Numero 1/2013
Kaamoksen
kaadosta
kohti
kesäpäiviä
Kaamos kaatui rytisten
Kuntorannassa tammikuun loppupuolella. Kahtia jaettuun tapahtumaan osallistui runsaat
230 Eläkeläiset ry:n jäsentä.
Kuntorannassa harrastettiin liikuntaa ja kulttuuria ja opeteltiin leppoisasti tarinateatteria, kirjoittamista, liikuntaa ja espanjaakin. Mukava tunnelma, hyvät ystävät ja
Kuntorannan palvelut
saivat väen rentoutumaan. Uutta virtaa tarvitaan, sillä edessä on loppukiri Oulun kesäpäiville
Raija Puumalaisen (edessä toinen oikealla) ohjaama liikuntapajan ohjelmaryhmä näytti, kuinka Ouluun voi mennä.
S. 16?18
(Kuva: Kari Kumpulampi)
Eläkeläiset
ovat myös
uudistuvan
Kuntorannan
ykkösryhmä
? Onko suomalaisilla oikeastaan enää
muuta yhteistä kuin sauna ja järvimaisemat, kysyy kirjailija-toimittaja MikkoPekka Heikkinen. Hänen satiirisessa
uutuusromaanissaan Terveiset Kutturasta potut ja citykanit ajautuvat sisällissotaan.
Kylpylähotelli Kuntoranta
voitti Solariksen tarjouskilpailun eläkeläisten sosiaalisten
lomien pitopaikasta. Sosiaalisten lomien tukijärjestelmä muuttuu, mutta tuen
määrä säilyy. Lomat on tästä
lähtien haettava suoraan
Solarikselta.
Kuntoranta on loppusyksyn ja
vuodenvaihteen aikana muuttanut ilmettään. Sen tavoitteena on tarjota nykyistä paremmat täsmäpalvelut ja -ympäristö eri käyttäjäryhmille.
? Eläkeläiset ovat uudistuvan
Kuntorannan ykkösryhmä sanoo uusi hotellinjohtaja Harry
Pirttimäki.Kuntorannassa paneudutaan myös tapahtumamarkkinointiin.
S. 6?7
Sivut 3 ja 19
Mikko-Pekka Heikkisen mukaan pohjoisja eteläsuomalainen elämäntapa ovat
erottautuneet jyrkästi toisistaan.
Terveiset Kutturasta
Eila Pienimäen Toivo Kärki-tulkinnat soivat yhä usein radiaalloilla.
Eila Pienimäki:
Kevyessä musiikissa hyvä suunta
? Idolsia ja muita kisoja seuratessani olen huomannut, että
kaiken teknisyyden lisäksi
arvostetaan
välittömyyttä,
sanoo foxin kuningattereksikin
luonnehdittu Eila Pienimäki.
Pienimäki nousi suomalaisten
laulajien kärkikaartiin vuonna
1959 unohtumattomalla foxilla
Vanhan veräjän luona.
Pienimäki asuu kotiseudullaan
Ikaalisissa, maalaa tauluja, kirjoittaa runoja ? viisi julkaistua runoteosta ? ja tekee laulu- ja esitelmäkeikkoja.
S. 6?7
2 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Ikääntyneiden työntekijöiden ristipaineet lisääntyvät
N
eljä vuotta velloneessa eläkeikäkeskustelussa sataa
ehdotuksia sellaisella vauhdilla ja tyylillä, etteivät kansalaiset pysy enää perässä. Viimeksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) esitti
vanhuuseläkkeelle siirtymisen ?normi-iän?
pikaista nostamisesta 65 vuoteen. Linjaukset käyvät yksiin Elinkeinoelämän keskusliiton jo vuosia vaalimien tavoitteiden kanssa. Poikkeuksena kuitenkin se, että EK:n
piiristä on totuttu kuulemaan heittoja eläkeiän alarajan korottamisesta myös huomattavasti korkeammalle, aina 70-ikävuoteen asti.
Etla sallisi esityksessään myös eläkkeelle pääsyn jo 63-vuotiaana, kunhan eläkkeeseen tehtäisiin pysyvä noin 15 prosentin leikkaus. Etlan perustelujen mukaan
?varhennusvähennyksen tulisi olla riittävä niin, että se kompensoisi kaikki aikaisesta eläköitymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvat rasitukset?.
Näin henkilöllä, joka varhennetulle eläkkeelle joko vapaaehtoisesti tai useimmiten elämäntilanteen pakottamana jäisi, olisi täysimääräinen korvausvelvoite niihin
rasituksiin, joita hänen kaltaisensa henkilö julkiselle taloudelle sälyttää. Eläkkeellä ei enää oltaisi vaan korvattaisiin julkisen talouden rasituksia. Normista poikkeava määritetään yhteiskunnan kustannuseräksi.
Siinä missä Etla vaatii pikaisia toimia
lakisääteisen eläkeiän alarajan nostamiseksi, jotta ikääntyneiden työurat pidentyvät nykyisestään, esittää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, että eläkeikää lähestyvän
työntekijän palkkaa tulisi voida laskea.
Uhkauksilla ikään perustuvista palkanalennuksista ei rohkaista joustavan eläkeiän alarajan saavuttavia työntekijöitä jatkamaan työelämässä. Päinvastoin. Uhkaukset ovat omiaan aiheuttamaan hämmennystä ja epävarmuutta ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa. Samalla ne lisäävät ikärasistisia ilmiöitä ja sukupolvien
keinotekoista vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Työurien pidentämistä ne eivät
edistä.
Jos palkkoja lähdettäisiin Vartiaisen esityksestä laskemaan, merkitsisi se myös
ansioihin sidottujen eläkkeiden pienenemistä. Ikääntyneen työntekijän köyhdyttäminen on tulevan eläkeläisen köyhdyttämistä. Työntekijän ja eläkeläisen edut
ovat yhteiset.
Perusteluna esitykselleen Vartiainen
sanoo, että työn tuottavuudella on tapana
laskea eläkeiän kynnyksellä. Vartiaisen
perustelut eivät saa vahvistusta tuoreista
työelämän selvityksistä. Työn tuottavuus
ei ole yksin yksilöstä eikä varsinkaan hänen
ikääntymisestään kiinni. Siihen vaikuttavat suuresti työpaikan kulttuuri, johtaminen, organisointi ja ongelmien ratkominen. Ikääntyneet ovat tutkitusti usein nuo-
ria sitoutuneimpia työhönsä eikä heidän
sairauspoissaolotkaan ylitä oleellisesti
nuorten poissaolojen määrää.
Kun Vartiainen etsii oikeutusta alentaa
ikääntyneiden palkkoja, kyseenalaistaa
Elinkeinoelämän Keskusliiton työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ikääntyneiden
työntekijöiden eläkekarttumat ja niiden
kannustinvaikutukset työurien pidentämiseen. Eläkekarttumien heikentäminen johtaisi tulevien eläkkeiden pienenemiseen
siinä kuin ikääntyneiden palkkojen alennuskin.
Laatusen silmätikkunaan on erityisesti
53-62-vuotiaiden 1,9 prosentin karttuma
verrattuna nuorempien 1,5 prosentin karttumaan. Tälle korotukselle hän ei näe minkäänlaista eläkepoliittista perustetta. Ei
edes sitä, että 53 vuotta täyttäneet maksavat korotettua työeläkemaksua. Kritiikkiä Laatunen kohdistaa myös 63-vuotta
täyttäneiden työntekijöiden eläkkeen 4,5
prosentin ns. superkarttuman kannustavuuteen.
On vaikea nähdä, miten Laatusen kritiikki vahvistaa ikääntyneiden työmotivaatiota ja tukee työurien pidentämistä. Ilmeisesti EK:ssa on asiat linjattu niin, ettei työurien pidentämisessä ole enää porkkanoilla sijaa vaan nyt on raivokkaasti heiluvan kepin vuoro.
Kun paineita ikääntyneiden työntekijöiden aseman ja eläke-etuuksien heikentämiseksi aktiivisesti taas lietsotaan, on
Puheenjohtajan
Eläkeläiset otsikoissa
syytä muista, että vuodenvaihteessa tuli
voimaan vanhoihin sopimuksiin ja päätöksiin perustuvia, julkisuuden jo unohtamia heikennyksiä: Mahdollisuus siirtyä
varhennetulle vanhuuseläkkeelle poistui
ja osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousi 61
vuoteen. Samaan aikaan elinaikakerroin
leikkaa voimistuvalla vauhdilla jokaisen
eläkkeelle jäävän uuden ikäluokan eläkettä.
Eläkepolitiikan eri osapuolet ajavat nyt
itseään asemiin tuleviin koitoksiin, joissa väännön kohteena ovat eläkepolitiikan peruslinjat ja -kysymykset. Aikatauluna häämöttävät vuodet 2015 ja 2017.
Ikääntyneiden työntekijöiden, eläkeläisten ja heidän järjestöjensä on tässä tilanteessa syytä olla erityisen tarkkana.
Kalevi Kivistö
palsta
Eläkeläiset ovat viime aikojen keskustelussa olleet esillä entistä useammin. Vanhuspalvelulaista saatiin vihdoin kauan odotettu
esitys. Keskustelu lakisääteisen vanhuuseläkeiän nostamisesta sen kun kiihtyy. Satakuntalainen kansanedustaja kapsahti Katajaan
vaatiessaan perhe-eläkkeistä ainakin leskeneläkkeiden poistamista. Odotettu eläkeindeksiä pohtineen työryhmän työ saatiin vuoden vaihtuessa julkisuuteen
.
* *
*
Hoidon riittävyyden ja laadun turvaaminen on vanhuspalvelulain ydinkysymys.
Ympärivuorokautisen laitoshoidon osuuden
lähes puolittaminen 75 vuotta täyttäneiden
hoidossa on tavoite, joka herättää kysymyksiä. Kotihoitoon suhtaudutaan tavalla, joka
tuo mieleen ylistämällä alistamisen. Ellei
kotihoidon voimavaroja lisätä, joudutaan
ojasta allikkoon, pahempaankin.
Yksi tilastoja ?kaunistava? keino on muuttaa vanhainkoteja tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Olen eri puolilla maata
kulkiessani törmännyt useamman kerran
tilanteeseen, jossa vanhainkodin oven yläpuolella oleva kyltti on muutettu tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Sen seurauksena muuttunut on lähinnä maksupolitiikka. Vanhus on parhaassa tapauksessa saanut hoitomaksuunsa kunnan maksusitoumuksen, mutta nimensä vaihtaneessa yksikössä ryhdytään hoitomaksun lisäksi perimään ?kalustevuokraa?, lääkekulut ja erikseen hoidossa tarvittavien tarvikkeiden hinnat sekä maksuja erilaisista palveluista.
Asiakkaalle jäävä 15 % marginaali eläkkeestä kuluu niihin maksuihin, jos riittääkään.
Kyse on enemmän maksupolitiikan kuin hoidon muutoksista. Tilastoissa muutos näkyy
laitoshoidon osuuden pienemisenä.
Uutiset vanhustenhoidon laadun ongelmista eivät ota loppuakseen. Valvonta ei selvästikään toimi. Kun aluehallintoa on pari vuosikymmentä myllerretty, on yhtenä iskusanana ollut, ettei kunnissa tapahtuvaa toimintaa tarvitse valvoa. Kunnallinen itsehallinto muka riittää ja korjaa omat ongelmansa.
Niinpä valvonnan voimavarat nykyisissä
aluehallintovirastoissa (AVI) ovat erittäin
niukat. Valvira tarvitsee kuitenkin tuekseen
lähempänä toiminnan tasoa olevaa valvontaa. Sen kokemukset ovat jo osoittaneet. Kun
vielä hoitohenkilökunnan määrää koskeva
normi jäi alkuvaiheessa säätämättä ja on
ehdollisenakin riittämätön, vain 0.5, ovat
hoidon laadun valvonta ja sen voimavarat
entistäkin tärkeämpiä.
litus on tehnyt perusturvaan joitakin parannuksia ja johdonmukaista olisi, että myös
eläkkeellä olevien perusturva muistettaisiin.
Varsinkin iäkkäämpien yksin elävien eläkeläisnaisten tilanne vaikeutuu sitä mukaa kuin
heidän lukumääränsä kasvaa.
*
*
*
*
*
*
Eläkkeiden indeksiä pohtiva työryhmäkin
sai työnsä valmiiksi. Tulos oli pettymys, joskin odotettu. Pitkin matkaa tiedot työryhmästä kertoivat, että kaikki muuta tahot paitsi eläkeläisten omat edustajat, vastustivat
indeksi parantamista. EETUn ja VENKin
edustajat esittivät hyvin vaatimatonta parannusta: ansiotason osuuden nostamista 20:stä
30:een prosenttiin ja palaamista kaksi kertaa vuodessa tehtäviin tarkistuksiin. Niihinkään ei suostuttu.
Erityisen ongelmallinen taitettu indeksi on
pieniä työeläkkeitä saaville, koska ne nyt jo
jättävät saajansa elintason köyhyysrajan alapuolelle. Jatkossa köyhyys vain syvenee,
kun eläkkeen ja palkan erotus suurenee. Hal-
Tähän kehityskuvaan sopii erittäin huonosti kansanedustaja Sampsa Katajan (kok)
ehdotus leskeneläkkeiden lopettamisesta.
Leskeneläke on turvannut osalle puolisonsa menettäneistä toimeentulon puolison kuoltua ? senkin vain siinä tapauksessa, että puolison eläke on ollut suurempi ja avioliitto on
solmittu aikaisessa vaiheessa. Kärsijöinä
olisivat voittopuolisesti ne naiseläkeläiset,
joiden työura on ollut katkonainen tai sitä ei
ole ollut.
Epäsosiaalisin ehdotus pitkään aikaan!
Eläkeläisten edunvalvonnassa riittää tekemistä.
På svenska sidan 5
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 3
Tuo yksi uusi jäsen
yhdistykseesi!
Osallistu
jäsenhankintaan!
i
t
t
e
k
a
äp
v
i
ä
p
ä
a kes
Voit
Jäsen- ja arvontalomake
Leikkaa tämä lomake lehdestä ja postita se viimeistään
30.4.2013 osoitteeseen
Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki
Uuden jäsenen tiedot (tähdellä merkityt pakollisia)
* Yhdistys, johon haluan liittyä:___________________________
____________________________________________________
*Sukunimi:__________________________________________
*Etunimi:____________________________________________
Syntymäaika_________________________________________
*Katuosoite:_________________________________________
Hyvä jäsen!
*Postinumero________________________________________
Nyt Sinulla on mahdollisuus kantaa kortesi kekoon ja
tuoda yksi uusi jäsen yhdistyksesi toimintaan
mukaan!
*Postitoimipaikka____________________________________
Katsohan siis lähiympäristöäsi ? kenelle ystävistäsi,
tuttavistasi, omaisistasi, naapureistasi voit tarjota
jäsenyyttä omassa mukavassa eläkeläisyhdistyksessäsi.
* Haluaa Eläkeläinen-lehden kyllä ( ) ei ( )
Kaikki uuden jäsenen 30.4.2013 mennessä hankkineet osallistuvat Oulun kesäpäivien, 25.27.6.2013, osallistumispaketin arvontaan. Paketti
sisältää hotellimajoituksen, tapahtumarannekkeen, kolmea aterialippua ja matkat kotipaikkakunta-Oulu-kotipaikkakunta.
Puhelinnumero_______________________________________
*Allekirjoitus________________________________________
Jäsenhankkijan tiedot:
*Sukunimi:__________________________________________
*Etunimi:___________________________________________
*Katuosoite:_________________________________________
Myös tällä lomakkeella 30.4.2013 mennessä liittyneet uudet jäsenet osallistuvat erilliseen arvontaan samanlaisesta paketista.
*Postinumero________________________________________
*Postitoimipaikka:____________________________________
Tartu toimeen heti! Eläkeläiset ry kiittää!
Puhelinnumero:_______________________________________
Ennakkotieto
Eläkeläiset ry:n
valtuuston
kokouksesta
Järjestön valtuuston sääntöjen 12 §:n mukainen varsinainen kokous pidetään 21.?22.5.2013 Kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat.
Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt)
voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 4.3. mennessä, kuitenkin viimeistään
20.3.2013 kello 16.00.
Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan jäsenyhdistyksille ja valtuuston jäsenille 14.2.2013.
Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään
valtuuston jäsenille 2.5.2013.
Eläkeläiset ry:n hallitus 29.1.2013
Kalevi Kivistö
puheenjohtaja
Hannu Partanen
toiminnanjohtaja
RAY muutti järjestelmää, hakemukset suoraan Solarikselle
Eläkeläisten tuetut lomat Kuntorannassa jatkuvat
E
läkeläisten tuettuihin sosiaalisiin lomiin tuli tämän vuoden
alussa muutos. Se vaikuttaa kuitenkin vain järjestelmään, ei tuen määrään. Myös Kuntoranta säilyy lomakohteena.
? Tiedossamme on ollut RAY:n linjaus, että alkaneen vuoden alusta alkaen eläkeläisten RAY:n tukema sosiaalinen lomatoiminta toteutetaan lomajärjestöjen kautta. Tätä varten olemme
tehneet yhteistyösopimuksen Solarislomien kanssa. Asiasta on tiedotettu
lehdessä ja yhdistyspostissa, kertoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu
Partanen.
Partanen on tyytyväinen. tyytyväinen, että RAY:n tämän vuoden avustuspäätöksessä Solaris lomat saivat
määrärahan korotuksena järjestöllemme aiemmin tulleen 190 000 euron
avustuksen sosiaalilomien toteuttamiseen.
Kuntorannan söilymisen eläkeläisten
sosiaalisten lomien kohteena varmisti
vielä sen ykkössija Solarikseneläkeläsilomien kilpailutuksessa.
? Olen todella iloinen myös siitä, että
meidän Kuntorantamme pärjäsi lomapaikkana oikein hyvin Solariksen
toteuttamassa ja RAY:n edellyttämässä lomapaikkojen kilpailutuksessa. Nyt
ei pitäisi olla mitään erityisesteitä
toteuttaa sosiaalilomatoiveensa eläkeläisten omassa Kylpylähotelli Kuntorannassa, Partanen sanoo.
Lomia haettava ja
niistä kerrottava
Partanen kehottaa loman tarpeessa olevia ja avustusehdot täyttäviä yhdistysten jäseniä hakemaan lomia aktiivisesti yksin ja ryhminä.
? Kertokaa lomamahdollisuuksista
myös muille eläkeläisille ja pyytäkää
myös heitä mukaan omiin lomaryhmiinne. Hakemukset tulee osoittaa suo-
raan Solaris-lomille, Partanen sanoo.
Myös Kuntorannassa ollaan luonnollisesti tyytyväisiä kilpailutuksen tulokseen.
Kuntorannan hotellijohtajana syksyllä aloittanut Harry Pirttimäki sanoon,
että sosiaaliset lomat ovat edelleen
todella tärkeä osa talon toimintaa.
? Niitä on kehitettävä niin, että ohjelmat ovat laadukkaita ja monipuolisia,
jotta lomien tarkoitus toteutuu ja asiakasviihtyvyys on hyvä, Pirttimäki
sanoo.
Kuntoranta on uusinut ilmettään ja
ohjelmiaan niin, että kylpylähotelli
on entistä valmiimpi ottamaan vastaan
sekä tuettujen lomien ryhmiä että muita kävijöistä.
Hotellinjohtaja Harry
Pirttimäen haastattelu
s. 19
4 - Nro 6?7 lokakuu 2011
ELÄKELÄINEN
Eläkeläiset ry:n Yhdessä-hankkeet ovat olleet merkittävä avaus Suomessa
RAY:lta tuki monikulttuurisen toiminnan vakiinnuttamiseen
Raha-automaattiyhdistys
on myöntänyt Eläkeläiset
ry:lle kahden vuoden rahoituksen, jonka avulla jatketaan ikääntyneiden maahanmuuttajien arjen tukemista.
Tätä työtä on järjestömme
Yhdessä-hankkeissa jo tehty pääkaupunkiseudulla,
Turussa, Tampereella, Vaasassa, Rovaniemellä ja Joensuussa. Uusi rahoitus mahdollistaa paikallisen monikulttuurisen toiminnan jatkamisen ja sen laajentamisen sellaisille alueille, joissa asuu ikääntyneitä uussuomalaisia ja joissa on kiinnostusta tutustua maahanmuuttajiin. Mukaan tuleville järjestetään tukihenkilökoulutusta. Koulutukseen kutsutaan ensimmäisen tukihenkilökoulutuksen käyneet
kertomaan omista kokemuksistaan.
neiden avulla. Sähköisen
keskustelufoorumin ylläpidossa auttoi yhteistyökumppani KSL:stä.
Pysyvään
toimintaan
Kohti Oulua
Uussuomalaisia ikäihmisiä
on ollut Eläkeläiset ry:n
tapahtumissa Jyväskylässä
ja Savonlinnassa sekä veteraanien kulttuurikilpiluissa
Seinäjoella. Osallistuminen
tapahtumiin luo maahanmuuttajille tasavertaisen
mahdollisuuden osallistua
ikäihmisten kulttuuritoimintaan. Toivottavasti näemme
myös Oulun kesäpäivillä
uussuomalaisten ryhmiä
esiintymässä. Toimimme sen
eteen, että Oulun seudulla
saadaan kontakteja maahanmuuttajaikäihmisiin ja heitä mukaan kesäpäiville.
Ainakin Helsingistä on
tulossa inkeriläisiä kesäpäivien kenttävoimisteluohjelmaan.
Monikulttuurinen toiminta Eläkeläiset ry:ssä alkoi
vuonna 2007 Yhdessä-hankkeella, johon RAY myönsi
avustuksen kolmeksi vuodeksi. Pilottityössä etsittiin
ja kokeiltiin uusia toimintatapoja. Pääkaupunkiseudun paikallisyhdistysten
aktiiviset jäsenet ja ikääntyneet maahanmuuttajat kohtasivat ja tutustuivat toisiinsa. Uussuomalaisille ikäihmisille tarjottiin kiinnostavaa tekemistä, uusia tuttavuuksia ja suomen kieltä ja
samalla tutustutettiin heidät
suomalaiseen arkeen.
Ensimmäisinä mukaan tulivat Malmin Eläkeläiset,
Hakunila- Vaaralan Eläkeläiset, Etelä-Espoon Eläkeläiset, Viherlaakso-Karakallion Eläkeläiset, Kontulan
Eläkeläiset, Tikkurilan Eläkeläiset ja Korson Eläkeläiset. Hyvin suosittuja olivat
paikallisyhdistysten kanssa
järjestetyt metsä- ja sieniretket. Yhdessä vierailtiin kult-
Vaasassa järjestetyn monikulttuurisen leirin osanottajat tutustuivat toisiinsa näinkin.
tuurikohteissa, joissa siivu
Suomen kulttuurihistoriaa
tuli tutukis uussuomalaisille ikäihmisille. Syvempään
tuttavuuteen ja jopa ystävyyteen päästiin Yhdessä -pilottihankkeen järjestämillä leireillä.
Kohti
laajentumista
Vaikka monikulttuuriseen
toimintaa löytyi alusta alkaen vapaaehtoisia, oli ilmassa varovaisuuttakin. Mukana olevissa yhdistyksissä
myös vastustettiin toimimista uussuomalaisten ikäihmisten kanssa.
Se ei ollut yllätys, koska
vuonna 2008 tapahtui käänne maahanmuuttokeskustelussa. Ennakkoluulojen esille tulossa oli se hyvä puoli,
että kiihkeätkin keskustelut
hanketyöstä mahdollistavat
erilaisten näkemysten vuoropuhelua ja toivottavasti
vaikuttivat ennakkoasenteiden tarkistamiseen. Aluekierroksella suuri osa järjestön jäsenistä, eritoten
puheenjohtajista, oli sitä
mieltä. että monikulttuurinen työ on luonteva osa meidän järjestöjemme perustyötä.
Yhdessä-hanke sai vuoden
katkon jälkeen uuden tuki-
päätöksen. Uusia yhteistoimintamuotoja lähdettiin
miettimään Tampereen, Vaasan, Rovaniemen ja Joensuun yhdistyksissä. Ne päättivät järjestää uussuomalaisten ikäihmisten kanssa
yhteisleirejä ja kutsuivat
tutuksi tulleita ikäihmisiä
yhdistysten tapahtumiin.
Tampereella järjestettiin
onnistunut monikulttuurinen
ikäihmisten päivä Ilolla ei
ole ikää eikä kulttuurijajoja. t Turun maahanmuuttajayhdistyksen Daisy Ladies
ry:n naiset olivat perustaneet
ikäihmisten oman yhdistyksen Daisy Eläkeläiset ry:n
.ja se oli tullut Eläkeläiset
ry:n jäseneksi Uusien hankealueiden yhdistysaktiivien
kanssa kokoonnuttiin jatkohankkeen aikana kolme kertaa Kuntorantaan tukihenkilökoulutukseen. Koulutuksessa jaettiin kokemuksia,
miten uussuomalaisiin saatiin yhteyksiä, minkälaista
yhteistoimintaa alueilla on
järjestetty, mikä oli onnistunut ja mikä ei. Lähijaksoilta saatiin intoa lähteä omilla paikkakunnilla solmimaan
kontakteja ikääntyneisiin
maahanmuuttajiin ja uskoa
siihen, että jokaiselle löytyy
oma tapa järjestää yhteistoimintaa. Lähijaksojen välissä pidettiin yhteyttä tietoko-
Pilottihankkeen alkuajoista
on kulunut jo kuusi vuotta
ja hanketyön vaikutus näkyy
järjestön toiminnassa. Monikulttuurinen toiminta järjestössämme ei ole enää erillistä hanketyötä, jota vain siihen palkattu työntekijä hoitaa. Monissa yhdistyksissä
on jäseniä jotka ottavat itsenäisesti uussuomalaisiin ikäihmisiin yhteyttä, kutsuen
heitä mukaan paikallisiin
tapahtumiin ja yhdistyksen
kerhoon. Myös maahanmuuttajien omissa yhdistyksissä tunnetaan, ainakin hankealueilla, Eläkeläiset ry:n
toimintaa ja meidän eläkeläisiä kutsutaan vastavierailulle. Hanketyön suorana
vaikutuksena kahdella paikkakunnalla syntyivät yhdistysten maahanmuuttotyöryhmät. Näissä ryhmissä
kokoonnutaan säännöllisesti miettimään, miten lähestyä sellaisia ikäihmisiä , jotka eivät vielä tunne suomalaista yhteiskunta ja a joiden
suomen kieli kaipaa kohentamista.
EVA RÖNKKÖ
Kirjoittaja on Yhdessä ja
Teemme yhdessä-hankkeiden projektikoordinaattori,
joka maaliskuun alussa aloittaa uuden työtehtävän Eläkeläiset ry:ssä monikulttuurisen toiminnan suunnittelijana
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen:
Monikulttuurisuus on eläkeläistoiminnalle myönteinen haaste
Suomi on muuttunut vuosikymmenen aikana
entistä monikulttuurisemmaksi. Vaikka maahanmuuttajien enemmistö onkin nuoria työikäisiä ja
heidän lapsiaan, kuuluu perheisiin usein isovanhempia ja muita sukulaisia. Lisäksi aika kypsyttää meistä jokaisesta eläkeläisiä riippumatta etnisestä taustasta, ihonväristä ja kulttuurista. 1970luvulla Suomeen tulleet kolmekymppiset Chilen pakolaiset ovat nyt vanhuuseläkeiässä.
Suomessa asuvat ikäihmiset ovat Suomen eläkejärjestelmän ja vanhuspalvelujen piirissä taustastaan riippumatta. Järjestelmien antama tuki ja
turva on kaikille yhteinen. Yhdessä sitä myös
pitää puolustaa ja kehittää. Tähän tarvitaan kantasuomalaisten rinnalle uussuomalaisia.
Uussuomalaiset ovat pysyvästi osa meidän
yhteiskuntaamme ja he kohtaavat elämässään
meille kaikille tuttuja ongelmia. Vaikeuksia lisäävät kielen ja kulttuurin erojen tuoma ulkopuo-
lisuuden, vierauden ja osaamattomuuden tunteet
ja erilaisten tukiverkostojen puute. Esimerkiksi
työn ja koulutuspaikkojen saanti on kantaväestöä vaikeampaa.
Järjestömme haluaa olla rakentamassa maata,
jonka kaikki asukkaat kokvat omakseen. Se edellyttää eri taustasta tulevien ihmisten tutustumista toisiinsa ja toistensa kulttuureihin. Kansalaislähtöisellä vapaaehtoisella toiminnalla voi
olla siinä merkittävä rooli.
Erilaisten ihmisten tutustuminen on mahdollista kohtaamisten ja yhdessä tekemisen kautta.
