisin. Monesti iltamissamme pitkät rivit miehiä istuu seinustoilla, eivätkä hae tanssimaan, saatikka etteivät lähde tanssimaan. Vieremällä toimii myös Eläkeliitto, mutta samat ongelmat Orvokin mukaan jäsenistön ikääntymisen kanssa on heilläkin. Vuonna 1941 syntyneelle Orvokki Partaselle kertyi Vieremän kunnan palveluksessa työvuosia reilut neljäkymmentä, kun hän jäi seitsemän vuotta sitten eläkkeelle. -Pisimpään työskentelin koulukeskuksen keittiöllä, sen jälkeen Sotkan helmessä ja lopussa olin päiväkodin keittiöllä.
Lauri Turunen (vas.), Toivo ja Kaarina Martikainen, Leena Nissinen, Leila Partanen, Marjatta ja Esko Martikainen, Risto Pyykkönen, Orvokki Partanen, Irja Lappalainen sekä Irene Rönkä. on jäänyt jonnekin sivuraiteille, kun valtakunnan politiikassa on asetettu vastakkain työssäkäyvät ja eläkeläiset. Että eläkeläiset olisivat ikään kuin syömässä työssäkäyvien ja muiden pöydästä. Työelämä on nykyään niin raadollisen uuvuttavaa, että eläkkeelle jäävät eivät halua ottaa esimerkiksi eläkeläisjärjestön puheenjohtajan suitsia käteensä. Lisäksi ihmiset ovat nykyään sitoutuneet hyvin moniin muihin asioihin ja toimintoihin. Eläkeläisen profiili on muuttunut harmajahapsesta aktiiviseksi minihameiseksi ikinuoreksi tanssii tähtien kanssa tyypiksi. Mieluummin mennään vaikka Marttoihin kuin virsipuolelle. tömyys, kuten naapureiden ja tuttavien luona pistäytyminen on hävinnyt. Harrastuksista on tullut yhä enemmän erityisharrastuksia. Kuntorannan ongelmaksi kirjattiin tosiasia, että Kuntorannan vaihtoehtona voi käydä samalla rahalla vaikkapa Virossa ja tuoda sen lisäksi vaikka säkillisen viinaa sen päälle. Järjestöllisen toiminnan kuntoutusehdotuksiksi kirjattiin Vieremällä yhdistysten laajempi yhteistyö. Esimerkiksi sellainen, että kerätään porukka tiettyjen pitempien reittien varrelta kulloisillekin retkille sen sijaan, että joku yksittäinen yhdistys vain omiensa kanssa järjestää reissun. Myös ehdotus "nuorisojaoston" perustamiseksi sai kannatusta. Eli uudet eläkeläiset sisään ajettaisiin pehmeästi eläkeläisjärjestön toimintaan nuorisojaoston kautta.
Reittivarsijärjestelmä
Toisaalta Orvokki Partanen ja tapaamiseen osallistuneet totesivat, että kiiltävän ulkokuoren alta löytyy saamattomuutta, jonka passiivinen television tuijottelu aiheuttaa yhdessä kiireisen työelämän kanssa. -Tietynlainen elämän välit-
Miesten avuksi kolminhuoltajajärjestelmä
Suomalaismiehen elinajanodote on 77 vuotta ja naisilla 83 vuotta. Vieremän eläTeksti ja kuvat: JUHA DRUFVA
Palvelut turvataan
S
uomen työikäinen väestö vähenee 150 000:llä kymmenen vuoden kuluessa. Vuonna 2030 arvioidaan olevan sataa työikäistä kohti neljäkymmentä yli 64-vuotiasta. Itä-lapin, Pielisen karjalan ja Joutsan seutukunnissa sataa työikäistä kohti on tuolloin yli 64-vuotiaita. Vieremän kunnansihteeri Eija Tolonen-Mannisen mukaan Vieremällä on 3992 asukasta. Viimeisin tilastotieto vuodelta 2008 kertoo, eläkeläisiä on 32,2 prosenttia, eli 1307 henkilöä. Vuonna 2006 oli eläkeläisiä 29,5 prosenttia. Vieremäläisten keski-ikä oli viime vuonna 44,4 vuotta, iisalmelaisten 43,2 vuotta. Kerroit, että tänä vuonna Vieremälle syntyy 56 lasta, kun normaalivuoden saldo on n. 30 lasta. Syntyvyyspiikki johtuu kunnansihteerin mukaan todennäköisesti 2008 syk-
syllä alkaneesta lamasta, sama ilmiö oli nähtävissä 90 -luvun alkuvuosien laman aikana. -Yritystoiminta on jälleen vilkastunut ja kärkiyritys Ponsse on rekrytoinut v. 2009 irtisanomisten ja lomautusten jälkeen jälleen lisää väkeä. Myös kumppanuuskylän muut metallialan yritykset rekrytoivat väkeä. Töihin tulee lapsentekoiässä olevaa väkeä ja sitä mukaa toiveena on, että syntyvyys kunnassamme edelleen nousee. Onko odotettavissa, että Vieremältä muuttaa eläkeläisiä esimerkiksi naapurikuntiin esimerkiksi parempien palveluiden yms. toivossa? Vai onko odotettavissa, että Vieremälle muuttaa paluumuuttajina osa suurista ikäluokista, jotka 60-70-luvuilla muuttivat Ruotsiin ja Etelä-Suomeen? -Jonkin verran on muuttoliikettä eläkeläisten osalta mm. Iisalmeen.
Samoin on jonkin verran muuttoliikettä myös Vieremälle. On vaikea arvioida paljonko suurista ikäluokista palaa takaisin Vieremälle. -Vieremän kuntalaisten ikärakenne on hieman nuorempi kuin vastaavien maaseutumaisten naapurikuntien. Johtuu teollisista työpaikoista, joka vetää kuntaan nuoria työikäisiä. Ovatko ikäihmisten palvelut Vieremällä turvattu esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana vai onko olemassa karsimistarpeita? Jos on, niin mistä? -Ikä-ihmisten palvelut on turvattu. Palveluita kehitetään kotihoitoa tukeviksi. Hoidon porrastukseen on erityisesti panostettu. Palvelut tuottaa Ylä-Savon sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymä. (JD)
-Vieremän Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Orvokki Partanen
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 9
Kevään 2011 alustava kurssikalenteri
Kurssit Kuntorannassa
Kansantanssikurssi 3.-6.1.
3 vrk, 185 euroa ph / 210 euroa th. Ohjelmistokurssi, tarkoitettu sekä ohjaajille että tanssijoille tanssipareineen. ILMOITTAUTUMISET VÄLITTÖMÄSTI.
Yhdistykselle kotisivut 21.-23.3.
2 vrk, 140 euroa ph / 160 euroa th. Kurssilla tutustutaan helppokäyttöisten kotisivujen laatimiseen. Lisäksi tekstinkäsittelyä. Kurssi on tarkoitettu atk:n perustaidot osaaville.
Peruskurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille 7.-11.2.
4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa. Yhdistystoiminnan perusteet, yhdistyslain muutos ja toiminnantarkastus.
Atk-tutoreiden kurssit 23.-25.3. ja 25.-27.3.
2 vrk, 140 euroa ph / 160 euroa th. Kurssilla koulutetaan vertaisohjaajia yhdistysten atk:n perustaitojen kouluttajiksi. Kurssi on tarkoitettu tietokoneen peruskäyttötaidot osaaville. ILMOITTAUTUMISET MAALISKUUN KURSSEILLE 11.2. MENNESSÄ
Peruskurssi yhdistyksen taloudenhoitajille 7.-11.2.
4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th. Taloudenhoidon perusteet, yhdistyslain muutos ja toiminnantarkastus.
Musiikkikurssi 11.-15.2.
4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th. Kurssin yhtenä teemana on Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivät sekä kevyt musiikki.
Yksin- ja karaokelaulun kurssi 4.-6.4.
2 vrk, 140 euroa ph / 160 euroa th. Esiintymistaitoa ja laulutekniikkaa leppoisasti.
Seuratanssien kurssi 4.-6.4. Esiintymistaitoa ja ohjelmia 11.-15.2.
4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th. Kurssin yhtenä teemana on Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivät. Kurssi on tarkoitettu kaikille esiintymisvarmuutta kaipaaville. 2 vrk, 140 euroa ph / 160 euroa th. Tanssitaitoa kaikille. ILMOITTAUTUMINEN HUHTIKUUN KURSSEILLE MAALISKUUN ALKUUN MENNESSÄ Tarkemmat kurssitiedot ilmoitetaan myöhemmin. Kursseille pyydetään ilmoittautumaan kirjallisesti joko oheista lomaketta käyttäen tai sähköisellä lomakkeella Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta. Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakemuksesta saada kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan aina ennen kurssia. Vapaamuotoisen hakemuksen voi kirjoittaa vaikka kurssi-ilmoittautumislomakkeeseen.
Matkavastaavien peruskurssi 11.-15.2.
4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th. Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville. Teemana on kulttuurimatkailu sekä Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivät.
Kokoustekniikkaa ja vuorovaikutustaitoja 15.-19.2.
4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th. Kokous- ja vuorovaikutustaitoja yhdistysten jäsenille.
Alueelliset kurssit
Kolme kahden päivän kulttuurikuntopiirien ohjaajakurssia: pääkaupunkiseutu ja Varsinais-Suomi maaliskuun lopussa ja Rovaniemi huhtikuun lopussa. Kaksi yhden päivän tiedottajakurssia Kansantanssi- ja liikuntakurssit tarpeen mukaan Atk-peruskursseja (projektirahoituksesta riippuen)
Liikuntaryhmien ohjaajakurssi 15.-19.2.
4 vrk, 245 euroa ph / 280 euroa th). Kurssin aiheena ovat Savonlinnan Kulttuuri- ja retkeilypäivien ohjelmat. ILMOITTAUTUMISET HELMIKUUN KURSSEILLE 12.1. MENNESSÄ
Tarkemmat tiedot aluekursseista ilmoitetaan myöhemmin.
Mennäänkö myö vielä sitä kujasampoo?
Eläkeläiset ry järjesti Kiuruvedellä lokakuussa Tanssillista liikuntaa -kurssin. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Ylä-Savon ringin kanssa. Varkautelainen Arja Lehto veti senioritanssia leppoisaan tyyliin vähän yli 30 savolaiselle. Ohjelmistossa oli muiden tanssien muassa kujasambaa, tuolitansseja sekä Tarantellaa. Kurssin opettaja Arja Lehto kertoi, että senioritanssi on saanut alkunsa vanhusten laitoskuntoutuksesta. Tanssi on pehmeä liikuntamuoto, joka sopii sekä huonokuntoisille että ketterämmin liikkuville. Arja yhdisti tanssiin pieniä runotuokioita. Myös iisalmelainen Pentti Leppänen luki näytteen omasta runokirjastaan ja Kiuruveden teatterissa toimiva Elsa-Helena Sivonen esitti pienen teatterikatkelman. T.R.
Martinniemen Eläkeläiset kohti merkkivuottaan
Martinniemen Eläkeläiset ry:lle alkava toimintavuosi on voimien keräämistä 2012 pidettäviä 50 -vuotisjuhlia varten. Tulevan kauden toiminnoista mainittakoon alueen Eläkeläisten neuvottelukunnan retket ja kesäpäivät, omat jäsentilaisuudet ja tiivis viikkokerho-ohjelma. Sen lisäksi yhdistys tekee viikonmittaisen lomaretken tarkoituksena viritellä jäsenistöä tulevan juhlavuoden toimintoja varten. Juhlavuoden viettoon kerätään varat talkoilla ja kerhotoiminnalla. Yhdistyksen vuosikokouksen henkilövalinnat sujuivat yksituumaisesti. Alkavalla kaudella yhdistystä luotsaavat puheenjohtajana Elma Vesala, varalta Aino Timonen ja sihteerinä Irma Kiventerä. Jäsenasioista vastaa Pirkko Jakku. Johtokunnassa ovat Raili Järvelä, Hannu Vesala, Antero Jakku ja Irma Kiventerä, sekä varalta Eira Mehtälä, Helga Huhtamäki ja Aatos Pussinen. Askartelua vetää Antero Jakku. Taloudesta ja yhteyksistä lehtiin vastaa Pentti Pussinen.
Pentti Pussinen
10 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Pitkä ja kivinen tie toimivaan ratkaisuun
Menumat-automaatti valmistaa aterian asiakkaan haluamaan aikaan
Tumma miesääni ilmoittaa keittiöstä, että ateria on valmis ja toivottaa hyvää ruokahalua. Se on nykyajan sisäkkö helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa: ruokapalveluautomaatti Menumat on valmistanut broileria currykastikkeella, lisäkkeinä keitetty riisi ja vihannessekoitus. Rauni Railio, 88, on tyytyväinen. Erinomainen laite ja hyvä palvelu. Ruuat maistuvat. Ainoa vika on kalaruokavalikoiman niukkuus. Raulio on käyttänyt Menumatia puolen vuoden ajan, ensin kokeilukäyttäjänä, heinäkuun alusta vakinaisena käyttäjänä. Kokemukset ovat niin hyvät, että hän rohkenee suositella automaattia muillekin. Kun en ole mikään kotitalousihminen, korvasin lämpimät ateriat yleensä leivillä ja leikkeleillä tai kävin silloin tällöin syömässä ravintolassa, sanoo yksin asuva Railio. todella yksinkertainen. Siihen kuuluu pakastin ja kiertoilmauuni. Pakastimessa on tilaa 18 aterialle, jotka asiakas on tilannut Menumatin ateriapalvelusta. Sekaannuksien välttämiseksi asiakas voi sekä lukea aterioiden nimet listalta hyllyn reunanumerojen perusteella että kuulla saman tumman miesäänen kertovan aterian sisällön. Jos haluaa kuunnelle mieluummin naisääntä, niin sekin käy, Penttinen sanoo. Asiakkaan tehtävä on nostaa ateria hyllyltä kiertoilmauuniin ja sulkea sen kansi.
Yksi vihreä nappi
Laitteessa on yksi ainoa painike. Se on iso vihreä nappi. Kun sitä painaa, kertoo tumma miesääni tai heleä naisääni mitä se on tekemässä tai mitä se on valmis tekemään. Laite on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Se sopii myös näkövammaisille. Ainoat ryhmät, joille se ei käy, ovat pitemmälle ehtinyttä muistisairautta potevat ja mielenharhaisuutta aiheuttavaa sairautta potevat, Penttinen sanoo. Tavoitteena on tarjota ateriapalvelu niille, jotka pystyvät ja haluavat toimia itsenäisesti
Rauni Railio pitää automaattia helppokäyttöisenä ja aterioita maukkaina. rioiden suurvalmistaja. Palveluun kuuluu tilausten vastaanotto ja täyttöpalvelu kahden viikon välein. Automaatit ovat Internetin kautta yhteydessä Menumatin keskustietokoneeseen, joten lisäpalveluna voi saada turvapalvelut. Niihin kuuluu tällä hetkellä ilmoitus asiakkaan omaiselle, jos asikas ei ole syönyt suositeltuun aikaan mennessä tai jos ruoka on jäänyt uuniin kuumennuksen jälkeen. Menumat tarjoaa laitteitaan vain vuokralle, koska niin niitä ei jää makamaan turhan panteiksi, jos asiakas kuolee tai luopuu palvelusta.
Keksijän kivinen tie
Menumat on samannimisen yrityksen kehittelemä ruokapalveluautomaatti, jonka Helsingin kaupungin kotihoito otti käyttöön heinäkuun alussa. Sitä ennen yritys ja kotihoito testasivat laitetta ja siihen kuuluvaa palvelua 60 asiakkaan kanssa. Menumatin kehittely on kuitenkin vienyt paljon enemmän aikaa. Paljon enemmän, 18 vuotta, ja se on ollut pitkä ja kivinen tie, sanoo Menumatin toimitusjohtaja ja laitteen kehittäjä, automatiikkainsinööri Jukka Penttinen. Edellinen kokeiluun päässyt versio kaatui ja kaatoi Penttisen yrityksenkin 2000luvun alussa liian monimutkaiseen automatiikan vuoksi. Jatkokehittelyssä virheet otettiin opiksi ja nyt laite on
Ateriat Finncateringiltä
Menumatin valikoimassa on tällä hetkellä 32 pääruokaa ja 16 jälkiruokaa. Listaa uusitaan jatkuvasti. Listaa laajennetaan ja erityisesti kalavaihtoehtoja lisätään, koska muutkin asiakkaat kuin rouva Railio ovat siitä huomauttaneet, Penttinen lupaa Ateriat Menumat tilaa valmiina Finnairin tytäryhtiöltä Finncateringilta, joka on muun muassa lentokoneate-
Vuokrineen vajaat 300 euroa/kk
Pääruokien hinnat vaihtelevat tällä hetkellä 4,46
Tolkun härveli
On helppo uskoa Menumatin kehittäjää Jukka Penttistä, kun hän arvioi laitteestaan tulevan suosittu vaihtoehto muille ateriapalvelujen tuotanto- ja jakelutavoille. Niin siitä huolimatta, että Penttinen on luonnollisesti yrittäjänä myös omalla asiallaan. En ole mikään hyvinvointiteknologian kannattaja, mutta Menumat vaikutti ainakin ensi tutustumiselta tolkun härveliltä. Se sopii pieneen tilaan ja on yksinkertainen. Erityisesti minua miellyttää, että koko vempeleessä on yksi ainoa nappula, jota painamalla saa kuulla selväkielisen ilmoituksen, missä mennään. Muita nappuloita ei ole, ja niinpä ei tarvita monisivuista vaikeaselkoista käyttöohjettakaan. Koko palvelukopnseptikin on yksinkertainen ja siten todennäköisesti toimiva, jos ja kun laitteita on muutama tuhat tai muutama kymmenen tuhatta ympäri Suomea. Penttisen optimismi ei välttämättä ole perusteetonta. Entä sosiaaliset kontaktit, ihmisen läsnäolo? kysyy sisäinen epäilijäni. No, jos vaihtoehto on kunnan kotihoidon ulkoistetun kuljetuspalvelun rasittuneen palkollisen oven raosta hätäisesti ojentama, neljän tunnin viipeen kohmettama ateria, niin valitsisin hetkeäkään epäröimättä Menumaijan siis Menumatin heleä-äänisen sisaren. Laitteen kehittjä Jukka Penttinen esittelee pakastinta. eurosta 4,97 euroon aterialta, jälkiruuat 0,68:sta 1,02:een. Koko palvelu laitevuorineen, täyttöpalveluineen ja jokapäiväisine lämpimine ja jälkiruokineen maksaa kuukaudessa vajaat 300 euroa, jos käyttäjiä on yksi. Siitä vuokran ja huoltosopimuksen osuus on noin 100 euroa. Henkilöä kohti laskettu hinta pienenee noin 50 euroa kuukaudessa, jos käyttäjiä on kaksi. Helsingin kotihoito on tehnyt Menumatin kanssa kolmen vuoden sopimuksen. Laitteita o n kaupungilla tällä hetkellä noin 200. Yksityisillä on muutamia laitteita Espoossa ja Vantaalla. Espoossa yksi ryhmäkoti suunnittelee sellaisen ottamista käyttöön. Kyselyjä on tullut kymmeniltä kunnilta ja myös ulkomailla, muun muass a Norjassa ja Ruotsissa, ollaan siitä kiinnostuneita. Vastaavaa laitetta ei ole toistaiseksi kehitelty missään muualla kuin Suomessa, Penttinen sanoo. PEKKA ISAKSSON
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 11
Mikä hinku kotouttaa ulkolaisia?
K
untaalueemme pohjoisosien toimijana Martinniemen yhdistyksessä ollaan kovasti huolestuneita tulevasta suur-Ouluun liittymisestä ja siitä miten ns. lievealueita jatkossa kohdellaan. Kokemukset ovat kovasti peloittavia, muistissa on muun muassa Martinniemen tehtaan lopetus ja palvelujen poisvetäminen alueeltamme. Niinpä yhdistyksessä ihmetelläänkin, mikä ihmeen "hinku" on eläkeläisjärjestölläkin ja ns. entisillä työväenjärjestöillä "kotouttaa" ulkolaisia tänne, jossa eläkeläisten kohtelu ja palvelukset ovat yhä enempi vaakalaudalla.
Tehtaita suljetaan ja yhtiöt vetäytyvät mikä Intiaan ja Kiinaan vieden ne työpaikat pois kansan ulottuvilta, sitten tänne hankitaan vain lisää huollettavia ja joutilaita elätettäviä, ei tämä meidän elintasomme sillä ainakaan parane! Kun lisäksi hallituksemme on sitouttanut meidät useiden Eu-maan velkojen takuumieheksi, joille lankeaa melkoisella varmuudella aikanaan isot laskut maksettaviksi, eivät tämän "onnelan" asiat hyvältä näytä. Pentti Pussinen, Martinniemi
Mikä uhkaa Euroopan ja Suomen kansoja?
K
Eläkeläiset valtiovelan maksajiksi
T
oistuuvatko jälleen 1990-luvun puolenvälin linjaukset, jolloin eläkkeensaajia kuritettiin oikein olan takaa kaksinkertaisella kansaneläkkeen pohjaosan poistolla ja taitetulla indeksillä. Työeläkkeiden leikkaus oli suoranaista ryöstöä. Näiden toimenpiteiden jälkeen on se 60 prosentin "ansaittu" eläke tuskin enää 40 prosentin luokkaa. Nyt ovat sitten alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä ja Elinkeinoelämän keskusliiton veroasiantuntija Tero Honkavaara iskekeet silmänsä eläkkeensaajiin kurittaakseen jälleen meitä. Honkavaaran mukaan "ei ole hullumpi idea eriyttää palkansaajan ja eläkeläisten verotus. Palkkatyön kevyempi verotus kannustaisi työntekoon ja pidempiin työuriin". Hänen mukaansa hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata vahvalla talouskasvulla, joka edellyttää pikemminkin palkansaajien ja yritysten verojen alennuksia kuin korotuk-
sia. Alivaltiosihteeri Hetemäki on täysin samoilla linjoilla. Että ei kun eläkeläiset taas alijäämän ja talouskasvun maksumiehiksi! Eikö meillä ole samat perusoikeudet ostaa, kuluttaa, huolehtia hyvinvoinnistamme kuin muillakin kansalaisilla. Tämä on jo suoranaista rasismia eläkeläisiä kohtaan! Kokoomus oli silloinkin hallituksessa, kun 90-luvulla edelliset leikkaukset tehtiin Sauli Niinistön toimiessa valtiovarainministerinä. Nyt on kokoomus asialla jälleen ja valtiovarainministerinä ammattiselittäjä Jyrki Katainen, jonka johdolla valtionvelka on suorastaan räjähtänyt suomalaisten käsiin, ja näiden alijäämien maksumiehiksi eläkeläisiä ollaan jälleen laittamassa.
Risto Suolanen Kouvola
eskiajalta peräisin oleva myytti tuon ajan Robin Hoodeista antaa kuvan vapaudesta ja oikeudenmukaisuuden unelmasta tavalla, joka kiehtoo myös tämän päivän ihmistä. Myytti kertoo miten Robin Hood rosvosi rikkailta ja antoi köyhille. Tämän päivän Robin Hoodit toimivat toisin, he ottavat kansalta ja antavat rikkaille ja siitä hyvästä rikkaat palkitsevat heidät ruhtinaallisesti. Köyhät elävät kuten ennenkin yhteiskunnassa alamaisina, työttöminä, syrjäytettyinä, turvattomina, koneiden lisäkkeinä ja inhimillisen koneiston rattaina, mutta "Robin" elää ja kuolee suoraselkäisenä. "Robin Hood" jopa kaikkein perinteisimmässä muodossaan merkitsee tämän päivän maailmassa yhä jotain. Heitä on paljon! Olen lukenut hiljattain mielenkiintoisen kirjanTuhokapitalismin nousu, jonka on kirjoittanut kanadalainen toimittaja Naomi Klein. Kirjassa kerrotaan historiallisesta kapitalismin noususta alkaen Chilen vallankaappauk-
sesta 11.9.1973 ja sen jälkeen tapahtumista Latinalaisessa Amerikassa ja muissa maissa. Kirja kertoo, miten yhteiskunnallisia kriisejä käytetään hyväksi muutoksien toteuttamiseksi. Miten sokkihoitoa käytetään talouspolitiikan muuttamiseksi. Kuka oli tämän ajatuksen luoja. Missä maissa sitä kokeiltiin ensin ja millaisia tuloksia se tuotti. Oliko järjestelmällä yhteyttä Neuvostoliiton kaatumisessa. Miten se liittyy 1980 luvun lopun talouskriiseihin. Miten ammattiliitot menettivät hampaansa. Miten valtiot velkaannutettiin ja valtion yhtiöt yksityistettiin viimeisimpien hallituksien aikana meillä ja myöskin muualla ja miten hallitukset menettivät päätösvaltansa, myöskin Suomessa. Miten korruptio julkishallinnossa liittyy yhteiskunnalliseen toimintaan, mikä on ajankohtainen kysymys tällä hetkellä. Tuhokapitalismin nousussa tekijä haastaa myytin kapitalistisen liberalismin demokraattisuudesta ja vapaudesta. Tekijä kertoo, miten todellisuudes-
sa markkinat toimivat pienen poliittisen eliitin ja suurten monikansallisten yritysten liittona. Tekijä selvittää myöskin mielikuvan kapitalistisen politiikan rauhanomaisuudesta. "Tuhokapitalismin nousu" on todella lukemisen arvoinen, se hälventää niitä näkemyksiä yhteiskunnasta ja maailmasta , joita meille syötetään median kautta. Kirjasta nousee mieleeni myöskin näkemys, onko sokkihoito menossa parhaillaan Euroopassa ja myös maassamme? Minulle nousee kysymys siitä, miten tämä meneillään oleva eurooppalainen sokkihoito tulee vaikuttamaan koko Eurooppaan Se näyttäytyy nyt Kreikan, Irlannin ja mahdollisesti yhä useamman maan pankkien / keinottelijoiden tukemisena tulevaisuuteemme? Kuinka alas nykyiset valtioiden hallinnot ajavat kansojen hyvinvoinnin tukiessaan tuhokapitalismia?
Raimo Väisänen
TUULA-LIINA VARIS
Ihmisen mitta
K
irjoitin kohtuuden joulun julistuksen Pohjois-Karjalassa nousseelle kansalaisliikkeelle nimeltä Kohtuus vaarassa. Mitä ihminen tarvitsee todella, kysyin ja vastasin. Ravinnon, suojan ja lämmön. Turvallisuuden tunteen. Yhteyden toisiin ihmisiin. Kokemuksen omasta tarpeellisuudestaan. Perspektiivin menneisyyteen. Näköalan tulevaisuuteen. Unohdin listasta yhden perusasian: yhteyden luontoon. Unohdus on moka, varsinkin kun elämäntavan muutosta ajava epäpoliittinen kansalaisliike on syntynyt juuri ekologisten uhkien aiheuttamasta huolesta. Pohjois-Karjalassa liikkeen ytimessä ovat ihmiset, joiden asuinympäristöjen elinkelpoisuus on vakavassa vaarassa uraanikaivossuunnitelmien takia. Ei kai syvällistä muutosta maailman pelastamiseksi voi ajaakaan muu kuin sellainen ihminen, jolla on tiedostava suhde luontoon, taju siitä, että muillakin kuin ihmisellä on olemassaolon ja nautinnan oikeus tällä planeetalla. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta rajatonta kasvua. Ekosysteemi ei sitä kestä. Tämä näkemys on aivan muuta kuin se teollisuusmaissa yleinen
itsepetoksellinen usko, että juuri jatkuva talouskasvu tekee mahdolliseksi resurssien suuntaamisen myös maapallon pelastamiseen. Ihmisen todelliset tarpeet tyydyttyvät teollistuneessa maailmassa huonosti. Mielihyvän ja ahneuden kulttuurissa voi haluja sen sijaan tyydyttää inhoon ja oksetukseen asti. Rikas maailma sairastaa bulimiaa, jonka kustantavat köyhän maailman nälkäiset. Maailman voi pelastaa riittävyyden filosofia ja kohtuuden ihanne. Vain siitä lähtökohdasta aukeaa näköala tulevaisuuteen. Kaikkea on kylliksi. Kaikkea riittää kaikille. Mutta meidän on opittava jakamaan. Joulun alla on otollinen aika opiskella kohtuuden filosofiaa. Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto raamatullinen joulurauhan julistus saakoon ekofilosofisen tulkinnan. "Kunnia Jumalalle" avaa kosmisen näkökulman planeettaamme ja sen elonkehään. "Maassa rauha" kehottaa lopettamaan järjettömän tuhlauksen aseisiin ja toistemme tappamiseen. "Hyvällä tahdolla" edistetään ilon jakautumista vähän oikeudenmukaisemmin maailmassa.
Lapsuuteni joulut olivat niin yltäkylläisiä, että mitään niihin verrattavaa en ole myöhemmin kokenut. Ei siksi, että kotini olisi ollut varakas, vaan nimenomaan siksi, ettei se ollut. Ympärivuotisesta niukkuudesta joulu kohosi käsittämättömään ylenpalttisuuteen. Oli valoa! Oli herkkuja! Oli lahjoja! Nykyajan näkökulmasta tuo ylenpalttisuus oli hyvin kohtuullista. Pöydässä kinkku, laatikot, rosolli, luumukiisseli, tortut ja piparit. Lahjapaketeissa yöpaita, kerrasto, jokin lelu tai peli, kirja, namipussissa muutama suklaakarkki ja omena. Perheessämme julistettiin sisäinen joulurauha: ei riitaa, ei kiukuttelua, ei mökötystä, ei yhtään ainutta pahaa sanaa. Sekin oli harvinaista, juhlavaa. Vanhempieni avioliitto ei ollut kovin onnellinen emmekä me lapset olleet mitään kullannuppuja. Mutta rikkumattoman harmonisen joulun vanhempani osasivat tehdä. Ehkä juuri siksi lapsuuden joulujen muistot uivat kuin kaukaiset onnen saaret, sitä kirkkaampina, mitä etäämmäs menneisyyteen ne ovat liukuneet. "En minä paljoa tarvitse", kirjoittaa Eeva Tikka runossaan. "Mutta tottumus kouluttaa minua / ajan ahneeseen virtaan / vaa-
timaan enemmän, yli ihmisen mitan." Aika ojentaa meille yhä suurempia jalkineita, yhä suurempia jalanjälkiä, kuluttamaan maata, omaa sydäntämme, vaikka ihmisen mitta on yksinkertainen ja kaunis kuin vanha jyväkappa riihen nurkassa, Eeva Tikka kirjoittaa. Kohtuusliike muistuttaa, että ihmiset kuluttivat 21.8. mennessä loppuun kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuoden ihmiskunta elää yli varojensa. Tämä on hyvä muistaa joulun alla, kun meistä monen henkilökohtainenkin talous on vaarassa luiskahtaa yli varojen elämisen puolelle.
12 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Leena Koistinen viimeistelee muottivalmisteisen pöytäkynttilän siveltimen avullA.
Kalle Levälä esittelee leirikoululaisten suosimaa pallokynttilää, joka voidaan myös koristella kastelemalla.
Kynttilän valmistajalla on vain mielikuvitus rajana
Joulun kynttilämarkkinoita hallitsevat harvat, isot teolliset kynttilän valmistajat. Joukkoon mahtuu jokunen persoonallinen kynttiläntekijäkin, kuten outokumpulaiset Leena Koistinen ja Kalle Levälä. Leena Koistinen valmistaa kynttilöitä neljännesvuosisadan kokemuksella yhdessä avopuolisonsa ja tuotekehittelijän Kalle Levälän kanssa Kallen kotipaikalleen Outokummun Alavaan rakentamassa kynttiläpajassa. He ovat toivoneet löytävänsä kynttiläpajalle tai ainakin osatoiminnoille jatkajaa. Katsojia onkin käynyt Etelä-Suomesta asti. "Kiinnostusta on, mutta haluaisimme että toiminta jatkuisi jossain muodossa täällä lähempänä Itä-Suomen alueella. Emme ole kiirehtineet, kun olemme molemmat vielä sen verran hyväkuntoisia, että jaksamme vielä näin eläkeiässäkin touhuta." Leena Koistinen kertoo, että perinteisellä kastelumenetelmällä valmistuvilla antiikki- ja alttarikynttilöillä on oma vankka kannattajajoukkonsa. Joensuun seudun seurakunnissa käytettävät alttarikynttilät ovat pääosin tehty Outokummussa. "Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, syntyvyyden nousu Etelä-Suomessa näkyi täällä meillä asti, esimerkiksi Vantaan seurakuntaan on toimitettu kastekynttilöitä aiempaa enemmän."
Pöytäkynttilöiden mallien kehittelyssä ja koristelussa vain mielikuvitus on rajana. tarvitse olla metallia tai muovia vaan muotin raaka-aineena voidaan käyttää kovetettua silikonia." Pöytäkynttilöitä voidaan koristaa jouluaiheiden lisäksi Lapin teemoilla poroilla, tuntureilla ja taivaalla tuikkivilla tähdillä. Kynttilöiden koristukset syntyvät väreistä tai vaikka siirtokuvista. Kastelumenetelmällä valmistettavien antiikki- ja alttarikynttilöiden rinnalle ovat vuosien mittaan tulleet muottivalmisteiset pöytäkynttilät. Levälä on ideoinut myös sydänlangalla varustetun sytytyspalan ja sytytystikun. "Taantuman vaikutus näkyi paikallisesti, mutta esimerkiksi leirikoulujen kiinnostus kynttilöiden myyntiin on lisääntynyt", Levälä kertoo. Leena Koistisen mukaan leirikoulujen ehdoton ykkössuosikki on muottivalmisteinen pallokynttilä Alkuun valkoinen pallokynttilä valloittaa nyt myös joulunpunaiseksi värjättynä. Outokummussa valmistuneita kynttilöitä voi tavata Lapin lomakeskuksissa.
Rajalliset resurssit markkinointiin
Ennen paluumuuttoa Outokumpuun Kalle Levälä ennätti tehdä työuran Etelä-Suomessa metallimiehenä ja yrittäjänä. Käytännön työhön tottuneelle toimettomaksi jääminen ei maistu eläkeiässäkään. "En voisi kuvitellakaan olevani toimettomana. Täällä on mukava puuhastella omaan tahtiin." Levälän mukaan sytytyspaloilla olisi kysyntää ja markkinoita. Ongelmana on, ettei pienellä yrityksellä ole resursseja markkinointiin. "Markkinoilla on erilaisia halpoja sytytyspalatuotteita, joiden toimivuus on huono. Meidän sytytys-
Jouluaika pääsesonki
Pöytäkynttilöiden muotit itse suunnitellut Kalle Levälä kertoo, että erilaisia kynttilämalleja voi kehittää loputtomiin. Joulu on edelleenkin kynttilän valmistajien ehdoton pääsesonki ja toinen pienempi piikki on pääsiäisen alla. "Vain mielikuvitus on kynttilämalleissa rajana. Ei muotinkaan
Kaksivuotias Mio-poika ihastui heti valkoiseen pallokynttilään. pala syttyy, vaikka se olisi lionnut päivän vedessä", hän lupaa. Joulunsa Levälä ja Koistinen viettävät aina kotona: "Mielestämme perinteinen kynttilä, joulukuusi ja piparin tuoksu tekevät joulun." ILPO PAANANEN
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 13
Runopysäkki
Lemmen liekki
Metsurillakin saa joskus romanttinen olotila olla, moottorisaha kädessäkin voi hempeästi runoilla. Unelmoidessaan metsässä, voi rotkoon horjahtaa, saapassukka siinä kastuu, nuotion lämmössä se kuivahtaa. Sinun keväistä kauneuttasi nuotion äärellä ihannoin, olet kuin keltainen leskenlehti, loisteessa auringon. Pannukahvi nokipannussa kiehuu, tervastuli lämpöä tuo, taitaa lemmenliekki rinnassani palaa, kaipaan sinun luo. Kuin lihaliemikuutio keittoon makua tuo, sinun keväinen tuoksusi, vetää emisi luo. Kirjasto, jonka nurkalla kauniina kukoistit, kevään hehkuvissa väreissä iloisena loistit. Pertti Korhonen Helsinki
Tahdon kirjoittaa Sinulle runon, en osaa, auttaisiko kirjasto. Sekin on kaukana, en jaksa lähteä. On kuin moottorisaha raastaisi sieluani, vaikka on kevät ja ensimmäinen leskenlehti on avannut kukkansa. Minulla on nälkä ja jano, janoan Sinua. Ei auta pannukahvi, eikä lihaliemikuutio keitossani. Pakenen metsiin, jalkaani hiertää rikkoontunut saapassukka kengässäni. Tätäkö elämä on? Martti Heikkinen Koirakoski
Joulun odotusta
Kohta joulun aika saa vielä nyt on sula maa. Sais se tulla lumihuntu, niin me saatais joulun tuntu. Leivotaanko piparkakut, puistellaan myös pölyt maton. Kyllä kaikki järjestyy, kauppias myös kinkun myy. Sitten kinkku paistumaan, näin alkaa joulu maistumaan. Kaarina Logrén Oulu
Muisto lapsuuden sotajoulusta 1939
On kirkas pakkasaamu, jouluaatto, odotamme iltaa, tuvassa lämmintä, turvaisaa, jouluntuoksu, joulukuusi, vanhat koristeet, pari parafiinikynttilää. Ikkunat pimennetty, valoa ei saanut näkyä mistään. Tontut tuoneet pienet paketit kuusen alle, ei kuulu pukin koputusta, ei tuttua kysymystä kilteistä lapsista On poron pitelijät kaukana rintamalla. Yksi toivomus oli meillä pysy piilossa jouluntähti tämä aattoyö pilviverholla taivas peitä. Terttu Niinikoski Järvenpää
Miksi täytyy
täytyy taasen sytyttää kynttilä täytyy nyt syödä pari piparia täytyy keittää ihan riisipuuro täytyy laittaa pieniä lahjoja täytyy valmistaa joulukala täytyy viedä linnuille makupala Miksi täytyy tämä kaikki Kun on maassa rauha Kun on pimeää Kun pitää piristyä Kun täytyy elää Joulu Kaarina Mähönen Raahe
Moottorisaha, saapassukka, rakkaus ja joulu
V
iime runopysäkillä haastoin kirjoittamaan rakkausrunon, jossa ei kertaakaan mainittaisi sanaa rakkaus. Sen sijaan runossa tuli olla seuraavat sanat: lihaliemikuutio, moottorisaha, saapassukka, leskenlehti, pannukahvi ja kirjasto. Ja tietysti muita sanoja tarpeen mukaan. Pertti Korhonen vastasi haasteeseen ensimmäisten joukossa: " --- entinen metsuri sai sotkea fiktiot ja faktat sekaisin saadakseen rakkausrunon syntymään, ilman rakkautta. Ennestään tuttuja välineitä olivat moottorisaha ja nokipannu, totta kai nämä muutkin pakolliset sanat", kuvailee Pertti Korhonen saatekirjeessään. Ja mainio runo metsurin rakkaudesta tällä hieman epätavallisella metodilla syntyikin. Kokonaisuudesta tulee raikas, kun ikivanhaa teemaa höystetään tuoreilla ja yllättävillä sanavalinnoilla. Olen usein aiemminkin kirjoittanut riimeistä tällä palstalla. Täysin puhtaat riimit eivät aina ole tarpeen, eikä minusta Lemmen liekki-runokaan sellaisia vaadi (esim. riimipari olla runoilla ei rimmaa ihan täysin). Lemmen liekki on huumorin sävyttämä rakkausruno. Pari pilkkua nappaisin pois: "unelmoidessaan metsässä " jälkeen pilkkua ei tarvita eikä myöskään ennen ilmaisuja "loisteessa auringon" & "vetää emisi luo". Kahta viimeistä säettä voisi kenties vähän muokata. En tietenkään halua kirjoittajan puolesta tehdä valmiita ehdotuksia, mutta tuli mieleen, että rakkauden kohdetta voisi hyvin verrata kirjastoon. Siis vaikkapa: olet kuin kirjasto, täynnä lukemattomia kirjoja... Kaikkiaan Lemmen liekki osoittaa todeksi viimekertaisella pysäkillä mainitsemani teesin: mistä tahansa pääsee mihin tahansa.
Havainnollisuus on voimaa
Martti Heikkinenkin vastasi haasteeseen peräti kahdella runolla. Valitettavasti vain toinen mahtuu nyt mukaan. Vaikka kirjoittaja piti melkein mahdottomana saada annetuista sanoista aikaan lyyristä runoa, niin lopputuloshan on paitsi onnistunut ja hauska, myös lyyrinen. Harjoitukset, joissa on yllättäviä elementtejä, saattavat olla todella hyviä, koska kirjoittaja joutuu luopumaan tutuista elementeistä ja sanavalinnoista. Lähes jokainen meistä nimittäin urautuu käyttämään tiettyä sanastoa. Martti Heikkisen runossa on raikkautta ja paljon persoonallisia ilmauksia: "On kuin moottorisaha raastaisi sieluani,/vaikka on kevät..." Moottorisaha ja sielu yhdistyvät samaan säkeeseen näin syntyy jännitettä Taitava kirjoittaja luonnostaan yhdisteleekin ristiriitaisia tai keskenään erilaisia aineksia harmoniseksi kokonaisuudeksi, moottorisahan rujo voima saa lisäpontta leskenlehdestä. "Minulla on nälkä ja jano, janoan Sinua", kirjoittaa Martti Heikkinen ja tulee käyttäneeksi yhtä runon hienoimmista keinoista keinoa; nopeaa siirtymää mielleyhtymästä toiseen. Runo päättyy synteesiin. Täällä runopysäkilläkin olen moneen otteeseen kirjoittanut konkreettisuuden ja havainnollisuuden merkityksestä, ja siitähän tässäkin runohaasteessa oli kyse. Siteeraan tähän pätkän Natalie Golbergilta: "Kirjoittajan on ansaittava abstraktien väittämien esittämisoikeus. Se ansaitaan käyttämällä konkreettisia yksityiskohtia. Kun täsmällisiä tosiseikkoja on tarpeeksi, voi tehdä pienen harppauksen, ottaa etäisyyttä ja esittää väitteen elämä on kaunista, elämä on paskamaista".
Ja juuri näinhän Martti Heikkinen runonsa lopuksi tekee.
