Numero 5/2009
Vaasan yhdistyksen digikamerakerhon toiminta laajenee
Raimo Vahteran kuva Huomenta arvioitiin parhaaksi Vaasan Eläkeläiset ry:n digikamerakerhon kilpailussa.
Kuva: Laura Vuoma
Sivu 22
Kyllikki Villa luottaa yhä ihmiseen
Kirjailija Kyllikki Villa uskoo , että jokainen meistä syvällä sisimmässään etsii kauneutta, totuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Sivu 4
Antti Eskolaa hämmästyttää arjen pysyvyys
Emeritusprofessori Antti Eskolaa hämmästyttää, että ihmisten arkielämä on niin samankaltaista kuin ennenkin.
Sivut 1819
2 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Meitä viedään yhä epäsosiaalisempaan verotukseen
S
amaan aikaan, kun hallituksen verotyöryhmä alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla vasta viimeistelee linjauksiaan verotuksen kokonaisuudistukselle, hallitus jo muokkaa verotuksen rakenteita. Hallituksen vuoden 2010 budjettiesityksen verolinjausten päässä kangastaa suurituloisia suosiva tasavero ja verotuksen painon siirtäminen välilliseen verotukseen. Hallituksen linjaukset eivät yllätä. Verotuksessa on suosittu hyvätuloisia viimeiset kymmenen vuotta: Perintö- ja lahjaveroa on helpotettu, varallisuusvero poistettu ja suurituloisten verotusta on alennettu toistuvasti enemmän kuin muiden. Pääomatulojen aliverotus ja pääomaverolla keinottelu ovat jatkuneet rauhassa. Ansiotulojen verotuksessa on asteittain siirrytty maksukyvyn huomioon ottavasta progressiivisesta valtionverotuksesta kunnalliseen jakoveroon. Tasaveroina perittävien erilaisten kulutusverojen merkitys on koko ajan kasvanut. Tuloksena on ollut yhteiskunnan eriarvoistuminen. Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa enemmän kuin missään muussa teollisuusmaassa. Varallisuutta on jaettu uudelleen. Alueellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Samalla on rapautettu hyvinvointivaltion taloudellisia ja toiminnallisia perusteita sekä heikennetty sosiaalisia turvaverkkoja. Voittajia tässä uusjaossa ovat yhteiskunnassa jo muutoinkin vahvoilla oleva eliitti ja muut hyväosaiset. Suurimpia häviäjiä taas ne väestöryhmät, jotka yhteiskun-
nan turvaa ja suojaa kaikkein eniten tarvitsevat. Talouslaman ankeat ehdot osoittavat, että yltiömäinen verojen alentamisen tie on ainakin toistaisesti kuljettu loppuun. Hyvinvointivaltiota ei voida ylläpitää saati parantaa ilman valtion tuntuvia lisätuloja. Velan varaan ei hyvinvointia voi rakentaa. Ilman verotulojen lisäystä edessä ovat sosiaalisten tulonsiirtojen ja palvelujen leikkaukset. Ne merkitsisivät Suomessa lopullista hyvästijättöä hyvinvointivaltiolle. Tätä suomalaisten valtaenemmistö tuskin hyväksyy. Tutkitusti väestön ylivoimainen enemmistö kannattaa perinteistä pohjoismaista hyvinvointimallia ja on valmis myös sitä verotuksella rahoittamaan. Verotus on lähivuosina politiikan keskiössä. Tätä ennakoi myös hallituspuolueiden keskinäinen mittelöinti budjettiesitystä laadittaessa. Vaikka tälläkin kertaa siinä oli paljon teatteria, nostavat verolinjaukset myös aidosti esille erilaisia poliittisia intressejä ja arvoja. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että lisääntyvän verotaakan kantavat nyt erityisesti ne ryhmät, jotka menneiden vuosien voimakkaasta talouskasvusta ovat eniten hyötyneet, joita veroratkaisuilla on eniten palkittu ja joilla edelleen on hyvä maksukyky. Hallituksen budjettiesityksestä ei tätä tavoitetta tunnista. Päinvastoin, siinä jatketaan tuloverotuksen kohdalla täysin vanhaan malliin. Se hyödyttää jälleen eniten suurituloisia. Tuloerot jatkavat kasvuaan. Samalla kunnat ajetaan syvenevään taloudelliseen ahdin-
koon. Kuntaliiton mukaan reilu kolmannes kunnista korotaa kunnallisveroa. Myönteinen, mutta vähäinen ojennus pienituloisille on hallituksen esitys kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostamisesta 2 200 euroon. Nousun tulisi olla selvästi suurempi, jotta perusvähennyksellä kyettäisiin helpottamaan pienituloisten ahdinkoa ja saamaan aikaan myönteisiä sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Sosiaaliturvan Keskusliitto on vaatinut perusvähennyksen nostamista 3 000 euroon. Perusvähennys merkitsee rajaa, jonka ylittävästä tulosta aletaan maksaa kunnallisveroa. Suurimman julkisen huomion ja vähintäänkin kyseenalaisen lopputuloksen sai arvonlisäverotus. Jotta hallitus kykeni löytämään sovun omaan ohjelmaansa kirjatusta ruuan arvonlisäveron alentamisesta lokakuun alusta, se päätti nostaa yleistä arvonlisäveroa yhdellä prosentilla ensi vuoden heinäkuussa. Ruuan verotusta kiristetään siten jo yhdeksän kuukauden kuluttua sen alentamisesta. Samalla ravintolaruuan vero alenee kaupparuuan tasolle. Tämän vekslaamisen ylimääräiten kustannusten arvioidaan yksin kaupan piirissä nousevan kymmeneen miljoonaan euroon. Lopputulos arvonlisäverotuksessa on, että yleinen verokanta ja alennetut verokannat nousevat kaikki yhdellä prosentilla ja sen myötä nousevat niin lääkkeiden, joukkoliikenteen kuin kaikkien muidenkin verollisten hyödykkeiden hinnat. Näin hallitus lopulta sysää laman kustannukset ja tuloverojen alennuksen pääosin pieni- ja keskituloisten kuluttajien, kuten
eläkeläisten, maksettavaksi. Samalla hallituksesta ilmoitettiin, että lisää arvonlisäveron korotuksia on tulossa lähivuosina. Lausunnot ennakoinevat hallituksen verotyöryhmän tulevia esityksiä. Jos ne toteutuvat, siirtyy verotus jyrkästi työn verotuksesta kohti kulutuksen verotusta. Pääomien ja suurten omaisuuksien verotushan on jo melkein lakkautettu. Tuolla linjalla edetään kohti tasaveroa. Nykyinen hallitus on tuskin pohtinut vakavissaan esimerkiksi pääomaveron korottamista ja muuttamista progressiiviseksi tai varallisuusveron palauttamista. Kauniista puheista huolimatta hallitusta ei näytä kiinnostavan vähääkään verotuksen käyttäminen yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden välineenä eikä verotuksen kohdentaminen sinne, missä on kaikkein suurin veronmaksukyky. Vanhasen hallitukset tultaneenkin muistamaan erityisesti rikkaiden hyysäämisestä.
Tuhannen ja yhden yön saduissa kerrotaan kalifista, joka lähtee valepuvussa ihmisten pariin oppiakseen tuntemaan kansansa elämää. Torilla seisoo sokea, vanha mies anomassa almuja. Kalifi painaessa kultarahan ukon käteen tämä pyytää hyväntekijäänsä antamaan hänelle myös korvapuustin. Kalifi kiinnostuu oudosta pyynnöstä, kutsuu ukon palatsiinsa ja kuulee tämän tarinan. "Olin kohtuullisesti menestynyt kauppias. Erään kerran olin palaamassa Bagdadiin 80 kamelini saattueessa. Levähtäessäni keitaalla saapui paikalle vanha dervissi, kerjäläismunkki, jonka kanssa ystävystyin. Hän uskoi minulle salaisuuden. Lähellä on aarteen kätköpaikka. Loitsut tunteva dervissi näytti minulle suunnattoman aarteen kultaa, hopeaa ja jalokiviä. Neuvonpidon jälkeen sovimme, että jaamme puoliksi minun kamelini ja hänen aarteensa. Kumpikin lastaa 40 kamelia kullalla ja jalokivillä. Viimeksi näin dervissin ottavan mukaansa myös korean rasian, jonka sisällä oli hyväntuoksuista voidetta. Olimme juuri lähdössä kumpikin tahoil-
Vieraskynä
Tutta Tallgren
Ahneuden aika?
lemme, kun minut valtasi katumus. Olin liian helposti suostunut antamaan toverilleni 40 kamelia. Pyysin häneltä vielä kymmenen kamelia. Mitä hengen mies tekee kameleilla ja niin suurella aarteella? Dervissi suostui pyyntööni. Valitsin parhaat eläimet, joiden kuormat tuntuivat raskaimmilta. Emme päässeet lähtemään, kun jo uudelleen kiusasin dervissiä pyynnölläni. Niin jatkoin, kunnes olin saanut kaikki kamelit. Viimeiset kamelit luovuttaessaan dervissi kehotti minua käyttämään rikkauteni hyvin ja muistamaan, että Allah, joka antaa kaiken hyvän, voi sen myös ottaa. Lähdin kameleineni liikkeelle, mutta muistin äkkiä, että dervissille oli jäänyt vielä rasia. Dervissi kertoi rasian voiteella olevan ihmeitä tekevä vaikutus. Jos hierot sitä vasempaan silmääsi, näet kaikki maailman salassa olevat aarteet. Mutta jos hierot sitä oikeaan silmääsi tulet sokeaksi. Tahdoin heti koettaa, puhuiko matkatoverini totta, ja hieroin voidetta vasempaan silmääni. Toden totta näin suunnattomia rikkauksia, jotka vielä makasivat kätkettyinä maan uumenissa. Olin hämmästyksestä sanaton. Äkkiä välähti mieleeni ajatus: Varmaan dervissi sittenkin pettää minua. Ehkäpä saisin omakseni kaikki näkemäni rikkaudet, jos hieron voidetta oikeaan silmääni. Dervissin varoituksista huolimatta tein niin. Tunsin kauhun lamauttavan jäseneni. En nähnyt mitään. Olin sokea, auttamattomasti sokea. Siitä saakka olen kulkenut kerjuusauva kädessäni. Jokaiselta, joka antaa minulle almun, pyydän myös korvapuustin rangaistukseksi ahneudestani." Vanhat sadut kertovat meille ihmisen perimmäisestä olemuksesta. Venäläisissä ja suomalaisissa saduissa kerrotaan kalastajasta ja hänen kyltymättömästä vaimostaan. Helpolla rikkauksia saava ei saa tarpeekseen ellei joku toinen aseta hänelle rajoja. En usko, että meidän ajassamme on uutta erityinen ahneus. Uutta ovat vain globalisaation mukanaan tuomat mittasuhteet. On turha toivoa, että ihmiset itse rajoittaisivat voittojensa määrää tai tekisivät rahantekoaan läpinäkyväksi. Uskon, että ahneus on ikivanhaa, ja että helppo tilaisuus tekee ahneeksi, ja samalla myös tyhmäksi. Samalla ihmettelen, minne vasemmistolta katosi sellainen kelpo vaatimus kuin demokraattinen valvonta - myöhään synnyttyään. Tahtoisin kyetä valvomaan pankkiani. Tahtoisin tietää, minkälaisia riskejä pankkini ottaa ja ketkä viime kädessä omistavat ne rahasto-osuudet, joita pankkini virkailija minulle niin mielellään tarjoaa pankkitalletuksen vaihtoehdoksi. Tahtoisin myös tietää, miten Finanssivalvonta toimii Suomessa? Pystytäänkö kansainvälistä sijoitustoimintaa valvomaan Suomen nykylainsäädännöllä? Ellei pystytä, miten lakeja on muutettava? Tobinin veron kaltainen uudistus voi toteutua vain, jos se tulee samanaikaisesti voimaan kautta maailman. Hankkeen järkevyydestä huolimatta , ei juurikaan ole tapahtunut edistystä. Elämä on kuitenkin paikallista niin kuin saaristossa pyöräillessä tulee tien varresta luettua. Uskon, että paikallisesti tapahtuva valvonta ja tiedon saanti on mahdollista, kunhan sitkeyttä riittää.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 3
Edustajakokouksen päätökset heti käytäntöön kulttuuri- ja retkeilypäivät seuraava etappi
Liikettä ja kulttuuria Eläkeläiset ry:n syksyn kursseilla
Kuntorannan liikuntakurssilla on muun muassa keppijumppaa.
Muhannad Ismail opettaa joogaa. erikoislajinsa on lempeä seniorijooga. Monikulttuurinen Yhdessä-hanke on kurssilla mukana. Hankekoordinaattori Eva Rönkön vetämä tuoksupallo-ohjelma sopii kaikille. Matkavastaavat kokoontuvat neuvottelupäiville liikuntakurssin kanssa samaan aikaan ja kurssilaisille löytynee myös yhteistä ohjelmaa. mistäkin. Aune tietää, että osa kurssilaisista haluaa osallistua sekä musisointiin että ohjelmien ja esitysten suunnitteluun. Hän on ilmoittanut, että tällaiset "hyppyhiiret" suvaitaan. Ohjelma suunnitellaan niin, että halukkaat voivat osittain harjoitella esityksiä Aunen kanssa ja treenata välillä musiikkia Penan ja Saulin kanssa. Ohjelmakurssillekaan tulijan ei tarvitse olla valmis taiteilija vaan kaikki - myös aloittelijat ovat tervetulleita. Kurssilta saa hauskoja sketsin aiheita edelleen kehiteltäväksi. Erilaisia mukavia tekstejä käydään läpi. Niitä ei tarvitse esittää lausujan tyyliin vaan ne sopivat yhtä hyvin kerrottavaksi vaikka tarinan tapaan. Kurssiin sisältyy lisäksi mielikuvitusharjoituksia ja rentoutusta. Ohjelma- ja musiikkikursseilla on hyvä tilaisuus aloittaa yhdessä kulttuuri- ja retkeilypäivien ideointi.
Muste ei ole ehtinyt kuivua edustajakokouksen pöytäkirjasta, kun kokouksen päätöksiä jo ryhdytään toteuttamaan. Kokouksen hyväksymä Liikettä ja kulttuuria -asiakirja toteutuu muun muassa syksyn kurssirarjonnassa.
Liikettä ja kulttuuria -asiakirjaan perehdytään samannimisellä kurssilla Kuntorannassa 7.-9.10. Kurssilla pohditaan, miten haluamme uuden tunnuksemme näkyvän käytännön toiminnassa sekä mietiskellään ikääntymispolitiikan linjauksia. Vanhusneuvostojen jäsenille on osittain omaa ohjelmaa. Toiminnanjohtaja Hannu Partanen on vetämässä kurssia.
Liikunnallista liikettä
Liikettä on luvassa hikoiluttavan konkreettisesti Kuntorannan liikuntakurssilla 22.26.10. Ohjelmassa on uutuuksia: joogaa ja chi ball -voimistelua. Miehet otetaan huomioon oikein erityisryhmänä. Vaikka voimistelu sopii kaikille, osa miehistä kaipaa silti ronskimpaa liikuntaa. Ohjaajat ovat kertoneet, että jotkut miehet ovat niin ronkeleita, etteivät suostu ojentamaan nilkkaansa tai heiluttamaan edes huivia musiikin tahdissa. Raimo Kantanen Hyvinkäältä, yksi kurssin uusista vetäjistä, lupaa näitä miehiä varten miehekkäämpää liikehdintää, kuten esimerkiksi keppijumppaa. Kurssin päävetäjä Raija Puumalainen vakuuttaa, että
kaikki ohjaajat saavat kurssilta uusia ideoita ja tietoja ryhmiinsä vietäväksi. Myös esitettäviä ohjelmia pitää aina olla. Vaikka kesäpäivät vasta vietettiin, pitkään ei voi jäädä niiden jälkeen lepäilemään. Hyvin tehdystä ja hyvin opetellusta Jyväskylän kesäpäiväohjelmasta kurssilla kuitenkin vielä nautitaan. Raija muistuttaa, että seuraavat kulttuuri- ja retkeilypäivät pidetään 2011 ja uusia liikuntaohjelmia pitää pian alkaa suunnitella yhdessä. Kurssilla tarjotaan kaikille tilaisuus tutustua myös joogaan. Raija huomauttaa, että ohjaajien tulee ainakin tietää joogasta ja sen terveysvaikutuksista, vaikkei sitä omaan kerho-ohjelmaansa ottaisikaan. Joogaa tulee opettamaan tamperelainen Muhannad Ismail. Hänen
Kirjoittajatkin kokoontuvat
Pekka Isaksson vetää kaksipäiväisen kirjoittajakurssin Kuntorannassa 26. - 27.10. Kurssi alkaa samana päivänä kuin ohjelma- ja musiikkikurssit. Tämä kurssi järjestetään erityisesti niitä varten, jotka osallistuivat vuoden 2008 elämäkertaseminaariin. Kurssilla tarkkaillaan kunkin kirjoittajan tilannetta, hiotaan tekstejä ja suunnitellaan tulevaisuutta.
Uusia ohjelmia uusiin juhliin
Teatteriohjaaja Aune Lind vetää musiikkikurssin kanssa samaan aikaan Ohjelmia juhliin ja tapahtumiin -kurssia. Totuttuun tapaan Aune käy välillä komentelemassa musiikkikurssilaisiakin. Hänellä on tapana korjata milloin laulajan artikulaatiota, milloin asentoa. Joskus hän opettaa ihan hengittä-
TIINA RAJALA
Puheenjohtaja mukana musisoimassa
Poppia ikä kaikki -kurssiilla ja ohjelmatoiminnan kursseilla pidetään huolta kulttuurikunnosta. Ne järjestetään samanaikaisesti Kuntorannassa 26.30.10. Uusi puheenjohtajamme Kalevi Kivistö vierailee kurssilla ja on klarinettineen mukana musisoimassa. Syksyn musiikkikurssilla harjoitellaan kevyttä musiikkia, enimmäkseen poppia. Kurssin vetäjät Pentti Ilmonen ja Sauli Malinen toivottavat kaikki tervetulleiksi, niin soittajat kuin laulajat. Tällä kurssilla otetaan rennosti ja kokeillaan yhdessä. Osallistujien ei tarvitse olla ammattilaistasoisia, riittää että on innokas harrastaja. Instrumentteja toivotaan mukaan mahdollisimman monipuolisesti: haitarien lisäksi käyvät bassot, kitarat ja maniskat, munnarit ja muut puhaltimet. Monille kurssilaisille vanhastaan tuttu Sauli on kitaristi, Pentin tärkein soitin on saksofoni. Pentti on aika uusi eläkeläisten musiikkikurssin vetäjänä, vaikka olikin jo kesäpäivien alueharjoituksissa mukana. Hänet esiteltiin Eläkeläinen-lehden toukokuun numerossa. Pentti on siis opettaja sekä kokenut ja monipuolinen muusikko. Hän on soittanut tanssimusiikkia muun muassa Pentti Oskari Kankaan tangoyhtyeessä ja Seitsemässä seinähullussa veljeksessä. Jazzia hän soittaa myös, perinteisempää linjaa edustaa Turun Kiikureissa soittaminen. Hän on lisäksi kuoronjohtaja. Kurssin runko on jo suunniteltu: ohjelmassa on ainakin suomalaisen kevyen musiikin esittäjien tuotantoa, esimerkiksi Hectorilta ja Juice Leskiseltä. Pentti valmistautuu parhaillaan kurssilaisten lisätoivomusten täyttämiseen, ainakin Ultra Bran kappaleita on toivottu. Musiikin teoriaa annostellaan mukaan sopivina ripauksina.
Jyväskylästä saatiin sytykkeitä myös uusille musiikkikursseille.
4 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Kyllikki Villa toivoo suomalaisille rohkeutta ja iloa
Kaipuu kasvattaa ihmistä
Kirjailija Kyllikki Villan sun aikana liiallisesta taloumyönteisyys, hilpeä anarkia dellisen kasvun tavoitteluson tuonut valonpilkahdukta. sia monen suomalaisen Olisi pitänyt kuunnella arkeen. Hän on sitä mieltä, viisaita. Aineelliseen hyvinettä tästäkin lamasta kyllä vointiin näyttää sitä paitsi selvitään. liittyvän horjuva mielenterSuomentaja, matkakirjailiveys ja huumorin puute. ja, runoilija Kyllikki Villa Elämme nyt kovia aikoja. oli jo tehnyt pitkän uran kirToivon kaikille suomalaisiljallisuudessa ennen kuin le rohkeutta ja iloa. hänestä tuli kotimainen bestHän on kuitenkin tavoilseller-kirjailija viitisen vuotleen uskollisena armoitettu ta sitten, kahdeksankymppioptimisti ja uskoo, että senä. paremmat ajat koittavat Vanhan rouvan lokikirja myös tänne Pohjolan peru(Like 2004) poiki kirjailijalkoille, Suomeen. le lukuisia huomionosoituk Tietysti tästäkin lamassia, kuten Vuoden matkailuta selvitään ajan kanssa! kirjan arvon ja Vuoden valopilkku-palkinnon. Kriitikot Usko ihmiseen ja palkintoraadit kiittelivät on säilynyt Villan myönteisyyttä, jossa on kriittisiä ja anarkistisiaMaailma on täynnä turhaa kin sävyjä. meteliä ja pinnallista puhet Itse asiassa kaikki kirjata, mutta Kyllikki Villa luotni ovat jonkinlaista protestaa yhä vain lujasti ihmiseen. tiajattelua. Matkakirjoissani Kaipaus on hyvästä. vastustan nopeita, lyhyitä Olen tätä mieltä. Se kasvatmatkoja, massaturismia ja taa ja voi johdattaa meitä kiirettä. Kenttälottakirjeet oivalluksiin ja myös jonkinjulkailaiseen luosin vas- Uskon, että jokainen meistä vuuteen. talausyvällä sisimmässään etsii Uskon, että seeksi kauneutta, totuutta ja oikeu- jokainen meistä syväljälkidenmukaisuutta." lä sisimmäsmuistesään etsii kaulun yleneutta, totuutta ja oikeudenvöittämiselle ja huumorin mukaisuutta. puutteelle, Villa kertoo. Moni ihminen tuntee nykyViime syksyn päiväkirjapäivänä kaipuuta myös menromaanissaan Elämän korneeseen. Tarve nostalgiaan kea keskipäivä (Like 2008) korostuu voimakkaasti erihän vastustaa seksin ylikototen vanhemmiten. rostamista. Ei nostalgiassa mitään Puolustan tässä kirjaspahaa ole. Se kuuluu ihmisa kokonaisvaltaista tunnetsen luontoon. Itse kaipaan ta, hellyyttä ja huolenpitoa. ainakin liikunnan iloa, kävePuhun myös iloisesta niuklyä, uimista ja tanssia. Kaikuudesta vastapainoksi ylenpaan harvase ilta valtameren palttiselle kuluttamiselle ja ilmaa, puita ja totta kai menahneudelle. neiden aikojen ihmisiä, Villa mainitsee. Paremmat ajat Jouduin hoitokotiin ja aloin kirjoittaa kokoelmaa, Villa ynnäilee viime aikojen tapahtumia. Hän kuunteli hoitokodissa sisimpäänsä, katseli huoneen ikkunasta pilvien, lintujen ja puiden liikehdintää. Yöpöydän hyllyllä oli lehtiö, johon hän kirjoitti arkisia havaintojaan: " Tempoo ja riuhtoo/ myrsky/ nuoria puunlatvoja/ sitkeästi suostuvat/ fysioterapiaansa " Hän pääsi hoitokodista tammikuussa 2008. Ensin liikuin kahdella, sitten yhdellä kyynärsauvalla. Kuntoutus jatkuu yhä kotona. Koipi tuli melko hyvään kuntoon, mutta pitkä selällä makaaminen koetteli kovasti huonoa selkääni.
Merellinen maisema kiehtoo
Kyllikki Villa on reissannut maailman ympäri kerran. Tämä tapahtui vuonna 1971. Sitten olen vain seilannut monia kertoja samoja reittejä rahtilaivoilla ja ajanut kolmesti junalla Siperian halki. Hän on interreilasi 1980luvulla seniorilipulla pitkin poikin Eurooppaa. Mieluisimmat kaupunkini? Vaikea kysymys. Tuota, kenties ne ovat Lissabon ja Venetsia. Suuri matkakaipuuni kohde on meri, Välimeri, Atlantti, Tyyni valtameri, Karibian meri. Merten saaria ajattelen usein ja niiden kasvillisuutta. KARI KUMPULAMPI
Kyllikki Villa julkaisi nyt runokokoelman. On tärkeää, että kukin lukija kokee ja ymmärtää nämä runot omalla tavallaan, hän sanoo. (Kuva: Laura Vuoma) pirikkona hoitokodissa loppuvuodesta 2007. Runoilijaa kohdannut onnettomuus sattui Helsingissä bussissa matkalla Mäkelänrinteen uimahalliin. Bussi jarrutti äkkiä ja lysähdin lattialle oikean sääreni päälle. Sain murtuman. Koipi paikattiin Töölön sairaalassa tekoluulevyllä ja titaaniruuveilla.
ovat tulossa
Kyllikki Villan mielestä nykyihminen on altistunut liiaksi markkinavaikutteille. Onko ihminen muuttunut? Aika moni on vieraantunut yksinkertaisesta elämästä ja sen iloista, valtion taiteilijaeläkettä ja kansaneläkkeen perusosaa nostava kirjailija mainitsee. Villa muistuttaa, että suomalaisiakin varoiteltiin nou-
Koipirikkona hoitokodissa
Helsinkiläinen Kyllikki Villa on kirjoittanut myös runoja - aina siitä asti, kun oppi kirjoittamaan. Hänen uusi teoksensa Koipitoipilas (Like 2009) on runokokoelma, joka syntyi värikkäiden vaiheiden kautta. Villa viimeisteli teoksen ollessaan viikkokaudet koi-
Kyllikki Villa
Syntynyt vuonna 1923, asuu Helsingissä. Kirjailija, suomentaja ja maailmanmatkaaja. Julkaissut proosaa, runoutta ja matkakirjoja. Aloitti käännöstyöt 1940-luvun lopulla, suomentanut proosaa, runoutta, kuunnelmia, näytelmiä, ruoka- ja keittokirjoja. Suomentanut mm. Karen Blixenin, Märta Tikkasen, Elias Canettin ja Bo Carpelanin teoksia. Saanut työstään Valtion kääntäjäpalkinnon 1984.