Yhdessä toimien väistyvät outouden ja vierauden tunteet ja murtuvat ennakkoluuloiset asenteet. Onnistuneet kohtaamiset rikastuttavat kaikkia mukana olevia ja avaavat uusia, usein arvaamattomiakin toiminnan mahdollisuuksia. Meidän yhdistyksistä ja toimintaryhmistä voi kasvaa luontevia paikkoja eläkeläisille kohdata moni-
kulttuurisuus myönteisesti.
Toimintaympäristön muutokset asettavat meille monikulttuurisessa työssä uusia tehtäviä. Näissä onnistuminen vaatii vanhojen toimintatapojen kriittistä arviointia ja toimintatapojen uudistamista. Uuden etsimisessä me voimme tukeutua Raha-automaattiyhdistyksen tuella tuteutettujen monikulttuurisuushankkeidemme kokemuksiin.
RAY:n tuore määrärahapäätös tarjoaa järjestöllemme uusia mahdollisuuksia kehittää ajankohtaista ja haastavaa monikulttuurista toimintaa.
Sen turvin lisäämme monikulttuurisen toiminnan osuutta ja painoa kaikilla toiminnan tasoilla. Pääpaino on yhdistyksissä, joissa on otollinen tilanne monikulttuurisuustoiminnan käynnistämiselle, vahvistamiselle ja juurruttamiselle osaksi muuta yhdistystoimintaa.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 5
Vanhushuollon laitospaikkojen
vähentäminen huolettaa Vaasassa
Kohti kesäpäiviä
Kuvakilpailussakin
alkaa loppukiri
? Oulun kesäpäiviin on
aikaa enää vaivaiset viisi
kuukautta. Valmistelut ovat
käynnistyneet hyvin eri
puolilla maata ja myös Eläkeläiset ry:n toimistossa,
kertoo järjestösihteeri Anu
Mäki.
Nyt on siis loppukirin
aika. Mitä voi vielä tehdä?
? No luonnollisesti varmistaa, että oma yhdistys
on varannut majoituksen,
rannekkeet ja ruokailut
Oulun Konffasta ja samlla
mahdollisesti varannut
myös Työväen Oulu -kierotoajelun, Mäki vastaa.
Mäki kehottaa yhdistyksiä olemaan tarkkoja
varausaikojen kanssa. Varatut, mutta ylimääräiset paika pitää peruuttaa 28.2.
mennessä.
Ohjelmaryhmät ja esiintyjä harjoittelvatkin täysillä. Esityksissä riittää varmaan hiomista aivan kesäpäivien kynnykselle ja niiden aikanakin.
? Rostestikulkueeseen voi
vielä tehdä banderolleja,
kukkia, päähineitä, liinoja,
lintuja ja muuta rekvisiittaa. Ääntä ei varmaankaan
kannata aivan vielä aukaista iskulauseiden huutamiseksi niin, että toripolliiisikin vavahtaa, jos nyt ei
aivan pelekää.Senkin aika
tulee.
Uutta kesäpäivillä on
myös valokuvauskilpailu.
Kuinka se on edennyt.?
? Tiedotussihteeri Pekka
Isakssonille on jo tullut aika
tukku kuvia, mutta lisää
kuulemma sopii sekä tulostettuja kuvia varten hankittuun kansioon että sähköpostiin.
Valokuvauskilpailun teema on Eläkeläisen arki.
Kuvat tulee toimittaa maaliskuun loppuun mennessä joko sähköisesti tai tulostettuina (mieluimmin A4 koossa) Pekka Isakssonille Eläkeläinen-lehden postiosoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen
Postiosoite on
Eläkeläinen-lehti
Mechelininkatu 20 A 1
00100 Helsinki 10
Sähköpostiosoite on
eläkeläinen-lehti@elakelaiset.fi
Vaasan Eläkeläiset ry ja sen
edunvalvontatyöryhmä kutsui kaikki vaasalaiset eläkeläisyhdistykset ja omaishoitajat kuulemaan, mitä sosiaali-ja terveystoimen johtajalla Jukka Kentalalla on kerrottavanaan toimialansa tulevista uudistuksista.
Erityisesti vanhusten laitospaikkojen raju vähentäminen ja omaishoitajien vaikea tilanne huolestuttivat
salintäyteistä yleisöä.
Kentala vakuutti, että
ketään ei jätetä ilman hoitoa
laitospaikkojen vähenemisestä huolimatta, vaan kaikille pitää löytyä sitä ennen
uusi koti tai kotihoito.
Siirtyminen ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan on pitkä ja hidas
prosessi ja riippuu rakennushankkeiden etenemisestä,
sekä kaupungin taloustilanteesta.
Yleisö kysyi?Miksi vanhukset ovat kunnille raskas taakka ja ongelma, vaikka heillä eläkkeistä rahat
menevät hoitoon. Miksi ei
puhuta tuloista, jotka vanhukset maksavat hoidostaan?.
Vastaajan mukaan ne tulot
ovat pieni osa kustannuksista.Tarvitaan myös yksityisiä
Jukka Kentala kertoi sosiaali- ja terveystoimen uudistuksista Vaasan
Eläkeläiset ry:n järjestämässä tilaisuudessa. Puhetta johti Irmeli Mandell.
palveluja niille, jotka pystyvät niitä maksamaan.
Omaishoitajien tilanne
puhutti yleisöä kovasti.
Vain pieni osa omaishoitajista saa tukea,tai voi ottaa
sitä vastaan menettämättä
omia tulojaan. Lomaa palvelusetelillä voi ostaa 2,5
tuntia kuukaudessa, kun
oikeus olisi 3 lomapäivää
kuukaudessa. Kaupungin
laitosten intervallipaikoilla
kolmen päivän loma on
mahdollinen, jos paikkoja
on tarjolla. Miten käy , jos
kaikki haluavat intervallihoidon? Onko paikkoja?
Lohdutuksen sana kuului,
että palvelusetelin arvoa tullaan ehkä nostamaan.
Budjettiin vuodelle 2013
ei kuitenkaan ole tulossa
lisäystä uudistusten toteuttamiseen.
Päätössanoissaan Kentala
Orfförandens
Pensionärerna skapar rubriker
kiitti saamastaan kutsusta ja
sanoi tulevansa mielellään
uudelleen ja lupasi pyytää
muutkin SOTE-alan johtavat virkamiehet mukaan.
Arvokeskustelua näistä
asioista tarvitaan jatkuvasti.
Teksti:
Leena Mäenpää
Kuva:
Antero Ainasoja
Kalevi Kivistö
Översättning:
Anne Lindfors-Shaban
kolumn
På senare tid har pensionärerna allt oftare
förekommit i debatten. Förslaget till lagen
om äldreservice som vi så länge väntat på
kom äntligen. Diskussionen om en höjning
av åldern för den lagstadgade ålderspensionen blir allt mer intensiv. En riksdagsledamot från Satakunta, en viss Kataja,
snubblade visst och miste nog halva
(tanke)stycket då han krävde att av familjepensionerna borde åtminstone efterlevandepensionen slopas. Pensionsindexarbetsgruppens rapport som man sett fram emot
offentliggjordes vid årsskiftet.
*
*
*
En kärnfråga i äldreservicelagen är vårdens
tillräcklighet och tryggande av kvaliteten.
Målet om att nästan halvera andelen institutionsvård dygnet runt för personer som fyllt
75 år väcker frågor. Man förhåller sig till
hemvården på ett sätt som får en att tänka
på tvång maskerat till lovsång. Utan en
ökning av hemvårdens resurser hamnar vi
från ett dåligt läge till ett ännu värre.
Ett sätt att ?försköna? statistiken är att göra
om åldringshem till enheter för effektiverat serviceboende. Då jag rört mig på olika
håll i Finland har jag flera gånger stött på en
situation där skylten ovanför dörren till åldringshemmet bytts ut till enhet för effektiverat serviceboende. Som en följd därav är
det snarast avgiftspolicyn som ändrats. Åldringarna har i bästa fall fått kommunens
betalningsförbindelse för vårdavgiften, men
i den nya enheten som uppstått efter namnbytet börjar man utöver vårdavgiften att debitera för ?hyra för inventarier?, läkemedelskostnader och separat för de vårdartiklar som
behövs samt avgifter för olika tjänster. Klientens 15 % marginal av pensionsbeloppet går
åt till dessa avgifter och räcker kanske inte
till. Det är snarare fråga om ändringar i
avgiftspolitiken än i vården. I statistiken syns
ändringen som en minskning av andelen institutionsvård.
Det tycks inte bli någon ände på nyheterna
om problem med vårdkvaliteten inom äldreomsorgen. Övervakningen fungerar helt
uppenbart inte. Under några decennier av
turbulens inom regionförvaltningen har ett
ofta uttalat slagord varit att verksamheten i
kommunerna inte behöver övervakas. Den
kommunala självstyrelsen räcker till sägs
det, den klarar av att rätta till de egna problemen. Alltså är resurserna för övervakning
i de nuvarande regionsförvaltningsverken
(RFV) mycket knappa. Valvira behöver dock
stöd för övervakningen på ett plan som är
närmare den operativa nivån. Detta har redan
erfarenheterna påvisat. Då ännu normen för
vårdpersonalens dimensionering inte bestämdes från början och den redan som villkorlig norm är otillräcklig ? bara 0,5 ? betyder det att övervakningen av vårdkvaliteten och vårdresurserna blir allt viktigare.
*
*
sioner eftersom dessa pensionärers levnadsstandard redan nu är under fattigdomsgränsen. I fortsättningen blir fattigdomen bara
djupare då skillnaden mellan löner och pensioner blir större. Regeringen har gjort vissa förbättringar i grundtryggheten och det
vore konsekvent att man även skulle komma ihåg pensiontagarnas grundtrygghet. Det
är speciellt äldre ensamboende kvinnliga
pensionärers situation som blir allt svårare
allt efter som deras antal stiger.
*
*
Arbetsgruppen som dryftat pensionsindexen
blev också klar med sitt arbete. Resultatet
var en besvikelse, om än förväntad. Under
arbetets gång visste uppgifterna om arbetsgruppen berätta att alla andra parter utom pensionärernas egna representanter motsatte sig
en förbättring av indexet. Pensionärsorganisationerna PIO:s och VENK:s representanter förde fram en mycket anspråkslös förbättring: en höjning av inkomstnivåns andel
från 20 till 30 procent och en återgång till
justeringar två gånger per år. Inte ens dessa gick man med på.
Det brutna indexet är speciellt problematiskt
för de pensionärer som får små arbetspen-
*
*
I denna utvecklingstrend passar riksdagsledamot Sampsa Katajas (saml) förslag om
att slopa efterlevandepensionerna mycket
illa. Efterlevandepensionen har för en del
personer tryggat utkomsten efter det att
maken/makan dött ? och även då bara i det
fall att makens/makans pension varit större och att äktenskapet ingåtts i ett tidigt skede. De som blir lidande är för det mesta de
kvinnor som haft en oregelbunden arbetskarriär, eller som inte alls förvärvsarbetat.
Det mest osociala förslaget på en lång tid!
Det finns gott om arbete då det gäller pensionärernas intressebevakning.
6 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Mikko-Pekka Heikkisen romaanissa potut ja citykanit aloittavat sisällissodan
?Helsinkiläinen kasvissyöjä ei välttämättä
ymmärrä hirvenmetsästyksen sosiaalista merkitystä?
Mikko-Pekka Heikkinen päätti tarttua kirjaimellisesti poroa sarvista ja kirjoitti epäonnistuneesta
kuntauudistuksesta satiirisen romaanin ?Terveiset Kutturasta?.
V
uonna 1990 ilmestyneessä artikkelissaan
?Joko Lappi on loppu?? Erno Paasilinna
piti Lapin ongelmana alueen laajuutta sekä pirullisen erilaisia väestöryhmiä ja siitä johtuvia loputtomia intressiristiriitoja:
?Eteläisimmän kunnan Simon
maanviljelijöillä ja pohjoisimman
kunnan Utsjoen saamelaisilla ei ole
enempää tekemistä toistensa kanssa kuin gruusialaisilla ja jakuuteilla, mutta he kuitenkin sattuvat asumaan samassa läänissä...Enontekiöllä vallitsee tätä nykyä saamelaisten ja suomalaisten välillä melkein täysi sisällissota.?
Suomussalmelta kotoisin oleva
Helsingissä asuva toimittaja-kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen
(s.1974) päätti tarttua kirjaimellisesti poroa sarvista, ja kirjoitti epäonnistuneesta kuntauudistuksesta
satiirisen romaanin Terveiset Kutturasta (Johnny Kniga, 2012)..
Kuntauudistuksen jäljiltä kuntarajat on vedelty miten sattuu, palvelut on huiskittu kasvukeskuksiin,
Sote-uudistus on ajanut karille ja
Etelä-Suomi on sulkenut rajansa
Pohjois-Suomesta tulevalta muuttoliikkeeltä.
Suomeen on rakennettu Kiinan
mallin mukainen siirtotyöläisjärjestelmä. Pohjois-Suomen julistautuessa itsenäiseksi, alkaa sisällis-
sota. Saamen vapautusrintaman
komentaja poromiesten päällikkö
Oula ottaa sodanjohdon käsiinsä,
pohjoisen moottorikelkkasoturit
valloittavat Suomen pala palalta.
Heikkisen
mukaan niin
? Myönnän omaavani äkkivääryyttä ja ilkikurisuutta,
jopa metsäläisyyttä.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 7
Kilpailu toi Eläkeläiset ry:n yhdistyksiin 2 160 uutta jäsentä
kauan kuin Pohjois-Suomessa ei
puhalleta yhteiseen hiileen, keskinäisellä riitelyllä peli varmasti
hävitään.
? Oula ylittää tämän kyläpolitikoinnin rajan ja pystyy yhdistämään
pohjoissuomalaiset yhteisen tulevaisuusvision taakse. Ei kannata
riidellä siitä, onko Kuusamo Lappia vai ei tai kuka saa olla saamelainen.
Heikkinen kysyykin, mistä löytyisi karismaattinen markkinajumala, joka yhdistäisi Lapin yhtenäiseksi brändiksi. Nuo Suomen
parhaat erämaat, josta löytyy korpea, ettei viikon aikana välttämättä tule vastaan yhtään ihmistä.
? Se on täydellinen vastakohta
Helsingin keskustalle, ja vastakohdathan rikastavat ja täydentävät toisiaan. Jos vastakohtaisuuksia ei tunne, ei tiedä mistään mitään. Urbaani marinadi ei huuhtoudu päivän
piipahduksella rakovalkealla. Pohjoisen hiljaisuudessa voi kokea
aivan uusia ulottuvuuksia kuin
ainaisessa suurkaupungin hälinässä.
? Hälyn aikakaudella ärsykkeitä
piisaa, mutta hiljaisuutta ei ole älytty tuotteistaa. Ja erämaata on vaikea tuotteistaa. Kun tokiolainen
saapuu Ivaloon, hiljaisuus alkaa siitä.. Teltassa erämaatunnelma säilyy, mutta ei mukavuuksilla varustetussa mökissä.
Lapista löytyy
sosiaalisia ja
kulttuurisia jännitteitä
Heikkinen myöntää olevansa saman
kulttuurialueen kasvatti kuin Veikko Huovinen.
? Myönnän omaavani äkkivääryyttä ja ilkikurisuutta, jopa metsäläisyyttä. Suomessa on niin paljon metsää, ettei se ole kaukana
missään. Helsingin keskustasta
Nuuksion kansallispuistoon pääsee
seutulipulla. Käyn lenkillä keskuspuistossa, koska siellä on vihreää.
Seurasaaressa on metsä sekä merinäköala.
Heikkisen mielestä Lapissa on
tilaa olla luontoihminen ja sekaan
mahtuu kasinot ja kaivokset. Kainuun ja Itä-Lapin ongelmat ovat
hyvin samanlaisia.
? Kittilän kaivostoiminta on ollut
menestystarina. Mitä Savukosken,
Sallan, Inarin ja Pelkosenniemen
hengissä pitämiseksi keksitään?
Miten hiljaisuutta ja syrjäseutuja
voidaan tuotteistaa tuhoamatta niitä?
Heikkisen mukaan toimittajan
työn kannalta Lapista löytyy
sosiaalisia ja kulttuurisia jännitteitä moneen suuntaan.
? Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen on sitaattikone, erittäin suorapuheinen kaveri. Enontekiöllä ei
tule poliisia tai korkeintaan hyvin
hitaasti.
? Vuonna 2010 Kittilän kunnanjohtajaksi valittu Anna Mäkelä on
vihreä feministi ja kotoisin Kauniaisista. Hän kertoi yllättyneensä,
että Lapissa on samanlaista herravihaa kuin Väinö Linnan romaaneissa ja minä olen sen kohde.
Onko muuta yhteistä
kuin sauna
ja järvimaisemat?
Eteläsuomalaiset kutsuvat pohjoisen taistelijoita potuiksi ja lappilaiset eteläsuomalaisia cityukaneiksi.
Ratkaisevan läpimurron pohjoisen
moottorikelkkajoukot tekevät Iisalmessa Koljonvirralla.
Ovatko Iisalmen puolustusasemat
viittaus Suomen itsenäistymiseen
johtaneeseen uuteen alkuun eli vuoden 1808 Koljonvirran taisteluihin?
Meneekö Etelä- ja Pohjois-Suomen
raja Iisalmessa, kuten romaanissasi todetaan?
? Kävi mielessä tuo historiallinen
viittaus. Tarinan kannalta Iisalmi
on hyvä paikka Savon ja Kainuun
rajana. Citykanit kutsuvat Iisalmea
pseudourbaaniksi autiomaaksi, jossa asukkaat poistuvat kotien tukikohdista ainoastaan, jos lauantaimakkaran kilohinta putoaa alle kolmen euron.
Heikkisen mukaan köyhä pohjoinen ei ole kulttuurisesti suinkaan
yhtenäinen. Pohjois-karjalaisen ja
utsjokelaisen kulttuurin erot ovat
suuret.
? Voisi sanoa, että Pähkinäsaaren
rauhan raja on etelän ja pohjoisen
erottava raja. Rajan molemmin puolin ennakkoluulot ovat suuret, elintavat hyvin erilaiset. Cityvihreyden, takapihojen palstaviljelyn ja
metsästyskulttuurin erot ovat suuret. Helsinkiläinen kasvissyöjä ei
välttämättä ymmärrä hirvenmetsästyksen sosiaalista merkitystä.
? Jos hirvenmetsästys kielletäisiin, se olisi pienissä kylissä sosiaalinen katastrofi. Yhteisöllisyys
murenisi. Naisilla on omat hupinsa, miehillä omansa kuten metsästys ja kalastus.
Heikkinen ei usko aluepoliittiseen
salajuoneen vaikka kaikki on mennyt kulttuurisesti ja taloudellisesti
pirstaleiksi, vaikka yhteiset ideaalit ovat kansakuntana kiven alla.
? Kun Suomea ja suomalaisuutta rakennettiin 1800-luvun lopulla, perusajatus oli, että maalataan
taulut, sävelletään laulut, kirjoitetaan kirjat suomenkielellä ja ollaan
sitten yhtä kansaa, jolla on yksi kieli ja yksi mieli. Onko suomalaisilla oikeastaan enää muuta yhteistä kuin sauna ja järvimaisemat,
Heikkinen kysyy.
Teksti:
JUHA DRUFVA
Kuvat:
PEKKA ISAKSSON
Jäsenhankintakilpailun
2012 tulokset
Eläkeläiset ry:n yhdistykset kilpailivat vuonna 2012
jäsenhankinnassa neljässä sarjassa jäsenmääränsä
mukaan (lähtötilanteena jäsenten lukumäärä
1.1.2012). Kilpailussa saavutettu tulos on prosentuaalinen kasvu suhteessa lähtötilanteeseen.
Sarjan alle 100 jäsentä
voittajayhdistykset:
1.Sonkajärven Eläkeläiset, uusia jäseniä 27, kasvua 55% (Savo)
2. Myllypuron Eläkeläiset, uusia jäseniä 23, kasvua 47,9% (Helsinki)
3. Paraisten Eläkeläiset, uusia jäseniä 25, kasvua
39% (Varsinais-Suomi)
Sarjan 100-200 jäsentä
voittajayhdistykset:
1. Etelä-Espoon Eläkeläiset, uusia jäseniä 35, kasvua 28,2% (Uusimaa)
2. Jurvan Eläkeläiset, uusia jäseniä 33, kasvua
26,6% (Pohjanmaa)
3. Kontulan Eläkeläiset, uusia jäseniä 43, kasvua 23,6% (Helsinki)
Sarjan 201-300 jäsentä
voittajayhdistykset:
1. Suomussalmen Eläkeläiset, uusia jäseniä 36,
kasvua 16% (Kainuu)
2. Heinolan Eläkeläiset, uusia jäseniä 30, kasvua
13,1% (Etelä-Häme)
3. Joensuun Eläkeläiset, uusia jäseniä 24, kas-
vua 11,4% (Pohjois-Karjala)
Sarjan yli 300 jäsentä
voittajayhdistykset:
1. Rauman Eläkeläiset, uusia jäseniä 120, kasvua 15,9% (Satakunta)
2. Oulun Eläkeläiset, uusia jäseniä 67, kasvua
14,1% (Jokilaaksot)
3. Vaasan Eläkeläiset, uusia jäseniä 42, kasvua
12,3% (Pohjanmaa)
Voittajayhdistyksiin ollaan yhteydessä palkinnoista sopimiseksi.
Palkinnot kilpailusarjojen
voittajayhdistyksille
1. palkinto: kahden päivän kurssi yhdistyksen jäsenille yhdistyksen valitsemasta teemasta (voimistelu, musiikki, näyttämöilmaisu, zumba,
käsityö/askartelu tms.)
2. palkinto: 1 päivän kurssi yhdistyksen jäsenille, ks. edellä
3. palkinto: yhdistys voi lähettää kaksi jäsentään
valitsemalleen Kuntorannan kurssille vuoden 2013
aikana
Kaikkiaan kilpailu toi paikallisyhdistyksiimme
2160 uutta jäsentä!
Eläkeläiset ry kiittää lämpimästi kaikkia jäsenhankintatyöhön osallistuneita ja onnittelee sydämellisesti kilpailussa menestyneitä yhdistyksiä!
Myllypurossa valmistaudutaan 35-vuotisjuhliin
Syyskokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa korostuu valmistautuminen yhdistyksen 35vuotisjuhlaan. Toimintavuoden
muita tärkeitä tapahtumia Myllypuron Eläkeläisillä ovat Eläkeläiset ry:n Oulun kesäpäivät, edustajakokouksen päätösten toteuttaminen ja eläkeläisten etujen ajaminen ja puolustaminen.
Vanhuspalvelulaki, eläkeindeksin korjaus ja verolait ovat eduskunnan päätettävissä olevia keskeisiä eläkeläisten etuihin kuuluvia asioita. Yhdistys jatkaa sekä
kansanedustajien kutsumista tilaisuuksiinsa että lähettämällä kirjelmiä eduskuntaryhmille.
Aloitteellisesti
eläkeläisten asialla
Helsingin kaupunginvaltuusto
päättää mm. vanhuspalveluiden
rakenteista ja resursseista. Myllypuron Eläkeläisillä on elävä tuntuva palveluiden tilaan ja laatuun.
Valtuuttuehdokkaita oli ennen
kuntavaaleja kertomassa näkemyksiään ja he suhtautuivat myönteisesti yhdistyksen esittämiin
tavoitteisiin. Helmikuussa samat
henkilöt, nyt kaupunginvaltuutet-
tuina tulevat selvittämään mm.
Helsingin talousarviokäsittelyä
sekä tavoitteiden ja toteutuksen
suhdetta. Yhdistys on edelleen
aloitteellinen mm. vanhus-, terveys-, kodinhoito- ja kuljetuspalveluasioissa.
lä matkoilla ja tapahtumilla on
omavastuuosuus, mutta yhdistys
osallistuu myös niiden rahoittamiseen.
Uusi toimipaikka,
uusia jäseniä
Syyskokous valitsi yhdistyksen
puheenjohtajaksi Osmo Tolvasen.
Uutena varapuheenjohtajana aloittaa Matti Heino. Järjestäytymiskokouksessa sovittin toimihenkilöiden tehtäväjaosta:sihteeri Juha
Hämäläinen, varasihteeri Elle
Heikkinen,taloudenhoitaja Liisa
Lindroos, matka- ja jäsenvastaava Maija Julin,keittiövastaavat
Annikki Moliis, Soila Sunikka ja
Sinikka Vartiainen (uusi), joka toimii myös rauhanvastaavana sekä
yleisvastaava Mirjam Puntanen.
Toiminnantarkastajaksi valittiin
Eeva Backman ja varalle Seppo
Rantanen.
Uusi toimipaikka, asukastalo Mylläri antaa mahdollisuuden uusiin
toimintamuotoihin ja toimintaa
alueen yhdistysten kanssa tullaan
tiivistämään. Viikko-ohjelma luo
toiminnan rungon ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Jäsenhankinta tuotti viime vuonna tuloksia
ja tavoitteena on jatkaa samalla
tavalla.
Talousarvion mukaan keskeisiä
rahoituslähteitä ovat arpajaiset,
kahvitus ja myyjäistoiminta. Myllärin maksuttomuus on toimintaa edistävä ja kaupungin avustus
on merkittävä apu.
Jäsenistön keskuudessa risteily, teatteri- ja virkistysmatkat ovat
erittäin suosittuja. Niitä tullaan
tekemään toimintavuoden aikana 3 - 5 kertaa matkavastaavan
esittämän ohjelman mukaan. Näil-
Syyskokouksen
valinnat
Osmo Tolvanen
Juha Hämäläinen
8 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Pampalla tuulee aina, kukot kiekuivat stadin friidun töihin
Talkoomatkalla Uruguayhin oli mukana myös eläkeläisveteraaneja
? Milles hiton rantalomalle
te sitten menette? Näin kysyi
15-vuotias poikani, kun kuuli, että olin marraskuussa
menossa kuukaudeksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuussäätiön SASK:n
talkoomatkalle Uruguayhin
16 muun matkalaisen kanssa.
Pienestä kateudesta huolimatta kysymys oli perusteltu, sillä hän tiesi, ettei maa
ole läheskään maailman surkeimmassa jamassa eikä
suurimman avun tarpeessa.
Ammattiyhdistysliikkeen
järjestäytymisprosentti on
Uruguayssa Etelä-Amerikan
korkein, yli 30 %. Maassa
tuntuu muutenkin menevän
aika hyvin: sosiaalipoliittisia uudistuksia on toteutettu ja työttömyys on laskussa. Talkoomeininki, vuorovaikutus ja oppiminen oli
tärkeintä ? eikä siellä rannoilla paljon kerinnyt meistä kukaan loikoilemaan.
Asiasta mahdollisesti kiinnostuneille lehden lukijoille vinkkinä: mukana oli
myös pari eläkeläisveteraania eri liitoista.
Menimme Uruguayhin
maan ammattiliittojen keskusjärjestön PIT-CNT:n kutsusta. Varsinaisen talkootyön
lisäksi tutustuimme ammattiyhdistystoimintaan sekä
tavallisten ihmisten elämään
ja työolosuhteisiin. Pääsimme vierailemaan myös teollisuuskohteissa, koulussa,
lastentarhassa sekä erilaisissa hoitolaitoksissa: huumenuorten kuntoutuskeskuksessa, kehitysvammaisten
toimintakeskuksessa ja vanhainkodissa.
Eläkeläiset ry:n koulututussihteeri Tiina Rajala matkusti toiselle puolelle
maapalloa talkootöihin SASK:n lähettämänä.
Pampalla tuulee
Talkookohteemme, Cerro
Chaton kylä, sijaitsee Koillis-Uruguayssa, joka on
maan takapajuisinta aluetta.
Maa on karja- ja maatalouteen ihanteellista hedelmällistä kosteaa pampaa. Yksityiset laidunmaat ovat isoja:
tilat ovat 3000? 22 000 heh-
Pyörätuolissa istuva rouva, Rita Cenoz,oli voittanut valtakunnalliseen kuvataidekilpailun
Tehtävänä oli suunnitella ja maalata joulukortti.
taarin suuruisia. Muita elinkeinoja ja palveluita ei juuri ole eikä massiivinen lihantuotanto työllistä kaikkia.
Cerro Chatossa on kylänraitin varrella hotelli, jossa
asuimme, pari koulua, baaria, kauppaa ja apteekki - ja
luonnollisesti jalkapallokenttä. Lisäksi on Metallityöväenliiton toimisto, jonka väki
vastasi ohjelmastamme ?
sekä itsenäisyyssankari José
Artigasille nimetty koulukoti, joka oli talkootyöpaikkamme. Ympärillä oli vihreää ja kumpuilevaa pampaa
sekä lehmiä ja lampaita, joita gauchot paimensivat.
Koulukodin lapset olivat
peruskouluikäisiä. Heidän
lisäkseen oli ryhmä 15?18vuotiaita kehitysvammaisia
nuoria, joita varten oli henkilökohtainen opetussuunnitelma.