Monenlainen joulu
Terttu Niinikosken runossa muistellaan sotajoulua. Saatekirjeessään Terttu Niinikoski kirjoittaa, että runon tuomat muistot tulevat mieleen aina joulun lähestyessä. Tiihentynyt tunnelma välittyy runosta hienosti aistien kautta. Terttu Niinikoski noudattaa kirjoittajan perussääntöä: "näytä, älä selitä." Runon vaikuttavuus syntyy juuri tästä: kirjoittaja ei sorru yleisiin ilmauksiin vaan pysyy tarkkuudessa. Runonsa myötä Terttu Niinikoski toivottaa onnellista joulun aikaa kaikille lukijoille ja lähettää myös erityisterveisiä Hilja Mörsärille. Joulu on inspiroinut muita kirjoittajiakin. Kaarina Logrén riimittelee joulun odotuksesta perinteiseen tyyliin. Riimeistä olikin jo aiemmin puhetta, eikä tässäkään runossa haittaa, vaikka "piparkakut" "maton" ei muodostakaan täydellistä riimiparia. Runossahan saa ottaa kieliopillisia vapauksia, joten siis "alkaa maistumaan" on ihan mahdollinen muoto, ja ymmärrän toki, että sitä on käytetty riimin vuoksi. Omaa korvaani miellyttää kuitenkin enemmän oikeaoppinen "alkaa maistua". Kaarina Logrénin Joulun odotusta on hyväntuulinen runo, jonka voisi hyvin kuvitella kuulevansa vaikkapa pikkujouluissa esitettynä. Toinenkin Kaarina, Kaarina Mähönen, on kirjoittanut joulusta runossaan Miksi täytyy. Saatteessaan kirjoittaja kirjoittaa, että "vanhan mummonkin täytyy joskus yrittää tätä runoutta harrastaa". Ja oikein
hyvin harrastus sujuukin. Runossa on mielenkiintoinen rakenne, ja siinä käytetään yhtä lyriikan tärkeintä tehokeinoa: toistoa. Pidän siitä, että kirjoittaja käyttää ikään kuin vajaita lauseita. Runo etenee erilaisten "täytymisten" varassa. Rivien väleistä voi lukea, että runossa kyseenalaistetaan kaikenlaisia täytymisiä ja pakkoja. Sitten noin puolen välin jälkeen kysytään: "Miksi täytyy tämä kaikki." Kysymys toimii kuin u-käännös, epäilyt vaihtuvat hyväksymiseen. Runossa hyväksytään se tosiasia, etteivät meidän ihmisten motiivit ja toiminta ole aina rationaalisia. Kriittisen epäilevänä alkava runo päättyy siis lempeästi; kaiken tekemisemme ei tarvitse olla järkevyyden mittarilla mitattavissa, vaan riittää, jos saamme tekemisistämme iloa ja tyydytystä. Nautitaan joulun ajasta siis kukin omalla tavallamme, joku perinteitä vaalien ja toinen niitä kaihtaen. Onnellista loppuvuotta kaikille,
Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
14 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Viialassa vilkasta
Viialan Eläkeläiset ry:n syyskokous valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi "sapattivuotta" viettäneen Timo Heinon. Varapuheenjohtajana jatkaa Anja Mäkelä. Johtokuntaan valittiin Liisa Haapalehto (taloudenhoitaja), Pirkko Sulander (sihteeri), Pirkko Halonen (jäsensihteeri), Tuomo Huhtala (tiedottaja), Eila Kuusinen (matkavastaava), Allan Heino, Raili Huhtala, Erkki Lahti, Sirkka Lahti, Paula Toivola ja Vento Töppärä. Varajäseniksi valittiin Helvi Helin, Terttu Laaksonen ja Eeva Rantala., Kerho-ohjaajina toimivat¨ Anja Mäkelä (tiistai- ja laulukerho), Raili Huhtala (askartelu), Erkki Lahti ja Allan Heino (boccia /petanque)ja Pirkko Halonen (liikunta). Viialan Sampolassa kokoontuvat tiistaisin lyhdistyksen aulukerho ja tiistaikerho, torstaisin askartelu ja boccia. Kesällä pelataan "petankia" Sampolan ulkoalueella ja tehdään vihtoja talven myyjäisiin. Boccia-pelissä järjestetään Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan yhdistyksille turnaus vuodenvaihteen jälkeen. Tuettu lomamatka tehdään syyskuussa Kuntorantaan. Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäiville mennään yhdessä Lempäälän Eläkeläisten kanssa. Uutena toimintana on yhdistyksen syntymäpäivänä 27.2. avointen ovien päivä. Silloin tarjotaan Viialan Sampolassa kaikille kiinnostuneille synttärikahvit ja mahdollisuus tutustua yhdistyksen toimintaan. Vieraat voivat vaikkapa kokeilla boccia peliä. Tuomo Huhtala
Pietarsaaressa juhlittiin komeasti
Pietarsaaren Eläkeläiset ry juhli 50-vuotistaipalettaan komeasti Toimitalossa. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö viestitti juhlapuheessaan, että on hyvä antaa tulevaisuuden haasteista realistinen kuva, mutta väestörakenteen muutos ei anna aihetta paniikkiin. Eläkeläiset ry:n ansiomerkin ahkerasta toiminnasta yhdistyksessä saivat Anna Koskela, Aino Hakola, Aino Valkonenm, Terttu Backlund, Alli Bro ja Reino Tuikkanen. Laulavaisten esitykset Yksinäinen harmonikka ja Balalaikka sekä Annan laulama Yksinäinen pihlaja soivat kauniisti. Laulajia säesti hanurilla Reino. Vasabygdens Pensionärer -yhdistyksen laulutervehdys neljä miestä ja hanuri oli mahtava. Oli meillä liikuntaesityskin. Senioritanssijamme esittivät neljä tanssia. Kevyesti jalka nousi. Työväenopiston kymmenjäseninen hanuripiiri Mia Billnäsin johdolla kajautteli alku- ja taukomusiikit. Mahtava oli orkesterin ja yleisön yhteisesti esittämä Eläkeläisten juhlamarssi. Kiitokset teille kaikille juhlaamme eri tavoin osallistuneille Tyyne Ahonen
Laulavaiset säestäjänä Reino Tuukkanen lauloi mahtavasti.
Senioritanssijoiden jalka nousi kepeästi.
Perinteitä kunnioittaen
Kallaveden valinnat
Kallaveden eläkeläiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Sirkka Jeulonen ja varapuheenjohtajana Erkki Nissinen. Sihteerimme Hilkka Iivarisen pyydettyä vapautusta valittiin sihteeriksi Seppo Räsänen.Taloudenhoitaja jäsensihteerinä jatkaa Kirsti Joki ja matkavastaavana Sirkka Jeulonen. Johtokunnan muut jäsenet ovat Hilkka Iivarinen, Asta Kauppinen, Taimi Tilles Maria Räsänen, Olavi Joki ja Eija Tuovinen.Varajäsenet Elma Räsänen, Pauli Iivarinen, Aarne Holopainen ja Seppo Räsänen. Sirkka Jeulonen
Jämsänkoskella talkoillaan, puhutaan asiaa, vieraillaan vanhainkodissa ja virkistäydytään
Nyky-Suomen eläkeläisillä on monenlaisia vaikeuksia, joista pieni eläke ei ole vähäisin. Aina pitäisi kuitenkin etsiä ilonaiheita vaikka kuinka vähäisiä. Jämsänkoskella ainakin on eläkeläisille järjestetty tapahtumia ja seuratoimintaa. Eläkeläisjärjestöjä on useita, kukin löytänee omien vakaumustensa mukaisen yhdistyksen. Taannoinen kuntaliitos toi epävarmuutta kokouspaikkoista, mutta nyt asia alkaa olla järjestyksessä. Tosin liikuntarajoitteisten päääsy Kyöpelin alasaliin on enemmän kuin vaikeaa. Kokouspaikat myös muuttuivat maksullisiksi, mutta kiitollisina eläkeläiset kantavat kortensa köyhän kaupungin velkakassaan, unohtamatta silti Kreikan ja Irlannin köyhiä. Jämsänkosken Eläkeläisten johtokunta kokoontuu varajäsenineen kuukauden ensimmäisenä tiistaina kesäkautta lukuunottamatta.Torstaisin on tähän asti jumpattu, mutta nyt näyttää jumpanvetäjän saanti tuottavan ylivoimaisia vaikeuksia. Vierailevia luennoitsijoita on saatu tilaisuuksiimme kiitettävästi vuosien aikana. Viimeisimpiä olivat Nordeapankin edustajan selvitykset edunvalvontavaltuutuksesta ja kaupunginjohtaja Salmisen käynti kertomassa näkemyksiään Jämsän nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Vierailuilla käydään muitten yhdistysten luona, viimeksi 17.11 Nokian Eläkeläisten vieraana. Vierailuilla ja esiintymässäkin käydään vanhainkodissa ja perinteenä on syksyinen vanhainkodin asukkaiden ulkoiluttaminen. Kellokalliolla on käytetty vanhuksia virkistymässä kahvin ja makkaranpaiston avulla. UPM:n Jämsänkosken tehtaalla on myös yksi perinne, jolle nostan hattuani: eläkeläiset saavat järjestää tanssit Ilveslinnassa ilman vuokraa. Muut perinteethän ovat kadonneet tehtaalta. Nokialla käydessämme iski mieleen pieni kateuden poikanen. Meidän on toimintarahat itse hankittava. Nykyaikana harvinainen talkootyö on vielä voimissaan yhdistyksessämme. Kesällä on vihdantekotalkoot, nyt syksyllä olimme Lammilassa luutatalkoissa ja aiemmin Seija järjesti kranssintekokurssin. Joulun lähestyessä osallistutaan myyjäisiin. Luutien ja vastojen ohella myydään käsitöitä ja erilaisia askartelutuotteita. Ilveslinnan tanssien aikana myydään arpoja ja kohtuullisella tuotolla jopa. Ahkeruudella on talous aivan kohtuukunnossa mutta tulevaisuus hiemanpelottaa. Aktiivitoimijat ikääntyvät ja nuoria ei ole tulossa mukaan edes yhdessä rivissä joukottaisesta tulosta puhumattakaan. Tuleva vuosi 2011 on meille merkkivuosi. Jämsänkosken Eläkeläiset täyttää 40 vuotta ja taphtumaa juhlitaan Ilveslinnassa 14.04.2011 Loppukaneettina kaipaan enemmän yhteistoimintaa eri eläkeläisjärjestöjen kanssa. Pitää muistaa ettei meidän etuamme muut aja kuin eläkeläiset itse. Eläkeläiset ovat tärkeitä puolueille vain kaksi viikkoa ennen vaaleja.Silloin meille luvataan kymmenen hyvää ja seitsemän kaunista.Sekin on perinne, että vaalilupaukset unohdetaan kaksi tuntia vaalituloksen selviämisen jälkeen. Reino Welling
Karhulan valinnat
Karhulan Eläkeläiset r.y. on valinnut seuraavat jäsenet johtokunnaksi vuodelle 2011 Raimo Väisänen puheenjohtaja, Matti Lehtinen varapuheenjohtaja, Pirkko Poka sihteeri, Aulikki Väisänen taloudenhoitaja/ jumppavastaava / jäsenkirjuri, Sirpa Karppi matkavastaava, Liisa Kaikkonen keittiövastaava, Aili Heikkilä, Aira Leppänen, Raija Muuri. Varajäsenet: Irja Tikkanen ja Tauno Tikkanen .
Haapaveden valinnat
Puheenjohtajaksi edelleen Teuvo Näätänen ja varapuheenjohtajaksi Timo Kallio. Muut johtokunnan jäsenet ovat Matti Raudaskoski, Lea Rautio, Rauni Kytölä, Erkki Anttila, Helpi Murto ja Veikko Makkara. Vanhusneuvostoon nimettiin Teuvo Näätänen.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 15
Vaalan Eläkeläiset ry:tä juhli 300 kainuulaista ja pohjoispohjalaista
Vaalan eläkeläiset vietti 30 vuotisjuhlaa Vaalan urheilutalolla, jonne oli saapunut juhlijoita Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta liki 300. Vaalan eläkeläiset ry:n syntysanat lausuttiin vuonna 1980 paikallisessa ravintolassa ja nuijittiin tarpeelliset päätökset pöytään. Nyt 30 vuotta myöhemmin yhdistyksen toiminta on vireää, jäsenet osallistuvat innokkaasti monenlaisiin toimintoihin. Juhlan ohjelmassa esiintyi muun ohjelman lisäksi oma lauluryhmämme. Vierailijana ohjelmassa esiintyi mahtava bassolaulaja Erkki Vanhatalo, säestäjänä Pekka Peltola. Muutama viikko juhlamme jälkeen Vanhatalo voitti bassojen sarjassa seniorilaulajien Suomen mestaruuden. Pekka Peltola ja Aila ja Pojat yhtye hoitivat tanssimusiikin. Vaalan kunnan tervehdyksen juhlaan toi kunnanjohtaja Tytti Määttä, hän täytti samana päivänä 30 vuotta. Puheen jälkeen hänet kukitettiin ja Erkki Vanhatalo lauloi hänelle serenadin. Määttä kiitteli eläkeläisten panosta Vaalan asioiden hoitamiseen. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän käsiä vanhustyössä. Toisaalta meillä on suuri nuoriso työttömyys. Kysymys kuuluukin, kuinka saamme nuoret jäämään tänne ja tekemään töitä täällä, Määttä pohti. Juhlapuheen piti kansanedusta-
Vaalan Eläkeläiset ry:tä juhli liki 300 yhdistyksen jäsentä ja juhlavierasta muista yhdistyksistä. ja Merja Kyllönen,joka paneutui puheessaan köyhyyteen ja eläkeläisten asemaan. Suomalaisten eläkeläisten ostovoima on viidenneksi huonoin, kun verrataan EU:n vanhoja jäsenmaita.Onko välittämistä se, että jokainen saa nykyään kantaan vastuunsa itse. Kyllönen kehotti omaishoitajia kapinaan asemansa parantamiseksi. Omaishoidon tukea on laskettu, eikä tarpeellisia vapaapäiviä saa. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassapuuttuu kokonaisnäkemys siitä, kuinka sosiaalista tukiverkkoa pitäisi kehittää. Nyt kun toinen käsi antaa, niin toinen ottaa. Ei tällainen malli toimi. Vaalan eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Taisto Paloniemen mielestä on parempi toimia ja ajaa vanhusten asioita yhdessä kuin vain muistella niin sanottuja vanhoja hyviä aikoja. Eläkeläiset ry on oman toiminnan ohella mukana Vaalan vammais- ja vanhusneuvostossa, Paloniemi kertoi. Yhdistyksen oma toiminta on hyvässä kunnossa virkeiden vetäjien ja innokkaiden jäsenten ansiosta.Yhdistyksessä toimii soitto ja lauluryhmä sekä karaokelaulajat. Juhlan ohjelma osuuden lopussa muistettiin Vaalan Eläkeläisten ansioituneita aktiivi jäseniä kultaisilla ansiomerkeillä.Tämän jälkeen alkoivat tanssit.
Arvi Moilanen
LIMPAN
Kverulantsoppa med nubbar
I
år inföll svenska dagen på samma dag som alla helgons dag. Dagen då man brukar tända ljus på sina anhörigas gravar. Hur som helst så är ju också svenska dagen en dödsdag. Den firas ju till åminnelse av Gustav den andre Adolfs död. Som vi alla säkert minns från skolans historieundervisning stupade han den sjätte november 1636 i slaget vid Lutzen. Detta skedde ju på den gamla dåliga tiden, då svenska hjältekungar härjade i Europa och kämpade tappert till sista finne, som jag alltid brukade jäklas om åt mina svenska vänner på FFC:s skandinaviska sommarskola. Dethär, det sk. trettioåriga kriget var ju - såsom så många krig ännu i dag - kamouflerat till ett troskrig för att försvara vår protestantiska tro mot påvliga ränker. Hur som haver så började slaget vid Lutzen med psalmsång Psalmen som sjöngs "Förfäras ej du lilla hop" är ännu i dag en viktig ingrediens i det finlandssvenska firandet av svenska dagen. Kanske det är för att ge vår finlandssvenska folkspillra mod att motstå stormen mot tvångssvenskan. Faktum är ju att vårt antal hela tiden växer nedåt som kosvansen. Här i Helsingfors är det nog till mångt och mycket vårt eget fel. Vi gifter oss i allmänhet över språkgränsen och sedan följer vi minsta mots-
tåndets lag och talar finska med våra barn, oberoende om svenskan är modersmål eller fadersmål. Trots det kommer vi knappast att under överskådlig tid behöva tända ljus på finlandssvenskhetens grav. Språket lever och mår bra. Fast gamla ord och uttryck går hädan föds det nya hela tiden. Årets nyord nummer ett var utan tvekan könsneutraliteten. Alla medier följde andäktiga höstens kyrkomötes diskussion om könsneutrala äktenskap. Diskussionens vågor gick höga före omröstningen. Då darrade bergen, jorden rämnade och musen föddes: inga äktenskap, ingen välsignelse, men en frivillig bön med de könsneutrala. Bönens text till punkt och pricka skall ännu utformas av biskoparna. Jag kände mig stolt över att ha gått ut ur en sådan velig organisation redan under förra århundrades femte årtionde. Vi finlandssvenska vänstermänniskor har inte tagit firandet av svenska dagen så allvarligt. Några gånger har vi firat en svängsk dag med glimten i ögat, litet på samma sätt som vi firade en jämlikhetens Luciafest, i vilken sankta Lucia ersättes av en manlig Salta Lucifer och tärnorna av lussegubbar. Det oaktat tar jag nog det svenska modersmålet på allvar På det sade jag mina första ord och om man får tro sakkunskapen - och varför skulle man
inte det - så kommer jag troligen också att säga mitt sista ord på svenska. Det man lärt som ung sitter ju i. Modersmålets sång, som också år ett viktigt inslag i firandet av svenska dagen sitter ännu kvar i mitt minne från första versens början: "Hur häligt sången klingar på älskat modersmål" till andra versens slut: "ljud högt, ljud friskt från strand till strand i tusen sjöars land". En av orsakerna till att den sitter så hårt i min skalle kan vara, att den övades i skolans gosskör inför vareviga svenskdagfest. Jag hatade kören. Inte för att jag inte skulle ha tyckt om att sjunga, utan för att kören, som övade efter skoltid, hindrade mig från att hinna i tid till mitt eftermiddagsjobb som springpojke. Jag läste nånstans att Albert Einsteins sista ord aldrig nådde eftervärlden. Trots att des store fysikern levde största delen av sitt liv på engelska sade den dem på sitt modersmål tyska och hans sköterska kunde bara engelska. När denhär tidningen kommer ut har vi också firat självständighetsdagen, som också råkade vara min sjuttiosjunde födelsedag. Också firandet av självständighetsdagen har vi vänstermänniskor oftast överlåtit åt högern. Det oaktat är vi säkert jäkla mycket mera fosterländska än de kapitalägare, som i dag placerar pengar fört-
jänade på finska arbetares flit i länder där arbetskraften är billigare. Sedan har de ännu mage att tala om att sitta i samma båt ock bära samhällsansvar. Fy tusan! När jag hade läst igenom ovanstående var jag tvungen att konstatera, att det trots allt inte blev en klassisk spiksoppa, utan hellre en äkta kverulantsoppa kryddad med en nypa nubbar. Nu skall jag ännu avreda soppan i samma stil med att tillönska er alla en fröjdefull jul och ett gott nytt år, med god mat, goda drycker och vänligt bemötande. Det sistnämnda håller tyvärr på att bli bristvara i den nedskurna, privatiserade och konkurrensutsatta kommunala åldringsvården.
16 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Tampereen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne:
Yhteisöllisyys on elämän eliksiiriä
Tampereen yliopiston ensimmäisenä geriatrian eli vanhustenhoitoopin professorina aloitti tänä syksynä Jaakko Valvanne, joka painottaa sosiaalisuuden merkitystä ikäihmisen terveyden ylläpitäjänä. Poikamaisesti hymyilevä professori Valvanne on iloinen uudesta työpaikastaan. Hän ehti nimittäin jo jäädä osa-aikaiselle eläkkeelle Espoon kaupungin vanhuspalveluiden johtajan tehtävistä. Tosiasiassa hän halusi lähteä pois, koska ei voinut eettisistä syistä hyväksyä säästötoimenpiteitä, joita kaupunki vaati tehtäväksi vanhuspalveluissa. Mutta nyt mies onkin siis palannut takaisin kokopäiväiseen työhön. Tällä kertaa yliopistoon, joka on hänelle täysin uudenlainen työympäristö. Kaikki täällä oli aivan uutta. Jopa pukeutuminen. Voin kulkea täällä villapaita päällä ja farkut jalassa ja ajaa töihin polkupyörällä, Valvanne ihastelee. Hän kertoo lähettäneensä kollegalleen innostuneen sähköpostiviestin, kuinka proffana on kiva olla. Kollegalta tuli tyly vastaus: "Kyllä se arki vielä koittaa.", Valvanne nauraa. mään keskenään psykoterapeuttisia keskusteluja, ja jotkut pitivät päiväkirjaa edistymisestään. Tulosten mukaan yksinäisyys lievittyi, elämänlaatu parani ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö väheni. Osa ryhmistä jatkoi hankkeen jälkeen toimintaa itsenäisesti. Espoossa on vastikään toteutettu masennuksen hoidon tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa kotona asuvien iäkkäiden masennuksen hoitoon käytettiin samanlaisia eilääkkeellisiä hoitomuotoja ja tarvittaessa myös psykoterapiaa. Alustavat tulokset vaikuttavat Valvanteen mukaan lupaavilta. Yksinäisyyshän on lähes masennukseen verrattavissa oleva ilmiö. Joskus ne kulkevat yhdessä, mutta eivät aina. Aina ei yksinäinen ihminen ole masentunut, mutta yksinäisyyskin voi altistaa toimintakyvyn heikkenemiselle ja laitoshoitoon siirtymiselle.
Leikkimielisyyttä elämään
Valvanne viittaa tutkimukseen, jonka mukaan suomenruotsalaisten keskimääräinen elinikä on pidempi kuin muilla suomalaisilla, minkä on päätelty johtuvan sosiaalisesta pääomasta ja kulttuurisesta yhteisöllisyydestä. Valvanteen mukaan yhteisöllisyyden parantavasta voimasta on selvästi saatu näyttöä, ja pehmeistä asioista, kuten yhdessä liikkumisesta, laulamisesta ja tanssimisesta onkin nyt tullut kovaa faktaa, sillä ne kiistattomasti parantavat ikäihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Kun Valvanne täytti kuluneena vuonna 60 vuotta, hän katsoi tilastokirjasta, että vuonna 1950 syntyneillä suomalaismiehillä on keskimäärin 20 vuotta elinaikaa jäljellä. Jos pitää hyvin huolen itsestään. Tässä on liikunta ykkösasia ja siinä rinnalla sosiaalisuus ja sopiva ravitsemus. Valvanne evästää pitämään huolen siitä, että lihakset saavat valkuaisainetta ja pysyvät hyvässä kunnossa. Iäkkäänä täytyy syödä rasvapitoista ruokaa ja proteiineja, ettei kuivuisi ja haurastuisi liian aikaisin. Pitäkää myös huolta läheisistä, läheissuhteista ja ystävyyssuhteista. Ne pitävät yllä terveyttä ja tuovat iloa elämään. Kannattaa itse olla aktiivinen, että ei syrjäydy. Yhdessä tekeminen on hirveän hauskaa, ja elämään tarvitaan leikkimielisyyttä ja iloa, professori neuvoo.
Geriatria kiinnostaa myös nuoria
Professorin nauru on tarttuvaa, kuten myös hänen innostuksensa geriatriaan. Geriatria on äärimmäisen mielenkiintoista, koska se ei ole yksiselitteistä. Edes laboratoriokokeet iäkkäillä eivät käyttäydy samalla lailla kuin muilla. Mutta tärkeintä on, että iäkkäiden kanssa työskennellessäsi opit itse aina elämästä uutta, ja saat sillä tavalla siitä hirveän paljon. Geriatriasta onkin lyhyessä ajassa tullut Tampereen yliopistossa hämmästyttävän suosittu lääkäreiden erikoistumisala. Vielä pari vuosikymmentä sitten se oli kaikkein vähiten suosittu, ja nyt se on jo muutaman suosituimman joukossa. Tällä on varmaan yhteys siihen, että isovanhemmista on tullut tärkeitä henkilöitä. Mummoja ja pappoja tarvitaan hoitamaan lapsenlapsia, että vanhemmat saavat elää aktiivista aikuisen elämää. Monien nuorten lääkäriksi opiskelevien elämässä on nykyisin paljon iäkkäitä ihmisiä, sillä heitähän on nyt paljon ja kaikkialla.
Jaakko Valvanne päätti aloittaa aktiivisen liikunnan harrastamisen täytettyään 60 vuotta. Reippaan professorin työmatkat taittuvat nykyisin polkupyörällä. ta ei myöskään koe tarvitsevansa ambulanssia? Valvanne kertoo kartoittaneensa työryhmänsä kanssa Espoossa iäkkäiden palvelujärjestelmää. Kuviosta tuli niin suuri, että ei löytynyt riittävän isoa paperia, mihin se olisi mahtunut. Loppujen lopuksi yhteen teipatut paperit peittivät koko seinän. Kaavio on esillä edelleen muistuttamassa, että järjestelmä on saatava johdonmukaisemmaksi ja selkeämmäksi. Myös Tampereella on tarvetta kehittää akuuttihoitoketjua iäkkäiden äkillisissä sairastumistilanteissa, ja tähän kannattaa kytkeä tutkimus mukaan. Tutkimme järjestelmää ja sovimme parannuskeinoista. Sitten seuraamme, kuinka parannukset ovat muuttaneet palveluiden tavoitettavuutta. Tämä tutkimus on Valvanteen mukaan 80-prosenttisesti palvelujärjestelmän ja 20-prosenttisesti kliinistä kehittämistä, eli esimerkiksi kuinka osataan havaita ja hoitaa geriatrisia oireyhtymiä kuten aliravitsemustilaa, depressiota tai muistisairautta. Esimerkiksi alkoholin käyttö on lisääntynyt iäkkäillä ihmisillä, mutta liikakäyttö voi jäädä piiloon monen epäselvän oireen, kuten kaatuilun tai aliravitsemuksen taakse. Valvanteen mukaan muistisairauksia on kuitenkin vähemmän kuin mitä ennakoitiin 20 vuotta sitten. Se on kuitenkin tavattoman yleistä ja siihen liittyy usein masennusta, joten se on raskasta myös lähipiirille. Masennuksen hoidossa on viime vuosina alettu kiinnittää entistä suurempi huomio sosiaalisen ympäristön ja yhteisön merkitykseen. Valvanne kertoo muutama vuosi sitten tehdystä Vanhustyön keskusliiton geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeesta, jossa hankkeeseen osallistuneille kehiteltiin yhteisöllisiä ryhmätoimintamuotoja. Kolmen kuukauden ajan ikäihmiset kokoontuivat yhdessä joko liikkumaan, harrastamaan taidetta tai vaikkapa käy-
Iäkkäiden palvelujärjestelmää parannettava
Entä mistä uusi proffa aikoo aloittaa työsarkansa Tampereella? Meillä on monissa kaupungeissa palvelujärjestelmän hahmottaminen iäkkäille ja heidän läheisilleen vaikeata. Jos iäkäs ihminen kaatuu kotonaan, eikä pääse itse ylös, niin mihin hän voi soittaa, jos hänellä ei ole turvaranneketta, mut-
Masennusta hoidetaan sosiaalisuudella
Iäkkäiden määrän kasvaessa kasvaa myös muistisairaiden määrä.
Teksti ja kuvat: IITA KETTUNEN
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 17
Pitkän linjan osuuskauppamiehet aikovat kirjoittaa elämäntyöstään
Luulen, että nykyinen kvartaalitalous aiheuttaa niin suuria ongelmia, että osuustoimintakin saattaa nousta uudelleen yhdeksi merkittäväksi vaihtoehdoksi raa´alle kapitalismille, sanoo iisalmelainen Aimo Mursu. Martti Heikkinen Sonkajärvelttä suhtautuu osuustoiminnan tulevaisuuteen epäilevämmin. Työväenliikkeen sadan vuoden aikana kerätty omaisuus on kerran tuhottu, tuskin se enää toista kertaa nousee, Heikkinen sanoo.
Tosin SOK on luopunut tuotannostaan. Eikä halpamaissa tuotteiden teettäminen kuulu osuustoiminnan periaatteisiin. Martti arvioi, että kehitysmaissa osuustoiminta varmastikin toimii, mutta kehittyneessä kapitalismissa se näyttää olevan ongelmallista. Työväenliikkeen sadan vuoden aikana kerätty omaisuus on kerran tuhottu, tuskin se enää toista kertaa nousee. Lisäksi nykyinen mainonta on niin räikeää ja kovaa, että se saa ihmiset juoksemaan kaupoissa mainosten mukaisesti. Olemme kuluttajia, emme toimijoita. Tietenkin tulevaisuudessa häämöttävä raaka-ainepula saattaa kääntää asioita moneenkin suuntaan. Aimon mielestä ei pidä unohtaa, että ihmiset joutuvat kuitenkin aina miettimään, miten he saavat toimeentulonsa ja miten yhteiskunta toimii heidän etujensa kannalta. -Osuustoiminnan on herätettävä ihmisissä kiinnostusta. Sitä ei voi ylhäältä ohjailla kuten mainontaa. Saattaa olla niinkin, että kvartaalitalous joutuu umpikujassaan etsimään uusia keinoja vanhoista eväistä, eli puhaltamaan pahimpia paineita pois osuustoiminnallisten periaatteiden avulla. Martin ja Aimon mielestä muisteluksia elämäntyöstä E-osuusliikkeen palveluksessa olisi aika kirjata ylös. Miten ajat ja arvot ovat 60 vuoden aikana muuttuneet suhteessa ruohonjuuritason osuustoimintaan. -Kova ja raaka kilpailu ei välttämättä motivoi ketään tekemään paremmin. Korkeintaan se pakottaa tekemään asiat tietyllä yhdellä kaavamaisella tavalla. JUHA DRUFVA
Martti Heikkinen syntyi Kotkassa 1930, iisalmelainen Aimo Mursu Posiolla 1936. Aimo on kiertänyt Eosuusliikkeen palveluksessa lähes koko Suomen, Martti Itä-Suomen. Toisena yhdistävänä tekijänä heillä on kirjoittaminen. Eläkeläiset ry:n julkaisema Rukiista leipää -kokoelma yhdisti heidät muistelemaan elämäänsä ja kommentoimaan myös osuustoiminnan tulevaisuutta. Aimo on sotaorpo, äiti meni uusiin naimisiin 1946. Aimo oli isäpuolensa kanssa savotoilla kymmenvuotiaasta lähtien kunnes 1952 meni Rovaniemelle kauppakouluun. Valtio maksoi opinnot sotaorvoille. Muuten ei olisi ollut varaa lähteä opintielle. Martti kertoo joutuneensa isänsä kanssa pöllimehtään jo 6-vuotiaana. Kävin häthätää pakollisen kansakoulun, todistuskin oli kohtalainen, vaikka olin pöllimetsässä joka toinen päivä sekä yöt ja pyhät. Kotkan sahateollisuuskouluun teki mieli pyrkiä, mutta ne haaveet tyssäsivät rahattomuuteen. Koulun jälkeen varsinkin Sotkamon ja Sonkajärven metsät tulivat tutuiksi. Martin elämässä tapahtui suuri käänne 15. marraskuuta 1956, kun hänet tempaistiin suoraan pöllimetsästä myymälänhoitajaksi. Rautavaaran Rasinmäen osuuskaupanhoitajana aloitin E-liikkeen palveluksessa. Sitten 1962 siirryin Rautavaaran Rannankylän kaupanhoitajaksi. Kaupparakennus oli vanha riihi. Kaljapullot halkeilivat tiskillä pakkasöinä. Oli
Lapsuus- ja nuoruusmuistojen ylöskirjaamisen jälkeen Martti Heikkinen (oi.) ja Aimo Mursu aikovat kirjoittaa elämäntyöstään E-osuusliikeen palveluksessa. ne siihen aikaan vielä melkoisia hotelleja E-osuusliikkeenkin sivumyymälät. Martti valmistui myymälänhoitajaksi 1969 ja lihamestariksi 1971. Nurmeksessa hän toimi myymälänhoitajana vuosina 196677. Sitten vietiin myymälä alta. Hän joutui siirtymään alakerrassa sijaitsevan ravintolan vahtimestariksi. Meno ravintolassa oli sen verran railakasta ja asiakaskunta värikästä, että Martin aikana yli 50 vahtimestarikokelasta kävi testaamassa hermojaan, mutta jokaiselta ura katkesi lyhyeen. Puolen tunnin työsuhde oli lyhyin. Tarkalleen ottaen olin Eliike Rajakarjalan omistamassa Nurmeksen Porokylän Kellariravintolassa vahtimestarina 19 vuotta 6 kuukautta ja 14 päivää. Porokylä-nimi tulee siitä, että koko kylä on aikoinaan palanut poroksi. Aimo valmistui keväällä 1954 Rovaniemen kauppakoulusta merkantiksi. Hän ei ehtinyt käydä koulun jälkeen edes kotonaan Posiolla äitiään tervehtimässä, koska myymäläapulaisen paikka odotti 17.5.1954 Sodankylässä Osuusliike Lapinmaan myymälässä. Aimo jäi eläkkeelle 1993 Iisalmen EKA-Marketin johtajan paikalta. Tuolloin alasajossa ollut E-osuuskunta laittoi vanhempia työntekijöitä eläkeputkeen. Aimon työtodistukseen merkittiin sittemmin työmarkkinoilla tutuksi tullut lause: Työsuhteen päättymisen syynä tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Martti kertoo ostaneensa Aimolta EKA:n viimeisen aukiolopäivän viimeisinä tunteina radion. Aimo on ollut 12 vuotta Iisalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Kahden vuoden kuluttua yhdistys täyttää 50 vuotta ja parhaillaan kerätään aineistoa mahdollisen historiikin julkaisemiseen mm. jäsenistöä haastattelemalla. Aimo on koonnut 30-sivuisen pohjamateriaalin. Vuonna 1963 perustetun yhdistyksen alkutaipaleelta pöytäkirjoja löytyy, mutta sitten vasta vuodesta 1970 lähtien. Martti valittelee, että Sonkajärven Eläkeläisten kuten SKDL:n, SKP:n ja ayjärjestöjen aineistoa ei ole juurikaan säilynyt. Kadoksissa ovat jopa yhdistysten liput. kaupassa olisi tulevaisuudessa paljoakaan toivoa menestyä. Siwat eivät pysty nytkään kilpailemaan hinnoissa toisten suurkauppaketjujen kanssa. Aimo toteaa, että osuustoiminta alkoi Englannissa 1840-luvulla, koska työläisillä oli kova tarve saada kunnon tuotteita kohtuulliseen hintaan. Kankurit lähtivät ensimmäisinä toteuttamaan osuustoimintaa. Hyöty tulee käytön, ei sijoituksen mukaan. Tämä periaate sai valtavan kannatuksen. Luulen, että nykyinen kvartaalitalous aiheuttaa niin suuria ongelmia, että osuustoimintakin saattaa nousta uudelleen yhdeksi merkittäväksi vaihtoehdoksi globaalille raa´alle kapitalismille. Osuustoimintahan lähtee paikallisuudesta, se on ihmisen lähellä olevaa toimintaa.
Osuustoiminta voi vielä nousta
Martti ei jaksa oikein uskoa, että vasemmistolaisella osuustoiminnalla vähittäis-
Osuustoiminnan Rochdalen säännöt
Osuustoiminta käynnistyi menestyksellisesti Englannissa Rochdalen pikkukaupungissa 1844, kun 28 kankuria perusti ruokatarvikekaupan. Yhteistoiminnan pohjaksi kankurit laativat ns. Rochdalen säännöt. 1. Tarvittava pääoma kerätään jäseniltä, ja he saavat osuudestaan sovitun koron. 2. Hintojen on oltava normaalilla tasolla, ja velaksimyynti on kiellettyä. 3. Ylijäämä on jaettava jäsenten kesken heidän ostojensa mukaisessa suhteessa (hyvitys). 4. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. 5. Tietty prosenttimäärä nettoylijäämästä on käytettävä neuvonta- ja valistustyöhön. .Työväki perusti Suomen ensimmäiset kulutusosuuskunnat Tampereella 1900-01. Kulutusosuuskuntain osuus vuoden 1952 kulutustavarain tukkukaupasta oli peräti kolmannes. Kulutusosuuskuntain keskusliitolla (KK) oli 1959 230 omaa tuotantolaitosta, meijereitä, leipomoita, makkara- ja virvoitusjuomatehtaita, teurastamoja, myllyjä, konekorjaamoita, eines-, jäätelö- ja säilyketehtaita. OTK:lla oli 30 tuotantolaitosta elintarvike-, vaatetus- ja rakennustarviketeollisuuden alalla. Löytyi sellaisia kuin kalanjalostamo Kontio& Kontio Oy, perunajauho- ja mallastehdas Oy Peruna Tampereella, vanutehdas Keru Oy Hyvinkäällä. Vuonna 1904 perustetun SOK:n edustajakokouksessa Väinö Tanner julisti osuuskauppaliikkeen olevan perustarkoitukseltaan sosialismia ja tähtäävän samaan tarkoitukseen kuin sosialismi. Keskusosuusliike OTK perustettiin 12. joulukuuta 1917. Taide on kuulunut kiinteänä osana edistyksellisen E-osuusliikkeen toimintaan perustamisesta lähtien. Osuuskunta Tradekalle on periytynyt eri puolilta Suomea monipuolinen kokoelma taidetta käsittäen lähes 600 taideteosta yli 200 taiteilijalta. Kuvataidetta on hankittu edistysmielisten osuuskuntien tiloihin konttoreihin, myymälöihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Teoksia on hankittu paikallisesti ja paikallisiin aikalaistaiteilijoihin painottuen. Vuonna 2007 Tradeka julkaisi Petja Hovinheimon toimittaman teoksen "Kokoelma kotimaista taidetta," jossa esitellään taidekokoelman teokset ja taiteilijat. Tradekan taidekokoelmaa kartutetaan edelleen. (JD)
18 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Kesän muistoja Ylöjärveltä
Viime kesää kannattaa muistella vieläkin. Pitkästä aikaa upea kesä, ehkä liiankin kuuma. Kaunis ilma oli silloinkin, kun vietimme Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan aluejärjestöjen kesäjuhlaa Ylöjärvellä Toivolan lavalla elokuun alussa. Yöllä satoi, mutta päivästä tuli kaunis. Kauniilla paikalla järven rannalla oleva Toivolan lava on vanha ja pelkästään tanssipaikka. Siksi Ylöjärven työväentalolta tuotiin sinne kahdella peräkärryllä tuoleja, jotta juhla ei menisi pelkäksi seisoskeluksi. Aikaisesta aamusta ahkerat emännät olivat jo työn touhussa, ja niin tarjoilut ja hernekeitot olivat hyvissä ajoin kaikkien halukkaiden saatavilla. Pihaan oli pystytetty suuri teltta ja sinne pöytä tuoleineen. Sielläkin oli mukavaa syödä tai vain istuskella juttelemassa. Sateella se olisi ihan ehdoton. Meitä eläkeläisiä tuli paljon. Pihalla oli useampikin linja-auto. Ulkona sai lättyjä hillolla ja hernekeittoa sekä kuumia makkaroita. Sisällä oli kahvitarjoilu, kaikille siis maun mukaan. Musiikista huolehti Dementitos, solistina Arvi Saarinen haitarinsa kera. Tervehdyspuheen piti Pirkanmaan aluejärjestön puheenjohtaja Matti Tolvanen. Juhlapuheen piti Kalevi Kivistö. Ohjelma oli hauskaa ja kepeää. Blondeilla oli taas pohdittavaa mielestään tärkeistä asioista. Pistäytyi siellä Kurun Santrakin pohtimassa, kuuluuko hän nyt pukunsa käännettyään samaan porukkaan kuin takinkääntäjät. Oli liikuntaesitys ja vitsejäkin kuulimme. Kyllä sai nauraa ja ääneen naurettiinkin, kun Hämeen hitaat saivat taas osansa: kertoja oli Porista. Lopuksi tietysti tanssittiin hyvän musiikin tahdissa tai nautittiin ulkona kauniista ilmasta ystävien seurassa.
Ensilumen musiikkikurssi voimaannutti Kemijärvellä
L
okakuun puoliväliä lähestyttäessä satoi ensilumi eteläiseen Lappiin. Silloin kokoontui pohjoisen eläkeläisyhdistyksistä musiikin harrastajia Kemijärvelle Raahen ja Sodankylän väliltä 35 laulajaa ja 13 soittajaa alueelliselle musiikkikurssille, opettajinaan, monille eri työväenjärjestöissä toimineille tutut, musiikin ammattilaiset Reino Bäckström ja Pentti Ilmonen. Noiden päivien aikana monet eläkeläisyhdistyksissä musiikkitoiminnasta vastaavat, tai vain harrasteryhmissä mukana olevat, saivat asiantuntevia vinkkejä kehittää ryhmänsä toimintaa. Harjoiteltiin mm. äänenavausta, sanojen oikeaa ääntämistä ja painotusta sekä oikeaa hengitystä laulaessa, tutustuttiin erilaisiin rytmeihin, nuottien aika-arvoihin ja vähän niitä muuttaviin lisämerkkeihinkin nuottikuvassa. Antoisinta kuitenkin oli itse laulaminen suurella joukolla osaavan orkesterin säestyksellä ammattilaisten johtamana. Suuri joukko mahdollisti myös monien tuttujen kappaleiden kuulemisen neliäänisinä kuoroversioina, mihin ei pienemmissä yhdistyksissä ole aina riittävästi eri äänialaisia harrastajia. Perinteisten kuorolaulujen lisäksi kappalevalikoimassa näkyi myös ensi kesän retkeily- ja kulttuuripäivien teema, Saimaaseen liittyvät laulut. urssin musiikillinen anti ei kuitenkaan jäänyt Työväentalolla vedettyyn viralliseen kurssiohjelmaan, vaan mieleenpainuvimmat ja harrastajajoukkoa tunnetasolla yhdistävimmät musisoinnit ja laulamiset jatkuivat myös Lohiportissa,
Esiintymässä Hormoonisiskot yhteisessä majapaikassa. Kemijärven työväenjärjestöjen musiikin voimamies, Lauri Luttinen, oli nimittäin onnistunut järjestämään kurssilaisten yöpymiset rakennukseen, jossa ei ollut muita vieraita. Soitto ja laulu saattoi näin jatkua vielä iltapalan jälkeen pikkutunneille asti. Meitä kotoa kulkeneita siitä paitsi jääminen harmittaa tietysti vieläkin. Torstai-illaksi kurssilaiset järjestivät lisäksi Lohiportin ravintolasalissa yleiset tanssit, joissa kaikki halukkaat soittajat ja laulajat pääsivät hankkimaan esiintymiskokemusta yleisön edessä. Tuotto meni Lapin Aluejärjestölle, jonka maksamana oli myös kaksi kurssilaista, joiden vastuulla on suunnitella ohjelmaa kolmen pohjoisen aluejärjestön yhteisille kesäpäiville, jotka järjestetään Levillä ensi vuoden kesäkuussa. Perinteistä tanssimusiikkia soittava suuri hanuriorkesteri, rytmiryhmän ja Pentti Ilmosen saksofonin vahvistamana, monien osaavien laulusolistien kera, sai monen tanssijalan kepeäksi jopa orkesterin soittajia haettiin tanssimaan, mutta ison orkesterin menoa se ei haitannut. Lappilaisten kanssa syystärräyksillä Kuntorannassa olleet muistanevat tanssien taukomusiikin aikana vallinneen hurmoksen, kun soitosta vastasi hanuriorkesteri. Illan aikana sai myös lappilaisen kantaesityksensä Maxi Kaukosen sanoittama ja Reino Bäckströmin säveltämä "Viimeinen savu", joka kertoo sellutehtaan lopettamisesta ja kosketti kemijärveläisiä erityisesti, mikä kuului myös suosionosoituksissa. Torstainakaan soitto ja laulu ei päättynyt vielä edes tanssien loppumiseen, vaan se jatkui majapaikan aulassa tällä kertaa myös opettajat mukana. Laulettiin erilaisia, kullekin paikalla olleelle kurssilaiselle tärkeitä lauluja. Suurinta suosiota saivat kuitenkin perinteiset työväenlaulut, joiden syntytaustojakin saimme kuulla Reinolta. Näiden yhteisten laulujen ja keskustelujen pohjalta syntyi lopulta ajatus, että Reinon tietämys työväenlaulujen syntyhistorioista pitäisi hyödyntää aivan omana kurssinaan niin kurssilaiset kuin Reinokin olivat heti valmiita sellaisen järjestämiseen, ainakin Lapissa. Me Rovaniemeltä kulkeneetkin ymmärsimme tällä kertaa jäädä yöksi ja päästä osalliseksi näistä elämyksistä.
V
K
iimeisenä kurssipäivänä, perjantaina, palauttelimme päivän aikana opittua mieleemme ja kävimme palautekeskustelua, jossa totesimme yhteisen halun jatkaa esim. edellisenä iltana (yönä) esiin nousseen työväenlaulujen historian kurssin merkeissä. Totesimme lisäksi Kemijärven Työväentalon ravintolasalin toimivaksi kurssipaikaksi ja haluamme vielä tässä kiittää Kemijärven Eläkeläisten keittiöryhmää kahvien ja välipalojen järjestämisestä.