Kuvassa suomentaja Kyllikki Villa työhuoneellaan 1960-luvulla. Hän on suomentanut pitkällä urallaan faktaa ja fiktiota. (Kuva: Kyllikki Villan arkisto)
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 5
Kulttuurikuntoa kohentamaan
K
ulttuurikunto on Yleisradion, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteinen projekti, joka alkoi vuonna 2008. Sen tarkoitus on yhdistää kulttuuritarjonta ja kulttuurin harrastajat verkostoksi, josta on kaikille hyötyä. Järjestöjä ja työnantajia halutaan mukaan kannustamaan kulttuurikuntoilijoita.
Yleisradio.
Mistä kuntokortteja saa?
Kuntokortteja jaetaan eri kulttuurintuottajien toimipisteissä, joista on tulossa tarkka luettelo. Niitä voi myös tulostaa Kulttuurikunnon ja Yleisradion verkkosivuilta. Jos kirjaudut Kulttuurikunnon käyttäjäksi, voit täyttää kortin myös sähköisesti Kulttuurikunnon wwwsivujen osoite on http://kulttuurikunto.yle.fi Tässä alapuolellakin olevaa korttia voi käyttää, kunha leikkaa sen irti lehdestä Huomaathan, että sivulla kuusi on kortin toinen puoli, jossa on tila osallistujan nimelle, osoitteelle ja puhelinnumerolle. Kulttuurikuntokortteja on saatavissa myös ruotsin- ja englanninkielisinä. Kerromme Eläkeläinen-lehden seuraavassa numerossa, miten järjestön kautta voi osallistua projektiin. Tietoa saat myös järjestön verkkosivuilta.
Kulttuuria yksin ja yhdessä
Kulttuurintuottajat, järjestöt ja työnantajat voivat ryhtyä Kulttuurikunnon kumppaneiksi. Järjestöissä ja työpaikoilla voidaan perustaa kulttuurikuntopiirejä ja jakaa jäsenille ja työntekijöille kulttuurikuntokortteja. Kulttuurikunnossa voi osallistua erilaisiin tempauksiin sekä järjestää niitä itse. Kulttuurisuorituksista voidaan järjestää kilpailuja niistä voi myöntää palkintoja. Myös yksittäiset henkilöt voivat osallistua projektiin. Kulttuurikunnon kohentamisen voi aloittaa suorittamalla kulttuurikuntotestin, joka on saatavissa muun muassa Yleisradion ja pro-
Tanssiessa kohenee sekä ruumiillinen kunto että kulttuurikunto. Kuva 50-vuotisjuhlasta Jyväskylästä. jektin verkkosivuilta. pisteen. Kulttuurisuorituksiksi hyväksytään yhtä arvokkaina sekä kulttuurin itse tuottaminen että kulttuurin käyttäminen. Suorituksia voivat olla esimerkiksi kuorossa laulaminen tai konsertissa käynti. Kulttuurisuorituksia voi saada hyvin erilaisten harrastuksista: voit maalata taulun tai käydä taidenäyttelyssä, teatterissa tai elokuvissa. Harrastaminen ei välttämättä maksa ollenkaan, sillä musiikin kuuntelu levyltä, iltasadun lukeminen lapsenlapselle tai sarjakuvan lukeminen ovat hyväksyttäviä kulttuurisuorituksia. tuurikuntokortit osallistuivat Ateenan matkan ja kulttuurisetelien arvontaan. Syyskuun alussa tulevat uudet kulttuurikuntokortit jakoon. Uudet kortit palautetaan nyt alkaneen kuntojakson päätteeksi vuoden 2010 toukokuussa. Kortit voidaan palauttaa Kulttuurikunnon kumppaniksi ryhtyneelle yhteisölle tai Yleisradioon osoitteeseen Kulttuurikunto, PL 44, 00024
Pisteitä kulttuurikuntokorttiin
Kulttuurikuntokorttia käytetään kulttuurikunnon seuraamiseen. Kuntoilijat merkitsevät korttiin päivittäisen kulttuurisuorituksensa. Jokaisesta vähintään puoli tuntia kestävästä kulttuurisuorituksesta saa yhden pisteen. Vuorokaudessa voi kuitenkin saada vain yhden
Uusi kausi ja uudet kortit
Edellinen Kulttuurikuntokausi on juuri päättynyt. Elokuun lopussa palautetut kult-
TIINA RAJALA
Kulttuurikuntokortti
Jo kolme kertaa viikossa puoli tuntia kulttuuria riittää ylläpitämään kulttuurikuntoa. Jos haluat kohottaa kuntoasi, kannattaa harrastaa lajeja, jotka nostavat sykettä.
Kokeile sinäkin jotain uutta!
Kulttuurikuntokortin avulla sinun on helppo seurata, saatko tarpeeksi kulttuuria ja onko harrastamasi kulttuuri tarpeeksi monipuolista.
1 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20 kuu 20
2
3
4
5
6
7
8
9
10 11
12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
Valitse symboleista kulttuurisuoritustasi vastaava kirjain ja merkitse se taulukkoon oikean päivän kohdalle.
A O
Arkkitehtuuri
D R
Design
E S
Elokuva
K Ta
Kirjallisuus Tanssi
Kt Te
Kuvataide
M Tv
Musiikki
Mu X
Museo
Ooppera
Radio
Sirkus
Teatteri
Televisio
Muu
Säännöt: Pisteen saa vähintään puolen tunnin suorituksesta. Vuorokaudessa voi ansaita enintään yhden pisteen. Työajalla tehtyjä suorituksia ei lasketa. Kulttuurin kuluttaminen ja sen tekeminen ovat yhtä arvokkaita suorituksia. Kulttuuriksi lasketaan niin oopperassa käyminen kuin iltasadun lukeminen tai tv-draaman katsominen; sinä päätät. Kokonaan tai osittain täytetty kortti voidaan postittaa kääntöpuolella mainittuun osoitteeseen 31.5.2010 mennessä.
kulttuurikunto.fi
6 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Tiinan tuumailuja
Ylikunnosta ei ole vaaraa
S
anottakoon kesäpäivistä heti alkuun, että kaikki haluavat kiittää kaikkia. Kesäpäivien jälkeen oli pakattava pillit pussiin niin vauhdikkaasti, että kiittely jäi puolitiehen. Yhteisohjelmien ohjaajia harmitti, ettei kaikkien kiitoksia huomattu laittaa kesäkuun Eläkeläinen-lehteen. Mukaan ehtivät vain juhlaohjelmien pääjehun, Aune Lindin ja minun kiitokseni. Kyse ei ole omahyväisyydestämme vaan pelkästä hosumisesta. Vielä kerran: kaikki kesäpäivien ohjelmatoimikunnan jäsenet, ohjelmien suunnittelijat ja opettajat lähettävät kiitoksensa kaikille kesäpäivien esiintyjille, nöyrästi mutta heistä ylpeyttä tuntien. Tässä lehdessä esitellään Kulttuurikunto-hanketta. Kesäpäivien yleisö sai nähdä, ettei järjestön kulttuurikunnosta tarvitse olla huolissaan. Esitykset olivat monipuolisia ja taidokkaita. Ohjelma kulki ammattimaisen sujuvasti. Silti kaikki oli itse tehtyä omin käsin, niin kuin historianäyttelyn upeat lakanatkin, monet niistä varsinaisia taideteoksia. Kuntoa kysyttiin sekä talkooporukalta että esiintyjiltä. Sitä löytyi, sillä jotkut kesäpäiväesiintyjät jaksoivat paviljongin harjoitusten ja ohjelmien lisäksi käydä esiintymässä vanhusten palvelutaloissa, Jyväskylän kävelykadulla ja sen päälle vielä tanssia.
Kulttuurikunto-hankkeeseen sisältyy muun muassa kulttuurikuntotesti. Luulen, että testin perusteella järjestön kulttuurikunto arvioitaisiin vähintään hyväksi, jos ei erinomaiseksi. Samassa kampanjassa kulttuurikuntoa kannustetaan joka tapauksessa pitämään yllä jatkuvan harjoittelun avulla. Kuntoa voi huoletta pyrkiä kohottamaankin, sillä kulttuuritohtorin mukaan sopivasti harjoitellen hyväkuntoisellakaan ei ole vaaraa joutua ylikuntoon. Kesäpäivien aikana kokoontunut Eläkeläiset ry:n 17. edustajakokous otti asiakseen huolehtia järjestön ja siinä toimivien eläkeläisten kulttuurikunnosta jatkossakin. Kokous hyväksyi kunto-ohjelmaksi Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa 2009-2012. Asiakirjassa sanotaan, että kulttuurin harrastaminen tukee terveyttä ja toiminatakykyä sekä parantaa elämänlaatua. Kaikilla on oikeus kulttuuriin, oikeus kulttuurikuntonsa kohottamiseen. Kulttuurikuntoilun pariin pitää päästä kaikilla alueilla. Siksi Liikettä ja kulttuuria -ohjelmassa käynnistetään heti tänä syksynä alue- ja paikallistapahtumien sarja. Tapahtumat voivat olla juhlia, konsertteja, toritapahtumia ja muita tempauksia. Näissä tapahtumissa nautitaan itse tehdystä kulttuurista ja omista ohjelmista, joita kelpaa alueilla näyttää muillekin. Liikun-
ta sopii kulttuurikuntoilun yhteyteen oikein hyvin. Tällainen toiminta vetää uusia jäseniä puoleensa ja oma kulttuurikunto pysyy yllä. Juhlimiseen on lisäksi hyvä syy, sillä vietämme järjestön 50-vuotisjuhlavuotta. Kulttuurikunnon kohottaminen sujuu parhaiten, kun tavoitteet on asetettu sopivan haastavasti. Seuraava tavoiteltava taso on valtakunnalliset kulttuuri- ja retkeilypäivät, jotka järjestetään vuonna 2011. Suuret joukkotapahtumat motivoivat monella tavalla. Niihin valmistautuessaan kulttuurikuntoilija tulee vaatineeksi itseltään enemmän ja saattaa haluta uuden ja monipuolisemman harjoitusohjelman. Syksyn kursseilla tarjotaan sekä fyysisen että kulttuurikunnon kohottajille välineitä ja hiukan ohjelmavariaatiotakin. Kulttuurikuntoharjoittelussa samat elementit voivat toistua yhä uudelleen, laulun sanat, tanssin askeleet ja siveltimen vedot. Harjoittelun seurauksena tutut ainekset kuitenkin muuttuvat. Ne kehittyvät ja saavuttavat korkeamman tason. Muoto muuttuu ja sisältö uudistuu. Vaikka kulttuurikunnon kohentamisessa ei ole kattoa, Liikettä ja kulttuuria -asiakirjassa viimeiseksi etapiksi on asetettu vuoden 2013 pidettävät valtakunnalliset kesäpäivät. Harjoittelusta tulee virkistävämpää ja
haastavampaa, kun erilaiset ihmiset harjoittelevat yhdessä. Opintokerhot ovat tällaiseen harjoitteluun oivallinen ympäristö. Kerhoille on tulossa uutta aineistoa ja ohjaajille koulutusta sekä kuluvan syksyn ja tulevan kevään aikana. Kulttuurikuntokampanjassa mainostetut kulttuurikuntopiirit ovat hyvä vinkki yhdistysten opintokerhoille. Yhdessä tekeminen vahvistaa luovuutta, auttaa tekemään uusia keksintöjä ja löytämään uusia ratkaisuja. Lopuksi vielä muistutus: aikuisopiskelijan viikkoa vietetään viikolla 41. Päätapahtuma on Helsingissä 6.-7-10. Viikon teemana on luovuus ja innovatiivisuus.
TIIN A RAJALA
Palautus 31.5.2010 mennessä. Palauttaneiden kesken arvotaan kulttuuripalkintoja! Kokeile sinäkin jotain uutta osoitteessa
1. luokan postimerkki
kulttuurikunto.fi
Kulttuurikunnon sivuilla voit testata kulttuurikuntosi, luoda oman kuntoilijaprofiilin, jakaa kokemuksia, hankkia menovinkkejä ja tehdä paljon muuta.
Kulttuurikunto PL 44
Lähettäjä: Osoite:
E-mail /puh.
Tule mukaan harrastamaan kulttuuria!
Kulttuurikuntokortti
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 7
Iloisia onkijoita Pikisaaressa
Oulun eläkeläiset viettivät aurinkoista ja lämmintä maanantaipäivää 20. heinäkuuta osallistumalla onkikilpailuun. Iloinen ja innokas joukko lähti Vaaskelasta Pikisaaren rantaan kokeilemaan onneaan. Kilpailuun osallistui neljätoista kilpailjaa ja kannustajia saman verran. Saalista tuli vaihtelevasti, toisille enemmän, toisille vähemmän. Kaikki kilpailijat palkittiin. Kilpailun päätteeksi emännät tarjosivat maukasta lohisoppaa sekä pannarikahvit. Tulokset: 1. Toimi Nissinen, 2. Olavi Peltoniemi, 3. Yrjö Dalh, 4. Erkki Savilaakso, 5 .Esko Tervo, 6. Pekka Siiviko, 7. Eeva Keränen, 8. Vilho Nevala, 9. Aino Vuoti, 10. Eija Tervo, 11. Tauno Sunila, 12. Eira Sunila, 13. Ilmari Raappana, 14. Toivo Hyvärinen. Toini Väyrynen
Oulun Eläkeläiset ry:n Eloisat-kuoro johtajanaan Ahti Sepp esiintyi juhlassa useaan kertaa.
Oulun Eläkeläiset ry:llä 600 juhlavierasta Hietasaaressa
Oulun Eläkeläiset ry vieti 50-vuotisjuhlaa 6.8.09 Hietasaaren tanssimajakalla noin kuudensatan juhlijan voimin. Sää suosi juhlaa. Oli aurinkoa ja lämmintä. Juhlan avauspuheessa yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Peltoniemi kosketteli 50-vuotista taivalta, johon sisältyy niin hyviä kuin vaikeampiakin vuosia. Samalla Peltoniemi kiiteli Oulun kaupungilta saatua tukea, joka on edesauttanut järjestön toiminnan kehittämisesmisessä. Tänään eläkeläisjärjestöillä on uudet haasteet. Meidän on pyrittävä tulemaan enemmän tarpeellisiksi. Tämä on pitkäjänteistä aikuisten ihmisten vapaaehtoisatyötä, johon tarvitaan voimakasta panosta kaikilta eläkeläisjärjestöiltä ja jäsenilä. Luotamme siihen, että niin paikallisella tasolla kuin valtakunnallisetikin olemme nousussa ja tulemme nousemaan kaikilla asteikoilla mitattuna, Peltoniemi sanoi. Oulun kaupunginjohtaja Sinikka Salo toi kaupungin terveiset juhlivalle järjestölle ja kuunteli väen toiveita. Yhdistyksillä ja seuroilla on suuri merkitys. Kaupunki ei voi tuottaa kaikkia palveluja yksin, vaan siinä tarvitaan myös yhdistysten omaa apua. Siinä kansan viisaus, jonka takana Salokin seisoo. Tarvitan entistä enemmiän toisista välittämistä, yhdessä tekemistä, yhteisistä asioista huolehtimista, tiimityötä. Kaupungin johtaja löysi myös ilonaiheita. Lääkäritilanne paranee, vammaispalvelut kehittyvät ja oma hoitokonsepti laajenee. Salo uskoo, että Oulussa on imua. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö kosketteli juhlapuheessaamonia eläkeläisille tärkeitä ajankohtaisia asioita. Kivistö tähdensi, että taloustaantumassa eivät pienituloiset eläkeläiset saa joutua maksumiehiksi vaan heidän toimeentulonsa turvataan ja suurituloisten verohuojennukset perutaan kuntien auttamiseksi. Kivistö loi läpileikkauksen myös eläkejärjestelmän kehitykseen Suomessa ja toi esille sen nurjat puolet viimeisten vuosikymmenten aikana. Eläkejärjestelmämme toistaakin yhä selvemmin työelämän aikana syntyneitä tuloeroja. Samalla Kivistö kiitti Oulun Eläkeläiset ry:tä arvokkaasta työsä ja demokratiaa vahvisavast kansalaistoiminnasta. Kansanedustaja Unto Valpas toi terveiset ja onnittelut juhlivalle järjestölle. Hän totesi, että järjestö on malliesimerkki siitä, miten ajetaan eläkeläisen etuja ja toimitaan aktiivisesti. Samalla Valpas kosketteli eläkeläisväestön asemaa tämän päivän Suomess ja tulevaisuden näkymiä, jotka eivät kaikiltaosin lupaile hyvää. Lamalaskua ei saa maksattaa pienituloisilla eläkeäisillä, vaan heidän toimeentulonsa on turvattava. Yhdesä voimme vaikuttaa. Juhlassa esiintyi lauluryhmä "Eloisat" Ahti Seppin johtamana. Neljän viulun ja pianon koskettavan kaunis esitys. Juhlarunon esitti Raili Tuovila loistavalla tavalla ja Tuomo Pasanen lauloi Eija Kinnusen säestyksellä niin, että kukaan ei jäänyt kylmäksi. Järjestön ansiomerkit jakoivat Eila Leinonen ja Toini Väyrynen kukkien kera. Juhlaohjelmam lopuksi orkesteri, kuoro ja juhlayleisö esittävät yhteisesti Juhlamarssin. Tilaisuus päättyi lavatansseihin. Oulun Eläkeläise ry kiittää kaikkia mukanaolijoita onnistuneesta juhlasta: lähdemmetoiveikkaina seuraaville vuosikymmenille. OLAVI PELTONIEMI Kuvat: TAPANI SILLANPÄÄ/ KANSAN TAHTO
Kivaa oli myös Lauritsalassa
Lauritsalan onkimista harrastava ydin joukko järjesti ystävineen "Avoimet" onkikilpailut Lamposaaren luonnonkauniissa maisemissa tiistaina 25. elokuuta. Paikalle oli saapunut noin 20 harrastajaa,sekä ystävämme vapaapäivää viettävä lossin kuljettaja. Kala söi enimmäkseen hyvin, kuten tuloksistakin näkee. Lauritsalan Eläkeläisten mestariksi onki Martta Huuskonen,toiseksi Armi Kohonen ja kolmanneksi Raimo Kärmeniemi.
Tulokset
Naiset: 1) Salli Härkönen 4 565 g, 2) Maria Ohvo 3 478 g, 3) Vuokko Sirkiä 1 317g, 4)Martta Huuskonen 1 300 g, 5) Armi Kohonen 893 g. Miehet: 1) Markku Korttela 4 966 g, 2) Yrjö Ohvo 4 193 g, 3) Kyösti Härkönen 4 164 g, 4) Jorma Luukka 3 132 g, 5) Pertti Montonen 2 877g, 6) Esko Kiukas 2 781g, 7) Martti Nylund 1 803g, 8) Eero Taipale 1 191g, 9) Hannu Kakko 1 004 g, 10) Raimo Kärmeniemi 577 g, 11) Aulis Salin 400 g, 12) Seppo Summanen 345 g. Seppo Summanen
Juhlayhleisö, omat jäsenet ja vieraat täyttivät Oulun Eläkeläisten 50-vuotisjuhlassa Hietasaaren tanssilavan ääriään myöten.
8 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Muistoja Jyväskylästä
K
esäkuun 1517.2009 oli Jyväskylässä iloista porukkaa, kun Eläkeläiset ry:n jäsenet kokoontuivat Kesäpäiville ja 50-vuotisjuhlaan. Osa porukasta oli myös Eläkeläiset ry:n edustajakokoukseen osallistuvia, jotka luotsasivat "eläkeläislaivaamme" tuleville vuosille valitsemalla henkilöt järjestömme johtoon ja viitoittivat toimintaamme jäsenten lähettämien tavoitteiden mukaisesti. Minulle varsinkin Kalevi Kivistön valinta järjestömme puheenjohtajaksi, oli iloinen asia. Olen ihaillut hänen toimintaansa jo, kun hän oli puolueen puheenjohtajana. Hänen rauhallinen ja harkitseva esitystyylinsä tuo semmoista luottamusta ja turvallisuuden tunnetta, uskon, että meillä on hyvä puheenjohtaja vielä monia vuosia. Toivotan hänelle pitkää ikää ja terveyttä ja tietenkin paljon onnea tehtävässään . Uskon, että koko Malmin Eläkeläisporukka yhtyy onnitteluihin. Myös me Malmin Eläkeläiset osallistuimme Jyväskylän juhliin ja kaksi jäsentämme oli myös edustajakokouksessa. Itse olin ensimmäistä, mutta en varmasti viimeistä kertaa, jos vaan ikää ja terveyttä riittää. Kokemus näin ensikertalaiselle oli mahtava. Bussi Malmilta kuljetti porukkaa Jyväskylään ja takaisin. Kuuleman mukaan bussissa oli iloinen meno päällä mennen tullen. Itse en päässyt nauttimaan siitä, koska osallistuin Jyväskylän tapahtumiin Keuruulta käsin. Maanantaina tapahtumatorilla sai nauttia hyvästä
Malmin Eläkeläiset ry:n voimistelijoita Jyväskylän Paviljongissa harjoitusten tauolla. ohjelmasta ja tavata tuttuja. Iltapäivällä alkoivat ohjelmaharjoitukset. Malmilta oli mukana kansantanssiryhmä ja voimistelijat, johon minäkin osallistuin. Täytyy vaan ihmetellä sitä ammattitaitoa, millä ohjaajat saivat ympäri Suomea tulleet ryhmät hiottua yhteen kahden päivän harjoitusten aikana. Lopputuloshan oli todella mahtava. Keskiviikkona yleisö sai nauttia hyvästä ohjelmasta. Kuorojen ja muiden esittämät ohjelmanumerot olivat todella mahtavia. Näin iso eläkeläisporukka, yli miljoona eläkeläistä Suomessa, saa paljon aikaan, jos vaan yhteistä tahtoa riittää. Miten saada yhteisiä esityksiä ja tavoitteita vietyä maan hallitukselle ja muille päättäjille, on kysymys, johon tulisi paneutua oikein yhteisin voimin. Suomi järjestöjen luvattu maa on pirstaloitunut myös eläkeläisissä moneen eri järjestöön. Eläkeläisten etujärjestöllä EETULLA taitaisi olla paljon tekemistä, että yhteiset hyvät tavoitteet vähäosaisten eläkeläisten hyväksi saataisiin toteutettua. Joukkovoimasta tuli mieleen, kun järjestösihteeri Anu Mäki tiistaisen yhteisharjoitusten välissä käytti voimakassanaisen saarnan meidän käyttämästä "vääränlaises-
ta" joukkovoimasta. Hän moitti meitä siitä, että olemme rikkoneet tuhansia kiloja painavan palo-oven, aiheuttaen tapaturman vaaran ja kalliin laskun järjestöllemme. Moni läsnäolija pahoitti siitä "saarnasta" mielensä. Tiistai-iltana asiasta kävi melkoinen polemiikki. Itsekin raskaita pankkiholvinovia työelämässäni tehneenä rupesin miettimään, miten on mahdollista, että tämmöiset eläkeläiset voi saada moista aikaan, vaikka meidän meillä joukkovoimaa onkin. Niinpä keskiviikkoaamuna kysyin järjestyshenkilöltä, miten sen oven rikkomisen laita oikein on. Hän kertoi, että se on ollut jo ennen meidän tuloa rikki ja siitä on ollut vaaraa, että se voi kaatua ihmisten päälle. Myös työsuojelusta jotakin tietävänä voin sanoa, että kyllä tässä tapauksessa vastuu on kiinteistöllä, eikä "vaivaisilla vanhuksilla". Siitä kulku olisi pitänyt estää paremmalla tavalla, kuin paperilapul-
le kirjoitetulla varoituksella. Ehkä Anu Mäki on ystävällinen ja kertoo meille tarkemman version tapahtumasta. Sallittaneen vielä pieni loppukevennys ihanista juhlista Jyväskylässä. Siellähän sataa tihuutti melkein koko juhlan ajan. Niinpä hotellin aulassa eräs ihana naishenkilö tuli luokseni ja valitteli, että ei ollut sadeasua mukana. Hän oli käynyt hotellin vastaanottovirkailijalta tiedustelemassa, että onko teillä myytävänä sadeasuja. Virkailija oli kehottanut häntä menemään automaatille. No hän kävi, mutta sanoi, että ei siellä ollut kuin semmoisia suojavälineitä, joita ei enää tässä iässä tarvita. Niinpä me lähdettiin kohti Paviljonkia ilman suojia.
Pertti Korhonen Tiedottaja Malmin Eläkeläiset ry.