Suurin osa lapsista asuu
koulukodissa perheidensä
alkoholi- tai huumeongelmien vuoksi, osa on sijoitettu Artigasiin kehitysvammansa takia. Koulukoti toimii osin kansalaisjärjestöpohjalta ja osin julkisen koulutusjärjestelmän piirissä.
Kaikesta on puute ja ylläpito- ja kunnostustyöt hoidetaan vapaaehtoisvoimin,
muun muassa työttömät
metallimiehet touhuavat
vapaaehtoisina.
Minusta ihminen nukkuu
paremmin liikenteen melussa ja kerrostalon äänten keskellä kuin niin sanotussa
maaseudun rauhassa. Kylän
José Artigasin kouludin poikia.
koirat räksyttivät, lehmät
ammuivat ja hevoset hirnuivat. Huone oli täynnä iniseviä moskiittoja. Maatilan
kukko alkoi rääkyä kolmelta ja jatkoi aamuun saakka.
Viideltä alkoi kuulua kavioiden kapse, kun gauchot lähtivät kouluttamaan tilan
hevosia. Kuudelta tulivat
työmiehet lekoineen ja porineen remontoimaan viereistä huonetta, juuri sopivasti
ennen kuin herätyskelloni
soi puoli seitsemältä. Kahdeksaksi lähdimme pirteinä töihin koulukotiin.
Työsuunnitelman jälkeen
hommasimme maalit ja
muut remonttitarvikkeet.
Maalasimme yhden makuusalin ja luokkahuoneen.
Kaksi miestä sai korjattua
makuusalin sängyt, kaapit ja
luokkahuoneiden pulpetit.
Aikamme ja remonttibudjetti riitti vielä makuusalin verhoihin sekä tyynyjen hankintaan kaikille lapsille.
Vietimme viimeisen illan
aluksi lasten kanssa tanssien
ja sitten ?asadon? parissa:
kokonaisia lampaita paistettiin ainakin kaksi. Juhla huipentui kehitysvammaisen
tytön 18-vuotisjuhlaan täytekakun ja onnittelulaulun
parissa. Pois lähtiessä tuli
tippa linssiin, kun lapset tulivat halaamaan ja kyselivät,
koska tulemme takaisin.
Vauraanpaan länteen
Reissumme jatkui kohti
seuraavaksi työkohteeksi
suunniteltua Juan Lacazen
kaupunkia, joka sijaitsee lännessä Río de la Platan varrella. Siellä vierailuamme
isännöi Paperityöväenliiton
väki. Nämä ?papelerot? olivat ylpeitä kaupungistaan,
paperitehtaastaan sekä ennen
kaikkea liitostaan.
Vapaaehtoistyötä
vanhusten parissa
Mieleenpainuvia vierailukohteita olivat kehitysvammaisten toimintakeskus
?Toivon maatila? sekä vanhainkoti. Kehitysvammaiset
hoitivat kasvitarhaa, hoiti-
vat kanoja ja lehmiä ja valmistivat itse juustoa. Osa
heistä sai luku- ja kirjoitustaidon opetusta.
Maatilalla tutustuimme
herra Juan Garcíaan, joka
toimi innokkaana vapaaehtoisena sekä kehitysvammaisten parissa että läheisessä vanhainkodissa. Hän
oli eläkkeellä tehtyään työuransa virvoitusjuomatehtaassa ja paperihommissa.
Näiden takia hän oli 1990luvulla viettänyt pari viikkoa Suomessa hommaamassa paperikoneen osia. Hän
oli ollut Kouvolassa keskellä helmikuista talvea ja ihaillut junien täsmällisyyttä (!).
Kuultuaan, että työskentelen eläkeläisjärjestössä,
Juan-herra järjesti meille
yllätysvierailun kaupungin
vanhainkotiin, joka oli päiväkodin lisäksi kaupungin
toinen ylpeys ja malliesimerkki hyvästä vanhusten
hoidosta. Saimme kuulla
myös Uruguayn tuoreesta
vanhuspalvelulaista.
Vanhainkoti on osin erään
kansalaisjärjestön ylläpitämä ja osittain valtion rahoittama. Kaikesta pitää kumminkin säästää, kuten esimerkiksi sähköstä. Sitä varten katolle oli asennettu
aurinkopaneeli. Vanhainkoti pyrkii osittaiseen omavaraisuuteen viljelemällä kasviksia pikku puutarhassaan.
Kodissa asuu 38 vanhusta
vakituisesti ja neljä vanhusta käy siellä päivittäin kotoaan käsin. Kaikki tilat olivat
vasta maalattua ja siistejä ja
jokaisessa huoneessa asui
vain kaksi vanhusta. Kylpyhuoneet olivat isoja ja niihin
pääsi pyörätuolillakin. Paikassa oli oma pesula.
Henkilökuntaa on 15 henkeä: lääkäri, fysio- ja toimintaterapeutti, keittäjä ja puutarhuri. Muu henkilökunta
toimii hoito- ja ylläpitotehtävissä. Palkatun henkilöstön lisäksi keskuksessa puuhasi monenlaisia vapaaehtoistyöntekijöitä.
TIINA RAJALA
Vanhainkotivierailun järjestänyt Juan-herra ja
Graciele-rouva esittelvät myös asuntonsa.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 9
Kevään 2013 koulutuskalenteri
Kurssit Kuntorannassa
Tulossa myös:
Liikuntakurssi (3 vrk)12.?15.2.
Maailma tanssii, Turku, yhteistyössä Daisy Eläkeläiset ry:n kanssa
Pääosassa Oulun 2013 kesäpäiväohjelma. Kaikki esiintyjät mukaan, ensikertalaisetkin vielä oppivat! Lisäksi kuntoliikuntaa. Opettajina Eva Rönkkö ja Raija Puumalainen. Kurssin hinta: 185 ? (ph) / 215 ? (th). Ilmoittautuminen HETI
? Mahdollisesti atk-koulutusta joko Kuntorannassa tai alueellista
? Lisäksi järjestämme yhteistyössä KSL:n kanssa muun muassa Kulttuurikuntopiirien ohjaajakursseja.
Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (3 vrk)12.-15.2
Yksin- ja kuorolaulajille sekä orkestereille. Kaikki esiintyjät mukaan!
Kesäpäivät 2013 pääosassa, lisäksi muuta mukavaa. Sauli Malinen ja Reino Bäckström vetäjinä. Kurssin hinta: 185 ? (ph) / 215 ? (th). Ilmoittautuminen HETI
Esiintymistaidon kurssi (3 vrk) 12.-15.2.
Oulun 2013 kesäpäiväohjelmat etusijalla. Esiintymistaitoa kaikille, esiintymistilanteeseen valmistautuminen. Kaikki Oulun ohjelmiin ilmoittautuneet mukaan! Opettamassa Aune Lind ja Hilkka Hyttinen. Kurssin hinta: 185 ? (ph) / 215 ? (th). Ilmoittautuminen HETI
Senioritanssin ohjelmistokurssi (2 vrk) 18.-20.2.
Oulun 2013 kesäpäiväohjelma. Kaikki Oulun kesäpäiväohjelmiin aikovat mukaan! Vasta-alkajatkin ehtivät vielä oppia. Opettajina Airaliisa ja
Juhani Sorsa. Kurssin hinta: 140 ? (ph) / 160 ? (th). Ilmoittautuminen
15.2. mennessä
Peruskurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille
(4 vrk) 11.-15.3.
Yhdistystoiminnan perusteet toimihenkilöille: toimihenkilöiden tehtävät,
yhdistyslaki, asiakirjojen laadinta. Kurssin hinta: 275 ? (ph) / 320 ? (th).
Ilmoittautuminen 8.2. mennessä
Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi (4 vrk) 11.-15.3.
Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet taloudenhoitajille. Kaipaatko kunnon kertausta kirjanpitoon? Oletko eksyksissä kirjanpito-ohjelmasi kanssa? Jos vastaat myöntävästi, tämä kurssi on juuri Sinulle. Vetäjänä Anitta Koski. Kurssin hinta: 275 ? (ph) / 320 ? (th). Ilmoittautuminen 8.2.
mennessä
Alueelliset kurssit:
Oulun kesäpäivien ohjelmaharjoitukset
26.-27.2. Manifestityöpaja Kempeleen työväentalolla (26.2. klo 1317, 27.2. klo 10-16) ILMOITTAUTUMINEN HETI TUIJA AALILLE: YHDISTYSTEN NIMET JA OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ. Voi
osallistua vain toisena päivänä.
12.-13.3. Kemin Pirtti: soittajat ja laulajat (12.3. klo 12-17, 13.3.
klo 9-15). Voi osallistua halutessaan vain yhtenä päivänä.
13.3. klo 9?15 Kemin Tervahalli: kansantanssi, liikunta,
senioritanssi
20.3. klo 8?14 Helsingin Urheilutalo: kansantanssi, senioritanssi
22.3. klo 10?16 Helsinki, Malmin Työväentalo: soittajat ja laulajat
sekä liikunta
26.3. klo 9?16 Varkaus, Kuntoranta: senioritanssi, liikunta, soittajat ja laulajat
Kuopio, maaliskuu: kansantanssi (ilmoitamme paikan ja tarkan ajan
myöhemmin)
2.4. klo 10-14 Tampereen Tapiola: liikunta, laulajat ja soittajat
Kursseille
ilmoittautuminen
Kursseille ilmoittaudutaan kurssiilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali,
Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse:
tuija.aali@elakelaiset.fi Voit
ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n
verkkosivujen kautta täyttämällä
sähköisen
lomakkeen:
www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus
Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero.
Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse
osallistumisensa vai maksaako sen
yhdistys. Kuntorannan kurssien
osalta on ilmoitettava, valitseeko
kurssilainen puoli- vai täysihoidon.
Kurssituki
Pienet ja vähävaraiset yhdistykset
voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä ? tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen.
Kurssikalenteriin voi tulla vielä
muutoksia. Kalenteri julkaistaan
myös Eläkeläinen-lehdessä, josta
näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan
myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617
tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n
kurssit järjestetään yhteistyössä
KSL-opintokeskuksen kanssa.
10 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Foxin kuningatar
Eila Pienimäki on levyttänyt ikimuistoisia lauluja 1950-luvulta
Eila Pienimäki on
viihdyttänyt yleisöä jo
peräti seitsemällä eri
vuosikymmenellä
Suomessa ja
maailmalla. Laulamisen
lisäksi hän maalaa ja
kirjoittaa. Työn alla on nyt
omaelämäkerta
? Meidän laulajien tehtävä
on viestittää ihmisille iloa,
sanoo pitkän uran
Suomessa ja Yhdysvalloissa
tehnyt Eila Pienimäki. (Kuva:
Kari Kumpulampi)
Monen alan taiteilija, foxin kuningatar Eila Pienimäki on kotoisin
Etelä-Pohjanmaan
Töysästä,
yhdeksänlapsisesta perheestä, jossa kaikki lauloivat ja soittivat jotakin instrumenttia.
? Meillä kotona arvostettiin
musiikkia. Meillä laulettiin aina,
ja ensi kerran esiinnyin julkisesti
kolmivuotiaana Markus-sedän
radio-ohjelmassa. Esiintyminen
radiossa jännitti, sen muistan, laulaja kertoo.
Tammikuussa 1955 Eila Pienimäki pääsi Mauno-veljensä tanssiorkesteriin vakituiseksi solistiksi.
? Yleisö piti äänestäni, ja minulle maksettiin oikein rahaakin laulamisesta. Veljelläni oli päivätyö,
joten keikat olivat lähellä, EteläPohjanmaan ja Keski-Suomen
lavoilla.
? Ennen vanhaan meininki Suomessa oli raikkaan reipasta. Elettiin hyvin kilttiä aikaa. Tiet olivat
tosin huonossa kunnossa, mutta se
ei haitannut keikkatahtia.
Uraansa aloitteleva Eila Pienimäki voitti 1950-luvulla Pohjanmaalla useita iskelmälaulukilpailuja,
joissa tuomarin pestiä hoiteli yleensä säveltäjämestari Toivo Kärki
(1915?1992).
? Kärki etsi ääniä Fazerille, ja
hän tiesi, että olin jäänyt juuri
orvoksi. Hän ehdotti, että muuttaisin Helsinkiin siskoni luokse ja ryhtyisin ammattilaulajaksi. Ensi
alkuun pääsisin mukaan kiertueelle, joka ulottuisi aina Lappiin asti.
? Kärki näki minussa laulajan
idun ja hän tunnisti myös, että olen
arka ja pelokas. Hänestä tuli minulle turvallinen, jämäkkä ja suojeleva isähahmo, Eila Pienimäki
muistelee.
Vuonna 1959 hän levytti Kärjen
ja Reino Helismaan foxin Vanhan
veräjän luona, joka oli heti suuri
hitti ja sittemmin paljon soitettu ja
toivottu ikivihreä.
?Silloin uskoin, että ainiaan/ meille kuutamo luo kultiaan/ että toisiamme tavataan/ luona vanhan
veräjän ?
Kaikkiaan Eila Pienimäki on
levyttänyt toistaiseksi 27 Toivon
Kärjen sävellystä. Niistä peräti kahdeksantoista on foxeja.
? Uskon, että Toivo Kärjen
musiikin merkitys kasvaa tässä ajan
myötä entisestään, hän sanoo.
Floor showkeikkoja
Amerikoissa
Kuusikymmentäluvulle tultaessa
Eila Pienimäki oli jo vakiinnuttanut asemansa iskelmätaivaalla
monilla hiteillään. Sitten tapahtui
jotakin yllättävää. Laulajan elämään astui Suomeen kilpailemaan
saapunut amerikkalainen seiväshyppääjä ja tuleva, arvostettu yliopistovalmentaja John Cramer.
Eila Pienimäki avioitui ja muut-
Eila Pienimäki
Syntyi Töysässä 18.2.1939.
Asuu Ikaalisissa.
Yksi lapsi, tytär.
Laulaja, taidemaalari, runoilija.
Julkaissut vuosina 1988?1999 viisi
runoteosta, jotka on kustantanut kaikki Karisto.
Voitti iskelmälaulun SM-kilpailuissa naisten sarjan 1958.
Pääsi maineeseen vuonna 1959 maalaisromantiikkaa tihkuvalla foxilla Vanhan veräjän luona.
Levyttänyt sittemmin yli 200 laulua.
Lainasi uransa alussa ääntään Suomi-
Filmien tähdille, mm. Tarja Nurmelle
ja Leni Katajakoskelle.
Asui
Yhdysvalloissa
vuodet
1966?1980 esiintyen eri osavaltioissa
yökerholaulajana.
Luennoi eri puolilla maata positiivisesta elämänasenteesta ja Ikaalisten
artistikursseilla Toivo Kärjen musiikista.
Eila Pienimäen Toivo Kärki-tulkinnat soivat yhä radioaalloilla
usein ? eikä vähiten ikivihreät,
kuten Vanhan veräjän luona.
(Kuva: Kari Kumpulampi)
ti Yhdysvaltoihin pysyväisesti suosionsa huipulla keväällä 1966.
Pariskunta asettui asumaan aluksi Tyynen meren rannalle Washingtonin osavaltioon, Seattlen kaupunkiin.
? Meille syntyi ihana tytär ja elämä hymyili. Aloin tehdä Yhdysvalloissa floor show-keikkoja. Lauloin yökerhoissa jatsia, poppia,
swingiä ja elokuvasävelmiä.
? Samalla opin kommunikoimaan yleisön kanssa. Puhin englantia, espanjaa ja saksaa. Suomessa minulla oli aina vetoketju suun
edessä, kun olisi pitänyt jutella yleisölle jotakin mukavaa laulujen
lomaan, laulaja kertoo.
Eila Pienimäki asui perheineen
vuosikaudet eri puolilla Yhdysvaltoja, muun muassa Minnesotassa
ja Floridassa - ja myös kaksi vuotta Mexicon puolella, Mexico Cityssä.
? Mieheni valmensi ja luennoi
yliopistoissa. Hän ei viihtynyt pit-
kään yhdessä paikassa. Huolehdin
äidin tehtävistä, lauloin ja opiskelin öljyvärimaalausta. Minusta
piti tulla taiteen opettaja.
? Muistan, miten Mexicossa keskellä auringonpaistetta - maalasin tauluja, joissa kaikissa oli lunta. Silloin ymmärsin, että minähän
podin kovaa koti-ikävää.
Takaisin
kotimaahan
Avioliiton purkauduttua Eila Pienimäki muutti takaisin kotimaahan
syksyllä 1980.
? Suomessa pistin heti merkille,
että puhtoinen viattomuuden aika
oli täällä ohi ja elämä oli muuttunut kovemmaksi kielenkäytöstä
lähtien. Aluksi se kauhistutti, mutta kulttuurishokki hellitti pian.
Iskelmiä rakastava tanssiyleisö
otti paluumuuttajan avosylin vastaan ? aivan kuin laulaja ei olisi
missään vuosikausia ollutkaan.
? Minun tehtäväni on välittää iloa.
Jos on esiinnyttävä joskus kipeänä, pyydän voimia ylhäältä. Yleisön odotuksia ja toiveita en petä.
Eila Pienimäen mielestä Suomessa on menty viime vuosina hyvään
suuntaan kevyessä musiikissa.
? Idolsia ja muita kisoja seuratessani olen huomannut, että kaiken
teknisyyden lisäksi arvostetaan
välittömyyttä. Sitä arvostetaan, että
laulaja pääsee laulullaan kuulijaa
lähelle.
Täyttä elämää
kotipuolessa
Ikinuori Eila Pienimäki asuu miehensä kanssa Ikaalisissa, missä
hänen päiväohjelmaansa kuuluu
taiteenteon ohella liikuntaa. Hän
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 11
TUULA-LIINA VARIS
lähtien
voimistelee päivittäin vähintään
puoli tuntia ja lenkkeilee lähimaastossa kuudesti viikossa.
? Harrastan sauvakävelyä ja
kävelen lumikengillä. Tiukkapipoisesti en kuntoile. Pysähdyn reitin
varrella halaamaan kuusia, hän
toteaa.
Hyvästä kunnosta ja terveellisistä elämäntavoista on ollut laulajalle paljon apua vuosien varrella.
? Jouduin leikkaukseen joitakin
vuosia sitten, mutta toivuin nopeasti ? kiitos hyvän kuntoni. Leikkauksen jälkeen en pystynyt heti laulamaan ja muistin taas, miten oleellista laulaminen onkaan minulle.
Saan siitä valtavasti voimaa.
Eila Pienimäki suosii Ikaalisissa lähiruokaa.
? Minulle on tärkeää, että ruoka
tulee tutusta, biologisesta ympäristöstä. Silloin se on terveellisempää
ja voin maksaakin siitä enemmän.
Hän kokee elävänsä kotimaise-
Ruoka on politiikkaa
missaan täyttä elämää.
? Rakastan miestäni ja esiinnyn,
koska se tuottaa mielihyvää minulle ja palautteesta päätellen yleisölle myös.
Hän kirjoittaa runoutta ja proosaa Ikaalisten kodin saunan pukuhuoneessa, mistä avautuu maisema metsään päin.
? Siellä minä aina inspiroidun.
Taannoin kirjoitin siellä elämäkertaa seitsemänkymmentä liuskaa
kahdessa päivässä.
Eila Pienimäeltä ilmestyi hiljattain tuplakokoelma Vanhan veräjän luona. Nimimelodian lisäksi
levyllä on muitakin laulajan taitavia Kärki-tulkintoja, kuten Muistelen sua illoin, Tulenliekki ja Siks´
oon mä suruinen.
Teksti:
KARI KUMPULAMPI
Tutkijan näkemys
? Isäni arvosti Eila Pienimäkeä paljon, mikä näkyy siinä, että
hän sävelsi tälle keskimääräistä parempaa materiaalia,
sanoo iskelmän tutkija Kalervo Kärki. (Kuva: Kalervo Kärjen
arkisto)
Suomalaisen iskelmämusiikin tutkija, Toivo Kärjen poika, Kalervo Kärki, pitää Eila Pienimäkeä
erinomaisena ikivihreiden tulkitsijana.
? Eila Pienimäki osaa laulaa jatsilliset foxtrotit todella tyylikkäästi ja samoin tietysti herkkävireiset laulut. Hän on säilyttänyt taitonsa kaikki nämä vuodet ja parantanutkin niitä.
? Muutama vuosi sitten hän lauloi Kiuruvedellä parhaan tietämäni version tangosta Rakkauden rik-
kaus. Hänen äänensä sopii isäni
sävellyksiin mitä parhaiten; sävy
on syvä ja lämmin.
? Eilan laulutyyli on eleetön, mutta ilmeikäs, Nilsiässä asuva Kalervo Kärki kertoo.
Hän muistaa hyvin Lappeenrannassa vuonna 2003 pidetyn Helena Eeva-konsertin.
? Eila Pienimäki tulkitsi tässä
konsertissa aivan loistavasti parikin harvinaisuutta, joita hän ei ollut
koskaan aikaisemmin esittänyt.
(K.K.)
V
uoden alussa tiedotusvälineet ovat
täynnä laihdutuspropagandaa, ja
läskitön tammikuu lienee
monelle yhtä tärkeä kuin toisille tipaton. Televisiossa pyörii
kirjava määrä laihdutusohjelmia, joissa lihavat henkilöt kauhealla rääkillä vapautuvat
kiloistaan ja tuntevat saaneensa uuden elämän.
Lihavuutta pidetään henkilökohtaisena ongelmana, joka
ratkaistaan lujalla tahdolla.
Mutta ei se niin mene. Väestön
lihavuus on yhteiskunnallinen
ongelma. Ruoka on politiikkaa.
Kansa kaiken maksaa, mutta se
ei voi päättää, mitä elintarviketeollisuus tuottaa ja mainostaa,
minkälaisen ravinnon tuottamista yhteiskunta tukee, mitä
kauppa myy. Eikä pysty ratkaisemaan ns. ravintoasiantuntijoitten oppiriitoja, joissa näyttää useammin olevan kysymys
oman auktoriteetin säilyttämisestä kuin vakava huoli kansanterveydestä.
Paras näkemäni tv-sarja lihavuudesta on Teemalla lähetetty amerikkalainen tiededokumentti Ylipainoinen Amerikka.
Siinä esiteltiin kyllä suuri määrä yli äyräidensä paisuneita
yksilöitä, lapsia ja aikuisia.
Mutta syyttävä sormi ei osoittanut heitä vaan elintarviketeollisuutta, kauppaa, mainontaa,
maatalouspolitiikkaa, koululaitosta ? perille mennen poliitikkoja, varsinkin niitä, jotka
omien etujensa ja sidonnaisuuksiensa takia eivät halua
puuttua huonon ruoan ylivaltaan.
Yhdysvalloissa elää maailman
lihavin kansa. Joissakin osavaltioissa yli puolet kansalaisista
on ylipainoisia ja jopa 30 prosenttia sairaalloisen lihavia.
Lihavuuden liitännäissairaudet
lisääntyvät hurjaa vauhtia. Kakkostyypin diabetes on jo epidemian luokkaa sekä lapsilla että
aikuisilla. Ja ravinto senkun
huononee. Samaan aikaan liikunta on vähentynyt radikaalisti, monin paikoin koululii-
Tornionseudun
valinnat
Tornionseudun
Eläkeläisten
puheenjohtajana jatkaa Kalle Keränen ja varapuheenjohta Sirpa Kallisisenaho.
Yhdistyksen johtokuntaan valittiin sihteeriksi Veijo Tikkala, taloudenhoitajaksi ja jäsensihteeriksi
Nanni Manninen, matkavastaaviksi Aino Kari ja Vuokko Turtiainen
sekä jäseniksi Leila Haapakoski,
Vappu Huuki, Irja Salmi ja Anja
Unhola. Varajäseniksi valittiin Eila
Tervo ja Teppo Yliviuhkola.
kunta on lopetettu kokonaan.
Tämä kaikki on politiikan seurausta. Maataloustuet ohjataan
pääsiassa karjanrehun eli soijan ja maissin viljelijöille. Puutarhatuottajat eivät saa mitään.
Etenkin köyhillä kaupunkialueilla jopa 80 prosenttia asukkaista ostaa elintarvikkeensa
kaupoista, jotka eivät myy
mitään tuoretta, ja ainoat ravintolat ovat pikaruokapaikkoja.
Elintarviketeollisuus panostaa
sekä tuotannossa että mainonnassa ravinto-opillisesti kaikkein kehnoimpaan ruokaan,
jonka raaka-aineet ovat halvimpia ja josta saa parhaat katteet.
Sokerin ja muiden ns. höttöhiilareiden kulutus on noussut pilviin. Moni lihava saa koko vuorokausikulutuksensa verran
kaloreita pelkästään sokerijuomista. Kouluruoka pakataan
liukuhihnalla muovirasioihin,
ja se on sormin syötävää, siis
hodareita, pitsasiivuja, hampurilaisia ja paksusti leivitettyjä
nugetteja.
USA:ssa on kyllä liittovaltiotason komitea taistelemassa
paremman ravinnon puolesta.
Sen konkreettiset vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat.
Jos kouluruokaan saadaan määräykset kasviksista ja hedelmistä, niitä kierretään vaikka määrittelemällä pitsa kasvisruoaksi. Erityisen voimaperäisesti
lapsiin kohdistuvaa roskaruoan mainontaa ei saa kuriin millään.
Yletön lihavuus on köyhyysongelma. Monien kaupunkien
köyhillä alueilla eliniän odotus
on pudonnut 60 vuoden tietämille, kun se saman kaupungin
varakkaissa osissa on yli 90
vuotta.
Miksi meidän Suomessa pitäisi välittää amerikkalaisten läskistä? Siksi, että olemme itse
kulkemassa hyvää vauhtia
samaa tietä. Myös meillä on
suunnattoman lihavia ihmisiä,
jopa lapsia, vaikka muutama
vuosikymmen sitten he olivat
hyvin harvinaisia tapauksia.
Sokerin kulutus on lyhyessä
ajassa moninkertaistunut. Pika-
ruokapaikkoja on joka kadunkulmassa. Sekä lapset että
aikuiset ovat karkkikoukussa.
Kauppojen höttöhiilaritarjonta
kasvaa kasvamistaan. Meilläkin tv-mainonta keskittyy siihen, mistä saadaan kovimmat
katteet. Kouluroassa säästetään,
ja taannoin pidettiin kova rähinä koulujen ?oikeudesta? pitää
tiloissaan limsa- ja karkkiautomaatteja. Naistenlehdet julistavat laihuuden ilosanomaa,
mutta seuraavalla aukeamalla
esitellään houkuttelevin värikuvin makeita herkkuja. Suosituimmat ruokabloggarit ovat
omistaneet elämänsä täytekakuille.
Ja meilläkin lihavuuden liitännäissairaudet lisääntyvät.
Lapset sairastuvat diabetekseen, ja vuosittain noin tuhannelle sairaalloisen lihavalle
ihmiselle tehdään mahalaukun
ohitusleikkaus ? tarve olisi kuulemma kuusinkertainen.
Ruoka on meilläkin politiikkaa, mutta sillä rintamalla
ei roskaruoan efektiivisen
markkinoinnin ehkäisemiseksi paljon tapahdu. Ruokapolitiikka on muutamien, keskenään erimielisten asiantuntijoitten puuhastelua, joka keskittyy
lähinnä yksityisen ihmisen
opastamiseen painonhallinnan
karikkoisella tiellä.
Ei se riitä. TV-dokumentin
mukaan USA:ssa lihavuudesta johtuvien sairauksien hoitoon menee vuodessa noin 300
miljardia dollaria, ja summa on
kovassa kasvussa. Kuinka paljon meillä suhteutettuna väkilukuun? Ja mikä on suunta?
Mikko Kautto johtajaksi
Eläketurvakeskukseen
Osastopäällikkö, VTT, dosentti
Mikko Kautto, 47, on nimitetty
johtajaksi Eläketurvakeskukseen
(ETK) 1.6.2013 lähtien. Kauton
alaisuuteen kuuluvat suunnittelu-, tilasto- ja tutkimusosastot.
Kautto on työskennellyt vuodesta 2007 lähtien osastopäällikkönä ETK:n tutkimusosastolla, ja
sitä ennen hän on työskennellyt
mm. Stakesissa ja Valtioneuvoston kansliassa.
Johtaja, VTT, professori Hannu Uusitalo, 65, siirtyy 1.6.2013
lähtien johdon asiantuntijatehtäviin ja jää eläkkeelle vuoden
2013 lopussa.
12 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Sorsakoskella alkamassa vireä toimintavuosi
Sorsakosken
Eläkeläisten taulujen päivitykset
käynnissä.
Vasemmalla
puheenjohtaja
Voitto Sonninen,
yhdistysaktiivi Esko
Neuvonen ja päivityksen toteuttaja
Pauli Pitkänen.