Kuva ja teksti: KARI PUOLAKKA
Puikulat ja mustat
Kiitoksia Martti Taunonpojalle syksyisestä perinneruokaohjeesta ja venejärviläisestä murteesta (Eläkeläinen 5/22010). Kaikki varmaan huomasivat, että se oli kirjoitettu lappilaisella kielellä. Onhan niitä puikuloita joskus tullut maistetuksi ja huomasin tässä eräänä päivänä, että niitä saa myös täältä etelän kaupoista. Siitä vaan etelän ihmiset nauttimaan. Eivät ne teitenkään ole niin makeita kuin vasta kuokitut. Mutta miksi puutuin tähän pottuasiaan tai näin etelessä kasvaneella potaattiasiaan. Syy on se, että on niitä hyviä pottuja muitakin lajeja. Minun mieleeni muistuvat mustat perunat. Niitä oli meilläkin ennen jokunen muiden perunoiden seassa. Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten asuimme Kajaanin maalaiskunnassa, ostimme niitä torilta ja haimme niitä myös Vuoreslahden kylästä naapurimme Heikkisen Helmin entiseltä tilalta Parkkisilta. En tiedä, vieläkö niitä Kainuussa kukaan viljelee. Kainuulaiset varmaan tietävät. Yritin etsiä netistä tietoja, mutta en löytänyt tietoja koko mustasta perunasta. Koska ne olivat hyvin säilyviä, niitä syötiin vasta kevätpuolella. Eräs hupaisia juttu mustasta perunasta. Oltiin jo muutettu Vantaalle ja meidän nuoremmat lapsemme olivat Sotungin koulussa. Siellä oli ruokailussa kuoriperunoita ja eräs oppilas oli sattunut saamaan mustan perunan. Kauhuissaan oli huutanut, mikä tämä on. Meidän Taina sattui kuulemaan ja näkemään perunan. Hän huutamaan, että "minulle se", koska varsinkin hän piti niistä mustista perunoista. Perunahan se oli ennen köyhien tavallisin ruoka ja muistan, kuinka lapsena maistui hyvältä, kun pöydässä oli keitettyjä perunoita, vastaleivottua leipää, vastakirnuttua voita ja piimää sekä suolasilakoita. Juhlaa oli sekin, kun perunannoston aikaan tehtiin pellolle nuotio ja hiilloksessa paistettiin perunoita. Nokisia olivat, mutta maistuivat hyvältä. Muistan myös sota-ajalta yhden kesän sekä sitä seuraava talven. Kesä oli niin sateinen ja kylmä, että perunatkaan eivät kasvaneet peukalonpäätä isommiksi, eikä satoa saatu senkään vertaa kuin simentä oli maahan pantu. Sitä en muista, mistä saatiin seuraavan kevään siemenperunat. Vilja ei ehtinyt kypsyä ja se lakosi ja iti pellossa ennen korjuuta. Tuli niistä tunkkaantuneita jauhoja, joten leipä maistui tosi pahallle. Kaupasta ostettu korttivoi oli vanhaa ja härskiintynyttä. Voileivän syönti ei ollut makuelämys. Pakko oli kuiteniin syödä, kun ei muutakaan ollut.
Ritva Pajunen
Sirkka Tervonen
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 19
Juhlakansaa riitti Tapiolassa
Tampereen juhlissa kysyttiin sitäkin, minkä ikäisenä saa ihminen toista rakastaa
Tampereen Eläkeläiset ry:n 55-vuotisjuhlat vetivät Kissanmaan Tapiolan salin täyteen. Enemmän kuin puolet järjestön 600 jäsenestä oli paikalla. Yhdistyksessä toimivien yhdentoista harrastekerhon kädenjälki näkyi juhlissa. Tampereen Eläkeläisten kuoro Taipumattomat esiintyi Aune Miettisen johdolla, säestäjänä Antti Huusari. Naisten liikuntaryhmä, sketsiryhmä, kuoro, itämainen tanssiryhmä sekä salonkitanssiryhmä esiintyivät. Kyröskosken 126 vuoden ikäinen VPK:n soittokunta viihdytti. Varapuheenjohtaja Taavi Lintunen toimi juontajana. Tampereen kaupungin sekä ikäihmisten lautakunnan tervehdyksen toi tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta. Hänen mukaansa yhteisöllisyyden merkitys kasvaa. Tavoitteena on, että jokaisella on ainakin yksi läheinen ihmissuhde, josta voi sanoa, että juuri tuo ihminen on minua varten, hän on minulle tärkein. Toivon, että Tampereen kaupunki voi myös tulevaisuudessa olla yhdistyksenne yhteistyökumppani. Tampereen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Timo Mustosen sanoin vireä ja aikaansa seuraava järjestö on maan vanhin eläkeläisjärjestö. Vuoden 1956 alusta kansaneläkelaki muutti kansaneläkkeen kaikille kuuluvaksi. SKDL kannusti eläkeläisiä yhdistämään voimansa etujensa ajamiseksi, ja Tampereella viesti otettiin vastaan. Viimeisen 15 vuoden aikana on tamperelaisia ikäihmisiä puhuttanut toimeentulon heikentyminen sekä vanhustenhuollon tilan heikentyminen, Mustonen totesi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tervehdyksen tuoneen Minna Sirnön mukaan keinutuolivallankumous tapahtui 50-luvulla. Siitä lähtien eläkeläinen on ollut hyvin toisenlainen kuin Olavi Virran tulkitsema rantamökissä istuva vanhus harmajapää. Eläkeläinen on aktiivinen, vaik-
Sketsiryhmä kuvasi elämää palvelutalossa. ka köyhyys, eriarvoisuus ja avuntarve eivät ole mihinkään kadonneet. Nykypäivän köyhällä on 20vuotiaan työttömän nuoren miehen sekä yksinään asuvan vanhemman naisen kasvot. Takuueläkkeen ulkopuolelle jää iso joukko pieneläkeläisiä. Vasemmistoliitto vaatiikin, että takuueläke on nostettava vähintään 750 euroon kuukaudessa. Sirnön mukaan meillä jokaisella on oikeus iästä riippumattomaan hyvään elämään. nen ja työurien pituus, vanhustenhuollon resurssien riittävyys sekä eläkeläisten toimeentulo. Eläkeiän nostamista perustellaan eliniän pidentymisellä. Kivistö muistutti, että eläkkeellä olevien eliniän piteneminen ei ole sama asia kuin koko väestön eliniän piteneminen. Meidän sukupolvemme on 57 vuotta pitempään eläkkeellä kuin vanhempamme tai isovanhempamme. Sadan vuoden aikana keskimääräinen elinikä on noussut 40 vuodella. Samaan aikaan reaalikansantalous on kasvanut kymmenkertaisesti. Väestön ikärakenteen muutos ei anna Kivistön mukaan minkäänlaista aihetta paniikkiin. Suomalaiset vanhukset ovat yhä paremmassa kunnossa, joten toisten avun varassa eläminen koko ajan lyhenee. Kivistö arvioi valtiovarainministeri Kataisen tuntevan huonosti pieneläkeläisten arkea. Kataisen mielestä verotuksen painottuminen kulutukseen antaa jokaiselle mahdollisuuden valita, maksaako veroa vai ei. Yli 700 000 eläkeläistä saa kuukaudessa vähemmän eläkettä kuin 1040 euroa. Pieneläkeläinen on vaikean valinnan edessä miettiessään, ostaako vai ei, jos haluaa pysytellä hengissä. Pirkanmaan vasemmistonaisten tervehdyksen tuonut Ulla-Leena Alppi korosti myös, että lähes miljoona suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Heistä paljon on juuri pieneläkeläisiä. toista rakastaa: "Jos liian nuori oot, pitää odottaa. Vanhanako pitää lupaa lapsiltansa anella." Kalevi Kivistö muistutti myös, että päättäjät jättävät usein huomioimatta, kuinka tärkeää on eläkeläisten tekemä monipuolinen vapaaehtoistyö. Punainen Risti on laskenut, että yhden vapaaehtoistyötä tekevän kansalaisen vapaaehtoistyön arvo on vuosittain noin tuhat euroa. Suomessa meitä eläkeläisiä on 1,4 miljoonaa. Voi vain arvailla, millainen voimavara me olemme vapaaehtoistyönkin kannalta katsottuna, Kivistö totesi. Eläkeläiset ry:n hallituksen myöntämät kultaiset ansiomerkit luovutettiin Tampereen juhlassa Tuulikki Lindenille, Pekka Ruohoselle, Tuula Tuomelle, Tuula ja Raimo Siimekselle, Pirkko Lindholmille, Vuokko Mikkolalle, Kirsti Edmanille, Rauno Jokiselle, Eila Mathlinille ja Pekka Luodekselle.
Vanhukset yhä paremmassa kunnossa
Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi juhlapuheessaan kolmen asian olevan pinnalla: kansalaisten eläkeiän nostami-
Harley Parkinsson ja vapaaehtoistyö
Sketsiryhmä riemastutti ajankohtaisuudellaan. Sketsissä käsiteltiin niin ikäihmisten rakkausasioita kuin suhdetta omiin lapsiin ja lasten suhdetta ikääntyviin vanhempiinsa. Tytär halusi maksattaa palvelutalossa asuvalla isällään rintaimplanttinsa ja kieltää isältään seurustelusuhteen nuoruuden rakastettuunsa. Rollaattori sai uuden nimen Harley Parkinsson sekä kuulolaitetta kutsuttiin korvakoruksi. Kalevi Kivistö puolestaan totesi, että Pohjanmaalla rollaattoria kutsutaan Laihian mersuksi. Sketsin lopussa laulussa kysyttiin, minkä ikäisenä saa ihminen
Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö, Pirkanmaan Vasemmistonaisia edustanut Ulla-Leena Alppi sekä Tampereen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Timo Mustonen.
Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA
20 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Konstan jylhillä jäljillä
Teimme kulttuuri- ja terveysretken Kaustisen terveyskylpylään. .Meitä oli 55 savolaista, mutta saimme erittäin lämpimän vastaanoton. Meidät tutustutettiin hyvin taloon ja sen tavoille Illalla järjestetyssä tilaisuudessa matkailuopas Terttu Hanhikoski kertoi meille hyvin yksityiskohtaisesti Konsta Jylhän elämästä ja musiikista. Esittely eteni jaksoittain, ja saimme jaksojen välissä kuulla Jylhän musiikkia huipputaitavien Kaustisen purppurapelimannien esittämänä. Meiltä monelta vierähti kyynel silmäkulmaan, kun kuuntelimme Vaiennutta viulua ja hänen muitakin upeita kappaleitaan. Toisena päivänä tutuistuimme aivan ruumiillisesti Kaustisen tarjontaan. Kaikki saivat osansa jäsenten korjaamisesta. Illalla jalka oli parketilla kevyt. Kaikki olivat mukana ja hauskaa oli. Sanotaan, että matkailu avartaa. Ainakin sosiaaliset kontaktit lisääntyvät ja se on meille ikääntyville ihmisille erittäin tärkeää. Palautteena tuli kiitosta, että vaihteeksi oli järjestetty tällainen matka. Raimo Heikkinen
Himangalla kukoistaa kulttuuri
Himangan Eläkeläiset ry:n juhla kertoi harrastustoiminnan roimasta voimasta
Himangan Eläkeläiset ry Keski-Pohjanmaalta tunnetaan vireästä ja monipuoliesta harrastustoiminnastaan. Siitä saatiin oiva näyte yhdistyksen 45-vuotisjuhlassa Roiman talolla lokakuun puolivälissä. Koko ohjelma oli luonnollisesti yhdistyksen omien ryhmien ja esiintyjien tuotantoa. Juhlaan tulleet saivat nauttia esittävän taiteen kaikista lajeista. Juhlassa esiintyivät yhdistyksen hanuristiryhmä, lauluryhmä ja tanssijat, lausujista Kaino Grönqvist ja Rauni Ontronen sekä puheenjohtaja paitsi puhujana myös soololaulajana. Meillä on toimeliaita jäseniä ja ohjaajia, jotka saavat paljon aikaan, sanoo yhdistyksen puheenjohtja Heikki Spak harrastustoiminnan taustasta. Spak kertoo, että yhdistykseen alkoi kymmenkunta vuotta sitten tulla pikkuisen nuorempia jäseniä, jotka ovat saaneet harrastustoimintaan uutta eloa. Himangalla, kuten koko alueella, on perinteisesti harrastettu työväenkulttuuria ja erityisesti musiikkia. Kun yhdistyksessä tehdään monenmoista, on siihen alkanut pikkuhiljaa tulla uusia ihmisiä. Näin toiminta on saatu säilytetyksi vireänä, Spak sanoo. Yhdistyksen harrastustoiminnassa vankka sija on musiikilla ja laululla, mutta myös yhdistyksen lausujat ja lausuntaryhmä sekä tanssijat niin ikään ovat tunnettuja taidoistaan. esiintymään. En ole sen kummemmin opetellut laulamista. Oikastaan se alkoi työssä rehunvalmistuksessa. Kun iltasella pestiin laitteita ja paikkoja, niin rupesin lauleskelemaan. Spak antaa harrastuksestaan tunnustusta myös Liisa Varjoselle Yksipihlajan Eläkeläiset ry:stä. Kun tulin eläkeläisiin ja aloin kulkea yhdistyksen reissuilla, veti Liisa minut bussimatkoilla mukaan lauluköörikin. Olin niin ujo, että istuskelin bussin alapenkillä ja lauloin siellä. Sittemmin laulusta on tullut yhä suurempi osa Spakin elämää. Nykyään hän vetää myös kunnan koululla yhteislaulua yhdessä veljensä kanssa.
Heikki Spak lauloi Kulkuriveljeni Jan -balladin
Täydennystä kannuksesta
Himangan Eläkeläisissä on hieman vajaa 200 jäsentä. Sitä voi pitää hyvänä saavutuksena, kun entisessä Himangan kunnassa, nykyisessä Kalajoen kaupunginosassa, on 3 100 asukasta. Liki seitsemän prosenttia väestä siis kuuluu yhdistykseen. Yhdistys on saamassa ensi vuoden alussa täydennystä Kannuksen eläkeläisistä. Siellä toimiva yhdistys siirtyy ainakin toistaiseksi lepäämään ja suuri osa jäsenistä siirtyy Himangan Eläkeläiset ry:n jäseniksi.
Valkeakosken valinnat
Valkeakosken Eläkeläiset ry valitsi syyskokouksessaan puheenjohtajaksi ensi kaudelle Jouko Pesosen ja varapuheenjohtajaksi Martta Kurosen. Johtokuntaan tulivat puheenjohtajien lisäksi Sirkka Helenius, Tuure Hietanen, Raija Isoherranen, Paavo Järvenpää, Raili Kivikko, Hellin Lahti, Sisko Manninen, Markku Petterqvist, Pirkko Rantala, Vesa Ruskeeniemi ja Martti Vartiainen. Varajäseniä ovat Eeva Tamminen, Raili Rantala ja Tauno Perttala. Matkavastaavana jatkaa Martti Vartiainen, kuoroa johtaa Tuure Hietanen ja emäntiä vetää Arja Toivonen. Salimestariksi valittiin Kari Saukkonen. Käsityökerhoa vetää Raili Kivikko ja senioritanssijat kutsuu koolle Arja Toivonen. Arpajaistoiminnasta vastaavat Hellin Lahti ja Greetta Laukka. Yhdistystä edustavat Pirkanmaan aluejärjestön kokouksissa Paavo Järvenpää, Jouko Pesonen, Pirkko Rantala, Vesa Ruskeeniemi ja Martti Vartiainen. KSL:n Valkeakosken opintojärjestössä yhdistystä edustaa Paavo Järvenpää, Rauhanpuolustajien Hämeen piirissä Martta Kuronen. PAAVO JÄRVENPÄÄ
Laulava puheenjohtaja
Myös yhdistyksen puheenjohtaja harrastaa laulamista. Hän lauloi juhlassa veljensä Mauri Spakin säestämänä Kulkuriveljeni Janin ja Heimo Anttiroikon, yhdistyksen edesmenneen aktiivijäsenen ja maineikkaan musiikkimiehen, Laulajan laulun. Lauluryhmässäkin hän ehti
PEKKA ISAKSSON
Kaino Gröngvist kuuluu yhdistyksen oiviin lausujiin
Laulajilla on vahva sija yhdistyksen harrastustoiminnassa.
Yhdistyksen oma hanuristiryhmä aloitti 45-vuotisjuhlan.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 21
HUOM! OBS! VAROITUS! WARNING!
Joulupukkia ei ole olemassa!!!
Tämä juttu on lapsilta ja lapsenmielisiltä kielletty Tätä tarinaa ei saa missään tapauksessa lukea lapsille eikä edes näyttää
alle kuusitoistavuotiaille lukutaitoisille, sillä aion paljastaa lapsilta kielletyn salaisuuden:
T
ämän tosiasian paljastuninen oli minullekin shokkiMinulle, joka niin monta vuotta olen seurustellut joulupukin kanssa ja tähän mennessä joka joulu kirjoittanut näistä tapaamisista raportin moneen arvovaltaiseen lehteen. Epäilykseni heräsi kun luin lehdestä, että Karkkilan terveyskeskuksessa oli paljastunut valelääkäri. Siellä minunkin mökkihommissa saatuja kolhuja on hoidettu ja haavoja ommeltu kiinni ilman, että olisin vähääkään epäillyt valkotakkisten ammatillista pätevyyttä. Ei siinä mikään auttanut, oli vaan tunnustettava olevani sinisilmäinen höynäytettävä. Kun aloin miettiä syntyjä syviä suhteessani Joulupukkiin totesin, etten koskaan ollut aivan selvin päin seurustellessani hänen kanssaan. Minulle oli siis kerrottu satuja, tai sitten humalatila oli saanut mielikuvitukseni laukkaamaan. Kun tuli taas aika kirjoittaa joulupukkitarinaa päätin, että tällä kertaa sekä kirjoitan että teen taustatutkimukset selvin päin ja pysyttelen tiukasti tiedossa oleviin historiallisiin tosiasioihin.
kaiden historiallisten dokumenttien alkuperäiskappaleita saa koskea paljain käsin. Tutkittuani kirjaston lukusalissa paksuja kirjoja ja hauraita pölyisiä dokumentteja myöhäiseen iltaan minulla oli koossa joulupukki-ilmiön historialliset taustat. Jäljet johtivat Anatoliassa sijaitsevan Myran kaupunkiin. Anatolia on tänään eräs Turkin maakunta, mutta muinoin se kuului Rooman valtakuntaan ja näin ollen myös katolisen paavin alaisuuteen, Kolmesataluvulla elänyt Myran piispa Nicolaus oli suuri filantrooppi, joka kuitenkin halusi olla inkognito. Siksi hän kiersi naamioituneena jakamassa lahjoja. Siitä, että tämä olisi tapahtunut Jeesuksen syntymäpäiväjuhlien joulun aikaan en kyllä löytänyt dokumentoitua tietoa.
siitä nykyään jo lokakuussa alkavasta joululahjojen ostohössötyksestä. Joulupukkivillitys on sekin kirkonisien keksintö, joka yleistyi kaikissa Euroopan maissa. Syynä oli ehkä se, että lahjoja jakava joulupukki oli Jeesuksen synttäribileissä parempi vieras kuin pakanallisten keskitalvenjuhlien hedelmällisyysarvoja edustavat pukit.
kina, pukeutuneena mummon nurinpäin olevaan lammasturkkiin, isoisän karvalakkiin ja saappaisiin. Kasvoillaan hänellä oli naamari, jonka löysin seuraavana kesänä vintiltä. Silloin minulle riitti vielä selitys, että joulupukki käyttää tätä partanaamaa vain talvella kun on kylmää.
T
S
T
E
nsin kahlasin läpi oman kirjastoni tietokirjat kannesta kanteen, mutta ei niistä paljoakaan selvinnyt. Siksi suunnistin eräänä torstaiaamuna aikaisin ja toiveita täynnä sakean marraskuisen pyryn läpi, valkoiset sormikkaat, suurennuslasi ja kannettava tietokone salkussani, kohti yliopiston kirjastoa. Ne valkoiset sormikkaat olivat mukana siksi, ettei arvok-
ähän väliin maininta eräästä toisesta joulunviettoon liittyvästä historiallisesta tosiasiasta lienee paikallaan. Jeesuksen syntymän ajankohdasta ei mistään pyhästä kirjoituksesta löydy dokumentoitua tietoa. Siksi paavi ja hänen prelaattinsa keksivät kesyttää pakanalliset keskitalven saturnaalijuhlat julistamalla nämä Jeesuksen syntymäjuhliksi. Piispa Nicolauksen kuoleman jälkeen paavin pyhä istuin julisti hänet pyhimykseksi ja erityisesti kauppiaiden. merimiesten ja lasten suojelupyhimykseksi. Tästä koko joulupukkitaru sai myöhemmin alkunsa. Näinä päivinä voisi todeta, että sattuipa somasti. Ketkä muut kuin kauppiaat hyötyvät
uomeen joulupukki rantautui vasta 1800-luvulla ja erotuksena muista pohjoismaista oikein pukkina. Norjalla on Julnissen ja Ruotsilla Jultomten, mutta on Ruotsilla pukkikin. Se on tosin oljista tehty ja perinteisiin esimerkiksi Falunissa kuuluu, että torilla sijaitseva jättikokoinen olkipukki poltetaan jonakin joulupyhien yönä poroksi. Joulupukki karkotti Suomestakin kaikki muut pukit. Ainoastaan Nuuttipukki viettää vielä kituliasta elämää jossakin syrjäkulmilla, mutta sillä ei ole sellaista asemaa, että se saisi nauttia kauppiaiden sponsoroinnista. Minusta joulun loppua julistava Nuuttipukki sopisi mainiosti tammikuisten alennusmyyntien suojelupyhimykseksi. Tämän idean jätän pientä karvausta vastaan kauppiaskunnan käytettäväksi. Kun joulupukki tuli Suomeen se oli alun perin pukeutunut harmaaseen turkkiin ja nurinperin olevaan koivistolaiseen karvalakkiin. Omat ensimmäiset muistikuvani joulupukista on talvisotaa edeltävältä ajalta. Silloin Nannatätini oli puk-
äytyyhän minun myöntää, että itsekin olen esiintynyt valejoulupukkina. Silloin minulla oli naamari, ihan oikea tonttulakki ja vanha veneilytakkini punainen vuori ulospäin käännettynä ja valehtelin lapsenlapsi numero kuudelle, että isoisä oli pihalla Petteri Punakuonoa pitelemässä. Viimeinen varmistettu tieto joulupukkitarinasta on, että joulupukin nykyinen punainen nuttu on peräisin jenkkien Hou-hou Santalta ja se tuli Suomeen CocaColan mukana Helsingin olym-
pialaisten aikaan 1952. Tällainen on siis totuus joulupukista ja kaikki muu minkä olen kirjoittanut on, sinänsä tietenkin hauskaa ja harmitonta, fiktiota. Vanha kansa sanoo, että vanhana tulee lapseksi jälleen. Jos siis tämän jälkeen vielä luette minun tekemää tarinaa Korvatunturin Joulupukista, on se lapseksi tuleminen toteutunut minun kohdaltani.
N
äistä raadollisista paljastuksista huolimatta rohkenen toivottaa kaikille Eläkeläisen lukijoille HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!
LIMPPU
Sydän sykkii lapsuuden joulujen muistolle
Joensuun Eläkeläiset ry:llä on omat tiernapohjat
Joensuun Eläkeläisten ohjelman esittäjät perustivat tiernapojat vuoden 2009 juoluksi. Tiernapojat sai alkunsa Timo Hiltusen ajatuksesta perustaa yhdistykseen uusi ohjelmaryhmä. Tiernapojat sykki Timon niin kuin kaikkien muidenkin mielissä lapsuudesta lähtien.Koulujen joulujuhlissa esitettiin ja esitetään edelleen laulunäytelmää tiernapojista, Tiernapoikien perinne juontaa juurensa koulupoikien rahankeruumatkoihin. Perinnettä voidaan seurata ainakin 1500-luvun Saksaan. Ilmeisesti se on vieläkin vanhempi.Vanhin painettu kirjoitelma on vuodelta 1560 oleva Herodeksen ja Murjaanien kuninkaan keskustelu. Mutta palataanpa tähän päivään. Joensuulaisten tiernapojistta esiintyvät Tähtipoikana eli Mänkkinä Olavi Penttinen, Knihtinä ,kuningas Herodeksen uskollisena palvelijana Vilho Korhonen, Murjaanien No tästähän ne haasteet vasta alkoivatkin. Piti hankkia rekvisiitta: puvut,kruunut,miekat,miekkavyöt- ja tupet,"rähinäremmit" eli jihällingit. Timo Hiltunen metallimiehen kokemuksella,valmisti kaiken muun paitsi ei pukuja. Aikaa tähän kului kymmenen kuukautta.Syksyllä pääsimme harjoittelemaan ja "purkittamaan"tiernapoikia esityskuntoon. Leimaa-antavaa tälle porukalle on erittäin hyvä yhteishenki. Ryhmämme ei tarvitse ohjaajaa, sillä me olemme itseohjautuva tiimi, jossa jokainen ryhmän jäsen täydentää toinen toistaan. Korhosen Ville,joka on näytellyt lukuisissa sketseissä, antoi ohjeita sotilaallisesta esiintymistyylistä.Sotikovin Veijo, joka on voittanut useat karaokekilpailut,toi esille rytmityksen. Niinpä "yhtyeeseen" hankittiin pieni marssirumpu ja tampuriini lisäämään esitykseen sotilaallisuutta. Esitysten lomassa on ollut aina hauskoja hetkiä. Palvelutalossa esityksen jälkeen siirryimme kahvittelemaan. Meillä oli jo "siviilit" päällä ja Murjaanien kuninkaaltakin oli jo tumma naamio pois, kun pöydässämme istuva iäkkäämpi rouvashenkilö kysyi,missä se tumma mies oikein on. Meitä alkoi hieman hymyilyttämää ja sanoimme,että siinähän se sinun vieressä istuu. Kotiin lähdettyämme Tähtipoika eli Penttisen Olavi sanoi, että kuulkaapas pojat,kyllä niillä tummilla miehillä on kysyntää naisseurassa. Tiernapojat tekee viisikuusi keikkaa joulukuussa esiintyen palvelutaloissa, eläkeläisyhdistysten pikkujouluissa ja kauppakeskusksessa. Joensuun tiernapojat toivoo teille kaikille eläkeläisille oikein hyvää joulua! Teksti: Timo Hiltunen Kuvat: Irmeli Penttinen
Kuningas Herodes Timo HiltuneN, Murjaanien kuningas Veijo Sotikov, Knihti Vilho Korhonen ja Tähtipoika eli Mänkki Olavi Penttinen. kuninkaana Veijo Sotikov ja kuningas Herodeksena;Timo Hiltunen. Herods eli Timo aloitti edellämainittujen laulukuoromiesten kanssa keskustelut tiernapoikayhtyeen perustamisesta alkutalvella vuonna 2009. Kaverit, joiden lapsuudenajan tiernapojista on jo pitkä aika, suhtautuivat haastavaan esitykseen myötämielisesti.
22 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Etelä-Häme
Heinola
HEINOLAN ELÄKELÄISET ry Hilkka Leppäkorpi Marjukka Mattila Maija Järvinen Anja Salonen Eeva Kärkkäinen Erika Asikainen Aune Alanko Kauko Myllyniemi Airi Lehtinen Sirkka Laitinen Tarja Ahola Matti Poutanen Inkeri Moilanen Aini Pilvinen
Merja Marja-Leena Pohjonen Jukka Pohjonen Eila Kousa Arvo Hurmeranta Kirsti Rinne Raija Jaakola Heikki Ahde Irma Lindfelt Airi Hynninen Mirjam Jaatinen Raija Lipponen Olavi Lipponen Veikko Outinen Raili Mattila Raili Jokiranta Harri Virtanen Kerttu Ruotsalainen Esa Harju
Hannu Jokinen Marja-Liisa Jokinen Olavi Martikainen Anja Leinonen Pertti Matilainen Seija Grönlund Sirpa Tyrväinen Niilo Tyrväinen Toivo Louko Niilo Salmi Leo Mäntynen Anja Rautaniemi Tuomas ja Siiri Pulkki Helmi Tarhanen Aila Sievänen Liisa Putkinen Katri ja Pauli Väänänen
Hämeenlinna
HÄMEENLINNAN ELÄKELÄISET ry Eila Koskinen Helmi Koskinen Anja Kantanen Reijo Martikainen Milja Martikainen Alise Tiainen Oiva Lahti
Sinikka Kumpulainen Erkki Kumpulainen Ritva Ruusunen Olavi Ruusunen Elma Porthan Kyllikki Levola Alpo Timonen Lea Timonen Aune Korhonen Mailis Lehtonen Veikko Stolt Riitta-Liisa Stolt Eine Stolt Pentti Huumonen Matti Kuula Paavo Aro Taito Kosonen Alli Salonen Ulla-Maija Mellin Anna Malinen Hilkka Niskanen
Lyyli Sirén Heikki Sirén Eino Lehtinen Seija Syrjälä Hellin Reko
KiveriöKärpänen
Aino Meriläinen Mauno Pietarila Lahja Honkanen Irma Iivanainen Pirjo Hirvonen Anja Haapasalmi
Anja Ramsi Tauno ja Kirsti Uimonen Eino Sireni Mikko Hokkanen Hannu Kokkonen Pirjo Saarinen A. Sundman T. Sundman
Lahti
Sinikka Jokinen Tauno Huotari Teuvo Keinänen Saara Numminen Helvi Korhonen Uuno Korhonen Vuokko Pusenius Sulo Tuominen Anneli Berghem Arto Berghem Aino Forsander Anja Storlöpare Esko Storlöpare
Jokioisten Seutu
Eero Segerstedt Pauli Nummi Terttu Takala Terttu Viljanen Veikko Vääri Sisko Ylä-Mikkola Leena Friman Antti Friman
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 23
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Orimattila
Kauko Kiiski Anna-Liisa Kallio Helmi Komulainen Valma Johansen Elma Koski Hilkka Pelli Anna-Liisa Lahti Alpo Juutistenaho Irja Raunio Irja Jantunen Martti Oksanen Sirpa Kallioniemi Ahti Taipalinen Annikki Makkonen Maija Rosma Seija Hirviniemi Vappu Tolonen Irja Makkonen Sirkka Valtari Hannes ja Leena Maire Kautonen Terttu ja Matti Vartiainen Sirkku Partanen Tellervo Jäppinen Anja ja Risto Pertti Lautiainen Pirkko Helenius ja Reijo Erkki ja Seija Malmikumpu Marjatta ja Seppo Saha Taimi Pulkkinen Anne Ruikka Laila Kortelainen Kauko Hirviniemi Airi Löfström Ilona Vasara Pirkko Saikkonen Maire Valkonen Pekka Saarnio Ilja Koskinen Ulpu ja Johanna Degerlund Aura Mäkinen Sirkka ja Ismo Kuivala A ja O Matilainen Hilkka Laakso Leo Lindholm Toini Höök Hilkka Forsström Hilkka Tuomi Helena Karhu Pia Landén Kustaa Aaltonen Anna Liisa Suontakanen Meri Kataja Jorma Kataja Eila Ruuskanen Usko Ruuskanen Kaija Tolvanen Saara Laine Kerttu Määttänen Jorma Määttänen Kerttu Niemi Kalle Karjukoski Aili Alén Aili Lantinen Terttu Vakkinen Aino Suhonen Rauha Palviainen Aino Vepsäläinen Eero Haverinen Eeva Maija Haapala Yrjö Kauko Räsänen Arvo Harinen Helge Lehtola Eeva Hakala Sulo Hakala Saara Lindholm Olavi Sonninen Salme Sonninen Aila Nuutinen Anni Nuutinen Nikolai Gratschew Hanski Kelometsä Aili Ylipaavalniemi Helvi Valkeapää Eine Savolainen Eero Vuokila Elsi Kaarakainen Anne Rintamäki Johannes Kolonen Elvi Iivonen Irja Luostarinen Teuvo Räsänen Timo Hämäläinen Maj-Lis Österholm Helena Leskinen Ensio Leskinen Anita Eriksson Mikko Raikunen Ritva Puranen Orvokki Hiirikoski Esko Kokko Eini Kokko Toivo Berg Pekka Lautala Anna Torniainen Erkki Torniainen Kirsti Laitinen Maija Rainio Pentti Rainio
Kuvat:
Juha Drufva Harri Eronen Mikko Koski Pertti Puustinen Pekka Isaksson
Riihimäki
RIIHIMÄEN ELÄKELÄISET ry Salpakangas SALPAKANKAAN ELÄKELÄISET ry
Malmi
VIHERTALO LINTUMÄKI OY MLMIN OPTIIKKA Irma Mäntynen Veikko Mäntynen Kalevi Hälinen Pauli Kääriäinen Ulla Viksilä Annikki Elg Urpo Elg Eino Voutilainen Eila Aaltonen Kalervo Kuisma Ilmari Väisänen Liisa Väisänen Jorma Immonen Reino Viitala Raimo Kinnunen Kirsi Pertti Pertti Korhonen Erkki Mattila Pauli Halonen Vilho Vilenius Gunborg Ollila Liisa Kosonen Vilho Koskinen Kaija Pilhjärta Eini Turtiainen Sirkka Koskinen Matti Lintumäki Anja Luttinen Anni Ylönen Taina Seppä Raija Lind Eeva Airola Eevi Kaasinen Anni Vahlström Ritva Kaartoaho Aune Tolvanen
Tervehdyssivujen tekstinkäsittely
Erja Isaksson
Esiintyjä- ja yleisökuvat ovat Eläkeläiset ry:n ja sen yhdistysten tapahtumista. 2010
Helsinki
ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry Antti Henriksson Rudolf Lindblad Leena Lautala Irma Virkotie Meeri Reutsalo KULTAISEN LYHTEEN ELÄKELÄISET ry
Kallio-Vallila
KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry Kauko Aaltonen Ulla-Liisa Aaltonen Ritva Kontio Katri Rask Ritva Kyyrö Irja Pesonen Eila Laakso Mirja Arajärvi Eeva Taskinen Elbe Novitsky Ove ja Kaarina Gustafsson Annikki Penttonen Lyyli Malinen Kaarina Heinonen Sirkka Paavilainen Hertta Pöllänen Sisko Salonen Toivo Koivisto Ritva Sairanen
Tauno Lindroos Juha Hämäläinen Hilkka Hjortsborg Soila Sunikka Mirja ja Markku Puntanen Else Hovi
Laajasalo
LAAJASALON ELÄKELÄISET ry Marja-Liisa Koistinen Aune Liimatainen Eino Ojanen Helena Karhu Hannu Hellén Toini Aaltonen Eila Koistinen Liisa Suominen Tarja Hietala Lahja Saja Ilmari Karppinen Veli Koistinen
PihlajamäkiPihlajisto
Helena Hyppönen Kaisa Puumalainen Liisi Forsberg Holger Jalava Vilma Kaukinen Devi Kaukinen Reijo Pitkänen Hilkka Paananen Aira Hiltunen Anna Liisa Saukkola Risto Viander Kerttu Pitkänen Katri Koistinen
Jakomäki
JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry Ulla Halonen Anneli Färm Tyyne Finne Mirjam Alanko Taina Seppälä Pirkko Pöri Raija Sokura Alli Forsström Anja Matsinen Gunnel Mutka Liisa Hyvärinen Anja Muukka Reino Könönen Eila Holmberg Aino Säilä Liisa Vornanen Anneli Kantokorpi Hanna Korhonen Aino Haataja Irja Siren Eira Aarnio
Tapuli
TAPULIN ELÄKELÄISET ry Sirkka Runsala Taimi Honko Annikki Töyrylä Helmi Kammonen Elvi Lehtonen Kaija Koso Helvi ja Pertti Hörkkö Severi Sivula Annikki Kaunismäki Aino Koivisto Laila Tolvanen Pirkko Piiroinen Hilkka Turula Toini Penttinen Sirpa Antila Vuokko Ruotsalainen Helmi Åström Helvi Aaltonen Esko Saarinen Kaisa Lehtonen Sirkka Ikonen
Kontula
KONTULAN ELÄKELÄISET ry Elsa Keinänen Anna-Liisa Saarela Anita Kostamo Mailis Kouhi Marjatta Jokinen Toini Juntunen Elli Juntunen Eila Kohonen Veikko Väisänen Maija Vikman Meeri Hämäläinen Esko Kosonen Sirkka Korhonen Martti Korhonen Riitta Lindholm Raili Kaateri Kalevi Kaateri Aili Saarela Helga Laakso Leila Pyykkö Pauli Pyykkö Anneli Lepistö Olavi Lepistö
Myllypuro
MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry Osmo Tolvanen Helli Tolvanen R ja K Kangas E ja K Heikkinen Maiju Salo Irja Massinen E. A. B. Jouni Harju Liisa Palin Maija Räsänen Martti ja Rauha Laukkanen Mauno ja Helena Räsänen Eila Kortelainen Maija Julin Oiva Marjanen Ella Harju Annikki Molis Liisa Lindroos
Kaarela
Helena ja Alvar Risberg Marita Varjonen Sirkka ja Unto Sirkiä Aulis Kohonen Sirkka-Liisa Lehtovaara Marjatta Saarinen Nina Sankelo Seija Ahlroth Heikki Hietanen Aune Määränen
Lilja Koistinen Laila Jäntti Antti Jäntti
Arvo Tolvanen Erkki Virta Annikki Luukkonen
VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