Paviljongin palo-ovi
Paviljongissa harjoittelevalle joukolle osoitettiin kulkureitit B2 -halliin ja pukeutumistilaan lippuliinoin. Ensivaiheessa käyttökiellossa olleeseen B2 -hallin palo-oveen oli kiinnitetty kauttakulkukielto. Toisessa vaiheessa tätä kieltoa tehostettiin kauttakulkua estävillä lippuliinoilla. Kolmannessa vaiheessa kauttakulkua estämään laitettiin mellakka-aidat. Ensimmäinen, toinen ja kolmas vaihe mahtuivat muutaman tunnin aikaraamiin. Näiden tuntien aikana oven väliin oli työnnetty puukiiloja. Kaikki nämä esteet ohitettiin, jopa siirrettiin syrjään. Jäljet johtivat vääjäämättä sylttytehtaalle, noissa tiloissa kun ei liikuskellut muita kuin esiintyjiämme. Tässä kohtaa Paviljongin yhteyshenkilö välitti tiedon turvariskistä minulle ja antoi ymmärtää, että oven rikkoutuminen oli osallistujiemme syytä. Myös korvausvelvollisuutta vilautettiin. Neljännessä vaiheessa ei auttanut enää muu kuin asettaa vaarallisen oven kummallekin puolelle järjestysmiehet kulkua estämään, pitämästäni tiukkasanaisesta puhuttelusta huolimatta. Vaara oli todellinen ovi on noin kolmen tonnin painoinen. Olen pahoillani niiden "viattomien" puolesta, jotka kulkivat sieltä mistä pitikin ja joutuivat ryöpytykseni kohteeksi. Joidenkin korvien toivon kyllä vieläkin lievästi punoittavan, niin mistään piittaamatonta tuo käytös oli. Anu Mäki, järjestösihteeri
Teokratiaa!
N
Kansantanssiryhmille
Läheisyys luo lämpöä lämpö ystävyyttä ja ystävyys yhdessä tekemisen riemua. Siispä tässä tahdonkin teitä sydämellisesti kiittää ja toivon, että innostusta jatkossakin riittää! Ilolla ja hyvällä ololla Jyväskylän juhlia muistellen Sinikka
äyttää siltä, että teokratia eli uskontovalta on ottamassa niskalenkin sanan- ja kuvanvapaudesta maailmanlaajuisesti. Hämmästyttävää on ollut lukea lehdistä, kuinka uskonnonpelossa voimakastahtoinen, tanskalainen ohjaaja Lars von Trierkin on joutunut poistamaan kohtauksia elokuvastaan Antikristus, jossa mm. näytetään naisen sukuelinten silpomista. Kaiken karvaisissa jännäreissä, jopa lapsille kohdennetuissa filmeissä, saa näyttää ihmisten silpomista moottorisahoilla, kirveillä ja muilla värkeillä, muttei todellisuudessa (islaminuskoisilla alueilla) tapahtuvaa naisten sukuelinten tärvelemistä! Käsittämätöntä, kuinka ohjaaja joutuu poistamaan elokuvasta kohtauksia, jotta jotkut valtiot sallisivat filmin esityksen maassaan. Häpeän tunnustaa olevani 2000-luvun eurooppalainen, koska kyseisestä filmistä leikataan myös otoksia, jotta se voitaisiin "katolisena" esittää Etelä-Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Martti Vaattovaara
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 9
Kuulumisia Forssasta ja terveisiä Reijo Elovirralle
Forssan Eläkeläiset ry:n toiminta on pyörinyt vilkkaana, vaikka yhdistys ei ole juuri palstatilaa lehdestämme käyttänytkään. Osittain se johtuu tietenkin saamattomuudesta, mutta hyvin usein on niin, että käytännön toimintaa yhdistyksissä hoitelee suhteellisen pieni porukka, jolta eikaa ei vaan yksinkertaisesti riitä enempään kuin mitä jo tekevät. Sairastumiset ja sellaiset saattavat lisäksi sekoittaa porukan työskentelyä huomattavastikin. Usein on vielä niin, että esimerkiksi puheenjohtajat ja sihteerit ovat kiinni muissakin luottamustoimissa, kunnallisissa ja vielä ay-liikkeenkin tehtävissä. Heidän rinnalleen toivoisi ehdottomasti aktiivista ja toimivaa ryhmää, kuten Haukiputaan Reijo kaiken kaikkiaan toimineet kiitettävän aktiivisesti. Paljon on tehty vierailuja muihin osastoihin, käyty teatteri- ja muilla retkeillä. On tutustuttu hoivakotien toimintaan ja järjestetty luentoja ikäihmisten asioista. Järjestöjentalolla on pidetty isot syys- ja kevätjuhlat, äitien ja isänpäivät, joulujuhlat jne. Uutena yrityksenä on viime syksystä lähtien ollut kaikkien eläkeläisjärjestöjen ja kaupungin liikuntatoimen järjestämät päivätanssit torstaisin Järjestöjentalolla. Väkeä on ollut kiitettävästi. Oman yhdistyksen lauluryhmä on kokoontunut viikottain Taisto Lintulan johdolla. Säestyksestä on vastannut Sakari Helsten. Samoin on kokoontunut tanhuryhmä Elmi Huuselan luotsaamana. Pelikerhon vetäjä on ollut Veikko Mäntylä. Forssan Eläkeläiset ry:n johtokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Unto Lundell, varapuheenjohtajana Väinö Lehtomaa, sihteerinä Veikko Mäntylä, taloudenhoitajana Olavi Rassi, matkavastaavana Antti Paunula. Erilaisten tapahtumien tarjoiluista on emäntänä vastannut Anneli Pyykkö. Muut johtokunnan jäsenet ovat Heimo Mattila, Hilkka Toivonen, Sisko Poikkipuoli ja Viljo Tuomola. Varajäseniä ovat Elmi Huusela, Eino Laakso, Aili Aaltonen, Anja Sippo ja Hilkka Hakola. Kaunis kiitos teille kaikille, jotka vastuuta kannatte. Sisko Poikkipuoli
Emäntä Anneli Pyykkö (vas.) kaatelee kahvia. Pöydän ääressä Arvo Toivola ja Hilkka Toivonen, taustalla puheenjohtaja Unto Lundell ja sihteeri Veikko Mäntylä. Elovirta helmikuun lehdessä kirjoitti. Kannattaa lukuea hänen mielipiteensä tarkkaan, siinä on täyttä asiaa joka sana. Forssan Eläkeläiset ovat
"Suuri rakennemuutos" tappio työläisurheilulle
T
UL:n entinen 1. varapuheenjohtaja Osmo Hekkala tähdensi Eläkeläinen -lehdessä 4/09 liikunnan merkitystä eläkeläisille ja työväenaatetta sen ohessa. Hekkala on varmasti oikealla asialla. Muutamat hänen tietonsa Työväen Urheiluliiton asemasta tällä hetkellä eivät pidä paikkaansa. Sen vuoksi haluaisin kommentoida kirjoituksessa esitettyjä väitteitä.
Rakennemuutos vei vikaan
Hekkala viittaa1990-luvun puolivälissä Suomen urheilujärjestelmän rakennemuutokseen, jolloin perustettiin Suomen Liikunta ja Urheilu konkurssiin menneen porvarillisen keskusjärjestön SVUL:n tilalle. Hän pitää ratkaisua "yhä kohtuullisena, mutta ennen kaikkea
välttämättömänä". Miten sellaista ratkaisua voi pitää välttämättömänä, jossa koko Työväen Urheiluliiton korkeatasoinen kilpailu- ja huippu-urheilun järjestelmä tuhottiin? Ratkaisun seurauksena TUL:n valtionapu pudotettiin1994 entisestä 32 miljoonasta markasta 8 miljoonaan. Liiton ja sen piirien 104 työntekijästä jäi jäljelle 40. Kaikki 18 eri lajien valmentajaa irtisanottiin. Seuroille tärkeästä piiriportaasta irtisanottiin 22 työntekijää. TUL:n Urheiluopiston kansainvälisesti korkeatasoinen valmentajakoulutus jouduttiin lopettamaan. Tavallisena TUL:n rivijäsenenä tällaista ratkaisua on vaikea pitää välttämättömänä. Kenties hämmästyttävin väitteistä on, että kaiken "takana oli TUL:n itsenäisyyden säilyttäminen", kuten
Hekkala toteaa. Eihän TUL enää ohjaa omaa kilpailu- ja valmennustoimintaansa. Ne luovutettiin porvarillisten lajiliittojen tehtäviksi, kun liiton seurojen edellytettiin liittyvän niihin vastoin kaikkia TUL:n liittokokousten päätöksiä. Hekkalan mukaan seuroja ei viety SVUL:n erikoisliittoihin, "vaan muodostetaan yhteiset erikoisliitot, jotka irtautuvat SVUL:stä". Missähän nämä yhteiset erikoisliitot ovat? Kautta aikojen on ollut tiedossa, että porvarilliset urheilun lajiliitot ovat olleet kokoomuslaisten urheilujohtajien talutusnuorassa. Johtopaikoille ei ole päästetty edes maalaisliiton/keskustan edustajia paria kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. Mitään huomattavaa muutosta ei ole ollut näkyvissä.
Hurja harrastuksen pudotus
"TUL:n seurat ohjaavat edelleen lukuisia nuoria ja lapsia urheilun ja liikunnan pariin", sanoo Hekkala. Se on hyvä asia. Mutta valitettavasti "suuri rakennemuutos" on vaikuttanut liiton seurojen toiminnan huomattavaan alasajoon. Jo viime vuonna TUL-lehden entinen päätoimittaja Pekka Hurme säväytti kertomalla Someron Voiman juhlassa, että liiton yleisurheiluseurojen määrä oli kutistunut rakennemuutoksessa puoleen entisestä. Tarkistutin sen tilasoista ja tieto piti paikkansa. Ennen muutosta TUL:n kirjoissa oli 392 yleisurheiluseuraa. Vuonna 2007 "yhteisen" lajiliiton tilastoista löytyi vain 165 TUL:n seuraa. Sama valitettava muutos on tapahtunut myös muissa
lajeissa. Osmo Hekkalan omassa lajissa, painissa, ei TUL:n entisistä asemista ole kuin muisto jäljellä Nimenomaan Vasemmistoliiton kannattajat hävisivät, sanoo Pekka Hurme nyt, kun kerron hänelle Osmo Hekkalan kannanotoista. Sosialidemokraatitkin ovat hävinneet, totta kai, mutta heidän tilanteensa oli erilainen. SDP:n jäseniä oli paljon myös porvariseuroissa ja osaltaan sen vuoksi demarit olivat halunneet yhtenäistää kannattajiensa urheilutoiminnan porvarillisiin lajiliittoihin kuvitellen, että saisivat niistä yhteisiä. Vasemmistoliiton entiset kannattajat sen sijaan olivat tiukimmin TUL:n takana, muistuttaa Hurme. (Työläisurheilun eheytysneuvotteluissa aikanaan jo 1970luvulla jouduttiin toteamaan, että kansandemokraatit olivat enemmistönä TUL:n
seuroissa.) Mutta Hurme muistuttaa tapahtuneen laajemmista vaikutuksista. Seurojen toiminnan hiipuessa työväenliikkeen vaikutuskanava nuorison keskuuteen on kaventunut, sanoo Hurme ja toteaa, että vaaleissa vasemmiston kannatuksen heikentymiseen nuorten keskuudessa voi olla osasyynä yhteyden katkeaminen urheilevaan nuorisoon. Jos kuvitellaan että työväenaatetta viedään nuorison keskuuteen yhteistyössä porvarillisten lajiliittojen ja niiden seuroissa toimivien kanssa, erehdytään varmasti. Taitaa olla niin Sakari Selin Lähteet: TUL:n toimintakertomukset, tilastot, SUL:n tilastot ja Seppo Hentilä: Suomen työläisurheilun historia, III osa.
Hyrynsalmella muistettiin pitkään toimineita
Hyrynsalmen Eläkeläiset ry:n kevätjuhlassa muistettiin osaston jäseniä, jotka ovat toimineet vähintään 10 vuotta erilaisissa tehtävissä yhdistyksessä. Kuvassa ovat vasemmalta Taimi Turunen, Nanni Juntunen, Meeri Romppainen, Elsa Junnikkala. Taustalla vasemmalta Antti Oikarinen, Taisto Heikkinen, Veikko Mäkeläinen ja Jorma Seppänen. Martti Kyllönen
Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat vaativat arvojen muutosta
Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ovat huolissaan siitä vaihtoehdottomuudesta, joka hallitsee poliittista päätöksentekoa, totesi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton puheenjohtaja Raimo Lindberg Sosiaali- ja terveysturvan päivillä. Rovaniemelle kokoontuneet asiantuntijat nostivat sekä päivien puheenvuoroissa että yleisökeskusteluissa esille huolensa arvojen ja yhteiskunnallisen keskustelun kielen muutoksesta. Professori Anneli Pohjolan mukaan hyvinvointivaltion arvot on nykyisessä kielenkäytössä korvattu talouden arvoilla. Hyvinvointivaltiota ei enää edes mainita hallitusohjelmassa, mutta kilpailukyky mainitaan 38 kertaa, Pohjola totesi. Keskustelu hyvinvointivaltion kriisistä on vallankäytön väline. Rahat loppuvat aina, kun niitä pitäisi sijoittaa lisää sosiaali- ja terveyspalveluihin ja heikoimmassa asemassa olevien etuuksiin, Raimo Lindberg sanoi.
10 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Syksyn 2009 alustava kurssikalenteri
Kurssit Kuntorannassa
Liikettä ja kulttuuria ikäihmisten parissa + VANE (2 vrk) 7.-9.10.
Kurssilla perehdytään kesän edustajakokouksessa hyväksyttyyn Liikettä ja kulttuuria asiakirjaan sekä mietiskellään järjestön uusia ikääntymispoliittisia linjauksia. Vanhusneuvostojen jäsenille on osittain omaa ohjelmaa. Hinta: 142 (ph) / 163 (th) ILMOITTAUTUMINEN 15.9. MENNESSÄ ja Puumalainen, Muhannad Ismail, Raimo Kantanen ja Eva Rönkkö. Kurssi järjestetään Yhdessä-hankkeen kanssa. Hinta: 269 (ph)/ 308 (th) ILMOITTAUTUMINEN 21.9. MENNESSÄ tetään edelleen, arvioidaan ja suunnitellaan jatkoa. Kouluttajana on Pekka Isaksson. Hinta: 68 (ph)/77 (th) ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ
Poppia ikä kaikki -musiikkikurssi (4 vrk)26.-30.10.
Kurssi on tarkoitettu sekä soittajille että laulunohjaajille. Kurssilla käydään läpi suomalaisten ja ulkomaisten kevyen musiikin esittäjien tuotantoa, enimmäkseen poppia. Kurssia vetävät Sauli Malinen ja Pentti Ilmonen. Hinta: 269 (ph)/ 308 (th) ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ
Jatkokurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille (4 vrk) 23.-27.11
. Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistyksen johtokunnan jäsenille ja varajäsenille. Kurssilla perehdytään yhdistystoiminnan kehittämiseen, yhdistyslakiin ja kokouskäytäntöön. Kouluttajina ovat Martti Vaattovaara ja Anu Mäki. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 23.10. MENNESSÄ
Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät (4 vrk) 22.-26.10.
Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille tai matkavastaavina toimineille. Kurssilla keskitytään sekä matkavastaavien työn että yhdistysten matkojen ja retkien kehittämiseen. Kurssilla opettaa Anu Mäki. Hinta: 269 (ph)/ 308 (th) ILMOITTAUTUMINEN 18.9. MENNESSÄ
Ohjelmia juhliin ja tapahtumiin (4 vrk) 26.-30.10.
Kurssi on tarkoitettu näyttelijöille, lausujille ja muille esiintyjille. Kurssilla suunnitellaan esityksiä ja ohjelmia kerhoissa harjoiteltaviksi. Vetäjänä on Aune Lind. Hinta: 269 (ph)/ 308 (th) ILMOITTAUTUMINEN 26.9. MENNESSÄ
Jatkokurssi yhdistysten taloudenhoitajille (4 vrk) 23.-27.11.
Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistysten taloudenhoitajille. Kurssilla käsitellään yhdistyksen taloudenhoitoa ja kirjanpitoa. Ossi Viljakainen on opettamassa. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 23.10. MENNESSÄ Alustavaan kurssiohjelmaan voi vielä tulla muutoksia. Kurssien hinnat ovat samat kuin viime keväänä, pientä vaihtelua on kurssin ajankohdasta riippuen.
Liikuntakurssi myös erikoisryhmille, kuten miehille (4 vrk) 22.- 26.10.
Kurssi on tarkoitettu kaikille liikuntaryhmien ohjaajille. Kurssilla on ohjelmaa miehille ja naisille, sekä yhdessä että erikseen. Miehille tarjotaan esimerkiksi selkää vahvistavaa keppivoimistelua, naisille naisvoimistelua. Kaikki saavat kuntoilla ja rentoutua sekä kokeilla pehmeätä seniorijoogaa ja chi ball -harjoituksia. Kurssia vetävät Rai-
Kirjoittajat koolle (1 vrk) 26.-27.10.
Kurssi on tarkoitettu erityisesti vuoden 2008 elämäkertakirjoittajien seminaariin osallistuneille. Kirjoituksia työs-
KURSSITUKEA SYKSYN KURSSEILLE
Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea järjestön kurssitukea syksyn kursseille. Kurssituki kattaa puolet kurssimaksusta. Etusijalla ovat yhdistykset, joiden jäsenet eivät ole vuoteen päässeet kursseille. Tukea kannattaa tiedustella myös aluejärjestöstä. Tiedustelut: koulutussihteeri Tiina Rajala, puh. 040 5824319.
Alueelliset kurssit
Tasapainoista elämää vertaisohjaajakurssi (2 vrk) 30.9.-2.10.2009 Kisakeskus
Kurssi on tarkoitettu Tasapainoista elämää -hankkeessa koulutetuille vertaisohjaajille. Uudetkin ohjaajat ovat tervetulleita. Kurssi perehdyttää tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteluun ja sen ohjaamiseen. Ohjelmaan sisältyy myös Nia-tanssia, ChiBall-voimistelua sekä ulkoilua. Eevi Kaasinen opettaa. Kurssin hinta: 120 , täysihoito ILMOITTAUTUMINEN 7.9.2009 MENNESSÄ Kuvataide- ja askartelukurssi järjestetään marraskuun alussa Etelä-Suomessa. Kurssin teemana on muistelu. Kurssi on tarkoitettu eteläsuomalaisille yhdistyksille. Tietotekniikan kurssi järjestetään marraskuussa osittain Lahdessa, osittain Helsingissä. Tarkemmat tiedot syksyn lehdessä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen kanssa on suunniteltu järjestettäväksi yhdistystoiminnan kurssi. Alueellisista kursseista ilmoitetaan kevään aikana tarkemmin.
Kursseille ilmoittautuminen
Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulu-
tussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319.
Kurssituki
Eläkeläiset ry voi hakemuksesta myöntää kurssitukea kursseille osallistumiseksi. Tuki on tarkoitettu pienille ja vähävaraisille yhdistyksille. Etusijalla ovat ne yhdistykset, joille ei aiemmin ole tukea myönnetty. Yhdistyksiä kannustetaan myös selvittämään, onko aluejärjestöllä mahdollisuuksia osallistua kurssikustannuksiin.
korvataan matkakustannukset 20 euroa ylittävältä osalta. Alueellisille kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroon saakka.
Opintokerhoasiaa
Kansan Sivistystyön Liiton opintokerhosihteeri Tiina Huhtala on lupautunut yhdistysten avuksi opintokerhojen kehittämisessä. Tiinan voi kutsua yhdistykseen vetämään yhden opintokerhon kehittämispäivän syksyn aikana. Tiinan käynti on yhdistyksille maksuton. Asiasta voi sopia Tiinan kanssa puhelimitse: 050 5900 709 tai sähköpostitse: tiina.huhtala@ksl.fi
Kurssille osallistumisen peruutus
Jos kurssille ilmoittautunut joutuu peruuttamaan osallistumisensa, siitä pyydetään ilmoittamaan välittömästi Eläkeläiset ry:n toimistoon. Jos osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), joudumme perimään 20 euron peruutusmaksun.
Kurssilaisten matkakorvaukset
Kuntorannan kursseille osallistuville
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 11
TUULA-LIINA VARIS
Onneksi on digi
A
amukahvin ääressä ympyröin punaisella tussilla telkkariohjelmista ne, jotka haluan katsoa. Mies toisella puolella pöytää tekee omat lisäyksensä, jos tarpeen. Tänään ympyröityjä onkin paljon, peräti viisi. Useimpina päivinä on vähemmän. On päiviä, jolloin telkkarista ei meidän mielestämme tule ainuttakaan katsomisen arvoista ohjelmaa. Niitä on ollut useitakin kesäaikaan, kun kaikki kanavat lähettävät uusintoja uusintojen perään. Ohjelmien merkitseminen ei suinkaan tarkoita sitä, että aikoisimme illalla katsoa ne. Ei niitä merkitä katsottaviksi vaan tallennettaviksi. Ne voidaan katsoa päivien, viikkojen, jopa kuukausien päästä, milloin sattuu sopiva ilta ja sopiva mielentila. Joitakin ei lopulta katsota ollenkaan vaan ne poistetaan vähin äänin, yhdellä napinpainalluksella tallennustilaa viemästä. Onneksi tuli digitekniikka. Onneksi on tallentava digiboksi. Sen myötä on meidän telkkarikulttuurimme siirtynyt aivan toiselle aikakaudelle. Ja varmaan on monen muunkin.
Vain uutiset naulaavat meidät telkun ääreen määräajaksi. Jostain syystä kuuden uutisista on tullut ne tärkeimmät. Vaikka olen vanha uutistoimittaja, uutisfriikkiä minusta ei koskaan ole kehittynyt: yhdet uutiset illassa riittävät hyvin. Uutislähteenä tärkein on kuitenkin sanomalehti, jota mikään television uutislähetys ei monipuolisuudessa ja runsaudessa voi voittaa. Mies tosin haluaa katsoa kuuden uutisten lisäksi ainakin yhdet Maikkarin uutiset. Niillä on hänen mielestään merkittävää eroa. Mutta kuuden uutisiakaan ei ole pakko katsoa kuudelta; nekin voi ajastaa ja katsoa jossain sopivammassa kohdassa iltaa. Olen kaiken uuden teknologian suhteen oikein virsusuomalainen ja vastahankainen kehruujennyjen potkija. Kotini kynnyksen yli kaikki tekniikan ihmeet mikroaaltouunista tietokoneeseen on kannettu "vain minun kuolleen ruumiini yli". Minusta on äärimmäisen vastenmielistä opetella uusien koneiden käyttöä ja tankata niiden huonosti kirjoitettuja manuaaleja. Tietokoneen käyttäjänä kuulun juuri siihen rajoittuneeseen ihmislajiin, joka
käyttää koneensa mahdollisuuksia kuin "hakisi rekka-autolla kaupasta litran maitoa". Totta kai oli selvää, että inhosin ajatustakin uudesta monimutkaisesta tv-tekniikasta, vaikka se lupasi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Tunnustan: minä se en meillä ohjelmia ajasta ja tallenna, sen tekee teknologiaan suopeammin suhtautuva mies. Tosin minulla on epämukava tunne, että minunkin pitäisi opetella hallitsemaan laitteita, eihän koskaan tiedä, milloin taidolle tulee todellinen tarve. Tärkeintä uudesta tekniikasta koituvaa hyvää ei etukäteen kukaan ymmärtänyt edes luvata: että digitekniikka ja tallentava boksi vapauttaa ihmisen television orjuudesta. Ei tarvitse keskeyttää askareitaan, ei siirtää kaupassa käyntiä, ei luopua harrastusryhmästä, teatterissa käynnistä, iltakävelystä kaverin kanssa vain sen takia, että lempiohjelma sitoo töllöttimeen. Sarjakoukkuun voi jäädä hyvin omintunnoin, kun voi itse määrätä, milloin jakson katsoo. Suomalaisen tv-kansan elämäntyyli voisi muuttua radikaalisti, jos kaikki ymmär-
täisivät, mitä vapautta tallentava digiboksi merkitsee katsojalle. Oikein koukuttuneen katselijan kohdalla sitä voisi varmaan verrata huumekoukusta vapautumiseen. Meidän perheessä ei ole manailtu surkeita ohjelmailtoja sen koommin, kun tallentava digiboksi tuli taloon. Meillä on vain hyviä ja vielä parempia tv-iltoja. Totta kai: mehän olemme itse niiden ohjelmistot suunnitelleet.