Sorsakosken Eläkeläiset ry:n
johtokunta piti järjestäytymiskokouksensa tammikuun
alussa. Kokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelma ja
toimikuntien kokoonpanot
vuodelle 2013.
Johtokunta kokoontuu 11
kertaa ja jäsenkokouksia
pidetään 2 vuoden aikana.
Jäsenmäärää pyritään kasvattamaan, tavoite on saada vuosittain 3 varsinaista
jäsentä lisää. Juhlia ja ylei-
sötilaisuuksia järjestetään
5 kertaa: äitienpäivä, syntymäpäivät, kesäjuhla, isänpäivä ja joulujuhla. Harrastuskerhoja ovat laulukuoro,
askartelu, tanhu / senioritanssi, voimistelu / boccia ja
näytelmä / sketsiryhmä. Kerhot kokoontuvat n. 10 kertaa keväällä ja 10 kertaa syksyllä.
Yhdistyksen jäsenet esiintyvät juhlissa ja tarpeen vaatiessa muulloinkin. Osallis-
tutaan pilkkikilpailuihin ja
muihin tapahtumiin. Yhdistys järjestää virkistysretkiä
teatteriin sekä muihin vierailukohteisiin.
Niskaharjun lavalla on
suunnitteilla sähköjen kartoitus, lattian lakkaus ja
muuta pientä remonttia ja
hankintaa. Tansseja lavalla
järjestetään kesällä 18 kertaa sekä lopuksi lavakauden
päättäjäiset.
Johtokunnan jäsenet vuo-
delle 2013 ovat Voitto Sonninen puheenjohtaja, Esko
Neuvonen varapuheenjohtaja, Päivi Sainio sihteeri, Kyllikki Korhonen, Aini Salo,
Outi Ahvenainen, Jouko
Ahvenainen, Teemu Hynninen ja Paavo Nyyssönen.
Varalla ovat Kari Havia,
Esko Saastamoinen ja Terttu Lappalainen.
Kerhoille oli valittu ohjaajat. Senioritanssi- ja voimistelukerho: Marjatta Sonni-
nen.
Askartelukerho: Tuula
Kotilainen ja Esko Saastamoinen.
Huvitoimikunta ja näytelmäpiiri: Kyllikki Korhonen,
Paavo Nyyssönen ja Martta Nyyssönen.
Kuoronjohtaja: Taisto Watjus.
Jäsensihteerinä toimii
Sinikka Kolehmainen, tiedottajana Päivi Sainio, matkavastaavana Kyllikki Kor-
honen ja orkesterien tilaajana Raimo Kolehmainen.
Talotoimikunnan jäsenet
ovat Marja-Leena Lipponen
ja Esko Neuvonen. Isännöitsijänä ja taloudenhoitajana
Eeva Hirviniemi. Talonmiehen tehtävät hoitaa Markku Takkunen.
Tilapäisasuntojen vuokrausasioista vastaa Raili
Lappi.
PAULI PITKÄNEN
Yhdistys päivitti taulujaan
Sorsakosken Eläkeläisillä
on luetteloituna kaikkien
puheenjohtajien kuvat ja
toimivuodet yhdellä samalla taululla. Taulua ollaan
päivittämässä nyt ajan
tasalle yhdistyksen kerhohuoneella. Sen pääasiallinen sijainti on yhdistyksen
omistaman Niskaharjun
tanssilavan kahvion seinällä. Talviaikoina taulua voidaan käyttää tarvittaessa
myös muissa tilaisuuksissa. Puheenjohtajien luettelossa on yhteensä 11 henkilöä. Sorsakosken Eläkeläiset ry on perustettu vuonna 1969.
Puheenjohtajataulun
lisäksi on hankittu vastaavanlainen lavan historiaa
kuvaava taulu. Myös sen
ajantasalle saattaminen on
käynnissä. Onhan lavaa viime vuosina ehostettu. Lattiapinta on uusittu, valaistusta täydennetty, maalauksia suoritettu. Kuluneena
kesänä oli lavan peltikatto
maalattu. Niskaharjun Lava
oli siirtynyt eläkeläisyhdistyksen omistukseen vuonna 1972. Lavan ovat alunperin rakentaneet Sorsakosken Urheilijat vuonna 1950
alkaneen vuosikymmenen
alussa Hackmannin omis-
tamalle tontille. Omistuksen siirtyessä eläkeläisille
lavalla tehtiin huomattavat
korjaukset talkootöinä.
Sorsakosken Eläkeläisten
puheenjohtajana toimii
Voitto Sonninen. Puheenjohtajan toivomuksena olisi saada lisää uusia eläkeläisiä yhdistystoimintaan.
Lavan työryhmissä on mielenkiintoista työskenneltävää. Sonninen ja yhdistyksen aktiivi Esko Neuvonen
toteavat mielihyvällä, että
jäsenmäärä onkin viime
aikoina ollut kasvussa. P.P.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 13
Runopysäkki
Paha maa
Basilikan tuoksu
Istun bussissa matkalla kotiin.
Paha maa, paha syksyn musta pelto;
haalenneita nappikukkia,
katkenneita syysastereita,
Elämä on matka
SE alkaa rakkaudesta
hyppää lapsuudesta teini-ikään
tuo kipeitä kasvuvuosia aikuisuuteen
antaa tilaa tutustua
kavereihin
puolisoihin
omiin taaperoihin
ystäviin.
Avaan basilikakäärön ostoskassissa.
Ihana tuoksu leijaa ympärilläni!
Halla
saapuu
saapuu pyytämättä
vähitellen tuhoaa kesän rakentaman onnen maan;
Usko loputtomaan kesään
elokuu antoi toivoa
väritteli kauniita lehtiä, loi varjoisia hymyjä pihlajien punaisuuteen
lotulitti elosalamoilla, antoi ääntä synkällä varoittelulla;
Olen tulossa
pahaan maahan
vihreys on mennyttä
uskoitko muka jotain muuta?
Tavoittaako tuoksu kanssamatkustajani:
kaikki nuo ihmiset, niin eri-ikäiset, niin erilaiset,
hiusten värien kirjokin niin laaja?
Huomaan miettiväni millaisia he olivat
aivan pieninä vauvoina.
Nuori äiti lörpöttelee pienen pojan korvaan,
pojan silmät loistavat.
Kuulen hiljaista lauluakin.
Heillä on hyvä yhdessä, sylikkäin.
Lyhyt matkani tuntuu pitkältä,
teen matkaa ihmisen alkuun.
Maija-Liisa Kestilä, Oulu
Samaa maata
Soi rummut.
Luotien raapimat seinät
veren tahraamat kadut
siviilit, kapinalliset, sotilaat,
samaa sukua,
samaa maata,
ihmisiä
eri mieltä
ammutaan.
Kuuluu rummutus,
vuoren takaa.
Rytmi epäsoituinen.
Taipuvat puidenlatvat,
linnut paenneet.
Savu verhoaa maan,
pöly ilmassa leijaillee.
Luonto taakkaa kantaa,
hiljaa
valittaen.
Kotona avaan uudelleen basilikakäärön.
Ihana tuoksu leijaa kaikkialla.
Tuula Nieminen
Laukaa Leppävesi
?
kuuluvia.
Samaa maata -runo on tehokas niukkuudessaan. Kun on kyseessä suuri ja vaikea
asia, tuntuvat vähät sanat paremmilta kuin
paljot.
Uhkaa ilmassa
Runoja ihmisyydestä
Tuula Nieminen antautuu hajuaistille
runossaan Basilikan tuoksu. Runo rakentuu hauskasti tuoksun ympärille. Juuri näinhän tuoksut meihin vaikuttavat: ne kuljettavat ajatuksemme milloin minnekin.
Runossa on hyvä, selkeä rakenne, jota määrittävät bussimatkan pituus sekä basilikan tuoksu.
Tuoksusta tulee runossa jonkin suuremman symboli. Sama tuoksu tavoittaa kaikki bussimatkustajat: eriväriset ja -ikäiset,
tuoksu yhdistää matkustajat toisiinsa.
Runossa leijuukin paitsi basilikan tuoksu, myös lempeän hyväksynnän ja lähimmäisenrakkauden tunnelma.
Jos runoa haluaa vielä muokata, voisi
ehkä jättää kolmannen säkeistön alusta pois
sanat ?Huomaan miettiväni?. Runossa voi
aika usein jättää pois sellaiset verbit kuin
?nähdä?, ?huomata?, ?ajatella? jne.
Aivan kuten Meren muijan runossa, tässäkin runossa alku ja loppu liittyvät yhteen.
Runosta tulee ehjä paketti. Tuula Niemisen Basilikan tuoksu muistuttaa jollakin
tapaa Wislawa Szymborskan runoja konkreettisuudessaan ja tarinamaisuudessaan.
Lea Niemisen lyhyessä runossa on suuri asia: sodan mielettömyys. Tämäkin runo
on helppo kytkeä ajankohtaisiin tapahtumiin, esimerkiksi Syyrian tilannetta ajatellen.
Vaikka Samaa maata on aivan erilainen
runo kuin Basilikan tuoksu, niissä molemmissa tärkeässä osassa on ihmisyys, joka
yhdistää meitä kaikkia homo sapiens -lajiin
SE tuo mummoilua
antaa sylin pienokaisille.
SE tuo ilon ja kiitollisuuden.
SE päättyy rakkauteen.
Runo lisää ymmärrystä
Salli Kajosmäki, Keuruu
maustaa jollakin pienellä ja arkisella sanalla, avata suuren käsitteen jonkin yksittäisen havainnon avulla.
Mutta runo toimii nykyisessä muodossaankin hienosti. Erityiskiitos ihanasta omatekoisesta sanasta ?mummoilu?.
SE tuo menetyksiä
sairautta
vanhuutta
ystävyyden lujitusta.
Meren muija
Lea Nieminen, Inkeroinen
Nähdään tiistaina kolmelta", huikkaamme toisillemme. Kuulostaa
järkevältä ja mahdolliselta. Rationaalinen, normaali ihminen voi
sanoa toiselle niin.
Paitsi että tiistaita ei ole olemassa.
Tuleva tiistai on fiktiota, ja sen olemassaolo on yhtä kiistanalaista kuin jumalan. Tiistai on sepitettä, mielikuvituksen
tuotetta. Vaikka puhumme omasta mielestämme täyttä asiaa, lauseemme perustuu
vain sokeaan luottamukseen ja oletukseen
tiistain olemassaolosta.
Eipä siis ihme, että tarvitsemme tarinoita, vertauskuvia ja metaforia, joilla saamme otteen todellisuudesta. Olen varmaan
ennenkin siteerannut Leena Krohnin hienoa ajatusta, joka kuuluu: ?Elämä koetaan
tarinoina, vaikka todellisuus on fragmentaarinen ja päättymätön.?
Runot, aforismit ja tarinat ovat kuin piparkakkumuotteja, joiden avulla saamme
todellisuudesta käsitettäviä ja käsiteltäviä paloja.
Samasta syystä elämälle on keksitty niin
paljon erilaisia vertauksia. Elämä voi olla
tie, astia, polku, sukellus tai kulku päivästä iltaan.
Nimimerkki Meren muijan runo on saanut otsikokseen yhden tutun elämän metaforan: matkan.
Meren muija kokoaa runoonsa elämän
kaaren. Samalla hän esittää meille lukijoille oman näkemyksensä elämän mysteeristä; elämä alkaa ja päättyy rakkauteen. Alkuja loppusäe kehystävät runon rauhallisesti.
unon luettelomainen muoto toimii hyvin.
Kun aihe on näin suuri, luettelomuoto tuo
siihen hyvän pelkistyksen. Ymmärrän, että
juuri pelkistyksen vuoksi runossa myös
käytetään suuria käsitteitä kuten ?kasvuvuodet?, ?aikuisuus?, ?ruuhkavuodet?.
Ehkä näitä suuria käsitteitä voisi paikoin
SE kuljettaa ruuhkavuosiin
väsyttää
SILTÄ toivoo lepovuosia.
Salli Kajosmäki kirjoittaa sähköpostin jälkikirjoituksessa: ?tuli mieleen Talvivaara?. Ehkä runo syntyi ensin, ja kirjoittaja
sitten huomasi sen yhteyden ajankohtaisiin tapahtumiin? Tai toisin päin? Lopputuloksen eli runon kannalta sillä ei ole väliä.
Runossa on uhkaava tunnelma, jopa
eräänlaista maailmanlopun enteilyä. Runo
on jäntevä ja selittelemätön, ja siksi tunnelma välittyy voimakkaana. Entä jos runon
nimi olisi Talvivaara?
Salli Kajosmäen runon tunnelmassa on
jotakin samaa kuin Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjassa. Painostavaa ja pahaenteistä?
Maija-Liisa Kestilän runo Paha maa
kuvaa kirjoittajan mukaan syysahdistusta,
kesästä luopumisen tuskaa. Nyt olemme
menossa kohti kevättä, mutta kaikki vuodenajat ovat aina läsnä mielessämme joko
odotuksena, muisteluna, kaipuuna tai uhkana.
Salli Kajosmäen runossa tunnelma oli
uhkaava, mutta niin on Maija-Liisan Kestilänkin runossa. Paha maa -runossa ?pudotellaan? lukijan eteen erilaisia luopumisen
ja kuoleman kuvia. Toisto on runossa hyvä
tehokeino: ?halla saapuu, saapuu pyytämättä?.
Koska runossa on hypnoottinen rytmi,
ehdottaisin paria tiivistystä. ?Vähitellen
tuhoaa kesän rakentaman onnen maan?
voisi olla ehkä niukemmassa muodossa.
Jo ?onni?-sanan poistamalla säe tiivistyisi.
Lisäksi muuttaisin verbin ?väritteli?
dynaamisempaan muotoon ?väritti?. Mietin myös, tarvitaanko lopun kysymystä lainkaan.
Näillä pienillä tiivistyksillä runo paranisi entisestään. Hyvä se on tosin jo nyt;
runoa lukiessa tuntee syksyn viileyden
lähestyvän ja tummien varjojen levittyvän
kaikkialle. Hieno tunnelma, vahva kieli
ja muoto. Runon säkeiden asemointi tukee
sisältöä.
Iloa ja ymmärrystä
Alussa kirjoitin, että runojen ja tarinoiden avulla saamme paremman otteen monimutkaisesta todellisuudesta. Kaunokirjallisuus ? sen lukeminen ja kirjoittaminen
? auttaa meitä elämän kaaoksen keskellä
ja lisää ymmärrystämme. Tämä on ainakin minulla yksi tärkeä syy siihen, miksi
luen ja kirjoitan. Toinen tärkeä syy on se
ilo, jota nämä molemmat puuhat tuottavat.
Toivon jokaiselle paljon merkityksellisiä
ja ilontäyteisiä luku- ja kirjoitushetkiä.
Niina Hakalahti
Kukkolankatu 16
33400 Tampere
niina.hakalahti@sci.fi
14 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Symbolistien ja Eero Järnefeltin taiteen upeaa juhlaa Ateneumissa
Suomen kultakauden mestarien,
Eero Järnefeltin, Akseli GallenKallelan, Albert Edelfeltin ja Pekka Halosen taide takoi aikanaan
maamme identiteettiä ja Suomikuvaa voimallisesti. Heidän teoksensa ovat kruunun jalokiviä yhteisessä kulttuuriperinnössämme,
kuvataidetta, jota kansa rakastaa.
Eero Järnefeltin syntymästä tulee
tämän vuoden marraskuussa kuluneeksi 150 vuotta. Juhlan kunniaksi Ateneumiin on koottu näyttely
hänen tunnetuista teoksistaan.
Näyttelyn kiinnostavuutta lisää Järnefeltin taiteilijakuvaa avartaen
hänen vähemmän tunnettujen,
herkkien guassi- ja vesiväritöiden
sekä ja grafiikkansa esilletuominen.
Olivathan Eero Järnefelt, Akseli
Gallen-Kallelan ja Hugo Simberg
suomalaisen
taidegrafiikan
uranuurtajia. Järnefelt ilmeisesti
hieman vähätteli näitä pienimuotoisia teoksiaan, koskapa ei juuri
antanut niitä näyttelyihin.
Juhlan kunniaksi on julkaistu
Heikki Malmen toimittama ansiokas teos Eero Järnefelt taidegraafikkona (Ateneum, 2013) kirja
ansiokkaine artikkeleineen. Kirjaan kuvattu Järnefeltin koko graafinen tuotanto. Se on taidekirja parhaimmillaan näyttelytuliaiseksi.
Kuvataiteen kaanonissa Järnefeltin eittämättä jäi Gallen-Kallelan,
ja miksei Schjerfbeckinkin varjoon.
?Hänellä ei oLlut Gallen-Kallelan
ti Kolin seutuvia ja pilviä Hän tutki ja maalasi uupumatta. Pilvet, eri
vuorokaudenaikoina ja säätiloissa kiehtoivat häntä läpi koko elämän. Näyttelyssä pilvi-aiheiset
teokset on koottu 20 teosta käsittäväksi kokonaisuudeksi, aamun
sarastuksesta iltaruskoon.
Näyttelyn taivas- ja pilvi-tutkielmat ja maisemakuvat vaikuttavat
äkkiseltään kovin samankaltaisilta ja toisteisilta, ei kovinkaan juhlallisilta mestariteoksilta. Niiden
äärellä kannattaa kuitenkin viivähtää, sillä lähemmin tarkasteltuna
niistä löytyy kiehtovia detaljeja,
heijastuksia Järnefeltin herkän lyyrisestä suhteestaan luontoon.
Henkilökohtaisempia tuntojaan
ja elämäänsä hän kuvasi Tuusulanjärven rannalla sijaitsevan ateljeekotinsa Suvirannan miljöössä ja
perheensä parissa.
Hauskaa on myös löytää näyttelystä satiirikko Järnefelt, hän kun
oivalsi senkin seikan, että ei taide niin vakava ja juhlallinen asia
ole.
SISKOTUULIKKI
TOIJONEN
Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Kaski) (1893). Ateneumin taidemuseo. Kuva: Valtion
taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen
tapaista suurta, repäisevää egoa?,
Ateneumin näyttelyn toteutuksesta yhdessä Järnefelt-seuran kanssa vastaava taidehistorioitsija Leena Lindqvist tarkentaa. ?Järnefelt oli kaikin tavoin normaali, ja
hänen taiteensa oli hieman pidättyväistä.?
Erityisesti Järnefelt tuli tunnetuksi maisemakuvistaan ja ihmisten
arjen kuvaajana realismin hengessä, mutta taitavimmillaan hän oli
muotokuvamaalarina. Syvällisenä, ja herkkävireisenä ihmiskuvaajana hänestä kehkeytyikin eräänlainen, aikansa ?virallinen? muotokuvamaalari.
Suomalaisia maisemia, erityises-
Eero Järnefelt 150 vuotta juhlanäyttely 28.4.2013 asti Ateneumissa.
Symbolismin maisemat hehkuvat maailman taiteen merkkiteoksissa
Samanaikaisesti esillä oleva Symbolistista taidetta vuosilta 1880 ?
1910 esittelevä 52 sielun-näyttely on häkellyttävän hieno ja monisävyinen kattaus. Siellä ne riippuvat ylpeinä, maailmantaiteen
merkkiteokset Claude Monet'sta
Vincent van Goghiin ja Edvard
Munchiin seuranaan suomalaisten
taiteilijoiden teoksia. Ateneumin
omista kokoelmista on mukana
muun muassa kaksi Albert Edelfeltin työtä, jotka olivat taiteilijan
kokeiluja symbolismin kontekstissa.
Ainoana naistaiteilijana näyttelyyn on hyväksytty, herkkien, musikaalisten tuntojen ja tulkitsija Ellen
Thesleff, joka irrottautui taiteessaan kepeän kauniisti, pastellisävyin arjen realismista.
Symbolismi ei varsinaisesti ole
mikään tyylisuunta vaan asenne,
jossa taide ylittää todellisuuden
pyrkien kuvaamaan tunnelmia ja
tuntemuksia todellisuuden tuolla
puolen.
Symbolismi vapautti taiteilijat
arkisten asioiden ikuistamisesta
mielenmaisemien kuvaukseen,
rajaton mielikuvitus muusanaan.
Symbolismi ei kuitenkaan koskaan noussut miksikään taiteen valtavirraksi. Erityisesti tieteen kehitys muutti taiteilijoiden tietoisuutta taiteen tehtävästä ja siitä, mitä
taiteen tulisi kuvata. Myös psykologiasta nousu tieteenalaksi
innoitti taiteilijoita alitajunnan ja
unimaailmoiden kuvaamiseen.
hehkuu sinooperin punaisena uskon
kiihkoa kuvaten.
Kiehtovan näyttelyn tunnelmapaloja ovat symbolismin uranuurtajan, James McNeill Whistlerin
tavattoman kauniit hämyiset, runolliset yömaisemat. Hänen mukaansa taiteen ei pitänyt ollakaan todellisuuden kuvausta, vaan taidetta
taiteen vuoksi.
Perusväreillä maalaamistaan
neliöistä tunnetuksi tulleen Piet
Mondrian tavoin monet olevat
symbolistit päätyivät maalaamaan
ei-esittävää taidetta, jota voi tarkkailla suhteessa herkkiin unikuviin
tai muihin symbolismin mestariteoksiin.
Näyt¬te¬lyn teosten ajankohta
1880-1910 on yhteiskunnallisten
murrosten aikaa, johon liittyy teollistuminen, kaupunkien kasvu ja
työväenliikkeen synty. Myös suuret keksinnöt, auto, sähkö tai vaikkapa lentokone mullistivat ihmisten maailmankuvaa. On kiinnostavaa tarkastella Ateneumin saleissa, kuinka ne heijastelevat symbolismin kuvastossa.
Paul Gauguin: Näky saarnan jälkeen (Jaakobin paini) (1888). Scottish National Gallery,
Edinburgh.
Esimerkiksi Vincent van Gogh on
kertonut ammentavansa teostensa aiheita unistaan.
Symbolistitaiteilijat olivat kiinnostuneita vanhoista mytologioista, mutta kuvasivat myös löytämiään ja kuvittelemiaan maanpäällisiä paratiiseja. Monet heistä pake-
nivat modernin maailman materialismia antiikin myyttiseen Arkadiaan, jossa vallitsi rauha ja sopusointu ympäröivän luonnon kanssa.
Paul Gauguin, symbolisteista kenties merkittävin tutkii todellisuuden ja näkyjen suhdetta monissa
teoksissaan. Hienoin esimerkki siitä on näyttelyssä esillä oleva koloristinen, viitteitä vilisevä, vahvatunnelmainen Näky saarnan jälkeen (Jaakobin paini). Symbolismin ja ekspressionismin yhtenä
kulmakivenä pidetyssä, upeassa
teoksessa ruoho ei ole vihreää, vaan
SISKOTUULIKKI
TOIJONEN
52 sielua ? Symbolismin maisema 1880?1910 17.2.2013 asti Ateneumissa
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 15
LIMPAN
Ett skolminne
O
m någom efter min död skriver en nekrolog, kunde den
också innehålla en stump om
min utbildning. Där skulle
kunna stå, att grunden för hans gedigna
kunskaper från olika områden härstammar
från ungdomens ambulerande studier västerländska läroverk. Efter sin återkomst
till hemlandet studerade han bl.a musik
under ledning av Erik Bergman och sin
tekniska slutexamen tog han i Helsingfors
tekniska högskola. Det låter fint och är
dessutom sant. Som krigsbarn gick jag
nämligen i svensk folkskola på tre olika
orter och efter krigets slut var jag elev i
Helsingfors svenska reallyceum, där den
ännu okända stora kompositören Erik
Bergman var sånglärare. Skolan, som i
folkmun kallades Revan, var ett statsägt
läroverk för svenskatalande sämre folks
förhoppningfulla telningar och bättre folks
gossar, som inte hade lyckats komma in
i de bättre skolorna.
Mina tekniska studier består i huvudsak av en treårig brevkurs, som gav mig
rätten att använda titteln arbetstekniker.
Kursen bekostades av Unilewers oljekvarn, där jag på den tiden var förtroendeman, och att jag hamnade på den berodde egentligen på en vadslagning med ett
par sommarjobbande studerande. Hur som
haver så hölls de årliga slutproven i den
palatsliknande byggnaden vid Sandvikstorget, där den Teniska högskolan residerade innan den flyttade till Otnäs. När
jag dessutom har nött skolbänken i såväl
Sirola och Kiljava som andra fackliga skolor runtom i norden, så visst har man rätt
många skolminnen i bagaget.
I allmänhet kom jag bra överens med
mina lärare och minns dem med tacksamhet, men en försökte jävlas med mig ännu
tio år efter jag hade slutat skolan. Han
var lektor Mikander. Revans lärare i tyska, som vi i lönndom kallade Mikko. Man
skulle sitta som ljus på hans lektioner och
hans frågor kom som piskrapp. När han
dessutom pekade på sitt arma offer med
en svart käpp var han en skrämmande
uppenbarelse för oss småpojkar, som han
troligen avskydde lika mycket som vi
honom.
När vi började läsa tyska hade vi först en
trevlig rundlätt kvinlig lärare, som vi
bakom ryggen kallade Frau Wursti. Trots
att hon hade litet svårt att hålla ordning på
klassen var hon en inspirerande lärare. Fast
jag tyckte att tyskan var ett konstigt språk
med sin bakvända ordföljd och artiklar fick
hon mig att gilla den. Visst hade jag svårigheter med artiklarna framför substantiven, och att förstå varför de skulle vara
antingen den maskulina der, feminina die
eller neutriska das, och dessutom i olika
omständigheter ersättas med des, dem, den
eller Die med stor bokstav.
När den trevliga tanten sedan byttes ut
mot en man i svart kostym vars pedagodik i mitt tycke påminde om en SS Sturmbannfurers färhörsteknik ändrades mitt
intesse för språket till målsättningen att
klara det någorlunda utan villkor. När feme
klassan började hade jag, trots mammas
olika åsikt, beslutat att min skolgång slutar vid mellanskolan och jag söker arbete inom bilbranschen. Efter det behövde
jag inte vara rädd för lärarna mera, utan
kunde tom. ge tillbaka om de jävlades med
mig.
Mikko fortsatte att predika tysk grammatik och trots att jag hade lärt mig en jäkla massa radiramsor såsom die Axt, die
Bank, die Braut, die Brust usw. utantill
hade jag svårigheter med att välja rätt artikel. I ett prov på vårterminen beslöt vi med
en kamrat, som hette Börje, lämna bort
alla artiklar. I stället skrev vi dem i början på provpappret, med en uppmaning till
Mikko att välja rätt artikel till platsen där
vi lämnat utrymme till att skriva in dem.
Detta skulle spara rödpenna, och dessutom lära oss använda språket bättre en predikandet om grammatiska regler på lektionrna, poängterade vi. Jag har aldrig blivit så utskälld som vi blev när provet lämnades tillbaka. Han hade ritat hängslen
med rödpenna över hela texten och ett i
under. Det betyder improbatur, underkänt
på latin och så dåligt att att det inte går
att betygsätta, röt han. Den värsta smällen
kom ännu när vårteminens mellanbetyg
delades ut. Då meddelede han med försmädlig röst, att två ljushuvuden har blivit av med sina fyror i tyska, ty jag har
funnit för gott att giva dem treor.
Trean steg till en fyra på vårbetyget, vilket betydde att jag, för att få ett godkänt
mellanskolbetyg, var tvungen att tentera
mina villkor. Jag ville ju inte öda bort min
lediga tid efter jobbet med att plugga tyska, utan gick till villkorsprovet utan att ens
öppna boken. Provet var i mitt tycke lätt
och de svåraste artiklarna klämde jag dit
litet som ett-kryss-två på en tippskupong.
När jag sedan ringde till Mikko för att fråga hur det gick fick jag motfrågan om
jag ämnade fortsätta skolan. När jag sade
nej fortsatte han:
? I så fall skall jag låta nåd gå före rätt.
Ni får en femma på dimissionsbetyget.
Jag var glad och möjd med att ha skolan bakom mig och livet framför mig, men
ännu en gång skulle jag råka ut för Mikkos spydigheter.
Skolrådet Mikander representerade skolstyrelsen på Folkets Bildningsförbunds årsmöte, där jag var ledamot för FKP:s Helsingfors distrikt. Han höll ett högtravat tal
om hur viktigt det var att sprida bildning
också bland vanligt folk. Jag satt litet avsides, och hoppades att jag inte skulle behöva ha någonting med honom att göra, men
på avslutningskaffet satte han sig vid samma bord. Jag nickade hövligt åt honom,
och när vi inmundigat våra tårtbitar och
kaffekoppar frågade han om jag inte var
hans forna elev Rudolf Lindblad. Efter
mitt jakande svar fortsatte han:
? Visst tyckte jag mig känna igen er redan
i talarstolen, men sedan började jag fundera vad herr Lindblad kan ha med folkbildning att göra.