24 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Eeva Teppo Riikola Liisa Seluska Eeva Stenroth Liisa Vesa Toini ja Alpo Kutilainen Arto Kouri Marketta ja Eero Timonen Myllymäki Eino Olkoniemi Raija ja Veijo Kurikka Helena ja Esko Tuomaala Senja ja Tarmo Ukkola Laila ja Heino Luukinen Jouko Ranta Tellervo ja Pentti Pussinen Eine ja Eino Mustonen Helga Huhtamäki Marjatta ja Aatos Pussinen Esko Pussinen Eira ja Jyrki Mehtälä Raili Järvelä Hely Enckell Saimi Ollila Elma ja Hannu Vesala Annikki ja Reijo Kärki Anita ja Veikko Nikkinen Rauha ja Mauno Ukkola Sylvi ja Pauli Hannus Tuula ja Pekka Hannus Seppo Ojala Pirkko ja Pekka Pohjanen
Kalajoki
KALAJOEN ELÄKELÄISET ry
Jokilaaksot
Alavieska
ALAVIESKAN ELÄKELÄISET ry Veikko ja Elvi Kiimamaa Pentti Björbacka Markku Alatalo Sirpa Savukoski Rauni Kippola Irja Tauriainen Arto Saari Katri Rönn Elma Aarnio Aili Partala Kalle Mikkola Jorma Saari Kalle Huttunen Jorma Kotka Titta Nikula Raimo Mikkola Mauno Anttila Reino Huttunen Leila Heikkinen Sylvi ja Pentti Vähäkangas Toivo ja Seija Saari
Nisula Taimi Halonen Leena ja Reijo Elovirta Airi ja Reima Ritapuu Taisto Tammela Aili ja Timo Vilppola
Ii
Kaarina Niskanen Hilkka ja Eino Kalliorinne
Paavo ja Salli Backman Pekka ja Marja-Liisa Halonen Veikko ja Anneli Veijola Martti ja Taina Backman Liisa Haapaniemi Jukka ja Terttu Backman Rauha Piukkula Niilo Piukkula Aini Hanhisala
Teuvo Hietala Terttu Hietala Toini Ketola Julia Heininen Airi Vierimaa Asta Fors Raija Luoto Eila Himanka Maiju Ranta Pekka Siironen Laura Siironen Sauli Konu Pentti Haanpää Lauri Seikkula Inga Vetoniemi Rauni Heininen Heli Alho Hilkka Siironen Veikko Vierimaa Raili Hietala Väinö Hietala
Kuusamo
Kyyhkyset Suoma ja Veikko Ervasti Ilmari Määttä Irma ja Kauno Moilanen Veele ja Aili Mustaniemi Mauno ja Hilja Ronkainen Seppo Veteläinen Elli ja Taisto Heikkinen Esko Karjalainen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Antero Säkkinen
Muhos
Lahja Kokko Seppo Alalauri Eila Hongisto Lauri Pöyskö Terttu ja Esko Oikarinen Marjatta Säävälä Meimi ja Erkki Karjalainen Elna Oikarinen Aune Touru Jenni Kukkonen Kerttu Leskelä Terho Velling Martta Pulliainen Anja ja Leevi Väliaho Irja ja Toivo Lotvonen Eeva Vähämäki Saija ja Raili Retsu Väinö ja Elma Kokkonen Helena ja Veikko Juntunen Aulis ja Olavi Niemelä Taisto Huotari Aune Mäkinen Lauri Kekäläinen Ahti Roininen Jouko Liikanen Lauri ja Raili Aune ja Reino Tapio Heikki ja Heljä Kukkonen Reino Kukkonen Eine Manninen Tuulikki ja Arvo Erkkilä Tauno Heikkinen Irja ja Sakari
Haapajärvi
HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Eino Kananen Veikko Saukko Kauko Raappana Toivo Raappana Antti Heikkilä Armas Tervakoski Esteri Tervakoski
Haapavesi
HAAPAVEDEN ELÄKELÄISET ry Hilkka Pekkala Esko Pekkala Helvi Junes Ossi Junes Rauno Ruotsalainen Paula Komminaho Lauri Komminaho Raili Hakala Paavo Salminen Matti Paaso Paavo Halonen Tuula Halonen Eeva Isosomppi Erkki Isosomppi Marja-Liisa Halonen Arvo Viinamäki Pirkko Mäkitalo Esko Mäkitalo Martti Pernu Pentti Lalli Martti Huovinen Tauno Huovinen
Haukipudas
HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry Elsa ja Veli Kurkela Sirkka ja Heino Virta Kaarina ja Matti Nisula Leena ja Edvin Mattila Taisto Sutela Raili ja Martti Vedman Raili ja Taisto Korvala Tuulikki ja Kalevi Siltala Eila ja Martti
Ritva Keltamäki Tauno Kalliorinne Pekka Virkkula Veikko Kakko Matti Liedes Kauko Jakku-Hiivala Tauno ja Eeva Huovinen Juhani ja Helka Siurua Pekka ja Aini Salminen Matti Niskanen Eila Alasimonen Toivo Hauru Eeva Kakkonen Martta Meriläinen Eino ja Anna-Liisa Meriläinen Väinö Mettovaara Terttu Mäntyniemi
Kiiminki
Raili Järvinen Sisko Kuopusjärvi Antti ja Helena Hamarinaho Sylvi Haarahiltunen Ulla ja Reijo Timonen Sirkka Vengasaho Elma ja Toivo Siekkinen Aili ja Aarre Mätäsaho Irma ja Niilo Mäkelä Eila ja Raimo Mykkänen Anneli Hälinen Aili Lehmikangas Elvi ja Väinö
Heino Lämsä
Martinniemi
MARTINNIEMEN ELÄKELÄISET ry Irma ja Toivo Kiventerä Aino ja Antti Timonen Elli ja Sanelma Ukkola Pirkko ja Antero Jakku Pirkko ja Oiva Sihvonen Teija ja Paavo Erkkilä Helli ja Vesa
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 25
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Kukkonen Kerttu Tervonen Toivo Kauniskangas Aune Karppinen Ulla ja Simo Hakanen Olavi ja Taina Peltoniemi Kyllikki Smed Pentti Erkkilä Linnea Erkkilä Eila ja Aarre Anttonen Irja Anttila Ensio ja Kerttu Piirainen Saara ja Kauno Metso Meeri ja Pentti Väliheikki Sirkka Koivukangas Aarno Saarela Saini ja Erkki Rajanen Maire ja Reijo Salin Eeva Holappa Terttu ja Eino Jacklin ja Toivo M Raili ja Antti Vengasaho Leena Rantala ja Jaakko Fanni ja Kauko Hemmilä Sirkka ja Usko Kokko Elsa ja Pekka Piri Seppo ja Aarne Ritva ja Eero Räisänen Laila ja Ensio Takkinen Hilja ja Lauri Liedes Orvokki ja Aimo Hyttinen Helli Kyngäs Irja Kyngäs Rauni ja Pekka Jussila Elsa ja Taneli Aarni Helvi ja Arvo Huovinen Eeva Piri ja Juhani Halkola Marja-Leena Korvala Kerttu Määttä Antinoja Rauni ja Jaakko Lepola Anja Sarajärvi Anja Vikman Viljo Lehmusketo Leena ja Esa Peltomaa Veikko Lassila ja Hilu Sirkka ja Eero Ruohomäki Tarja ja Esko Nyman Irja Ylimattila Terttu Hyvärinen Martti Jokela Taimi Tähjä ja Edvin Lämsä Sylvi Viitanen Helvi Tiainen Raili Saarnio Annikki Böökari Eevi Koskela Leila Koskela ja Martti Hietamäki Kaarina Hakkarainen Rauni ja Ahti Kiilakoski Lauri ja Maire Luoto Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Liisa ja Olli Nordström
Oulainen
Urho Hyytiäinen Helena Hyytiäinen Ilmari Tikkanen Aira Isokivelä Toivo Myllylä Aino Goman Tellervo Isokangas Maija Kiviniemi Taisto Kiviniemi Linne Nevasaari Erkki Nevasaari Arvi Myllylä Terttu Härö Martti Mäkelä Eeva Laitala Kauko Laitala Airi Juusola Heikki Mikkola Toini Ylioja Marjatta Kolppanen Raimo Kolppanen Maija Aitto-Oja Taisto Aitto-Oja Bertta Malmberg Aimo Malmberg Vieno Vuoti Sulevi Salmi Saara Forsberg Anna Jylkkä Maire Pihlajaoja Kaisa Putila
Oulu
VARTTUNEET KUORO OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Veikko Kettunen Marjatta Rintala Elsa Pajuluoto Seija Revonoja Anja Mustonen Elsi Suomela Arvo Pietilä Eino Vaikko Kalevi Hyvönen Arvi Kostekivi Terttu Siekkinen ja Terho Päivi Saloranta ja Veikko Heleena ja Pentti Maija ja Arvi Seija Urpilainen Heino ja Liisa Rönkkömäki Antero Vahtola Irma Hämeenaho Aimo Laitala Raija ja Arvo Heikkinen Olavi Niskanen Viljo Ruonakangas Kauko Maikkola Maija Tausta Katariina Rissanen Veikko ja Marjatta Pieniniemi Pirkko Korpi Pentti Väyrynen Seija Juntunen Tuomo Jussinniemi Jorma Hartikka Vilho Kärnä Hilkka Ahvenlampi Oiva ja Helmi K Eeva Toivola Onerva Hautaniemi Rauni Pietilä Eeva ja Eino Ahonpää Rauha Havana Anneli ja Heikki Inkeröinen Lea Suorsa Yrjö Lamminparras Martti Alanikula Aarne Tikka Ismo ja Irma Larinen Maija Nurminen Jorma Suomela
Ihme Lumesta nousi pieni varpu, kylmän säveltä soitti. Kuu katseli, kuunteli. Vilusta värisi kylmän sävel. Paavo Myllymäki
Pyhäjärvi
Helmi ja Anto Tapaninaho Helena ja Reino Laitinen Sointu Mansikkala Iines ja Kauko Ahola Toivo Huhmarniemi Elli ja Kauko Paajanen Kaisa Leppälä Kauko Korpimäki Raili ja Sakari Tuoriniemi Pirkko Toivanen Kylärengit Pirkko Toivanen Impi Laukkanen Liisa Lehtinen Martta Ruippo Saara ja Tauno Lohva Anna ja Klemens Marjoniemi Vappu ja Pentti Aho Valma ja Antti Mykkänen Arvo Kauranen Helvi Särkiniemi Aili Rantonen Kyllikki Korpelin Elvi ja Ilmari Rytkönen Vuokko ja Pentti Manninen
Reisjärvi
REISJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Reijo Honkaperä Einari Moilanen Veikko ja Kusti Kukkola Laura Kinnula Linnea Remesaho Manu Kieleväinen
Oulu
OULUN ELÄKELÄISET ry Aino Kuusiniemi Eila Leinonen Taimi Mustonen Sinikka Haapala Eila Moilanen Irja Kurra Pirjo Annunen Eila Nuutinen Toivo Orava Reijo Rautio Eero Tyvelä Seija ja Paavo Raappana Paavo Hyvönen Teuvo Jalopaasi Olavi Huttula Juhani Helin Yrjö Dahl Elma Sakko Pirkko Käräjäoja Brita Tervo ja Asser Mikkola Eino Ruonala Aune ja Esko Kukkonen Toimi Nissinen Elma ja Erkki Alajarva Liisa ja Veikko Rytkönen Timo Granroth Jorma Pellikka Toini Väyrynen Ritva ja Veli Siivola Sirkka ja Rauno Rautio Elvi Lindqvist Airikki Varis
Eila ja Olavi Siekkinen Pentti Kiljander Paavo ja Pirkko Piispanen Aimo ja Anneli Salo Olavi ja Riitta Laakso Helena ja Eero Hirvonen Elvi Holappa Soile Ulander Eila Mård Rauni ja Eero Metso Silja ja Seppo Pulkkinen Lahja ja Jaakko Kangastalo
Pateniemi
PATENIEMEN ELÄKELÄISET ry Wigdis ja Seppo Aitola Arvo ja Sylvi Bimberg Matti Kilvelä Hilkka ja Reino Järvelä Raili Kaariniemi Liisa ja Matti Otamo Lea Vuoti Leila Kinnunen Aune Vuoti Kaarina ja Pentti Logren Esa ja Hanna Mahosenaho Toini Hakasalmi
Oulunsalo
OULUNSALON ELÄKELÄISET ry Markku Kaltio Raili ja Tauno Korhonen Ritva ja Eino Teräs Anna-Liisa Vatanen Anna Liisa Kukkonen
Sirkka ja Allan Korhonen Liisa ja Juhani Heikkinen Raimo ja Taimi Anttila Sirkka ja Matti Heinikoski Soile ja Arvo Pesonen Eero Pietilä ja Pirkko Sinikka ja Raimo Mustikainen Rauni ja Aate Haataja Elli ja Taisto Pietilä Aili Vehkaperä Airi ja Aaro Hyvönen Helli Heikkinen Paavo Kilvelä Anna-Liisa ja Esa Launonen Marketta ja Reino Hämälä Anja ja Lauri Papinaho Sylvia ja Eero Hanhela Aino Pahkala Liisa ja Reino Tiilikainen Kari Ojala Hilkka Pehkonen
Sievi
SIEVIN ELÄKELÄISET ry Aino ja Matti Koivuniemi Eija ja Esko Honkaperä Sanni ja Voitto Myllyoja
Utajärvi
Annikki Moilanen Irene ja Martti Jurvanen Esko Mäkäräinen ja Martta Aino ja Veli Aino ja Matti Hiltunen Ellen ja Erkki Karen Iikka Hämälä Marjatta Kaitasuo
Raahe
RAAHEN ELÄKELÄISET ry Eila ja Harri Taskila Martti Saarela Irma ja Tuomo Pasanen Kaarina Mähönen Hilkka ja Olavi
Pudasjärvi
PUDASJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Linnea Manninen
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
26 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Sirkka ja Keijo Kenakkala Eeva Kurvinen Aune ja Veikko Kehänen Onni Huotari Vesa Huotari Kirsti Kyllönen Maija-Liisa ja Heikki Rytkölä Heikkinen Eino Kyllönen Raili Pulkkinen Marjatta ja Teemu Kyllönen Ingrid Tihonova Kaija ja Erkki Malinen Mauri Piirainen Seppo Pääkkönen Sirkka Sääski Anna Harkonen Matti Huotari Helvi Koistinen Raimo Huotari Sinaida Maslovskaja Kalle ja Helli Heikkinen Sirkka Holopainen Viljo Karvinen Eila Pöllänen
Kaakkois-Suomi
Kuhmo Anjalankoski
Heikki Laine Taisto Leinonen Eeva Hänninen Taisto Hänninen Elli Heikkilä Pentti Aaltonen Maija-Liisa Torniainen Anneli Sorsa Jaakko Ruokola Eila Partala Maire Perälä Reino Malminen Laura Hohti Jorma Tuittu Terttu Tuittu Annikki Laine
Kotka
Jorma Ahvenainen Ritva Lehtinen Ritva Jokinen Laura Koivusalo Salme Ahokas Raimo Enckenberg Eeva Dufva Pirkko Rantavuo Teuvo Pyöttiö
KUHMON KAUPUNKI NORDEA PANKKI SUOMI OYJ KUHMON APTEEKKI KUHMON OSUUSPANKKI PAIKALLIS SÄHKÖ Eila ja Pauli Koskela Kirsti Salonsaari Saimi Pukki Irma Tuovinen Maila Björn Irja Mäki Matti Vesalainen Seija Vesalainen Seppo Summanen Martta Huuskonen Elsi Ukkonen Esko Kauppinen Margit Hirvisaari Terttu Sinisalo Seppo Sinisalo Esko KoskinenTerttu Järvinen Keijo Mattila Irja Kauris Yrjö Kauris Airi Häggblom Erkki Miettinen Martti Makkonen Hilkka Makkonen Erik Mettinen Nils Fransas Martti Kanninen Lea Kanninen Jouko Nikander TMI JUKKA LEHTO KUHMO OY K-SUPERMARKET KUHMO KUHMON LAATUKONE OY Martta Sutinen Tapani Sutinen Tauno Piirainen Hilja Mikkonen Onni Heikkinen Oiva Heikkinen Eino ja Hilkka Määttä Väinö ja Anneli Heikkinen Rauha Pasanen Viljo ja Sisko
Paltamo
PALTAMON ELÄKELÄISET ry Eino Mikkonen Eero Moilanen Marjatta ja Juhani Leinonen Hillevi ja Reijo Koskela Arja ja Hannu Jauhiainen Ritva ja Pentti Tolonen
Kouvola
KOUVOLAN ELÄKELÄISET ry
Imatra
Sirkka Pitkonen Maila Piirainen Urho Piirainen Inkeri Mäkinen Irma Happonen Eira Rita Erkki Rita Onni Pitkonen Jussi Sallinen Helvi Väisänen Pentti Lehikoinen Eila Lehikoinen Liisa Rintamäki Anneli Haimakainen Eine Kurronen Kirsti Honkasalo Rose Kaipainen Hannes Koivumäki
Kuusankoski
KUUSANKOSKEN YKKÖSAPTEEKKI URHEILU JOKINEN K-MARKET TEEÄSSÄ KUUSANKOSKEN ELÄKELÄISET ry Birger Landén Irja Hallikas Eini Huurinainen Elli Sällinen Eino Saarinen Seppo Simpura Timo Toivonen Salli Nieminen Olavi Telkkinen H ja P Mustonen Eino Ukkonen Hilkka Oksanen Armo Lantta Väinö Järvelä Sylvi Hakulinen Pekka Hakulinen
Puolanka
PUOLANGAN ELÄKELÄISET ry
Pyhtää
Ritva Hinkkuri Elma Merilä
Sotkamo
SOTKAMON ELÄKELÄISET ry
Joutseno
JOUTSENON ELÄKELÄISET ry Martti Nylund Hilkka Luostarinen Allan Luostarinen Eeva Puustinen Aila Lassila Markku Lassila Leena Hyökki Aune Mäntykangas Irma Tiainen Saima Tyrmi Helga Pellinen Armi Nironen Kaarina Erkkilä Inkeri Tauschi Maija Väisänen Veikko Väisänen Aili Kiesi Saimi Tuuhea Laina Mattinen Taimi Marttinen Viljo Marttinen
Kainuu
Lauritsala
LAURITSALAN ELÄKELÄISET ry Onni Varis Anneli Varis Elma Mikkonen Aulis Salin Esko Suokas Teuvo Lehikoinen Kauko Oksanen Paavo Rinkinen Leena Rinkinen Osmo Kontinen Eeva Björkholm Tyyne Kirvesniemi Marjatta Nikkinen Armi Kohonen Aimo Röpetti
Kajaani
KAJAANIN ELÄKELÄISET ry Aaro Mustonen Aimo ja Hilkka Pulkkinen Urho ja Terttu Hyyryläinen Irma ja Jorma Sivonen Nikolai Happo Sirkka-Liisa Laukkanen Salli Putkonen Kaija ja Juhani Leinonen Laila Lukander
Siiri Määttä Jarmo Munter Kauko Mylly Perttu Parviainen Toivo Huttunen Irma ja Arvi Pääkkönen Reino Leinonen Anja ja Erkki Koskelo Pentti Väänänen Aira ja Veli Nyyssönen Tuula ja Antero Kärki Eeli Väisänen Väinö ja Sirkka Heikkinen
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 27
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Vaala
VAALAN VASEMMISTO rp VAALAN ELÄKELÄISET ry Terttu ja Taisto Penttinen Aila, Kauko ja Teuvo Moilanen-Matila Kerttu Jurvelin Elsa Leiviskä Kerttu Karjalainen Arvi Moilanen Aune Kovalainen Soili ja Taru RautiainenSisko ja Taisto Paloniemi Seija ja Johannes Räisänen Elvi Tiensuu Aarne Tervonen Raili ja Reino Huotari Katri ja Veikko Moilanen Anna-Liisa ja Vilho Huotari Eero Kettunen
Keski-Suomi
Hankasalmi
Osmo Vilokkinen Mila Silvennoinen Eila Pietiläinen Jussi Pietiläinen Elsi ja Eero Vekki Anna-Leena Oksanen Meeri ja Erkki Manninen Hilja Paasolainen Hellevi Halttunen Helvi Halttunen Risto Niemi Liisa Markkanen Terttu Honkonen Kerttu Häkkinen Veikko Häkkinen Vieno Pietiläinen Veikko Pietiläinen Elna Jääskeläinen Toivo Jääskeläinen Kerttu Häkkinen Arvo Taavitsainen
Jyväskylä
Veikko Rantala Annikki Jäntti Kalevi Pihlainen Anja Sandelin Tahvo Eronen Irma Jokinen Paula Oksa Maire Pesonen Liisa Kekkonen Sylvi Tuomainen Maija Rantanen Anneli Silvennoinen Vesa Oksanen Hanna Asikainen Esko Pynnönen Arvo Koskinen Eila Kauppinen
Pekka Luominen Matti Sivonen Vilho Mäkinen Heikki Savolainen Kaisa Savolainen Pauli Lindgren Rouva Turpeinen Aili Hagfors Sauli Rantala Kauko Pulkka Kerttu Pulkka Ensio Oksanen Helka Takalainen Seija Hämäläinen Tauno Pennanen Paavo Pietiläinen Raija Pietiläinen Raini Kajander Hellevi Ilmola Salli Ahonen Vesa Hämäläinen Aili Matilainen Viola Sinikka Saara Penttinen Hugo Koistinen Leila Aro Kerttu Korhonen Aatto Virtanen E. Tikkanen Aarne Jäntti Kari Jokinen Laina Kilpiö Leila Kaukonen Toivo Tirri Saku Rennicke Kaija Kaipainen Matti Hokkanen
Alli ja Veikko Hepojoki Erkki Heiskanen Tenho ja Anna-Liisa Pentinmikko Anja Ikonen Reijo ja Riitta Lehtonen Terttu ja Tapio Siekkinen Rauni ja Kauko Suuronen Irja Vääränen Reijo Janhunen Leena Järvelin Arja Hokkanen
Jämsä
JÄMSÄN ELÄKELÄISET ry Inkeri Ronko Paavo Koiranen Eila ja Reijo Jokinen Aira Seppälä Aune ja Sakari Auvinen Kaarina ja Veikko Rantanen Jaakko Vuorinen Elisa Hokkeri Kalevi Ottelin Lyyli Soikkeli Terttu Uotila Sinikka ja Heikki Pasanen Aili Nieminen
Eero Peutere Pekka Saarinen Raija-Liisa ja Ahti Virtanen Arvo Mäkinen Markku Kyyrä Kyllikki Kangas Pirjo ja Pertti Alli Virtanen Erkki Laaksonen Marja ja Veikko Vilenius Raimo Sainio Kaija Karuveha Teuvo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Eino Vilenius Laila Vilenius Pertti Mäkinen Hannele Mäkinen Tapio Vuorenpää Reino Welling Mirja Welling Aune Welling Jenny ja Jessica Jääskeläinen Irja Salminen Ilmari Salminen Tuula Tikka Yrjö Virtanen Liisu Pakarinen Jouko Pakarinen Kerttu Ruupunen Laila ja Erkki Kalliomaa Kari Vuorenpää
Joel Salonen Ilona Riihelä Kaarina Veijonen Rauha Loberg Ilmi Turunen Timo Leskinen Anja Leskinen Onni ja Tyyne Toini Leskinen Helvi Tammelin Irja Laurila Lauri ja Sanni Antti Airiainen Maija Jukkala Pertti Hakanen
Aili Kilpiö Veikko Ahonen Arto Ahonen Martti Puttonen Helena ja Kari Koivisto Kaarina ja Veikko Vesterinen Unto Kuukkanen Seija ja Erkki Hirvonen
Muurame
MUURAMEN ELÄKELÄISET ry Meeri ja Tapio Suhonen Annukka ja Lauri Hautanen Lea Kilponen Hilja ja Reijo Kulmala Liisa Lepola Raili ja Aimo Miettinen Irja ja Kyösti Vilén Viola Kallio Anna ja Aulis Hanhinen Sirkka ja Toivo Pellinen Tuula Kuokkanen Martti Kankaanperä Liisa ja Heikki Salmijärvi Aune Liiman Maija ja Matti Lappi
Laukaa
Sinikka Siekkinen Pentti Pietiläinen Kyllikki Pitkämäki Aino ja Leo Pentti Valkonen Tuula ja Pentti Nieminen Anna-Liisa Malinen Kirsti Maukonen Tuula Lappalainen Kari Lukkarinen Erkki Valkonen Valma ja Taavi Autio Toini Hannonen Eila Arkko Eeva Penttinen Helvi Vilén Helmi Puttonen Väinö Hytönen Reino Hytönen Irma ja Väinö Viinikainen Paula ja Viljo Kumpulainen Seija ja Pertti Majuri
Korpilahti
Raija Uuraanmäki Terttu Jokinen Maija ja Kauko Elsa ja Eero Impi Aho Saga Tammivuori
Jyskä
Saara Penttinen Kalevi ja Ellen Rinne Siiri Sivonen
Jämsänkoski
JÄMSÄNKOSKEN ELÄKELÄISET ry
Tervehdykset jatkuvat s. 30.
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
28 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Eläkeläiset ry:n kummitoiminnasta pelastus lapsille, Kuntorannasta ensimmäinen työpaikka Suomessa
Hugo ja Silvia Marchantin pitkä tie diktatuurista vapauteen
enraali Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta Chilessä joutui väistymään kansainvälisen painostuksen ansiosta vuonna 1990. Kukaan poliittinen vanki ei ole saanut senkään jälkeen vapauttavaa päätöstä, vaikka Chilessä on ollut vallassa myös vasemmistolaisia hallituksia. Diktatuurin lopettaminen oli poliittinen päätös. Entiset poliittiset vangit eivät saa töitä Chilessä. Hugo ja Silvia Marchant ovat asuneet Tampereella yli kahdeksan vuotta. Marraskuun 18. päivänä 1992 Hugo saapui suoraan chileläisestä vankilasta Suomeen, Varkauteen. Silloinkin oli kylmä marraskuu. Oli 16 astetta pakkasta, paljon lunta ja kaikki jäässä. Hugo sai ensimmäisen työpaikan Eläkeläiset ry:n lomakeskuksesta Kuntorannassa kiinteistöhuoltomiehenä. Pariskunta kiittää myös Eläkeläiset ry:n ja Parasta Lapsille ry:n kummitopimintaa, joka oli heidän lastensa pelastus Hugon kärsiessä pitkää vankilatuomiota Chilessä. Suomeen tullessamme meillä oli Varkaudessa Savontiellä kaupungin vuokra-asunto odottamassa. Keittiön kaapit olivat pullollaan ruokatarvikkeita, jotka Eläkeläiset ry:n ihmiset olivat meille hankkineet. Meillä kävi paljon vieraita ja saimme paljon kaikenlaisia lahjoja. Ensimmäinen suomenkielinen sana, jonka opin Kuntorannan kiinteistöhuoltajalta Pepeltä, oli lumikola. Kun kaaduin selälleni Kuntorannan pihan jäisellä polulla, Pepe yritti selittää minulle, mitä tarkoittaa sana liukas. Kyllä ihminen aina keksii kommunikaation muodot vaikkei kieltä osaisikaan. Tärkeintä tuolloin oli, että pääsin heti vankeuden jälkeen töihin. Sopeutuminen tapahtuu kun on töissä. Kauheinta on, jos maahanmuuttaja ei pääse heti töihin. Tunnustan kyllä, kuinka pirun vaikeaa suomen kielen opetteleminen on minulle ollut. Kuntorannassa olin ainoa ulkomaalainen. Silvia kertoo laittaneensa aina nimilappuja joka paik-
K
kaa, kuten vessanpönttö, lavuaari, naulakko...Hän sanoo alkaneensa puhua suomea vapautuneesti vasta 2004. Hugo oppi kielen nopeammin. Hugo kertoo oppineensa Kuntorannassa sen, mitä on palveluala. Minua koulutettiin paljon. Nykyään olen Tampereella töissä toimitilakiinteistöhuollossa. Opiskelin Varkauden ammattikorkeakoulussa automaatio ja tietotekniikkaa vuodesta 1999 alkaen. En kuitenkaan saanut mistään työharjoittelupaikkaa ja jouduin lopettamaan opiskeluni. Vuoden 2001 lopussa muutimme Tampereelle. Silvia opetti espanjaa Varkauden, Joroisten, Pieksämäen ja Leppävirran kansalaisopistoissa sekä aikuiskoulutuskeskuksessa. Tällä hetkellä hän on valmistumassa espanjankieliseksi museooppaaksi. Silvia on ollut mukana myös Pioneeriliiton sekä Parasta Lapsille ry:n toiminnassa.
Kuolemantuomio
Ennen kuin Hugon ja Silvian ja heidän neljän lapsensa elämä asettui Varkaudessa kohdalleen, oli heille, heidän sukulaisilleen ja ystävilleen ehtinyt tapahtua hirveitä asioita. Kaikki repesi syyskuun 11. päivänä 1973, kun kenraali Pinochetin johtama sotilasjuntta kaappasi Chilessä vallan demokraattisesti vuoden 1970 vaaleissa valitulta presidentti Salvador Allendelta.
Alkoi ankaran diktatuurin aika, jolloin entisen hallituksen kannattajia vainottiin terrorimenetelmin. Häikäilemätön talousuudistusohjelma huononsi työväenluokan elintasoa. Kymmenen vuotta myöhemmin 7.9.1983 Hugo pidätettiin klo 13.45. Samaan aikaan viisi hänen toveriaan surmattiin eri puolilla Santiagoa. Hugo sanoo tuomioiden olleen täysin poliittisia. Niillä ei ollut mitään tekemistä lain kanssa. Hugolle ja viidelletoista muulle langetettiin kuolemantuomio. Meitä vastaan ei ollut mitään todisteita eikä asiapapereita. Kansainvälisen painotuksen myötä sotilastuomioistuimien päätökset siirrettiin 1985 siviilioikeuden käsiteltäviksi. Kuolemantuomiot vaihtuivat elinkautiseen. Solidaarisuusjärjestöt maksoivat asianajajien, lääkäreiden ja psykiatrien palkkioita. Poliittisia vankeja oli kaikista mahdollisista ammattikunnista. Silvia sai käydä vankilassa kaksi kertaa viikossa 3 tunnin ajan miestään tapaamassa. Alussa lapset saivat vierailla vain kerran kuukaudessa. Hugon 9 vuoden vankeusajasta Silviasta tuntui pisimmältä demokratian aika. Odotimme, että poliittiset vangit vapautetaan heti ensimmäisten demokraattisten vaalien jälkeen vuonna 1990. Niin ei kuitenkaan käynyt vaikka valtaan pääsivät sosialistit. Päätettiin, että osa poliittisista vangeista karko-
tetaan maasta.
Lapset suomalaistuvat
Hugon pidätyksen jälkeen syyskuussa 1983 Silvia siepattiin tiedustelupalvelun salavankilaan kahden lapsensa kanssa, nuorin oli tuolloin 8 kuukauden ja toinen alle 4vuotias. Lapsi joutui katsomaan vierestä mitä äidille tehtiin. Nelivuotias Pablo kysyikin hädissään, miksi meitä tapetaan. Simon ei ollut onneksi tuona yönä kotona kun meidät vietiin kotoamme Santiagon Pudaturelin kaupunginosasta. Simon oli kolme päivää piilossa kaverinsa kotitalon vintillä. Kuukausi sitten Simon puhui ensimmäisen kertaa tästä asiasta. Silvia oli 2 kuukautta vankilassa kunnes hänet vapautettiin syyttömänä. Kun Hugo ja Silvia pidätettiin, sotilaan tuhosivat heidän talonsa ja omaisuutensa. Kahden kuukauden tutkintovankeuden jälkeen Silvia joutui muuttamaan äitinsä ja isoäitinsä huomaan. Heidän koiransa ei tottunut muutokseen, vaan karkasi joka päivä 20 korttelin päähän entiseen tuhottuun kotiin. Se piti hakea joka ilta takaisin. Koen, että Suomessa olemisemme on rangaistus, tämä ei ole meille vapaaehtoinen valinta. Kuitenkin meidän juuremme kasvavat myös Suomessa, koska yksi lapsemme ja neljä lastenlasta on syntynyt Suomessa ja tun-
-Eiväthän kaikki suomalaisetkaan tule keskenään to nin, kannattaa miettiä, mitä kaikkea sen taakse kät teee olevansa suomalaisia eikä chileläisiä. Silvian vanhin poika Simon on 35-vuotias. Hän asuu Tampereella ja on mm. Maailmantango festivaalin perustja ja sen kantavia voimia. Silvia ja Hugo tapasivat jouluaattona 1980. Ensimmäinen yhteinen lapsi 27vuotias Javiera asuu Tampereella. Pablo oli 12-vuotias, kun tuli Suomeen. Nyt jo 31vuotias Pablo on asunut kolme vuotta Chilessä. Nuorimmainen Juan Manuel syntyi Varkaudessa 1994 ja asuu vanhempiensa kanssa Kaukajärvellä. Hän sanoo olevansa suomalainen, vaikka vanhemmat ovat chileläisiä. Vuonna 1990 alkoi kampanja Hugon ja hänen perheensä saamiseksi Suomeen. Hugo sai ensimmäisen kerran tietoa poliittisten vankien auttamisesta 1985. Hugon lisäksi Chilessä oli 15 poliittista vankia, joille sotilastuomioistuin oli langettanut kuolemantuomion. Miksi tuomiota ei laitettu täytäntöön? Yksi tärkeä syy oli Chilessä alkanut kansannousu sekä kansainvälinen solidaarisuus-kampanja. Suomessa kampanjaan osallistui mm. Parasta lapsille ry. sekä Eläkeläiset ry. Viisitoista Suomen kuntaa sitoutui vastaanottamaan chileläisen poliittisen vangin. Hugon osalle osui Varkaus. Pinochetin hallinnon oli pakko taipua kansainvälisen painotuksen edessä. Poliittisten vankien teloittamisesta olisi koitunut juntalle liian raskas poliittinen hinta. Pinochet toimitti mustaan pörssiin aseita ja huumeita. Kroatiaan Pinochet välitti kansainvälisistä kielloista huolimatta aseita.
Luovutettiin kuin paketti
Kun maastakarkotuspäätös tuli voimaan 1992, vankilaan saapuivat kansainvälisen poliisin edustaja, YK:n ja Suomen edustaja sekä Chilen tiedustelupalvelun edustaja. Minut luovutettiin kuin paketti, jonka määränpäänä
Hugo Marchant sai Suomessa ensimmäisen työpaikan Eläkeläiset ry:n Kuntorannasta. Niitä aikoja muistelemassa hänen kanssaan Silvia ja Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 29
Mapuche-keräykseen osallistuneet ja haastetut
Rahankeräykseen osallistuneet ajalla 17.9. 30.11.2010 Pirkanmaan Aluejärjestö ja haastaa edelleen Pirkanmaan yhdistykset sopivaksi katsomallaan summalla mukaan Iin Eläkeläiset Anjalankosken Eläkeläiset Kittilän Eläkeläiset Pohjanmaan Aluejärjestö Kontulan Eläkeläiset Jurvan Eläkeläiset Jorma Toija ja haastaa Antti Laineen Kurikasta Paavo Mantere Sodankylän Eläkeläiset Roni Ensio Uppgård Pohjois-Helsingin Eläkeläiset Heikki ja Irja Lilja Jyväskylän Eläkeläiset Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö Varsinais-Suomen aluetoimikunta Uudenmaan Aluejärjestö Auta mapuche-vanhusta Eläkeläiset ry:n rahankeräys 1.3.201031.12.2012 Keräystilin numero 101230-71470 Viite Auta mapuche-vanhusta
Kemin Eläkeläiset:
Asumiskulujen arvonlisäveroa alennettava
Kemin Eläkeläiset ry:n syyskokous vaati asumiskulujen arvonlisäveron alentamista nykyisestä 23 prosentista 9 prosenttiin, joka on nyt muun muassa majoitustoiminnan alv. Pienikin arvonlisäveron alennus toisi merkittävää helpotusta sekä omassa että vuokra-asunnossa asuville. Erityisen suuri merkitys alennuksella olisi eläkeläisille. Alennus voitaisiin tehdä lisäämällä arvonlisäverolain verokantaa koskevaan 85a-pykälään uusi kohta. Syyskokous vaati vuoden 1996 alussa toteutetun taitetun indeksin korjaamista ja palauttamista vuoden 1995 tasolle. Työeläkettä saavat ovat menettäneet saamatta jääneinä korotuksina lähes 7 miljardia euroa. Kun vuoden 1996 työeläke oli 60 prosenttia eläkkeen perusteena olleesta palkasta, on eläke nyt enää noin 45 prosenttia vastaavasta palkasta. Syyskokous vaatikin eduskuntaa toteuttamaan Ahon-Viinasen hallituksen antaman lupauksen eläkeleikkurin korjaamisesta vuoden 1996 alusta. LipposenNiinistön I sinipunhallsitus jätti lupauksen täyttämättä. Nyt on uuden hallituksen uskottavuuden vuoksi lupausten toteuttamisen aika. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Lauri Pohjanen ja varapuheenjohtajaksi Jouni Tuovinen sekä johtokunnan muiksi jäseniksi Jouko Lauri, Kerttu Miettinen, Aino Pohjola, Hilja Ketola, Suoma Perkaus, Kaarina Pistokoski-Tikkala ka Sirkka Lundberg sekä varajäseniksi Heikki Lyttinen ja Kalevi Kiuttu.
oimeen, joten on erotettava ihmisten arkipäiväiset erimielisyydet ja rasismi. Kun ostaa kaupasta banaakeytyy, Hugo Marchant sanoo. oli Suomi, Hugo naurahtaa. Kun päätös tuli, Hugolla oli vaihtoehtoina Itävalta, Belgia ja Suomi. En tiennyt Suomesta mitään. Silvia oli käynyt täällä syksyllä 1987, kun poliittisten vankien omaiset saivat kutsun vierailla Suomessa sekä Saksassa. Kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi ja 122 vuoden vankeustuomioksi. Lisäksi tuli 25 vuoden maastakarkoitus. Kommunistisen puolueen ja MIRin jäsenistä on arvioitu kuolleen kuoli 90 prosenttia Pinochetin aikana. Noin 3 000 kadoksissa olevasta on todisteita. Satoja tuhansia ihmisiä vangittiin, kuulusteltiin ja tuomittiin Pinochetin aikana. Virallinen luku on 20 000. Kukaan ei ole vastannut, miksi en voi edes vierailla Chilessä. Edes ulkoministeri Tuomiojalle ei pyynnöstä huolimatta annettu asiasta mitään selitystä. Hugo on Suomen ja Chilen kansalainen, Silvia ei ole hakenut Suomen kansalaisuutta. Parasta lapsille ry:n ja Eläkeläiset ry:n kummitoimintakeräyksien avulla lapset pystyivät käymään Metodistikirkon koulua. Silvian mukaan järjestöjen kummitoiminta oli heidän lastensa pelastus. Keräysvarat organisoitiin chileläisen lastensuojelujärjestön PIDEn kautta. Chilen edellinen presidentti oli PIDEn toiminnassa mukana. Meistä maahanmuuttajista puhutaan joka päivä mediassa kuin rikollisista tai muista negatiivisista julkkiksista. Silvian ja Hugon mukaan suurin osa suomalaisista ei ole rasisteja. Se on median tapa usuttaa kansalaiset toisiaan vastaan. Sillä myös yritetään alentaa työvoiman hintaa. Me saimme Suomessa lämpimän vastaanoton ja meillä on lukuisia suomalaisia ystäviä. Eiväthän kaikki suomalaisetkaan tule keskenään toimeen, joten on erotettava ihmisten arkipäiväiset erimielisyydet ja rasismi. Kun ostaa kaupasta banaanin, kannattaa miettiä, mitä kaikkea sen taakse kätkeytyy, Hugo korostaa. pakataan Kiinassa. -Luonnonvaroista ja metsästä on tullut Mapuchen kansalle kirous. Kansalaisjärjestöjen solidaarisuustoiminta on erittäin tärkeää kansan auttamisessa ja sen kulttuurin ja elinolojen säilyttämisessä. Hugo muistuttaakin, miten ylikansalliset yhtiöt aiheuttavat yhä suurempia ongelmia. Kansalainvälinen solidaarisuustyö tulee entistä tärkeämmäksi, kun köyhyys lisääntyy kaikkialla maailmassa.