Omakustannus 50100 euroa
Tukholma tarjoaa ikäihmisille hoitomatkoja aurinkoon
TUKHOLMA. Ruotsi kiemurtelee pahimman talouskriisin kourissa kahdeksaankymmeneen vuoteen. Tämän ovat saaneet tuntea kovimmin lapsiperheet ja eläkeläiset. Ruotsin eläkeläisjärjestö Pro on vaatinut hallitukselta tiukkasanaisesti kompensaatiota. Hallitus on antanut varovaisia lupauksia syksyn budjettiin. Tukholman alueella asuvilla eläkeläisillä on kuitenkin syytä pieneen iloon, sillä kaupunki tarjoaa ikäihmisille hoitomatkoja etelän aurinkoon. Ruotsin kuntien talous heijastelee valtion talouden ahdinkoa lukuun ottamatta Tukholman kaupunkia, joka ainoana Ruotsin kuntana pystyy tällä hetkellä tarjoamaan hoitomatkoja ikäihmisille. Kaupungin talous on niin hyvässä kunnossa, että se pystyy tarjoamaan pientä ilonaihetta kaupungin ikäihmisille syksyn sateiden tullessa Pohjolaan. Hoitomatkoja suunnitellaan perinteisiin aurinkomaihin kuten Espanjaan. Thaimaahan matkoja ei suunnitella. Meneillään olevassa tarjouskilpailussa vaadimme, että hoitomatkoja ulkomaille tarjoavat yritykset pystyvät tarjoamaan laadukasta hoitoa ruotsiksi. Verorahoilla maksettavan hoidon pitää täyttää hyvän hoidon vaatimukset. Tarjouskilpailussa mukana olevien yritysten on täytettävä joukko vaatimuksia, toteaa Tukholman vanhushallinnon osastopäällikkö Raili Karlsson. Karlsson kertoo, että hoitomatkat ovat ennen kaikkea niille ikäihmisille oli kaikkilla Ruotsissa. Talouden kiristyessä tätä mahdollisuutta ei ole ollut. Me olemme kuitenkin päättäneet, että myös allergioista kuten psoriaisesta kärsivät pääsevät hoitomatkalle. Molemmat hoitomatkat koskevat yksinomaan Suur-Tukholman alueella asuvia ikäihmisiä tai varhaiseläkkeellä olevia. Tällä hetkellä se ei koske muita ryhmiä. Ensimmäisten ikäihmisten uskotaan pääsevän lähtemään etelän lämpöön jo syksyllä,. Omakustannushinta on 50100 euroa. Hinta riippuu paikasta ja hoidon pituudesta. Olemme jo saaneet paljon kyselyjä matkoista, hinnasta ja siitä miten mukaan pääsee. Jokainen hakemus joka meille tulee, käsitellään nopeasti, että kenenkään ei tarvitse odottaa vastausta viikkokausia. Lääkärintodistus siitä, että lämpö on tärkeä tekijä henkilön terveyden kannalta, on välttämätön. Tarkoituksena on, että ainakin 1000 ikäihmistä pystyisi saamaan hoitomatkan kuluvan syksyn aikana. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin talvella järjestetään lisää matkoja. Ruotsalainen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö PRO suhtautuu myönteisesti Tukholman kaupungin tarjoukseeen hoitomatkoista, mutta arvostelee sitä, että vain Tukholmassa asuvat pääsevät hoitomatkojen pariin. PRO:n mielestä hoitomatkojen pitäisi kattaa koko maa, ei pelkästään pääkaupunkiseutua. MARIA PALO
Tukholman tarjoamat matkat on tarkoitettu ennen kaikkea reumaattisista kivuista kärsiville. joilla on reumaattisia kipuja. Reumaattisista kivuista kärsivät ikäihmiset eivät kärsi pelkästään fyysisistä kivuista, vaan heille sairaus iskee tuntuvasti myös eläkkeeseen. Kun verrataan Ruotsissa asuvia, reumaattisista kivuista kärsiviä ikäihmisiä muiden Pohjoismaiden samassa asemassa oleviin ikäihmisiin, niin Ruotsissa on tällä ryhmällä kaikkein suurimmat suurimmat omakustannukset sekä lääkkeistä ja hoidoista, Karlsson kertoo. Karlssonin mukaan on enemmän kuin kohtuullista, että juuri tämä ryhmä asetetaan etusijalle etelään suuntautuvissa hoitomatkoissa. Toisena ryhmänä on erilaisista allergioista kärsivät ikäihmiset. Vielä kymmenen vuotta sitten oli kaikilla psoriasista sairastavilla mahdollisuus päästä kerran vuodessa hoitomatkalle etelään. Niin
12 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Ekbal Saleh vannoo sananvapauden nimiin, mutta myöntää, ettei Allahista eikä emiiristä saa kirjoittaa rumasti
Kuwaitilainen naistoimittaja rakastaa työtään
Kun tulen tapaamaan toimittaja Ekbal Salehia hänen työpaikalleen, hän istuu jo odottamassa. Ekbal Saleh työskentelee kuwaitilaisessa Al Seyassah -sanomalehdessä. (Suomeksi lehden nimi olisi jotakuinkin "Poliittinen".) Al Seyassah on yksi paikallisista kuwaitilaisista lehdistä, maan toiseksi vanhin sanomalehti Lehden nimestä huolimatta meillä on kaikenlaisia aiheita, Ekbal Saleh kertoo. On kulttuuria, taloutta ja kaikkea muuta. Al Seyassah -lehdessä on vain 45 naistoimittajaa, jotka kaikki työskentelevät eri osastoilla. Saleh tekee töitä reportaasipuolella. Voiko naistoimittaja tehdä työtä samoin kuin mieskollega? Riippuu ihan persoonasta, itse menen mieluummin paikkoihin, joissa on naisia. Jos paikalla on pelkkiä miehiä, en tunne oloani kotoisaksi enkä halua sellaisille juttukeikoille. Elämme demokratiassa, saamme sanoa, mitä haluamme. Tässä näin, artikla 36 varmistaa sananvapauden ja sitten taas artiklassa 37 puhutaan lehdistön vapaudesta, Saleh sanoo ja nostaa esiin Kuwaitin perustuslain, kun epäilen lehdistön vapautta Kuwaitissa. Voimme kirjoittaa uskonnosta, mutta emme voi sanoa pahoja asioista Allahista, jumalasta, johon uskomme. Olemmehan islamilainen valtio, meidän tulee kunnioittaa uskontoamme eikä kajota Allahiin. Mutta vaikka hallituksessamme on paljon uskovaisia, meillä on kuitenkin sananvapaus. Voimme nostaa tämän lakikirjan ja vedota siihen, Saleh vakuuttelee hieman ristiriitaisesti. Ja saamme kyllä kertoa mielipiteemme Kuwaitin poliittisesta systeemistä, mutta emme emiiristä, hänen henkilöstään. Emiirihän on maamme vahvuus, ja meidän tulee kunnioittaa valtaapitäviä, heidän uhraustaan, Saleh ilmoittaa. Mutta miten vetää raja loukkauksen ja kriittisyyden väliin? Loukkaaminen on sitä, että sanoo ilkeitä sanoja ihmisistä. Jos olemme kriittisiä, voimme arvostella jonkun asennetta tai tapaa työskennellä, haluamme ehkä muutosta. Mutta meidän ei tarvitse loukata. Entä jos vaikka arabikirjailija kirjoittaa uskontoa vastaan sanotaan Salman Rushdie tyyliin mitä sitten? Vaietaanko hänet kuoliaaksi vai tuomitaan? Häntä voitaisiin haastatella lehdessämme, että saataisiin tietää, mitä hän todella tarkoittaa. On tärkeää, ettei tuomita väärin perustein, Saleh pohtii.
"Kiitos Jumalalle olen löytänyt objektiivisuuden"
Pidän työstäni todella paljon. Lehtityö oli minulle ensin harrastus. Varsinainen ensimmäinen työpaikkani oli talouslehdessä, siellä opin paljon tästä alasta toisilta toimittajilta. Olen etuoikeutettu, saanhan haastatella ketä vaan kiinnostavaa henkilöä. Ja kaikkiaan toimittajan työn hyvä puoli on se, että pysyy ajan tasalla. Moni ajattelee, että lehtityö sopii vain miehille, koska siinä pitää liikkua ja tavata monia ihmisiä. Mutta tämä työ sopii naisille mainiosti. Haluaisinkin alalle lisää naisia ja nuoria. Ekbal Saleh saa itse ehdottaa juttuaiheita. Reportaasiosastolla Salehin työnkuvaan kuuluu saman aiheen tai tapahtuman työstäminen monesta näkökulmasta. Maanantaina hän haastattelee vaikkapa psykologia, tiistaina islamin asiantuntijaa, keskiviikkona poliitikkoa ja niin edelleen. Kaikkien osapuolen näkemys täytyy välittää lukijoille, jotka sitten valitsevat puolensa. Vaikka Saleh työskentele reportaasipuolella, hän ei matkus-
Olen etuoikeutettu, saanhan haastatelle ketä tahansa kiinnostavaa ihmistä, toimittaja Ekbal Saleh sanoo. tele ulkomailla. Sekin on oma valinta, kiireinen nainen nimittäin opiskelee työnsä ohessa insinööriksi. Al Seyassah-lehti lähettää toimittajiaan kyllä ulkomaille, esimerkiksi Barack Obaman virkaanastujaisissa oli lehdellä edustus. Vaaratilanteita Ekbar Saleh ei ole työssään kohdannut. Kiitos jumalalle, hän sanookin. Itse asiassa mielestäni yksi vaarallisin asia journalistin työssä on se, että tulee liian kuuluisaksi. Siitä voi seurata kaikenlaisia ongelmia. Olen tyytyväinen, ettei minulla ole omaa kuvallista kolumnipalstaa, jossa olisi suora sähköpostiosoite. Minulla on juttujen perässä vain nimi. Journalistin täytyy olla ajan tasalla, rehellinen ja puolueeton. Uskon, että jokaisella lehdellä on oma objektiivisuutensa, neutraaliutensa. Ja Jumalan kiitos, minä olen löytänyt oman objektiivisuuteni, vaikka päätoimittaja voikin välillä olla eri mieltä, sanoo Ekbal Saleh ja puristaa perustuslakia rintaansa vasten. NIINA HAKALAHTI
Pikaista paranemista!
Ulla Lehtosen suosittu palsta kasvipuutarhan hoidosta ja kasvisruoista ei ilmesty tässä numerossa kirjoittajan sairauden vuoksi. Toivomme Ullalle pikaista paranemista ja jäämme odottamaan hänen hyviä ja herkullisi0a juttujaan.
Uusi vuosi Kuwaitissa
Vietin perheeni kanssa viime uuden vuoden Kuwaitissa. Olimme kyllä lomaja sukulointimatkalla; mieheni sisar perheineen asuu Kuwaitissa. Toimittajana on kiinnostavassa ympäristössä kuitenkin vaikea olla "vain lomalla". Niinpä tapasin paikallisia toimittajia sekä yhden kirjailijakollegan. Uuden digitaalisen nauhurinkin hankin haastatteluja varten kuwaitilaisesta kodintekniikkaliikkeestä. Muutamien Kuwaitissa vietettyjen päivien aikana ehdin huomata, että paikalliset ihmiset ottavat erämaasta irti saman kuin suomalaiset Lapista. Erämaaretki tarjosi niin mönkijäajelua, ratsastusta kuin Playstationin pelaamista teltassa hiekan keskellä! Poikani murtunutta sormea kipsauttaessa totesin myös paikallisen sairaanhoidon tason erittäin hyväksi ja kalliiksi. (Sormi murtui uudenvuoden yönä, kun serkuksilla oli niin hauskat leikit.) Ekbal Salehin haastattelu on siis yksi Kuwaitin matkan tuloksena syntyneistä jutuista.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 13
Runopysäkki
Tuntuu
Ajatukset täyttävät minut Analysoin tunnetta sisälläni Voin tuntea muutoksen Se on hiipinyt minuun hiljalleen, varovasti melkein salaa Onko jokin muuttunut? Olosuhteet, ympäristö, ihminen Jokin kumminkin Uskonko siihen itse? en tiedä, en tunnusta Lähestyn tunnetta hiljaa empien ehkä Tunne lähestyy minua hiljaa, houkutellen Paljastuuko se? On tunnusteltava kohtaloa Antaako se minulle vastauksen? ehkä tai ei Otan sen kuitenkin vastaan epäröiden Uskallusta se vaatii Ehkä rohkeuteni riittää vaikka pelottaa Haluan tuntea muutoksen Se vapauttaa minut Olen ansainnut sen Nimimerkki Meren muija
Kesän jälkeen
Kesän jälkeen värijuhlaan syksy meidät kietoo. Värejänsä luontoäiti puiden lehtiin tuhlaa. Punaisena, keltaisena metsän reuna loistaa. Myrskytuuli iloisena puiden lehdet ottaa. Kesän kuuma aurinko piilopaikan etsii. Esiin tulee kolostaan, kun kevät jälleen etii. Puut aivan lehdettömät talveen varautuvat. Ensilumen pehmeän oksillensa saavat. Inkeri Myllymäki Haukipudas
Keppana
Kun ruokakauppaan tuli keskiolut se on määrännyt monen miehen ja naisen polut kaupat houkuttavat olut tarjouksilla kansaa me ei huomata siinä terveysansaa saunan jälkeen maistuu huurteinen tai kaksi jos kolme menee se on maksi sitä kun vuosia päivittäin lipittää kasvot turpoaa, jalka huonosti kipittää se käy munuaiseen, maksaan, lonkkaan ja talous menee taatusti konkkaan jos pullo on joka päivä huulilla olo hutera, ei syy ole tuulilla entäs kaljamaha uma ja terveydelle paha jos viina on viisasten juoma onko keppanan juoja tyhmempi luojanluoma. Lea Nieminen Anjalankoski
Niiaten edessäsi elämä
Hidasta kankeutta aamuisin ahdistusta öisin kolotusta päivisin kuinka unohtaisin liikaa muistaisin kiittää sinua elämä sinisinä jokina kiemurtavat suonet käsissä maksaläikät katsovat avuttomin silmin yhä lisääntyen niiata edessäsi elämä olleen elämän ikävän ja ilon näkee käden ojennuksen päähän tämäkin on pysymistä kiinni elämässä meillä kaikilla. Helmi Mutanen Polvijärvi
Me
Saavuimme yksitellen, tulimme perillä ryhmäksi. Tuomamme lämmön palaset, synnyttivät meille yhteisen auringon. Lähennyimme tosiamme, raastoimme ennakkoluulojamme, voimistimme turvallisuuttamme, passiivisuutta pois raivaten Sosiaalistuimme pikkuyhteisöksi, tuntien toistemme lämmön, tämän lämmön, haluamme jakaa kanssanne. Siinä elämän riemua ja voimaa. Einö Pör Helsinki
Sataa kaatamalla. Jumalalla on liikaa sangossaan. Pihan lehmuksen tyveen rusakko nojaa surkeana. Minne tästä nyt loikkisi? Onhan tätä aikaa, ja ruoka kasvaa. Riitta Suhonen Helsinki
Syksy on mielentila
H
ämmästyin, kun kuulin elokuun puolivälissä jonkun puhuvan alkaneesta syksystä. Vuodenajat ovat pitkälti mielentiloja. Yhden syksy alkaa elokuussa, toisen lokakuussa. Sama koskee kai yleensäkin elämään asennoitumista. Yhden lasi on puoliksi tyhjä, toisen puoliksi täysi, kuten vanha sanonta kiteyttää. Helmi Mutasen runo Niiaten edessäsi elämä päätyy pohdiskeluissaan siihen, että elämisen vaatimustason ei tarvitse olla suureellinen. Vaikka ikäännymme, olemme kankeita tai kärsimme kolotusta, silti olemme elossa, elämme. Runo muistuttaa muodoltaankin aamuyön tuntien haparoivia ja hajanaisia ajatuksia. Lyhyt säepituus korostaa tunnetta, että ajatuksia tulee ja menee, ja että ne saattavat jäädä hieman keskenkin. On hyvä, että runossa ei unohdeta myöskään konkretiaa. Kielikuva "sinisinä jokina kiemurtavat suonet" liittävät pohdiskelun ruumiillisuuteen. Runo on samalla nöyrä tunnustus elämän rajallisuudesta ja toisaalta ylistyslaulu elämälle, Nimimerkki Meren muijan Tuntuu-runo kuvaa hetkeä, jolloin on jonkin uuden oivalluksen äärellä, ihan lähellä sitä. Useinhan ihmiset haluaisivat elämäntilanteensa olevan toisenlainen kuin se on, mutta silti vastustavat muutosta loppuun saakka. Ja toisaalta, kuten Meren muija runossaan kirjoittaa (" voin tuntea muutoksen/Se on hiipinyt minuun/ hiljalleen, varovasti/ melkein salaa"), emme aina huomaa omaa muutostamme, olemme sille sokeita. Tuntuu-runon rakenne toimii. Muutoksesta, jonka kynnyksellä ollaan, puhutaan tunnustellen, varovasti aihetta lähestyen. Viimeinen säe päättää runon hienosti, juhlallisestikin. Säkeen voisi erottaa yhdellä tyhjällä rivillä, jotta se saisi vielä enem-
män painoarvoa. Verbi "analysoida" on ehkä turhan psykologinen termi herkkävireiseen runoon. Sen voisi korvata vaikkapa verbillä "tunnustella". Kannattaa kiinnittää myös huomiota siihen, että ei turhaan käytä runossa isoja alkukirjaimia, jotka vain tuntuvat katkaisevan säkeen. Mutta kaikkiaan Tuntuu on oikein hieno runo tilanteesta, jossa ollaan uuden kynnyksellä.
usein synkkänä. Inkeri Myllymäen runossa näkökulma onkin positiivinen. Itse asiassa runo Kesän jälkeen on tavallaan oodi kaikille vuodenajoille, jotka ovat yhtä tervetulleita.
Hyväntuulisuutta
Eino Pörin runo Me ei varsinaisesti kerro, mistä "me-tilanteesta" on kyse, mutta monissa ryhmissä mukana olleena tunnistan runosta kauniin ryhmäkokemuksen. On aika hieno tunne, kun toisilleen vieraat ihmiset alkavat ryhmäytyä. Jo viikon mittaisilla kesäkursseillakin syntyy usein niin voimakas ryhmäenergia, että se säteilee vielä kuukausien päähän. Syksyhän on ryhmien kulta-aikaa. Monet kerhot ja harrastuspiirit alkavat kokoontua. Kirjailija Merete Mazzarella on sanonut, että kirjoittajan on hyvä koota ympärilleen pieni, ystävällinen katras. Eino Pörin runo kuvaa tätä tunnetta hyvin. Meren muijan runossa ehdotin "analysoida"-verbin tilalle toista. Eino Pörinkin runossa voisi miettiä sanaa "sosiaalistua". Se ei oikein istu tämän kauniin runon muuhun kieleen. Hieno runo ryhmästä Jo kaksi ensimmäistä säettä kiteyttävät ryhmän ihmeen: "Saavuimme yksitellen,/tulimme perillä ryhmäksi". Tällä palstalla monessa runossa on huumoria, ja jokaisessa runossa nyt julkaistavassa runossa on tiettyä valoa ja toiveikkuutta. En voi lakata korostamasta sitä, miten tärkeää tämä mielestäni on. Huumorintaju on suhteellisuudentajua, ja kuten näytelmäkirjailija Sirkku Peltola on sanonut: "Huumori elämänasenteena on perusedellytys. Näen sen toivonkipinänä ja polttoaineena. "
Kesää, keppanaa ja kesänjälkeistä elämää
Olut kuuluu monella kesäisiin saunailtoihin. Lea Niemisen runossa kuitenkin vähän varoitellaan liian tiuhasta käytöstä. Keppana on riimitetty runo, jossa onneksi huumori pehmentää "opetusta". Huumorilla viestin saa kyllä perille: " sitä kun vuosia päivittäin lipittää/kasvot turpoaa, jalka huonosti kipittää". Minusta tässä runossa olisi mainiot ainekset räppiin! Nyt ei muuta kuin hankkimaan jostain rap-musiikki-asiantuntija ja ei kun räppäämään! Riitta Suhosen kesärunossa on ihana näkökulma sateeseen. Runon elämänfilosofia kumpuaa "lasi on puoliksi täynnä"ajattelusta. Runossa on huumoria, "Jumalalla on liikaa sangossaan". Kaksi viimeistä säettä ovat itsessään kuin aforismi. Tunnelma on rauhallinen, hötkyilemätön, ei yritetä hallita tilannetta, vaan katsotaan, mitä hyvää vallitsevassa tilanteessa on. Inkeri Myllymäen runossa Kesän jälkeen tutkaillaan koko vuodenkiertoa. Riimitys toimii tasapainoisesti. Erityisen viehättävänä pidän kohtaa: "Myrskytuuli iloisena/puiden lehdet ottaa." Syksyn saapuminen ja lehtien putoaminen nähdään
Olen aiemminkin runopysäkillä siteerannut Juha Hurmeen ajatuksia. Kirjallisuuden ja teatterin monitoimimies Juha Hurme on puhunut hyväntuulisuudesta taiteilijan keskeisenä asenteena. "Silloinkin, kun olemme vakavimman äärellä, tarvitaan hyväntuulisuutta", on Juha todennut ja käyttänyt esimerkkinä Aleksis Kiveä. Aleksis Kivi kuoli teljettynä veljensä sikalaan, mutta hän ei vuodattanut omaa kurjuuttaan teoksissaan, vaan kirjoitti toiveikkaasti ja lämpimästi. Kaikissa nytkin julkaistavissa runoissa on mukana lämpö, toivo tai positiivinen vire. Tästä on hyvä lähteä kohti syksyä! Minusta nimittäin syksy on juuri nyt vasta alkamassa. Syksy tuo paitsi kuulaat aamut, myös monet uudet hienot ryhmät ja harrastukset. Jään odottelemaan postianne. Muistakaa liittää aina yhteystiedot mukaan. Tehdään tästä hyvä runosyksy!
Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
14 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Eläkepäivillä aikaa viikatesepän töille
Taonnalla viikatteen terään palautetaan luontainen jännitys ja pehmeys sekä korjataan mahdolliset kivenhakkaamat. Katkennut teräkin voidaan liittää yhteen takomalla, ja liitoksesta tulee jopa alkuperäistä rautaa lujempi. Sepäntöiden lisäksi nuoruuden päiviltä on säilynyt kiinnostus vanhoihin moottoripyöriin. Ratilaisen suunnitelmissa onkin jo hankitun pyörän kunnostaminen talvipuhteina.
Kyläpäivillä punamullan keittoa
Hitsaushommien ja koneiden korjaamisen lisäksi Timo Ratilainen taitaa perinteisen punamullankeittämisen. Viimeksi hän oli punamultakattila mukanaan Rasimäen kyläpäivässä. "Tälläiseen 50 litran erään käytän ruisjauhoja 4 kiloa, homeen- ja lahonsuojaksi rautavihtrilliä noin 2 kiloa, vernissaa 1,5 litraa sekä 6 kiloa punamultaa", hän luettelee. Ratilainen on rakentanut punamullan keittoastian metallisesta öljytynnyristä, joka on vuorattu ulkoapäin lämpövillalla. Eristeen ansiosta punamulta kiehuu tasaisemmin ja vähemmällä pilkkeellä. Rautavihtrilli sekoitetaan tynnyriin veden kuumentuessa. Erillisessä astiassa veteen sekoitettu ruisjauholiemi kaadetaan tynnyriin ennen veden kiehumista. "Huttua keitetään kaksi tuntia pienellä tulella, muuten huttu alkaa kuohua ja pohjaan palamisen estämiseksi keitosta on hämmennettävä puisella melalla pohjia myöten vähän väliä. Vernissa lisätään keittämisen lopuksi ja punamulta viimeisenä melalla sekoittaen." Keittämisen jälkeen maalin annetaan hautua puolisen tuntia, ja haudutuksen jälkeen se on valmis maalattavaksi. Ratilaisen mukaan punamultaan kannattaa lisätä suolaa säilymisen parantamiseksi, jos maalia ei käytetä heti seuraavina päivinä. Pidempää säilytystä varten käytetään formaliinia, joka sekoitetaan maalin jäähdyttyä seuraavana päivänä. Näin maali säilyy monta kuukautta.
Lienee aika yleistä, että useimmilla eläkepäiville siirtymässä olevilla on jonkinlaisia suunnitelmia luppopäivien varalle. Valtimon Rasimäellä 20 vuotta kyläsepän ammattia harjoittaneella Timo Ratilaisella on epätavallinen tavoite: mies aikoo eläkepäivillä viikatteiden takojaksi.
Eläkkeelle siirtymistä suunnitteleva Rasimäen kyläseppä Timo Ratilainen esitteli punamullankeittoa kyläpäivillä heinäkuun alussa. "Ensi talven suunnitelmissa on oikean ahjon hankinta. Eläkepäivillähän sitä joutaa viikatesepäksi", Ratilainen tuumaa. Hän kertoo käyneensä Juuassa kolmen kuukauden viikatesepänkurssin 20 vuotta sitten, ennen kyläpajatoiminnan aloittamista. "Muuten kurssi oli hyvä, mutta siellä oli aivan liian vähän taontaa, että sen perusteella olisi ollut valmis viikateseppä. Eläkepäivillä on aikaa harjaannuttaa taitoa", hän suunnittelee. karjalaiset. Timo Ratilainen kertoo perustaneensa kyläpajan aikanaan kotitilalleen, jonka isännäksi hän tuli 1984. Alkuun hän kasvatti tilalla lampaita, mutta myöhemmin kyläseppää ovat työllistäneet kiitettävästi maatalouskoneiden ja erilaisten rautarakenteiden, kuten terässavupiippujen hitsaukset. Alkuun pajalla korjattiin ja hitsattiin myös autoja. "Minun käsitys on, että viikatteita käytettäisiin paljon enemmän esimerkiksi kesämökkiläisten pihapiirien ja luonnonniittyjen hoidossa, jos kunnon viikatteitta olisi tarjolla. Ammattitaitoiset viikatesepät alkavat olla harvassa ja viikatehan tarvitsee kunnossa pysyäkseen sepityksen", Ratilainen tietää kokemuksesta.
Kyläpaja kotitilalle
Valtimon Rasimäki tunnetaan Suomen suurimpana siirtokarjalaiskylänä, jonka rakensivat ja asuttivat pääasiassa Suojärveltä tulleet
Punamultajauhe sekoitetaan maalikeitokseen viimeisenä keittämisen lopulla.
ILPO PAANANEN
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 15
Tulipa Myrskyluodon Maijan hautakin tutuksi
Lapinlahtelaiset tutustuivat Ahvenanamaahan ja Turkuun
Lapinlahden Eläkeläisten nelipäiväinen kesäretki suuntautui tällä kertaa saaristotien kautta Ahvenanmaalle. Matka alkoi aikaisin heinäkuisena maanantaina Lapinlahdelta 37 hengen joukolla. Iltapäivällä ehdittiin Vuosnaisiin, josta jatkettiin saaristolautalla Brändön saarella. Ehdimme vielä tehdä kahden tunnin opastetun kieroajelun. Kuulimme saaren historiasta ja tutustuimme nähtävyyksiin. Kirkkoon tutustuminen yhteydessä myös Myrskyluodon Maijan hauta tuli nähdyksi. Tiistaina ajoimme Torsholmaan, josta jatkoimme lautalla yli kaksi tuntia Hummelvikiin. Sieltä matka jatkui oppaan johdolla koko päivän rewtkellä Ahvenanmaan maaseudulla. tataso tuntui muuta Suomea korkeammalta, ja savon kielellekään ei oikein tahtonut tulla toimeen. Puhelinoperaattorikin oli paikallinen ja puheluhinnat EUtasoa.