Först tänkte jag be honom att dra så långt
som pepparn växer, men sedan beslöt jag
svara på samma försmädliga sätt:
? Jag har åkt runt i arbetarföreningarna
och talat om fackliga och politiska ting,
som en gammal lärarperuk som ni troligen förstår lika dåligt som jag den tyska
grammatiken.
Längre kom jag inte innan förbundets
rektor Harri Edgren, som satt bredvid mig,
sperkade mig på smalbenet och sade:
? Kamrat Lindblad, jag har ett papper
på mitt arbetsrum som du borde skriva
under. Vi kan ju göra det medan vi väntar på påtåren.
När han hade dragit fast dörren till sitt
arbetsrum hötte han åt mig med pekfingret och väste:
? Du skall inte bita en hand som föder
oss. Utan statliga bidrag skulle vi gå i konkurs.
Jag lovade sitta vackert och vifta på
svansen för skolrådet, men när vi kom tillbaka hade han lyckligtvis försvunnit. Jag
tröstade mig med en ny tårtbit till påtåren.
PS: Trots allt har det nog blivit rätt
mycket av tyskan kvar mellan mina öron.
När jag nu för tiden tittar på tyska dekkare i TV:n behöver jag nämligen mycket
sällan läsa texterna. Dessutom har jag lagt
märke till att tyskarna nuförtiden mycket
sällan använder artiklar, utan pratar något
som Mikko föraktfullt kallade platt-tyska.
Vi kanske var före vår tid, min kamrat Börje och jag
Hämeenlinnalaiset viettivät
pikkujoulua Lautsiassa
Hämeenlinnan Eläkeläiset vietti pikkujouluaan Lautsian lomakylässä,
joka sijaitsee Hauholla. Lähemmäs
40 kilometrin matka taitettiin sujuvasti linja-autolla. Pikkujoulut aloitettiin rattoisesti glögitarjoilulla ja
yhteislaululla. Muuten ohjelma koostui muun muassa yhteislaulusta, joulupukin veirailusta sekä Tiernapoi-
Hämeenlinnan Eläkeläisten
puheenjohtajalta Jarmo
Rönkältä käy myös keijuna
keimaileminen.
kien vierailusta ja lauluesityksistä.
Juontajan tehtävät hoiti mallikkaasti Pentti Huumanen, joka sai kyseisen pestin vasta menomatkan aikana. Pikkujoulukansaa hauskuuttivat
myös tontut ja keiju: keijuna keimaili lähes 90-kiloinen puheenjohtajamme Jarmo Rönkä.
Välissä nauttiin maittava ja runsas joululounas, jonka jälkeen ohjelma jatkui joulupukin vieraiulla.
Lopuksi juotiin vielä kahvit joulutorttujen kera ja sen jälkeen suunnattiin tyytyväisin mielin kohti Hämeenlinnaa
Airi Kalinainen
16 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Kaamoksen kaato aloitti kesäpäivävuoden
Liikunta ja kulttuuri taittoivat talvelta selän
Eläkeläiset ry:n tapahtumat paljastavat jatkuvasti uusia kykyjä: Toivo Keränen lausuu Lauri Viitaa kaatajaisten Runohetkessä.
E
läkeläiset ry:n
jäsenet kaatoivat
kaamoksen Kuntorannassa tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla. Kahteen
peräkkäiseen tapahtumaan
osallistui yli 230 eläkeläistä ympäri Suomea.
? Mainio ajankohta tällaiselle yhteiselle tapahtumalle, sanoi Pyhtää Eläkeläiset
ry:n puheenjohtaja Yrjö
Kauris.
? Täällä sai virtaa kevään
toimintaan ja kesäpäiviin
valmistautumiseen, kehui
Valma Autio Laukaan Eläkeläisistä.
Kaamoksen kaatajaisissa
oli perinteiseen tapaan sekä
riittävästi monipuolista
ohjelmaa että vapaata aikaa,
jonka kukin sai käyttää
haluamallaan tavalla. Eivätkä työpajatkaan sitoneet
osallistujia. Niihin saattoi
vain pistäytyä tai, jos mieli teki, osallistua toimintaan
pitempäänkin.
Pajoissa
harrastettiin
monipuolisesti liikuntaa,
tarinateatteria, espanjan
alkeita ja kulttuuria sekä
monenlaista kirjoittamista
runoista asiateksteihin.
Välillä saattoi hoitaa kun-
toaan ja terveyttään vaikkapa vesijumpassa tai rentoutua muuten vain kylpylässä.
Iltaisin tanssittiin levyjen,
karaoken ja elävän musiikin
tahdittamina. Jokaisena iltana oli myös illanvietto, jonka ohjelman osallistujat olivat itse tehneet ja myös esittivät.
Tietoniekatkin pääsivät
loistamaan. Molemmissa
tapahtumissa oli nelihenkisten joukkueiden välinemn
tietokilpailu.
Myös Kuntorannassa alkanut kasvojen kohennus ja
remontointi saivat myönteisen vastaanoton. Ravintolasalin jakaminen useampaan
tilaan, vastaanottoaulun
kohentaminen ja aulabaari
tuntuivat miellyttävän kävijöitä.
Kaamoksen kaadosta on
muodostunut jo perinteinen
tapahtuma. Nyt talven selkää taitettiin kolmannen kerran. Väkeä ei ollut aivan
yhtä paljon kuin kahdella
aikaisemmalla kerralla, mutta sen kyllä selittää Oulun
kesäpäivien läheisyys.
Tuula Nieminen (vas.) ja Va
maan.
?En olisi uskonut osa
Kaamostapa
L
PEKKA ISAKSSON
Mutta vielä ovat vanhat taitajatkin voimissaan. Sanelma Tauriainen ja Kalle
Moilanen esiintyivät iltamissa
aukaan Eläkeläisten puheenjohtaja
Tuula Nieminen
on kovin tyytyväinen osallistumisestaan Kaamoksen kaatoon.
? Tämä oli minulle ensimmäinen kerta, ja onneksi tulin.
Ohjelma on ollut monipuolinen ja olen tutustunut uusiin
mukaviin ihmisiin.
Erityisesti Tuula haluaa mainita iisalmelaisen pariskunnan, johon hän ystävystyi
tapahtumassa.
Yhtä tyytyväinen on Tuulan
matkakumppani Valma Autio,
niin ikään Laukaan Eläkeläis-
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 17
Raija Puumalaisen vetämä liikuntapaja oli väen suosiossa, ja jokainen päivä alkoi yhteisellä aamujumpalla (kuva).
Tietovisailuissa
tasaväkisiä kamppailuja
Kaatajaisissa käytiin tuimat
tietokilpailut. Toisessa tapahtumassa peräti kolme joukuetta jakoi voiton. Tilan puutteen
vuoksi julkaisemme vain palkittujen joukkueiden tulokset
1. tapahtuma:
1) Kivisydän (Oulu) 50 pistettä (maksimipistemäärä 70
pistettä), 2) YKÄ (Kymenlaakso) 45 pistettä, 3) Team
Pattijoki 32 pistettä.
alma Autio olivat tulleet Laukaalta kaamosta kaata-
2. tapahtuma
1) Team Heinola I,
Espoo?Heinola ja Jämpsäläiset. Lisäksi palkittiin vain
yhden pisteen päähän voittajista jäänyt Ryhmä Rysäys.
Tietovisassa kysyttiin, kuka
presidenteistämme on asunut
koko virkakautensa presidentinlinnassa.
Oletuksena oli, että Mauno Koivisto olisi niin tehnyt.
Tarkkaavaiset kilpailijat epäilivät tuota tietoa. Asiaan on
nyt haettu tarkennus: Mäntyniemi valmistui marraskuussa 1993, ja Mauno Koiviston
kausi presidenttinä päättyi
1.3. 1994. Hän myös muutti
Mäntyniemeen ja ehti ensimmäisenä asukkaana asua siellä noin kolme kuukautta.
Oikea vastaus on, että
kukaan presidenteistämme ei
ole asunut koko kauttaan linnassa.
allistuvani tarinateatteriinkin?
ahtuma tarjosi uusia kokemuksia
ten jäsen. Yhdessä naiset ovat
osallistuneet myös tapahtuman ohjelmaan.
? Kerrassaan mukava kokemus. Tämmöisestä saa terveyttä ja reippautta taas jaksaa arkisempaa toimintaa,
Autio sanoo.
Kaamoksen kaadon ohjelma oli suunniteltu niin, että
osallistujat saattoivat valita
monista eri vaihtoehdoista:
oli liikuntaa, harrastuksia,
kulttuuria ja sopivan kokoisina annoksia oppiakin, jos
sellainen kiinnosti. Laukaalaisia kiinnostyi
? Juuri tapahtuman moni-
puolisuus on sen vahvuus.
Aivan erityisesti pitää kiittää
tarniatetateria ja sen vetäjää
Anu Mäkeä, joka todella hienosti sai meidät ilmaisemaan
tunteita ja kokemuksia tarinateatterissa. Hänen taitava
ohjaamisensa ansiosta toisilleen tuntemattomat ihmiset
ylitivät ?huippusuorituksiin?.
?Suoritukset? lainausmerkeissä senkin vuoksi, että tarinateatteri ei ole mitään tulostavoitteista ahertamista ?
kuten ei pitäisi olla muunkaan
kulttuuri- ja harrastustoiminnan.
Se ei merkitse, etteikö asioi-
ta tehtäisi täysillä. Niemisen
mielestä tarinateatteri vaati
myös osallistujilta paneutumista ja antautumista tilanteeseen.
? Siinä voi olla sekä antavana että saavana osapuolena ? lopussa oli tosi väsynyt
olo, mutta se ei haittaa.
? Kotona ei olisi voinut
uskoa, jos joku olisi sanonut,
että sinä menet kohta tarinateatteriin, Tuula Nieminen
sanoo uudesta kokemuksesta.
Nieminen on ollut eläkkeellä 2,5 vuotta. Hän on yhdistyksessään nuorimmasta
päästä.
? On ollut mahtavaa tutustua vanhempiin ihmisiin.
Heiltä voi oppia paljon.
? Olen tavannut esimerkiksi 85-vuotiaan naisen, joka
osoitti kirjapinoa ja sanoi, että
nämä kirjat pitää lukea ennen
kuolemaa.
Nieminen sanoo sen opettaneen hänelle, että niin kauan kuin on elemää, pitää olla
tavoitteita.
? Sain kiinni sellaisesta
punaisesta langasta, että jos
luovuttaa eikä ole enää tavoitteita ja toiveita, silloin kaikki on loppu.
Yhdessä on mukavaa
ja edullista matkustaa
lä oli haitari ja
Veikolla mandoliini,meillä
muilla kova
halu laulaa.
Eipä matkan
pituutta siinä
huomannut.
Hyvin Maija
ja Anja olivat
asian järjestäneet. Idea on
vapaasti käytettävissä.
SuosittelemVeikko Kettunen (oik.) lauloi ja
laulatti sekä bussissa että perillä. me.
Kuntorantaan ajettaessa me raaheulun Työväen
laiset menimme Oulun
Eläkeläisten ja
kautta. Takaisin tullessa liiRaahen Eläkeläiskennöitsijä lähetti toisen
ten matkanjohtajat tiedotauton meitä raahelaisia
tivat hyvissä ajoin matkasPulkkilasta hakemaan.
ta Kuntorantaan KaamokNiin me olimme varhemsen kaatajaisiin.
min rakkaassa Raahessa.
Syksyllä intoa olikin
Oululaiset huristelivat
mutta kun talvi tuli, tuli nat
omaa tietään kesätapahtumyös flunssat ja norovima kaupunkiin. Erotesrukset ja muut esteet. Niinsamme oululaiset toivottipä monen oli otettava pakit
vat meidät tervetulleiksi
lähtöönsä.
Ouluun.
Mutta viisaat naiset löiMe olemme vakaasti
vät homman kasaan ottapäättäneet, että kesällä
malla yhteisestiraahelaisen
tavataan.
liikennöitsijän uuden linMukavia matkakumppaja-auton.
neita nuo oululaiset.Kiitos
Matkanjohtajat Maija ja
seurasta heille. Nähdään!
Anja saivat lähtöesteen,
niinpä Oulun Veikko Kettunen oli"keulassa". Homma hoitui.
Kaarina Mähönen
Raahen Paavo Eskelisel-
O
18 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Pajalaiset tekstejä takomassa. Kaarina Mähönen on saanut omansa jo valmiiksii.
Ahjo kuumana, nokka noessa ? ja syntyihän se tulinen rakkausrunokin
Kirjoittajapajoissa taottiin tekstiä ja karkaistiin ideoita
tä oli kotkalainen Markus
Niemi. Hänkin yritti väittää,
ettei osaa kirjoittaa. Kohta
paljastui, että mieheltä syntyy raisuakia tarinaa. Se
herätti yleisössä mukavaa
hyrinää, kun pajalaiset lukivat tekstejään illanvietossa.
Monipuolisuus
yllätti
Martti Heikkinen lukee kirjoittamaansa runoa
Runohetkessä.
Kaamoksen kimppuun käytiin myös kynin ja tekstein.
Molemmissa tapahtumissa
oli paja, jossa kirjoitettiin ja
luettiin tekstejä ja puhuttiin
kirjoittamisesta.
? On syntynyt tekstiä jokaiselta, keskusteluissa on taottu mielenkiintoisia aiheita.
Kyllä on ollut ahjo kuumana ja seppien nokka noesssa, kuvasi raahelainen Kaarina Mähönen ensimmäisen
tapahtuman kirjoittajapajaa.
Yksi asia oli Raahen runotyttöä jäänyt vaivaamaan.
Kunnon rakkausrunon kirjoittamista ei ollut opeteltu.
Juuri kun Kaarina oli
tämän sanonut, tuli nokinenäisten seppien seuraan kylvynraikas mies. Martti Heikkinen oli ehtinyt aamutui-
maan vesijumppaan, kaivoi
nyt takataskusta ryttyisen
paperin ja luki edellisenä
iltana kirjoittamansa runon
Polttavaa laavaa.
Runossa ei ollut yhtään rsanaa, mutta kaikille oli heti
jäänkirkasta, mistä puhutaan,
kun puhutaan tulisesta laavasta.
Siinä se oli. Kirjoittajapajan maine oli pelastettu.
Tekstejä oli
innostavaa kuulla
Pajaaan päästäkseen ja siellä pysyäkseen ei tarvinnut
olla Heikkisen veroinen
mestariamies.
? Aluksi ajattelin, että mitähän tästä tulee, kun en osaa
kirjoittaa minkäänlaista
runoa. Onneksi pian selvisi,
Teksteillä oli muutenkin tärkeä sija Kaamoksen kaadossa. Kaarina
Korhonen, armoitettu savolaisten murrejuttujen taitaja, esiintyi iltamissa.
että on muutakin kirjoittamisen lajia, ihan oman
kykynsäja tahtonsa mukaan.
Oli todella innostavaa kuulla tekstejä, joita kirjoittamisen taidon omaavat tuotti-
vat, kirjoitti Aimo Mursu
palautejutussaan.
Aimon kanssa samaa miel-
? Minulle tuli yllätyksenä,
kuinka monipuolisia ihmisiä meidän yhdistyksissä on.
Hyviä vinkkejä käytännön
toimintaan jäi kotiin vietäväksi, tiivisti pajan annin
Yrjö Kauris Pyhtäältä.
Pajassa ideoitiin tekstien
lisäksi yhdistysten toiminnan monipuolistamista lukutai runopiirillä. Muutamissa
yhdistyksissä, muun muassa Vaasassa, Nokialla ja Varkaudessa, sellaisia piirejä jo
toimiikin.
? Ajatukseen runo- tai
lukupiiristä suhtaudutaan
varmaan liian juhlallisesti.
Osallistujien ei tarvitse olla
vannoutuneita kirjallisuusihmisiä, saati kirjoittajia,
sanoi Martti Heikkinen.
Hänelle on kertynyt kokemusta monenlaisista kirjoittamisen kerhoista, pajoista
ja piireistä, muun muassa
iisalmelaisesta Sonetti-kirjoittaringistä.
? Ei sielläkään kaikkien
tarvitse kirjoittaa, vaan piiriin voi osallistua myös keskustelijan ja kuuntelijana,
Heikkinen kertoi. (P.I)
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 19
Kuntorannan uusi pehtoori pani tuulemaan vanhaa kunnioittaen
Ravintola toimivaksi, toimintasali eläkeläisille, tarjouskilpailussa voittopisteet
? Eläkeläiset ovat jatkossakin Kuntorannan tärkein
asiakasryhmä. Talon ohjelma ja kaikki uudistukset
suunnitellaan ja toteutetaan
sitä silmällä pitäen, sanoo
Kuntorannan uusi hotellinjohtaja Harry Pirttimäki.
Pirttimäki aloitti Kuntorannassa lokakuun alusssa.
Hänen vastuullaan on hotelli- ja ravintolatoiminnan käytännön johtaminen.
Pirttimäki on työskennellyt alalla 41 vuotta ja kiertänyt työurallaan lähes koko
Suomen. Savokaan ei ole
vierasta seutua, sillä hän on
työskennellyt ennen Kuntorantaan tulaoan muun muassa viisi vuotta Vesileppiksessä.
paikat on siirretty päärakennuksen kellarikerroksen
väestönsuojiin. Niissä on
saanut hyvät tilat myös kuntosali. Kuntosalin entiset tilat
on muutettu alle 8-vuotiaiden puuhapaikaksi.
? Uuta järjestystä on ehditty jo kokeillakin muun
muassa joulun aikana, jolloin talo oli täynnä monenikäisiä vieraita.
? Järjestys todettiin hyväksi. Nyt eivät käyttäjäryhmä
häiritse toisiaan,, kun nuorille mieluisat pelit ovat saaneet oman tilansa omassa
rauhassaan. Pienimpien puuhahuone on valoisa ja aivan
allashuoneen vieressä, Pirttimäki sanoo.
Toimintasalin yhteyteen
rakennellaan pieni museo
esineistä, joita Kuntorannasta on tilojen siivoamisen ja
järjestelyn yhteydessä löydetty. Esineet kertovat Kuntorannan historiasta ja ovat
samalla osa Eläkeläiset ry:n
toimintahistoriaa.
Toimintasalissa eläkeläisryhmät voivat järjestää omia
tapahtumiaan, tanssia, katsella elokuvia. Harrastajat
voivat vaikakpa pelata shakkia.
Ohjelma taiten,
tilat tuottaviksi
Miehen kädenjälki näkyy jo
Kuntorannassa, sekä sen
markkinoinnissa, ohjelmoinnissa että hyvin konkreettisestikin sisätilojen ulkoasussa ja ja niiden uudelleenjärjestelyssä.
? Vaikka eläkeläiset ovat
ykkösryhmä, sopii Kuntoranta myös muille käyttäjäryhmille, kun ohjelmointi
tehdään taiten ja eri ryhmien
ominaispiireet otetaan huomioon, Pirttimäki sanoo.
Käyttäjäryhminä Pirttimäki nostaa eläkeläisten lisäksi esille muut järjestöt ja
yhteisöt ja edelleen myös
perheet tiettyinä aikoina.
? Sinänsä tämä ei ole uutta, mutta nyt myös tiloja
pyritään eriyttymään niin,
että erilaiset vieraat sopivat
tänne hyvin. Tilojahan täällä on todella hyvin, nykyhotellien mittapuulla liikaakin.
Meidän haasteemme on saada ne tuottavaan käyttöön.
Uusiakin käyttäjäryhmiä
on etsitty ja myös saatu.
Markkinoinnissa on lisätty
panoksia erilaisten tapahtumien saamiseksi Kuntorantaan.. Vuodenvaihteessa kylpylähotellissa järjestettiin
konedartsin
SM-kisat.
Dartshan on suomeksi sanottuna tikanheittoa.
Mallihuone
205 testissä
Harry Pirttimäen mielipaikkoja uusiutuvassa Kuntorannassa on aulabaari.
? Väki ihastui Kuntorantaan niin, että toukokuussa
järjestetään vastaava tapahtuma. Syyskuussa on jälleen
suuri dartsturnaus.
Myös muista kiinnostavista aluevaltauksista neuvotellaan parhaillaan. Sen odotetaan tuovan kesällä Kuntorantaan peräti 1 500 hengen
tapahtuman.
Kuntoranta
menestyi
tarjouskilpailussa
Kuntorannan iso käyttäjäryhmä ovat olleet sosiaali-
sen lomatuen saajat. Eläkeläisten kohdalla järjestelmässä on tapahtunut suurehko
muutos, kun Raha-automaattiyhdistys on suunnannut
myös heidän lomatukensa
lomajärjestöjen kautta haettavaksi.
Eläkeläisten osuus lomatuesta ei ole pienenyt, sen
kavavoimisessa tuen saajille vain on tapahtunut muutos. Niinpä Eläkeläiset ry:n
osuus, 190 000 euroa, on
siirtynyt Solaris-lomien
kautta haettavaksi.
Haastattelua tehtäessä oli
vielä ratkeamatta, kuinka
Kuntoranta yllätti jouluna jopa konkarin
Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestön
puheenjohtaja Martti Anttonen on vanha
Kuntorannan-kävijä. Hän on viettänyt Kuntorannassa omatoimilomia, ollut mukana
ryhmissä ja osallistunut siellä pidettäviin
järjestön tapahtumiiin.
Jouluna hän täydensi kokemuksiaan kylpylähotellista viettämällä Raili-vaimonsa
kanssa juhlapyhät siellä.
? Aivan mainio juttu. Talo oli täynnä eri-
ikäisiä joulunviettäjiä vauvoista meihin vaareihin jamummoihin. Oli myös teinejä ja
nuoria aikuisia.
? Kaikki sopivat hyvin joukkoon. Mikään
ryhmä ei häirinnyt toisia, ja talon jouluohjelma joulupöytineen oli aivan mahtava, Anttonen sanoo ja suosittelee muillekin
arjesta irtaantumista eläkeläisten omassa
lomapaikassa.
Kuntoranta menestyy Solariksen tarjouskilpaikussa
eläkeläisten sosiaalisten
lomien järjestämisestä.
Pian haastattelun jälkeen
tuli tieto, joka sinänsä ei ollut
yllättävä Kuntorannan historian tuntien. Se sai parhaat
kokonaispisteet tarjouskilpailussa.
Pirttimäen mukaan sosiaaliset lomat ovatkin edelleen
todella tärkeä osa talon toimintaa.
? Niitä on kehitettävä niin,
että ohjelmat ovat laadukkaita ja monipuolisia, jotta
lomien tarkoitus toteutuu ja
asiakasviihtyvyys on hyvä.
Ravintolatilat
uuteen uskoon
Kuntorannassa on tehty
myös silmiinpistäviä ? tai
oikeastaan silmää helliviä
? uudistuksia uuden hotellinjohtajan tulon jälkeen.
Vastaanottoaula on uusiutunut ja siistiytynyt. Entisen
kioskimyymälän paikalla on
nyt pieni, mutta viihtyisä ja
näköjään myös suosittu aulabaari. Kioskimyynti on siir-
retty aulan toiselle seinustalle.
Aikamies-ravintola on jaettu kolmeen osaan niin, että
pihanpuoleinen osa on erotettu väliseinällä omaksi
tilakseen, joka voidaan vielä väliseinällä jakaa kahtia.
Näin on saatu toisaalta tila
orkesterille ja toisaalta rauhoitettu oma soppi keskusteluun ja jutusteluun silloinkin, kun suuremmassa tilassa soitetaan ja tanssitaan tai
järjestetään tilaisuuksia.
? Seuraavaksi mietitään
mitä Aikamiehen järvenpuoleiselle osalle tehdään. Parketti ainakin uusitaan.
Yhtä eivät muutokset koske, Pirttimäki lupaa. Tapio
Tapiovaaran mahtava mosaiikkityö ravintolasalin seinällä jää paikalleen.
Kuntorannan kunnioitettava
ikä näkyy myös hotellihuoneissa. Vaikka niitä on pyritty kunnostamaan tarpeiden
mukaan, on niidenkin
kohentaminen jälleen ajankohtaista. Hankkeeseen on
tartuttu harkitusti.
Yksi päärakennuksen huoneista, 205, on kunnostettu
mallihuoneeksi. josta kerätään nyt majoittujien kokemuksia.
Huone on käyty läpi, maalattu, purettu suihkutila
rakenteisiin asti ja vesieristetty se nykystandardien
mukaan ja laatoitettu uudelleen.
Itse huoneessa on pienetty kaapistoa, rakennettu laskutilaa ja pienillä ratkaisuilla, muun muassa seinätangoilla, parannettu järjestystä.
? Nyt kuunnellaan, mitä
mieltä käyttäjät ovat, Pirttimäki kertoo.
Toimintasali
takaisin
eläkeläisille
Eläkeläisille varmasti mieluinen muutos on myös rivitalon toimintasalin palauttaminen enemmän heidän
käyttöönsä. Lasten puuha-
PEKKA ISAKSSON
20 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Niinhän se
joulu meni
R
auhaa, rauhaa julistettiin jouluna kaikkialta, niin Turusta, Roomasta
kuin muualtakin, onhan rauhan julistamisella pitkä, pitkä perinne; rauha kuuluu
jouluun.
Toinen asia on sitten se,
että oliko jouluna rauha.
Eipä ollut, tykin jyskettä ja
sodan pauhua kuultiin
monesta monesta paikasta: Saharan erämaasta Algeriasta, Syyriasta, Jemenistä
ja muualta. Levoton on
tämä maailmamme; se ei
rauhoitu edes rauhan julistamisen päivänä.
Kun olen nuoruudessani
nähnyt sodan, tiedän, että
sota on kansaa kohtaava hirvittävä onnettomuus; kaikesta huolimatta sitä silti
toivoo, että tulisipa maailmaan vihdoinkin rauhan
aika.
Mutta ei näytä tulevan:
uusia aseita tulee joka vuosi lisää, aseiden tutkimuslaitokset ovat kekseliäitä ja
uudet aseet ovat tuhovoimaltaan aikaisempia monin
kertaisesti tehokkaampia.
Media on julkaissut joitain
tietoja maailmassa olevien
aseiden määrästä. Ydinaseita sanotaan olevan yli 20
000 kpl, joista ?heti valmis
laukaistavaksi? kunnossa
on noin 6000 kpl. Erään
ydinasesuurvallan taholta
on ilmoitettu, että se on viidessä tunnissa täysin valmis ydinaseiden laukaisuun
eli viidessä tunnissa pannaan ?täysi rähinä? päälle.
Äiti Maa tulee todella itkemään, jos pommeja aletaan
jysäyttelemään. Ne pommit
kun eivät ole Hiroshiman
pommien kaltaisia vanhanaikaisia pieniä pommeja,
vaan jotain uutta uutta sorttia. Hiroshiman pommien
jäljet tunnetaan; japanilaiset eivät ole vieläkään päässeet niistä eroon.
Todella maailma tarvitsee
rauhaa! Tarvitsemme rauhan taivasta!
Eläkeläisten on korotettava äänensä todellisen rauhan maailman puolesta.
Kokoontukaamme näissä
rauhan puolustamisen merkeissä kesällä eläkeläisjuhlille Ouluun.
Emme saa vaieta sodan ja
rauhan kysymyksen suhteen.
Kalle Kuittinen
Kaikki vieraat eivät sopineet juhlasaliin, vaan osa yleisöstä seurasi ohjelmia kahvion ja aulan puolella. ? Kuvat: Kari Puolakka
Kittilä juhli koko Lapin kanssa 40-vuotista toimintaansa
? Uskomatonta, kuinka paljon täällä on väkeä, totesi
Kittilän kirkkoherra tullessaan tervehtimään Kittilän
Eläkeläisiä sen viettäessä 40vuotisjuhlaansa Kittilän työväentalossa.
Ja totta se oli. Jostakin ihanasta syystä olemme onnistuneet valloittamaan jäsentovereitamme aina Kemiä
myönten juhlimaan kanssamme. Aavasaksa, Pello ja
Kolari ovatkin jo uskollisa
vieraitamme: 200?300 kilometriä / sivu ei merkitse
mitään, kun ystäviä ollaan ?
ajatelkaapa.
Eikä siinä paina talvikaan,
pakkasta oli reilusti päälle
200 astetta, ja osalla henkilöautot jäätyivät pihalle,
mutta kaikki järjestyi. Keski- ja Itä-Lappi olivat myös
paikalla sankoin joukoin
aina Ivaloa, Kemijärven ja
Ranuaa myönten, Rovaniemi ja Sodankylä suurilla linja-autoilla. Se on hienoa
aluejärjestötoimintaa.