Mapuche -kampanja
Alueella on kyseenalaiset ihmisoikeudet. Mapuchen alkuperäiskansan historia on raskas. Se ei ole kuitenkaan antanut periksi. Jo inkaimperiumi yritti alistaa mapuchen kansan. Sitten espanjalaiset ja portugalilaiset. Siellä ei ole valtiota, perinteinen vanhusten neuvosto päättää asioista. Metsä, meri ja vuoristo on heidän jumalansa. Heillä on ma kieli ja kulttuuri. Chilen valtion aika on heille ollut pahempi kuin Espanjan imperiumin aika. Suomalainen metsäteollisuus on siirtynyt valloittamaan Mapuchen metsäalueita. Eukalyptus-puu ei kuulu sinne, se on luonnon rikollinen. Toiveena suomalaisella metsäteollisuudella on tuottaa 40 prosenttia maailman sellutuotannosta Chilessä. Jopa norjalaista kirjolohta kasvatetaan Chilessä ja se
Pyhäjärvellä Luotoranta-päivä
Pyhäjärven Eläkeläiset ry:llä on ollut jokavuotinen tapa järjestää jäsenilleen yhteinen lomapäivä omistamassaan lomapaikassa Parkkimajärven rannalla. Päiväksi sovittiin 23. syyskuuta, olihan silloin syyspäiväntasaus ja ruska kauneimmillaan. Järjestelyistä vastasivat ahkerat ja tomerat naiset Jennin johdolla. He aloittivat valmistelut lomapaikassa jo edellisenä iltana. Olihan siellä kodikasta ja lämmintä. Paikat oli laitettu kuntoon, kun minä menin aamulla. Kahvipöytä oli valmiiksi katettuna ja sauna lämpeni. Oli kiva ottaa vieraita vastaan. Lnja-auto oli melkein täynnä. Liikennöitsijä Rytkönen oli sponsoroinut meille ilmaisen edestakaisen matkan, mistä olimme suuresti kiitollisia. Kun kaikki vieraat olivat saapuneet, aloitimme kahvitarjoilulla, jonka jälkeen lauloimme meille niin tutuksi tulleen eläkeläisten laulun. Juhla jatkui Tanen ja Sepon show`lla ja yhteislauluilla. Saunan löylyistä nautittiin ja grillimestarit olivat kovasti työllistettyjä. Vietimme ihanan päivän ystävien seurassa. Vieraskirja tallensi vieraat ja heidän kiitoksensa. Anto Tapaninaho
Haastattelu: HANNU PARTANEN & JUHA DRUFVA Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA
30 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Palokka
Antero Autio Eeva Autio Pirkko ja Risto Rissanen Aura Peltonen Erkki Peltonen Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Sirpa Kehusmaa Martti Meriläinen Viljo Valkonen Anja Honkonen Aulis Honkonen Pertti Meriläinen Raija Meriläinen Anna-Liisa Tenhunen Margit Altti Anita Puumalainen Mirja Rutanen Neija Välilä Martti Välilä Salli Niskanen Kerttu Sarviranta Saara ja Teuvo Putkonen Liisa Huhtinen Raili ja Sakari Hartikka Liisa ja Toivo Nuutinen Maila Tyvimaa Pirkko Ihalainen Raimo Nieminen Maija ja Olavi Tuominen Elli Riikonen Mari Tuura Marjatta Kinnunen Pauli ja Raili Pöntynen Eila ja Aarne Ylönen Hilja Peltosalmi Ritva Liisa Talvela Veijo Talvela Helena Rinnetmäki Leena Sillgren Matti Pöppönen Anna Särkkä Toini Pitkä
Sumiainen
SUMIAISTEN ELÄKELÄISET ry Elvi Lustig Elli Mäkelä Ritva Kaukometsä Hannes Kaukometsä Ritva Kautto Hillevi Savolainen Aino Suominen Maija Korhonen Jouko Rissa Eila Närhi Antero Närhi Heikki Häkkinen Pekka Laitinen Olavi Kainulainen Aune Hytönen Vieno Salminen Atte Tolmunen Väinö Rahm Esteri Roininen Pelimannipojat
Tikkakoski
Irma Lahtinen Aune Taipaleenmäki Ritva Jääskeläinen Eino Aksela Aino ja Veikko Soini Raili ja Rauno Lepistö Elvi Paananen Arja Finne Pekka Perus Laura ja Erkki Kilpiö Nalle Irja Huttunen Irene Mikkonen
Lappi
Aavasaksa
AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry Bertta ja Aimo Kallijärvi Sirkka ja Olavi Meeri ja Arvo Sanni ja Matti Jaako Ritva ja Eero Mäntynenä Raili ja Lauri Huhtanen Ale Hiltunen Annikki Varonen Sulo Soini Salme ja Esko Jalonen Eila ja Risto Hokkanen Ritva ja Pietari Juuso Sirkka Lantto Viljo Orre Leila ja Voitto Korhonen Leena ja Aapo Risto Maire ja Jouni Mauno Tofferi Timo Hasa Kauko Juustovaara Kaisu ja Veikko Mikkola Tuula ja Pentti Aaro Jakku Maija Pasma Aune Väystäjä Juho Pasma Salme Palmu Hilkka ja Kaarlo Stålnacke Aune Hyrkäs Anni ja Helge Vaaraniemi Elli Lantto Kerttu Hasa Eila Kilpeläinen Eeva ja Kalevi Joona Inkeri Riipi Mirja ja Reino Huhtanen Martti Alaviippola Aarno ja Anna-Liisa Hiderud Anna-Lisa Sandström Klaara Törmänen ja Juuso Niilo Inkeri ja Matti Kangas Sylvia ja Matti Vaaraniemi Mirja Keskitalo Anja ja Jalmari Marjatta Mykkälä ja Kaarlo Luiro Elsa Niska ja Lauri Laina Koivumaa Ritva Heikka Irene ja Lauri Hasa Anna ja Viljo Kreivi Sofia Stålnacke Aino ja Väinö Ritva ja Paavo Koski
Äänekoski
Kalervo Toffer Kaija Pulli Pirkko Koivu Helena Tammelin Raili Leppänen Vilma ja Eero Nyrönen Ritva Kankainen Hilkka Rajala Hannele Hult Pirkko Pekkarinen Airi ja Pertti Majava Sisko Kautto Helli Raatikainen Leena ja Aatto Mäkinen Leila Savola Mikko Hänninen Eila Partanen Erkki ja Marjatta Honkonen Jarkko Kaukometsä Kalevi ja Sirkka Pekka Juko Juhani ja Marja Liimatainen Reino ja Liisa Paananen Eero ja Hilkka Kovanen
Vaajakoski
Raija ja Kerttu Aino Rönkönharju Elna ja Veikko Räsänen Sirkka Matilainen Matti ja Mirja Lindqvist Erkki Karhu Anja Tammelin Orvokki Oksanen Eeva Väyrynen Sylvi Mäkinen Marjatta Nurminen Eija ja Sakari Huttunen Martta Lampinen Marja-Leena Makkonen Reino ja Sirkka Korhonen Sirkka-Liisa ja Jaakko Puttonen Paula Temonen Eino Koivisto
Ivalo
Osmo Karvonen Katri Jefremoff Maija ja Jouko Kiviniemi Irja N ja Esko S Helvi ja Juho Kiviniemi Viljo Välitalo Lyyli ja Eino Ranta Paavo Huttunen Vilho Leppäkangas Raimo Kitti Elsa Linna Hilda Korhonen Sylvi Västilä Lahja Ranta Irja Kukkala Sisko ja Alpi Koponen Ellen ja Nestori Haarahiltunen Saara Portti Mirja ja Heikki Kiviniemi Kerttu ja Martti Kangasniemi Timo Ratavaara Irma ja Valtteri Nykänen Onni Pylkäs Oili Hirvasvuopio Eila ja Erkki Risto Hilja ja Yrjö Metsokumpu Kalervo Päkkilä Elsa Guttorm Ritva ja Mikko Taskila Kalle Mäläskä Paula ja Riku Letoff Irja Moksunen Annikki ja Jouko Palokangas Leila ja Ville Kiviniemi Sinikka S ja Veikko H Eeva Äärelä Usko Luostarinen Yrjö Titola Jysky Raija ja Jussi Koutonen Seppo Kola perh. Sisko ja Vilho Valtonen
Pihtipudas
Jaakko Uitto Toini ja Mikko Selin Väinö Aho Tapio Saastamoinen Maire ja Lasse Varis Maija ja Niilo Pulkkinen Maritta Laukkanen Sanelma Teerimäki Antti Pasanen Marjatta Suvanto Maire ja Olavi Kananen Niilo ja Kirsti Kumpulainen
Säynätsalo
Anja ja Aimo Renlund Kaarin ja Seppo Oikari Anja Lukkarinen Seija Vihinen Seppo Lindell Anna-Liisa ja Alpo Pajunen Pentti ja Raili Honkonen Eino Pitkänen Toivo Heinonen Sisko ja Erik Tikkanen Martti Hyvärinen
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 31
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Seija ja Aaro Mannermaa Sisko ja Armas Aalto Maarit ja Reino Titola Timo Junttila Aili Hujanen Sisko Akujärvi Hilkka Kangas Kaisu Pesonen Ellen Pokela Erkki Räsänen Aino Portaankorva Linnea Kilpeläinen Kerttu ja Aune Hilkka Kelottijärvi
Kemi
KEMIN LUONTAISTUOTE JA -HOITOLA KEMIN LAUKKU CAFE DOLCE VITA KEMIN KOSMETIIKKA EIJAN KUKKA JATAN BURGER KY
Salla
SALLAN OSUUSPANKKI MATKIS KIOSKI M. JÄRVELÄ S-MARKET ERÄTULI SALLAN RAUTATORI OY K-MARKET PUOLUKKA SIWA SALLA
K-MARKET MESSI SYVÄKANKAAN KIOSKI KEMIN LIIKENNE ELÄKELÄISET ry:n LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry Irma Räisänen Kyllikki Räisänen Esko Leppänen Aira Salo Aarne Mylly Anni ja Jouko Olsbo Hilkka Korhonen Atte ja Sirkka Ellilä Kerttu Miettinen Paavo Miettinen Taimi Paaso Suoma Perkaus Lauri Pohjanen Asta Alasuutari Mauno Alasuutari Terttu Pohjanen Reijo Heikkilä Jouni Tuovinen Kauko Lipponen Eero Rantala Anja Holopainen Jalmari Rokkonen Kaisa Nurminen Saara Kotijärvi-Dianoff Aila ja Jouko Lauri Leila ja Tapani Kolmonen Inkeri Lakso Helmi Vaitinen Salme Nietula Aila Nisula Kauko Mikkonen Vieno Järvelä Mauno Järnfors Kaarlo Aho Ritva Niskala Kerttu Ylitolonen Lauri Viheriäinen Toini ja Pekka Maronen Kalevi Kiuttu Alli ja Einar Ruumensaari Matti Särkikangas Eino Kääriäinen Arvo Aatsinki Eira ja Pentti Seppänen Maija Liisa ja Antero Mustonen Ritva ja Pentti Vesterinen Impi ja Pekka Kultanen Eeva Mällinen Sirkka Halonen Laila Ylitalo Eila ja Martti Niskala Matias Maaninka Ellen Rintala Lenna Tennilä Leena ja Matti Salmijärvi Marja Leena ja Aaro Rontti Marjatta ja Asko Tiikkaja Annikki ja Viljo Eskelinen Aili ja Olli Alatalo Aulikki Majava Liisa Tapio Martti Jokela Elsa ja Hugo Jaakkonen Sirkka Iivari Raija ja Aimo Leppänen Veikko Väinölä Elli Anttila Enni ja Ilmari Auer Kaisa ja Seeti Salmela Riina ja Arttu Leskinen Eila ja Unto Schroderus Elma Väisänen Kerttu Rytilahti Kirsti ja Simo Tallqvist Impi Jokela Anja ja Valtteri Leila ja Pekka Impi Kurvinen Hilkka ja Kauko Heikkinen
Maija Prusila Lyyli Puikko Mikko Ruonaniemi Aune Huutoniemi Veikko Hautasaari Aarne Mylly Toivo Parviainen Reino Korjonen
Laakso
Kolari
KOLARIN ELÄKELÄISET ry Sulo ja Helli Kylmämaa Raili Heikki
Mauri ja Maire Alatalo Taina ja Osmo Juopperi Heino Salmela
Eila Turpeinen
Rovaniemi
NISU- JA KAKKUPUOTI EILA KIVINIEMI JALKINEKORJAAMO KIVINIEMI ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry Irma Yliaska Pentti Huttunen Vieno Teräsniska Tuula Ruotsalainen Yrjö Ollila Ali Oikarinen Veikko Härö Martta Leinonen Olavi Leinonen Impi Hiukka Pekka Laurinolli Hannes Risto Mauno Karvo Eeva Arstio-Koukonen Mikko Koukonen Aino Jussilainen Irja Tuomikumpu Kauko Jääskö Kauko Matinmikko Paavo Vuorentola Elli Kontu Anja Ollila Veikko Koskinen Maija Ylänen Kaarina Kapraali Kari Puolakka Armas Rauhala Senja Ollila Liisa Kestilä Maria Fagerström Liisa Koskinen
Posio
Seija ja Taisto Tuomivaara Lauri Iivari Marjatta ja Veikko Tiihonen Asla Pesiö Anja ja Juho Karjalainen Esteri ja Nestori Tuovinen Irja ja Erkki Sulin Helmi Allukka Saara ja Ahti Moilanen Ahti Särkisaari Laimi Tennilä Kalle Sulin Tellervo Kankaanpää Saara ja Ahti Moilanen Kirsti ja Onni Oikarainen Raili ja Toivo Kivelä
Kittilä
KITTILÄN ELÄKELÄISET ry Rauni Alina Alli Saiho Alba Jylhä Aire Rauhala Hellevi ja Veli Tuovinen Ilta Uusisalmi Kusti Ala Eeva ja Aaro Markuksela Valto Siirtola Arvi Siirtola Paula ja Aatu Säärelä Suoma ja Matti Kallo Maila ja Vihtori Huikuri Urho Kokko Aune Kangas Kirsti Joensuu Elvi Heikkilä Paavo Raudaskoski Maire Koskenniska Pentti Köngäs Eila Takala Yrjö Takala Heikki Junttila Lauri Bäck Reima Yrttiaho Tuulikki ja Erkki
Pello
PELLON ELÄKELÄISET ry Anneli Korteniemi Martta Puljujärvi Sirkka-Liisa ja Kirsti Anna-Liisa Vaaraniemi Martta Saukkoriipi Akseli Niva Leena ja Heino Matinlompolo Raakel Matinlompolo Sointu Vanhatalo Siiri Niva Irja Juopperi Anja ja Juho Antero Pakisjärvi Senja ja Heino Saukkoriipi Hilkka Parkkila Eelis Matinlompolo Eeva Niva Eeva ja Kalle Piippola Niilo ja Marja-Leena Matinlompolo Laila ja Lennard Vaattovaara Bertta Kangas Esko Vittikko Raakel Lantto
Ranuan Seutu
RANUAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Raija Puurunen Maila Nurmela Elsa Sarajärvi Olavi Sarajärvi Reino Vanhala
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
32 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Elsa ja Antero Schroderus Paavo Luukkonen Jouko Törmänen Anna Törmänen Eira Ylimikkotervo Sirkka ja Osmo Pulkkinen Eeva Alaraatikka Liisa Vaara Leena Ranta Hilkka Jumisko Kauko ja Arja Ella ja Eino Hiukka Elsa Ollitervo Marja-Leena ja Tauno Kähkönen Aino Kyngäs Toini ja Mikko Ekorre Salme ja Pentti Keränen Anja Tauriainen ja Veikko Hilkka ja Heimo Kähkönen Merja Kääriäinen Päivi Helander Tiina Kytömäki Jukka Vessari Pirkko Honkala Hilkka Salonen Pesoska Pirjo-Riitta Pajusalo Seija Sorsa Raimo Sorsa Olavi ja Aila Vaimare
Simo
Pertti Mäcklin Maila Kemppainen Taneli Kemppainen Paavo Kiiskinen Rauni Kiiskinen Erkki Parpala Maija Parpala Mauno Soini Anneli Soini Olavi Hamari Saara Hamari Esko Hiltula Edna Hiltula Eero Tikkanen Helmi Tikkanen Ritva Koskela Hilkka Niskala Vieno Tihinen Marjatta Hakala Heimo Kemppainen Raimo Kemppainen Aila Kemppainen Veikko Leskinen Jaakko Matala Tauno Anttila Pentti Rajanen Erkki Åman
Nokia
Pirkanmaa
PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry Mirja Kopra Pauli Kopra Kaarina Kiikkerä Otto Parviainen Raine Luojus Kauno Metsälä Maria Rouhiainen Matti Rouhiainen Matti Jokila Simo Salo Helvi Lahtinen Eevi Kankaanranta Heikki Kankaanranta Vuokko Mäkipää Matti Raittinen Heikki Suhonen Maija Suhonen A ja P Lehvonen Eini Ahonniemi Väinö Ahonniemi
AITO SÄÄSTÖPANKKI JL CENTER OY Aila Tuominen Elvi Rajala Seija Nurminen Olavi Nurminen Mikael Lehtonen Margit Lehtonen Asko Kainus Eeva Kainus Ella Lehtonen Marjatta Hakanen Aarre Hakanen Elma Saarinen Anja Siltanen Inga Katajisto Liisa Nurminen Raija Lamminperä Maila Rajala Voitto Palin Aila Pekkola Martti Koivula Ester Kauppila Eeva Vihanta Voitto Vihanta Raili Riekkola Pauli Riekkola Kyllikki Hell Ilkka Kotiranta Pirjo Kotiranta Helge Nurmi Sirkka Wigelius Tapio Wigelius Anneli Kangasniemi Toivo Keränen Marja Keränen Riitta Korpela Ritva Haapala Matti Lamminsivu Anna Haataja Pauli Haataja Sirpa Alakangas Airi Vaske Rauno Järvinen Kaisa Syrjälä Martti Karvinen Anja Karvinen Eero Lintula Paula Hakanen Kerttu Laine Pirkko Mettälä
Pirkkala
PIRKKALAN ELÄKELÄISET ry Sylvi Toiva Anni Tanskanen Laimi Pajunen Aune Viitanen Tarja Jokitie Anneli Aittokallio Aino Kuoppa Eila Vuorenmaa Helena Väyrynen Heikki Ahlstedt Pentti Aittokallio Elli Hyrkkönen
HämeenkyröViljakkala
HÄMEENKYRÖNVILJAKKALAN ELÄKELÄISET ry Eila Lilja Otto Lilja
Tornionseutu
K-MARKET LOHIPATO K-MARKET RUOKAKESKUS MUSTA PÖRSSI TORNIO TORNION OSUUSPANKKI TORNIONLAAKSON HAUTAUSPALVELU OY KUKKAKAUPPA OLIVIA OY K-SUPERMARKET YKKÖNEN Antti Kaarela TORNION KATSASTUS OY KTK TORNIO OY KANTOLAN HAUTAUSTOIMISTO NORDEA TORNIO Kalle Keränen Jouko Haapakoski Heino Perttunen Erkki Herala Erkki Jalo Janne ja Silja Makkonen Veijo Tikkala Salli Emas Ulla Heikkilä Anja Miettinen Leila Lahti Nanni Manninen Helvi Jauhola Paavo Alajärvi Liisa Jaakkola Tyyne Pelttari Rauha Ronkainen Elvi Kurttio Irma Mansikka Pirkko Parkkila Oiva Kiviniemi Hilja Ojanaho Tuula ja HeimoMuotka Helena Siivola Leila Haapakoski
Kangasala
KANGASALAN ELÄKELÄISET ry Yrjö Hakomäki Irma Hakomäki Sulo Rantanen Vappu Rantanen Immo ja Sanni Järvinen
Ruovesi
Eino ja Mirjam Ruokkeinen Aune ja Matti Tolppanen Irma Rantanen Ritva M Majala Mary Tuominen Pentti Tuominen Ritva Viitanen Lasse Viitanen Heikki Kivinen Hellä Syvinki Maija ja Matti Hartman Hannu Viitanen Elli ja Keijo Maire ja Matti Lukula Riikka ja Mauno Jussila Liisa Hanhonen Helmi Moisio Ritva T Majala Aili Mäkinen Pauli Mäkinen Airi Ahonen Tatjaana Huhtala Sirkka ja Aarne Anja ja Aarne Maija ja Eino Hanna Taivalmäki Helena Peltomäki Jaakko Mäkinen Simo Viitanen
Mänttä-Vilppula
MÄNTTÄ-VILPPULA ELÄKELÄISET ry Pirkko Helander Aarne Helander Anni Tiainen Oili Järvinen Inkeri Ylinen Maija-Liisa Rimmi Anja Sorvoja Toivo Aamuranta Alpo Villamo Iris Kantola Ada Juvonen Juhani Valtonen Tuija Valtonen Leena Mäkinen Laila Leiman Anja Ylä-Ajos Esa Aittonen Elo Aronen Helmi Aronen Elsa Rapatti Mauri Pohjalainen Eeva Pohjalainen
Sodankylä
SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry Ahti Virtanen Aila Moilanen Tauno Salmela Kerttu Sääskilahti Vilma Strand Alli Leinonen Sirkka-Liisa ja Valto Maunula Eeva ja Vilho Siirtola Hilkka ja Asko Apukka Aino ja Mauno Uimaniemi Viljo Heinikoski Valmu ja Pentti Niemelä Heikki Myllymäki Heli Berg ja Kaarlo Pentti Palosaari Alli Riipi Mirja Vaara ja Otto Oiva Wallius Vappu Simula
Kuru
KURUN ELÄKELÄISET ry Sisko Metso Soini Metso Anja Ilves Aino Nummi Pekka Ahlroth Valentiin Ontto Alli Kuusisto
Lempäälä
Leila Mäkinen Samuli Mäkinen Matti Tolvanen Reino Viitala Kaarina Katavisto
Tampere
Aino Björksten Risto Björksten Seija Kettunen Eeva Lindqvist Soile Karivieri Pirkko Hakamaa Eine Grönfors Toini Kulmala Väinö Serttilä Irma Ilomäki Markku Salmivuori Pirjo Salmivuori Pekka Immonen Leila Toivonen Mira Kauhanen
Tervola
Maikki ja Kauko Vieno ja Eino Tauriainen Eine Lintula Hilja Hautamäki Eila ja Heimo Hast Elma Puikko Laila Tapio Anja ja Taisto Huhtaniska Aune ja Jorma Kolmonen
PARKANON ELÄKELÄISET ry
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 33
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Jussi Jäntti Alpo Somari Olavi Metsäranta Kerttu Berg ja pojat Hilkka ja Niilo Partanen Aira Herrala Raili ja Väinö Potinoja Aino ja Eino Mattila Maire ja Matti Kaarina ja Martti Mattila Ritva Anttiroiko Eeva ja Antti Lauri Maija ja Urho Hilli Aira ja Pauli Rauhala Elsa ja Eero Tuorila Kaarina Lauri Kaija ja Kauko Puisto Anna-Liisa ja Yrjö Mäenpää Elma Tuikka Raili Kinare Liisa ja Olli Simonen Kalevi Collin Esko Autio Enni Ainali Taimi ja Mauno Kangas Ulla ja Veikko Vähärautio Kirsti ja Aarno Tuorila Rauha ja Raimo Ainali Pirkko ja Reijo Mäkelä Sirkka Korpi Selma Tanska Sanna ja Risto Tuorila Sirkka Valtonen Vesa Veijalainen Pertti Alatainio Melvi ja Jorma Pöyhtäri Laina ja Antti Pöyhtäri Tuulevi Boren ja Simo Lehtimäki Arja Nurro ja Mauri Tuomarmäki Päivi Kääntä-Pöyhtäri ja Jarno Pöyhtäri Kauko ja Maire Harmaala Mauri ja Tuulikki Spak Teija Kääntä ja Mikko Vähärautio Eija ja Jorma Hakkarainen Raili ja Erkki Kuusisto Tuula Kupila Väinö ja Maija Spak Maija Hirvi
Himanka
HIMANGAN ELÄKELÄISET ry Anja Paananen Liisa Tilus Ellen Viitamäki Rauni ja Heikki Ontronen Heikki ja Inkeri Spak Sirkka Kordelin Eila Rahkonen Ahti Spak Kaisu ja Mikko Kääntä Anja ja Veikko Lindberg Aune ja Simo Jokela Briitta ja Aimo Tuorila Anna-Liisa ja Simo Boren Eeva ja Torste Tuliniemi Pirkko ja Veikko Yli-Parkas Anja ja Osmo Paananen Tuula ja Ensio Tuorila Maija ja Jukka Kääntä Ingrid Keski-Rautila Inkeri Uunila Yrjö Uunila Kauko Jussinniemi Helvi Sipi Esko Kaikkonen Alpo Akolahti Pirkko ja Erkki Vähärautio Ilse Grenfors Viljo Ågren Katja ja Juha Tuliniemi Sinikka ja Jaakko Martti J Mattila
Taavi Lintunen Matti Kivimäki Vuokko Mikkola Heikki Siro Sinikka Korventausta Urpo Tirkkonen Kerttu Kanerva Pekka Kanerva Kauko Laakso Anna-Liisa Laakso Irja Salonen Airi ja Aulis Välinen Kyllikki Lahtinen Oili Hurskainen Marja-Liisa Harju Aune Miettinen Taimi Lahtinen Esko Johansson Jaakko J Ruuska Raili Lempinen Reijo Lempinen Pekka Luodes Terhikki Parviainen Raimo Parviainen Anja Kuuskoski Eeva Pynnönen Elisa Nordberg Ritva Leppänen Timo Mustonen Margit Mustonen Eila Nieminen Ilkka Järvelä Helvi Lehtonen Toivo Virtanen Pirkko Saarinen Taavi Lintunen Tuulikki Linden Anneli Aartola Eila Mathlin Sauli Harinen Aira Majaniemi Veikko Majaniemi Pentti Ajoksenmäki Paavo Koskinen Rauno Jokinen Auli Neejärvi Airi Grönroos Vieno Ruohonen Reijo Siimes Tuula Siimes Pirkko Lindholm Anja Kivipensas
Valkeakoski
VALKEAKOSKEN ELÄKELÄISET ry
Viiala
VIIALAN ELÄKELÄISET ry Liisa Haapalehto Terttu Hagel Raili Huhtala Tuomo Huhtala Enne Kajander Helvi Helin Eila Kuusinen Kalle Siivonen Aira ja Vento Töppärä Oili Väljä Anja ja Pentti Mäkelä Toini Haapalehto Rauha Tanskanen Kaarina Heino Timo Heino Paula Toivola Terttu Laaksonen Toivo Savikko Anja Vatka Maria Luttinen Heikki Mikkonen Heikki Hietala Pirkko Sulander Pirkko Halonen
Pohjanmaa
ELÄKELÄISET ry:n POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry Marketta Semi Christer Eriksson Aira Rauhala Ulla Vähärautio Irmeli Mandell Anna Ketonen Antti Laine Eila Juvonen
Tauno Lehtinen Iiska Rahkola Kaarina Rahkola Sauli Majaharju Eeva-Liisa Paavola Jussi Paavola Aarne Luomala Pentti Suokko Taisto Haapaniemi Markus Dahl Lauri Koponen Heikki Anttiroiko
Ylöjärvi
YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry
Jurva
PENTTILÄN PUUTYÖ OY JURVAN VOIMA ry
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
34 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
TARINA RAVINTOLA OY PELTOLA OY LISAN MOPPI JURVAN TEATTERI LINTULA OY MARKKU RANTAMÄKI MIKKO HAUTALA JURVAN ELÄKELÄISET ry Taimi ja Manne Koski Katri Närvä Anneli ja Erkki Katajamäki Hilkka ja Lasse Peltola Marjatta ja Osmo Peltola Elmi ja Pertti Katajamäki Anni ja Kalevi Erkki Lahela Aale Vierikko Aini Marttila Kari ja Annikki Majasaari Hannu ja Anneli Tuomela Antti Lyyluoma Hilkka ja Kari Pukkila Sylvi Pukkila Ellen ja Rauno Henne ja Paavo Eero Palomäki Kerttu Santikko Anna-Liisa ja Jarmo Koski Liisa ja Jukka Hautala Markku Hautala Anna Ketonen Helvi ja John Långkvist Terttu ja Matti Kivineva Anneli, Keijo ja Ilmari Anneli ja Aatto Hannula Kerttu ja Raimo Lyyluoma Raili ja Erkki Seppälä Airi ja Reima Lyyluoma Leena Elomaa Salme ja Voitto Välimaa Sylvi Blomsten Matti ja Terttu Lehtinen Aulis Kakkuri Eevi ja Heikki Wiik Eeva Seppälä Inkeri Seppänen Tyyne ja Heikki Parviainen Eila Vierikko Helena ja Pauli Elomaa Emmi ja Erkki Lintula Seija ja Unto Lintula Ritva ja Heino Mukari Meeri ja Jarmo Kalliomäki Raili Hautamäki Anita ja Ilkka Linna Esko Hakala Pentti Lintula Helvi Neuvonen Arja ja Sakari Kentta Kaarina Mäenpää Anita ja Simo Peltola Tellervo Peltola ja Taisto Irma ja Antero Peltola Toivo Hällström Kalevi Hällström Pentti ja Kaija Rantala Reijo Ruutiainen Helvi ja Reijo Jokela Sirkka ja Raimo Ruutiainen Sylvi Hauta Syrjälä Kaija ja Tarmo Jutila Toini Kangas Tanja Sillanpää Kaarina ja Veikko Tikkakoski Juhani Sillanpää Anneli ja Aaro Myllymäki Sinikka ja Erkki Kankaanpää Saini Mäkelä Veikko Mäkelä Martti Leskinen Anna Korkiamäki Eino Korkiamäki Liisa Hietamäki Alli Lehtinen Gunnel ja Seppo Pietilä Aino ja Reijo Hakola Aino Valkonen Reino Tuikkanen Heikki ja Anna Liisa Paananen Henny Lintunen Anni Kellari Anna-Liisa Hyyppä Kaarina Hyyppä Alli Bro Simo ja Helena Ala-Nikkola Risto ja Mirjam Koskinen Rhea ja Reijo Koskinen Gunda Heiskanen Annukka ja Jukka Oja Ria ja Hannu Salomäki Tuula ja Kalevi Timonen Liisa ja Hannu Kauppala Hilkka Tilus Sisko ja Lauri Lehto Tyyne Ahonen Liisa Hautala
Kokkola
KOKKOLAN TOIMITALOYHDISTYS KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry Aira ja Paavo Vuorinen Marja-Liisa ja Pentti Nurmi Margit ja Leo Saario Fanny Kniivilä Terttu ja Erkki Maria ja Markus Dahl Dagny Leinonen Tuulikki ja Mikko Möller Irja Sivonen Unto Aho Elvi Tofferi Lilli ja Olavi Luomala Raija ja Pekka Mäki Aino Toivonen Annikki ja Paavo Kujanen Elvi ja Reino Hakola Liisa ja Juhani Jäntti Irja Heikkinen Pirkko Kultalahti Ulla ja Lauri Runnakko Ulla ja Alpo Nordlund Tuula ja Matti Myllymäki Tuula ja Tenho
Laihia
LAIHIAN YLIPÄÄN JÄRJESTÖYHDISTYS KIVIPIRTTI LAIHIAN ELÄKELÄISET ry Eino Peltoharju Aila Saksa Matti Keto Rauha ja Eino Santtila Pirkko Niemistö Hillevi ja Jorma Niemistö Hilma Lehto Lauri Korpela Leila Peltokoski Reijo Viljanmaa Auli ja Aaro Kallio Kaarina Iipponen Pentti Koski
Kurikka
KURIKAN TYÖVÄENTALOYHDISTYS ry KURIKAN VISA KURIKAN ELÄKELÄISET ry Maija Lammi Erkki Lammi Saara Pihlaja Sirkka Liikala Eero Liikala Eila Juvonen Alpo Juvonen Signe Saranpää Asta Hautaluoma Erkki Hautaluoma Aila Laine Antti Laine Kaija Kuusela Olavi Kuusela Sanna-Maija Tuomisto Svante Tuomisto Eeva Ranta Johannes Ranta Sisko Luomala Ange Syrjälä Juhani Syrjälä Kyllikki Latvala Pentti Latvala
Kauhava
Katri Vesterbacka Anna Kivinen Pentti Jokela Liisa Rajamäki Aila Hauta Sinikka Hauta Eira ja Esko Rintanen Kirsti ja Esko Finni Vieno Rajamäki Ritva Antila Pirkko Hauta Kaisu Peltoniemi Elma Vuorenmaa
Lapua
LAPUAN ELÄKELÄISET ry
Seinäjoki
SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry Erkki Myllyniemi Pirkko Myllyniemi Anna Ristimäki Jussi Jaskari Laimi Majaharju Sauli Majaharju Alpo Rustetniemi Marketta Perä Erkki Perä Aune Niemi Anni ja Misu Helle Haapaniemi Taisto Haapaniemi
Nurmo
NURMON ELÄKELÄISET ry
Pietarsaari
PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry
Teuva
TEUVAN ELÄKELÄISET ry
Vaasa
VAASAN ELÄKELÄISET ry Irmeli Mandell Martti ja Kaarina Urpiola Senja Honkonen Markku ja Sisko Mäkiranta Pirkko Vallivuori Terttu Katajamäki Rauha Risfors Ulla-Maija Lehtokumpu Mailis ja Roni Uppgård Heikki Lilja Pirkko ja Kauko Peltonen Saima Kulju Ritva ja Veikko
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 35
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Rintamäki Erkki ja Raakel Ketelinmäki Leena ja Jussi Mäenpää Jorma Toija Pirkko Aitola Kaisu Jerohin Kerttu ja Aaro Kaunisto Terttu Männikkö Kerttu Tervasmäki Hely ja Kauko Kahlos Tuula Peltonen Liisa Myllykangas Maire Saarikangas Eeva Kangas Sonja Parkkari Anni ja Niilo Kaatikko Eeva Kuusinen Ritva Mustonen Eila Halmesmäki Aino Ahonen Anneli ja Juhani Iikka Reino ja Paula Anna-Maija ja Jaakko Mäki Tuure Koski O ja K Ahtola Antero ja Tuula Ainasoja Raimo Vahtera Eero Turpeinen Eeva Särkijärvi Impi Vataja Hertta Hiivanainen Olavi Pöntinen Ritva ja Markku Hankosaari Juhani Österberg Erik Risberg Henrik Fågelbärj Margareta Ståhle Seija Vestergård Christer Eriksson Heldine Eriksson Aune ja Matti Kettunen Pirkko ja Pentti Hirvikoski Eeva ja Olavi Hautala Agnete ja Eino Hietikko Kaino Railovaara Kirsti Stranius Tauno Tuikkanen Toini Tuominen Veera ja Eino Päivärinta Irma Jokiniemi Kaarina Hammar Aura Rokala Pauli Björbackka Lydmila Stauringer Aili Tuominen Aura Vallin Liisa Hassinen Maija Jokela Ritva Haapasaari Terttu Laitala
Lieksan Seutu
LIEKSAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Sulo Rieppo Oiva Partanen Kalevi Honkanen Matti Ruokolainen Irja Puumalainen Maila Turunen Kerttu Muikku Toini Laitala Valde Laamanen Salli Turpeinen Tyyne Räisänen Martti Vallius Vesa Puoskari Terttu Kohtavaara Bertta Eskelinen Kalevi Tahvanainen Tauno Nevalainen Eila Honkanen
Uimaharju
MATKA POTTONEN UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry Aino Mielonen Matti ja Ilma Nieminen Helvi Laatikainen Mikko Hämäläinen Kalevi ja Vappu Viljanen Pirkko Romppanen Lilja ja Raimo Palviainen Rauni Räty Kauko Tahvanainen Leena ja Veijo Soikkeli Erkki Räty Keijo Riissanen Aini Riikonen Heikki Ahola Vieno Muranen Maija ja Veli Saharinen Aarre Virolainen Jaakko Juvonen Aimo ja Lilja Ryhänen Irene Ristimäki Ari ja Eila Kuivalainen Eeva ja Erkki Frondelius Seija ja Erkki Puhakka Irja Kontturi Aino Reittu Veikko Lavikainen
Ykspihlaja
YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry Liisa Niemi Annaliisa Fagernäs Martta Olkkola Heikki Anttiroiko Irmeli Anttiroiko Irja Pohjola Mauri Pohjola Toini Vehniäinen Mikko Vehniäinen Maire Huhtakangas Eira Ahola
Vasabygdens Pensionärer rf
Rudolf Lövdahl
Outokumpu
Johannes Kudjoi Marjatta ja Viljo Määttä Saini ja Arvo Asikainen Saara ja Olavi Aaltonen Aili Tanskanen Maija ja Lauri Luostarinen Eino Rummukainen Raija ja Veijo Leskinen Katri Koistinen
Satakunta
ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry
Pohjois-Karjala
Eura-SäkyläKöyliö Joensuu
Teuvo ja Raili Oinonen Kalervo Kuivalainen Sirkka ja Juhani Hilkka ja Vilho Korhonen Eeva ja Reino Surakka Kerttu ja Martti Aspelund Liisa ja Pentti Kinnunen Anna Kuivalainen Ossi ja Aili Haatainen Erkki Kukkonen Aune Marjomaa Tilma ja Veikko Halonen Liisa Kinnunen Simo Hirvonen Ritva ja Raimo Peiponen Kirsti Kinnunen Anja Könönen Ester Kinanen Irmeli ja Olavi Penttinen Meeri ja Veijo Sotikov Pauli Eronen Aino Lankinen Kerttu Mustonen Kauko Makkonen Mirja Tyrväinen Arvo Kettunen Elsa Gröhn Timo Hiltunen Kerttu Soininen Eila Säisänen Sanelma Savolainen Anna-Liisa Pekkala Anneli Tuure Onni Kiiskinen Onni Vänskä Hilja ja Veijo Saarelainen Aari Leppänen GALLERIA RAILIN TAULUT Tuomo Viitahalme Anja Viitahalme Pekka Leino Aino Nurminen Heimo Juhola Martti Anttonen Maire Tanninen Asta Mikola Helvi Syvärinen Marja-Leena Peltomaa Lahja Männistö
Antti Männistö Eila Luusalo Alli Puisto Marja-Liisa Puisto Ari Puisto Jukka Peltomaa Aino Vesala Simo Leino Eila Poutanen
Harjavalta
HARJAVALLAN ELÄKELÄISET ry Erkki Jokiranta Simo Keinonen Anna-Liisa Keinonen Simo ja Leena Vahala Helvi Heikkonen Pirkko Vertanen
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
36 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Tahvo ja Kaija Rännäli Pentti Mäkelä Teuvo Nupponen Olavi Nurminen Kari ja Anja Lavonen Altti Rintala Kustaa ja Anita Keinonen Aino Savinen Lahja Kinnunen
Veijo Vienola Anja Lalli Vappu Kangas Terttu Kaukola Tenho Kaukola Annikki Jussila Kauko Jussila Onerva Jokela Tuovi Sällilä Vieno Leppänen Asta Kierikka Paavo Kierikka
Tähti Tarja ja Pentti Ranta Antti Alisaari Reetta Alisaari Aini Laikku Sinikka ja Toivo Kaipiainen Keijo Murro Pirkko Murro Terttu ja Reijo Viinamäki
KOITSIJA HEIKKI KOIVISTO PIHLAVAN ELÄKELÄISET ry Reino Kuusiluoto Maija Kuusiluoto Voitto Santala Greeta Valtala Alpo Valtala Helvi Hiittenkallio Risto Jokisuo Raila Aho Ilse Rosnell Seija ja Antero Mäkelä Veli Fisk
Huittisten Seutu
Ritva ja Heikki Rantanen Olavi Tahvanainen Matti Koivisto Eine Raikunen Eila Salminen Tuulikki Ketola Leena Kaunismaa Marjatta Stolt Esko Niittynen Marja Raikunen Keijo Järvenpää Matti Lehtonen Eila Rintala Harri Syrjälä Toivo Suominen Aili ja Antti Vienonen
Kokemäki
KOKEMÄEN ELÄKELÄISET ry Erkki Rosvall Tauno Pirttilä Greta Lammi Pentti Lammi Hilja Kivessilta Leo Kivessilta Seija Kilkku Seija Korkeasalo Heikki Vuori Kyllikki Suhonen Veijo Mielonen Seija Häyrinen Aino Salminen Anni Selin Aimo Siltanen Hely Erkkilä Raimo Erkkilä Betty Laaksonen Eino Laaksonen Salme ja Erkki Anja Ylinen Mikko Ylinen Liisa Kolhanen
Pihlava
KUNNOSTUS KULMALA RAKENNUS TYÖ O. MÄKELÄ KY AUTOKORJAAMO HUOLTO-HANSKI TEBOIL YYTERI MERIKUKKA OY MAKUMESTA MERI-PORIN TALOHUOLTO OY PIHLAVAN KUKKAKAMMARI PAULAN PIDOT DEMENTIAHOITOKOTI DAGMAARIA PIHLAVAN APTEEKKI STUDIO PIHLAVAN KUVA MERI-PORIN ELEKTRONIIKKA HANNELEN LAHJA JA TEKSTIILI KAIVINKONEURA-
Veikko Valtala Anja ja Kalevi Turunen Esa Lindgren Olli Niemi Esa Santikko Sirkka Kangas Ulla ja Osmo Korhonen Viljo Hakala Raili Hakala Kari Vesanen Jarmo Kuparinen Kauko Salokangas Kaarina ja Niilo Kuparinen Tapani Rönnqvist Raija ja Iippa
Kankaanpää
KANKAANPÄÄN ELÄKELÄISET ry Toivo Valtteri Kangas Anna-Liisa Kangas Pauli Viitala Mauno Halmela Eino Heiniluoma Ritva Mesiniemi Matti Mesiniemi Pirkko Hakala Sisko Piittala Antti Piittala Maila Saarijoki Heikki Saarijoki Irma Välimäki Kirsti Vienola
Nakkila
Kaino Liitiäinen Helvi Saarni Mikko Lind Timo Heino Hilja ja Väinö Naski Irmeli Lindqvist Mirja Rannikko Sirkka ja Pentti
Asukastuvan flikat ja Raija Irma Halonen Reima Mononen Sirkka Joensuu Tauno Joensuu Esko Elonen Kari Mäkiranta Sirkka Kuparinen Timo Äimälä Taisto ja Aino Raimo Pajunen Kauko Keipilä Pekka Rajamäki Taisto Keipilä Heliä Heino Anja Jokisuo Pentti Reunanen Kukkulat Kaisa Pulliainen Irja Järvinen Kari Rajala Aili ja Pentti Rajamäki Merja ja Raimo Koski Jarmo ja Terttu Koski Veikko ja Hilkka Öljymäki Jorma ja Liisa Pietilä + Eetu Maire ja Veli Kyllönen Matti Nissi Leena ja Tauno Väkiparta Arto Prehti Ilmo Pudas Hanne Saarela Matti Rinne Vuokko Rinne Helena Laakso Pirkko Rissanen Maija Mirtola Veikko Lehtonen Ritva Karinen Hilkka Kulmala Antti Kulmala Seija Pajunen Eino Jalonen Pentti Taronoja Maija Jokinen Aila Loukkola
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 37
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Aarne Johansson Antti Westerlund Aili ja Antero Koskinen Tuula ja Pentti Sjöblom Irma ja Lauri Lamminen Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Antti ja Lahja Lahja Rautiainen Irja Paulakangas Erkki Roininen Irja Johansson Teuvo Johansson Eila Kivekäs Emil Holmström Esko Leino Kirsti Hannukainen Jorma Hannukainen Aarne Seimelä Matti Selin Aira Annikki Selin Martti Tuomainen Eeva Ikonen Pauli Liekari Anneli Liekari Olavi Pylkkönen Kirsti Pylkkönen Tellervo Virtanen Juhani Virtanen Alpo Sundvall perh. Timo Elonen Anja Rintala Antero Matikka Eila Matikka Riitta Pietilä Arvo Pietilä Raimo Palonen Kaarina Järvenkylä Pertti Järvenkylä Telle Rakkolainen Erkki Rakkolainen Kalevi Kurumaa Taisto Lamminen Terttu Lamminen Martti Setälä Jorma Uusitalo Anneli Hämälä Eila Lehtonen Reino Rekola Arja-Kaisu Virkki Ari Virkki Reino Leino Eila Leino Seikko Pajunen Liisa Pajunen Kyllikki Malmberg Kari Malmberg Pertti Salonen Laila Salonen Marjatta Boren Oskari Boren Marjanne Boren-Väikkä Pekka Väikkä Anna Pärssinen Mauri Laine Veikko Aho Olavi Katajisto Anna-Liisa Lindfors Anna-Liisa Kekäläinen Seppo Virtanen Anna-Liisa Virtanen Jarmo Leino Ritva Leino Sirpa Nevala Helena Lahtinen Ulla-Maija Kuusisto Raitaniemi Kaarlo Tamminen Pekka Salonen Saini ja Risto Lepistö Tuulikki ja Kauko Pihlajamäki Anja ja Leo Halenius Toini Raune Irja Mikkola Sirpa ja Kauko Lehto Seija ja Pekka Vidlund Sinikka Fallström Pertti Multisilta
Savo
Pomarkku
Aimo Aaltonen Taimi Heino Irja Helin Tauno Kovanen Hely ja Olavi Lepistö Hilkka Rauäng Helvi Viljanen
ELÄKELÄISET ry:n SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry
POHJOLAN MATKA POP IISALMI LAPINLAHDEN OP IISALMEN KONE KYMPPI K-RAUTA MASA
Heinävesi
Liisa Lehvonen Aimo Piironen Hilkka Venäläinen Anna Kortelainen Mailis Hirvonen Liisa Pakarinen Elna Luostarinen Aune Kankkunen Siiri Keinänen Toivo Kinnunen
LYYTIKÄINEN KY WANHA KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO LÄNSIVUORI KUKKA JA HAUTAUSPALVELU BETANIA KOTI KY
Vammala
VAMMALAN ELÄKELÄISET ry Marita Pohja-Sato Salme Pohja-Sato Reijo Pihlava Antti Järvensivu Lea Järvensivu Anja Säiniö Tuula Hakanen Marja Nieminen Aune Hannula Seija Mäkinen Raija Mäkitalo Jouni Alanen Eila Alanen
Pori
PORIN ELÄKELÄISET ry Kauko Salonen Aino Niskanen Ella ja Pauli Harjunen Eine Aaltonen Jukka Danielsson Vuokko Sundqvist Simo Vaahtera Tauno Viitala ja Aila Raimo ja Liisa Liljeroos Irja ja Veijo Keskinen Taisto Rantanen perh. Hemmo Mäkinen Reijo ja Anja Mäkinen Aili ja Veikko Leino Liisa Söderman Anja Harja Tarja ja Jorma Eila ja Toivo Jouni ja Anna-Liisa Annikki Rosenqvist Pekka Lammi Anja Sainio Markus ja Pirkko Seija Palmu Maija-Liisa ja Valto Rantamäki Kauko Koskela Leila Forss
KUMI KIMMO BOVELLAN KY IISALMEN KIRKKOPUISTON APTEEKKI AUTOKORJAAMO M. RYHÄNEN,
Vampula
VAMPULAN KAUPPAKESKUS OY Hilja Mäkinen Mirja Hakala Kaino Hakala Anna-Liisa Vainio Raimo Kuusisto Liisa Hettula Arvo Ristolainen Sirkka Taipale Sylvi Eloranta Raija Korpela Anna-Liisa Niinikorpi Anja Karsikas Kauko Kärkäs Anja Kajakivi Sylvi Kiviranta Pekka Lehto Hilkka Kultavirta Reino Kultavirta Tuovi Siili Elma Reini Anja Eloranta Rauno Suomi Aimo Polo Reetta ja Seppo Virtanen Hanna ja Oiva Ojanen Kerttu ja Olavi Ojaniitty Anne Henttonen Seija Arminen Rauno Nisula Marja Nisula
Rauma
RAUMAN ELÄKELÄISET ry Pirjo Laine Lars Erkkilä Anneli Vainio Leila Happonen Ritva Vahtokari Matti Vahtokari Raija Sajantola Helka Setälä Laila Heino Jouko Murto Pirkitta Savolainen Helvi Arola Helena Lammela
Ulvila
VASEMMISTOLIITON ULVILAN YHDISTYS ry ULVILAN ELÄKELÄISET ry Tuovi ja Alpo Myllymäki Irmeli ja Tauno Lehtonen Eila Takala Terttu Palomäki Margit ja Rainer
Aila Kolari Seppo Pasanen Toini Juutilainen Otto Heiskanen
MUOTITALO KIISKINEN KUKKASET PEHKONEN KAHVILA HEIKKINEN JULKUNEN KELLOKULTA-OPTIIKKA
LAPINLAHTI KORU-AIKA T:MI K-CITYMARKET H & S PIIPPONEN OY PARTURI KAMPAAMO ELISA JAANAN LAHJATUPA
Iisalmi
SÄÄSTÖPANKKI OPTIA IISALMEN OSUUSPANKKI
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
38 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Kalle Ryhänen Rauha Ryhänen Anja Kattainen Väinö Kattainen Tyyne Turunen Veikko Korhonen Raisa Hiltunen Väinö Antikainen Eeva Komulainen Eino Huttunen Eila Huttunen Maija Ruokangas Eini Partanen Tuovi Ryhänen Ritva Korhonen Pekka Korhonen Aimo Mursu Saimi Komulainen Sanni Mursu Anja Mähönen Liisa Rikkilä Vilho Kouvalainen Niilo Kumpulainen Sirkka Ruotsalainen Eeva Komulainen Anna Kääriäinen Anja KääriäinenPaldanius Maija Kauppinen Veikko Eskelinen Maija Väisänen Anja ja Toivo Väätäinen Anja Kaikkonen Timo Knuutinen Leena Ålander Kaarina Korhonen Leena Hiltunen Anneli Kostet
Nilsiä
NILSIÄN ELÄKELÄISET ry
Pieksämäki
Unto ja Kerttu Äijö Ellen Eronen Sirkka ja Eino Tikkanen Marita ja Ossi Puranen Eila Nykänen Tyyne Koskelo Hilja Nuutinen Antti Nuutinen Lauluryhmä
Savonlinna
SAVONLINNAN ELÄKELÄISET ry Ahvo Korhonen Irja Korhonen Eila Bröms Leevi Putkonen Sisko Karhu Taimi Juuti Aini Kiljunen Aune Tanninen Eeva Karttunen Irja Kaskinen Arja Rask Eila Turunen Iiris Pennanen Ensio Kohonen Pauli Rask Annikki Kosonen Matti Ikäheimonen Kati Silonsaari Airi Kohonen Mervi Koskinen Kauno Villberg Kyllikki Parkkonen Armas Pakarinen Veera Kapanen Pauli Juuti Vuokko Makkonen Lauri ja Vieno Luostarinen Eino Laukkanen Helli Kosunen Mauri Tanskanen
Jäppilä
JÄPPILÄN ELÄKELÄISET ry
Kallavesi
KALLAVEDEN ELÄKELÄISET ry Maria Räsänen Seppo Räsänen Kirsti Joki Olavi Joki Anja Hartikainen Taimi Tilles Sirkka Jeulonen Mirjami Väänänen Erkki Nissinen Maija Hartikainen Kaija Korhonen Veera Savolainen Eija Tuovinen Asta Kauppinen Sutiset Hilkka ja Pauli Iivarinen Elsa ja Tapio Kröger Irma Saikkonen Heikki Kasanen Aulis Lehtonen Toini Pekkonen Anja ja Pentti Kolari Tekla Kotilainen Sonja ja Aarne Holopainen Aino Rokosa ja Toivo Leskinen
Karttula
KARTTULAN ELÄKELÄISET ry
Keitele
Irja ja Reijo Laukkanen Salme Qvick Juhani Kolari Elvi Kolari Vieno ja Veikko Leskinen Kari Kaipainen Ritva ja Aate Rautiainen Eeva Räty Tauno Räty Raili Vesterinen Elsa Niskanen
Kiuruvesi
IISALMEN OP KIURUVEDEN KONTTORI LÄHIVAKUUTUSYHDISTYS SAVONMAA KIURUVEDEN OSUUSPANKKI TAPIOLA-RYHMÄ KIURUVESI
Esa Kärkkäinen Martti Tikkanen Hanna Tikkanen Aune ja Heikki Ruotsalainen Anja Mikkonen Liisa Erholtz Kaisa Hyvönen Aino Kumpulehto Seija Riepponen Tuula Kumpulainen Leena Rantonen Väinö Riikonen Elvi Knuutinen Eija Tamio Usko Glad Aino Blomberg Kalle Ruotsalainen Kirsti Tenhunen Jussi Saastamoinen Anja Reinikainen Eeva-Liisa Kontoniemi Martti Ollila Aili Saastamoinen Pentti Saastamoinen Aili Hytönen Jaakko Tikkanen Anneli Ohtonen Elsa Sivonen Vieno ja Pentti Hiltunen Lauri Väisänen Irja ja Reino Tossavainen Pirjo ja Pekka Fält Maija Asikainen Elina ja Tauno Blomberg
Liisa ja Aaro Pietikäinen Aino Qvick ja Aatu Hyvärinen Vieno Rytkönen
Kuopio
Heimo Seppänen Tauno Hätinen Aune Hätinen Rauha Tuovinen Vieno ja Emil Poutiainen Helmi ja Unto Räsänen Väinö Antikainen Esko Heikkinen Kaino Kirjavainen Kaija Oravainen Helmi Balk Aune Silaste Ritva ja Erkki Ikäheimonen Hilkka Isokallio Sinikka Pitkänen Martta ja Veijo Kaikkonen Paavo Svenn Mervi Höylä Leena ja Paavo Niskanen
Kaiho Jaloniemi Pertti Juntunen Anna-Liisa Juutistenaho Teuvo Kokkarinen Pekka Korhonen Kaarina ja Kauko Kääriäinen Veikko Lämsä Hilja Nissinen Sirkka Partanen Sulo Puurunen Onni ja Virve Rastiola Sirkka ja Leo Ruotsalainen Liisa ja Eero Räisänen Kaija ja Reino Rönkkö Heikki Suhonen Irma Hämäläinen Hilkka Sutinen Aili ja Tauno Toivanen Kyösti Venäläinen
Savonranta
SAVONRANNAN ELÄKELÄISET ry Ida Pesonen Aaro Pesonen Sirpa Rinne Toimi Rinne Kaino Mohell Veikko Kastikainen Tyyne Kastikainen Kauko Hyvönen Elli Makkonen perh. Eeva Niskanen Kari Pesonen Tapio Pesonen Arvo Keronen Jouki Laamanen Marja-Liisa Männynsalo Arto Laamanen Maire Reinikainen Katri Laamanen Martti Laamanen
Leppävirta
LEPPÄVIRRAN ELÄKELÄISET ry Taisto Pursiainen
Lapinlahti
LAPINLAHDEN ELÄKELÄISET ry
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 39
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Sylvi Pesonen Hemmo Suhonen Sampo Pesonen Ossi Murtonen Elvi Pärkinen Helmi Suhonen Eeva Hyvärinen Lankinen Liisa Hyvönen Raija ja Matti Kuismin Maija ja Marita Maija Klemetti