Turkkusessa riitti tovi
Iltapäivällä laiva lähti kohti Turkua. Hyvin nukutun hotelliyön jälkeen lähdimme aamulla katsomaan kaupunkia. Yli puolenpäivän kestäneen kierroksen aikana kävimme Turun tuomiokirkossa, Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja Turun linnassa. Kotimatka alkoi iltapäivällä. Retki todettiin onnistuneeksi. Ahvenanmaa ja Turku tulivat vähän tutummiksi ja sääkin suosi matkaamme. Lapinlahdelle palattiin väsyneinä mutta mukavia matkamuistoja rikkaampina!
Savoa ei oikein ymmärretty
Kuulimme monipuolisen selostuksen Ahvenanmaan historiasta ja nykypäivästä. Tutustuimme muun muassa Bomarsundin linnoitukRetkeläiset kuuntelevat oppaan kertomusta Bomarsundin linnoituksesta. sen raunioihin, Kastelholman alueeseen, Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseoon ja Finströmin kirkkoon. Iltapäivällä majoituimme Maarianhaminaan, ja illalla oli halukkaillta mahdollisuus osallistua rannan ilmaisiin orkesteritansseihin. Keskiviikon aamupäivä oli varattu Maarianhaminan katseluun ja shoppailuun. Hin-
Leo Ruotsalainen
LIMPAN
Tummar och naturskydd
M
ed mitt onda knä börjar ett så enkelt jobb som att klippa gräsmattan vara en allt större utmaning. Redan efter en runda med gräsklipparen var jag tvungen att sitta en stund i mitt trädgårdsmöblemang av egen design, som jag kallar Rodolfo Robusto. Jag timrade det i fjol, när bakbenen ännu fungerade, av grova aspstockar, som jag året innan hade fällt på den egna tomten. Man har ju inte tummen mitt i handen, funderade jag och betraktade stolt min stora arbetarhänder som vilade framför mig på bordet. Skinnet var skrynkligt som gammalt pergament, men de fungerade ännu alldeles tillfredställande och tummarna satt där som de skulle. Tummarna ja, om inte aporna skulle ha haft tummar, skulle de aldrig ha gripit tag i stenen eller käppen och börjat använda dem som verktyg. Utvecklingen till människa och herre över naturen skulle aldrig ha börjat. Nåja, var det bra eller dåligt så började utvecklingen i alla fall utvecklas, och människan bearbeta naturen till att passa för sina egna syften. För en stadspojke som jag var naturen bergsknallarna mellan stenhusen, lindarna längs Espen och Bulevarden och gräsmattorna i parkerna. Bakom stadsgränsen fanns bara det där "landet", som inte rörde mig i ryggen. När man senare fick cykel, motorcykel och bil blev landsbygden och
naturen någonting man kunde susa igenom och beskåda litet , som tyskarna säger. "von oben". Först som infanterist i Dragsvik blev jag tvungen att ta närkontakt, med naturen. Det var för jävligt, tyckte jag, men med den kondition jag hade fått som springpojke och jobbare klarade jag det någorlunda Efter värnplikten jobbade jag på verkstadsgolvet, bodde i ett stenhus och körde nu och då genom den finska naturen med min motorcykel, men sedan gick det åt skogen. Jag blev gift med en flicka från landet Va började semestra hos hennes föräldrar på en sjöstrand i Suonenjoki, tälta med ungarna runt om i landet och tom. vandra i Lapplands fjäll. Egentligen trivdes jag med det. Jag byggde om en gammal Volkswagen-paketbil till husbil, som vi parkerade i naturen runt om i norden. Barnen växte och vår Kleinbuss blev för liten Jag sålde den till ett gott pris och började se mig om efter ett större projekt. Jag plöjde igenom söndagstidningens bilannonser, men hittade inga passliga paketbilar. Frugan började i sin tur bläddra igenom tidningen och skrek till: Det här vore någonting för oss. Skogstomt litet over sextio kilometer från Helsingfors och bara en mark per kvadratmetern. Vad gör man inte för husfridens skull, så
vi hoppade in i min gamla Austin och körde till Nummi kommun där tomten låg. Skogsbacken va lummig och vacker. Det var mössöron på björkarna, sipporna - både blåa och vita -. blommade, finken drillade och innan jag hann säga si eller så hade frugan köpt tomten av bonden som sålde den. Dit rök mina bilpengar och där började min kamp med naturen. Vi röjde buskagen, gallrade skogen, bröt upp stubbar och stenar, byggde vägen, grävde grund och brunn, byggde stugan och uthuset, drog in vatten och avlopp och, och... Allt detta började på slutet av sextitalet och fortsätter än i dag. Nu för tiden är det förstås mest underhållsarbete, men också det verkar vara alltför mycket för min ålder och kondis. Medan jag satt och funderade hade knät vilat upp sig så att det igen klarade några rundor ned gräsklipparen. Sedan satte jag mig igen och beskådade mitt livsverk, som verkade gott och som jag egentligen är stolt över, och som jag trivs med. Det är bara att jag inte mera vill orka kämpa mot naturen. Träden växer för stora, det växer mossa på taken, väggarna blir gröna, trädplantorna skjuter upp på de mest underliga ställen, gräset och ogräset växer så det susar om det. Till och med de vackra rosenbuskarna, som vi planterade för många år sedan, har börjat jävlas. De skjuter upp sina rotskott på de mest underliga ställen. Om vi inte kämpar emot dem
är väl kåken efter några år övervuxen av törnen som sagans prinsessan Törnros slott. Enligt EU:s direktiv skall naturen skyddas. De urbana gröna ömmar ju för minsta kräk i kärr och syra, men vem tusan skyddar oss gamla människor. Vi är förstås inte lika gulliga som citykaninerna, flygekorrarna och sälarna, men vi är i alla fall vackrare än skarvarna, som också de lever under EU:s beskydd Från den här sommarens pensionärskongress försenade jag mig, men lever jag till nästa skall jag göra en motion om åldringsskydd mot naturens angrepp. För övrigt är det nuvarande naturskyddet alldeles överdimensionerat Jag är nämligen övertygad om, att när världens sista människa har kastat sleven, kommer naturen att fortsätta i högönsklig välmåga.
16 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Filmihullu eläkeläinen Sodankylässä
Sodankylän elokuvajuhlat on sellainen brändituote, joka ei synny eliittipoliitikkojen kokouksilla tai julkilausumilla. Peter von Baghin, Timo Malmin ja Kaurismäen veljesten luotsaama festivaali on tuonut pohjoisen kaupungin näkyvästi maailmankartalle.
Kitinen aamuyöllä. Vasemmalla näkyy Sodankylän
Velipekka Makkonen tunnelmoi Sodankylän yössä, kesäkuu 2009. Kesäkuussa 2009 Sodankylään matkasi taas muutama tuhat filmihullua joka puolelta Suomea ja myös ulkomailta. Ulkomaalaisia ohjaaja- ja muita elokuvavieraita ei nykyisin enää tarvitse houkutella keskiyön aurinkoa ihailemaan. Sodankylä on käsite. Elokuvajuhlat vaativat ympärivuotista valmistelua, mutta varsinaisia palkattuja henkilöitä on vain kourallinen. Suuri osa festivaalityöstä tehdään vapaaehtoisvoimin tai aivan pientä korvausta vastaan. Mukana tässä joskus karnevaalia muistuttavassa hyörinnässä on sekä paljon nuoria filmihulluja että myös jokunen innokas eläkeläinen. Eläkeläis"hulluja" löytyy mm. Sodankylän elokuvateltan ja teatterin konehuoneesta ja festivaalin monista kirjoittavista toimittajista. Velipekka "VP" Makkosen jykevä ja persoonallinen hahmo on tuttu näky jokaiselle Sodankylän kävijälle. Makkonen on pitkän linjan elokuvakirjoittaja: arvostelija, esseisti ja suomentaja. Hänet tunnetaan erityisesti venäläisen, ranskalaisen ja italialaisen elokuvan tuntijana, mutta mies hallitsee von Baghin tavoin kyllä koko cinema-kentän. Tämä näkyy erityisesti Filmihullu-lehdessä, jonka toimituskuntaan hän kuuluu. Sodankylässä nähtiin myös Lauri Timosen lyhytelokuva, moderni Jeanne d´Arc (2009), jossa VP debytoi näyttelijänä luontevasti baarimikkona! Makkonen on ollut jo puoli vuosikymmentä eläkkeellä, mutta terävälle kynäilijälle, suomentajalle ja toimittajalle löytyy yhä paljon kysyntää. Toimettomuus ei uhkaa, päinvastoin. PS. Miten elokuva tuli elämääsi? Olet käsittääkseni ollut filmihullu jo reilut puoli vuosisataa? VP. Filmihulluus, jota kutsun mielelläni cinemaniaksi hiipi lähes salaa elämääni nuoruusvuosina. Se alkoi 1950-luvun jälkipuoliskolla sekä elokuvien katsomisen että niistä lukemisen kautta. Varsinaisesti hulluus pääsi irti tultuani Helsinkiin 1960 ja tutustuttuani suomalaisiin alan guruihin. Sen jälkeen se ei ole jättänyt minua. PS. Mikä vie miehen vuodesta toiseen napapiirin tuolle puolen, Sodankylän elokuvajuhlille? Entä mitkä filmit olivat vuoden 2009 suosikit Sodankylässä? VP. Festivaali tunnetaan siitä, että täällä on sekä hienot ohjelmavalinnat että varsinkin ainutlaatuinen ilmapiiri. Erikoista on myös mahdollisuus törmätä satunnaisesti maailman parhaisiin elokuvantekijöihin kadulla, tanssilavalla tai baarissa. Merkittävimmät elokuvakokemukseni olivat tänä vuonna venäläiskazakstanilaisen ohjaajan Sergei Dvortsevoin dokumenttielokuvat ja hänen toistaiseksi ainoa fiktionsa Tulpan. Vähän samoilla henkisillä horisonteilla liikkuu Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin uusi elokuvaessee Maan muisti. Molemmat säestetyt mykkäelokuvat, restauroitu versio Chaplinin Kultakuumeesta ja dokumenttielokuvan pioneerityö Nanook - pakkasen poika, olivat vaikuttavia katselmuksia ja kokemuksia. Nanook muuten asettaa kyseenalaiseksi koko dokumenttielokuvan käsitteen. PS. Olet itse aktiivi eläkeläinen, mutta missä jamassa noin yleensä on keskustelu eläkeasioista Suomessa? VP. Eläkeasiat on Suomessa hoidettu hyvin epätasaarvoisesti. Tämä johtuu siitä, että eläkkeen määrä riippuu työuran aikaisista tuloista, mihin vaikuttaa myös uran pituus. Se mahdollistaa tosi jättimäiset eläkkeet, vaikka ei olisi edes työnantajan kanssa erillistä eläkesopimusta Ja sitten ovat aivan nälkärajoille työntävät eläkkeet, jos ei ole onnistunut kovin paljon elämänsä aikana tekemään palkkatyötä. Tässä olisi tasausraudalla töitä. Suunnitelmat tähdännevät alimman eläkeikärajan nostamiseen. Jos se samalla merkitsee karttuman nousemista, hyvä juttu, mutta on lukuisia fyysisesti - myös henkisesti - vaativia ammatteja, joissa eläkeikää pitää pikemminkin laskea eläkkeen määrän laskematta. Nykyäänhän on ristiriitaista se, että vaikka teoriassa, juridisesti eläkeikä nousisi, käytännössä niin ei tapahdu. Hyvin helposti tullaan ehdottelemaan ihmisille eläkkeelle siirtymistä ollaan kuulemma tulppana nuorten työllistymiselle. Tätä tarkoittaa näitten irtisanomisjuttujen yhteydessä käytetty ilmaus "eläkejärjestelyt". PS. Sinulla on omaakin kokemusta asiasta? VP. Kun minulle tultiin ehdottamaan "eläkejärjestelyjä", vastasin, että pidän "järjestelyä" irtisanomisena. Se käynnisti neuvottelun, jos-
Sodankylän yössä on usein karnevaalitunnelmaa. N
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 17
Iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään kolmannen kerran
Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan ilmoitetut tapahtumat osallistuvat palkintojen arvontaan
V
n kuuluisan elokuvateltan kattoa. sa olin ehkä hieman lepsu. Loppujen lopuksi en voi valittaa, eläkkeeni on kohtuullinen työurani pituuden ja sivutoimien ansiosta. Eihän kuusikymppisillä yleensä ole työllistymismahdollisuuksia, jos ei ole aivan erityistaitoja. Nythän nuoremmatkin viruvat työttöminä pitkiä aikoja, kun työttömyysluvut nousevat kohta puoleen miljoonaan. Minulla on erityistaitoja ja -suhteita, mutta suurimmaksi osaksi pääsen käyttämään niitä ilmaiseksi. Ei se mitään, kun iloa riittää. PS. Miten "eläköitymisesi" on vaikuttanut filmihulluharrastuksiisi? Ja mitä muuta ehdit harrastaa nykyisin? VP. Eläköityminen palkkaorjuudesta on vilkastuttanut melkoisesti filmihulluuttani, vaikka palkkatyönikään ei asettanut sille vakavia esteitä, koska se liikkui samoilla alueilla. Nyt voin omistaa päiväni (ja iltani) täysin vaikka Filmihullu-lehdelle, jonka toimituskuntaan sain kunnian liittyä muutama vuosi sitten. Olin toki ollut sen vakituinen avustaja koko lehden neljänkymmenen ilmestymisvuoden ajan. Voin myös täydestä sydämestäni antautua tallennearkistolleni, jonka kartuttamiselle ainoastaan taloudellisten resurssien rajallisuus asettaa esteitä.
altakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään jo kolmatta kertaa 8.10. Tempauksella halutaan herättää huomiota iäkkäiden ulkoiluasiassa. Iäkkäiden pitää päästä ulkoilemaan turvallisesti myös vuoden muina päivinä. Ulkoilukampanjassa korostetaan, että itsenäinen tai avustettu ulkoilu kuuluu hyvään vanhuuteen. Ulkoilu on terveyden ja toimintakyvyn kannalta olennaisen tärkeä asia: ulkona liikkuminen kehittää tasapainoa, vahvistaa lihasvoimaa sekä parantaa liikkumisvarmuutta. Ulkoilu parantaa unta, virkistää mieltä ja auttaa muistitoimintaa. Ulkoilu voi olla mukava harrastus, yhdessä ystävien kanssa. Moni iäkäs ei kuitenkaan uskaltaudu tai pääse ulos ilman apua. Ulkoilupäivätempaus kannustaa ryhtymään ulkoiluystäväksi iäkkäälle tai lähtemään porukalla ulos. Ulkoilupäivänä voi osallistua omalla paikkakunnalla järjestettävään tapahtumaan tai lähteä muuten vain ulos liikkeelle.
Ulkoilla voi yhtä hyvin luonnon rauhassa kuin keskellä kaupunkia. Ulkoilupäivätempaus haastaa mukaan sekä kunnat, järjestöt ja omaiset järjestämään iäkkäiden ulkoilutapahtumia. Mukaan haastetaan muun muassa palvelutalot, vanhainkodit, liikuntatoimet ja oppilaitokset. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset voivat järjestää tapahtumia yksin tai yhteistyössä aluejärjestön muiden yhdistysten kanssa. Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi TUL:n seurojen ja veteraanijaoston kanssa. Tapahtumalle voi valita teeman mielensä mukaan: ulkoilutapahtuma voi olla lenkki luontopolulla tai kilpailu. Kulttuurikävely sopii hyvin yhteen Eläkeläiset ry:n Liikettä ja kulttuuria teeman kanssa. Monenlaisiin tapahtumiin voi liittää esimerkiksi runoja ja musiikkia. Järjestettävistä ulkoilupäivätapahtumista pyydetään ilmoittamaan Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan, jonka kautta Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää orga-
nisoidaan. Näin tapahtumiin saadaan lisää osallistujia ja hyvät ideat leviävät. 25.9. mennessä ilmoitetut tapahtumat osallistuvat liikunta-aiheisten palkintojen arvontoihin. Lue lisää: www.voimaavanhuuteen.fi / iäkkäiden ulkoilupäivä. Sivuilta voit myös tulostaa valmiin mainospohjan ulkoilutapahtumasta. Ulkoilupäiväesite lähetettiin jäsenille elokuun yhdistyspostin mukana.
Opintokerhoille koulutusta ja aineistoa
Eläkeläiset ry järjestää opintokerhojen ohjaajakoulutusta ensisijaisesti terveysliikunnan vertaisohjaajille sekä muille liikunnasta ja terveydestä kiinnostuneille syksyllä seuraavasti: 8.10. Oulun Honkapirtissä sekä 20.11. Vantaalla Hiekkaharjun Puistokulmassa. Keväällä 2010 ohjaajille järjestetään koulutusta uuden terveysaiheisen aineiston käyttöön. Kerromme seuraavassa lehdessä lisää.T.R.
Näin myös grillillä.
Ensi vuonna jo 25. kerran
Sodankylän elokuvajuhlat alkoivat pienestä sattumasta vuonna 1986. Talvisena aamuna paikallisen hotellihuoneen ikkunasta täydellistä pimeyttä tarkastellut elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tokaisi muulle elokuvaseurueelle : "Tännehän voisi perustaa vaikka kansainvälisen elokuvafestivaalin?" Seuraavana kesänä paikalla pyöri amerikkalaisohjaaja Samuel Fullerin johtama tiimi tositoimissa. Ideana on sittemmin ollut kutsua paikalle toisaalta vielä eläviä elokuvan veteraaneSergei Dvortsevoi oli Sodankylän elokuvajuhlien päävieraita kesäkuussa 2009. ja toisaalta nuorempia vaihtoehtoisen elokuvan tekijöitä. Heidän kohdallaan voi ehkä puhua tavalla tai toisella "kaurismäkiläisyydestä" yhteisenä nimittäjänä. Vuoden 2009 päävieraat olivat amerikkalaisohjaaja-veteraani John Boorman, venäläiskazakstanilainen Sergei Dvortsevoi, iranilainen Samira Makhmalbaf, turkkilainen Fatih Akin sekä dokumenttipariskunta Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui. Niin ja lopuksi: Sodankylässä on nykyisin tietenkin Samuel Fullerille omistettu katu! Ehkä ohjaajaveteraani Anssi Mänttärikin ansaitsisi jo oman pienen kadunpätkänsä? (P.S)
Teksti: PENTTI STRANIUS Kuvat: SAMI PARKKINEN
18 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Antti Eskola:
Kokonaisvaltainen maaseudun elämänmuoto on kadonnut ulottumattomiin
E
meritusprofessori Antti Eskola ja Armi Kuusela täyttivät 20. elokuuta 75 vuotta. Eurooppaa muokattiin tuolloinkin uuteen uskoon oikein kirjaimellisesti. Hitler oli edellisvuonna noussut valtaan. Kun Eskola täytti 10 vuotta, sota oli Suomen osalta ohi, saksalaisia joukkoja hätisteltiin vielä Lapista. Kun hän oli 20-vuotias, Suomi oli maksanut sotakorvaukset Neuvostoliitolle, Armi Kuusela kukoisti ja Elvis aloitteli maailmanvalloitustaan. Eskola oli 23-vuotias, kun Suomessa aloitettiin televisiolähetykset. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Eskolan ikäpolvi valtasi television ja radion aatteittensa välittäjiksi. Ikäpolven varhaisessa aikuisuuteen osui suuri maaltamuutto kaupunkeihin ja Ruotsiin. Mitä lapsuutesi ja nuoruutesi Suomesta on jäljellä. Onko joitain peruspilareita jäänyt pystyyn? Eniten on jäljellä ihmisten konkreettinen arkielämä. Se on hämmästyttävän samankaltaista kuin ennenkin. Aamulla noustaan ylös, pukeudutaan, syödään aamiainen, mennään töihin, lapset menevät kouluun, illansuussa tullaan kotiin. Ennen nukkumaanmenoa sukupuolielämääkin kaiketi harrastetaan. Arkiset huolet avioelämän ja lasten kasvatuksen suhteen eivät ole paljonkaan muuttuneet. Perhe yhteiskunnan perusrakenteena ja pilarina on sitkeästi pitänyt puolensa. Kyllä kai 60-luvun sukupuolielämän vapauttamisvaatimusten aikana oli jotenkin epävarmaa, säilyykö ydinperhe. Kenties pelättiin,
Minua on aina askarruttanut, miten tämä ja tämä tieteellinen tulos pitäisi sanoa muille, jotka eivät ole tutkijoita. Miten herättää yleisön mielenkiinto tieteellisiä tutkimustuloksia kohtaan? Se on hyvin haasteellinen tehtävä, sanoo sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola. että miesten ja naisten välisistä suhteista tulee hurjaa villiä touhua. Avoliittokin on muuttunut eräänlaiseksi ydinperheen tukipilariksi. Esimerkiksi kadulla on vaikea erottaa, mitkä pariskunnat ovat naimisissa tai avopareja. Eskolan mukaan kysymys lasten oikeuksista perheessä oli vielä radikaalimpi 60lukulainen teema kuin seksuaalinen vapautuminen. Muistan miten tämä kiteytyi ystäväni Toivo
Markkasen perheessä, jossa oli kaksostytöt. Kun Toivo ilmoitti tiedostavasti tyttärilleen, että meidän perheeseen ei sitten hankita televisiota, tytöt vastasivat, että mekin kuulumme meidän perheeseen, joten meillä on täysivaltainen oikeus olla päättämässä siitä, hankitaanko televisio vai ei. Minun lapsuudessani eivät lapset edes ajatelleet voivansa kysellä perheessä oikeuksiensa perään, Eskola naurahtaa. Patriarkaalinen yhdenmukaisuus ja jäykkyys sekä perheen sisäinen työnjako alkoi joustaa koulutuksen lisääntymisen myötä. Eikä tämä prosessi ole päättynyt. Eskola sanoo hiljattain ilmestyneen kirjansa kirjoittamisen aikana miettineensä usein, mitä hänen on oikeus kirjoittaa omien lastensa elämästä. Päätin, että minulla ei ole oikeutta kertoa julkisuuteen lasteni elämästä mitään. Heillä on oma elämänsä, minulla omani. Mikä mielestäsi on lopullisesti kadonnut suomalaisesta 30-50-lukujen elämänkuvasta? Väinö Linna kutsui 192040-lukuja "pienviljelijöiden kesäksi." Siihen elämänmuotoon ei kuulunut koneita, eikä sähköä. Kotieläimet ja öljylamppu loivat tunnelman, jota enää ei voi tavoittaa. Sellainen kokonaisvaltainen maaseudun elämänmuoto on kadonnut ulottumattomiin. Eskola päätti olla kuuntelematta Radioteatterin Täällä Pohjantähden alla-kuunnelmasarjaa kuunneltuaan kaksi jaksoa kesämökillään Vesilahdella. Sivistyneiden näyttelijöiden puheilmaisu ei ole sitä,
Ainakin neljä henkeä kannattelee Antti Eskolaa
Antti Eskola: Mikä henki meitä kantaa Katselen työni jälkiä. Tammi 2009. Enemmän kuin Marxin teorioista saan osviittaa päivittäisille toimilleni ajatuksesta, että vaikka en voi muuttaa vanhenemisen ja sairauksien mukanaan tuomia pakkoja, minulla on yhä jonkin verran vapautta valita, minkä logiikan mukaan otan niitä huomioon. Tämä vaatii aktiivista psyykkistä tai mentaalista työtä, mielen työtä josta on tullut iän myötä lempikäsitteeni. Kun ruumiilliseen työhön ei enää riitä voimia, toiminnan painipiste siirtyy yhä enemmän psyykkiseen työhön: havaintojen tekoon, muistikuvien tuottamiseen, ajattelemiseen. Jos kesämökillä soutuveneeseen pääseminen alkaa olla niin hankalaa, että en voi enää iltapäivällä kalastaa, ei pidä jäädä sen logiikan vangiksi, joka tekee tästä suuren tappion ja murehtimisen aiheen. Palaan ajatuksissa nuoruuteeni, jolloin en kalastellut, koska kalavesiä ei ollut lähelläkään. Miksi en ollut siitä lainkaan onneton? Mitä hauskaa sen sijaan tein? Tähän tapaan emeritusprofessori Antti Eskola pohdiskelee elämänsä kulkua kirjassaan "Mikä henki meitä kantaa." Jos minulle sanottaisiin, että kaikki kirjoittamani kirjat tuhotaan, mutta yhden saan pelastaa itselleni, se yksi saattaisi olla "Vasen laita lavea." Kirja on jo esineenä kaunis ja käteen sopiva, se on kirjoitettu jännittävänä historiallisena ajankohtana, ja olin sitä tehdessäni hyvässä iässä eli noin kolmenkymmenenviiden: olin ehtinyt jo oppia maailmasta paljon ja kaikenlaista, mutta pohdiskeluun kiihottavia kysymyksiäkin näytti olevan edessä loppuiäksi. Teksti on kirjoitettu niin arvoituksellisesti, tyylilajia vaihdellen, että minun on mahdotonta enää selvittää, missä kohden kirjoittaja todella ajattelee niin kuin sanoo, missä kokeilee erilaisia vaihtoehtoja nähdäkseen mihin niistä uskoo, milloin liioittelee tai ironisoi, ja missä tarkoituksessa hän milloinkin tekee niin, Eskola kirjoittaa. Marxismi lupasi muuttaa maailman uuden tieteen avulla. Perinteisempiin sosiologisiin 50-luvulla perehtynyt Eskola oli oppinut pitämään itsestään selvänä, että tutkimuksessa edetään ajallisesti varhaisemmasta syystä sitä myöhemmin tapahtuviin seurauksiin. Nykyisyyttä yritetään selittää menneellä silloinkin, kun se on selitettävän ilmiön kehittymättömämpi varhaismuoto. Marxin menetelmällinen periaate oli juuri päinvastainen hänen kirjoittaessaan: "Porvarillinen yhteiskunta on tuotannon kehittynein ja monipuolisin historiallinen organisaatio." Eskola ymmärsi 60-luvulla, että porvarillisen tuotanto-organisaation ymmärtäminen auttaa ymmärtämään kaikkia aikaisempia yhteiskuntamuotoja, mutta niissä ilmenneet viitteet myöhemmästä kehityksestä voidaan ymmärtää vasta kun tuo kehitys jo tunnetaan. Kyseinen periaate tuotti Eskolalle oivalluksen, joka auttoi näkemään psykologiassa hellityn tarvepsykologian köyhyyden. Kapitalismi perustuu tarpeiden teolliselle tuotannolle. Nälkä on nälkää, mutta haarukalla ja veitsellä syödyllä keitetyllä lihalla tyydytettävä nälkä on toista kuin nälkä, johon hotki-
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 19
Tähkän johtajalle Reino Peltoharjulle Director Cantus -arvonimi
mitä minä lapsuudessani Urjalan "Pentinkulmalla" kuulin. Näyttelijöiden puhetapa kuulosti täysin vieraalta minun korvissani. paiset kysymykset ovat tulossa takaisin. Jaat kirjassasi ajattelijan urasi neljään jaksoon kokeellisen sosiaalitieteen menetelmien kehittelijänä, liberaali-vasemmistolaisena yhteiskuntakriitikkona, professorina sekä uskonnon tarkastelijana. G.H. von Wright myös jakaantui professionaaliseksi tiedemieheksi ja humanistiseksi yhteiskuntakriitikoksi, yhteiskuntakeskustelijaksi. Voisiko ajatella, että tämä jakautuminen heijastaa syvemmin yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden eriytymistä? Moni tutkija ja tiedemies pysyttelee työssään, eikä pahemmin poikkeile sivupoluille eikä potki aisan yli. Silloin aloin vakavasti miettiä, miten sosiologisista kysymyksistä voisi muotoilla kiinnostavia ja tärkeitä. Tiedon portaiden 5. osassa kirjoittamani Sosiologiaoppijakso muotoutui juuri noilla kursseilla. Joskus Mauno Koiviston puheita kuunnellessani tuli mieleeni, että se oli kuin olisi yrittänyt selvitellä sotkuista kalaverkkoa. Mutta Manunhan sanottiinkin puhuessaan fundeeraavan, eli selvittävän sanottavaansa samaan aikaan myös itselleen. Sellainen ei kuitenkaan sovi opettajalle eikä tieteellisen tiedon popularisoijalle. Sosiologiasta ei tullut yleistä yhteiskuntatiedettä, kuten 60-luvulla vielä toivottiin. Mielipidetutkimukset ja kyselyt edustavat nykypäivän arjen sosiologiaa. Syvemmät analyysit ja yhteenvedot loistavat poissaolollaan. Eskolan mukaan esilläpito-tutkimus on kuitenkin erittäin tärkeää. Vaikka tutkimus ei voikaan ratkaista yhteiskunnallisia epäkohtia, tutkimuksen avulla esimerkiksi köyhyyteen ja vanhenemiseen liittyviä ongelmia on pidettävä tutkimustulosten avulla esillä. Journalistien kautta esilläpito-tutkimuksen tulokset tulevat suuren yleisön tietoisuuteen. Se puolestaan kasvattaa paineita korjaamaan epäkohtia poliittisen päätöksenteon avulla.