Juhlan alkuosa oli yhdistyksen 40-vuotisen toiminnan lyhyttä kuvausta tekstein ja musiikkiesityksin,
kuorolle erityiskiitos. Tähän
osioon sisältyi aktivistien
huomioiminen järjestön
ansiomerkein, jotka arvokkaasti jakoivat ansioituneille Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen Kyllikki Vilander
ja Lapin aluejärjestön
puheenjohtaja Kaarina Kapraali.
Kyllikki toi myös järjestön
tervehdyksen ja onnittelut,
ja erityistehtävänä hänellä
oli pyydettynä juhlapuhujana. Kyllikiltä toivoimme
puhetta kulttuurin merkityk-
sestä eläkeläisten toiminnassa. Hienosti ja osaavasti Kyllikki aihetta lähestyi todeten, että olemme sitä suurta joukkoa, joka on taistellut leivän suurelle osalle
kansaamme, sen jälkeen leivän päälle voitakin. Siinä
ohessa on kulkenut koko
ajan ihmisen luovuus lauluineen, runoineen, tansseineen
eli yhteenkuuluvuuden ja
itseilmaisun tarve.Kuinka
komeaan kukkaan onkaan
puhjennut usein vaatimattomissa oloissa itänyt kulttuurinkukka, kun ohjausta, koulutusta, toisten osaamista
katsoen on innostuttu. Näin
elämä on helpottunut myös
kulttuurin harrastamisen
myötä.
Tämän kaiken painoimme
sydämiimme ja ikään kuin
vahvistukseksi kutsuimme
Kittilän hanurikerhon kaikkine mandoliinin-, viulunja sahansoittajineen yleisön
eteen mukaan liittäen vielä
Kemijärven hanurimaestron
Lauri Luttisen. Taas saivat
Kyllikki ja Kaarina tehtäväksi ojentaa miehille ruusut ja vielä ? ajatelkaa ?
halata kaikkia 12 miestä!
Vielä ojensimme ruusut
Kyllikille hienosta puheesta kiitoksena ja aluejärjestömme 6-vuotisen puheenjohtajan pestin jättäneelle
Kaaarina Kapraalille ja toivotimme juhlassa mukana
olleelle
aluejärjestönm
uudelle uudelle puheenjohtajalle Maija Ekorrelle ruusun kera lämmintä ja toimeliasta alkua meidän kaikkien
tuella.
Meitä oli paikalla 350 henkeä, ehkä enemmänkin. Juh-
laosuuden lopuksi komennettiin tosikot penkkiin ja
tontut lavalle ja alkoi pikkujoulu. Se olikin jo sellaista
menoa, että kaikkien pää ei
kestänyt!
Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Kun saimme tanssia ihanassa lämmössä suuren orkesterin tunnelmallisessa ja rempseässä tahdissa, niin olipa mukava toislla köllähtää kultansa viereen
ja toisilla ? itsensä viereen.
Nimittäin suurin osa kaukaa
tulleista olikin lähtenyt
yökylään.
Onnellista vuotta ihmisille ja me tapaamme Oulussa!
Rauni Alina
Kittilän hanuristit esiintyivät juhlassa Vihtori Huikurin johdolla, säestivät kuoron ja sketsiryhmien esityksiä sekä soittivat vielä
tansseissa juhlien päätteeksi.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 21
Uudenkaupungin eläkeläisten kesäpaikka tuhoutui palossa
Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n uusi vuosi alkoi ikävästi. Yhdistyksen kesätoimintaansa vuokraama Iltaranta tuhoutui palossa, jota
epäillään tuhopoltoksi.
Iltaranta oli toukokuusta
syyskuuhun eläkeläisille tärkeä kokoontumispaikka, jossa pidettiin kokouksia, yhteisiä jäsentilaisuuksia, lauluhetkiä, ongittiin, grillattiin,
uitiin ja saunottiin sekä
pelattiin mölkkyä ja tehtiin
muuta mukavaa.
Paikan menettäminen oli
raskas isku eläkeläisten
kesätoiminnalle. Se näkyi
vakavista ja surullisista
ilmeistä monelle rakkaaksi
muodostuneen paikan mustien raunioiden äärellä.
Tuhoa ei voi rahallakaan
korvata, koska siinä palossa
tuhoutui paljon yhdistyksen
historiallista aineistoa, mm.
tiedostoja ja valokuvia ym.
Miten tästä nyt eteenpäin, se
jää uuden johtokunnan mie-
ti ja entinen puheenjohtaja
Tauno Virtanen valittiin
varapuheenjohtajaksi.
Yhdistyksen johtokuntaan
valittiin jäseniksi Tauno Lehtonen, Anna Lahtinen, Tuula Rantanen, Elli Pesola,
Harto Forss, Pertti Haverinen, Veikko Poikonen Birgit Valtonen, Seija Pelkiö
ja Anja Toikkanen. Varajäseniksi: Seija Kivimäki ja
Hannu Aarnio. Samalla
syyskokous päätti, että varajäsenet sekä matkavastaava
saavat osallistua johtokunnan kokouksiin.
Jäsensihteerinä jatkaa Tauno Virtanen. Ikäihmisneuvostossa ( Ikäne ) jatkaa Tauno Lehtonen. Tiedotusihteerin tehtävät hoitaa Tuula
Rantanen ja matkavastaavana toimii Ritva Varjonen.
Johtokunta valitsi yhdistyksen sihteerin tehtäviä jatkamaan Tuula Rantasen ja
taloudenhoitajana Pertti
Haverisen.
Kesäpaikasta jäivät vain mustuneet rauniot, mieliin sentään valoisat muistot.
tittäväksi.
Voimme toivoa, että yhdistyksen toiminta jatkuu menetyksestä huolimatta entistä
aktiivisempana ja jäsenistön
hyväksymänä,
Yhdistyksen sääntömääräisen syyskokouksen valin-
noissa suurin muutos oli
puheenjohtajien vaihtuminen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Eila Leh-
Mitä tulee toimintasuunnitelmaan, on tämä vuosi
sisällöltään toimintatäyteinen. Harrastustoimintaa riittää kaikille: Viikkokerho
kokoontuu Ty:n talolla, joka
toinen torstai (parillisina
viikkoina ) ja käsityökerho
Jalavatie 2:ssa joka toinen
torstai ( parittomina viikkoina ). Kesäkauden toiminnasta, kuten muistakin harrastuksista, saa tietoa Uudenkaupungin Sanomien Seurat
toimivat palstalla lauantainumerossa.
Toimintaan kuuluu laivaristeilyjä, kutsutilaisuuksia,
vierailuja toisiin yhdistyksiin sekä mahdollinen Tukholman suomalaisten eläkeläisten vierailu.
Varsinainen merkkitapahtuma on yhdistyksen 50vuotistilaisuus, joka ajoittuu
syksyyn.
Tauno Virtanen
Ylitorniolla juhlittiin yhdessä vanhusten viikkoa
Se oli tällä kertaa vanhusviikon ensimmäinenä sunnuntaina. Perinteisesti se oli
pidetty tuon tunnusviikon
viimeisenä pyhänä. Pyrin
tässä kertomaan juhlasta etupäässä Aavasaksan Eläkeläiset ry:n näkövinkkelistä.
Juhlaohjelmasta vastasivat
paikkakunnan viisi eläkeläisjärjestöä. Ne tarjosivat kukin
oman ohjelmaosuutensa
salin täyteiselle yleisölle.
Juhla on oiva vuoden kohokohta Ylitornion ikäihmisille.
Aavasaksalaisilta puuttui
tällä kerralla lauluryhmä,
kun sen erittäin pätevä
ohjaaja Marja Mustakallio
oli esitynyt osallistumasta
työesteen takia. Tuon puutteen kyllä korvasi melko
hyvin matkavastaavamme
Veikko Mikkolan johdolla
esiintynyt jumpparyhmä liikuntaesityksellä, johon yleisökin sai osallistua. Näin
Veikko Mikkolan johtama jumpparyhmä ohjasi yleisön taukojumpan.
verryteltiin istumisesta kangistuvia jäseniä ja sehän
meni kansaan.
Itse esitin hanurivirtuoosi
Aulis Haajasen kanssa kolme laulua: Jätkän lauantai,
Emma ja Neljä itkua. Saimme niistä yleisöltä raikuvat
suosiinosoitukset, kiitos tietenkin Auliksen. Hänkin on
entinen Aavasaksan poika,
vaikka asuukin tätä nykyä
Kemissä.Kävimme ennen
esitystä kappaleet kertaalleen läpi, jolloin Aukku totesi: Ei jauheta liikaa, ettei
mene pilalle.? Ihme kyllä,
minäkin muistin ulkoa sanat,
vaikka taistelenkin vanhuuttani dementian kanssa?
Juhlasta jäi vielä mieleen
Ylitornion vasta valitun kunnanjohtajan Tapani Melaluodon lämminhenkin juhlapuhe. Hän sanoi sen olevan
ensimmäinen julkinen esiintyminen kuntalaisille.
Tuore kunnanjohtaja tähdensi puheessaan ikäihmisten merkitystä kunnan talouden rattaiden pyörittäjinä.
Lisäksi hän tuntui olevan
tyytyväinen kunnan monipuolisiin palveluihin ja totesi: ?Hyvä tulevaisuus rakentuu pienistä ja isoista asioista. Positiivinen ajatuskin on
askel oikeaan suuntaan.?
Kunnanjohtaja piti oikeaan
osuneena meidän tämänkertaista teemaamme Yhdessä
vahvempia.
Paavo Koski
Laulusta me voimaa saimme
Syyspimeiden piristykseksi Sekakuoro Iltatähdet järjesti laulajaiset viiden kuoron voimin Jyväskylässä
Kivistön Työväentalossa
lokakuun lopussa. Tilaisuudessa esiintyivät Tampereen Taipumattomat, Helsingin Työläislaulajat,
Nokian Kraakut, Tikkakosken Naislaulajat sekä isänLavalla Nokian
Kraakut.
täkuoro.
Laulullinen iltapäivä sisälsi pääosin tuttua kuoromusiikkia sekä muutamia
uusimpia sävellyksiä.
Tilaisuuden yleisö sai
nauttia hyvästä kuoromusiikista eri kuorojen esittämänä. Myös kuorojen
jäsenillä oli oiva tilaisuus
kuulla muiden kuorojen
esityksiä.
Lisäksi oli mahdollisuus
tutustua saman harrastuk-
sen parissa ahertaviin laulajiin ja soittajiin. Tilaisuuden lopuksi kuultiin kuorojen yhteisesityksenä laulut Vanhaa viiniä ja Juhlamarssi.
Liikunnallisen jatkon tilaisuuden lopuksi järjesti
orkesteri Tavalliset tanssittaen yleisöä tutun tanssimusiikin siivittämänä.
Topi Tuukkanen
22 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Eläketurva on edelleen harvinaista koko maailmassa
Ranskan sana retraite esiintyi vuonna 1737 ensimmäistä kertaa modernissa merkityksessään, työstä pois jäämisenä eläkkeen turvin.
Eläkettä alettiin maksaa
1700-luvun kuluessa lähinnä sotilas- ja siviiliupseereille sekä ammattisotilaille.
Kansallisena vakuutuksena eläkkeistä tuli instituutio ensimmäiseksi Saksassa vuonna 1883. Varsinaisena joukkoilmiönä eläkkeitä
alettiin maksaa Yhdysvaltain sisällissodan veteraaneille vuodesta 1865.
Tavallisen ihmisen elantona eläke on lähinnä toisen
maailmansodan jälkeinen
euroamerikkalainen ilmiö.
Suomessa yleisen vanhuusja työkyvyttömyyseläkkeen
sekä kansaneläkkeen toteuttaminen aloitettiin vuonna
1937.
Eläke on tuntematon etuus
lukuisissa Latinalaisen Amerikan, Aasian sekä Afrikan
maissa.
Eläkkeelle jääminen asiallisen eläkkeen turvin tarkoittaa tervetullutta lepoa. Se on
hyvinvointivaltioiden suuri
saavutus, jota oikeisto katsoo jälleen karsaasti.
myötä.
Vain Euroopassa, PohjoisAmerikassa, Oseaniassa,
Japanissa, Argentiinassa ja
Uruguayssa kaikki tai useimmat vanhukset saavat eläkettä, jolla pystyy elämään.
Erilaisia järjestelmiä ollaan
ottamassa käyttöön varsinkin Itä-Aasiassa, mutta niiden vastuksena on Maailmanpankin suunnitelma tehdä eläkevakuutuksesta tärkeä rahoituskapitalismin
tulonlähde.
Euroopassa eläke-etuudet
ovat ainutlaatuisen avokätiset. Huomattava määrä itä, länsi- ja eteläeurooppalaisista 55-59 -vuotiaista on
eläkkeellä.
Vain kaksi kolmasosaa
Euroopan miehistä on edelleen työelämässä kyseisessä iässä, kun vastaava luku
muualla rikkaassa maailmassa on yli 80 prosenttia.
Eläkkeelle
keskimäärin
kuusikymppisenä
Rikkaissa maissa eläkkeet
vähensivät vanhusten suhteellista köyhyyttä koko
1900-luvun ajan. Mutta vuodesta 1989 tapahtui käänne
huonompaan suuntaan sosialististen maiden romahduksen sekä uusliberalistisen
?jokainen on oman onnensa
seppä? -talouspolitiikan
Vain 20 prosenttia Kiinan
työväestöstä kuuluu eläkevakuutuksen piiriin ja Intiassa vain joka kymmenes.
Kiinassa eläkevakuutus on
lähinnä kaupunkilaistyöntekijöillä. Suurin osa kaupunkien entisistä julkishallinnon
työntekijöistä saa eläkettä,
mutta vain kaksi prosenttia
maaseudun asukkaista, vaikka maaseudulla asuu edelleen yli puolet Kiinan väestöstä.
Vuonna 2007 Kommunistisen puolueen 17. puoluekokous päätti tutkia tapoja
saada vanhuusiän vakuutus
maaseudulle.
Maailman terveysjärjestön
WHO:n mukaan vuonna
2008 ?sosiaalista? eläkettä
sai kaksi prosenttia vanhuksista Vietnamissa, Intiassa
13 prosenttia ja Brasiliassa
32 prosenttia.
Noin 17 miljoonan asukkaan Delhissä vanhusten
olosuhteet ovat Intian parhaat. Sielläkin yli puolet
vanhuksista on riippuvaisia
lapsiltaan saadusta rahasta,
yksi kuudesta saa eläkettä
entisenä työntekijänä ja yksi
yhdeksästä saa köyhän henkilön
kansaneläkettä.
Todellinen eläkkeelle jäämisikä on Ranskassa 58,8
vuotta, Saksassa 61,3, Kreikassa 61,7 ja Britanniassa
62,6 vuotta.
Euroopan nuorimpana jäädään eläkkeelle Sloveniassa, keskimäärin 58,5-vuotiaana. Vuonna 2010 suurin
osa Suomen 1 463 835 eläkkeensaajasta on vanhuuseläkkeellä, heitä on noin
1 093 267 (73%).
Muut suuret eläkkeensaajaryhmät ovat työkyvyttömyyseläkkeet (267 248) ja
leskeneläkkeet (263 176).
Henkilö voi saada useaa eri
eläkelajin
etuutta.
Suomalaisten keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 2010 lopussa 1 370
euroa kuukaudessa. Miesten
eläke oli keskimäärin 1 561
euroa ja naisten 1 217 euroa
kuukaudessa.
Eläkkeiden määrässä on
suuria eroja.
Vuonna 2011 sadan huippueläkkeen keskiarvo oli 17
380 euroa.
Lähde: Göran Therborn:
Maailma ? aloittelijan
opas. Suom. Natasha
Vilokkinen. Vastapaino
2012 sekä Tilastokeskus.
JUHA DRUFVA
Neuvostoliiton tragedia ? utopiat ja todellisuus
Osmo Jussila, Neuvostoliiton tragedia.
Utopiasta vankileirien saaristoksi, Otava 2012. 447 sivua
VENÄJÄN JA NEUVOSTOLIITON historiaa syvällisesti tutkinut professori Osmo
Jussila pohtii uudessa kirjassaan miten ja
miksi hieno utopia muuttui suureksi tragediaksi ja pahuuden valtakunnaksi? Oliko aate
hyvä, mutta jätkät pilasivat sen, vain oliko
utopia alunperinkin mahdoton?
Jussilan kirjan pääteemoja ovat ensinnäkin
utopioiden ja todellisuuden huikea ristiriita ja toiseksi bolshevikkien liittyminen osaksi pitkää vallankumoustraditiota aina Rousseausta ja Babeufista lähtien. Tässä traditiossa vallankumouksen päätehtävänä oli vieraantumisen poistaminen murskaamalla olemassa oleva yhteiskuntajärjestelmä. Tutkimuksen kohteena on myös Lenin, jakobiini,
joka ei kaihtanut väkivaltaa ja terroria pyrkiessään puolueensa yksinvaltaan. Hän oli
hyvä agitaattori ja demagogi, mutta lähes
kyvytön uuden järjestelmän rakentaja.
VÄHEKSYVÄ
ARVIO
LENININ
KYVYISTÄ uuden järjestelmän rakentajana on liian ankara. Emme tiedä, millaiseksi hän olisi muokannut Neuvosto-Venäjän
hallintoa, jos olisi saanut elää pitempään ja
ennen kaikkea rauhan oloissa. Hänhän sairastui vakavasti, kun sisällissota oli vasta
päättymässä. Vajaat kaksi viimeistä vuottaan
hän oli syrjäytettynä poliittisesta johdosta.
Stalin vartio mustasukkaisesti hänen yhteydenpitoaan puolueen muuhun johtoon Leninin ajatuksista uuden yhteiskunnan rakentamiseksi on vain muutamia sairasvuoteella
kirjoitettuja muistiinpanoja ja kirjeitä.
Marx ja Engels olivat arvostelleet heitä
edeltäneiden sosialistien käsityksiä ja oppe-
ja utopismista. Kommunistisen puolueen
manifestissa he halusivat erottautua koko
sosialismi termistä, joka oli muuttunut erilaisten pikkuporvarillisten ja uskonnollisten
liikkeiden utopistisiksi seurakunniksi. Varsinkin Pariisin kommuunin kokemukset
muokkasivat heidän käsityksiään sosialistisen yhteisön rakenteesta.
Leninille Pariisin kommuunin kokemusten
analysoinnilla oli samoin erittäin merkittävä rooli hänen hahmotellessaan myöhemmin Neuvosto-Venäjän hallintoa. Mutta
Lenin tutki tarkoin myös Ranskan porvarillisen vallankumouksen vaiheita. Voidaan
osoittaa monia yhtymäkohtia Ranskan vallankumouksen ja Venäjän lokakuun vallankumouksen vaiheissa, vaikka bolshevikit
pyrkivät välttämään ranskalaisten vallankumouksellisten tekemiä virheitä.
Vaikka Lenin samoin kuin Marx ja Engels
arvostivatkin suuria utopistiajattelijoita, halusivat he kuitenkin erottautua heistä nimittämällä omaa teoriaansa tieteelliseksi sosialismiksi.
Menetelmät eivät olleet aina tieteellisesti
perusteltuja ja loppuun saakka harkittuja.
Tapahtumien vyöry oli nopeaa ja ratkaisut
oli tehtävä nopeasti. Aikaisempaa kokemusta ei ollut tämänkaltaisista tilanteista. Vastustajien toimet vaikuttivat osaltaan väkivallan käyttöön ja määrään. Eihän vastapuolikaan istunut kädet ristissä ja lakikirja kädessä harkitsemassa omien toimiensa lainmukaisuutta ja demokratian pelisääntöjä.
Osmo Jussila kuvaa lokakuun 1917 tapahtumia sotilasvallankaappauksena. Leninin
johtamat bolshevikit kaappasivat vallan väliaikaiselta hallitukselta ohittaen neuvostot ja
hajottaen myöhemmin kokoontuneen perustuslakia säätävän kokouksen. Näillä toimillaan bolshevikit saattoivat rakentaa yksipuo-
luevallan, jonka kulisseina toimivat neuvostot.
NEUVOSTOVALLAN ALKU oli todella
raskasta aikaa. Sodan jatkuminen aina maaliskuulle 1918 saakka ja kohta sen päätyttyä
tuhoisan sisällissodan puhkeaminen, tuotannon jyrkkä romahdus, nälänhätä, yleinen
puute, epäjärjestys ja hallinnon heikkoudet, byrokratian paisuminen tekivät elämän
kaikille todella vaikeaksi. Sotakommunismi, elintarvikkeiden pakko-otot talonpojilta ja muut diktatooriset toimet eivät suinkaan olleet Leninin ja boshevikkien sosialismisuunnitelman toteuttamista vaan äärimmäisiä keinoja pysytellä vallassa, estää vastavallankumous ja luoda edes jonkinlaiset
mahdollisuudet kaupunkien työläisväestön
selviytymiselle.
Bolshevikit olivat keskenäänkin erimielisiä monista hallinnon ratkaisuista ja sosialismin rakentamissuunnitelman yksityiskohdista. Vaikka he hyväksyivätkin kohta vallanoton jälkeen Leninin muotoileman dekreetin rauhasta sekä asetuksen maasta, niiden toimeenpanossa esiintyi hankaluuksia.
Maan yksityisomistus lakkautettiin dekreetillä maasta, mutta rintamilta palaavat sotilaat eivät päässeetkään viljelemään omaa
peltotilkkua. Kylissä alkoi keskinäinen kamppailu tilanherrojen maiden jaosta. Pian alettiin keskivarakkaitakin talonpoikia syrjiä
ja karkottaa kulakeiksi nimitettyinä tiloiltaan. Stalin aloitti maatalouden pakkokollektivisoinnin käyttäen perustelunaan Leninin osuustoiminta-ajatusta. Stalin keskeytti myös Leninin aloittaman NEP-kauden
(uuden talouspolitiikan), joka salli rajoitetusti yksityisomistuksen ja kaupan vapauttamisen. Osa vasemmistokommunisteja oli
vastustanut jo Leninin aikana uutta talous-
politiikkaa pitäen sitä luopumisena sotakommunistisesta pakkotaloudesta ja sääntelystä ja peräytymisenä sosialismista.
HISTORIALLISEKSI TOSIASIAKSI JÄI,
että sosialismin aatteet saivat vastakaikua
lännessä sivistyneistön piirissä. Työtätekevien aseman parantumista tapahtui merkittävästi Neuvostoliiton ulkopuolelle, sen vallankumouksellisen esimerkin kannustamana. Se pakotti porvariston myönnytyksiin.
Uudistukset koskivat ennen muuta työlainsäädäntöä, terveydenhuoltoa, koulutusta sekä
laajemmin elintasoa.
Jussila keskittyy mielestäni liiaksi vain
Neuvostoliiton alkuvuosien tilanteeseen. Näiden kuvausten varjoon jäävät todelliset saavutukset, jotka juuri vaikuttivat Neuvostoliiton vetovoimaan 20- ja 30-luvuilla ja vielä natsi-Saksasta saadun voiton jälkeen.
Neuvostoliiton valtiokapitalistisen sosialismin kokeilu sortui sisäisesti omiin ristiriitoihinsa ja talouden tehottomuuteen. Sitä
ei kaadettu ulkoapäin. Tästä johtuu, että vaikka nyky-Venäjällä esiintyykin jonkinasteista neuvostokauden nostalgiaa, todellisuudessa vain hyvin harvat haluavat paluuta vanhaan neuvostoajan komentotalouteen. Sitä
eivät halua edes Zjuganovin johtamat kommunistitkaan. Silti monet haluaisivat palauttaa tietyt etuudet, maksuttoman terveydenhuollon, koulutuksen, turvatun työpaikan ja
erityisesti lasten mahdollisuudet virikkeitä
antavaan toimintaan entisten pioneerikerhojen ja kulttuuritalojen puitteissa, maksuttomine kesäleireineen. Palveluiden yksityistäminen on tehnyt lopun näistä.
OIVA BJÖRKBACKA
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 23
Vammalan Eläkeläiset vietti 15-vuotisjuhlaa perhepiirissä
Vammalan Eläkeläiset ry vietti Itsenäisyyspäivän aattona toimintansa 15 -vuotispäivää. Juhlat vietettiin "perhepiirissä" jäsenten kesken.
Juhla oli lämminhenkinen yhdessäolotilaisuus, jossa muisteltiin
kuluneita vuosia ja nautittiin jouluinen juhla-ateria.
Juhlassa jaettiin myös Eläkeläiset ry:n myöntämät ansiomerkit
jäsenillemme Tuula Hakanen, Lea
Järvensivu, Antti Järvensivu, Salme Pihlava, Reijo Pihlava, Seija
Mäkinen, Olavi Mäkinen ja Eila
Mäki. Ansiomerkit jakoi Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen ja Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja Martti Anttonen. Hän totesi tervehdyksessään mm. "Eduskunta
voi olla isänmaallinen ja päättää
sellaisesta vanhuspalvelulaista, jota
vanheneva väestönosa nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee." "Eläkejärjestöjen jäsenet antavat panoksensa itsenäisyydelle. Olemme järjestäytyneet edistyksellistä yhteiskunnallista toimintaa harjoittavaan järjestöön. Se on Eläkeläiset ry."
Marraskuun lopulla pidetty vuosikokouksemme valitsi toimihenkilöiksemme: Tuula Hakanen
puheenjohtaja, Raija Mäkitalo
varapuheenjohtaja, Anja Sainio sihteeri, Maija-Liisa Soro matkavastaava ja muut johtokunnan jäsenet
Salme Pihlava, Marita Pohja-Sato,
Esko Lilja ja varajäseniksi Marja
Matkalla
jonnekin
pohjoiseen
1 2 3 4 5 6
V
anha mies makasi vuoteessaan isot ja luisevat
kourat kaarevakantisen
rintakehän päällä. Pienellä seinähyllyntapaisella, kapean hyllypaperikaistaleen päällä tokutti laiskatahtinen Junghans.
Useana tavanomaisen talvisena
ja tyhjäntäyteisenä yönä vanha
mies oli kohonnut vuoteeltaan ja
unohtunut tuijottamaan kellon kohmeisina nytkähteleviä fosforinokkaisia tuntosarvia.
Mutta tämän yön mies on kuitenkin nukkunut hyvin, vasta aamuyöllä hän valpastui. Rakko se oli,
joka lopulta herätti hiipimään käsikopelolla läpi pimeän pirtin pors-
Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen Martti Anttonen (Oik.) jakoi yhdistyksen aktiiveille ansiomerkit.
Nieminen, Seija Mäkinen ja Pentti Suntinen. Tulevan toimintavuoden kohokohtana on Oulussa jär-
jestettävät Eläkeläiset ry:n valtakunnalliset kesäpäivät 25.27.6.2013. Paikallisia haasteitam-
me lisää myös se, että Vammalasta on kasvanut viidestä pienemmästä kunnasta lähes 30 000:n
asukkaan Sastamalan kaupunki.
tuan kusiämpärille, ja nyt uudelleen lammasvällyjen alle kaivautuneena hän päätteli kellon viisareita vilkuilematta, että neljän nurkilla oltiin.
Tohtisiko tästä komuta jo jalkeille, koukata kauhalla vettä pannuun,
raapaista tulet lieteen? Ei, ei vielä.
Naapurien pihoilta kantautui jokaaamuisia ääniä: kitinöitä ja natinoita, paukauksia ja läimäyksiä,
lopulta aamun edetessä kuuluisi
tyhjien maitotonkkien ja kansien
kirkonkellomaisia kajahduksia.
Virkuimmat naapurit työntelivät
oviansa auki, telkesivät hakoihin
ja säppeihin eteisten seinustoja vasten.
Talojen naisista monet olivat ehtineet jo vaientaa pienimpien mukuloiden kitinät: syöttäneet, röyhtäyttäneet ja pyöräyttäneet kuivaa riepua ylle, virittäneet hellansolaan
tulet, ja nyt kiiruhtivat navettapolulla kengänpohjat pakkasessa naukuen, lyhyin hytisevin askelin,
käsivarret ristissä kuumeisten rintojensa suojana.
Muuripatojen tulilla, lehmien tissinpesuvesillä alkaa olla jo kiire,
ajatteli vanha mies, luiseva nyrkki niskataipeen alle lisätyynyksi
työnnettynä. Niin, hän ajatteli,niillä kiire, joilla lehmiä ja muuripata on.
Pienimätkin äänet kantoivat kuulaassa ja kuivankipakassa pakkasaamussa kauas, mies ajatteli. Aivan
niin kuin peilityynellä järvellä, kun
lahna kutee, kuin puhuttaisiin ihan
vieressä vaikka venemiehet porisevatkin keskellä selkää. Ja sii-
hen yksi varomaton airon kolahdus niin lahnaparvi on paennut kauas vastarannan kortteisiin.
Mutta olihan niitä ääniä vanhan
miehen pienessä ja pimeässä pirtissäkin. Hienovaraisempia vain;
kellon tokutusta, hiirenkynnen rapinoita seinäpahvien väleissä, ja kahden muun, vielä nukkuvan ihmisen tohinoita.