Uusimaa
Sonkajärvi
Tapio Hälinen Sisko Iljin Saara Ulmanen Helli Martikainen Seija Nuutinen Martti ja Anja Heikkinen Esa ja Liisa Hirvonen Erkki Partanen perh. Eero Kärkkäinen Veikko Heikkinen Asko Julkunen Lasse Partanen Heta Raatikainen
Varkaus
VASEMMISTOLIITON VARKAUDEN KUNNALLISJÄRJESTÖ VARKAUDEN ELÄKELÄISET ry Seija ja Arvo Tenhunen Elvi ja Reino Heikkinen Leena ja Pertti Immonen Pentti ja Elli Raimo ja Kerttu Voutilainen Pentti ja Elli Manninen Taisto Kaukonen Seija ja Teuvo Makkonen Väinö Antikainen Raija Puumalainen Sirpa Rossi Veli Mikkonen Valde Mahosenaho Anna ja Pertti Laakkonen Marke ja Paavo Palkeinen Mirja Tsupari Helvi ja Osmo Sihvonen Lea ja Unto Ansku ja Terho Pertti Kosunen Riiakaisa ja pojat Sinikka Kortte Veikko Sollo Pentti Pöllänen Anja ja Raimo Pirinen Vappu Kolari Eikka Mononen
Espoonlahden Liikkuvat
Christer Hägg Kalevi Pitkä Maija-Liisa Pitkä Hannele Pitkä-Liukkonen Hilkka Rinkinen Leena Korhonen Sinikka Paavilainen Aarne Simonen Marja Loukkola Ilse Jaatinen Pekka Manninen Kati Sironen Rauno Sironen Anna-Liisa ja Jorma Eeva-Helena Inomaa Anneli Wikström Kari Wikström Severi ja Juulia Semi Kai Nilsson Airi Riikonen Albin ja Kirsti Sandström
Sorsakoski
SORSAKOSKEN ELÄKELÄISET ry Paavo Nyyssönen Pentti Pitkänen ja Emmi Veikko Ahlberg ja Mirja Taisto Väänänen Martti ja Airi Huovinen Eero Suutarinen Martti Hoffren Irja Vepsäläinen Anneli Heiskanen Toivo ja Liisa Manninen Lyyli Nyyssönen Hilja Kauppinen ja Esko Usko ja Seija Salonen Anna Mehto Aili Penttinen Kari Sikanen Sylvi Karjalainen Pekka ja Raili Holopainen
Anneli Nöyränen Birgitta Salo Anna Piitulainen Sirkka Rekanen Eila Repo Eila Esko Irkku Kilpinen Tamara Waltzer Olavi Waltzer Kerttu Korhonen Jenny Rajakangas Tuula Kasari Matti Kasari Helinä Kivimäki Klaudia Tienhaara Risto Tienhaara Aila Wasenius Holger Wasenius Terttu Viinanen Terttu Nissinen Irja Koskinen Sirkka Kukkonen Irja Rönnberg Rauha Kuortti Unto Luukkanen Aila Wasenius
Anneli Dahl Mauri Kivijärvi Elsa Pakarinen Pirkko Mönkkönen Veli Martikainen Martti Parttimaa Lasse Hakala Ritva Ahrovaara Helena Grönqvist Pertti Vuorio Heikki Koski Tuula Kivijärvi Nadja Laine Jalmari Rokkonen
Hanko
Raija-Liisa Laitinen Anni Rantala Aira Montonen Marita Ahonen Eva Manner Hilkka Lakkamies Pirkko ja Kalle Lindberg Arvo Pitkänen
Sonja Rönkkö Raili Kumpulainen Helmi Tiilikainen Roosa Pirinen Riitta Saukkola Annikki Sinkkonen Olavi Pietikäinen Kerttu ja Reino Viirtala Hilkka Lindroth Toini Taipola Sinikka ja Pertti Pöllänen Kirsti ja Väinö Pitkänen Maija ja Veijo Oksala
Hyvinkää
HYVINKÄÄN ELÄKELÄISET ry Aune Kaihevaara Pekka Kaihevaara Kalle Nurmi Sirpa Aalto Veikko Ceder Toini Parkkonen Jouko Parkkonen Kerttu Nauha Helmi Halme Sanna-Liisa Korpela Eero Niskanen Terttu Muistola Lauri Muistola Helena Joutsalo-Kanerva Olavi Kanerva Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Sanna-Liisa Korpela Veikko Helminen Hilkka Rautio Raimo Kantanen Marketta Rissanen Ahti Virta Lea Virta Matti Eskelinen Natalia Galkin Sirkka Sopanen Reino Nyyssönen Helmi Halme Eila Ervasti Irja Torvikoski Liisa Leminen Kirsti Komu Rauha Virtanen Ester Nurmi Reino Heinonen Ritva Mähönen Paavo Mähönen Urpo Karvonen Pauli Uitto
SuonenjokiIisvesi
SUONENJOKI-IISVESI ELÄKELÄISET ry Sirkka ja Seppo Voutilainen Raili Vepsäläinen Aino Jalkanen Timo ja Veera Sutinen Helvi ja Olavi Jauhiainen Terttu Hyvönen Arvi Jauhiainen Aino Suhonen Veli Vauhkonen Erkki Tuomela Tuulikki ja Raimo Huuskonen Tuula ja Väinö Heiskanen Kaija ja Sakari Lappi Laina Karhunen Aino ja Esko Lindman Anja ja Tenho
Vieremä
VIEREMÄN ELÄKELÄISET ry Olavi Partanen Leila Partanen Keijo Virta Toini Virta Bertta Ruotsalainen Anni Kouvalainen Irja Lappalainen Irene Rönkä Lauri Turunen Saimi Karppinen Marjatta Malinen Ukki Esko Martikainen Marjatta Martikainen Anu Martikainen Paula Martikainen Jari Ruotsalainen Raija Martikainen Jouko Ryytty
Espoo
ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry Erkki Eriksson Timo Typpö Irja Typpö Anneli Lindqvist Kiti Lehtonen Erkki Galkin Aimo Hirvonen Eeva Nieminen Antero Krekola
Holger Wasenius Seppo Patrikainen
Havukoski
HAVUKOSKEN ELÄKELÄISET ry
Etelä-Vantaa
ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry Ritva Ronkainen Raili ja Sauli Sarvi Kyllikki ja Manu Pellinen Anja Sundberg Anja Kärkkäinen
Hyrylä
Liisa Aho Simo Hyökki Vuokko ja Erkki Jokela Lyyli Kurppa Sinikka Lahtinen
Järvenpää
JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
40 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Veikko Laine Elli ja Erkki Haavisto Marjatta Holmberg Matti Hytönen Kalle Kortetjärvi Annikki ja Tauno Virtanen Airi ja Leo Hramoff Siiri Salmi Saara Lahti Eila ja Kauko Hilkka ja Reijo Salomaa Sylvia Vainionpää Anna-Liisa Sundvall Soini Sundvall Aino Koponen Ella ja Antero Nylund Terttu ja Onni Vattukallio Lea ja Pentti Nils Saarikangas Viktor Boehme Aarno Tornberg Pirkko ja Jorma Vartiainen Orvokki ja Taisto Putous Einar Holmberg Sirkka ja Kalervo Särkelä Sakari Sundell Aila ja Kalevi Kujanpää Tellervo ja Esa Vepsäläinen Terttu ja Tauno Koivunen Ritva ja Ismo Nikander Reino Vesander Vieno ja Eino Laine Sinikka ja Arvi Backman Ulla ja Pentti Ahjoniemi Esko Lehtonen Erkki Puisto Seija ja Eino Paakkunainen Paula Hyytiäinen
Kerava
KERAVAN ELÄKELÄISET ry Asser Peltonen Matti ja Pirkko Savolainen Osmo ja Tellervo Varinen Eino Pylkkänen Seppo ja Marja Kauhanen Sirkka Telavuori Martti ja Armi Rouhiainen Sinikka, Martti ja Seija Aarno Mäkinen Jouko Jaaranen Toivo ja Anja Kanerva Ritva Leinonen Anja Raninen Anna-Liisa Kalinen Ritva Pennanen Kirsti Karhu Leena Kaitanen Ritva ja Arvo Ritva Vallius Anneli Tikander Mailis Boman Pekka Paappanen Raimo Väänänen Raija ja Reino Timonen Jukka Toikander Maila Tukiainen Kaisu Mäkinen Seppo Ronkonen Inkeri Savolainen Sinikka Peltonen Taimi Ollila Eetu Voutilainen Aulis Kuismin Kari Kuulas Pia Lohikoski Maila Hölttä Pauli Saarinen Jaakko Leppä Oili Liukkonen Riitta Törmänen Kaarlo Lille Marjatta Lille
KarjaaPohja
Pertti Kinnunen Aarne Eskolin Mikko Perälä Raimo Räty Eeva-Liisa Ojanlatva Margareta Gillsten Raimo Gillsten Sven Henriksson Mauri Enqvist
Karkkila
Lauha Meri Aino Kokkonen Erkki Ahlfors Mirja Gröhn Aune Shemeikka Tuovi Ranne Liisa Suomi Ritva ja Veikko Alho Elina ja ErkkiVikström
Pentti Koivisto Eini Kokki-Sévon Alina Martiskainen Lauri Louhemäki Ulla Louhemäki Viljo Pesonen Kaija Räsänen Raija Pernu Helli Jolkkonen Matti Ruotsala Erkki Rinne Aino Heiskanen Maija-Liisa Nysten Aune Nikki Pekka Määttä Jorma Junno Aino Turunen Eeva Böckerman Arvi Salo Eila Huittinen Vieno Kärkkäinen Lauri Kärkkäinen
Klaukkala
Anja Mustonen Jaakko Mustonen Maila Huovari Airi Huovari Heikki Halonen Terho Hirviniemi Vilho Ollikainen Unto Luokkala Eeva Lahtinen Taisto Lahtinen Kaarina Lönnqvist Matti Lyijynen Pirkko Latva-Äijö Kullervo Latva-Äijö Barbo Lindholm Keijo Lindholm Eila Lindholm
KirkkonummiSiuntio
Tuula Loimijoki Taina Kettunen Tero Lehtonen Armi Lehtonen Martti Sollo
Harald Lindholm Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Maija Petrell Olavi Petrell Rauni Pelkonen Toivo Pelkonen Eeva Malassu Toivo Malassu Soile Marrasmaa Saara Toikkanen Arja Serenius Jorma Serenius Aili Salonen Maija Ekroos Vappu Ekholm Kaija Kataja Liisa Kulmala Eeva West Anja Virtanen Sirkka Itäniemi Seppo Itäniemi Terttu Hyytiäinen Allan Hyytiäinen Birgitta Pirttimäki Verneri Nyman Iris Ilola Lauri Ilola Eila Lehtonen Pirjo Vuorenmaa Esko Vuorenmaa Pertti Halonen Reino Suokas Sirkka ja Vesa Jauhiainen Sirkka Lehtonen Terttu Pietilänaho
Lohja
LOHJAN ELÄKELÄISET ry
toivottaa Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta eläkeläisystävilleen
Lohjan Seutu
Eero Kivioja Eira Kivioja Heikki Viljanen Anna Liisa Kumpulainen Seija Karvinen Helli Raitis Liisa Höylä Toivo Korhonen Ulla Lassila Tuula Mårdh Leila Ahmaoja Petteri Lilja Eeva Sivula Pirkko Eloranta Tuulikki Kinnari Terttu Hietala Aini Salminen Veikko Raunemaa
Porvoo
PORVOON ELÄKELÄISET ry Martta Väisänen Kalevi Väisänen Ruth Junkkila Ilona Räsänen Tuula Kukkonen Kaino Kukkonen Toini Huhta Allan Huhta Tuula Karlsson Ulla Lindroth Pentti Koponen Anja Alén Seppo Alén Hilkka Id Eila Pirttimaa Eero Pirttimaa Eero Julkunen Irma Isoaho Yrjö Toivola Pentti Koponen Pirkko Friman Kalevi Peisala
Malminiitty Korso
Sirkka Tervonen Olavi Tervonen MALMINIITYN ELÄKELÄISET ry
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 41
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnaan
Jussi Mård Eila Mård Esa Muhonen Terttu Miettinen Pertti Maukonen Elvi Majander Inkeri Kurkivuori Aino Ruotsalainen Paula Laine Veikko Laine Anja Pirttilahti Raija Forsblom Maj-Britt Eriksson Lahja Aho Olavi Frondelius Toini Tolmunen Raimo Tolmunen Anneli Johansson Pirkko Rissanen Helena Mattila Birgit Hast Inkeri Niiranen Heikki Ronkainen Anneli Kelometsä
Vihti
Sisko Halén Pertti Halén Sirkka Raunio Marja Korhonen Terttu Vikström Pentti Vikström Martti Korhonen Anja Terä Raija Heinonen Pentti Heinonen Silja Ekström Maila Kettunen Anja Lindroos Martti Lindroos Maija Salminen Matti Stenholm Siiri Andström Seija Vilkman Soili Suikkanen Arto Viherkanto Antti Uusitalo Helvi Hall Pirkko Malinen Pentti Aittola Elna Karhunen Sirkka Huhtinen
Varsinais-Suomi
ELÄKELÄISET ry:n VARSINAIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry Ulla Kurka
Dragsfjärd
DRAGSFJÄRDIN TYÖVÄEN ELÄKELÄISETDRAGSFJÄRDS ARBETAR PENSIONÄRER ry Olof och Ethel Österberg Sven Erik och Benita Hellström Guy och Anita Gustafsson Leif-Gunnar och Kristina Ahlqvist Rut Telenius Kurt och Solveig Tuominen Lea Johansson Leo Pakarinen Ines Johansson Brita Lindström Lea Holmström Lidia Friskopf Hendrik Fagerström Arne och Olaug Nyman Raili Fagerström Bengt Uggeldahl Märta Friman Gunveig Holmström Sven Olof Holmström Ossi Söderström Marja-Leena Laaksonen Liisa Korpela Kalevi Korpela
RajakyläLänsimäki
RAJAKYLÄNLÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry Henny Helminen Liisa Sulkava Veijo Sinisalo Sirkka Ahlstedt Sirkka Mäkinen Eero Mäkinen Eero Rusanen Kyllikki Heikkilä Kaija Hakavuori Tuula Saastamoinen
ViherlaaksoKarakallio
VIHERLAAKSONKARAKALLION ELÄKELÄISET ry Aulis Leppänen Tatjana Leppänen Tuomo Juutinen Irma Kemppainen Ritva Kieksi Anja Ronkainen Raija Haapala Aino Salmivuori Alli Savinen Katri Savinen Antero Savinen Eine Kosonen Sylvi Jokinen Pirkko Törmänen Leila Grönholm Kisu Lindgren Kari Helo Anna-Liisa Kallio Rauha Pylkkänen Kauko Kääriäinen Ingegärd Kivi
Unto Lundell Ville Luukkonen Eeva Mattila Heimo Mattila Veikko Mäntylä Maija Nyman Toivo Nyman Seija Oras Raili Palen Marja-Liisa Paunila Marjatta Penttilä Sisko Poikkipuoli Anneli Pyykkö Olavi Rassi Anja Sippo Arvo Toivola Reetta Toivola Hilkka Toivonen Anja Tuomola Viljo Tuomola Voitto Tuomola Pirkko Vellamo
Veikko Vennonen Tellervo Järvinen Kauno Koukonen Terttu Vennonen Väinö Kaunisvaara Maija Lehtonen Armi Pulkki Tahvo Pulkki Tuovi Hyypiä Yrjö Hyypiä Jerita Havia Hanna Havia Tauno Lahtinen Ulla Mäkelä Vilho Mäkelä
Kaarina
KAARINAN ELÄKELÄISET ry Simo Martin Veini Leppänen Tuula Leppänen Aulis Leppänen Riitta-Leena Leinonen Kaija Martin Riitta Virtanen Soili Kyllönen Aila Koskinen Pekka Virtanen Tuomo Laitinen Leena Laitinen Eila Keihäs Anja ja Ossi
Halikko
Maija-Liisa PohjonenKolppanen Juhani Kolppanen Sirpa Koski Paula Jokinen Jarmo Jokinen Lilja Lehtonen Tyyne Rannikko Onni Rannikko Ritva Vennonen
Virtanen Tuula Lehtiö Leena Karjalainen Leena Heiskanen Atte Aaltonen Hilkka Nätti Matti Virtanen Eija Hassinen Anneli Kallio Raimo Kallio Anna-Liisa Hettula Pasi Mäkelä Eila Mäkelä Hilkka Ilmanen Ilmi Saapala Viljo Vesterinen Rauno Koivu Oiva Lukkala Helmi Torikka Marja Uunimäki Sakari Kallio Kalevi Rothsten Eila Rothsten Tauno Virtanen Tuula Virtanen Terttu Elo Lasse Elo Karin Järvenranta Taisto Järvenranta Katja Peltokangas
Tikkurila
Liisa Tossavainen K ja A Norring Esko Kotilainen Aili Kotilainen Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Heimo Liimatainen Matti Peltonen Birgitta Peltonen Ritva Rötkö Paavo Rötkö M-Leena Nordlund Leila Pulkkinen Risto Pulkkinen Majlis Saarelma Ritva Junninen Sirkka ja Martti Kortelainen Anja Lamberg
Parainen
PARAISTEN ELÄKELÄISET ry
Forssa
FORSSAN ELÄKELÄISET ry Aili Aaltonen Tuovi Aaltonen Erkki Haavisto Hilkka Hakola Elmi Huusela Ossi Huusela Simo Hyrsylä Ulla Hyrsylä Yrjö Jansson Toini Järvinen Anja Koskenranta Vilho Koskenranta Markku Koski Martti Koski Elvi Kulmala Eino Laakso Kalle Laine Aino Lehtomaa Väinö Lehtomaa Simo Leino
Tuomarila
T:MI KINO TUOMARILA KINO KIRKKONUMMI Anja Antikainen Taina Lahtinen Aino Koski Simo Halmela Keijo Kinnunen Heikki Nevalainen Toivo Reijonen
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
42 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matkalla
Sinikka Sausvaara Soilikki Laaksonen Leen Westerlund Jorma Keihäs Heikki Hoppendorff Kaija Hoppendorff Marja-Liisa Lepistö Ritva Forsman Ilma Silkka Pekka Silkka Ulla Valkeapää Sirpa Hamunen Maj-Lis Leino Hilkka Tuukkanen Aimo Tuukkanen Laina Suominen Arja Lindberg Ahti Lindberg Marja-Leena Wallin Helge Laaksonen Pentti Levonen Matti Merisaari Terttu Mäkelä Risto Mäkelä Viljo Piipari Anna-Liisa Piipari Lea Pietiläinen Paavo Penttinen Anita ja Mauri Salmela Leena ja Martti Mäkinen Raimo Helander Rainer Lehtiö Sirpa Småträsk Matti Småträsk Pentti Levonen Urho Alho Kalle Hakala Toini Hakala Paula Lahtonen Lasse Erlin Anja Erlin T. Lehtimäki Väinö Mäkeläinen Rauni Mattila Laila Hämäläinen Anja Teros Eino ja Kaarina Lasse Minkkinen Reijo Tuomi Esteri Järvi Erkki Järvi Katri Lehtinen Aarne Keipi Terttu Kerminen Tuomas Kerminen Raili Teinikivi Raimo Lehtonen Vappu Virtanen Kalevi Virtanen Sirkka Saarinen TURUN KUNTOELÄKELÄISET ry TUKKU INVEST KY Aino Suvitie Aulikki Litovuori Ritva Tirri Anna-Liisa Jokinen Sulo Järvinen Marjatta Nieminen Maila Kontto Aune Kökkö Antti Palanen Aulis Alm Eine Salo Lea Virtanen Oiva Virtanen Kaarina Leino Lea Hellman Eila Utriainen Anni Parikka Betty Laaksonen Eevi Nummenpää Voitto Laitila Eira Roiha Sirkka Liisa Eronen Ensio Laine Leo Jokinen Seppo Suvitie Marja Karjalainen TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry
Hallinto ja henkilökunta
Eläkeläiset ry:n hallitus
Kalevi Kivistö Hilkka Pulkkinen Raimo Heikkinen Eeva Hänninen Toivo Keränen Ulla-Maija Kurka Pirkko Raitamaa Pekka Saarnio
Kylpylähotelli Kuntorannan henkilökunta
Tommi Impivaara Raija Räsänen Sirpa Holopainen Seija Ihalainen Hannele Keinänen Lea Niiranen Minna Nissinen Mirka Veentaus Erja Vänttinen Ilpo Issakainen Jani Liljavirta Eija Palkeinen Tatiana Rybakova Sari Taponen Ida Wallin Lari Kilpeläinen Tarja Halme Pertti Puustinen Harri Laitinen Minttu Pentikäinen Tuija Rahikainen Virva Wikstedt Maarit Hämäläinen Leena Hyvärinen Kannika Naruedee-Penttinen
Piikkiö
PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry Matti Seppä Irene Seppä Tuula Lehtilä Onni Lehtilä Maija Lehtonen Onni Lehtonen Aino Rinne Mirja Juntunen Sirkka Aho Hugo Aho Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Esa Palin Heljä KarjalainenManninen Tapio Manninen Taisto Roima Aino Salminen Martti Majuri Tauno Kyllönen Salme Kyllönen Pirjo Katajainen Pirkko Laaksonen Markku Laaksonen Anja Leino Terttu Nieminen Seija Vahlroos Kalevi Vahlroos Helvi Svensk Pirkko Oksa Marjatta Kauppinen Aune Laine Terttu Lindfors Tyyne Gustafsson Aune Oja Raija Varjonen Pentti Varjonen Karin Saantola Pauli Sjögren Elvi Kallioinen Tapani Kallioinen Anne Linnavuori Juhani Linnavuori Pirjo ja Ari Niemi Irja Duffner Eila Lindroos Anneli Koski Oili Fält
Eläkeläiset ry:n henkilökunta
Hannu Partanen Anu Mäki Tiina Rajala Pekka Isaksson Anitta Koski Tuija Aali Erja Isaksson
Salo
SALON ELÄKELÄISET ry Raila Ylikoski Unto Koli Sirkka Virtanen Anna-Liisa ja Pentti Lindsted Anja ja Pentti Virta Thea Korkalainen Raili Suontausta Sisko Haarikko Anja Riikonen Leila Oksanen
Turku
TANSSIRYHMÄ SÄPINÄ TURUN ELÄKELÄISET ry Eira Nurmi Pertti Nurmi Tarja Verho Ulla Suominen Veikko Salonen Pertti Verho Norma ja Raimo Riitta ja Esa Taina Lehtonen Soili Kantola Lilja ja Pentti Viitanen Helka Kalevala Aili Asikainen Ritva Kaskinen Jukka Kaskinen Anja Suomi Pauli Suomi Maila Viljanen Lonja Katajisto
Matkalla Savonlinnaan
Raisio
RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry Pentti Jokinen Kosti Mäntynen
Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa vuodesta 1959
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 43
Hyvää Joulua ja Inhimillisempää Uutta Vuotta 2011 kaikille eläkeläisille
Tiinan tuumailuja
Annetaan vapaaehtoisten hoitaa
V
Vesa Kaikkonen Merja Kyllönen
Kainuun Vasemmisto
Kuusamossa luotetaan entisiin ja pelataan tuppea
Kuusamon Eläkeläiset ry:n syyskokous luotti nykyjohtoon ja valitsi sen jatkamaan myös vuonna 2011. Osaston puheenjohtajana jatkaa siis Kauno Moilanen. Varapuheenjohtajana toimii Pentti Kyyhkynen. Yhdistettyä taloudenhoitaja/sihteerin pestiä hoitaa edelleen Veikko Ervasti. Viisijäseniseen johtokuntaan heidän lisäkseen tulivat vielä Marjatta Polojärvi ja Elli Heikkinen. Johtokunnan varajäsenen toimen kokousväki antoi Ilmari Määtälle ja Aili Pesoselle. Nähtiin järkeväksi valita osaston puheenjohtajat Jokilaaksojen aluejärjestön aluetoimikuntaan sekä edustajaksi aluejärjestön syys-ja kevätkokoukseen. Henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, johon kokousväen mielestä myös retkeily sisältyy, ensi vuoden toimintasuunnitelmaan on sisällytetty kortinpeluu. Siinähän sitten ehdoton ykkönen onkin tuppipeli. Alan ihmisten mukaan tietokonepelit ja tietenkin korttipelit ovat parhainta muistin treenauslääkettä. Syyskokoukseensa eläkeläiset virittäytyivät pohtimalla sitä, kuinka eriarvoinen tämä Suomenmaa onkaan. Kuinka eläkeyhtiöiden tai yritysten nokkamiehille voidaan luoda sellaisia palkitsemisjärjestelmiä, jotka heidän ruhtinaallisen "palkansa" päälle voivat antaa vielä miljoonien bonukset. Ja kuinka vielä Paperiliiton nokkamies kirkkain silmin puolustelee näitä järjestelmiä. Vastausta ei myöskään löytynyt siihen, kuinka eläkkeiden indeksitarkistusten palauttaminen jaolle 5050 voi syöstä maan talouden ja yritykset perikatoon.
uosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi. Euroopan unionin alueella miljoonat ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyö on Euroopan Neuvoston mielestä esimerkki kansalaisten osallistumisesta Euroopan yhteisten arvojen, kuten solidaarisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden puolesta. Vapaaehtoistyö synnyttää uutta tietoa ja taitoa ja lisää oppimisen mahdollisuuksia. Vapaaehtoistyöllä on oma tärkeä tehtävänsä monilla alueilla, kuten koulutuksessa, kulttuurissa, nuorisotyössä ja urheiluharrastuksessa. Päättyvä vuosi oli Euroopan Unionissa omistettu köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisylle. Niin tietysti, puuskahti eräs ystäväni kuullessaan tulevasta vapaaehtoistyön teemavuodesta. Kun köyhyydelle ei ole saatu tehtyä mitään, annetaan vapaaehtoisten hoitaa sekin homma. Niin näyttää päättäjien tarkoitus myös olevan: vapaaehtoistyöllä halutaan paikata aina vain enemmän julkisen palvelutoiminnan jättämiä aukkoja. Tänä vuonna päättyvässä Ikä-Instituutin Vavero-hankkeessa tutkittiin ikääntyneiden vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa. Hankkeen loppuseminaarissa muistutettiin, ettei yhteiskunta voi toimia pelkästään vapaaehtoisen auttamishalun varassa. Vapaaehtoistyöstä tulee tekijälleen rasite, jos siihen kohdistuu liian kova sosiaalinen paine. Pakko ja velvoittaminen ovat huonoja vapaaehtoistyön kannustimia, sillä vapaaehtoistyön perustana on siihen osallistuvien oma tahto vapaaehtoisuus. hmiset tekevät työtä vapaaehtoisesti paitsi auttamishalusta, myös koska se tuottaa iloa ja tyydytystä heille itselleen. Vapaaehtoistyö ei ole uusi keksintö vaan sillä on pitkät juuret. Tommy Tabermann kirjoitti pakinassaan: "Tässä itsekeskeisen yksilösuorittamisen maailmassa olisi jokaisen terveellistä saada edes kerran elämässään osallistua talkoisiin. Vasta sen jälkeen oppii kunnolla ymmärtämään yhteisen työn merkityksen." Hän kuvaa raskasta vapaaehtoista talkootyötä yhteisöllisyyden ylistyksenä. Työn lomassa kahviteltiin yhdessä, lopuksi saunottiin ja iloittiin yhteisestä saavutuksesta. Erään osuuskauppaliikkeen lehdessä julkaistu Pyhä talkoohenki -pakina jäi kesällä kuolleen Tabermannin viimeiseksi. Vaikka runoilijan sanat puhuttelevat monenikäisiä, ne saattavat kuulostaa erityisen tutuilta vanhemman osuuskauppaväen ja tämän lehden lukijoiden korvissa. Suurella osalla jäsenistämme on kokemusta
monenlaisesta vapaaehtoistyöstä. Ennen kaikkea, koska oman kansalaisjärjestömme toiminta perustuu kokonaisuudessaan vapaaehtoisuuteen. Eläkeläistoiminnassa tuotetaan yhteistä hyvää omaksi ja muiden jäsenten iloksi.
E
I
Myös OTE luottaa entisiin
Oulun Työväen Eläkeläiset r.y:n sääntömääräinen syyskokous valitsi puheenjohtajaksi v:lle 2011 jatkamaan Veikko Kettusen ja varapuheenjohtajaksi Arvo P i e t i l ä n sekä johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi Marjatta Rintalan, Terttu Siekkisen, Elsi Suomelan, Kalevi Hyvös en, Arvi Kostekiven, Helmi Hartikaisen,Elsa Pajuluodon, Eino Vaikkon ja Seija Revonojan. Varajäseniksi valittiin Anja Mustonen, Mirja Tapio, Pentti Kellokoski ja Paula Häppäri. Jaostot nähtiin erittäin merkittäväksi niin liikunnaassa kuin kuin taloudellisessa toiminnassakin.Yhteistyö toisten yhdistysten kanssa nähtiin myös tärkeäksi, samoin yhteys keskusjärjestöön ja aluejärjestöön. .Edunvalvonnan kannalta on tärkeää seurata niin kunnan kuin valtionkin toimia etenkin ikäihmisten terveydenhoidon takaamiseksi.Siitä hyötyvät jäsenten rinnalla kaikki eläkeläiset. Yhteen tuleminen ja yhdessä tekeminen on eläkeläistoiminnan suola ja pippuri, se on varmin ja edullinen lääke kalvavaa kansantautia, yksinäisyyttä vastaan. Terttu Siekkinen
läkeläiset ry uudistaa parhaillaan ikääntymispoliittista ohjelmaansa. Uudistustyössä tarvitaan jäsenistön näkemystä siitä, mihin heidän oman järjestönsä pitäisi vaikuttaa, mitkä tehtävät sen tulisi asettaa etusijalle toiminnassaan, mitä jäsenistö pitää tärkeänä. Osa prosessia ovat jäsenyhdistyksille toimitetut virikeaineistot. Ne on tarkoitettu herättämään keskustelua eläkeläisiä koskettavista aiheista: omaishoito, koulutus, harrastukset, eläkkeet ja verotus, maahanmuutto sekä vapaaehtoistoiminta. Keskusteluista saatu suora palaute on tärkeä ikääntymispoliittisessa ohjelmatyössä. Toisessa ja kolmannessa virikeaineistossa annettiin tietoa ikääntyneiden koulutustilanteesta ja mahdollisuuksista sekä harrastuksista ja liikunnasta. Aineistojen palautesivulla kysyttiin muun muassa eläkeläisten koulutus- ja harrastustarpeista ja toiveista. Kansalaisjärjestön on hyvä tietää, mikä saa eläkeläiset vapaaehtoisesti kokoontumaan, opiskelemaan, ohjaamaan ja tekemään yhdessä; mitä he haluavat tehdä. Tässä on muutama poiminta kysymyksistä ja vastauksista: Mikä saa sinut osallistumaan oman yhdistyksesi kerhoon? Kaikissa vastauksissa ilmoitettiin tärkeimmäksi syyksi yhdessäolon antama tyydytys tavalla tai toisella: " hyvä tunnelma ja kaikki iloiset ihmiset"; "Tämä meidän kerho on kuin toinen koti." Vastauksissa mainittiin lisäksi yksinäisyyden torjuminen, hyvät keskustelut sekä ajankohtaiset tiedot. Yhdessä viihtymistä lisännee se, että osallistujat tuntevat itsensä henkisesti vapaiksi ja esteettömiksi ilmaisemaan itseänsä omassa yhdistyksessään. Asiaa koskevaan kysymykseen vastattiin melko yksimielisesti kyllä joissakin vastauksissa huutomerkin kanssa. Ryhmästä saa tukea myös sen ulkopuolisessa maailmassa toimimiseen: "rohkeutta on tullut"; "yhdessä olemme vahvoja." Harrastushaluja koskevissa vastauksissa oli enemmän hajontaa. Suurimmassa osassa liikuntaa pidettiin tarpeellisena ja muutamassa vastauksessa siihen toivottiin vaihtelua, keveyttä ja leikkimielisyyttä. Kulttuuriaiheita mainittiin paljon, kirjallisuudesta teatteriin. Itseilmaisuun ja kädentaitoihin suhtautumista kuvaa hyvin vastaus: "itse tekeminen kunniaan, ei me haluta vain valmista." Tarpeellisina pidettyjen opintoai-
heitten ykkönen oli odotetusti tietotekniikka. Tietokoneen ja internetin käyttötaidon lisäksi kaivattiin taitoja digikameroitten ja kaikenlaisten vempainten, kuten kauko-ohjainten käytössä. Useassa vastauksessa mainittiin kielet ja yhteiskunnalliset aiheet. Elämänhallintaan ja arvoihin liittyvää keskustelua toivottiin myös.
S
uurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että varsinkin tietotekniikkaa olisi hyvä oppia joko omassa yhdistyksessä tai ainakin ikäihmisille tarkoitetuissa ryhmissä, sillä "nuoret ovat niin paljon pidemmällä näissä asioissa". "Sekaryhmiä" pidettiin joissakin opintoaiheissa hyvinä ja joissakin vastauksissa korostettiin sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja ikärasismin torjuntaa: "nuorten kanssa opiskelua tarvitaan myös nuorten vuoksi."; "meillä on nuorille paljon näytettävää". Sen lisäksi, mikä ihmiset saa osallistumaan vapaaehtoiseen yhdistysja harrastustoimintaan, kysyttiin osallistumista haittaavia tekijöitä. Vastausten perusteella suurin haitta ovat huonot ja kalliit liikenneyhteydet sekä pitkät matkat. Nämä yhdistettynä huonoon kuntoon ja rajoittuneeseen liikuntakykyyn ovat usein ylittämätön este osallistumiselle. Kalliit pääsyliput rajoittavat teatterissa ja muissa kulttuuririennoissa käyntiä. Itse järjestetyn harrastustoiminnan riesana puolestaan on tilojen puute tai kalleus sekä sopivan vetäjän puute. Palautevastauksissa ilmaistiin sekin, että vapaaehtoiset eläkeläistoimijat ovat itse oman tekemisensä parhaita asiantuntijoita: " Työssä käyvä ei ajattele, mitä minä olen sitten eläkeläisenä. Ei uskota sen koskevan minua. Se tulee kuin puun takaa, uutisena ja yllätyksenä." Kysytään siis asianosaisilta ja annetaan vapaaehtoisten hoitaa vapaaehtoisesti. Hyvää joulua ja tulevaa vapaaehtoistoiminnan vuotta, toivoo
TIINA RAJALA
44 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Terveisiä elämästä!
Aila Meriluoto: Tältä kohtaa. Päiväkirjat vuosilta 1975-2004. Toimittanut Anna-Liisa Haavikko. Siltala 2010. Aila Meriluodon edellinen päiväkirjateos Vaarallista kokea (1996) oli kohukirja ja myyntimenestys, ja siitä tehtiin teatteriesitys ja televisioelokuva. Kohu yllätti kirjailijankin eikä ainoastaan miellyttävällä tavalla, kuten käy ilmi uudesta päiväkirjateoksesta Tältä kohtaa. Päiväkirjat vuosilta 1975-2004. Vaarallista kokea alkaa Meriluodon ja Lauri Viidan avioerosta ja päättyy siihen, kun kirjailija palaa Ruotsissa elettyjen yksinhuoltajavuosien jälkeen takaisin Suomeen. Uusi teos alkaa tästä tilanteesta ja päättyy Meriluodon toisen aviopuolison, professori Jouko Paakkasen kuolemaan vuonna 2004. Meriluoto on määritellyt edellisen päiväkirjateoksensa kehitysromaaniksi, jolla on selkeä tarinan, draaman kaari. Selkeä tarinan kaari on myös uudessa teoksessa; siinäkin on rakkauden kaipuuta ja täyttymystä, yksinäisyyttä ja intensiivistä yhteyttä, komediaa ja tragediaa. Se on rakkauskertomus ja avioliittoromaani, kertomus vanhenemisesta ja tunnustuskirja, jossa kirjoittajan läsnäolo on äärettömän vahva. On päiväkirjoja, jotka kirjoitetaan valmiiksi julkisuuteen. Tällainen päiväkirjanpitäjä oli esimerkiksi Matti Kurjensaari. Tämän tradition jatkaja päiväkirjanpitäjänä on professori Matti Klinge. Julkisen päiväkirjan pitäjä paljastaa säästeliäästi yksityistä minäänsä, hän kommentoi maailmaa, yhteiskuntaa, kulttuuria, vallanpitäjiä, merkkihenkilöitä. Hän kokee itsekin olevansa tärkeä henkilö, jonka me runokokoelmaa. Mutta elämä synkkenee. Vanhenevan avioparin terveys reistailee, alkoholin käyttö lisääntyy ja raha-asiat sotkeutuvat. Jouko Paakkasen juominen kasvaa kohtalokkaisiin mittoihin, mielenterveys ja muukin terveys järkkyy, elämä alkaa olla täynnä huolta, riitaa, hätää ja ahdistusta. Välillä Meriluodon päiväkirjojen avoimuus hämmentää, mutta lukija ei kuitenkaan tunne itseään tirkistelijäksi. Vilpittömällä ja avomielisellä tekstillä on ihmeellinen tenho. Sitä lukiessaan ei suinkaan päivittele Paakkasten elämää, vaikka siitä peittelemättä kerrotaan. Hyvin yksityisessä on paljon yleistä, intiimissä paljon jaettavaa, josta lukija tunnistaa oman elämänsä, omat "peikkonsa" ja kipupisteensä. Siinä juuri on läheltä itseä kerrotun kirjallisuuden lähes maaginen voima. Jouko Paakkanen kuoli maksakirroosiin tammikuussa 2004. Samassa kuussa Aila oli täyttänyt 80 vuotta. Päiväkirjan viimeinen merkintä on päivätty kaksi päivää aviomiehen kuoleman jälkeen: "Jouko yhä nukkuu vieressäni. Silloin kun vielä itse nukuin. En tiedä nukunko enää koskaan." Mutta Aila nukkui ja Aila myös kirjoitti. Menetys purkautui runoiksi. Kokoelma Miehen muotoinen aukko ilmestyi vuonna 2005
Aila Meriluoto. Kuva Siltala/Laura Malmivaara sanalla on painoa tai ainakin pitäisi olla. Sitten ovat Aila Meriluodon tapaiset päiväkirjan pitäjät, joille päiväkirjat ovat "purkua", keskustelua itsen kanssa, ilmaisua, jolla ei kirjoittamisen hetkellä ole lukijaa. "Elämästä tältä kohtaa" todistuksen antavaa, päiväkirjamaista fiktiota on julkaissut myös Eeva Kilpi. Sekä Kilpi että Meriluoto ovat kirjoittaneet koko tuotantonsa läheltä itseään, samoin Märta Tikkanen. Kaikkiin kolmeen suomalaiset mieskriitikot ovat suhtautuneet häijysti ja ymmärtämättömästi. Onneksi nämä lahjakkaat ja rohkeat naiset ovat pitäneet pintansa ja jatkaneet valitsemallaan tiellä ja lopulta menestyessään saaneet mieskriitikotkin laskemaan aseensa. Naislukijoille läheltä omaa elämäänsä kirjoittavat naiskirjailijat ovat aina olleet tärkeitä ja rakkaita. Mutta ilkeistä kritiikeistä jää vamma sieluun. Vielä tässä vanhuuden päiväkirjassaankin Aila Meriluoto muistelee pahoilla mielin esimerkiksi Peter Peter -romaanin ( 1971) teilausta päivälehtikritiikeissä. lä haluaisin. Niin pysyvän kuin voi. Tulee aikoja, jolloin ei jaksa kirjoittaa. Ja silloin on enemmän yksin kuin siinä ehdottomassa kirjoittamisyksinäisyydessä." Rakkaus astuu elämään, kun leskeksi jäänyt kansantaloustieteen professori Jouko Paakkanen ja Aila rakastuvat ja menevät naimisiin. Ailan neljästä ja Paakkasen kuudesta lapsesta syntyy suurperhe, myöhemmin lastenlasten myötä klaaniksi laajeneva. Klaanin yhdessäolo on intensiivistä, avioliitto onnellinen, työ sujuu. Ilmestyy ensimmäinen päiväkirjateos Vaarallista kokea (1996), lapsuuden muistelmat nimeltä Mekko meni taululle (2001) ja 1900-luvun puolella kol-
Haurautta ja voimaa
Vanhuus ei ole sitä mitä luullaan. Ruumis haurastuu ja siitä kerrotaan päiväkirjassa jopa naturalistisesti. Nimet, sanat ja asiat voivat unohtua, mutta pää ei tyhjene, vaan täyttyy. Erotiikka ei kuole, se vain ilmenee eri tavalla. Päiväkirja niin
Onnen ajasta ahdistuksen päiviin
Tältä kohtaa -päiväkirjan alkaessa Espooseen asettunut Aila Meriluoto kaipaa rinnalleen miestä, rakkautta, pysyvää suhdetta. "Ihmisen, yhden, minä kumminkin vie-
Max Jakobson ja Tapani Brotherus kaksi erilaista diplomaattia
Jukka Tarkka, Max Jakobson. Kylmän sidan diplomaatti. Otava 2010, 319 sivua. Heikki Hiilamo, Kuoleman listat. Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille. Otava 2010, 363 sivua Syksyn aikana ilmestyi kaksi toisistaan suuresti poikkeavaa suomalaisen diplomaatin kuvaa. Max Jakobson on tuttu nimi kaikille maamme ulkopolitiikkaa seuranneille. Hänen pitkä ja monipuolinen uransa ja elämän vaiheensa liittyvät Suomen lähihistoriaan monin säikein. Viipurilaisen juutalaisperheen poikana Max Jakobson koki sotavuosien aikana syntyperänsä vuoksi ristiriitaisen tilanteen, kun Hitler-Saksan juutalaisvainot heittivät tietyn varjonsa Suomeenkin. Perhe harkitsi muuttoa Ruotsiin, kun juutalaispakolaisia vaadittiin lähetettäväksi Saksaan. Sodan jälkeen Max Jakobsonin opinnot keskeytyivät, kun hänelle tarjottiin kiintoisa toimittajanpaikka Lontoossa BBC:n suomenkielisessä toimituksessa. Sieltä ura jatkui myöhemmin Yhdysvaltoihin diplomatian alalle lähetystön lehdistöavustajaksi. Diplomaatin uralla hän jatkoi sittemmin kotimaassa ulkoministeriön palveluksessa ja jälleen Yhdysvalloissa Suomen YK-suurlähettiläänä. 1970luvun alussa Jakobsonille alkoi häämöttää YK:n pääsihteerin virka U Thantin jälkeen. Presidentti Kekkonen antoi tukensa Jakobsonille, joka eteni lopulta turvallisuusneuvoston äänestykseen saakka. Jakobsonin hävisi kuitenkin ratkaisevassa äänestyksessä Itävallan Kurt Waldheimille, jonka loppujen lopuksi turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata saattoivat yhteisesti hyväksyä. YK:n äänestystappion ja Neuvostoliiton epäilevien asenteiden vuoksi Kekkonen ei voinut nimittää Jakobsonia enää suunnittelemaansa UM:n korkeaan virkaan ja niin hänen uudeksi asemapaikakseen tuli Tukholman lähetystön päällikkyys. Max Jakobson ehti diplomaattiuransa aikana olla mukana monissa keskeisissä tehtävissä ja hankkeissa presidentti Kekkosen luottomiehenä ja avustajana. Hän vaikutti osaltaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kehitykseen valvoen erityisesti, ettei tehdä liian suuria myönnytyksiä suurvaltanaapurille. Kekkoselle oli yllätys Jakobsonin eroaminen ulkoministeriön palveluksesta ja siirtyminen juuri perustetun Elinkeinoelämän valtuuskunnan - Evan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Ay-väen keskuudessa "herrojen Eevaksi" nimitetty järjestö toimi työnantajajärjestöjen yhteisenä ideologisena ajatushautomona. Jakobson loi Evan "yhteiskunnallisen strategian herättelemällä kansallista itsetuntoa vastavaikutukseksi 1970-luvun yleisradikaalille kiehunnalle ja Neuvostoliiton painostavalle läsnäololle. Hänen kansallinen pelastautumisohjelmansa perustui markkinatalouden elvyttämiseen, moniarvoisuuden vaalimiseen ja laaja-alaiseen konsensuspolitiikkaan". Eläkevuosinaan Jakobson on jatkanut laajaa kirjallista työtään viime vuosien historiatutkimuksen alalla sekä Helsingin Sanomien kolumnistina. Jakobson on kiistatta arvostetuimpia suomalaisdiplomaatteja ja on saanut myös laajaa tunnustusta työstään. Mutta hänen yhteiskunnalliset näkemyksensä ovat herättäneet myös arvostelua ja vastustusta. Uuden Santiagon lähetystön perustaminen uskottiin nuorelle diplomaattiuraansa aloittelevalle sosialidemokraatti Tapani Brotherukselle, joka ihaili Allendin uutta sosialistista suuntausta. Tilanne muuttui perusteellisesti Pinochetin sotilasjuntan kaapatessa vallan ja aloittaessa väkivaltaisen Allenden hallituksen ministereiden, korkeiden virkamiesten, senaattoreiden, kansanedustajien ja vasemmistolaisten aktivistien vainotoimet. Vainotut hakeutuivat lähetystöjen suojiin välttääkseen uhkaavan vangitsemisen, kidutettavaksi ja teloitettavaksi joutumisen. Näin
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 45
Kuriton suutari Pohjantähden alta
kuin Aila Meriluodon myöhäinen tuotanto muutenkin todistavat huomattavista henkisistä voimista ja yhä jatkuvasta luomiskyvystä. Kirjailija ei koskaan kirjoita viimeistä kirjaansa, sanotaan. Tuskin Meriluotokaan on tehnyt lopettamispäätöstä, hän on yhä intensiivisesti kiinni elämässä ja kirjallisuudessa. Aila Meriluoto on elänyt erikoisen elämän, josta ei paradoksaalisuutta puutu. Kaikkien aikojen suurin suosio esikoisrunoilijana oli ehkä onnenpotku, mutta se oli myös raskas taakka, ja määritti kritiikin ja ylipäätään kirjallisten piirien asennetta Meriluotoon pitkäksi aikaa. Elämä Lauri Viidan vaimona oli ainutlaatuinen elämysmatka, mutta myös äärimmäisen raskas ihmisosa. Myös toisen avioliiton onnenvuodet oli maksettava surulla. Paineitten alla Aila Meriluodosta kasvoi vahva ja rohkea ihminen, elämän tragiikan ja komiikan tajuava, rakastamaan kykenevä, sensuelli nainen, loistava kirjailija. Arka ja yksinäinen tyttö oppi päihittämään pelkonsa, lausumaan "peikon nimen". Vanhuuden päiväkirjoissa entinen kertautuu, mutta ei toisteisena vaan aina uutta näkökulmaa ja oivallusta saaneena. Ihmisen kehitys ei jämähdä millekään tasanteelle, ei vanhanakaan. Hän on syntymästä kuolemaan "päättymätön prosessi", kuten Veijo Meri on sanonut. Tamperelainen historioitsija Sami Suodenjoki kysyy juuri tarkastetussa väitöskirjassaan Kuriton suutari ja kiistämisen rajat, miksi sosialistinen työväenliike saavutti Suomessa kansainvälisesti verrattuna poikkeukselliseen kannatuksen 1900-luvun alussa. Se lähestyy työväenliikkeen lä-pimurtoa hämäläisellä maaseudulla mikrohistoriallisesti, yksittäisen henkilön ja hänen toimintansa välityksellä. Tutkimuksen keskushahmo on urjalalainen suutari Vihtori Lindholm (18681918), joka toimi paikallisessa työväenliikkeessä 1900luvun ensikymmenellä. Suutari Lindholm oli paitsi poliittisesti aktiivinen käsityöläinen, myös itseoppinut kirjoittaja ja yhteisössään ristiriitoja herättänyt kyläoriginelli. Hänen toimintansa välityksellä avautuu uudella tavalla se, miten ja miksi maalaistyöväestön "herraviha" kanavoitui työväenliikkeeseen 1900-luvun alkuvuosina. Samalla Lindholmin monisärmäinen hahmo nostaa esiin työväenliikkeen sisälle muodostuneet rajalinjat ja jännitteet. Paikallistason analyysi antaa myös eväitä arvioida uudelleen käsi-työläisten ja torpparien roolia maaseudun kansalaisliikehdinnässä. Tutkimuskohteena on sama Urjalan maalaisyhteisö, joka aikanaan innoitti Väinö Linnaa hänen kirjoittaessaan kansalliseen his-toriakuvaan merkittävästi vaikuttaneita Täällä Pohjantähden alla -romaaneitaan. Työväenliike juurtui Urjalaan vuosina 19011902, samoihin aikoihin kuin muualle eteläisen Suomen maaseudulle. Liike vetosi ennen muuta maataloustyöläisiin, palkollisiin, vähävaraisimpiin käsityöläisiin ja jossain määrin myös torppareihin. Työväenjärjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa säätyläisten ja talollisten hallitsemaan paikallispolitiikkaan olivat alkuvaiheessa niukat. Niinpä liikkeessä oli tilausta suutari Lindholmin kaltaisille aloitekykyisille ja uskaliaille aktiiveille, jotka olivat valmiita avoimesti haastamaan paikalliset vallanpitäjät. Toisaalta suutari Lindholm oli huonomaineinen käräjäpukari, joka ärsytti paitsi poliittisia vastusta-jia myös omia aatetovereita. Hänen värikkäät vaiheensa osoittavat, että jäsenistön kurittomuus aiheutti työväenliikkeelle jatkuvia ongelmia liikkeen pyrkiessä murtautumaan mukaan paikalliseen ja kansalliseen vallankäyttöön. Ongelmat korostuivat erityisesti vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Työväenliikkeen jäsenmäärä ja joukkovoima kasvoivat tuolloin räjähdysmäisesti ja liike suuntautui eduskuntavaalikampanjointiin ja toimintaan kunnalliselimissä. Sosiaalidemokraattisen puolueen organisaation yhdenmukaistuminen ja tarve varjella mainettaan johtivat aatteiltaan ja toimintatavoiltaan kiusallisten rönsyjen karsimiseen liikkeestä. Tällöin myös suutari Lindholm menetti asemansa paikallisten työväenjärjestöjen johdossa. Lindholm kuitenkin jatkoi toimintaansa työväenliikkeessä ja joutui parinsadan urjalalaisen aatetoverinsa ohella maksamaan vakaumuksestaan hengellään vuonna 1918.