Pieni tuotantoyksikkö
Pienviljelijäperhe oli pieni itsenäinen tuotantoyksikkö. Toimeentulon hankkimiseksi välttämätön perheen sisäinen työnjako piti perhettä koossa. Enää ei ole samanlaista sidettä perheenjäsenten kesken. Eskola ei silti kaipaa niitä aikoja. Äitini tekemä päivittäinen työmäärä urjalalaisella pientilalla oli aivan käsittämätön nykyajan kriteereiden valossa. Työnjako antoi perheenjäsenille roolit. Lapsille löytyi tehtäviä pienestä pitäen, isommat sisarukset hoitivat pienempiään. Tuon ajan perheeseen verrattuna nykyajan kaupunkikoti on ajantappopaikka. Kun Antti Eskola aloitti opiskelunsa 1950-luvun alkupuolella, maapallolla oli 2,5 miljardia ihmistä, nyt 6,5 miljardia. Vuonna 1968 totesit Tiedon portaat 5. osassa: Jos kehitysapua olisi annettu kehittämällä ensin ihmisten aineellisia toimeentulomahdollisuuksia ja ryhtymällä vasta sitten taistelemaan sairauksia vastaan, ei nykyistä väestönräjähdyspulmaa olisi ilmeisesti syntynyt. Päteekö tämä edelleen? Luin paljon siihen aikaan tuon tyyppistä kirjallisuutta. En ole enää pitkiin aikoihin pohtinut noita kysymyksiä. Esimerkiksi Rooman klubin vuoden 1972 raportin synkät ennustukset eivät onneksi toteutuneet, vaan tuollaisia ennusteita on aina korjailtava. Ehkä samanta-
Tiede vain yksi elämän pelikenttä
Eskolan mukaan tiede ja tutkimus ovat kuitenkin vain yksi elämän pelikenttä, eikä hän ole halunnut pysytellä vain tieteen karsinassa. Minua on nuoresta pitäen kiinnostanut erilaiset kirjoittamisen tyylit ja tavat. Sanallinen ilmaisu on vienyt kokeilemaan monenlaisia lajeja, jopa yhden romaaniyritelmän. Minua on aina askarruttanut, miten tämä ja tämä tieteellinen tulos pitäisi sanoa muille, jotka eivät ole tutkijoita. Kuinka herättää yleisön mielenkiinto tieteellisiä tutkimustuloksia kohtaan. Se on hyvin haasteellinen tehtävä. Opettaessaan 60-luvulla Tampereen Työväenopistossa sosiologian peruskurssia, Eskolalle nousi vastuullisuus esiin, koska raskaan työpäivän jälkeen opiskeleville tulleille piti tarjota selkeitä näkemyksiä, eikä yliopistollista siansaksaa.
Tasavallan presidentti on myöntänyt Director Cantus -arvonimenVaasan Eläkeläiset ry:n Sekakuoro Tähkän johtajalle Reino O. Peltoharjulle. Arvonimeä haki yhdistys. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Sulo Ruohoniemi (vas.) ja Anneli Ilkka onnittelevat Reioa ja hänen Pirkko-vaimoaan. Eläkeläiset ry yhtyy onnitteluihin. Kuva Antero Ainasoja.
Aurinko tuntee meidät kaikki
Jukka Itkonen, Laululinnun saarella. Kirjapaja. 2009 "Meres kaukaal eräs saari soma löytyy." Siellä on "niitty viherjä" ja "keskell peltoo soipi tuuhee lehtimetsä, soi kuin rauhan kaupungissa, lemmen maassa". Tämä paikka on Aleksis Kiven Lintukoto. Runo kertoo saaresta, jossa asuu toimelias pienten ihmisten väki, "kerikansa". Kivi julkaisi runonsa omakustannekirjassa Kanervalassa v. 1866. Samasta kansanuskomuksiin pohjautuvasta onnellisten saaresta on kirjoittanut myös Joel Lehtonen 1900-luvun alkupuolella, ja vielä viimeisen elinvuotensa kivuliaina päivinä v. 1934 hän julkaisi runoelman Hyvästijättö Lintukodolle. Jukka Itkosen kokoelma Linnunlaulun saarella jatkaa samaa perinnettä. Runoissa rehevä kesäluonto kukkii, laulaa, soi ja ottaa kokijansa kokonaan osaksi kesää. Avoin ikkuna laajentaa mielen avaraksi kuin aamutaivas, ja toisaalta rantakivellä voi kokea pienuutensa: "Olen maailman puun suonistossa vesipisara". Pelkkää luontoon uppoamista tämä valoisa runokirja ei kuitenkaan ole. Välillä runoilija tyytyy ulkopuolisena tarkkailemaan luonnon pieniäkin liikahduksia, esim. kaislan herkkyyttä: "Kaisla tietää ennen muita, koska alkaa tuulla". Havainnoissa ovat mukana kaikki aistit. Runojen nimissä on musiikkitermejä, esim. Kevätkonsertto ja Sonaatti ovat täynnä erisävyisiä ääniä, loruilua, rallatuksia, toistoja:"Linnunlaulun saarella/ maasta kasvaa nuotteja/ ja puissa riippuu kypsiä/ tanssiaskeleita." Peippo laulaa, rastas soittaa hopeahuilua, hanhet töräyttelevät torvea, mutta "variksen kurkkuun on juuttunut/ risa, ruosteinen riivinrauta", ja västäräkki vain heiluu "kuin laiha lauta". Loruilun ja havaintojen kuljetuksissa on runsaasti muistumia kansanlauluista ja koulukirjojen suvirunoista. Muistumia on myös nykyrunoudesta, esim. Lauri Viidan tunnettu äitiyden ylistys Alfhild ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät/ Jumalan näkevät...) on lainautunut Itkosen Myyrät-runossa kuusen luonnehdinnaksi: "Kuuset / nuo juuriltaan väkevät/ auringon näkevät...)," Minä olen pilvi taivaan " -runo tuo mieleen Väinö Kirstinän Don Juan -runon säkeen "Olet hohtava pilvi taivaan". Isa Aspin kehtolaulu "Nuku aalto rauhaton " ja Itkosen Kuu puuta tuudittaa soinnahtavat samansukuisesti ( "Nuku puu, nuku puu"). Vähän myös Helvi Juvosta, Paavo Haavikkoa ja Unto Monosen Satumaata häivähtää muutamissa säkeissä. Ovatko nämä säerakenteiden lainaukset ja jossain kohdin muunnelmilta vaikuttavat viittaukset tunnettuihin runoihin tahallisia? Laulustako laulujen synty? Ehkä intensiivinen luontokokemus on kutsunut huomaamatta mukaan tutun rytmin ja valmiin ilmaisun. Valpas ja asiantunteva esilukija olisi ollut tarpeen. Jukka Itkonen on palkittu ja monipuolinen kirjailija. Hän on kirjoittanut sekä lapsille että aikuisille. Tarttuvat rytmit, loruilut ja rallattelut tuovat hyvää mieltä kaikenikäisille. Kirjan kannessa on pieni kuva Hugo Simbergin maalauksesta. Myös runo-osastojen avauksina on vinjettimäisiä kuvia saman taiteilijan töistä. Viimeisen osaston avaa kuva, jossa piruparka kaksosineen on pyytämässä emännältä maitoa. Tämä kuva ja myös Simbergin maalaus Halla ovat saaneet omat tulkintansa. Runojen lähteinä näyttää olleen paitsi luettu runo myös katsottu kuva. Päätösosastossa kokoelman elämänmyönteinen huumori korostuu. Se on Simbergin maalausten sukua. Jos ei anna tuttujen runomuistumien kiusata itseään, voi kokoelmasta iloita kuin odotetusta kesävieraasta. Jos kesäyönä ei saa unta, runo valvoo kumppanina "aurinko povitaskussaan ja kainalossa tuuli". Runojen onnelassa pieni alakulokin häivähtää, mutta se ei saa ylivaltaa. Itkonen osaa "katsoa maailmaa kauniisti eikä niin kuin aitaa".
Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA
taan raakaa lihaa käsin, kynsin ja hampain. Kun marxismin kausi oli Suomessa ohi 80-luvun alussa, jotkut siirtyivät sen piiristä tutkimaan veitsen ja haarukan käyttöä eli sivistyneitä tapoja ja muotia. Toiset kiinnostuivat evoluution varhaisista ajoista, jolloin ihminen hotki raakaa lihaa. Eskola katseli kumpaakin valintaa epäillen eikä osaa vieläkään sanoa, kumpi linja, muodin vai ruuan tutkiminen, on tuottanut hedelmällisempiä tuloksia. Ehkä sosiologialla olisi jokin muukin vaihtoehto, Eskola aprikoi.
Saattaisin pelastaa Vasen laita lavea -kirjan, Antti Eskola miettii.
HILJA MÖRSÄRI
20 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Kuvat metsäkansasta herättävät menneisyyden eloon
Metsäkansa -Ivar Ekströmin valokuvia. Toim. Hanna-Kaisa Melaranta. Ulkoasu: Kari Jämsén. Varkauden museo 2009 Mutkattomuus, vaivattomuus, helppous, sujuvuus, kätevyys ja nopeus ovat nykyajan kulutusyhteiskunnan pyhiä puheenaiheita, eräänlaisia elämässä pärjäämisen välttämättömyyksiä, koska aika ei tahdo riittää mihinkään. Mutta oliko se sittenkään niin alkeellista nykyaikaan verrattuna, kun vielä 30luvulla maatalousyhteiskunnassa tehtiin suurin osa käyttöesineistä itse, kasvatettiin elintarvikkeet ja eläimet itse. Kuinka paljon edistyneempi tämän päivän tietokoneen ja television ruutua päivät ja illat tuijottava ihminen sitten on henkisesti ja kulttuurisesti? Hän, joka ostaa kaiken valmiiksi pakattuna käyttöohjeiden kera. Saattaa olla, että suurin osa yhteiskuntamme sosiaalisista ongelmista johtuu siitä, että teknologian soveltaminen ihmisten todellisiin arkipäivän tarpeisiin sekä heidän luovuuteensa ja kykyihinsä on lähes täydellisesti
Pakkasessakin on polvistuttava "virittämään nälkäviulua". Hulkko, Vieremä. v.1925. epäonnistunut. Perimmäinen syy tähän epäonnistumiseen on se, että kaikki teknologinen krääsä suunnataan vain ja ainoastaan markkinoilla myytäväksi. Teknologia on jättänyt ihmiset oman onnensa nojaan tekemällä heistä ensin kädettömiä, ja hyvää vauhtia se on tekemässä heistä myös päättömiä ja jalattomia. Elämää eletään yhä enemmän käyttöohjeiden, ohjelmatietojen, konsulttien ja terapeuttien antamien neuvojen mukaisesti.
Lyhyt ajanjakso
Kuitenkin tämä teknologisen kulttuurin aikakausi on äärimmäisen nuorta. Varkauden museon julkaisema valokuvateos "Metsäkansa" antaa käsityksen siitä, millaista elämä Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa oli sata vuotta sitten, kun nuori helsinkiläissyntyinen metsätyönjohtaja Ivar Ekström (1891-1971) alkoi vuonna 1909 tallentamaan kameralla elinolosuhteita ja työtä Savon syrjämailta, Kainuus-
ta ja Kuhmosta. Kyseisiä seutuja Ekström kuvasi vuosien 1910-1950 välisenä aikana ja kokosi kuvistaan kokoelman Metsäkansa, jossa on yli 300 hänen ottamaansa valokuvaa. Ekström työskenteli A. Ahlström osakeyhtiön palveluksessa vuodesta 1909 lähtien. Aluksi hän työskenteli yhtiön metsätyömailla "Römmin kiertävänä kasöörinä," sitten vuodesta 1918 lohkomistöissä ja tämän jälkeen metsätyönjohtajana A.A. Oy:n metsätyömailla.
Työnsä ohessa hän toimi yhtiön valokuvaajana. Ekström oli myös Varkauden teollisen kehityksen dokumentoija. Kaiken kaikkiaan Ivar Ekströmin negatiiviarkisto sisältää noin 9 000 negatiivia. Nykyään kokoelmat ovat Varkauden museon omistuksessa.
Sosiaalisuuden murentuminen
Elämme historiallisessa taitekohdassa, taloudellisen ajattelun murroksessa, jos-
sa joudumme valitsemaan uuden suunnan. Metsäkansa-teoksen kuvia katsellessa ymmärtää, mikä sadan vuoden aikana on muuttunut eniten. Voisi väittää, että sosiaalisuus on murentunut ja samalla ihmisen arvokkuus, kun tavallisesta ihmisestä on tullut kuluttaja, jonka käden taidot ovat rappeutuneet. Teoksessaan "Suuri murros" (Vastapaino) taloushistorioitsija Karl Polanyi toteaa, että kapitalismin nousuun saakka talouselämä oli aina
Naisten valtakunnassa kaikki hyvin
Charlotte Perkins Gilman: Herland. Suom. VilleJuhani Sutinen. Savukeidas 2009. Toimittaja ja kirjailija Charlotte Perkins Gilman (1860-1935) oli viime vuosisadan alkupuolen varhaisia feministejä, monipuolinen esseisti, teoreetikko ja yhteiskunnallinen ajattelija. Koska naisten koulutustaso oli heikko, Gilman oivalsi, että tehokkain tapa saavuttaa heidät lukijoiksi ajatuksilleen on tarjota ne kaunokirjallisessa muodossa. Ensimmäiseksi feministiseksi utopiaromaaniksi mainittu Herland ilmestyi vuonna 1915. Se on tietysti aikansa lapsi, mutta on säilyttänyt hämmästyttävän hyvin tuoreutensa sekä tarinana että sanomaltaan. Sen kritiikki maskuliinista kilpailuhenkeä, alistavaa vallankäyttöä ja seksismiä kohtaan on itse asiassa täysin ajankohtaista, modernia. Toisaalta tätä voi tietenkin valittaa: yhäkö meidän on jauhettava näitä samoja peruskysymyksiä, purettava näitä samoja myyttejä? Tarinana Herland on taitavasti rakennettu, looginen ja vetävä, ei mitään fantasiamössöä. Se on filosofinen, mutta ei saarnaava. Se ironisoi miehisiä asenteita terävästi, mutta loppujen lopuksi hellästi ja ymmärtäväisesti. Mikään telaketjufeministien esiäiti Gilman ei ole. Hänen utopiansa tähtää harmoniseen, yhteisölliseen kulttuuriin, jossa molemmat sukupuolet voivat toteuttaa itseään, käyttää lahjojaan ja toimia yhdessä tulevaisuuden hyväksi. masti kiinnostunut tiedemies. Vaikka miehet edustavat tiettyjä länsimaisia tyyppejä, karikatyyrejä he eivät ole. Herland osoittautuu puutarhamaisen viljellyksi ja hyvin hoidetuksi pikku valtioksi ja sen asukkaat sivistyneiksi, fyysisesti vahvoiksi ja terveiksi sekä henkisesti kehittyneiksi naisiksi, joiden elämän kunniatehtävä on äitiys ja tärkein päämäärä tulevien sukupolvien kasvattaminen. Miten tämä on mahdollista ilman miehiä? Käy ilmi, että kansaa kohdanneen katastrofin jälkeen miesten kuoltua sukupuuttoon naiset alkoivat ihmeenomaisesti tulla raskaaksi partenogeneettisesti eli neitseellisesti. Syntyvät lapset oliaktiivista, että sitä oli lopulta rajoitettava. Herlandin asukkaat eivät tunne väkivaltaa, alistamiseen perustuvaa vallankäyttöä eivätkä kilpailua. Kaikki kohtelevat toisiaan tasaarvoisesti, kunnioittavasti ja kohteliaasti. Taide on korkeatasoista tosin ristiriidatonta, koska harmonisessa yhteiskunnassa ei ristiriitoja ole, ei myöskään rikoksia eikä rangaistuksia. Naisten jumala on jonkinlainen "yliäiti", panteistinen voima, joka on
Muukalaiset paratiisissa
Herlandin tarinan kertoo Van, yksi kolmesta miespuolisesta amerikkalaistutkijasta, jotka Etelä-Amerikan matkallaan törmäävät huhuihin salaperäisestä, eristyneestä naisten valtakunnasta. Machoilevalla maskuliinilla Terryllä on vankat käsitykset siitä minkälaisia naiset ovat ja miten heidät pitää "valloittaa". Jeff taas on naisia ihaileva ja itsekin vähän "naisellisilla" hyveillä varustettu runoilijasielu. Van itse on lähinnä ennakkoluulotto-
vat tietenkin kaikki tyttöjä. Sukupolvien kuluessa lisääntymisestä tuli niin
22 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Vaasan digikerholla on näyttöä
Uuno ja karvahattu. Kuva: Jouko Vaaranmaa.
Sylvi leipoaa. Kuva. Jouko Vaaranmaa.
Katikka. Kuva: Osmo Metsälä. kuvaa. Arvosteluraatiin kuuluivat kokeneet harrastajat Evert Arbelius ja Martti Mäkinen sihteerinään Pentti Lehto. Kuusi parasta kuvaa olivat: 1) Huomenta, kuvaaja Raimo Vahtera, 2) Sylvi leipoo, kuvaaja Jouko Vaaranmaa, 3) Sumua, kuvaaja Osmo Metsälä, 4) Uuno ja karvahattu, kuvaaja Jouko Vaaranmaa,5) Katikka, kuvaaja Osmo Metsälä, 6) Kuunsilta, kuvaaja Markku Mäkiranta. Touko- kesäkuussa kerhon uusi 42 kuvan näyttely oli nähtävissä Vähässäkyrössä Savilahtitalossa. Näyttelyssä oli mukana viisitoista kerhon jäsentä. Elokuussa näyttely oli Vaasan ystävyyskaupungissa Pärnussa, Estonia- kylpylän aulassa. Valokuvaus on mielenkiintoinen harrastus. Kaikki digikamerat soveltuvat harrastukseen yhdessä tietokoneen kanssa. Yhdistyksessä toimii jo myös filmiryhmä ja arkiston tallentaminen kuvien ja selostusten avulla on käynnissä. Hyvä harrastus hyvä mieli.
V
aasan Eläkeläisten valokuvakerho käynnistyi viiden harrastajan toimesta kesällä 2007. Nyt kerhossa on aktiivisesti mukana 17 harrastajaa. Kamera ja kuvien käsittely on tullut tutuksi. Tasoeroja harrastajissa on mutta niin kuin ryhmissä toimien pitemmällä olevat opastavat perässätulijoita. Kiinnostus ja aktiivisuus on ollut hyvä.
Sumua. Kuva: Osmo Metsälä.
RONI UPGÅRD
Oppia ja yhteistyötä
Vaasan Seniorien valokuvakerhon ohjaaja valokuvaaja Unto Heinonen on käynyt opastamassa kameran käyttöä niitä kun on kerhon jäsenillä monia merkkejä. Sanomalehti Pohjalaisen kuvaaja Eetu Sillanpää kertoi lehtikuvaajan työstä ja esitteli omaa palkittuakin tuotantoaan.. Mielenkiintoisia kommentteja molemmilta asiantuntijoilta. Erittäin hyödyllistä tietoa. Kevätkaudella kerho järjesti jäsentenvälisen kuvakilpailun. Kilpailun aihe, koko ja käsittely oli vapaa. Kilpailuun osallistui 30
Raahelaiset tutustuivat Pärnussa myös Vaasan digikerhoon
Raahen Eläkeläiset ry tekivät retken Viron Pärnuun heinä elokuun vaihteessa. Ilmat suosivat ja muutenkin matka oli miellyttävä kokemus. Vaasan ystävyyskaupunki tutustutti Raahen Eläkeläisiä myös VaasanEläkeläisiin. Pärnun Estonian Vihreässä talossa oli Vaasan Eläkeläiset ry:n Digikamerakerhon upea valokuvanäyttely johon raahelaiset saivat tutustua kerhon vetäjän Raimo Vahteran opastuksella. Samalla tutustuttiin kylpylän toimintaan.
Raimo Vahtera
Raahelaiset valokuvanäyttelyssä.
ELÄKELÄINEN
Kuva: Patrik Lindström
Nro 5 syyskuu 2009 - 23
NOPEASTI APUA ORTONISTA
¬ Fysiatrin, neurologin ja geriatrin vastaanotot ¬ Ortopedin vastaanotot, tutkimukset ja hoidot ¬ Vanhusten muisti- ja tasapainopoliklinikka
Ajanvaraus erikoislääkärin vastaanotoille ma-to 8-16, pe 9-15, puh. (09) 4748 2705
Tarkkaile, miten käytät suolaa
Ihmisen elimistö tarvitsee suolaa muun muassa hermoston ja lihasten toimintaan. Suolaa ei kuitenkaan pidä syödä liikaa, sillä se voi esimerkiksi nostaa verenpainetta. Suolaa tulee yleensä syötyä ihan huomaamatta, sillä moniin elintarvikkeisiin on valmistusvaiheessa lisätty ruokasuolaa. Suolaa on eniten leivissä, juustoissa, leikkeleissä sekä valmisruuissa. Myös ravintolan ruuassa on usein enemmän suolaa kuin kotona valmistetussa. Suolan syönti vaikuttaa terveyteen Tutustu pakkausmerkintöihin Kun olet ruokaostoksilla, sinun kannattaa tutustua elintarvikkeiden pakkauksissa oleviin merkintöihin. Joidenkin elintarvikkeiden pakkauksissa lukee, kuinka paljon suolaa elintarvikkeessa on. Suolan määrä on merkitty yleensä ainesosaluetteloon. Suolan määrä täytyy ilmoittaa esimerkiksi juustojen, leipien ja valmiiden ruokien pakkauksissa. Jos elintarvikkeessa on runsaasti suolaa, pakkauksessa on merkintä voimakassuolainen. Jos taas suolaa on vähemmän kuin tavallisesti, pakkauksessa on merkintä vähennetty suolaa tai vähemmän suolaa. On terveellisempää valita tuotteita, joissa on vähän suolaa. Jos suolaa syö paljon, se voi aiheuttaa ongelmia terveydelle. Jos suolaa syö liikaa, se - nostaa verenpainetta - lisää sydäninfarktin eli sydänlihasvaurion vaaraa - lisää aivohalvauksen ja mahasyövän vaaraa - rasittaa munuaisia - lisää turvotusta. Pienennä vähitellen suolan määrää Jos haluat vähentää suolan käyttöä, vähennä suolan määrää pikkuhiljaa. Ihminen tottuu vähäsuolaiseen ruokaan parissa viikossa.