Aikuisen nukkujan raskaiden
puhallusten ja sisään vetojen välistä erottui hiljaisemman nukkujan
hengitys. Poika se oli. Poika, joka
nukkui uunin vierustan sivustavedettävässä isoäitinsä, vanhan
miehen tyttären, Hilkan selän takana.
Mikäs meidän täällä ollessa, kyllähän me tästä selviämme, ajatteli vanha mies unen ja valveen
epävakaalla rajalla, silmät suljettuina, vuoteellaan maaten, luisevat
kourat eräänlaiseen rukousasentoon luiskahtaneena, luisevana
kumpuna kohoilevan rintakehän
päällä.
kohan se on. Sanottava se on, vaikka kuviteltiin molemmat että täällä pojankin elämä rauhoittuisi ja
hierottavia olisi, vaan eihän niitä
ole. Pelkkiä hartioita, niitäkin vain
joskus, muuan markka sieltä täältä. Nyt, heti aamusta sanon, on lähdettävä markan perässä kaupunkiin, sinne mistä on tultukin.
takkia ja paitaa päältä pois. Mies
alkoi kuoria takkia, puseroa ja paitaa lattialle.
Hilkka meni miehen taakse ja
pani kädet paljaille olkapäille.
Onko jokin kohta erityisen kipeä?
Se on koko hiivatin selkä, sanoi
mies, lukossa molemmat sivut alas
kankkuihin asti.
Hilkka paineli miehen selkää peukaloilla. Tämä ei muutamalla hieromisella tästä sula, hän sanoi. Tätä
ei kärsi roukkia voimalla, pitää vain
nätisti suostutella. Menisi tässä se
parisen kuukautta, kaksi kertaa viikossa, sen tämä vaatisi.
? Sopii minulle että aloitetaan
vaikka heti, sanoi mies ääni väristen.
? Olisihan minulla kyllä muitakin menoja. Sanonpahan heti
alkuun etten ole ihan ilmainen likka, Hilkka naurahti.
? Kukapa se työtään ilmaiseksi
antaa, mies sanoi.
Poika näki että Vaari oli jotenkin ovelan näköinen, kasvoilla kun
vääntyili vaarimainen koiruus ja
hienoinen synnin tunto.
Vaari oli muina miehinä, vilkuili ikkunasta ulos, oli olevinaan kuin
ovensuun jakkaralla ei istuisikaan
selkävaivainen mies.
T
ytär havahtui unesta: isä kuorsasi raskaasti, oli pimeää, poika nukkui vieressä syvässä unessa. Piti kääntää jalat varoen vuoteen lämmöstä viileälle lattialle,
viipyä vielä hetki vuoteen laidalla herätäkseen unien väkevyydestä tänne missä nyt oli. Piti vielä
vuorata ennen nousemista poika
täkin sisään linnunpojanpienistä
hartioista ylös aina unen sekoittamiin hiuksiin saakka.
Kunpa saisi sanottua isälle. Kun
sen vain jotenkin uskaltaisi, pak-
P
ojan uni yritti omia sisäänsä
ne äänet ne jotka syntyivät
lumien narinoista ja kenkien
kopauttelusta, porstuan lattialautojen raskaista narahteluista, mutta vasta kun pirtin oveen koputettiin, uni sammui ja poika heräsi.
Ovensuujakkaralla istui mies,
joka haiskahti öljyille ja bensiinille. Karvalakki ja kintaat lattialla
kumiteräsaappaiden välissä, toinen
käsivarsi nojasi polveen, toinen oli
selän taakse taivutettuna. Mies hengitti raskaasti hampaat irvessä, pyyteli anteeksi aikaista tuloaan.
? Kuulin että täältä se apu löytyy,
mies sanoi.
Vaari lataili pöydänpäässä piippuaan. Hilkka ponnahti jakkaraltaan pystyyn, meni ja sieppasi hellasolan vihreästä yläkaapista pöytään puhtaan kahvikupin.
? Maistuisiko vieraalle kahvi,
Hilkka sanoi ja viittoi puhdasta
kuppia. Mutta mies ähki vain ja
sanoi hiivatti, mutta pyysi nopeasti anteeksi, jatkoi että selkä on
lukossa ja sitä polttelee kuin hornan tulessa.
Hilkka empi hetken mutta tuli
miehen tykö ja sanoi että jospa sitä
katsottaisiin. Niin että otetaanpa
Pentti Suntinen
HEIKKI KIRSTINÄ
Kirjoittaja on oululainen toimittaja ja vapaa kirjoittaja. Vinjetin
on piirtänyt oululainen taiteilija
Jouko Toiviainen Pienoisnovellien
sarja on kuusiosainen.
24 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 12.3.2013 kello 10.00 Tori-Torpassa. Esillä
kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Kevätkokouksia
Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
13.3.2013 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä kevätkokoukselle
määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Yhdistykset, huom!
Varmistaaksenne, että kevät- ja syyskokousilmoitus ovat lehdessä, on ne ehdottomasti lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen
erja.isaksson@elakelaiset.fi
puhelin 020 743 3614
Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 12.2.2013 kello 12.00
Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1 (käynti sisäpihan
puolelta). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme
asioista. Johtokunta
_____________________________________________
Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.2.2013 kello 11.30 Jakomäentie 6 B, Helsinki.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
_____________________________________________
Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.2.2013 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Arpajaiset. Tervetuloa.
Johtokunta
_____________________________________________
Pateniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.2.2013 klo 12.00 Honkapirtissä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Johtokunta
_____________________________________________
Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
keskiviikkona 27.2.2013 kello 11.00 Kittilän työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille
tulevat asiat. Kahvi ja voileipätarjoilu. Tervetuloa.
Johtokunta
_____________________________________________
Turun Kuntoeläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.2.2013 12.00 Tarmon talossa, Virusmäentie 10.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja päätetään
yhdistyksen mahdollisesta lopettamisesta. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
_____________________________________________
Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen
kevätkokous maanantaina 4.3.2013 kello 13.00
Aleksinkul-massa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä
kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen
kokousta. Tervetuloa. Johtokunta
_____________________________________________
Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 5.3.2013 kello 12.00 Rakentajien kerhohuoneessa,
Torikatu 5, Joensuu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt
asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
_____________________________________________
Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 5.3.2013 kello 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt
asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.Johtokunta
_____________________________________________
Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 6.3.2013 kello 10.00 Nuorisotilassa,
Myllytie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
_____________________________________________
Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2013 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalossa.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
_____________________________________________
Kuopion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 6.3.2013 kello 14.00 Suokadun
Palvelu-talon ruokalassa, Suokatu 6, Kuopio. Esillä
kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 28.3.2013 kello 12.00 Vampulan
Osuuspankin kerhohuoneistossa. Esillä kevätkokoukselle
määrätyt asiat. Johtokunta.
______________________________________________
Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
13.3.2013 kello 12.00 Malmin työväentalossa,
Takaniitynkuja 9, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
keskiviikkona 6.3.2013 kello 10.30 Järjestötalossa,
Siikapolku 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu kello 10.00. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
keskiviikkona 13.3.2013 kello 12.30 Pontelassa. Esillä
kevätkokoukselle määrätyt asiat.Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen
kevätkokous keskiviikkona 6.3.2013 kello 10.00
Eläkeläistilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
_____________________________________________
Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
6.3.2013 kello 11.00 Rytikarin Työväentalossa. Esillä
kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello
10.30. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2013 kello 12.00 Hedelmätarhantie 9, Hollola.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
______________________________________________
Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2013 kello 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15,
Haukipudas. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2013 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen
kokoushuoneessa, Kertsi 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2013 kello 13.00 Asukastalo Myllärissä,
Kiviparintie 2 J, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Vehmersalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2013 kello 10.00 Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja yhdistyksen
uuden puheenjohtajan valinta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Johtokunta
______________________________________________
Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2013 kello 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 7.3.2013 kello 12.00 Kempeleen
Työväentalossa, Koskelantie 24. Esillä kevätko- koukselle
määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen
kevätkokous 14.3.2013 kello 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt
asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2013 kello 12.00 Hämeenlinnan
Järjestösäätiön kerhotilassa, Birger Jaarlin katu 12,
Hämeenlinna. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
maanantaina 18.3.2013 kello 11.30 WPK:n talossa,
Kymenkartanonkatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt
asiat. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Pellon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
maanantaina 11.3.2013 kello 11.00 Kyllikinkeitaassa.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2013 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9,
Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 11.3.2013 kello 10.00 Alan talossa.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2013 kello 11.00 Åströmin kartanossa,
Keskikatu 26, Tornio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt
asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 12.3.2013 kello 13.00 Arkissa, Liesitori 1,
Myyrmäki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2013 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
maanantaina 18.3.2013 kello 16.00 Korson Lumossa,
luokka 336, 3 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2013 kello 12.00 Martinniemen vanhustentalon kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt
asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
18.3.2013 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Johtokunta
______________________________________________
Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 18.3.2013 kello 11.00 T-talossa,
Vanha Hämeentie 29. Esillä kevätkokouk- selle määrätyt
asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 19.3.2013 kello 10.00 Sepänkeskuksessa,
Kyllikinkatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
19.3.2013 kello 12.30 Ajurinkatu 14. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa.
Johtokunta
Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 25
Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
keskiviikkona 20.3.2013 kello 11.00 Nuorisotalossa,
Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä kevätkokoukselle
määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa.
Johtokunta
______________________________________________
Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
20.3.2013 kello 10.00 Kerhokeskus Koskis. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Johtokunta
______________________________________________
Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
20.3.2013 kello 9.30 Kasisalissa, Sammonkatu 8, Lahti.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
keskiviikkona 20.3.2013 kello 12.00 Nokian Kerholassa,
Souranderintie 13. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa jokolla mukaan. Johtokunta
Kokouksen jälkeen kerho-ohjelmaa ja tanssit.
______________________________________________
Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 20.3.2013 kello 13.00 Ykspihlajan toimitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 27.3.2013 kello 12.00 entisessä Pankin
talossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
keskiviikkona 27.3.2013 kello 13.00 kerhohuoneessa,
Kaarelantie 86. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
27.3.2013 kello 11.00 Wanhassa postissa, Keinulaudankuja 4 (Kontulan ostari). Esillä kevätkokoukselle määrätyt
asiat. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
keskiviikkona 27.3.2013 kello 12.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Nuorisotalonkuja 2, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello
11.30. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
3.4.2013 kello 10.00 Hehkun Majassa, Sotilasmestarintie
12, Marynummi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 21.3.2013 kello 12.00 Matinkylän korttelitilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n
sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2013 kello 10.00
Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa.
Aluetoimikunta
______________________________________________
Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2013 kello 13.00 Kolamäen kerhotilassa,
Kiimingissä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Tervetuloa. Johtokunta
_
_____________________________________________
Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2013 kello 14.00 Ravintola
Turkoosi, Postikatu 1, Rovaniemi. Esillä kevätkokoukselle
määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 13.30. Lounas
kello 13.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta
______________________________________________
Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
torstaina 21.3.2013 kello 14.00 Lundintalossa,
Aleksanterinkatu 11. Esillä kevätkokoukselle
määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 13.30. Jäsenet, tervetuloa päättämään asioista. Johtokunta
______________________________________________
Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n
sääntömääräinen kevätkokous torstaina 21.3.2013 kello
12.00 Nuorisotalo Pontelassa, Piikkiö. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.30.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta
______________________________________________
Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous
torstaina 21.3.2013 kello 13.00 Raahen Työväentalossa.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 22.3.2013 kello 11.00
Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä
kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus
kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta
Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2013 kello 11.30 Eläkeläistilassa, Pohjolankatu
2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu
kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
______________________________________________
Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 22.3.2013 kello 14.00
Palvelu-keskuksessa, Rajakuja 3. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2013 kello 13.30 Suokadun palvelutalossa,
Suokatu 6. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Loimaan ja Ympäristön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2013 kello 13.00 Työväentalossa.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu
kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta
______________________________________________
Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 25.3.2013 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Johtokunta
______________________________________________
Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2013 kello 12.00 Lohjan työväentalossa,
Kalevankatu 1, Lohja. Esillä kevätkokoukselle
määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 22.3.2013 kello 12.30
Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14,
Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat.
Tervetuloa. Aluetoimikunta
______________________________________________
Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n
sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2013 kello 11.00
Siuruan Työväentalossa, Siuruantie 2941, Ala-Siurua.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen
tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Aluetoimikunta
______________________________________________
Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö ry:n
sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 25.3.2013
kello 10.00 Vanha-Herra, Laaksokatu 17, Lahti. Esillä
kevätko- koukselle määrätyt asiat. Tervetuloa.
Aluetoimikunta
______________________________________________
Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n
sääntömääräinen kevätkokous 25.3.2013 kello 12.00
ABC:n kokoustilassa, Verkatehtaankatu 13, Seinäjoki.
Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta
______________________________________________
Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n
sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 25.3.2013
kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä
kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja
kahvitarjoilu kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta
Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.?27.6.2013
Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 28.3.2013 kello 11.00 Kinaporin
monipuolisen palvelukeskuksen kerhohuoneessa, Kertsi 4,
4 kerros, Hämeentie 58-60. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta
______________________________________________
Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.3.2013 kello 12.00
Hälläpirtillä, Alasentie, Kyröskoski. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00
Keitto ja kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta
Lapin Aluejärjestön
TALVIPÄIVÄT
8.3.2013 kello 12.00
Keminmaan keskuskoululla, Rovaniementie 31
Hiihtokilpailuja,
pilkkikilpailu ym.
ohjelmaa.
Päivät päätetään
tanssien.
Ilmoittautumiset 25.2.2013
mennessä Mauno Palo, puhelin 040 529 1335
tai maunopalo@gmail.com
Menestyksekästä
vuotta 2013
Jokilaakso
Pohjanmaa
Raahe
Ykspihlaja
Raili ja Martti Pelkonen
Vappu ja Viljo Pekuri
Mauri ja Irja Pohjola
KaakkoisSuomi
Karhula
VarsinaisSuomi
Uusikaupunki
KARHULAN
ELÄKELÄISET ry
UUDENKAUPUNGIN
ELÄKELÄISET ry
Tauno Virtanen
Sinikka Virtanen
Hannu Aarnio
Hely Rantapaju
Anja Toikkanen
Anna-Liisa Hassinen
Ritva Varjonen
Muisto Varjonen
Pekka Saari
Anna-Liisa Lehti
Anneli Valmunen
Elsa Lorjo
Aili Saarinen
Birgit Valtonen
Elli Pesola
Eila Lehti
Pertti Haverinen
Irmeli Kangas
Pirjo Toivanen
Impi Leinonen
Vesa Torvinen
Tuula Rantanen
Tauno Lehtonen
Raija Jurttila
Sipi Jurttila
Harto Forss
26 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
Sodan varjot seuraavat sukupolvesta toiseen
R
ovaniemen Oikaraisen
kylästä kotoisin oleva,
nykyisin Saksassa asuva tietokirjailija ja toimittaja Irja Wendisch kertoo
uusimmassa kirjassaan Pitkä taistelu ? Sotilaiden lasten selviytymistarinoita (Gummerus 2012)
sotien jättämästä jäljestä seitsemän
sodan koskettaman lapsen selviytymistarinoiden myötä. Aikaisemmin hän on kirjoittanut suurta kiinnostusta herättäneet teokset Tohtori Conzelmannin sotavuodet
Lapissa, Salatut lapset - Saksalaissotilaiden lapset Suomessa ja Me
sotilaiden lapset.
Sattuma ja omakohtaisen kipeät
kokemukset sysäsivät hänet näiden, lähestulkoon vaiettujen aiheiden pariin.
? Minua pyydettiin kirjoittamaan
juttu saksalaisista sotilaista napapiirillä vuosina 1941?1944
?Frankfurter Allgemeine Zeitung?
- lehden Suomi-liitteeseen. En ollut
kovin kiinnostunut aiheesta, mutta tunnollisena ihmisenä en kieltäytynytkään tehtävästä. En kuitenkaan halunnut tehdä juttua sotimisesta. Paljon enemmän minua
kiinnosti se, minkälaista elämä ja
kansakäyminen yli 200 000 saksalaisen sotilaan ja suomalaisen siviiliväestön keskuudessa tuolloin oli.
Tutkiessani aihetta jouduin toteamaan, että toista maailmansotaa ei
ole käsitelty tästä perspektiivistä
juuri lainkaan,
?Pitkä taistelu? on tavallaan jatko-osa vuonna 2009 ilmestyneelle Me sotilaiden lapset-teokselle.
? Kerron siinä tarinoiden kautta
sotilas- isiemme kantamista sodan
traumoista ja siitä, kuinka nämä
traumat ovat siirtyneet meihin sotilaiden lapsiin. Tuon kirjan fokuksessa olivat enemmän isät kuin lapset, joten kirjalle oli pakko kirjoittaa jatkoa, koska halusin tarkastella aihetta syvemmin myös lapsen
perspektiivistä. Minua kiinnosti,
mikä on trauma, ja miten lapsena
koettu trauma heijastelee vielä
aikuisiässäkin, sillä sodan vaikutukset näkyvät edelleen, myös meidän sotilaiden lasten jälkeisissä
sista. Tässä suhteessa olemme epäonnistuneet yhteiskunnallisessa
keskustelussa surkeasti. Jokainen
sota traumatisoi ihmisiä. Tämä olisi ollut hyvä tiedostaa Suomessakin jo aikoja sitten. Arvostan
isiemme suoristusta. He olivat
pelastamassa Suomen itsenäisyyttä, mutta silti meidän pitää saada
puhua myös siitä, mikä on mennyt
pieleen.
Puhuminen auttaa
aina
? Vaikeistakin traumoista voi selvitä, kunhan vai opettelee
käsittelemään asioita, Irja Wendisch sanoo. Kuva: Milka
Alanen.
sukupolvissa.
Vaietut traumat
Wendischiä on myös suuresti
askarruttanut, mistä löytyy se henkinen vastuskyky, jonka avulla
ihminen, vaikeista lähtökohdistaan
huolimatta, kykenee selvittämään
elämään kuuluvia jokapäiväisiä
vaikeuksiaan.
? Halusin osoittaa tarinoiden
kautta, että ihminen voi oppia pärjäämään elämässä. Vaikeistakin
traumoista voi selvitä, kunhan vai
opettelee käsittelemään asioita.
Kirjansa, hyvin erilaiset haastateltavat Wendisch kohtasi vaivatta.
? Tarinat ovat tulleet luokseni
aivan kuin itsestään. Ihmiset ovat
itse ottaneet minuun yhteyttä, tai
olen tutustunut heihin omien ystävieni kautta. Olennaisinta on, että
olen keskustellut aiheesta paljon
erilaisten ihmisten kanssa. Jokainen henkilö, jolta olen pyytänyt
haastattelua, on lähtenyt juttuun
mukaan ennakkoluulottomasti.
Vaikka puhuminen monille heistä
on varmaankin ollut terapeuttista, ei ?avautuminen? ollut mitenkään vaikeaa, vaikka rankkaahan
se on. Lopputulokseen kaikki ovat
olleet tyytyväisiä. On tehnyt hyvää
puhua kerrankin asiat puhki.
Sota ei ole sankaruutta
? Toisen maailmansodan suhteen
Suomessa on ylläpidetty tiukasti
kiinni niin sanotusta voittaja-mentaliteetista.
Olemme ylläpitäneet keskustelua sankaritarinoista, mutta laiminlyöneet keskustelua sodan negatiivisista seurauk-
Tutkimukset ovat osittaneet, että
lapsuudessa ja varhaisessa aikuisiässä koetut vaikeat asiat ja traumat, jotka ovat jääneet käsittelemättä, nousevat pintaan vanhuuden kynnyksellä.
? Tällöin ihminen saattaa voida
pahoin tai masentuu. Positiivista
on kuitenkin se, että milloinkaan
ei ole liian myöhäistä päästä eroon
tällaisesta huonovointisuudesta. On
vain uskallettava ryhtyä käsittelemään vaikeita asioita. Puhuminen auttaa aina. Menneitä kannattaa muistella avoimesti.
Lapsemme ja lastenlapset eivät
tule kärsimään menneiden sotien
traumoista, mikäli me katkaisemme tämän putken, Wendisch tähdentää.
? Olennaisinta on, että me sotilaiden lapset katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Tällainen
positiivisuus on mahdollista niillekin, joiden oma lapsuus oli traumaattinen. Jos trauman oppii tunnistamaan ja hyväksymään oman
itsensä sellaisena kuin on, voi luottaa siihen, että elämä kantaa. Silloin tämä positiivisuus välittyy
automaattisesti seuraavaan sukupolveen.
na. Lapsuuttani varjosti riehakkaan
tukkijätkä ja hevosmies-isäni erittäin ailahteleva käytös. Hän osasi
olla erittäin viehättävä ja sosiaalinen, mutta alkoholi teki hänestä
aggressiivisen. Pelkäsin lapsena
häntä, ja oli erittäin ahdistavaa, kun
hän häipyi säännöllisin väliajoin
juopporeissuilleen, joilta paluuta
odotimme pelonsekaisin mielin.
Vasta viime vuosina olen oppinut
ymmärtämään, että isäni käyttäytyminen johtui hänen sotakokemuksistaan. Olen myös myöntänyt
itselleni, että minulla on ollut traumaattinen lapsuus.
Puhumattomuus, häpeä ja kateus
ovat varjostaneet hänen elämäänsä pitkään.
? Lapsilleni yritin kyllä opettaa,
että asioista pitää keskustella ja riidelläkin saa, mutta sen pienen sisäisen Irjan tuntemukset olen osannut pitää piilossa jopa omalta itseltäni hyvin pitkään. Vasta viime
vuosina olen pystynyt puhumaan
lapsilleni lapsuuteni kokemuksista.
Ihmisen omanarvon tunne on
Wendischin mukaan vahvasti
sidoksissa häpeän tunteeseen.
Häpeä estää meitä tarttumasta vaikeisiin asioihin. Lapsuuden vammat on helpompi piilottaa jonnekin syvälle sisimpään, kuin ryhtyä
kohtaamaan niitä.
? Vaikeisiin asioihin tarttuminen on mahdollista vain, jos oppii
tunnistamaan häpeän. Uskon vahvasti siihen, että häpeän voi voittaa puhumalla. Puhuminen taas
edellyttää muistelemista. Kannattaa siis muistella omaa menneisyyttään, kertoa myös vaikeista asioista lapsilleen ja lapsenlapsille. Kyllä elämä kantaa.
SISKOTUULIKKI
TOIJONEN
Elämä kantaa
10 vuotta sodan päättymisen jälkeen syntyneen Wendischin kirjan
sävy on myötätuntoisen ymmärtävä hänen omaa kokemuspintaansa
heijastellen.
? Isäni lähti talvisotaan 19-vuotiaana ja palasi sieltä 24-vuotiaa-
Irja Wendisch: Pitkä taistelu ?
Sotilaiden lasten selviytymistarinoita, Gummerus 2012
TEL-rahastojen 140 miljardin jättipottI saa kylmää kyytiä
Ryhmäteatteri, Helsinginkadun
näyttämö: Eduskunta II.
Ohjaus: Susanna Kuparinen,
dramaturgia: Ruusu Haarla, esitysdramaturgia ja lavastus: Akse
Pettersson
Ryhmäteatterin ?Eduskunta II? on
jatkoa viime vuonna esitettyyn
?Eduskunta ykköseen.? Näyttelijä
ja yksi esityksen käsikirjoittajista
Jari Hanska kertoo, että kuuden
hengen käsikirjoitustiimi teki puoli vuotta perusteellista tutkimustyötä voidakseen olla varma esittämistään työeläkerahastoja koskevista asioista.
? Aloimme tutkia tätä, kun tajusimme, että työeläkerahastojen 140
miljardin pääoma on oikeastaan
parlamentaarisen kontrollin ulko-
puolella. Eduskunta on vain kumileimasin, jolla hyväksytetään työeläkealan omissa piireissä tehdyt
päätökset.
Työeläkejärjestelmään liittyy suuria riskejä ja valta-aseman väärikäyttö.
?Eduskunta II? kertoo korutonta kieltä suomalaisen politiikan ja
poliitikkojen moraalikadosta.
Eläkerahojen seuraamisen myötä
paljastuu se pieni klubi, veljeskuntien Suomi, jossa asioista päätetään.
Suomi on korporaatioiden maa,
sanoo esityksen tärkein syväkurkku Bruno (Robin Svartström), jota
Susanna Kuparinen (Noora Dadu)
haastattelee esityksen kuluessa
monta kertaa.
Bruno on itsekin isokenkäinen ja
avoimesti korruptiolounaita, konsertteja ja muuta luksusta nauttiva VALlankäyttäjä.
Kokouspöytäkirjat, nimelliset ja
nimettömät lähteet sekä itse tehdyt
videopätkät havainnollistavat
monimutkaista aihetta.
Valtionyhtiöt
veroparatiiseissa
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja, ahne Matti Vuoria (Robin
Svartsröm) istuu usean pörssiyhtiön hallituksessa. Suurimpana konnana näyttäytyy EK:n Lasse Laatunen
(Matti
Onnismaa).
Osansa saavat myös työministeri
Lauri Ihalainen (Santtu Karvonen),
Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas, Liisa Hyssälä (Noora Dadu)
sekä Telan toimitusjohtaja SuviAnne Siimes. Lisäksi osingoille
pääsevät monet poliitikot ja pienemmät kihot.
Helsingin kaupungin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (Hanska) pitää havainnollisen luennon muun muassa Finnairin ja llmarisen asuntokaupoista,
joiden epäillään kytkeytyvän rahtiyhtiön muodostamiseen. Omistajat Finnair ja Ilmarinen piilottelevat omaisuuttaan veroratiiseissa.
? Yritämme löytää suomalaisen
työeläkejärjestelmän kipupisteet.
Haluamme näyttää, minkälaista
vallankäyttöä tuo järjestelmä pitää
sisällään ja miten ihmisiä painostetaan, kertoo Jari Hanska.
- Kerromme esimerkiksi, miten
sosiaali- ja terveysministeriö on
saatu sivuraiteille työeläkkeitä koskevassa lainsäädäntöprosessissa.
Eduskunta II -esitys perustuu eduskunnan pöytäkirjoihin, tekijöiden
käsiinsä saamiin muistioihin ja
lukuisiin haastatteluihin. Välillä
selkäpiitä karmii, kun naurun
lomassa muistaakin, että näinhän
nämä eläkerahastoasiat todellisuudessa selkämme takana hoidetaan.
Kyllä sietäis, että enemmän kansa näistä asioista tietäis!
JUHA DRUFVA
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 27
Hamlet ja nykymaailman ongelmat
Helsingin kaupunginteatteri,
suuri näyttämö: William Shakespeare: Hamlet. Suom. Veijo
Meri. Ohjaus ja sov: Kari Heiskanen, Ensi-ilta oli 21.11.2012.
Ollakko vai eikö olla? Kas, siinäpä turha kysymys. Jos on niin, niin
on. Jos ei ole niin, niin sitten ei.
Eihän se ihan näin mene jokaisen
tuntema Hamletin peruskysymys,
mutta tästä kysymyksestä Shakespearen näytelmä tunnetaan.
Helsingin Kaupunginteatterin
suurella näyttämöllä Hamletia on
esitetty Kari Heiskasen ohjaamana marraskuun 21. päivästä lähtien.
Hamlet on näytelmäkirjallisuuden arvoituksellisimpia henkilöitä. Esittääkö Hamlet mielipuolta
vai onko hän todellakin mielisairas, kas siinäkin on pulma.
Erään tulkinnan mukaan Hamlet vain esittää mielipuolta ja kätkee sen varjolla aikeensa tehdä vallankaappaus.
Vallanhimo on tehnyt hänestä
mielipuolen, koska se on karkottanut hänestä kaikki inhimilliset tunteet ja syössyt hänet järjettömyyteen, ympäristöstä ja muista ihmisistä piittaamattomuuteen.
Kaupunginteatterin esityksen suomentajan Veijo Meren mukaan
Hamlet on hölmö, vauhko ja hysteerikko, joka ei välitä muista ihmisistä eikä ryhdy mihinkään työhön.
Vain hämätäkseen hän yhtyy
puheisiin, juonitellakseen kirjoit-
Vanha viikinkitarina
Eero Aho. Esko Salminen, ja Antti Laukkarinen Helsingin
kaupunginteatterin Hamletissa. Kuva:Stefan Bremer.
taa lisiä näytelmäkohtaukseen.
Nuoren opiskelijan tavoin Hamlet filosofoi kaikesta mahdollises-
ta ja kiihtyy saarnaamaan moraalia aina kun siihen on tilaisuus.
Hamlet on infantiili.