Kätketystä kipinästä Kätkäläiseen Eräjärvellä
Oriveteläinen Eräjärven Työväen Näyttämö juhli 30-vuotistaivaltaan 21.11. Eräjärven Seuratalossa. Näyttämön motoksi sopii Dario Fon näkemys, että näytelmän ensimmäinen tehtävä on saada ihmiset nauramaan, sitten ajattelemaan sitä, mikä naurattaa. Juhlassa julkistettiin Hannele Mäkelän kirjoittama ja toimittama historiakirja "Kätketystä kipinästä Kätkäläiseen." Kirjassa käydään läpi kaikki eräjärveläisten esittämät 40 näytelmää. Näytelmiä on esitetty Seuratalon lisäksi Rönnin huvikeskuksessa ja Tupateatterissa. Katsojia on kolmen vuosikymmenen aikana kertynyt yli 50 000. Viime vuonna kesäteatterin viidessätoista näytöksessä kävi yli 5 000 katsojaa. Vetonaulana oli Perttu Pesän ohjaama "Kätkäläisen jättipotti." Eräjärven Työväenyhdistys perustettiin 1906. Näytelmät kuuluivat alusta saakka yhdistyksen toimintaan. Vuonna 1916 Syrjänmäen alle valmistunut työväentalo Voittola toimi näytelmien esityspaikkana vuoteen 1930. Sisäasiainministeriön päätöksellä vapun alla 1930 kiellettiin kaikki kommunistien kokoukset vapunpäivänä. Seuraavana vuonna Eräjärven Työväenyhdistys eri seuroineen tuomittiin kommunistisena lakkautettavaksi. Työväentalo myytiin huutokaupalla suojeluskunnalle ja myöhemmin edelleen toiseen paikkaan kaupparakennukseksi. Eräjärven Työväen Näyttämö työsti vapun 1930 tapahtumista ensimmäisen näytelmänsä "Kätketty kipinä," joka ensi-esitettiin vapunaattona 1980. Näytelmän ohjasi Tampereen Teatterin nuori näyttelijä Kari Hakala (s.1954). Hän kehui Kansan Uutisissa (1.5.1980) innostuksen olevan valtavaa: "Olin luullut, että kaikki tällainen omaehtoinen toiminta on jo Suomesta kadonnut." Keskeisiä ETN:n perustajäseniä olivat mm. Sirkka ja Seppo Grönqvist, Anne ja Reijo Kahelin sekä jo edesmennyt Eino Männistö. Eräjärven Työväen Näyttämön toiminnassa on kolmen vuosikymmenen aikana ollut mukana noin 250 henkilöä. Puheenjohtaja Anne Kahelinin laskelmien mukaan viime ja tänä vuonna on näyttämön toimintaan tullut mukaan 15 uutta henkilöä. Näyttelijöiden ikäjakauma on ollut 2,5-vuotiaasta yli 70-vuotiaisiin. Eräjärven Työväen Teatteri löytyy osoitteesta: erajarven.teatterit@erajarvi.net.
TUULA-LIINA VARIS
JUHA DRUFVA
myös Brotherus huomasi, että hänen lähetystönsä ja virka-asuntonsa pienet tilat täyttyivät nopeasti apua ja suojaa tarvitsevista. Humaanisista syistä hän ei voinut ajaa kadullekaan apua tarvitsevia. Helsingistä ulkoministeriöstä ei tullut apua eikä neuvoja mitä tehdä. Diplomaatin yleisohje oli olla sekaantumatta asemamaansa sisäisiin asioihin. Mutta pakolaisten tai "vieraiden", kuten heitä häveliäästi nimitettiin suojelu oli vastoin diplomatian sääntöjä ja ohjeita. Päätökset oli tehtävä itse paikan päällä pyrkien samalla suojelemaan uuden lähetystön toiminta-edellytyksiä. Esikuvaksi tuli Ruotsin suurlähettiläs Harald Edelstam, joka oli innokas Allenden kannattaja ja arvosteli julkisesti sotilasjuntan toimia. Edelstam uhmasi avoimesti
junttaa ja keräsi lähetystöönsä pakolaisia. Olof Palmen hallitus tuki avoimesti lähettiläänsä toimintaa. Ruotsi otti vastaan maastapoistumisluvan saaneita pakolaisia huomattavan määrän. 2000-luvun alussa Ruotsissa asui jo 28.000 chileläistä. Kuuban lähetystön sulkemisen jälkeen Ruotsista tuli Kuuban suojeluvaltio Chilessä. Kuuban lähetystötiloihin sijoitettiin pakolaisia. Suomen sopiessa vastaavasti DDR:n edustamisesta sai Brotheruskin sijoitettua osan suojaa etsiviä pakolaisia DDR:n lähetystön tiloihin. Rakennusten uuden haltijan tunnuksena lipputankoon vedettiin Suomen lippu. Suomi oli varsin pidättyväinen pakolaisten vastaanottamisessa. Suomeen tuli noin 200 chileläistä, mutta Brotheruksen hankkimien maastapoistu-
mislupien ansiosta noin 2000 chileläistä sai turvapaikan DDR:ssä. Ruotsin Harald Edelstamin avoin juntan ärsyttäminen oli johtaa diplomaattisuhteiden katkeamiseen maitten välillä. Edelstamin toiminta johti lopulta hänen poiskutsumiseen. Hänen seuraajaksi tullut suomalaissyntyinen ammattidiplomaatti Carl-Johan Groth oli varovaisempi ja piti Brotheruksen tavoin matalampaa profiilia. Heidän yhteistyönsä sujuikin hyvin. Brotheruksen Chile-komennus venyi lopulta neljäksi vuodeksi. Suomeen palattuaan häntä ei kiitelty joskaan ei moitittukaan ulkoministeriössä. Brotherus palveli myöhemmin suurlähettiläänä useissa maissa ja vielä elåkeläisenä toimi ulkoministeriön diplomaattikoulutuksen kuraattorina. Itse hän ei pitänyt suurta ääntä
toiminnastaan Chilessä. Tunnusta hän sai DDR:n taholta korkean kunniamerkin muodossa. Sellainen annettiin yleensä vain valtioiden päämiehille ja ulkoministereille. Brotheruksen ansioksi katsottiin hänen toimintansa DDR:n etujen valvojana Chilessä sekä hänen humanitaarinen työnsä juntan vainoamien ihmisten auttamiseksi. Suurimpana tunnustuksena Suomessa Brotherus itse pitää jo eläkeläisenä kutsua Chilen presidentin Michelle Bacheletin valtiovierailun illallisella kunniapaikalle presidentin vieressä. Michelle Bachelet oli ollut pakolaisena DDR:ssä ja suorittanut lääketieteen opintoja, kunnes 1979 palasi Chileen. Pinochetin hävittyä vaalit Bachelet nimitettiin puolustusministeriksi uuteen demokraattiseen hallituksen ja myöhemmin vuon-
na 2006 valittiin maan presidentiksi. Pinochet kuoli samana vuonna. Häntä ei ehditty tuomita rikoksistaan ihmisyyttä vastaan. Nykyisin Suomessa on jo melkoinen määrä pakolaisia maailman kriisipesäkkeistä. Mutta chileläiset olivat ensimmäiset tänne vastaanotetut. Ulkoministeriön virallinen historiankirjoitus ei vieläkään tunne tapahtumia, vaikka koskaan aikaisemmin suomalaiset diplomaatit eivät olleet pelastaneet hengenvaaraan joutuneita ihmisiä, eikä koskaan aikaisemmin Suomeen ollut tullut poliittisia pakolaisia.
OIVA BJÖRKBACKA
46 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Lapin alue- Seinäjoen Eläkeläiset ry tähdensi vaalityötä järjestö täyttää 40 vuotta
Lapin aluejärjestön syyskokous valitsi puheenjohtajaksi edelleen Kaarina Kapraalin ja varapuheenjohtajaksi Pertti Mäcklinin. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011 painotettiin ikääntymispolitiikan käsittelyä, koulutusta, edunvalvontaa, yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa sek kulttuuria. Ensi vuonna aluejärjestö täyttää 40 vuotta ja sitä tullaan juhlimaan kesällä. Myös Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäiville osallistutaan. Kokous esitti huolensa nykyisin harjoitetusta ikääntymispolitiikasta, koska se ei huomioi riittävästi ikääntyviä kansalaisia. Taitettu indeksi sekä erilaiset verojen korotukset heikentävät huomattavasti eläkeläisten toimeentuloa. Palvelujen saanti varsinkin syrjäseuduilla ei vastaa tasapuolisuuden kriteerejä. Tarvitaan kaiken kattavaa vanhuslakia, jossa huomioidaan mm. erityinen vanhusasiamies ja ikääntyvien neuvolat. Tulevissa eduskuntavaaleissa tulisi äänestää henkilöitä, jotka voivat ja haluavat toimia eläkeläisten ja muiden ikäihmisten hyvän ja turvallisen elämän puolesta. Kyllikki Vilander
Haukiputaallakin juhlitaan
Haukiputaan aktiivisimpiin eläkejärjestöihin kuuluva Haukiputaan Eläkeläiset ry täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Sitä juhlitaan toukokuussa. Järjestö pyrkii edelleenkin aktiivisesti vaikuttamaan ja tekemään aloitteita kunnallisten peruspalvelujen säilymisen puolesta. Uusia jäseniä onkin liittynyt järjestöön hyvän edunvalvontatyön ja vilkkaan kerhotoiminnan ansioista. Haukiputalaiset käyvät Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäivillä ja Levillä pidettävillä pohjoisten alueiden kesäjuhlilla ja Kuntorannassa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Reima Ritapuu ja varapuheenjohtajana jatkaa Matti Nisula. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Kaarina Nisula, Timo Vilppola, Aili Vilppola, Taisto Korvala, Raili Korvala, Martti Nisula, Taisto Sutela, Anja Väyrynen ja Tuulikki Siltala. Varajäseniksi valittiin Leena Elovirta ja Eila Korvala.
Kokousväkeä puhuttivat eduskuntavaalit, Savonlinnan retkeilypäivät ja vesijumpan järjestelyt. Seinäjoen Eläkeläisten syyskokous pohdiskeli eduskuntavaaleja ja eläkeläisten osallistumista niihin. Toimintasuunnitelmassa yhdistys totesi, että edunvalvonta on sitäkin tärkeämpää, kun Suomen ei enää lukeudun pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin. Suomi on vauras maa. mutta täällä on paljon köyhyyttä ja pahoinvointia. Syynä on perusturvan heikko taso, sanoi yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Myllyniemi esitellessään toimintasuunnitelmaa. Myös kansanedustajaehdokkaista puhuttiin. Asian nosti esille Sauli Majaharju, jota askarrutti eläkeläisehdokkaiden näkyminen vaalilistoilla. Nuorista kyllä kannetaan huolta, mutta kuinka on ikäihmisten laita? Majaharju kysyi. Kokous kehotti yhdistyksen edustajia ottamaan eläkeläisehdokkaat vielä siellä opiskellaan, jumpataan, askarrellaan, harrastetaan tikanheittoa ja kerrotaan tarinoita.
Vesijumppa suosiossa
Yhdistys on tehnyt aikoinaan aloitteen lämminvesijumpasta eläkeläiselle. Perjantaisin vedettävästä jumpasta on tullut niin suosittu, että uimahalli joutuu siirtymään jonotuslippuihin. Niitä aletaan jakaa tuntia ennen jumpan alkamista eli kello 14. Ensi vuoden tärkeimpiä toimintakohteita on eduskuntavaalityön ja yhdistyksen omien tapahtumien lisäksi osallistuminen järjestön kulttuuri- ja retkeilypäiville kesäkuun alussa. Savonlinnasta on varattu majoitus kymmenelle hengelle. Matkaan lähdetään yhdessä alueen muiden yhdistysten kanssa. (.P.I.)
Erkki Myllyniemi jatkaa puheenjohtajana. puheeksi aluejärjestön kokouksessa. Syyskokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi edelleen Erkki Myllyniemen ja varapuheenjohtajaksi Sauli Majaharjun. Johtokuntaan valittiin muiksi jäseniksi Aune Niemi, Erkki Perä, Taisto Haapaniemi, Alli Salmi ja Pirkko Myllyniemi, varalle Lasimi Majaharju ja Anneli Kivimäki. Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan hyviksi todettuja tapoja ja aikatauluja. Kerho on keskiviikkoisin ja
Mäkivuoti jatkaa Rytikarissa
Rytikarin Eläkeläiset ry :n puheenjohtajana jatkaa Kauko Mäkivuoti. Varapuheenjohtajaksi v alittiin Mirja Paavola ja sihteeriksi Toini Hiltunen, taloudenhoitajana jatkaa Aune Hautala ja matkavastaavana Seija Kusmin. Muut johtokunnan jäsenet ovat Valma Kaniin, Aili Virtala, Raili Ranta. Helge Hourula ja Ritva Pasma. Varajäsenet ovat Anneli Jaakkonen, Veikko Hautala, Seppo Ruottu, Helli Torkell ja Terttu Välitalo. Yhdistyksen edustajaksi aluejärjestön kevätkokoukseen valittiin Kauko Mäkivuoti ja Seija Kusmin. Yhdistys päätti kokoontua edelleen keskiviikkoisin Rytikarin työväentalolla. Ohjattu liikunta aloittaa kerhopäivän. Yhdistyksen ohjelmaan kuuluvat myös yhteislaulu, luennoitsijat, esittelijät, retket ja vierailut. Eläkeläisten reaalitulo on laskenut n. 100 euroa verraten aiempaan. Syynä on taitettu indeksi. Jollei sitä korjata, tulevat vuodet näyttävät huonolta eläkeläisten osalta. Seija Kusmin
Rovaniemen Eläkeläisten syyskokous arvosteli eläkkeiden ostovoiman leikkautumista
Finanssipääoman liikeiden vapauttaminen Suomessa kansainvälisten suurpankkien keinottelulle johti kuplatalouteen ja pankkikriisiin parikymmentä vuotta sitten. Tämä puolestaan toi mukanaan talouslaman, kun tuotannollisista investoinneista ja yhteiskunnallisista palveluista siirrettiin rahaa pankkien pelastamiseen ilman vastiketta. Tässä rytinässä muutettiin myös eläkkeiden indeksijärjestelmää muka yhtenä lamasta selviytymisen väliaikaisratkaisuna. Järjestelmä on kuitenkin jäänyt pysyväksi ja leikannut eläkkeiden ostovoimaa noista vuosista jo 40 %, kun indeksin tarkistuksissa palkkakehitys on vain 20% kokonaisuudesta. Tämä on johtanut siihen, että eläkeläiset eivät ole päässeet osalliseksi riittävässä määrin yhteiskunnan vaurastumisesta, vaikka he ovat omana työssäoloaikanaan uutteralla työllä luoneet nykyiset vaurastumisen edellytykset. Eläkkeiden ostovoimaa ovat leikanneet myös kuluvana vuonna toteutettu arvonlisäveron korotus, sekä energiaverot, joita eläkeläiset ja omasta työstä elävät, samoin kuin työttömät ja opiskelijatkin, joutuvat maksamaan saman verran veronmaksukyvystä riippumatta. Maaseudulla asuvien eläkeläisten ahdinkoa lisäävät vielä kiristyvät jätevesimääräykset. Edellä kuvattuja asioita otettiin mukaan myös vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan osoittamaan, että eläkeläisten yhteistä toimintaa tarvitaan edelleen, vaikka kyseisenä vuonna Rovaniemen yhdistykselle tulee jo 50 toiminnan vuotta täyteen. Vuosijuhlaa vietetään huhtikuussa teemalla "Rovaniemen Eläkeläiset ry 50 vuotta etukamppailuja ja elämän eliksiiriä". Tällä halutaan tuoda esille edunvalvonnan tuloksia ja tarpeellisuuta sekä eläkeläisten omaehtoisen ja monipuolisen harrastusminnan iloa ja virkistystä elämään tuovaa merkitystä. Juhlan ajankohta on noin viikkoa ennen eduskuntavaaleja ja kokous toivoikin sen aktivoivan jäseniä äänestämään eduskuntaan sellaisia kansanedustajia, jotka toisivat muutosta maan hallituksen politiikkaan ja parannusta eläkeläisten ja muidenomasta työstään elantonsa ansaitsevien asemaan pörssikeinottelijoiden ja muutoin toisen työn tulosten anastajien suosimisen sijaan. Puheenjohtajana jatkamaan kokous valitsi Kari Puolakan. Johtokunnan jäsenistä kaikki eivät halunneet enää jatkaa vuosikausien uurastusta vastuutehtävissä ja se uusiutui hieman. Johtokuntaan valittiin Pentti Huttunen, Mauno Karvo, Kalevi Kestilä, Linnea Kilpeläinen, Veikko Koskinen, Aune Merkkiniemi, Leena Piirainen, Tuula Ruotsalainen, Tarmo Taskila, Vieno Teräsniska ja Irma Yliaska sekä varajäseniksi Hilkka Kangas, Liisa Koskinen, Airi Mantovaara-Puolakka, Kaija Pikkupeura ja Maija Ylänen. Toiminnan ja talouden tarkastajiksi valittiin Armas Rauhala ja Hilkka Kelottijärvi varalle Yrjö Ollila ja Maija Fagerström. Kari Puolakka
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 47
Ulvilan yhdistyksen 40-vuotisjuhlien viesti
Väestötilastot kertovat kasvun mahdollisuudesta
Jjuhlavuosiaan vietettävien yhdistysten on aihetta katsoa edessä oleviin vuosiin ja sieltä nouseviin toiminnan kasvun mahdollisuuksiin. Tuleva kehitys, yli 65vuotiaitten suhteellisen osuuden kasvu ja suurten ikäluokkien tuleminen eläkeikään voidaan selvittää jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Näin tutustuaan järjestön jäsenpohjan kasvun yhteen tärkeään tekijään. Se oli Ulvilan yhdistyksen 40-vuotisjuhlan viesti muille yhdistyksille. Ulvilalaisista on nyt noin 2 700 yli 65-vuotiasta, kymmenen vuoden kuluttua runsaat 1 000 enemmän eli 27 % väestöstä. Koko Satakunnassa tuon ikäluokan kasvu on samassa ajassa 15 000 eli 65-vuotiaitten määrä nousee 65 000:een. Järjestön kehitykselle on siis olemassa luontaista kasvuperustaa, joka luo myönteistä mielialaa. Tämä näköala henki myös Ulvilan yhdistyksen taipaleesta kerrotussa historiikissa. Siinä kuvastui hyvä yhteistyö kaupungin kanssa ja aloitteellinen osallistuminen vanhusneuvostossa. Hyvä yhteistyö muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa on luonut edellytyksiä ja painoarvoa ikääntyvän väen etujen ajamisessa. Tästä kiitteli juhlivaa yhdistystä Ulvilan kaupungin tervehdyksessä myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkka Saari.
Väinö Aho jatkaa Pihtiputaalla
Viime kesän lämpö sai pihtiputaalaisetkin retkeilemään maan vanhimpien yhdistysten. Äänekosken ja Vaajakosken Eläkeläiiet ry:n 50-vuotisjuhliin. Säynätsalon Juurikkasaaressa järjestetty aluejärjestön kesäjuhla oli mielenkiintoinen niin ohjelmaltaan kuin runsaalta tarjoilultaan jja arpajaispöydiltäänkin. Teatteriretki Pielavedelle, syystärräykset Kuntorannassa ja Himangan yhdistyksen 45-vuotisjuhla ovat saaneet porukan liikkeelle. Omaan syysjuhlaan en sairauden takia päässyt, mutta juhlasta oli laaja juttu paikallislehdessä. Syyskokous valitsi vuosituhannen alusta nuijaa heilutelleen Väinö Ahon jatkamaan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Mikko Sélin, taloudenhoitajana jatkaa Olavi Kananen, jäsensihteerinä Pirkko Ihalainen, kahvia keittelee edelleen vuosien kokemuksella Kirsti Kumpulainen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Hilkka Koljonen, Maija Pulkkinen, Tapio Saastamoinen, Jaakko Uitto ja sihteerinä Maire Varis. Varajäseniksi valittiin Maritta Laakkonen, Salli Ruuska ja Maila Tyvimaa. Isänpäivän kakkukahveilla ojensimme kaikille miehille ruusut kuten myös syntymäpäivänsankareille. Myyjäisten jälkeen syömme pikkujouluaterian ja jäämme vuodenvaihteen lomalle.
Kasvutilastot työvälineiksi
Väestöennusteiden arvioiminen on mahdollisuuksien toteamista. Ne ovat uusien asioiden etsimistä ja löytämistä. Työpaikoille jäävät harvemmin tavattavat kaverit. He, jotka jäävät uuden odotuksessa tietämättömyyteen, tarvitsevat tuuppausta uusien kokemusten löytämiseen. Näissä järjestökasvun mahdollistamissa olosuhteissa kysytään
toiminnallisten valmiuksien perään. Joku uusi tulokas haluaisi jopa olla sillanrakentajana oman entisen menneisyyden ja uuden, löytyneen aktiviteetin välillä, saattoi tämän jutun allekirjoittaja todeta Aluejärjestön tervehdyksessä juhlivalle yhdistykselle. Vanhemman väen palvelujen yksityistäminen muuttaa ihmisen kaupallisen toiminnan välikappaleeksi. Ihminen hinnoitellaan ja saatetaa erilaisten palvelutuottajien kohteeksi. Samanaikaisesti kun-
taliitokset keskittävät tärkeitä vastuita erilaisille toimikunnille, pois välittömästä poliittisesta kontrollista. Näin tehdään tilanteessa, jossa vähävaraisen toimeentuloa koetellaan erilaisten maksujen korotuksilla ja hemmotellaan suurituloisia mm. veropolitiikan välineillä, muistutti Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja MarjaLeena Makkonen Martti Anttonen
Toimeliaan vuoden päätteeksi uusittiin johto
Vuosi 2010 on ollut Ulvilan eläkeläisten toiminnassa apahtumia täynnä. Kerho- ja lauluryhmätoiminnassa on ollut osallistujia hyvin. Kerhossa on käynyt alustusten pitäjiä, kaupungin sosiali toimesta sekä TELA:n edustaja puhumassa eläkkeistä. Terveystoimesta johtava hoitaja sekä kaupunginjohtaja ovat vierrailleet. Teimme retken Etelä-Suomeen kesäkuussa ja kävimme Hyrsylän mutkassa Aira Samulinin vieraana. Tutustuimme Airan taloon ja hänen suureen keräilykokoelmaansa, joka oli katsomisen arvoinen. Kävimme toisena päivänä Ateljee Hiidenlinnassa, jossa isäntä esitteli talon ja veistokset jotka hän oli veistänyt. Matkalla oli mukana 28 henkilöä ja kuljettaja. Kuluvana vuonna saimme Ulvilan Eläkeläisten omat kotisivut kuntoon. Olemme osallistuneet Kuntorannassa järjestettyyn syystärräykseen 14 hengen ryhmällä, sekä Kuntorannassa järjestettyihin kursseihin. Juhlimme yhdistyksen 40-vuotisjuhlia 26.11, juhlijoita oli läsnä 130 henkeä. Yhdistyksen syyskokouksessa ja johtokunnan järjestäytymiskokouksessa laitoimme kerralla uusiksi koko johdon: valittiin uusi puheejohtaja, sihteeri, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja . Lisäksi vähensimme johtokunnan jäsenmäärän viiteen ja yhteen varajäseneen. Toiminta pidetään monipuolisena ja kiinnostavana sekä huomioiden jäsenten tarpeet ja mielipiteet. Panostetaan uusien jäsenten mukaan saamiseen. Uudet toimihenkilöt ovat puheenjohtajana Jouko Vuohiniemi, varapuheenjohtajana Pertti Multisilta, sihteerinä Rainer Raitaniemi, taloudenhoitajana Jukka Salonen, entisinä jatkaa jäsenasiainhoitajana Sinikka Fallström ja matkavastaava MarjaTerttu Sjövall. Jouko Vuohiniemi
Maire Varis
Arto Kouri
Körö. körö kirkosta
K
irkonovet ovat loppuvuodesta käyneet ulospäin tavallista hanakammin. Ulkonainen kimmokke saatiin homokeskustelusta, jota kirkon johto yritti vääntää vaali-innostukseksi. Kaikesta rahakkaasta markkinoinnista ja julkisuudesta huolimatta äänestysaktiivisuus nousi vain hivenen. Uutuusarvona käytetty 16-18-vuotiaiden äänestysinto vaikutti yksittäisenä tekijänä ehkä eniten. Mutta kirkosta eroamisen nouseminen juuri nyt kolmanneksi piikiksi Suomen itsenäisyyden aikana odotti vain sopivaa ärsykettä. Ns. nimijäsenistä jokin osa on lähinnä verotuksen yhteydessä arvioinut rahallisen panostuksensa arvoa saatuun hyötyyn nähden. Kuta kauemmaksi edetään luterilaisesta yhtenäiskulttuurista, sitä vähemmän vaikuttaa kirkon jäsenyyteen esimerkiksi ikuisen kadotuksen pelko. Myös kristityt koh-
taavat koko kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen kirjon. Kun siteet omaan kirkkokuntaan muutoinkin ovat löyhtyneet, käy vaihtaminen helpommin. Valtiokirkon jäänteet ovat muuttuneet yhä enemmän valta-asemasta johtuvien etuoikeuksien käyttämiseen yhteiskunnallisissa instituutioissa, päivähoidossa, oppilaitoksissa, työpaikoilla. sairaaloissa vanhusten hoitolaitoksissa, armeijassa jne. Mutta näiltäkin osilta kirkkojen merkitys yleisen yhteiskuntajärjestyksen ja moralin ylläpitäjänä laskee. Ns. vapaat suunnat, lähinnä helluntailaiset, adventistit ja vapaakirkollisuus, ovat kasvattaneet vaikutustaan yksilöllisten uskonratkaisujen korostuksellaan. Keräämällä toiminnan ylläpitämiseen tarvittavat varat itse ilman valtiovallan myötävaikutusta ne vetoavat myös kirkon valtiosidonnaisuutta vieroksuviin. Siksipä on aivan luonnollista, että ihmiset yhä enem-
män vaihtavat uskonnollista yhteisöä. Niinhän jäsenyydet erilaisiin yhdistyksiinkin ovat muuttuneet "tarveharkintaisiksi". Sinänsä jäsenyyden hoitaminen netin kautta helpottaa liittymistäkin. Onpa tapauksia, että ihmisen viimeisen tahdon totetuttaminen on jäänyt niin myöhäiseksi, että omaiset ovat hoitaneet jo tiedottomuuden rajoilla uinuvan ihmisen jäsenyyden. Joulua kohti varmaan vielä körötellään kirkosta poispäin. Vanha organisaatio vääjäämättä vuosisatojen aikana jäykistyy ja luutuu. Sille kertyy valtaa, omaisuutta ja yhteiskunnallista asemaa. Uskon perusteisiin kuuluva ihmisarvo, vastuu kanssaihmisistä ja eettisyys jäävät vallankäytön varjoon. Niinpä meidän evankelis-luterilainen kirkkommekin muuttuu juuri sen verran kuin sen oman aseman säilyttämisen kannalta on välttämätöntä. Amerikkalaisvaikutteiset karismaattiset ja pyhitysliikkeet eivät kaikesta hengenuu-
distamisestaan huolimatta sittenkään muuta kuin linnottautuvat asemiinsa. Tästä näkökulmasta on hyvin terveellistä, että ihmiset arvioivat omista eettisistä lähtökohdistaan henkilökohtaista suhdettaan kirkkoon.
Arto Kouri Rovasti Kiiminki
48 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Kuoleman kulttuuri kuvaa aikaansa
Vuoden loppu pyhäinpäivineen ja jouluineen saa hautausmaat loistamaan kynttilöiden valoa. Kuolemaan, kuolleisiin ja hautaamiseen liittyy suuri joukko tapoja, uskomuksia ja perinteitä, jotka ovat vaihdelleet eri aikoina. Ennen kuin ihmiset alkoivat haudata vainajiaan maahan, käytössä olivat todennäköisesti tavat ripustaa ruumis puiden oksiin tai kätkeä se luolaan tai puiden ja oksien alle. Kivikautiset haudat sijaitsivat keskellä asutusta. Myöhemmin yleistyivät maanpäälliset haudat eli hiidenkiukaat ja polttohautaus. Niin sanottuihin kalmistoihin tuotiin joko vainajan ruumis tai polttohautauksen jäänteet, jotka sitten peitettiin kivillä tai maan ja kivien sekaisella kummulla. Kalmistot sijaitsivat yleensä talon tai kylän välittömässä läheisyydessä, mikä lisäsi kuoleman ja kuolleiden läsnäoloa arkisissakin tilanteissa ja asioissa. Vainajilla oli huomattava merkitys muinaissuomalaisten elämässä. He herättivät sekä pelkoa että kunnioitusta, ja esimerkiksi taudit ajateltiin kuolleiden lähettämiksi. Ruumiin uskottiin olevan puolielossa ennen hautaan asettamista, mikä näkyi erilaisissa tavoissa. Kuolleen silmät tuli sulkea, jotta hän ei voisi katsoa itselleen seuralaista elävien joukosta ja ruumiin vierellä myös valvottiin. Valvominen oli ilmeisesti rauhan takaamista vainajalle mahdollisten häiritsijöiden varalta, mutta toisaalta se oli hänenkin vahtimistaan. tilät alkoivat yleistyä haudoilla talvi- ja jatkosodan jälkeen ja erityisesti 1950-luvun mittaan. Muuttoliikekin näkyy hautausmailla, sillä nykyään yhä useammalle hautausmaalle on pystytetty muualle haudattujen muistelupaikka.
Hautapaikka kirkon lattian alla
Suomessa lähes kaikkien yli kahden vuosisadan ikäisten kirkkojen lattioiden alle on haudattu aikoinaan vainajia. Kirkkojen lattioiden alle hautaamista on tutkittu sekä kirjallisista lähteistä että esinelöytöihin ja itse hautoihin perehtymällä. Pohjois-Pohjanmaan rannikon kirkkohautoja tutkinut filosofian tohtori, arkeologi Kirsti Paavola toteaa ruumiin hautaamiseen vaikuttavan monia tekijöitä. "Kuolemankäsitykset ankkuroituvat uskontoon. Sosiaaliset olosuhteet ja perinteet vaikuttavat kuolemankulttuuriin, ja hautaamista määrittelevät myös maallisen vallan määräykset, taloudelliset seikat ja ympäristöolosuhteet." Paavola kertoo, että tapa haudata vainajia kirkkoon perustuu todennäköisesti kansanuskon käsitykseen, jonka mukaan pahat henget kiusasivat vainajaa vähiten nimenomaan kirkossa. Tapaa on perusteltu myös sillä, että lattian alle haudattu vainaja pääsi kirkon suojeluspyhimysten hoitoon. "Taloudelliset kysymykset eivät mielestäni näytä olleen kirkkoon hautaamisen lähtökohta, vaan syy siihen, että ne sallittiin. Kirkko otti mielellään hautausmaksut vastaan. Sitä emme voi tietää, mitä henkilökohtaisia syitä hautapaikkojen valintaan liittyi. Emme tiedä, olivatko ne ehkä uskonnollisia tai vainajan asemaan liittyviä." Uskonpuhdistus, sen myötä levinnyt luterilaisuus ja terveysnäkökohdat muuttivat asenteita kirkkoihin hautaamista kohtaan. Väestömäärä kasvoi ja yhä useampi toivoi hautaamista kirkkoon, jolloin ongelmaksi tuli tilanahtaus. Toinen suuri ongelma olivat hajuhaitat ja muut hygieeniset haittatekijät. Lääketiede kehittyi, ja hygienian puute alettiin nähdä yhä useammin syyksi sairauksiin. Esimerkiksi ruttoon kuolleiden hautaaminen elävien kokoontumispaikan yhteyteen herätti kritiikkiä. Kansalaisia ryhdyttiin valistamaan kirkkohautaamisen haitoista sekä maallisen että hengellisen vallan toimesta. Papit pyrkivät kumoamaan käsitystä, että hautapaikka vaikuttaisi iänkaikkiseen elämään. Vuonna 1822 kirkkoihin hautaaminen kiellettiin ja vanhat kirkkohaudat määrättiin suljettavaksi. Ilmeisesti kieltoa rikottiin silti vielä parikymmentä vuotta myöhemminkin.
Hautausmaa Vihdin kirkonkylässä.
Viinapullo viimeiselle matkalle
Keskiajalla käytettiin joskus käärinliinoja hautaamisessa, eikä arkkua ollut usein ollenkaan. Mahdollinen arkku saattoi aikoinaan olla kuolleen vanhoilla päivillään tekemä, ja aikaisemmin se oli voinut palvella tavaroiden säilytyspaikkana. Vanhoihin pakanallisiin tapoihin kuului vainajan varustaminen tarve-esineillä. Mukaan laitettiin tavaroita, joiden ajateltiin olevan tarpeellisia vielä tuonpuoleisessakin elämässä. Ryyppymiehen kaveriksi saatettiin varustaa jopa viinapullo. Tämä tapa säilyi 1800-luvulle ja paikoitellen jopa 1900-luvulle saakka. Eri puolilta Suomea tunnetaan myös ruokalajeja, joita valmistettiin nimenomaan hautajaisia varten. Tällaisia ovat olleet muun muassa erojaisvelli ja ruumisrokka. Hautajaispidot olivat aiemmin hyvinkin suuria, mutta ne vähenivät 1800-luvulla. Oma merkityksensä oli itkuvirsillä ja itkijänaisilla, ja erityisesti itäisessä Suomessa hautajaisissa saattoi olla itkijänaisia mutta ei pappia.
Ensimmäisen maailmansodan sankarihautoja Verdunissa Ranskassa. nen muutti jossakin määrin suomalaista kuolemankulttuuria. Kirkko ei silti pyrkinyt juurikaan hävittämään perinteiksi vakiintuneita pakanallisia tapoja, juhlia ja uskomuksia vaan pikemminkin otti niitä haltuunsa ja antoi niille kristillisen sisällön. Kristinuskon vaikutuksesta polttohautaus loppui ja esineiden laittaminen hautoihin väheni. Vainajien hautaaminen kirkkomaahan tuli pakolliseksi 1700luvulla, minkä seurauksena syntyi myös väliaikaisia hautoja. Pitkien ja hankalien matkojen takaa ei ollut aina mahdollista saada kuollutta suoraan kirkkomaan pysyvään hautaan. Seuraavalla vuosisadalla yleistyivät erilliset hautausmaat asutuksen ulkopuolella. Maa kirkkojen ympärillä ei enää riittänyt ja suuret kuolonvuodet lisäsivät hautapaikkojen pikaista tarvetta. Hautapaikka ja hautajaisseremoniat määrittyivät jossakin määrin vainajan aseman ja kuolintavan mukaan. Kirkko ryhmitteli hautajaiset julkiseen, hiljaisiin, paheellisiin ja häpeällisiin, ja käytetyt seremoniat valittiin tämän jaon mukaan. Rikolliset ja itsemurhan tehneet haudattiin usein vähiten arvostetuille paikoille ja kirkkomaan ulkopuolelle. Polttohautaus alkoi kiinnostaa suomalaisia uudestaan 1800-luvun lopulla, vaikka kirkko vastustikin sitä jyrkästi. Ensimmäinen moderni tuhkaus tapahtui vuonna 1926 valmistuneessa Hietaniemen krematoriossa Helsingissä. Uskonnonvapauslaki vuonna 1923 mahdollisti yhteisöjen ja yksityisten perustamien hautausmaiden synnyn. Kuolemaan ja hautaamiseen liittynyttä tietynlaista arkisuutta kuvaa se, että lehmät saivat vapaasti laiduntaa hautausmailla vuoteen 1929 asti. Nykyisessä kuolemankulttuurissamme näkyvät kristilliset piirteet, kristinuskoa edeltäneen ajan tavat ja uudemmat vaikutteet. Loppuvuoden juhlapyhien kynt-
Kristillistä kuolemankulttuuria
Kristinuskon aseman vankistumi-
Teksti: ANNA NIEMINEN Kuvat: PEKKA ISAKSSON
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 49
Alussa oli sana
"Soma niittu kasteenkiiltävänä makaa"
komennossa ja ankeassa hoidossa Kivi onnistuu kuitenkin suijaamaan ovelasti viimeisinä hetkinäänkin Mäkelän kirjan hilpeissäkin kuvauksissa. Annoin hänelle ja viinan pikku huuman, ja huimauksen, jotta elämän polttava tuska edes hetkeksi kaikkoaisi.