Tekstit: Selkokeskus ja Evira
¬ Polikliininen fysio- ja toimintaterapia
Ajanvaraus ma-to 8-15.30, pe 9-15 puh. (09) 4748 6627 Tiedustelut ma-pe 9-14 puh. (09) 4748 6500
¬ Omaishoitajien kuntoutuskurssit (Kela)
¬ Omaishoidettavien lyhytaikaisjaksot
Tiedustelut ma-pe 9-14 puh. (09) 4748 6865
Kuntoutus ORTON Sairaala ORTON Tenholantie 10 00280 Helsinki
Jussi Penttisellä tuli sata vuotta täyteen
Näin voit vähentää suolan saantia
1. Valitse kaupassa
käsittelemättömiä elintarvikkeita. Käsittelemätön tarkoittaa, että tuotteisiin ei ole lisätty suolaa tai muita mausteita. Käsittelemättömiä elintarvikkeita ovat esimerkiksi maito, piimä, viljahiutaleet sekä tuoreet kasvikset ja hedelmät. Jos ostat lihaa tai kalaa, ne kannattaa ostaa tuoreina ja marinoimattomina.
4. Kun laitat ruokaa, käytä
runsaasti kasviksia. Ne vähentävät ruuan suolaisuutta.
Jussi ja Tyyne Penttisellle on kertynyt yhteensä pikkuista vajaa 196 ikävuotta. Tikkurilan Eläkeläiset ry:n vanhin jäsen Pentti Jussinen täytti kesäkuun 24. päivänä sata vuotta. Onnittelijoiden joukossa oli myös Tikkurilan yhdistys. Jussin päivät alkavat leuanvedolla makuuhuoneessa olevalla tangolla. Penttiset asuvat omakotitaloa, jossa on iso piha. Niinpä Jussi hoitaa ruohonleikkuun, halonhakkuun ja muut piha- ja ulkotyöt, talvella luonnollisesti lumityöt. Häneltä sujuu yhä autoilukin. Jussi ja hänen vaimonsa Tyyne, joka täyttää vuoden viimeisenä päivänä 96 vuotta, ovat virkeitä, ilosia ja elämänmyönteisiä ihmisiä. Leila ja Risto Pulkkinen
2. Kun ostat kaupasta mausteseoksia, valitse sellaisia, joissa ei ole suolaa.
5. Käytä tavallisen ruokasuolan sijasta mineraalisuoloja. Mineraalisuolat ovat terveellisempiä kuin ruokasuola.
3. Kun laitat ruokaa, älä käytä
suolaa vaan mausta ruoka yrteillä ja pippureilla.
Eläkeläinen-lehti julkaisee selkokielisiä juttuja
Eläkeläinen-lehti julkaisee tämän syksyn ja ensi kevään aikana muutaman selkokielisen jutun. Yllä oleva on niistä ensimmäinen. Sen ovat kirjoittaneet Eviran eli Elintarviketurvallisuusviraston asiantuntijat. Juttu on käännetty selkokielelle Selkokeskuksessa. Eläkeläinen-lehdeltä on toivottu selkokielisiä kirjoituksia. Asiaa käsiteltiin myös järjestön edustajakokouksessa Jyväskylässä 15.16.6.2009. Varsinais-Suomen Aluejärjestö teki kokoukselle aloitteen, että lehdessä julkaistaan selkokielinen kooste tärkeimmistä jutuista. Edustajakokous totesi, että Eläkeläiset ry:llä ei ole tässä vaiheessa varaa käännättää Selkokeskuksessa koostetta jokaiseen lehden numeroon. Sen sijaan voidaan aloittaa pienimuotoinen kokeilu niin, että Selkokeskukselta pyydetään tarjous lehden artikkelien kääntämisestä silloin tällöin. Eläkeläiset ry on ottanut muutenkin huomioon selkokielen merkityksen. Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala edustaa järjestöä Selkokeskuksen neuvottelukunnassa. Järjestö välitti viime keväänä Selkokeskuksen esitteitä EU-vaaleista yhdistyksille. Yhdistykset voivat tilata Selkokeskuksesta myös esitettä, jossa kerrotaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Esitettä saa ilmaiseksi rajoitetun määrän. Selkokeskuksen osoite on Selkokeskus, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki. Puhelinnumero on 09 3480 9240. Eläkeläinen-lehti ottaa mielellään vastaan esityksiä ja toivomuksia selkokielisten juttujen aiheista. Ne voi lähettää postitse osoitteeseen Eläkeläinen-lehti, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen pekka.isaksson@elakelaiset.fi
Tuttu emäntä vastassa
Kemijärven kesäretkellä yhtä hyvä tunnelma kuin yhdistyksessä aina
Kemijärven Eläkeläiset teki ennen hilla-aikaa kesäretken yhdistyksen puheenjohtajan Annikki Säkkisen luo Javaruksen Morkkaperälle. Mukana oli 40 yhdistyksen jäsentä. Retkellä oli tosi hyvä henki, kuten yhdistyksessä yleensäkin. Sen ansiosta yhgdistyksellä on säännöllistä ja aktiivista toimintaa. Joka viikko on kerho, jossa kuulluun luentoja ajankohtaisista aiheista. Yhdessä myös kuntoillaan ja uidaan. Kuoron harjoitukset ovat kerran viikossa ja joka kuukausi kokoonnutaan koko yhdistyksen porukalla yhteislaulutilaisuuteen. Kuoroa vetää ja johtaa Aira Alakurtti. Annikki Säkkinen
24 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Sorsakosken Eläkeläiset juhlivat arvokkaasti 40-vuotispäiväänsä
S
orsakosken Eläkeläiset ry:llä oli 40-vuotispäivät elokuussa 2009. Juhlapaikkana oli yhdistyksen omistama Niskaharjun tanssilava. Lavaa oli jo varhain kevätkuukausina ehostettu tulevaa tapahtumaa varten. Talkoilla oli laitettu lattiaan lakatut vaaleat ponttivanerit. Samoin seiniä oli paneloitu. Sisäinen ilme oli saatu oleellisen valoisammaksi. Ja onhan lavan lattiaa nyt kiitetty tarkoitukseensa tanssimiseen mainiosti sopivaksi. Talkooväki oli myös kattanut kesäterassin ja pieni ulkovarasto oli rakennettu lavan välittömään yhteyteen. Juhlaan oli saapunut kutsuvieraita ja jäseniä talon täydeltä noin 250. Sää oli elokuisen iltapäivän mukaisesti kesäisen lämmin. Vuosijuhlan vieraat toivotti tervetulleeksi yhdistyksen puheenjohtaja Anna Hämäläinen. Keskusjärjestön onnittelut ja katsauksen eläkeläisten nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen esitti Anu Mäki.
Soittokuntakin jo kelpo iässä
Oman kylän yhtye Sorsakosken Soittokunta oli lupautunut tulemaan soittamaan juhlamusiikkia. Soitto-
Valssin pyörteissä Niskaharjun lavalla. kunta oli hyvin onnistunut kappalevalinnoissaan. On kokemusta erilaisten tilaisuuksien soitoista. Soittokunta täyttää ensi vuonna jo 130 vuotta. Kapelimestarina toimii Taisto Watjus. Juhlaohjelman sisältö olikin musiikkipainotteinen. Soittokunnan lisäksi esiintyi Sorsakosken Eläkeläisten kuoro yksistään ja myös soittokunnan säestämänä. Veikko Ryynänen esitti laulukappaleita. Santeri Latvala Sorsakoskelta lähtöisenä oli tullut Lahden seudulta soittamaan tänne haitarisovituksiaan. Sitten kuultiin yhdistyksen historiikki. Lavan kahvion seinällä on nähtävillä tauluilla perustamistapahtumat ja kaikkien puheenjohtajien kuvat ja toimikaudet. Samoin tanssilavan historia 1950-luvulta lahtien on esitetty tauluilla.
Tasavuotiset kukitettiin
Tilaisuudessa kukitettiin kaikki tänä vuonna tasavuosia taäyttäneet jäsenet. Tämä on Sorsakoskella jo vakiintunut käytäntö muutaman vuoden ajalta. Myös aktiivijäseniä muistettiin. Musiikin lisäksi oli näytelmäsketsejä. Yleisöä kovasti naurattavia ohjelmanumeroita esittivät vierailijat Lapinlahden näytelmäpiiristä. Iltapäivän päätteeksi tanssittiin soittokunnan sävelin. Haitarimusiikin rinnalla tällainen puhallinsoitto sopii hyvin kesäiseen iltapäivään. Käyrätorven pehmeä kaihoisa saundi koivujen reunustamalla lavalla on vertaansa vailla oleva musiikkinautinto. Kuulijat kiitteli soittokunnan luomaa tunnelmaa tilaisuuteen. Loppuosiossa oli tietenkin arpajaiset. Notkuileva arpajaispalkintopöytä houkutteli empivämmätkin ostoksille. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, juhlavastaava ... ja muut talkoolaiset sekä yleisö olivat tyytyväisiä poistuessaan illalla juhlista Niskaharjun lavalta Sorsakoskella.
Veikko Ryynänen lauloi.
Lapinlahden näytelmäpiiriläiset hauskuttivat yleisöä esityksillään
Tänä vuonna tasavuosia täyttäneet ja juhlaan päässeet ryhmäkuvassa.
Teksti ja kuvat: PAULI PITKÄNEN
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 25
Yhteistä toimintaa alueilla Yhteistä toimintaa alueilla
ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ RY
Puheenjohtaja Pekka Saarnio Ruutikuja 5 D, 00940 Helsinki. Puh. 040 743 1622 SIENIRETKI Sieniretki Luukin ulkoilualueelle 25.9. Lähtö klo 10.20. Hinta 10 euroa (sis.kuljetuksen ja kahvin) Kuljetuksesta tarkemmin Pirkolta p. 044-3495 110 tai Antilta p. 040 5276 425 RISTEILY m/s EMMALLA M/s Emmalla risteilemme Helsingin edustalla 2.10. Lähtö kauppatorin Linnalaiturista klo 12. 00. Risteilyn hinta 15 . Tied. Pirkko p. 044- 3495 110 HELSINGIN BUDJETTI Helsingin v. 2010 budjetin esittely 28.9 klo 10-13 Hermannin kerholla. Tied. Pekka p. 040 743 1622 ELÄKELÄISRADIO Radio kuultavissa taajuudella 100,3 Mhz joka nen torstai klo 15.30. Tied. Limppu 0400-602968 toi Radion aiheista tarkemmin Eläkeläinen-lehdessä. TAIDEKERHO ZUTI Kuvaamataidon harrastajat jatkavat Hermannin Kerholla 20.10 klo 10 lähtien. Tied. Meeri p. 040 585 3490 TANSSIRYHMÄ TALLUKAT Harjoitukset jatkuvat tiistaisin 22.9 lähtien klo 15.00 17.00 os. Kivikonkaari 11. Tied. Hilkka p. 0500 506 167 ALUETOIMIKUNTA Aluetoimikunnan kokoukset pidetään 14.9. klo 10.00 Kinaporin kh. 1 ja 13.10. Hermannin Kerholla klo 13. Tied. Antti p.040 5276 425 SYYSKOKOUS Syyskokous pidetään Kinaporin kh. 1:ssä 14.12 klo 10.00. Tarkemmin virallisessa kutsussa HELOKKIEN KONSERTTI Helokki-kuoron syyskonsertti pidetään Kinaporin juhlasalissa la 29.10. klo 14.00. Tied. Meeri p. 040 -585 3490 KIRJOITTAJAPIIRI Kirjoittajapiiri jatkuu HTS:n kanssa. Tied. Limppu p. 0400-602 968 NÄYTELMÄ HARJOITUKSET Näytelmäpiiri jatkaa vanhojen näytelmien esittämisilla ja uusien harjoittamisella. Tied. Leena p. 050-5011810 NAISKUORO HELOKIT Harjoitukset jatkuvat Kinaporissa torstaisin klo 09.00. Tied. Meeri p. 040 585 3490 KUNTOLIIKUNTA Kuntokampanjan jatkuu II jaksolla 1.6. 14.12. Kampanjan tarkoitus on aktivoida jäsenistöä liikkumaan 30 minuuttia päivässä. Kuntokorttia saatavissa yhdistyksien ja aluejärjestön tilaisuuksissa.Palkintoina arvotaan 50, 30 ja 20 euron lahjakortit. Tied. Antti p. 040 5276 425
Yhdistyksen oma kuoro, Pohjan Viihdekuoro, lauloi Tony Wuorisen johdolla.
KarjaanPohjan yhdistyksellä tuplajuhlat
Emännätkin päästettiin juhlimaan
V
ietimme KarjaanPohjan Eläkeläisten kevätjuhlaa Pohjan Högåsassa toukokuun lopulla kauniissa ja lämpimässä kevätsäässä. Juhla oli samalla yhdistyksemme 35-vuotisjuhla. Meitä juhlijoita oli tupa täynnä: oli oman yhdistyksen jäseniä ja kutsuttuja vieraita naapuriyhdistyksistä. Tervetuliaissanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Malmström. Samalla kohotimme tervetuliaismaljan. Oman yhdistyksen jäsenistä koostuva Pohjan Viihdekuoro Tony Wuorisen johdolla esitti aluksi moniäänisesti laulun Edelweiss ja kolme muuta laulua. Raaseporin kehitysjohtaja Jyrki Hakkarainen toi juh-
laa kaupungin tervehdyksen ja puhui kaupungin vanhustyöstä. Vuoden alusta olemme olleet Raaseporin kaupunkilaisia, kun kolme kuntaa, Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät.
Tarjoilut pitopalvelusta
Tässä vaiheessa kaikkien teki jo varmaan mieli tutustua tarjoilupöytään. Otimme juhlan kunniaksi kaiken tarjoilun pitopalvelusta, jotta oman yhdistyksen keittiöhenkilökuntakin pääsi viettämään juhlaa. Tarjottavaa oli riittävästi, kun sitä kerran jäi yli. Ylimääräiset kakut veimme vanhuksille Maria-kotiin. Aktia Pankki toi yhdistyksellemme kukkatervehdyksen ja myös
avusti juhlaa taloudellisesti. Yhdistyksemme johtokunnan jäsen Gösta Pihlgren piti lyhyen esitelmän Pohjan pitäjän historiasta. Pitäjä täyttää tänä vuonna 650 vuotta. Pääjuhla oli 28.6. Gumnäsin lavalla. Juhlien tässä vaiheessa monen tanssijalka alkoi jo vipattamaan. Soittajina meillä oli mainio duo Bel-Ami. Arpajaisetkin pidimme jossakin välissä ja taisi siinä käydä vitsien kertojakin lavalla. Suuret kiitokset vieraille, kaikille kevätjuhlaa avustaneille ja eritoten yhdistyksen jäsenille!
Aluejärjestöt, huomio!
Yhteistä toimintaa alueilla -palstaa ryhdytään tästä lähtien julkaisemaan kerran vuodessa, lokakuun lehdessä. Siinä voi kertoa yhteisistä tapahtumista aina seuraavaan syksyyn saakka. Ensimmäisen kerran palsta julkaistaan lehdessä 6/2009. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 25.9.200.
Eero Eskolin
Arto Kouri
Poistuessaan kiitetty
"Kuulittehan, panittehan tarkasti merkille? Joka sana,mikä tänään on lausuttu on tosi," kuittasi omassa vastauskiitoksessaan eräs viimeiseen asti luotettavana yhteistyökumppanina pysynyt vaikuttaja vuolaaksi intoutuneet onnittelupuheet. Oli hän paljon saanutkin aikaan, neuvoksen arvolla muistettu. Sairaudesta toipumisen jälkeen paluuta yritettyään hän joutui kokemaan omiensa hampaat nilkoissaan. Hyvin ajankohtaisestikin voisimme kertoa tapauksista, joissa jonkun henkilön oivalluksia vastustetaan, mutta pulpahtavat sitten vastapuolen esittäminä. Varsin hautajaiset saattavat muodostua läheisille suorastaan piinallisiksi. Voimien päivinä on otettu yhteen verisesti, mutta toisen hiljennyttyä lopullisesti heretään ylistämään. Saattaapi olla, että pitkin hampain on joskus jouduttu myöntämään vastapuolen esityksen arvo. Myöhemmin tällainen myönnytys on kyllä kuitattu moninkertaisesti. Mikä se saattaa ihmiset juonittelemaan ja kampittamaan? Kateus, kauna, ilkeys, pettymys? Yhteiskunnallisissa toiminnoissa ihmisillä on erilaisia tavoitteita. Tietyllä tavalla toimeen tartutaan itsekkäästi. Kukapa muu ihmisen asiat paremmin tietää kuin ihminen itse. Kun samassa asemassa elävät ihmiset löytävät toisensa, he muodostavat ryhmiä, keräävät asioita, joita yhdessä pohditaan ja lähdetään viemään eteenpäin. Näin ovat syntyneet sitten puolueetkin. Taustalla on myös ajattelua, filosofiaa, tiedon keruuta, järjestelyä ja teorisointia. Sitä myöten ovat syntyneet aatteet, asetettu tavoitteita, tehty ohjelmia ja asetettu tavoitteita. Käytännön elämässä ylevät ihanteet tahtovat unohtua. Länsimaisissa teollistuneissa yhteiskunnissa yhteisten ponnistelujen rinnalla ja näitä edistäenkin on voimistunut vapautuminen ja yksilöistyminen. Emansipaatio on vapauttanut orjuutettuja. Se on katkonut kahleita työläisiltä, tieteeltä, naisilta, elämänuskoa pursuavilta nuorilta, uskonvainotuilta, mutta myös yksityisiltä ihmisiltä päästäen toimintatarmon valloilleen. Rajallisessa maailmassa, jossa toisten elinolojen edistyminen vääjäämättä kutistaa itselleen rikkauksia kahmineitten runsautta, syntyy konflikteja. Kun väkivaltaa ei voi asein käyttää, vastustaminen muuttuu kieroiluksi. Tämän ajan taistelut käydään informaatiossa. Väkivaltaa se on vastustajan vaientaminenkin. Työssäni olen tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa. Saammehan omassa elämässämmekin jälkipolvien noustessa seurata arvostamiemme asioiden murenemista, mutta myös uudenlaisten ihanteiden nousua. On hyvä perehtyä erilaisiin näkemyksiin ja niiden taustalla oleviin tekijöihin, uskomuksiin, aatteisiin ja ideologeihin. Vain sitä kautta, että olen arvostanut aitoa rehellistä "aakiolaisuutta" (Santeri Alkiohan oli Suomen tasavallan kannalla ja vaikuttamassa näkyvästi uskonnonvapauden toteutumista), olen voinut tuon perinteen ihmisiä rohkaista ihanteisiinsa. Kun ihminen tosissaan pyrkii hyvään, häntä on syytä arvostaa. Ohjaahan jo vanha viisaus kohtelemaan toista siten kuin haluaa tämän kohtelevan itseään.
26 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Teatteri pureutuu viihdehötön lisäksi
T
Satakunnan elojuhla vaati:
On saatava vanhuspalvelulaki,joka antaa oikeuden itsemääräämiseen ja turvallisuuteen
E
läkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestö vaatii vanhuspalvelulakia, joka tähdentää oikeutta itsemääräämiseen, osallistuymiseen ja turvallisuuteen. Vaatimuksen Aluejärjestö esitti Satakunnan eläkeläisten elojuhlassa, joka järjestettiin tällä kerralla Eurassa. Työväentalo Onnela oli tupaten täynnä satakuntalaista järjestöväkeä.
nanottoa vanhuspalvelulaista. Hän totesi, että sosiaalinen turvaverkko on Suomessa oikasti kunnossa vain sille vähemmistölle, jolla ei ole taloudellisia huolia ja jotka voivat maksaa kaikesta tarvitsemastaan.
sa perustellaan vanhuspalvelulain tarvetta.
Kuntiin vanhuspalveluohjelmat
Satakuntalaisten lausumassa puututaan myös kuntien ja maakuntien vastuuseen vanhuksista. Lausumassa vaaditaan, että kuntien tulee laatia eettisesti laadukkaat vanhuspalveluohjelmat. Niiden on myös oma-aloitteisesti vahvistetttava vanhusneuvostojen asemaa ja perustettava vanhusasiamiesten toimia odottamatta valtakunnallista lainsäädäntöä. Satakuntaan suunnitteilla oleva maakunnallinen vanhusneuvosto ja vanhusasiamiehen toimet on perustettava vuoden 2010 aikana, elojuhla kiirehti maakunnallisia päättäjiä.
Pehmeä ohjaus ei riitä
Elojuhlan kannanotossa muistutetaan, että Eläkeläiset ry on pitkään ajanut vanhuspalvelulakia, jota ovat kiirehtineet myös ns, kuusikkokuntien eli Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan vanhusneuvostot. Valtion vetäytyminen kuntien ohjauksesta pehmeään laatuohjailuun ja suosituksiin on johtanut kunnissa palvelujen epätasaisuuteen. Muiden ikäryhmien palvelöut on jo lainsäädännöllä vahvistettu,, lausumas-
Turvaverkko vain varakkailla
Juhlassa puhui Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Marja Leena Makkonen.Hän kiinnitti huomiota erityisesti tuloerojen kasvuun ja eläkeläisköyhyyden kasvavaan riskiin. Myös juhlan avannut EuraSäkyläKöyliön Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Simo Leino pohjusti kan-
ampereen teatterin johtaja Heikki Vihinen esittää mielenkiintoisen teesin, että laman iskiessä pahimmillaan väki pakenee teattereihin. Teatteri onkin suuren haasteen edessä, kuinka kuvata yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä laman ahdingossa ja ympäristökatastrofin kolkuttaessa ovella. Syksyn esityksissä pureudutaan myös vanhusten asioihin. Tampereen Työväen Teatterin johtaja Riku Suokkaan mukaan media lietsoo kohtuutonta pelkoa taantumasta ja sikainfluenssasta. Lohduttomalta vaikuttavaan tilanteeseen tarvitaan hänen mielestään toivoa, jota juuri teatteri voi tuoda sitä ihmisten elämään.". Pääkaupungin teatteripyhättöjen johtajat käyvät jo tutuksi käynyttä nokkapokkaa. Helsingin Kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkolan mielestä taantuman aikana yleisöä kiinnostavat "iloiset ja optimismia levittävät näytelmät". Kansallisteatterin johtaja Maria-Liisa Nevalan mukaan ajatus "sirkushuveista, jotka saavat ihmisen ajattelemaan hetkellisesti muuta kuin ankeita aikoja" paljastaa "vääristyneen käsityksen kulttuurin merkityksestä". Eikö kulttuurin pitäisi uskaltaa puolustaa itseään niillä perusteilla, jotka lähtevät sen ytimestä?", Nevala muistuttaa. Syksyn suosikkinäytelmissä pureudutaan mm. vanhustenhoitoon, elämänhallintaan sekä poliittiseen ja maantieteelliseen lähihistoriaan. Suomen arvostelijain liiton Kritiikin kannuksilla palkitseman Anna Krogeruksen Kuin ensimmäistä päivää,
Mika Myllyahon Kaaos ja Sofi Oksasen Puhdistus nähdään tänä syksynä kolmessa eri teatterissa kukin. Katsomoja pyritään täyttämään häpeilemättä myös ajatuksia pahemmin hiertämättömällä viihteellä. Riihimäen teatterissa on päätetty esittää pelkästään farssia ja komediaa. Teatterinjohtaja Aleksander Anrian mukaan "vakava draama ei maksa itseään takaisin", joten ohjelmistoon on tulossa mm. Rauli Jokelinin "riettaanriemukkaaksi" kuvailtu juhlanäytelmä Potenssia ikä kaikki. Kuopion teatterissa sukelletaan kantaesityksensä saavan musiikkinäytelmän Rakkaat Rissaset myötä 19601980-lukujen Kuopioon Ilpo Tiihosen kirjoittaman räiskyvän perhetarinan myötä.
sa kerrataan vuoden 1961 noottikriisin kauhunhetkiä. Esitys kuvaa asian osaisia 50 vuoden takaa, mutta tulkinta Suomen huippupoliitikoista on vahvasti tekijöiden näkemys.
Eläkepommi räjähtää Tampereella
Tampereen Teatterin vetonauloiksi on valittu Sofi Oksasen Puhdistus ja Bengt Ahlforsin Viimeinen sikari. Suomen Kansallisteatterissa huiman suosion saavuttanut ja myöhemmin Finlandia-palkittuna romaanina reilusti yli sata tuhatta lukijaa valloittanut Puhdistus saa ensiesityksensä TT:ssa lokakuussa. Aliide Truun roolin tulkitseeTuija Vuolle. Tulee sellainen olo, että varmaan epäonnistun. Antaa ny kattoo, miten ämmän käy, suosittu konkarinäyttelijä venkoilee. Jordi Galceranin mustassa komediassa Pudotuspeli taistellaan työpaikasta ja Kari Hakalan ja Tytti Issakaisen kantaesitysmusikaalissa Eläkepommissa oikeudesta ja yrityksestä irrottautua pois tuloksenteon maailmasta. Kun otimme Eläkepommin ohjelmistoon pari vuotta sitten, emme osanneet arvata, että pääministeri Vanhanen tekisi meille hiihtoreissullaan saamallaan neronleimauksella mieletöntä mainosta, teatterinjohtaja Heikki Vihinen naureskelee. Eläkekeskustelu on vain jäävuoren huippu yhteiskunnan todellisesta muutoksesta, Eläkepommi-musikaalin toinen käsikirjoittaja ja ohjaaja Kari Hakala muistuttaa.