Yhteistä toimintaa alueilla
Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry
Puheenjohtaja Pekka Saarnio,Ruutikuja 5 D 00940
Helsinki 040 ? 743 1622 psaarnio@welho.com
KEVÄTRIEHA
Kevätrieha pidetään 18.2 klo 11.00
Vartiokylän työväentalo, Ruusthollarinkuja 3.Tied. Eeva 050 ? 321 8837
TALLUKAT
Harjoitukset Kontulan Vanhustenkeskuksessa torstaisin klo 8.30
Tied. Tarja 040 ? 5567 917
ALUETOIMIKUNTA
Aluetoimikunnan kokoukset pidetään
Kinaporin palvelukeskuksessa, kerhohuone Kertsi 4, 28.2,ja 25.4 klo 11.00
Tied. Antti 045 ? 3499 994
HELOKIT
Helokit harjoittelevat Hermannin Kerholla torstaisin klo 9.30.
Tied. Eeva 050 ? 321 8837
KEVÄTKOKOUS
Kevätkokous pidetään 28.3 klo 11.00
Kinaporin Palvelukeskuksessa, kerhohuone Kertsi 4.Tied. Antti
045 ? 3499 994
ZUTI
Maalauskerho Zuti maalailee Hermannin Kerholla. Tied. Raili 050 ? 358
0040
OULUN KESÄPÄIVÄT
Aluejärjestön matkalle Ouluun on vielä paikkoja. Ottakaa kiireesti yhteyttä
Pirkkoon 044 ? 3495 110
KIRJOITTAJAPIIRI
Kirjoittajapiiri jatkaa toimintaansa.
Tied. Limppu 0400 ? 602 968.
TOIMINTASEMINAARI
Toimintaseminaari järjestetään Hermannin Kerholla 12.2.klo 10 - 16
Tied. Pekka S 040 ? 743 1622
Kotisivut: www.elry.helsinki.net
Meren mukaan Hamletissa Shakespeare kertoi vanhan tanskalaisen
viikinkitarinan, joka on yksi monimutkaisimmista ja raaimmista maailmassa, jota suomalaisessa mytologiassa vastaa Kullervo:
?Kuningas Rörik määräsi kaksi
veljestä Juutinmaan jaarleiksi, puolustamaan tuota niemimaata.
Örvendilin onnistuu kaksintaistelussa tappaa Norjan kuningas Koller, joka joukkoineen etsi paikkaa
hyökätä maahan. Palkkiona hän sai
vaimokseen Rörikin tyttären Geruthin, joka synnytti hänelle pojan.
Tämän nimeksi pantiin Amleth. Se
tarkoittaa hölmöä. Englannin Hamlet-sana ei ole samaa juurta,? Meri
kirjoittaa.
Rohkeuden pettäessä turvaudutaan metkuihin. Hamletissa pelataan suurta uhkapeliä, kuten nykyisessä globaalissa finanssikapitalismissa, jossa kaikki pelaajat ovat
ostettavissa, myytävissä ja lahjottavissa.
Kaikki Hamletin henkilöt ovat
politiikan, vallan ja rahan myrkyttämiä. He puhuvat vain politiikasta. Vallan ja rikosten maailmassa
ei ole sijaa rakkaudelle.
Kari Heiskanen on sijoittanut
Hamletin tähän päivään. Vallan
keskuksen takana on kerrostalolähiö. Vallan loisto ei pääse pakoon
arjen harmautta, kuten viime vuo-
sina monet diktaattorit ovat saaneet kokea.
Eero Aho nahkatakkisena ja farkkuhousuisena Hamletina ei ensimmäisenä tuo mieleen prinssiä. Nuhruisissa liiveissä ja teryleenihousuissa käyskentelevä Esko Salminen kuninkaana tuo mieleen elähtäneen uhkapelurin.
Tiia Louste Hamletin äitinä muistuttaa vanhaa yökerhotanssijatarta. Asko Sarkola juonittelevana
Poloniuksena on kuin nukkavieru
panttilainaamon pitäjä.
Vallan loisto on hiipunut, vain siitä uneksiminen on jäänyt jäljelle.
Maailma esittäytyy Heiskasen
ohjauksena poliittisen rikoksen
draamana, jossa pelko ja epäluulo levittäytyvät kaikkialle, kuten
nykyisessä maailmanmittaisessa
terrorismin vastaisessa sodassa.
Hamlet on aina ajankohtainen
yhteiskunnallisten murrosten aikoina, kun vallan yläportailla samat
näyttelijät esittävät vuodesta toiseen samoja osia ja vakava ja merkittävä draama on muuttunut näyttelijöiden huomaamatta komediaksi.
Tampereen Teatterissa saa ensiiltansa 21. helmikuuta Mikko
Viherjuuren ohjaamana ja EevaLiisa Mannerin suomennoksena
Hamlet ? Kostaja.
JUHA DRUFVA
Puheenjohtajan vaihdos
Pihlavan Eläkeläisissä
Eläkeläinen-lehden viime numerossa oli juttu Pihlavan Eläkeläiset ry:n syyskokouksesta ja siellä tehdyistä valinnoista. Yhdistyksen pitkäaikainen, syyskokouksessa tehtävänsä jättänyt puheenjohtaja Eino Jalonen haluaa täydentää juttua kertomalla syrjään vetäytymisensä syistä.
? Ilmoitin johtokunnalle, että en jatka puheenjohtajana, koska minulla on niin paljon töitä. Olen hoitanut puheenjohtajuuden lisäksi
matkavastaavan ja taloudenhoitajan tehtä-
vät. Lisäksi asun Porin keskustassa enkä Pihlavassa. Se ei minusta ole hyväksi yhdistykselle. Kun lisää vielä ikääntymisen ja terveydentilan, niin siinähän on varmaan riittävästi
syitä ratkaisuun, Jalonen sanoo.
Jalonen jäi kuitenkin yhdistyksen taloudenhoitajaksi. Juttua on syytä täydentää myös
sikäli, että uuden puheenjohtajan Pentti Taronojan aisapariksi valittiin varapuheenjohtajaksi
Antti Kulmala. (P.I.)
Himangan valinnat
Himangan Eläkeläiset on valinnut johtokuntaan: Spak Heikki pj., Heiskanen Raimo, Kangas Taimi vara pj., Jokela Aune.
Jussinniemi Rauha, Lauri Eeva,
Paananen Anja, Pöyhtäri Melvi, Rauhala Aira, Tuliniemi
Eeva,Vähärautio Pirkko, Vähärautio Ulla.
Varajäseniksi valittiin Koski
Elvi, Mattila Martti, Puutio Lea,
Sunnari Paula ja Yliparkas Maire.
Sihteeriksi ja jäsensihteeriksi on valittu Aira Rauhala,
taloudenhoitajaksi Aune Jokela, matkavastaaviksi Pirkko
Vähärautio ja Taimi Kangas, tiedottajaksia ja vanhusneuvoston
jäseneksi Ulla Vähärautio,
emänniksi Pirkko Vähärautio
ja Eeva Lauri.
ESITYKSET:
KE 26.6. 18.30 e
PE 28.6. 18.30 e-i
SU 30.6. 15.00
TO 4.7. 18.30
SU 7.7. 15.00
TO 11.7. 18.30
SU 14.7. 15.00
LIPUT: 18 / 16 / 9 eur
Kylmänojankatu 3, Nokia
Puh. 010 292 2422
TO
LA
SU
TO
LA
SU
TO
LA
www.nokianteatteri.?
18.7.
20.7.
21.7.
25.7.
27.7.
28.7.
1.8.
3.8.
18.30
15.00
15.00
18.30
15.00
15.00
18.30
15.00
28 - Nro 1 helmikuu 2013
ELÄKELÄINEN
KORJAUSAVUSTUKSIA VANHUSTEN ASUNTOIHIN 2013
Vanhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan tukia.
Korjausavustusten hakuaika on meneillään ja päättyy 27.3. Tukien tarkemmista ehdoista kannattaa soittaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojille. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä.
KORJAUSAVUSTUKSET
Korjausavustusta haetaan kunnalta, joka saa määrärahat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Avustus myönnetään sosiaalisin perustein. Asunnossa asuvan
ruokakunnan tulot ja varallisuus eivät saa ylittää asetettavia rajoja. Veteraaneilla on
muuta vanhusväestöä korkeammat tulorajat. Myös veteraanien leskille myönnetään
avustuksia näillä korkeammilla tulorajoilla.
Henkilöluku
Tulot (brutto) euroa/kk
1
2
3
4
1410 2355 3145 4005
Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, sovelletaan
seuraavia tulorajoja:
Henkilöluku
Tulot (brutto) euroa/kk
1
2
3
4
1835 3060 4090 5210
VANHUSTEN ASUNTOJEN KORJAUSNEUVONTA
Vanhustyön keskusliitolla on 15 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat vanhuksia
asunnossa tarvittavien muutostöiden suunnittelussa. Korjausneuvoja tekee tarvittavan
paperityön eli tekee hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvion sekä laittaa avustushakemukset liikkeelle. Tarvittaessa korjausneuvoja avustaa myös urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta, mutta remontin teko
tietysti maksaa.
VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVOJAT:
ETELÄ-POHJANMAA
Harri Hietikko
06 4142970
0400 260962
KANTA-HÄME
Kari Tahvanainen
0500 494766
(osa Kanta-Hämeen kunnista jaettu muille,
Tahvanaiselta tiedot)
KYMI
Arja Hinkkanen
05 3776777
040 5452096
PÄIJÄT-HÄME
Kari Tahvanainen
0500 494766
LAPPI
Tapio Karhu
040 5166738
SUUR-SAVO
Ismo Kortman
0500 651737
PIRKKA-HÄME
Voitto Niska
0400 649199
VAASA
Kenneth Bäckström
0400 561956
POHJOIS-KARJALA
Lauri Takkunen
050 5407035
VARSINAIS-SUOMI
Jani Malminen
0500 908 660
POHJOIS-SAVO
Pentti Heikkinen
0400 371586
HELSINKI
Tom Holmlund
09 4122903
0400 609577
POHJOISPOHJANMAA
JA KAINUU
Tapio Karhu
040 5166738
(osa kunnista jaettu muille,
Karhulta tiedot)
Lisätietoja
SATAKUNTA
Taru Perämaa
0400 852727
SISÄ-SUOMI
Jukka Lampi
0400 162494
UUSIMAA
Henning Ekholm
0500 604782
Korjausneuvonnan päällikkö, Jukka Laakso,
040 5023 807
Malmin kauppatie 26
00700 HELSINKI
Puhelin: (09) 350 8600
Fax: (09) 350 86010
www.vtkl.fi
Eläkeläiset ry:n
Keski-Suomen
Aluejärjestön
PILKKIKILPAILUT
Pidetään 20.3.2013
Säynätsalon
Salorinteellä.
Ilmoittautuminen alk.
klo 9.00,
onkiaika klo 10?14.
Osallistumismaksu 5
?/hlö ja joukkue 10 ?.
Ilmoittautumiset
14.3.2013 mennessä
Hannu Hukalle puh.
040-354 3212
TERVETULOA!
Fysioterapeutti Hanna Markkula ohjaa malmilaisten tuolijumppaa.
Miltei joka päivä liikuntaa
Vierivä kivi ei sammaloidu Malmillakaan
Ikääntyneen hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto on avain kotona selviytymiseen, elämänlaadun säilymiseen ja omatoimisuuteen. Ikääntyminen tuo mukanaan liikunta- ja toimintakyvyn heikentymistä, mikä
vaikuttaa suuresti elämänlaatuun ja
kotona selviytymiseen. Liikunnan
ja kuntoutuksen avulla voidaan kuitenkin ehkäistä, hidastaa tai korjata monia ikääntymiseen liittyviä
muutoksia.
Uusimpien liikuntasuositusten
mukaan säännöllinen liikunnan harrastaminen on tärkeää myös ikään-
tyneille ihmisille. Korkea ikä ei ole
este liikunnanharrastuksen aloittamiselle, päinvastoin liikkumattomuus on haitallista myös ikääntyneiden terveydelle. Myöskään
useimmat iäkkäillä yleiset sairaudet
eivät ole este liikunnalle, vaan usein
erityinen syy liikunnan harrastamiseen.
Malmin eläkeläisten viikko-ohjelmasta löytyy melkein jokaiselle päivälle jonkinlaista liikuntaa: senioritanssia, kuntojumppaa, päivätanssia
ja keskiviikkoisin suuren suosion
saavuttanut tuolijumppa.
Syyskaudella 2012 saatiin tuolijumppaa vetämään Pukinmäen
Fysiopalvelusta fysioterapeutti Hanna Markkula. Myös kevätkaudella
2013 hän on ohjaamassa samaa ryhmää. Virkeyttä ikääntymiseen -projektin ovat yhteistyössä toteuttaneet
Marian Sairaskoti-Säätiö ja Pukinmäen Fysiopalvelu.
Projektin keskeisenä tavoitteena
on tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä ja elämän laatua. Kuntoutuksen avulla voidaan parantaa
tasapainoa, liikkuvuutta, lihaskuntoa ja kestävyyttä, sekä edistää
sydän- ja verenkiertoelimistön
hyvinvointia. Kuntoutukseen sisällytetään myös muistia virkistäviä
harjoitteita. Marian Sairaskoti-Säätiö kustantaa fysioterapeutti Hanna
Markkulan vetämän Virkeyttä ikääntymiseen-projektin.
Liikunnan iloa meille jokaiselle
ikääntyvälle. Näinhän sitä sanotaan,
että vierivä kivi ei sammaloidu.
Pertti Korhonen
-YYDÛÛN-UNSALAN
KANSALLISPUVUNHAME
LIIVIJAHUIVI +OKO
+UNTO HYVÛ
6UORELMANVALMISTAMA
(INTAPYYNT? EUROA
7LHGXVWHOXW
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 29
Täyden palvelun
toimisto
100 vuotta
5.2. Aune Saukko
Lahti
95 vuotta
14.2. Hilkka Broman
Pihlava
10.3. Onni Huotari
Kajaani
90 vuotta
25.1. Paavo Hasa
Nakkila
9.2. Irja Koski
Kokkola
14.2. Anna-Liisa
Kukkonen
Oulunsalo
14.3. Hilja Savikko
Porvoo
85 vuotta
2.2. Anna-Liisa Nuutinen
Pihtipudas
11.2. Alpo Niemistö
Kauhajoki
14.2. Irja Järvinen
Pihlava
18.2. Anni Olsen
Pello
23.2. Kaino Liitiäinen
Nakkila
24.2. Anna Kaisa
Ristimäki
Seinäjoki
3.3. Veera Mikkola
Kokkola
80 vuotta
18.1. Senja Ukkola
Martinniemi
22.1. Tapani Niiranen
Sonkajärvi
14.2. Pirkko Ruusunen
Pihlava
19.2. Martta Saukkoriipi
Pello
20.2. Eino Ahlholm
Pyhäjärvi
20.2. Vilho Marin
Pyhäjärvi
22.2. Arne Granlund
Vasabygdens
7.3. Leena Rosnell
Pihlava
14.2. Vuokko Sillanpää
Kokkola
1.3. Alpo Anttonen
Kajaani
7.3. Jorma Männikkö
Kalajoki
13.3. Hilkka Parkkila
Pello
75 vuotta
29.12.2012 Sanelma
Ukkola
Martinniemi
10.1. Veikko Nikkinen
Martinniemi
7.2. Helvi Aaltonen
Tapuli
10.2. Hilja Mikkonen
Kajaani
11.2. Julia Heininen
Kalajoki
18.2. Mikko Sinervä
Pihlava
19.2. Anna Liisa Jokela
Kokkola
22.2. Irma Sivonen
Kajaani
22.2. Aune Polvinen
Kajaani
26.2. Seija Ahola
Kokkola
5.3. Anja Koskelo
Kajaani
9.3. Veijo Kurikka
Martinniemi
65 vuotta
15.2. Arja Pesola
Kokkola
16.2. Antti Korpela
Porvoo
17.2. Väinö Rissanen
Nakkila
8.3. Peter Snellman
Kokkola
17.3. Marketta Rouvinen
Korso (Kinnula)
70 vuotta
14.1. Aulis Aalto
Nakkila
21.1. Heldine Eriksson
Vasabygdens
30.1. Anja Lempinen
Lohja
9.2. Paula Jokinen
Halikko
9.2. Mirja Arola
Hyrylä
60 vuotta
5.2. Jouko Patola
Pihlava
Syntymäpäivänsankareilta
kysyttävä
Syntymäpäivät ja poisnukkuneet on ilmoitettava Erja Isakssonille,
sähköposti
erja.isaksson@
elakelaiset.fi
tai puh. 020 743 3614.
Syntymäpäivänsankareilta on aina
varmistettava, saako tiedot ilmoittaa
lehdessä.
Suomussalmen
Eläkeläiset
Eino Partanen
Nakkilan Eläkeläiset
Seppo Viinamäki
Helvi Saarni
Pihtiputaan Eläkeläiset
Aili Paananen
Rauha Sorri
Arvi Seelim Pasanen
Kotkan Eläkeläiset
Aino Koponen
Pihlavan Eläkeläiset
Jorma Pietilä
Veikko Öljymäki
Rauman Eläkeläiset
Raili Marjatta Kaitila
Eila Elviira Vastamäki
Seija Poskiparta
Ossi Mäenpää
Ykspihlajan Eläkeläiset
Maire Matilda
Huhtakangas
Kuopion Eläkeläiset
Hilda Jääskeläinen
Emil Poutiainen
Sinikka Pitkänen
Raahen Eläkeläiset
Vieno Annikki Lahtinen
Vieno Esteri Tuomaala
Kalajoen Eläkeläiset
Aino Hukka
Paavo Luoto
Sorsakosken Eläkeläiset
Pekka Kosunen
Unto Ensio Nyyssönen
Suolahden Eläkeläiset
Toimi Johannes
Keurulainen
Eeva Nyman
Himangan Eläkeläiset
Elias Kankkonen
Jämsänkosken
Eläkeläiset
Veikko Kalevi
Vähä-Luomi
Forum
Hakaniemi
Töölö
Malmi
Itäkeskus
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
Kokkolan Eläkeläiset
Mikko Möller
Paltamon Eläkeläiset
Aarno Olavi Kilpeläinen
(0,0828 ?/puh + 0,1199 ?/min)
Martinniemen
Eläkeläiset
Elsa Emilia Karjalainen
Teuvan Eläkeläiset
Veikko Mikael Riihimäki
Helga Aulikki Hakala
Varkauden Eläkeläiset
Arvo Tenhunen
Lahden Eläkeläiset
Lyyli Impi Anttonen
Elina Koskelainen
Kontulan Eläkeläiset
Sirkka Liisa Partanen
ViherlaaksonKarakallion Eläkeläiset
Kaarlo Aulis Leppänen
Kuusamon Eläkeläiset
Eeli Antero Heikkinen
Hämeenlinnan
Eläkeläiset
Eino Sipiläinen
Ruoveden Eläkeläiset
Hannu Matias Viitanen
Haapaveden Eläkeläiset
Niilo Jaakko Vähäaho
Sallan Eläkeläiset
Kalevi Jaakkonen
Piikkiön Eläkeläiset
Aino Kaarina Rinne
Oulun Työväen
Eläkeläiset
Aarne Tikka
puh. 010 76 66620
puh. 010 76 66500
puh. 010 76 66530
puh. 010 76 66630
puh. 010 76 66590
puh. 010 76 66610
puh. 010 76 66570
puh. 010 76 66560
puh. 010 76 66600
puh. 010 76 66550
puh. 010 76 66580
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
Eläkeläinen
2/2012
Tervolan Eläkeläiset
Valto Tapio Ranta
Pyhäjärven Eläkeläiset
Kauko Korpimäki
Aavasaksan Eläkeläiset
Tauno Jalmari Jaako
Eläkeläinen 2/2013
ilmestyy 18.3. Siihen
tarkoitetut aineistot
on lähetettävä
Eläkeläinen-lehdelle
25.2. mennessä.
Kevätkokousilmoitukset on lähetettävä
Erja Isakssonille
sähköpostitse
erja.isaksson@
elakelaiset.fi tai puh.
020 7433614.
Eläkeläiset ry
Mechelininkatu 20 A 1
00100 Helsinki
IBAN
IBAN
IBAN
IBAN
FI11 1012 3000 0714 70
FI80 8000 1900 1086 56
FI89 5541 2820 0116 00
FI11 8000 1800 3273 56
BIC NDEAFIHH
BIC DABAFIHH
BIC OKOYFIHH
BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili
Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619
Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi
Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi
Kalevi Kivistö
puheenjohtaja
Irmeli Mandell
varapuheenjohtaja
Hannu Partanen
toiminnanjohtaja
020 743 3615; 0400?570 951
hannu.partanen@elakelaiset.fi
Anu Mäki
järjestösihteeri
020 743 3616; 040?839 7699
anu.maki@elakelaiset.fi
Tiina Rajala
koulutussihteeri
020 743 3617; 040?582 4319
tiina.rajala@elakelaiset.fi
Tuija Aali
toimistonhoitaja
jäsenrekisteri
materiaalitilaukset
020 743 3610
tuija.aali@elakelaiset.fi
Anitta Koski
taloussihteeri
laskutus
maksatus
osto- ja myyntireskontra
020 743 3611; 050?307 1952
anitta.koski@elakelaiset.fi
Erja Isaksson
toimistosihteeri
yhdistysrekisteri
syntymäpäivät ja poisnukkuneet
syys- ja kevätkokous-ilmoitukset
020 743 3614
erja.isaksson@elakelaiset.fi
Pekka Isaksson
tiedotussihteeri
020 743 3618; 040?742 2754
pekka.isaksson@elakelaiset.fi
Teemmme yhdessä -hanke
Eva Rönkkö
projektikoordinaattori
040 501 3599
eva.ronkko@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14
78400 Varkaus
Puh. 017 ? 560 1100/vaihde
Myyntipalvelu ja inf: puh. 017 ? 560 1403
myynti@kuntoranta.fi
Julkaisija Eläkeläiset r.y
Päätoimittaja Hannu Partanen
Toimitussihteeri Pekka Isaksson
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi
Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa
Tilaushinta 20 ?/vsk
Pohjoismaat 30 ?/vsk
Muut ulkomaat 35 e/vsk
Ilmoitushinnat
Mustavalkoinen 1,70 e/pmm
Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan
Toimitus ja toimisto:
Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki
Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619
Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi
Ilmoitusmyynti:
Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444
sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi;
osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa
Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1,
00100 Helsinki
ISSN-L 0355-8290
ISSN 0355-8290 (Painettu)
ISSN 2242-3338 (Verkkolehti)
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 24%)
ELÄKELÄINEN
U
U
TT
A
!
30 - Nro 1 helmikuu 2013
Hemmottelua
& tanssin taikaa!
Tervetuloa lämpimään ? kylpylälomalle Kuntorantaan. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy
hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolista toimintaa
Saimaan rannalla, keskellä Itä-Suomea.
Lomatarjoukset:
TALVILOMA 5 VRK
aamiaisella alk. 189 ? / hlö / 2hh
puolihoidolla alk. 274 ? / hlö / 2hh
Elävää
musiikkia
keskiviikkoisin
ja perjantaisin
Eläkeläisten
tapahtumakalenteri
HELMIKUU
ä Musiikkikurssi 3 vrk 12.-15.2.
ä Esiintymistaidon kurssi 3 vrk 12.-15.2.
ä Senioritanssikurssi 2 vrk 18.-20.2.
MA ALISKUU
ä Yhdistystoiminnan kurssi 11.-15.3.
ä Taloudenhoitajien kurssi 11.-15.3.
ä Järjestöloma 2 vrk, puolihoidolla
alk. 119 ? / hlö / 2hh
HUHTIKUU
voimassa 31.3.2013 saakka
ä 2 vrk talventaittoloma ma-ke,
puolihoidolla alk. 106 ? / hlö / 2hh
ä Vapun selätysloma 4 vrk (27.4.-1.5.)
aamiaisella alk. 120 ? / hlö / 2 hh
puolihoidolla alk. 160 ? / hlö / 2 hh
PÄÄSIÄINEN 4 VRK 28.3. -1.4.
aamiaisella alk. 120 ? / hlö / 2hh
puolihoidolla alk. 168 ? / hlö / 2hh
JÄRJESTÖLOMAT 3 VRK
puolihoidolla 159 ? / hlö / 2hh
HELLUNTAILOMA 4 VRK (8.-12.5.)
aamiaisella alk. 120 ? / hlö / 2hh
puolihoidolla 160 ? / hlö / 2hh
TEATTERIPAKETTI
aamiaisella, alk. 65 ? / hlö / 2hh
Sis. teatterilipun Varkauden teatteriin.
T O U KO KU U
ä 2 vrk toukokuun erikoistarjous ma-ke,
puolihoidolla alk. 106 ? / hlö / 2hh
ä Konedarts turnaus 24.-26.5.
(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.)
voimassa 31.5.2013 saakka
Vuoden 2013 tuetut lomat:
+\YLQYRLWLORPDW U\ ä K\YLQYRLQWLORPDW ý
0DDVHXGXQ 7HUYH\V MD /RPDKXROWR U\ ä PWOK ý
6RODULV /RPDW U\ ä VRODULV ORPDW ý
Kylpylää ja teatteria ?
Teatteripaketti 66 ?
/hlö/vrk/2 hh:ssa
Sis. teatterilipun*, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin
käytön. 1 hh-lisä 30,50 ?.
Saarijärven teatteri esittää:
*
?Kuin ensimmäistä päivää?
Anna Krogeruksen koskettava, mutta hauska
draamakomedia tämän päivän vanhustenhoidosta.
Esitysajat:
su ja pe ajalla 17.2.?21.4. 2013
(paitsi 8.3., 31.3., 5.4.).
Esityspaikka: 9 km hotellilta.
SOITA JA VARAA 030 608 50
tai myynti@summassaari.?
KYLPYLÄHOTELLI ? SPA HOTEL
Summassaarentie 180, Saarijärvi ? www.summassaari.?
Kuntorannantie 14, Varkaus
myyntipalvelu (017) 560 1403
myynti@kuntoranta.?
www.kuntoranta.?
Järvenpään Eläkeläiset 50 vuotta eläkeläisten asialla
Järvenpään vanhin eläkeläisyhdistys Järvenpään Eläkeläiset ry täyttää tänä vuonna
50 vuotta. Maaliskuun 20.
päivänä Seurojentalolla järjestettävään juhlatilaisuuteen
on puhujaksi pyydetty Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja
Kalevi Kivistö.
Järvenpään Eläkeläiset ry
perustettiin 17.3.1963 Harjulan koululla ja jäseniä liittyi heti alkuunsa 32 jäsentä. Kuluneiden 50 vuoden
aikana osaston toiminta on
ollut suhteellisen vilkasta,
vaikka parannettavaa on
aina. Tämän vuoden alussa
jäseniä oli noin 80.
Järvenpään Eläkeläisten
syyskokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sakari Sundell.
Varapuheenjohtajana jatkaa
Leo Hramoff, muiksi johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pentti Storm
(sihteeri), Veikko Laine
(talous ja tiedotus), Antero
Nylund (isäntä), Kalle Kortetjärvi (matkavastaava ja
jäsenasiat), Marjatta Holm-
berg sekä Taisto Putous.
Varajäseniksi valittiin Tarja Felin ja Orvokki Putous.
Muihin tehtäviin yhdistyksessä valittiin Kaarina Lappalainen ja Orvokki Putous
(seuratalon iltamien emännät), Airi Hramoff ja Annikki Virtanen (ohjelmavastaavat), Anna-Liisa Hietala ja
Airi Hramoff (kuuluttajat),
Marjatta Holmberg ja Aino
Koponen (arpajaiset) ja kerhon kahvinkeittäjiksi Airi ja
Leo Hramoff, Marjatta
Holmberg ja Veikko Laine,
Orvokki ja Taisto Putous,
Ella Nylund ja Terttu Vattukallio sekä Viljo Heikkinen ja Eine Nuutinen.
Järvenpään Eläkeläisten
edustajaksi aluetoimikuntaan
esitetään Marjatta Holmbergia, varalle Orvokki Putousta.Uuden johtokunnan järjestäytymiskokouksessa Järvenpään eläkeläisneuvoston
jäseneksi valittiin Leo Hramoff, varalle Sakari Sundell.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2013 - 31
Leskirouva Katiska
Edellisen Krypton ratkaisu
Krypto
Onnetar suosi Krypto 7/2012
oikein ratkaisseista Seija
Tanttua Nokialta ja Aune
Martikaista Hammaslahdelta. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet voittajille ja tässä vielä lämpimät onnittelut
Jatketaan kryptolla. Sen
ratkaisut on lähetettävä
25.2.2013 mennessä osoitteella:
Eläkeläinen-lehti
Mechelininkatu 20 A 1
00100 Helsinki
Kuoreen on kirjoitettava
sana KRYPTO. Kuoreen ei
saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle.
Ratkaisijan nimi:..................................................................................................................
Osoite:..................................................................................................................................
..............................................................................................................................................
Postitoimipaikka:.................................................................................................................