A
Soin kerrankin itselleni sen fiktion salliman vapauden, että annoin Kivelle yhä oman sisäisen maailman ja ajattelun virran ja kyvyn, Hannu Mäkelä sanoo Kivi-romaanin kirjoittamisesta
leksis Kiven loppuelämä oli hiljaisuutta. Mykkyys ja luopuminen kaikesta kommunikaatiosta oli Kiven mielen vastaus kaikkeen tapahtuneeseen. Hulluksi leimattu, onneton ja parantumattomaksi todettu kirjailija joutui asua kituuttamaan veljensä Alpertin luona kunnalta saatujen ruistynnyrien turvin. Alpertti kohteli veljeään, tätä yhteiskunnan hylkimää kurjimusta huonosti ja mielivaltaisesti. Hannu Mäkelä antaa kirjassaan Kivelle muutakin kuin pelkän onnettoman lopun. - Surullinen se on joka tapauksessa. Tuska, jota mikään ei enää kuitenkaan voinut parantaa; kuolema vain. Sen tulohan ei ole mikään yllätys kenellekään. Ajankohtaa vain emme tiedä. erg, Leino, L. Onerva, Paronen, Casanova, Uspenski, Kivi - monta totuutta, monta kohtaloa on Hannu Mäkelä kirjain lehdille piirustanut. Yhteistä heille kaikille on se, että jokainen heistä on kirjailija ja sellaisenaan ainutlaatuinen, täysin omaa luokkaansa. Heidän elämässään voi olla paljon toden näköistä ja sepitteellisyyden makuakin joskus, mutta nimenomaan heidän kirjoissaan, kirjojen lauseissa ja sanoissa on jäljellä se ainoa tosi, Mäkelä tähdentää. Juuri se mitä tarkoittaa Johanneksen evankeliumin alku, Kiven aikaisen raamatunsuomennoksen mukaan näin:"Alussa oli Sana, ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana. Tämä oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki olivat sen kautta tehdyt, ja ilman sitä ei ole mitään tehty, joka tehty on." Tähän, hyvin monimieliseen ajatelmaan, Hannu Mäkelä on alkanut vähitellen jo täysin uskoa. " Jos meillä ei olisi unelmia, meillä ei olisi tulevaisuutta. Kirjailijan pitää muistaa ja unohtaa, unohtaa ja muistaa. SISKOTUULIKKI TOIJONEN
B
Kuva: Tammi/ Pertti Nisonen
H
annu Mäkelän Kivi romaani (Tammi 2010) on koskettava, todentuntuinen ja tavattoman kaunis kuvaus Aleksis Kiven viimeisiä hetkistä. Romaani poikkeaa täysin aiemmin kirjoitetuista Kivi elämäkerroista ja muista hänestä kirjoitetuista teoksista. Mäkelä antaa Kivelle elämäntuskan lievittämiseksi mielikuvituksen lennon, hurman ja haaveet. Ja ennen kaikkea kielen. Se on kirjan tendenssi, ja siitä kehkeytyy lukukokemuksen viettelevyys. Ei niinkään jo tutuksi käyneiden Kiven viimeisten elinpäivien ahdistavasta kaaresta, jota Mäkelä ajoittain kuvaa toisteisesti ja hieman jankatenkin. Hän vapauttaa Kiven kielen. Vaikka Albert piilottaa veljeltään kynät ja paperinpalatkin, Aleksiksen mielikuvitukseen hän ei kykene kajoaman, ja se lentää, muuntuen runoksi. Ja Mäkelä muuntuu Kiveksi, omaksuen romaanissaan suvereenisti Kiven sanataiteen uljaimmillaan. Onhan kaiken kirjallisuuden ytimessä Mäkelän mielestä runous. Soin kerrankin itselleni sen fiktion salliman vapauden, että annoin Kivelle yhä oman sisäisen maailman ja ajattelun virran ja kyvyn.
Viljo Tarkiaisesta Veijo Mereen ja Hannes Sihvoon olivat kirjoittaneet hyvin. Lopulta hän tuli siihen tulokseen, että voisi hyvinkin löytää jotain omaperäistä sanottavaa Kivestä. Olen aina pitänyt Seitsemää veljestä lähinnä Kiven omana toiveunena, jolla hän (kaikkine luonteineen) toivoi saavansa lopultakin yhteiskunnan hyväksynnän kuten veljekset tässä kirjassa. Mäkelä muistuttaa myös, että Aleksis Kivi oli hilpeä poika, jonka maailma nopeasti eristi ja muunsi, kun hän joutui keskelle Helsingin ylimielistä toveripiiriä. Ruotsi ei ollut hänen kielensä, suomi oli. Yksinäisyys oli Aleksis Kiven ihmisen osa. Romaanissaan Mäkelä kuvaa Aleksis Kiven levollisena ja onnellisimmillaan - haaveissaan ja houreissaankin - metsässä ja luonnon helmassa. Ihmisenä Kivi samastui helpommin eläinystäviinsä kuin ihmisiin. Ihminen kun pettää ja tappaa myös huvikseen, eläin näyttää aina tunteensa ja tappaa vain nälkäänsä.
naan, jotka eivät mitenkään voineet vastata niin ruokkoamattoman ja kummallisen miehen haluihin; osa tuskin edes tiesi olevansa Kiven ihastuksen kohteina. Mäkelä muistuttaa, että Nurmijärven kirkon Madonna läikkyi alati Kiven mielikuvien pohjalla. - Se ei ole mikään matami Lönnqvistin kaltainen tuikea miesmäinen jyrä, vaan pelkkänä äitihahmonakin jo varsin pelottava. Näistä ajatuksista ja aineksista Mäkelän hieno Kivi romaani alkoi kehkeytyä.
qvistin kritiikin, jota murhaavampaa ei vieläkään ole Suomessa kirjoitettu. Kiven kaltaiset rikkaruohot oli kitkettävä ja heitettävä pois. "Teos on kuitenkin naurettavuus ja häpeäpilkku suomalaisessa kirjallisuudessa."
H
M
M
A
luksi Mäkelä oli hieman empiväinen. Mitä uutta sanottavaa hänellä olisi Aleksis Kivestä, josta jo monet,
äkelä on myös pitänyt Kiven naissuhteita toteutumattomina eroottisina unelmina, ja kaikkia hänen naisihanteitaan tuhoon tuomittuina. Ne olivat kauniita, hempeitä impiä ja utukuvia Alinasta Albi-
äkelä tähdentää, että elämä on jokin määrittelemätön aika ja hetki syntymän ja kuoleman välillä. Siihen mahtuu vähän tai paljon, tyhjää tai muistettavaa, tapahtumia tai hiljaisuutta. Kiven lapsuus oli oikeastaan onnellinen, mutta muuten miehellä riitti kaikkea liiankin kanssa, varsinkin vaikeuksia ja velkoja joita maksoi uusia ottamalla. Hänen elämänsä viimeiset kaksi vuotta olivat erityisen surkeita, vaikka alku lupasi parempaa, olihan Seitsemän veljestä valmistunut. Iso ilonaihe oli myös, että kirjan kustansi oikea kustantaja, Kivelle mieluinen SKS. Niinpä hänellä saattoi olla mielessä odotuksia läpimurrosta, siihen mennessä vain Nummisuutarit oli saanut huomiota. Mutta Kivi sai osalleen Ahl-
annu Mäkelä ei voi olla spekuloimatta asialla. Jos SKS ei olisi kustantanut Seitsemää veljestä, jos Kivi olisi senkin julkaisemiseen taas kerännyt ja kerjännyt rahat, olisi teoksen julkaiseminen siirtynyt vuosilla. Ehkä Kivi olisi ensiksikin elänyt kauemmin. Toisekseen, olisiko Ahlqvist haukkunut omakustanteen samalla kiivaudella kuin arvovaltaisen uuden suomenkielisen kustannustalon julkaisun. ´Älkää julkaisko hänenlaisiaan - minunlaisiani vain´ - oli Ahlqvistin monista piiloviesteistä yksi. Kiven tajuntaan kritiikki jäi ja syöpyi ahdistavana. Onko ihme, että viina oli ainoa lääke, joka auttoi, eihän Kivi tiennyt sen depressioita lisäävästä voimasta. Ja viinaa hän joi. Niinpä Ahlqvist vielä Kiven kuolemankin jälkeen pilkkasi häntä runossaan epiteetillä "hullu viinanjuova vain". Murheen perinpohjainen huuhtelu jatkui, kunnes delirium vei Kiven mielisairaalaan, ja kierre oli valmis. Siitä seurasi vain yhä paheneva masennus. Viinaa Albertti veljen ankarassa
Hannu Mäkelä: KIVI Tammi, 2010 Juttu perustuu Hannu Mäkelän esitelmään ja tekemääni haastatteluun Hämeenkyrössä 4.9.2010 Arvosteluja kirjasta on luettavissa www.kritiikkiporrtti.fi sivustolla
50 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Irja Ignatius ja Pirjo Pelkonen aloittivat Sirkka Oikarisen säestämänä juhlan laulutervehdyksellä.
Juhlan juontaja Raimo Kantanen (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Kanerva.
Myös vireä harrastustoiminta on edunvalvontaa
Hyvinkään 50-vuotisjuhla kertoi yhdistyksen monipuolisuudesta
Hyvinkään Eläkeläiset ry:ssä toimii pitkälle toistakymmentä kerhoa. Kulttuuri- ja harrastustoiminnan monipuolisuus näkyi myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa, jota vietettiin lokakuun lopulla Hyvinkään järjestötalossa. Juhlassa esiintyivät yhdistyksen omat ryhmät ja yksilöesiintyjät. Kypsät Sydämet -kuoro johtajanaan Pirkko Keihäsjärvi esitti laulut Kotimaani ompi Suomi ja Nuotiotunnelma. Tanhuryhmä Nirunaru tanssi vauhdikkaasti ja yhdistyksen kvartetti lauloi hauskasti ja sykähdyttävästi. Yhtä sykähdyttävä oli Irja Virtasen lausuntaesitys. Juhla aloitettiin hieman poikkeuksellisesti, mutta juhlan henkeen sopivasti, laulutervehdyksellä. Irja Ignatius ja Pirjo Pelkonen Sirkka Oikarisen säestämä esittivät Sinisen huivin ja Uralin pihlajan. Vasta sen jälkeen päästettiin yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Kanerva lausumaan vieraat tervetulleiksi. Yhdistyksen historiasta kertoi Jouko Parkkonen, joka on jo pitkään yhdistyksen historiatoimikunnan muiden jäsenten kanssa koonnut ja kirjoittanut yhdistyksen historiaa. Nytkin oli valmistunut historiavihkonen, kuten myös 45-vuotisjuhliin aikoinaan. Varsinaisen historiakirjan Parkkonen lupasi yhdistykselle viimeistään silloin, kun se täyttää 60 vuotta. Eläkeläiset ry:n järjestösihteeri Pekka Isaksson saattoi Hyvinkäällä hyvästä syystä todeta, että Eläkeläiset ry on paitsi edunvalvontajärjestö myös muun elävän ja monipuolisen kansalaistoiminnan järjestö. Joka viikko kymmeniä tuhansia eläkeläisiä kokoontuu sen yhdistysten harrastekerhoihin ja yhdistysten järjestämille matkoille ja retkille. Hyvinkään Eläkeläiset ry on tunnettu sekä järjestön piirissä että alueellaan vireästä ja monipuolisesta kulttuuritoiminnastaan ja liikunnasta, josta on tullut koko järjestössäkin entistä tärkeämpi osa elävää kansalaistoimintaa. Isakssonin melestä kulttuurin ja liikunnan rajaa edunvalvontaan on vaikea vetää. Kun yhdistyksemme ja harrastekerhojen vetäjät tukevat ikäihmisiä ja eläkeläisiä säilyttämään aktiivisuutensa ja ruumiillisen ja henkisen kuntonsa, niin eikö myös se ole mitä parhainta edunvalvontaa, Isaksson kysyi Isaksson toivotti puheessaan hyvinkääläiset tervetulleiksi järjestön kulttuuri- ja retkeilypäiville Savonlinnaan. Kuten nimikin kertoo, yhdistyvät tapahtuman ohjelmassa järjestömme vahvuudet, omaehtoinen kulttuuritoiminta ja vireä liikunta. Kulttuuri- ja retkeilypäivillä meillä on tarjottavana uusi palvelu: eri alojen harrastajat ja harrastajärhmät saavat esityksistään ja töistään alojensa ammattilaisten antamaa palautetta. Uskomme, että se tekee päivistä entistä kiinnostavammat ja antoisemmat, Isaksson sanoi. (P.I.)
Yhdistyksen kvartetti lauloi sykähdyttävästi.
Vauhdissa Nirunaru.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 51
Eläkeläisten toimintaa Limingassa yli 50 vuotta
Ylöjärvellä yksimielistä
Ylöjärven Eläkeläiset ry:n syyskokous oli yksimielinen valinnoissaan. Yhdistyksen johto ja toimihenkilöt jatkavat miltei entisessä kokoonpanossa. Puheenjohtajana on Kalle Viitanen, varapuheenjohtajana Ritva Pajunen, sihteerinä Ritva Nurmikolu, taloudenhoitajana Anja Sundell ja matkavastaavana Arja Viitanen. Jäsensihteerinä on Jorma Pajunen ja emäntänä Lahja Lehtinen. Käsityö- ja myyntivastaavana toimii Ritva Helenius ryhmänään Anneli Neuvonen, Hilkka Ahtiala ja Ritva Pajunen. Miesten käsitöitä vetävät Georg Neuvonen, Ervo Raski, Pauli Ahtiala ja Jorma Pajunen, voijmistelua Anja Sundell ja Lahja Lehtinen, Lehti-ilmoitukset ja adressit hoitaa Arja Viitanen, lehtikirjoitukset Ritva Pajunen. Opintokerhoista vastaavat Ritva Nurmikolu, Ritva Helenius, Anneli neuvonen ja Ritva Pajunen. Ohjelmavastaajina toimivat Sinikka Turkka, Elina Kujansuu, Kalevi Kujansuu, pelin ohjaajina Taavi Myllykangas ja Leena Tuulari. Ritva Pajunen
Yhdistys muisti pitkään toimineita merkein ja kukkasin. Puheenjohtaja Veikko Keinänen (kuva oik.) esitti yhdistyksen historiikin Vuonna 2010 täyttyi 50 vuotta Limingan eläkeläiset ry:n perustamisesta. Yhdistys juhli tätä Limingan työväentalossa lämminhenkisesti. Kuten aina eläkeläistapahtumissa tapasivat tutut ihmiset toisensa, syntyi yhdessäolon ja perhejuhlan tunnelma. Juhlan avasi Veikko Keinänen ja hän esitteli myös yhdistyksen historiikin. Sen mukaan eläkeläiset olivat Limingassa toimeliaita jo ennen oman yhdistyksen perustamista ja samoin aktiivisesti myöhemmin mukana aluejärjestön perustamisessa. Juhlan ohjelmaan sisältyi Oulunsalon kansalaisopiston tanssiryhmän ja Kempeleen eläkeläisten Äkkinäiset-kuoron esityksillään tuomat tervehdykset juhlivalle Limingan eläkeläiset ry:lle. Puheessaan aluejärjestön taloudenhoitaja muistutti, että Eläkeläiset ry:n ja Limingan sekä muiden eläkeläisyhdistysten perustamisten seurauksena syntynyt eläkeläisten aktiivinen esiintyminen toivat vauhtia maamme työeläkelakien syntymiseen vuonna 1962. Ansioituneita yhdistyksen jäseniä yhdistys palkitsi merkein ja kukkasin ja kuoro lauloi heidän kunniakseen. Yhdistyksen toiminnalla on vakaa perustus ja se voi turvallisesti jatkaa alkanutta seuraavan viiden vuosikymmenen jaksoa. Veikko Meriläinen
Rauman Eläkeläiset Turkissa
Alkuharmien jälkeen päästiin viettämään lomaa
Rauman Eläkeläisten Turkin-matka alkoi kangerrellen, mutta niiden ratkettua päästiin viettämään kunnon lomaa. Lento Turkkiin Helsingistä oli kaksi tuntia myöhässä. Muuten menomatka sujui hyvin, mutta uusia vaikeuksia kohtasimme, kun pääsimme hotelliin Alaniassa. Huoneita ei saatu, sillä ne oli varmaan myyty kahteen kertaan. Kaikkia kiukutti kovasti. Opas yritti järjestää asian, ja muutama perhe saikin huoneen. Seuraavaksi päiväksi luvattiin loput huoneet, mutta niin ei käynyt. Kun kaikille sitten lopulta saatiin huoneet, alkoi todella kahden viikon loma. Ilma suosi meitä: aurinkoa otettiin 38 asteen helteessä, käytiin meressä ja altaassa uimassa. Tehtiin ostoksia markkinoilla ja basaarikujalla. Porukalla mentiin syömään, ja ilo oli ylimmillään: ruoka maistui ja lopuksi meille tarjottiin kahvit täytekakun kera. Lähtöyönä herättiin kovaan ukkoseen. Myrsky oli järkyttävä: sähköt katkesivat koko kaupungista, hissit eivät tietenkään toimineet ja laukut oli kannettava viide4nnesäkin kerroksesta alas pitkin pimeitä käytäviä. Paluukone oli ajassa. Linja-autossa matkalla Raumalle muisteltiin kahden viikon tapahtumia. Nyt nauru maittoi. Riitta
Hyvinkään Eläkeläiset valmistelee kansalaisaloiteen yksityistämisen haittavaikutuksista
Hyvinkään Eläkeläiset ry:n syyskokousväki halusi toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä suunnitelmaan lisäpontta. Kokous velvoitti vastuulliset toimimaan niin, että Hyvinkään kaupungin päättäjille valmistellaan kansalaisaloite, jossa tuodaan esiin terveyden- ja vanhustenhuollon yksityistämiskehityksen mukanaan tuomat kielteiset piirteet. Erityisesti oltiin huolestuneita siitä, että voitontavoittelun tullessa keskeiseksi toiminnan perusteeksi kärsijän osaan jäävät vähävaraisimmat palvelujen tarvitsijat. Kokousväki pääsi juhlistamaan kokoustaan täytekakkukahveillla herkutellen. Aiheen antoi se, että samalle päivälle oli kutsuttu merkkipäiviään syyskaudella viettäneet jäsenet juhlakahveille ja lisäksi vielä isät saivat huomiota osakseen edellisviikon vaihteessa olleen isänpäivän johdosta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin viidennelle kaudelle Olavi Kanerva. Varapuheenjohtajana jatkaa tehtävää jo pitkälti toistakymmentävuotta hoitanut Lauri Muistola. Sihteerinä ja Eläkeläinen-lehden asiamiehenä jatkaa Marketta Rissanen. Yhdistyksen taloutta hoitaa trio Raimo Kantanen, Ritva Mähönen ja Pirkko Hyvärinen. Edellisten lisäksi johtokuntaan valittiin Kerttu Kallinen, SannaLiisa Korpela, Rauni Myllymäki, Matti Ojanen, Päivi Väisänen sekä Toini ja Jouko Parkkonen. Varalla johtokunnassa on Helena Joutsalo-Kanerva. Jäsensihteereniä ovat Maire Kauppinen ja Anneli Lindroos. Arpamyynnistä vastaavat Toini Parkkonen, Irja Torvikoski ja Aino Strandman. Pääemäntinä toimivat Katri Muhli ja Päivi Väisänen, apunaan Aune Järvinen. Matkojen järjestelyistä vastaa Raimo Kantanen. Viikottain kokoontuvassa keskiviikkokerhossa vuorottelevat juontajina Seija Pulkkinen, Pirkko Keihäsjärvi, Raimo Kantanen ja Jouko Parkkonen. Valokuva-arkiston pitävät järjestyksessä Keijo Jokela ja Olavi Kanerva. Kahvilippujen hinnat päätettiin pitää hetken mietinnän jälkeen ennallan eli kahvi ja pulla maksaa 1 euron. Vierailupäivinä tarjontaan lisätään 4 euron hintaan myös voileipä. Yhdistyksen edustajiksi Eläkeläiset ry:n Uudenmaan aluejärjestöön valittiin Matti Ojanen, Pekka Kaihevaara, Kerttu Kallinen ja Veikko Ceder. Aluetoimikuntaan esitetään Kallista ja Ojasta. Hyvinkään Eläkeläistuen edustajistoon tulivat Leena Kotamäki, Lauri Muistola ja Keijo Jokela. Kotamäkeä ja Muistolaa esitetään johtokuntaan. Yhdistyksen harrastekerhotoiminta näyttää alkavallakin kaudella vilkkaalta. Kerhoja on toiminnassa toistakymmentä. Eri kerhojen vastaavina tai ohjaajina toimivat Pirkko Keihäsjärvi, Keijo Jokela, Seija Pulkkinen, Reino Nyyssönen, Urpo Karvonen, Martti Turunen, Vappu Savolainen, Kerttu Kallinen, Matti Eskelinen, Helena Joutsalo-Kanerva, Olavi Kanerva, Taisto Seppänen, Aila Sutinen, Raimo Kantanen, Pirkko Hyvärinen Pekka Kaihevaara ja Eero Niskanen.
Groove kouluttaa senioreita
Helsinkiläinen musiikkikoulu Groove aloittaa tammikuussa yli 65-vuotiaille suunnatun pop/rock -kuorotoiminnan. Tarkoituksena on laulaa nuorekkaampia kappaleita kuin perinteisissä kuoroissa ja osassa harjoituksia on myös bändi säestämässä. Groove toteutti pop-kuoropilottihankkeen menestyksekkäästi jo kaudella 2008-2009. Grooven Seniorit -kuoro konsertoi jo silloin ja toimintaa tuki Helsingin kaupungin kulttuuritoimi. Tammikuussa toiminta käynnistyy jälleen Helsingin Vallilassa ja tavoitteena onkin perustaa useampia kuoroja. Grooven Seniorit tarjoaa hauskanpitoa, yhdessäoloa, uusia ystäviä ja esiintymisiä. Tärkeintä ei ole virheetön laulutaito, vaan halu kokea jotain uutta. Kuoroja johtavat alansa huippuammattilaiset. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kuoroon: www.musiikkikoulugroove. fi Puh: 040 7566 577.
Jouko Parkkonen
ELÄKELÄINEN
Oulun Eläkeläiset vaihtoi valtaa
Puheenjohtaja Olavi Peltoniemi luopui puheenjohtajan tehtävistä omasta pyynnöstään. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anneli Rautio varapuheenjohtajaksi Ritva Mörönen. Johtokunta vuodelle 2011: varsinaiset jäsenet: Pentti Erkkilä, Aino Kuusiniemi, Esko Tervo, Erkki Alajarva, Reijo Rautio,Eila Leinonen, Tuula Halonen ja Vilho Nevala. Vara jäsenet: Ulla Hassila, Eeva Tervo ja Eila Moilanen.
Parempaa hoitoa
ESPERI CARE
Turvapuhelin tuo mielenrauhaa
Anna mielenrauhaa. Läheisesi nauttii itsenäisestä asumisesta, sinä tiedosta että apu tulee nopeasti. Tilaa Esperin turvapuhelinpalvelu numerosta 010 4088 117.
www.esperi.fi
Lomakruunajaiset ovat alkaneet
Loma Lapissa kruunaa kuluvan vuoden tai käynnistää seuraavan mahdollisimman mukavasti. Valitse itsellesi sopiva kohde ja tule nauttimaan riemukkaista hetkistä.
Vaihda vuosi Saariselällä
Lapland Hotel Riekonlinna Hinta sis. buffet-aamiaiset, uudenvuodenaaton alkudrinkin, juhlaillallisen, orkesteritanssit, ilotulituksen ja iltasaunan. Voim. 25.12.20102.1.2011 alk. hlö / 2 hh / 3 vrk
Yhteistä toimintaa alueilla
Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry
Kaarina Kapraali, Kuukkelintie 15 C 13, 94600 ROVANIEMI, puhelin 050 598 2493 kaarina.kapraali (at) pp1.inet.fi
IKÄÄNTYMISPOLITIIKAN TYÖPÄIVÄ 21.1. klo. 10.00- 16.00 Rovaniemen työväentalo Lapinkatu 2. Yhdistysten väk,i laittakaa kurssiaika kalenteriin TALVIPÄIVÄ 11.3. järjestetään Talvipäivä-tapahtuma Aavasaksan Kisan majalla. Hiihdetään kilpaa, ulkoillaan ja pilkitään Tengeliöjoen vesillä. Luvassa on myös muuta hauskaa Tarkempaa tietoa myöhemmin Aavasaksan Eläkeläiset ry:ltä SODANKYLÄN ELRY 40 VUOTTA Aluejärjestön kevätkokous pidetään 26.3.Sodankylässä samalla juhlimme Sodankylän Eläkeläisten ry 40 vuotistaivalta. ROVANIEMEN ELRY 50 VUOTTA Huhtikussa Rovaniemen Eläkeläiset ry kutsuu ystäviä 50-vuotisjuhlaan Saaarankylän Nuorisoseuran talolle. Juhlapäivä on 9.4.2011. Tästäkin tarkempaa tietoa myöhemmin. ALUEJÄRJESTÖN 40-VUOTISJUHLA JA KOLMEN ALUEJÄRJESTÖN KESÄJUHLA Keskiyön auringon aikaan 20-21.6.2011 vietetään Lapin aluejärjestön 40vuotis- ja Kolmen aluejärjestön (Kainuu, Jokilaakso ja Lappi) kesäjuhlaa Levillä tunturinlaella kokous- ja kongressikeskus Levi Summitissa. Yövytään Hotel Levi Panoramassa siellä tunturilaella. Aloitamme ma 20.6 illalla tanssiaisilla ja 21.6 vietämme juhlaa. Tervetuloa ystävät läheltä ja kaukaa! Tietoa saa aluejärjestön puheenjohtajalta TERVOLAN JA AAVASAKSAN ELRYN 40-VUOTISJUHLAT Syksyn kynnyksellä Tervolan Eläkeläiset ry juhlii 40 vuotistaivalta ja joulukuussa on Aavasaksan Eläkeläisillä 40 vuotisjuhlat.
258,-
Uusi Vuosi Oloksella
Lapland Hotel Olos Hinta sis. aamiaiset, uudenvuodenaaton juhlaillallisen sekä virkistysallasosaston- ja kuntosalin käytön. Voim. 29.12.20102.1.2011
alk. hlö / 2 hh / 3 vrk
342,-
Hiihtäjän Kylpyläloma Luostolla
Lapland Hotel Luostotunturi Hinta sis. tunturiaamiaiset, 3 ruokalajin päivälliset. Ametistikylpylän käytön ennen klo 17 sekä kuntosalin vapaan käytön. Voim. 12.12.21.12.2010, 29.12.8.1.2011, 19.2.23.4.2011
alk. hlö / 2 hh / 3 vrk
279,-
Kaamos taittuu Ylläksellä
Lapland Hotel Äkäshotelli Hinta sis. aamiaiset, kuntosalin ja pienoiskylpylän vapaan käytön sekä viihderavintolamaksun tanssiravintolaan esiintyjäiltoina (ei erikoistapahtumat). Voim. 7.12.21.12.2010 ja 2.1.27.1.2011 sekä 30.1.18.2.2011
alk. lomahuoneisto 12:lle / 3 vrk
345,-
SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry:n
alk. lomahuoneisto 14:lle / 3 vrk
Syyskokouksia
Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 17.12.2010 kello 10.00 Hermannin kerhossa, Hämeentie 67. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta
Talviloma Levillä
Lapland Hotel Sirkantähti Hinta sis. liinavaatteet ja loppusiivouksen, erikoisetuna kevätkaudella hiihtokoulun tarjoamat edut hotellimme asiakkaille. Voim. 5.12.201017.3.2011 (ei voimassa Joulu, Uusi Vuosi)
270,-
30-vuotisjuhla
Kuntorannassa 3.2.2011 kello 13.00 Juhlapuhe Kalevi Kivistö Tervehdysten vastaanotto alkaa kello 11.00 Kahvitarjoilu Ohjelmaa ja lopuksi tanssia
Ilmoittautumiset 25.1.2011 mennessä: Raimo Heikkinen, puhelin 0500 502 301 Mahdolliset huomionosoitukset Aluetoimikunta tilille 10443086108
Lapland Hotelsin edut eläkeläiskortilla hiihtokoulusta, voimassa viikkoon 7 / 2011 asti. mainituissa hotelleissa voimassa viikkoon 7 / 2011 asti.
Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset juhlii syntymäpäiväsankareita
Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset onnittelee tällä kertaa toukokuun jälkeen tänäuotta vuonna 85, 80, 75 ja 70 v täyttäneitä/täyttäviä jäseniään, Tervetuloa kerhotapahtumaan 16.12 2010: 85 v uotta Kohonen Martta 80 vuotta Ampuja Esa Sahlberg Tyyne 75 vuotta Puumalainen Juho Hatakka Jorma Tavisalmi Lauri Jämsén Urho Mikkonen Lahja 70 vuotta Salovaara Aila Lehikoinen Liisa Jokinen Hilja Murto Raili
KIITOKSET!
Palvelemme sinua numerossa 016 3232. Osta lomasi online: Lappiin.fi
YLLÄS SAARISELKÄ LEVI OLOS ROVANIEMI PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO
Tampereen Eläkeläiset ry esittää parhaat kiitokset huomionosoituksista juhliessamme toimintamme 55-juhlaa. Toimintamme jatkuu tavoitteena eläkeläisväestön parempi huomen. Johtokunta
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 53
SUUR-HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz Paras kuuluvuusalue kehä III sisäpuolella ja suorastaan maailman-laajuisesti internetissä osoitteesta www.kslradio.fi
100 vuotta 26.12. Viljo Pessi Vantaa 95 vuotta 25.12. Martta Pimperi Kokkola 29.12. Helmi Vesanen Pihlava 90 vuotta 17.11. Helvi Kotilainen Jyväskylä 23.12. Helvi Kyllikki Viljanen Pomarkku 22.1.2011 Paavo Rehula Porvoo 23.1.2011 Taimi Dahlström Porvoo 26.1.2011 Tyyne Pulkkinen Pihtipudas 85 vuotta 7.11. Veera Virtanen Hyrylä 28.11. Hilja Sneck Jämsänkoski 28.12. Martti Kauranen Pyhäjärvi (Matkoilla) 30.12. Eeva Kanerva Porvoo 24.1.2011 Elvi Anttila Tornionseutu 80 vuotta 8.9. Kyösti Venäläinen Lapinlahti 16.11. Eila Kämäräinen Sotkamo 16.12. Elvi Pärkinen Savonranta 17.12. Aino Anna Elviira Leinonen Utajärvi
25.12. Aino Järvinen Huittisten Seutu 5.1.2011 Arvi Pasanen Pihtipudas 11.1.2011 Raili Maria Hautamäki Jurva 20.1.2011 Onni Heikkilä Porvoo 20.1.2011 Tuomo Huhtala Viiala 21.1.2011 Aila Lindelöf Porvoo 27.1.2011 Airi Häggblom Pyhtää 75 vuotta 7.8. Heimo Kähkönen Tervola 10.12. Sirkka Lindborg Hyrylä 20.12. Sinikka Piispanen Pello 28.12. Helmi Aronen Mänttä-Vilppula 18.1.2011 Aino Virtanen Lohja 18.1.2011 Paavo Luoto Kalajoki 27.1.2011 Annikki Lauronen Utajärvi 7.2.2011 Erkki Miettinen Pyhtää 70 vuotta 3.11. Eeva Liisa Kananen Pihtipudas 11.11. Senja Nuorala Pyhäjärvi 18.12. Ruth Halttunen Porvoo 30.12. Martti Tanhuanpää Hittisten Seutu 22.1.2011 Timo Koskinen Pyhtää 26.1.2011 Matti Ruotsala Kirkkonummi-Siuntio
65 vuotta 15.12. Asta Löflund Porvoo 17.12. Seija Koponen Porvoo 15.1.2011 Kaisa Haukkamaa Porvoo 17.1.2011 Tauno Korhonen Oulunsalo 27.1.2011 Seija Ojala Pihtipudas 3.2. Juhani Rimpisuo Korso 50 vuotta 21.12. Sauli Rautio Pello
Savonrannan Eläkeläiset Veikko Ahola Ylöjärven Eläkeläiset Martti Johannes Järvenpää Haapajärven Eläkeläiset Voitto Viljami Laurila Jurvan Eläkeläiset Heikki Wiik Varkauden Eläkeläiset Kauko Arvi Jäppinen Tyyne Helvi Valkonen Kotkan Eläkeläiset Kerttu Matilda Leinonen Keijo Yrjölä Ruoveden Eläkeläiset Anja Tanneraho Aila Toppari ViherlaaksonKarakallion Eläkeläiset Senni Onerva Vertanen Antero Valdemar Savinen Porin Eläkeläiset Marjatta Kaarina Hakala Vaalan Eläkeläiset Arvo Eemeli Holappa Sallan Eläkeläiset Lauri Matias Mikkola Impi Oinas Kaarelan Eläkeläiset Kerttu Granberg Tornionseudun Eläkeläiset Asko Risto Olavi Härkönen Aavasaksan Eläkeläiset Taisto Einari Rautio Rauman Eläkeläiset Toivo Eklöf Pudasjärven Eläkeläiset Eino Johannes Lammela Oiva Johannes Kuopusjärvi
Salpakankaan Eläkeläiset Toivo Kalevi Hiltunen Vammalan Eläkeläiset Reino Antero Mäki Haapajärven Eläkeläiset Kirsti Annikki Kieleväinen Helmi Marjatta Vähätupa Airi Inkeri Jylkkä Arvo Ensio Salminen Kalervo Kustaa Leppikangas Esko Einari Karsikas Suolahden Eläkeläiset Elli Lehtonen Taimi Heinänen Heimo Hannila Malmin Eläkeläiset Timo Kosonen Himangan Eläkeläiset Siiri Johanna Ranta Mietoisten Eläkeläiset Arto Rauno Aaltonen Piikkiön Eläkeläiset Keth Cecilia Palomäki Eino Ilmari Suikki Jyväskylän Eläkeläiset Maria Norrena Ykspihlajan Eläkeläiset Raimo Adolf Manninen Anja Kaarina Hammar Rautavaaran Eläkeläiset Eila Marjatta Nissinen Lahden Eläkeläiset Elsa Kangasranta Sisko Jeskanen Puolangan Eläkeläiset Saimi Härkönen Palokan Eläkeläiset Julia Meriläinen Haukiputaan Eläkeläiset Aune Elina Karppinen
Viikolla 48
Torstai 2.12 klo 14.00 ja uusinta lauantai 4.12 klo 15.30. Veroäyri nousi. Jäivätkö eläkeläiset saama- vai häviöpuolelle. Studiovieraana Pekka Saarnio
Viikolla 50
Torstai 16.12 klo14.00 ja uusinta lauantai 18.12 klo 15.30 Joulun perinteiden historia. Studiovieraana Leif Söderlund Ohjelma jää joululomalle. Palaamme aalloille tammikuussa.
Seuraava lehti 7.2.2011
Eläkeläinen 1/2011 ilmestyy 7.2.2011. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 17.1.2011. Aineisto mieluimmin digitaalisessa muodossa. Pyytämättä lähetettyjä kuvia ja muuta aineistoa emme palauta. Lehti julkaisee vain aineistoa, johon on merkitty lähettäjän nimi ja yhteystiedot.
Eläkeläiset r.y.
Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi
Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 03558290
Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
54 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Leikkaa seteli mukaasi!
ETUSETELI... Harmonialoma
Kun tulopäivä on tammikuussa 2011, saat 30 :n ETUSETELIN!
Etusetelillä voit maksaa majoitus-, hoito- ja ravintolapalveluita, ja se on voimassa Harmonia Harmonialoman yhteydessä tammikuussa 2011
Sis. Int. päähieronnan, kuumakivi-terapian 45 min, turvejalkahoidon, päivällisen x 2, 1 x à la carte illallisen (2 lajia) ja kylpylän & kuntosalin käytön. 1 hh-lisä 29 / vrk.
30 :n
3 vrk
Hyvinvoinnin LAHJAKORTIT!
Anna lahjaksi loma! Tai ilahduta hemmottelevalla hoidolla. Lamminniemen hyvinvoinnin lahjakortilla yllätät läheisesi iloisesti.
288 / hlö
a Lahjakorttitilaukset helposti ilaasi puh. 02-7799 435 tai T ometi! neuvonta@lamminniemi.fi h
4tai myynti@summassaari.fi 030 608 50
Tutustu Lamminniemen Retkivastaavat huom! monipuolisiin virkistysVaraa nyt edulliset ja kuntoutusretkipäivät paketteihin osoitteessa ensi kevääksi!
www.lamminniemi.fi!
Soita heti 02-77 990 ja pyydä tarjous omalle ryhmällesi!
Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi
Jänistie 1, 31400 Somero Puh. 02-77 990 neuvonta@lamminniemi.fi www.lamminniemi.fi
Siikaranta on mainio koulutus- ja lomakohde Espoon Siikajärven rannalla, aivan Nuuksion kansallispuiston kupeessa.
SENIORILIIKUNTAA 31.01.-04.02. sekä 28.03.-01.04. SENIORIEN ATK KURSSIT 24.01.28.01. peruskurssi 14.02.16.2. internet 18.04.20.04. kuvankäsittely
Kurssin hinta 3 pv täysihoidolla 170 (sis. majoituksen ja ruokailut) 5 pv täysihoidolla 255 (sis. majoituksen ja ruokailut) (Rakennusliitonjäsenille omat jäsenedut)
Ilmoittautumiset viim 2 vk ennen kurssin alkua puh (09) 86797451. Kurssitoimisto on joulutauolla 23.129.1. jolloin ilmoittautumiset kurssit@siikaranta.fi
Täyden palvelun toimisto
Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää
puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580
(0,0828 /puh + 0,1199 /min)
Naruportintie 68, 02860 Espoo, puh. (09) 867 971, www.siikaranta.fi
Eläkeläinen-lehti toivottaa ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi
PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2010 - 55
Leskirouva Katiska
Edellisen ristikon ratkaisu
Ristikko
Ristikko 6/2010:n oikein ratkaisseista onnetar suosi arvonnassa Pauli Huotaria Oulusta ja Tuovi Parikkaa Hyvinkäältä. Heille on lähetetty palkinnot ja tässä tulevat vielä oikein jouluiset onnittelut!
Ristikolla jatketaan. Sen ratkaisut on lähetettävä 17.11.2011 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki
Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle.
Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
56 - Nro 8 joulukuu 2010
ELÄKELÄINEN
Raimo Heikkinen jatkaa savolaisten piällysmiehenä
S
avon aluejärjestön puheenjohtajana jatkaa Raimo Heikkinen Varkaudesta ja varapuheenjohtajana Seppo Voutilainen Suonenjoelta. Aluejärjestön kokousta puhutti erityisesti veropolitiikka. Kokous totesi, että ansiotulojen verotus valtionverotuksessa painottuu yhä enemmän pieni- ja keskituloisiin ja valtionverotuksen progression laskiessa. Varallisuuteen ja pääomatuloihin kohdistuvaa verotusta on kevennetty. Lisääntyvä kulutuksen verottaminen rasittaa eniten pienituloisia. Kunnallisvero on samantasoinen kaikille tulonsaajille. Siten verotus rasittaa pienituloisia, joita valtaosa eläkeläisistä on. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Se heikentää pientä eläkettä saavien mah-
dollisuuksia osallistua kulttuuri-, liikunta-, matkailu-, ym. harrastuksiin, koska kaikki tulo menee päivittäiseen asumiseen ja elämiseen, eikä riitäkään, kokous totesi Eläkeläisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta verotuksen kehityssuunta on erittäin huono asia. Kokousväki edellytti,verotusta korjataan korottamalla verottoman tulon alarajaa tuntuvasti. Samalla kokous vaatii, että eläkkeiden indeksitarkistus tulee muuttaa niin, että se turvaa eläkkeiden reaaliarvon säilymisen. Kokous piti vanhuspalvelulain pikaista hyväksymistä perusteltuna ja tarpeellisena. Eläkeiän korottamisesta tulee luopua, koska sille ei ole todellista tarvetta kansalaisten eikä kansantalouden kannalta.
Eläkeläiset ry:n adresseja myynnissä
Eläkeläiset ry myy onnittelu- ja suruadresseja. Ainutlaatuiset adressit ovat täysin järjestön omaa työtä. Niiden pohjana olevat valokuvat on ottanut Suonenjoen Eläkeläiset ry:n jäsen Anneli Nikulainen. Onnitteluadressissa on kukka-asetelma valo- ja kangastaustan edessä. Kankaan valoleikki jatkuu adressin pohjavärissä. Suruadressin kuva on syksyisestä, lempeän surumielisestä suomalaisesta järvimaisemasta. Kummankin adressin hinta kirjekuorineen on 10 euroa. Adresseja voi tilata järjestön toimistonhoitajalta Puh. 020 743 3610 Sähköpostitse tuija.aali@elakelaiset.fi
Taloussihteerin tarinoitataloudesta
J
oulu tulla jollottaa, pikkusellainen meni jo ja isoa odotellaan. Kaikki eivät odota, ja vaikka et sinäkään odottaisi, se tulee, vääjäämättä, joka vuosi. Joulun ajasta ehkä huomaa viimeistään, että vuosi on myös taas lopuillaan, uutta vuotta kohti mennään kovaa vauhtia. Tämä ajankuluminen ja ajanlasku ovat nykypäivänä liiankin tehokasta. Osaammeko enää elää tätä päivää ja tätä hetkeä. Odotammeko aina tulevaa, huomista, ensi viikkoa. Tehdään tänä vuonna niin että eletään tätä hetkeä ja tätä päivää ajatuksella, jopa jos mahdollista siitä nauttien. Vaikka emme olisi terveitä, vaikka meillä olisi surua, ollaan positiivia saada olla ja elää. Allekirjoittanut nauttii eritoten säästä. Kerrankin kunnon talvi on täällä pääkaupungissa, saa pitää talvikenkiä eikä kumisaappaita, kuten normaalisti tähän aikaan. Myös avannossa on voinut käydä ja se on ollut mahtavaa. Tätä palstaa ajatellen, vuosi on mennyt, palsta on ollut kuluvana vuonna lukijoiden luettavana. Toivon itsekkäästi, että palstasta edes jokunen kirjoitettu teksti tai asia olisi ollut hyödyksi sinulle, lukijani.
Talous, etenkin, jos nyt tarkoitamme rahallista puolta, on elämässämme tärkeällä paikalla. Joulun tullessa talous joutuu jopa tiukoille, moni haluaa jouluna muistaa läheisiään, nauttia pöydässä ehkä aavistuksen parempaa kuin arkena. Meidän on nyt oltava tarkempia kuin viime jouluna uusien sirukorttien ja maksupäätteiden kanssa kauppojen kassalla, muistettava että debit tarkoittaa pankkia ja credit luottokorttiostosta. Maksupäätteet ovat yllättävän erilaisia ja eri kaupoissa ostaminen tarkoittaa todella tarkkaavaista maksuhetkeä. Samalla tietenkin muistamme uudet tilinumerot (pidemmät FI-alkuiset), joista oli tietoa lehdessä no. 3 toukokuussa. Kun maksat jollekin, muista laittaa tilinumero uuteen muotoon, varmistat rahan perille menon. Oman tilinumerosi löydät omasta tiliotteestasi tai käydessäsi pankissa kysymällä pankkitätiltä. Pankit hyväksyvät vanhat tilinumerot lokakuun 2011 loppuun, mutta kannattaa olla ajoissa ja opetella uusien tilinumeroiden käyttö. Pankit kauppaavat kovasti verkkopankkitunnuksia, jotta laskujen vastaanottami-
nen ja maksaminen voisi tapahtua joko kotikoneelta tai pankin tarjoamalta päätteeltä. Laskujen vastaanottaminen sähköisesti on lisääntymässä ja jokunen toimittaja (mm. Sonera) jo veloittaa paperiversiosta. Ensi vuoden helmikuussa lähetettävät jäsenmaksulaskut tulevat jäsenille paperisena, emme ota vielä käyttöön sähköistä mallia, kuitenkin jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Yhdistysten kannattaa kilpailuttaa pankkja, mikäli paikkakunnalla useamman pankin konttori löytyy. Pankit osaavat hinnoitella työnsä, aina saattaa hyötyä näkemällä vaivaa kyselemällä hintoja. Kannattaa aina maksaa viitteellä, se on edullista, suoraveloitus suorastaan ilmaista, ainakin vielä. Allekirjoittanut on käyttänyt suoraveloitusta miltei siitä kun se oli mahdollista eli vuosikymmeniä. Yhden ainoan kerran parinkymmenen
vuoden aikana on lasku veloitettu kahdesti. Mutta koska aina tarkistan tiliotteet niiden saavuttua, pystyy virheetkin korjaamaan hetimiten. Suoraveloitus tulee nykyisestä muuttumaan, mutta miten, siitä on olemassa monenlaisia malleja. Mutta päätöksiä viimeisestä mallista ei vielä ole. Tämä talouspalsta on viimeinen tässä muodossa, mutta haluan kiittää kaikkia palstan lukijoita, jotka ovat olleet yhteydessä ja lähettäneet kommentteja ja parannusehdotuksia sekä varainhankintaan että muutoinkin taloushallintaan. Ehdotuksista on jo keskusteltu ja mahdollisesti niistä jokunen on toteuttamiskelpoinenkin yhdistyksen suuntaan.
Hyvän joulun sekä uuden vuoden toivotuksin Taloussihteeri