Vanhukset korulaatikossa
Otso Kauton ohjauksessa samat näyttelijät esittävät sekä hoitokodin henkilökuntaa että vanhuksia Anna Krogeruksen näytelmässä Kuin ensimmäistä päivää. Säästöistä ja ihmisten päivittäisestä venymisestä kertova näytelmä on purevan ajankohtainen. Nina Mansikan lavastus sulloo hoitokodin vanhukset muistoineen korurasiaan. Kahvoineen se muistuttaa myös leveätä ruumisarkkua. Merkillepantavaa on Lahden kaupunginteatterin yhteistyö vasemmistolaisen vaihtoehtoteatteri Vanhan Joukon kanssa tehtävästä yhteistyöstä näyttelijävaihtoineen. Porin teatterin kantaesityksenä nähdään Bengt Ahlforsin ja Johan Bariumin uutuusnäytelmä Nootti, josTeuvo Pakkala
Leikkaa irti ja postita
KESÄPÄIVÄVIDEON TILAUSLOMAKE
Kesäpäivät ja 50-vuotisjuhla Jyväskylässä 15.-17.6.2009 Kesäpäivävideo sisältää pääjuhlan, iltamat ja kuorokonsertin kesäpäiväkoosteen Hinta: 25 Videon valmistumisaika: lokakuu 2009 Tilaajan nimi: ______________________________________________ Puhelin _____________________________ Osoite __________________________________________________ __________________________________________________ LOMAKKEEN PALAUTUS TOIMISTOON OSOITTEELLA: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki
Tukkijoella
ohjaus Pentti Kotkaniemi
uusintaensi-ilta 25.9.2009
TURUN KAUPUNGINTEATTERIN PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ
Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080 Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) | www.teatteri.turku.fi | Liput 35,-/30,-/27,-
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 27
myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin
sä komediassa Henri Kapulaisen kirjoittamassa Valtakunnan häirikkö esityksessä Helsingin kaupunginteatterissa. Rooleissa nähdään muun muassa Pertti Sveholm, Mikko Kivinen ja Eija Vilpas. Syyskuussa kaupunginteatteri tuo näyttämölle toisen kotimaisen uutuuden, Pasi Lampelan käsikirjoittaman ja ohjaaman Kuilun. Kansallisteatterissa vierailee 16. syyskuuta alkaen kymmenellä esityksellään uteliaisuudella odotettu Mental Finland, Kristian Smedsin kansainvälinen produktio, joka sai talvella ensi-iltansa Brysselissä. Smedsin Tuntematon sotilas jatkaa vielä syksyllä kymmenen esityskertaa. Teatterin syyskauden kotimainen uutuus, Juha Vakkurin kirjoittama ja Petteri Sallisen ohjaama Kuninkaan kädet vie myös "viidakkoon" eli Belgian Kongoon. Kuningas Leopold II:n aikaista kolonialismia käsittelevä näytelmä vetää yhtäläisyysmerkit oman aikamme kehitysmaapolitiikkaan.
Teatteriin
Kirjoittanut Serp
Ohjaus Antti Majanlahti
20092010
ENSI-ILTA la 21.11. ESITYKSET sunnuntaisin klo 15.00: 29.11. / 6.12. / 10.1. / 17.1. / 24.1. / 31.1. / 7.2. / 14.2. / 21.2. / 7.3. / 14.3. / 21.3. / 28.3. / 11.4. / 18.4. / 25.4. Liput: 16 / 14 / 6 Ryhmätarjous: (alk. 20 hlöä) Teatterilippu 14 + väliaikakahvit 3 / hlö Lipunmyynti: Teatterin toimisto arkisin klo 9-15 Kylmänojankatu 3, 37100 NOKIA Puh. (03) 342 0262 ja (03) 342 0263
Helsingin kaupunginteatterin toinen kotimainen uutuus on Henri Kapulaisen kirjoittama Valtakunnan häirikkö. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri. Tampereen Työväen Teatterin syyskauden suosikkiesityksiksi ovat nousemassa Tampereelle sijoittuvat Komisario Koskinen ja Vuonna 85 Remix. En tiedä, onko Remixillä erityisiä kaupallisia tai taiteellisia tavoitteita. Pääasia on, että katsojilla on hauskaa, käsikirjoittaja Heikki Syrjä sanoo. Tiina Lymin esikoisnäytelmä Susi sisällä puolestaan kertoo insinööri-perheenisän elämän kokoisesta valheesta. Lisäksi TTT:ä nähdään Emilia Pöyhösen käsikirjoittama näytelmä Valitut, maailmanparantamisen halusta ja hinnasta suomalaisen lähetyssaarnaajapariskunnan toivioretken myötä. vat Laulavat sadepisarat ja Tuolla puolen taivaanrajan. Lisäksi tarjolla on runsaasti vierailuesityksiä ja kolme omaa ensi-iltaa. OhjaajaTuomas Parkkinen kuvaa syyskuun 11. päivä ensi-iltansa saavaa Laulavia sadepisaroita seitsemän taiteen musikaaliksi, josta löytyvät kaikki taiteenalat musiikista ja elokuvasta kirjallisuuteen. Syksyn mielenkiintoisimpia vierailuesityksiä on kaupunginteatteriin 28. marraskuuta saapuva, Euroopan johtaviin teatteriguruihin kuuluvan Andryi Zholdakin ohjaustyö Viata cu un idiot. Romaniankielisen näytelmän titteli kuuluu suomennettuna "elämä idiootin kanssa". Viata cu un idiot kertoo parisuhdehelvetistä, mutta kytkeytyen olosuhteisiin, jossa ihmiset elävät, Seilo kertoo neuvostokriittisenä tunnetun Viktor Jerofejevin näytelmästä. Oulun kaupungin-teatterissa esitetään Aulis Sallisen koskettava ooppera Punainen viiva, jossa kuvataan kainuulaista periesiantamattomuutta ja Suomen historian kulkua. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1907, jolloin Suomessa pidettiin ensimmäiset vaalit. Kiannon tekstit nousevat näyttämölle myös Kajaanin kaupunginteatterissa. Juha Hurmeen Kainuu-trilogian toinen osa Ryysyrannan Jooseppi, saa ensi-iltansa 19. syyskuuta Hurmeen sovituksena ja ohjauksena. Kaikki kahdeksan näyttelijää esittävät Jooseppia, mutta heillä on myös muita rooleja. Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaanin ilmestymisestä on kulunut sata vuotta.
www.nokianteatteri.fi
Ray Cooney:
Sukuvika
Vauhdikas sairaalafarssi, hervotonta Ensi-ilta: 10.10.2009 Liput: 17/15/11
Tämmöiseen juttuun on mahdotonta nostaa kaikki tärkeät teatterit ja esitykset, mutta lukekaahan teatteriesitysten kritiikkejä www.kritiikkiportti.fi sivustolta Teattereiden ohjelmistot löytyvät koosteena osoitteesta www.teatterikeskus.fi Pyrimme myös Eläkeläinen -lehdessä esittelemään ja arvioimaan esityksiä.
TEATTERI
KOUVOLAN
Seitsemättä taidetta Turussa
Turun kaupunginteatterissa on luvassa runsas ja musiikkipitoinen teatterisyksy. Syyskuussa ensi-iltaan tule-
Vennamo ja Kekkonen mittelöivät jälleen
Presidentti Urho Kekkonen ja Veikko Vennamo ottavat mittaa toisistaan hirtehisesSISKOTUULIKKI TOIJONEN
90-vuotta
ja potkua piisaa!
Juhlanäytelmä Punaisten kukkien puutarha Hauska ja hulvaton Yksiöön en äitee ota
ensi-ilta 7.11. Sirkku Peltolan Raija Orasen
kantaesitys 26.9.
p. (015) 411 0440 ti-pe klo 11-17
www.mikkelinteatteri.fi
28 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Katse tunturiin!
Palkitse itsesi ja varaa loma-asuntosi uudesta Ukko-Pyhimyksestä! Sijaintimme Pyhän ytimessä, rinteiden ja kansallispuiston vieressä, on lomasi ilonaihe.
Irma Murtoperä
Online-varauspalvelu osoitteessa
www.ukkopyhimys.fi
Pohjois-Karjalan Aluejärjestön
Täyden palvelun toimisto
Hakaniemi, puh. 010 76 66500 | Töölö, puh. 010 76 66530 Itäkeskus, puh. 010 76 66590 | Leppävaara, puh. 010 76 66610 Tapiola, puh. 010 76 66570 | Tikkurila, puh. 010 76 66560 Myyrmäki, puh. 010 76 66600 | Kerava, puh. 010 76 66550 Hyvinkää, puh. 010 76 66580
Lempäälän yhdistyksestä täytti 60v. 2.7.2009. Hyla-Mansikkikin antoi hänelle lahjaksi maitopurkin. ONNEA!
SYYSJUHLA
Syyskokouksia
Edullista lomaa...
Syystunnelmia 156
3 vrk / 1 hlö / 2 hh (norm. 225¤, säästä 69 ¤) sis. hemmottelevan yrttikylvyn. Voimassa 30.9. asti. Mainitse »Elä 509». 5 vrk / 1 hlö / 2 hh (norm. 450 ¤, säästä 131 ¤) sis. savihoidon, puolihieronnan, autom. vesihieronnan sekä turvejalkahoidon tai 30 min kasvohoidon tai intialaisen päähieronnan. Kaupan päälle yrttikylpy tai käsiparafiini! Voimassa 30.10.09 asti. Mainitse »Elä 509». Lomat sisältävät myös: aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön & lomaohjelmaa. 1 hh-lisä 28 ¤ / vrk.
myynti@summassaari.fi
Outokummussa Urheilutalolla 24.9.2009 klo 1216 Outokummuntie 1 Syysjuhlaa vietämme vielä 50-vuotisjuhlatunnelmissa, niin yhdistyksen kuin järjestönkin.
Lisätietoja saat: www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050-347 1555
Hemmotteluloma 319
Monenlaista ohjelmaa Arvontaa Kahvilippu 7 Ruoka 5 Grillimakkara 1 Lopuksi TANSSIA TERVETULOA JUHLIMAAN!
Aluejärjestö
Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 24.9.2009 kello 12.00 Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat.Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
Soita ja varaa 4 030 608 50
Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi
Malmin Eläkeläiset ry:n toiminta
Malmin Työväentalo, Takaniitynkuja 9
Maanantaina klo1012 Ohjelmaryhmän harjoittelua näyttämöllä, ohjaa Leena Lautala 050 5011810, yhteyshenkilö Erkki Mattila p. 0503210347. Uusia harrastajia halutaan mukaan! Tiistaina klo 910.00 Kuntojumppa miehille ja naisille, ohjaa Eevi Kaasinen p. 040 7384619, yhteyshenkilö Saara Laine p. 040 5650604 Tiistaina 912.00 Käsityö- ja askartelukerho, ohjaavat Ritva Sulanerä ja Annikki Koli, tiedustelut Ritva Kaartoaho p.044 3558646 Tiistaina klo 1012.00 Tuunataan kalastusvälineitä, vieheitä, vaappuja ja pilkkejä, ohjaa Veikko Mäntynen p. 044 5337944 Tiistaina klo 1011:00 Senioritanssia vasta-alkajille ja klo 1113:00 Senioritanssia aiemmin harrastaneille, ohjaavat Ritva Huhtilainen , p. 050 4121961 ja Kerttu Niemi p. 050 5149114 Keskiviikkona klo 1011.45 Kuoro harjoittelee, johtaa ja säestää Lilia Melnikova, tiedustelut Maija Rainio p. 050 5977482 Keskiviikkona Keskiviikkokerho,klo 12 asiaohjelmia, luentoja, kuoron sekä ohjelma- ja klo 13 liikuntaryhmien esityksiä, vapaata seurustelua kahvikupposen kera ym. Ohjelmatoivomuksia otetaan mielellään vastaan! Keskiviikkona klo 13.3014.30 Tuolijumppaa miehille ja naisille, tasapainoja voimaharjoittelua tuolia apuna käyttäen, ohjaa Eeva Airola p. 040 8475737 Torstaina klo 12 Päivätanssit: Orkesteri soittaa, hyvä iloinen meininki! Liput 6 , ei narikkamaksua! Buffetista punaista limpsaa, kahvia ja tuoretta pullaa!
Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka muistivat yhdistystämme 50-vuotispäivänä. Oulun eläkeläiset ry
Malmin toimintakeskus Kirkonkyläntie 2
Maanantaina klo 1215 Ystäväpiiri kokoontuu pelaamaan korttia, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja muistelemaan menneitä aikoja. Seurustelun lomassa juodaan tietysti pullakahvit. Yhteyshenkilö Ritva Kaartoaho p. 044 3558646
Vietä vapaa-aikaasi Saariselällä, Laanilassa
Kaksi tasokasta huoneistoa 45 ja 75 m2,hyvä sijainti, reitit lähtevät vierestä. Hinnat alkaen 210/370 e. Yhteys ja lisätiedot 040/5191262.
Malmin Virkistyskeskus Latokartanontie 9
Perjantaina klo 9.3011.30 Kansantanssia ja tanhuja, ohjaa Kalle Karjukoski p. 050 5962522 Perjantaina 1213 Englanninkielen opiskelua, ohjaa Ulla Eerola, yhteyshenkilö Anja Kokko 040 7656291 Kaikki toimintamme on jäsenillemme maksutonta. Olet tervetullut joukkoomme harrastamaan. Ota yhteyttä jäsensihteeriimme tai ryhmien ohjaajiin www.malmin-elakelaiset.net Leikkaa irti ja pane talteen!
Liikkumisen pelko voi sitoa iäkkään kotiin
Ulkona liikkumisen pelko on hyvin yleistä iäkkäillä henkilöillä ja se lisää huomattavasti riskiä kävelyvaikeuksien syntymiseen. Jyväskylän yliopiston Suomen gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että ulkona liikkumisen pelko lisää riskiä kävelyvaikeuksien syntymiseen kotona asuvilla, hyväkuntoisilla ikääntyneillä. Pelon vaikutus kävelyvaikeuksien syntymiseen on näkyvissä hyvin nopeasti, jo ensimmäisen puolen vuoden seurannan aikana. Ulkona liikkumisen pelkoa lisäävät katujen huono kunto, mäkinen maasto kodin lähiympäristössä sekä liikenteen melu. Myös yksilölliset tekijät kuten huono sosioekonominen asema, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä alhainen kävelynopeus altistavat ulkona liikkumisen pelolle..
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 29
Eläkeläinen-lehden ilmestyminen vuonna 2009
Ilmestyy Aineisto toimitukseen 21.9 19.10. 23.11. Nro 6 lokakuu 92 vuotta 16.9. Olga Kivijärvi Kittilä 90 vuotta 13.9. Inkeri Ylinen Mänttä-Vilppula 18.9. Helvi Jauhola Tornionseutu 85 vuotta 19.9. Anita Koistinen Malmi 80 vuotta 27.7. Kerttu Norring Tikkurila 10.9. Ella Suomalainen Savonranta 10.9. Anneli Haapasaari Seinäjoki 13.9. Tuulikki Männistö Nakkila 13.9. Antti Vienonen Huittisten Seutu 20.9. Sanelma Määttä Porvoo 29.9. Anni Vähämäki Tikkurila 2.10. Paavo Vuorinen Kokkola 10.10. Martti Kohtaniemi Reisjärvi 75 vuotta 25.8. Toivo Reijonen Tuomarila 29.8. Raili Saarto Tikkurila 8.9. Pirkko Serenius Tikkurila 8.9. Martti Hokkanen Kotka 10.9. Oiva Kurppa Kuru 10.9. Pekka Ahola 10.9. Pekka Ahola Pyhäjärvi 11.9. Armas Pakarinen Savonlinna 14.9. Teuvo Vuorenpää Jämsänkoski 17.9. Veikko Nikkonen Savonlinna 20.9. Terttu Aaltovirta Porvoo 24.9. Seppo Viinamäki Nakkila 24.9. Helmi Virta Nakkila 28.9. Väinö Korhonen Porvoo 28.9. Erkki Pellikka Liminka 2.10. Einari Moilanen Reisjärvi 3.10. Toini Riistaniemi Reisjärvi 7.10. Olli Makkonen Pielavesi 70 vuotta 5.8. Ritva Nordlund Tikkurila 25.8. Sylvi Jarhia Hyrylä 25.8. Heikki Hietala Viiala 14.9. Marja Leena Welin Kotka 28.9. Eila Maria Takala Kittilä 28.9. Riitta Onufriew Vaarala-Hakunila 30.9. Tapani Jauhojärvi Kittilä 5.10. Eine Inkeri Ollikainen Kittilä 10.10. Pirjo Westergård Nakkila 65 vuotta 11.9. Matti Kaihevaara Porvoo 17.9. Helke Hallenberg Halikko 20.9. Ritva Rantanen Huittisten Seutu 2.10. Kaija Halttunen Porvoo Piikkiön Eläkeläiset Allan Vikström Kerttu Koskiranta Pihtiputaan Eläkeläiset Anna-Liisa Janhunen Pyhäjärven Eläkeläiset Herman Röytiö Sonkajärven Eläkeläiset Aino Makkonen Oulun Työväen Eläkeläiset Matti Härkönen Elvi Kalliolinna Oulaisten Eläkeläiset Vilho Matias Luiskala Veikko Henrikki Pihlajaoja Ulvilan Eläkeläiset Lauri Johannes Heinonen Sorsakosken Eläkeläiset Heino Väänänen Pauli Partanen Veikko Wright Kirsti Strengell Tornionseudun Eläkelaiset Jaakko Siivola Jurvan Eläkeläiset Sisko Inkeri Hietanen Paltamon Eläkeläiset Erkki Olavi Kaikkonen Suolahden Eläkeläiset Laina Kovanen Haukiputaan Eläkeläiset Lea Irja Annikki Sutela Lahden Eläkeläiset Arvi Norkko Anna-Liisa Horvonen Savonrannan Eläkeläiset Ritva Seija Karvinen Pirkkalan Eläkeläiset Aarno Tapani Nisula Eeva Maria Olden Halikon Eläkeläiset Uolevi Vilhelm Vennonen Ykspihlajan Eläkeläiset Urho Taivassalo Raahen Eläkeläiset Ahti Kangasniemi Rauman Eläkeläiset Salme Terttu Berglund Varkauden Eläkeläiset Erkki Kalevi Koponen Santeri Bordi Pauli Tapio Eronen Nro 7 marrasku Nro 8 joulukuu 12.10 9.11. 14.12.
Lehden toimitus toivoo kirjoittajien noudattavan näitä aikatauluja. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme voi valitettavasti tilan puutteen vuoksi edelleenkään julkaista syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia.
Mieluiten digitaaliaineistoa
Tietokoneen ja internetin käyttö on suomalaisten ikäihmisten keskuudessa selvästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Näitä tietoja ja taitoja lehden toimitus toivoisi käytettävän myös lehteen tulevan materiaalin toimittamisessa.
Lokakuussa järjestön esittelylehti
Lokakuussa ilmestyy myös järjestön esittelylehti Eläkeläinen-lehden numerona 6B/2009. Sitä voi tilata yhdityksille lähetetyillä tilauslomakkeilla.
Testamentin voi tehdä myös eläkeläisten yhteistoiminnan hyväksi
Mikäli sinulla ei ole lähiomaisia, omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen valtiolle. Tekemällä testamentin voit päättää jo elinaikanasi, miten omaisuutesi käytetään. Eläkeläiset r.y:n keskeisenä tarkoituksena on sääntöjensäkin mukaan eläke- ja sosiaaliturvan kehittäminen sekä eläkeläisten harrastustoiminnan järjestäminen. Tekemällä testamentin olet tukemassa yhteistä arvokasta työtämme. Lisätietoja ja tarvittaessa käytännön apua testamentin laatimisessa. Eläkeläiset r.y. Toiminnanjohtaja Hannu Partanen puh. 020 743 3615 hannu.partanen@elakelaiset.fi
Eläkeläiset r.y.
Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3612; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi
Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Toimitusneuvosto: Martti Anttonen (pj.), Helena Hölttä, Inkeri Niiranen, Jouko Parkkonen ja Jaakko Tiainen Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 03558290
Yhdessä-hanke
Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi
Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
30 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
Syyskauden ensimmäiset
Päijät-Hämeessä malli ikääntyvien toimintakyvyn arviointiin
Päijät-Hämeeseen rakennetaan yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa toimintamalli ikääntyvien toimintakyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi. Ikihyvä -hankkeen tutkimustulosten pohjalta kehitetään ennaltaehkäisevä toimintamalli, jossa henkilöt, joilla on riski menettää toimintakykynsä, ohjautuvat terveyskeskuksen vastaanotolta kolmannelle sektorille toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin ryhmiin. Kolmannella sektorilla tapahtuvat ryhmäinterventiot koostuvat voima- ja tasapainoharjoittelusta sekä keskusteluosiosta, jonka teemat liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, ravitsemukseen ja liikuntaan. Kolmannen sektorin ja terveyskeskusten henkilökunta saa mahdollisuuden lisätä ikääntyvien toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen liittyvää osaamista ja systematisoida toimintakyvyn kirjaamista. Lahti ja Lahden sosiaalija terveystoimi on yksi toimintamallin käyttöönoton pilottikunnista, muiden kuntien kanssa käydään neuvotteluja. Tutkimus- ja kehittämisvaiheessa 80 lahtelaista yli 70-vuotiasta saa mahdollisuuden osallistua sekä toimintakyvyn arviointiin että toimintakykyä ylläpitäviin ryhmiin. Ryhmät toteutetaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi 80 yli 70-vuotiasta lahtelaista saa terveyskeskuksen vastaanotolla toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen liittyvää tietoa. Kummankin ryhmän toimintakyvyn muutoksia ja intervention vaikuttavuutta tutkitaan aina vuoteen 2012 saakka. Yksilötasolla tavoitteena on parantaa fyysistä suorituskykyä, ravitsemusta ja vahvistaa sosiaalista verkostoa sekä torjua yksinäisyyttä. Hankkeen ajan ryhmiin osallistuminen on maksutonta.
TORSTAITANSSIT MALMIN TYÖVÄENTALOLLA
Takaniitynkuja 9 to 10.9. 2009 klo 1215
Musiikista huolehtii EKL-pelimannit
Tule ystävinesi nauttimaan tanssimisesta ja talon iloisesta tunnelmasta
Tunti naisille, buffetti, arpajaiset Liput 6 , ei narikkamaksua
Järj. Malmin Eläkeläiset ry Bussit 69, 70T, 73, 77,78
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2009 - 31
Leskirouva Katiska
Edellisen krypton ratkaisu
Ristikko
Krypto 4/2009:n oikein ratkaisseista onnetar suosi Marjatta Malista Vieremältä ja Airi Majavaa Äänekoskelta. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet ja tässä seuraavat onnittelut!
Ristikko 5/2009 ratkaisut on lähetettävä 21.9.2009 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki
Kuoreen on kirjoitettava san RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Onnetar odottaa!
Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
32 - Nro 5 syyskuu 2009
ELÄKELÄINEN
HELSINKI-TUKHOLMA
- risteilyt aikuiseen makuun -
Syksyn 2009 Erikoislähdöillä on luvassa runsaasti tanssia, upeita esiintyjiä sekä mielenkiintoista ohjelmaa: 4.11. Kai Hyttinen ja Fredi 2.12. Annika Eklund
Viking Linen risteilyt aikuiseen makuun ovat kaikille 60 vuotta täyttäneille erityisen edullinen tapa risteillä.Tule kokemaan itse! Hintaesimerkkejä kevään Erikoislähdöille Helsingistä 80 g/B-hytti (FKGYLK) Turusta 46 g/B-hytti (FRNGLI) Tallinnan Tanssiristeilyt alk.12 g/henkilö (FKGYLP) Hytit lisämaksusta.
Lähdöillä mukana myös Kike Elomaa juontamassa Seniorikaraoke-osakilpailuja.
TURKU-TUKHOLMA
Luvassa hauskaa yötäpäivää! Amorella ja Isabella kutsuvat sinut ja ystäväsi Itämeren iloisimmille risteilyille. Erikoisristeilyt aikuiseen makuun Amorellalla 16.9. artistina Tapani Kansa 18.11. estradilla Anne Mattila Marco Bjurström Talkshow Upeita vieraita jututettavana tiistaisin kerran kuukaudessa. Sekä aamulähdoillä Amorellalla sekä iltalähdöillä Isabellalla loistavat artistit, esim. Matti & Teppo, Finlanders,Vesa-Matti Loiri, Kari Vepsä ja Tommi Läntinen.
Varaukset lähimmästä matkatoimistosta tai www.vikingline.fi/risteilyvaraukset puh. 0600 - 41577 (1,64 a/vastattu puhelu + pvm/mpm) Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Palvelumaksu 5 a/varaus, ei Internetin kautta maksettavista matkoista.
HELSINKI-TALLINNA
Viking XPRS:llä nautit hyvästä ruoasta ja juomasta, pyörähdät tanssiparketeilla, shoppailet edullisesti merimyymälässä sekä viihdytViking tunnelmassa! Risteilyn myötä pikkuloma tuntuu pidemmältä kuin onkaan.
Leikkaa irti ja tee tilaus!
Kerää kimppa ja tee yhteistilaus niin säästät postituskuluissa
Voimisteluasuja edullisesti juhliin ja esityksiin!
Tilaan voimisteluasun t-paitaa 10 euroa/kpl S ___________ kpl M___________ kpl L____________kpl Yht.___________kpl Voimisteluasun hametta 20 euroa/kpl S____________kpl M___________ kpl L____________kpl Yht.___________kpl Miesten t-paitaa 10 euroa/kpl L____________kpl Yht.___________kpl (sopii myös naisille, joille naisten L-koko ei riitä).
Asuun kuuluu myös kullanvärinen vyö sekä punainen sifonkihuivi, yhteishintaan 3,5 euroa tai kolmen kappaleen yhteishintaan 10 euroa.
Kesäpäivien voimisteluasuja on vielä hiukan jäljellä ja niitä voi nyt tilata alennettuun hintaan. Asu on hyvää suomalaista laatua. Se sopii yhdistysten esityksiin ja juhliin, joita vietetään paljon järjestön 50-vuotisjuhlavuonna. Upeaa kesäpäiväohjelmaakin esitetään vielä. Ryhmät voivat tehdä kimppatilauksen käyttäen tätä kaavaketta. Täytetty kaavake on postitettava osoitteella
Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki
Vastuuhenkilön/tilaajan tiedot
Yhdistys:_____________________________________________ Nimi:________________________________________________ Osoite:_______________________________________________ ____________________________________________________ Puhelinnumero________________________________________
Huom! Hintoihin lisätään postituskulut