Liikuntaverstaat tulevat lähelle 12 | Uusi vuosi ja uudet opinnot 14 | Rollarit eivät sammaloidu 29 2023 | 8. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kjell Westön uusin romaani sijoittuu maamme historian synkkiin vuosiin sotien varjoissa. 30 Vaikuttava Westö 6 Joulu tervehdykset 18
V altiontalouden kiristäminen yhdistettynä hintojen nousuun ja heikkoon taloussuhdanteeseen tietää monille vaikeita aikoja. Leikkauksia kohdistetaan etenkin työttömiin, opiskelijoihin ja asumistukea saaviin perheisiin. Eläkeläisten on väitetty pääsevän leikkauksista ”liian” helpolla. Tästä syystä on vaadittu muun muassa eläkkeiden verotuksen kiristämistä. Nämä vaatimukset ovat perusteettomia. Huoli siitä, että eläkeläisiltä ei leikata ”tarpeeksi”, on turha. ENSINNÄKIN ELÄKELÄISET eivät suinkaan ole leikkausten ulottumattomissa. Julkisten palveluiden heikentäminen ja palvelumaksujen korotukset koskettavat voimakkaasti nimenomaan eläkeläisiä. Toiseksi eläkkeiden leikkaaminen on jo käynnistetty. Hallituksen ajamaan eläkeuudistukseen on ehdotettu niin sanottuja automaattisia vakauttajia, joiden avulla eläkeindeksejä voitaisiin leikata taloussuhdanteiden mukaan. Tulevien eläkeläisten toimeentuloa heikentäisi palkattomien jaksojen eläkekertymien poistaminen, jolloin työttömyyden, perhevapaiden tai opiskelun ajalta kertyisi nykyistä vähemmän tai ei lainkaan eläkettä. Myös alkueläkkeen tason määräävän palkkakertoimen heikentäminen voi olla edessä. Tämä heikentäisi monen pienituloisen eläkettä ja lisäisi myös sukupuolten tuloeroja. ELÄKELÄISJÄRJESTÖT VASTUSTAVAT sekä nykyisten että tulevien eläkkeiden leikkauksia. Eläkkeiden heikentäminen uhkaa yhteiskuntasopimustamme. Kaikilla on oltava luottamus turvattuun toimeentuloon vanhuuden varalle, niille vuosille, jolloin ei enää ole mahdollista parantaa toimeentuloa palkkatyöllä. Eläkejärjestelmän on oltava paitsi taloudellisesti kestävä, myös sosiaalisesti kestävä. Sukupolvien epäreilu vastakkainasettelu on vahingollista yhteiskunnan ilmapiirille. Työttömät, opiskelijat ja lapsiperheet ansaitsevat riittävän toimeentulon, mutta niin ansaitsevat eläkeläisetkin. Eläkkeiden leikkaaminen ei parantaisi näiden muiden ryhmien toimeentuloa tippaakaan. Toisiltamme leikkaamisen sijaan meidän tulisi yhdessä puolustaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA VUOSI 2023 on päättymässä ja sitä voidaan kuvata muutosten vuotena. Vuoden alusta aloittivat uudet hyvinvointialueet vastuullaan sosi aalija terveyspalvelut. Muutos on historiallinen, tavoitteena paremmat ja kustannustehokkaat palvelut. Hyvän ikääntymisen kannalta onkin olennaista, että sote-palvelut ovat laadukkaita ja helposti saatavissa. Nyt resurssien puute ja uudelleenjärjestelyt kuitenkin huolestuttavat laajasti erityisesti ikäihmisiä. Toivottavasti hyvinvointialueet kykenevät vakauttamaan toimintansa ja siten tuottamaan välttämättömät palvelut tulevaisuudessa entistä parempana. JÄRJESTÖTOIMINNASSA ON vuoden aikana tapahtunut myönteiseksi arvioitavaa muutosta. Pitkän koronatauon jälkeen Eläkeläiset ry:n yhdistykset ovat päässeet normaaliin toimintaan, joka on puhaltanut uutta toimintatarmoa ja yhdessäolon iloa yhdistyksiin. Tämä on näkynyt varsin myönteisesti myös jäsenkehityksessä. Ja kun vuosi 2024 on nimetty jäsenhankintavuodeksi, niin tuskin maltan odottaa, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. HYVÄÄ JOULUN AIKAA! Toivotaan että vuosi 2024 tuo koko yhteiskuntaamme muutoksia, jotka lisäävät luottamusta ja vakautta ja vähentävät huono-osaisuutta. Eläkkeet ovat osa yhteiskuntasopimusta Muutosten vuosi 6 | 2023 Kannen kuva Anders Wiklund / TT / Lehtikuva Liikuntaverstaat tulevat lähelle 12 | Uusi vuosi ja uudet opinnot 14 | Rollarit eivät sammaloidu 29 2023 | 8. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kjell Westön uusin romaani sijoittuu maamme historian synkkiin vuosiin sotien varjoissa. 30 Vaikuttava Westö 6 Joulu tervehdykset 18 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Liika sisäilma ja ahtaat tilat eivät ylipäätään pässille ole hyväksi.” Hannu Partanen Kävelypässien blogissa Lue: yhdistykset.elakelaiset.fi/ blogit Suku polvien epäreilu vastakkain asettelu on vahingollista yhteiskunnan ilma piirille.” ”Eläkelupaus on pidettävä” Nyt keskustellaan tulevasta eläkeuudistuksesta 6 Sota pysäytti eläkkeetkin Venäjältä ansaitut eläkerahat jäivät rajan taakse 7 Vanhusneuvostot esillä Koulutusta vaikuttamis toimielimistä on syytä jatkaa 16 Aurinkoa, väriä Kuvataide valaisee elämää talven hämärässä 34 Vakiot Kalevin kynästä 13 Koulutuskalenteri 15 Runopysäkki 34 Suolaista ja makeaa 36 Ristikko 47 2 Eläkeläinen 6/2023
AJASSA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry on palkinnut vuoden 2023 ikäystävällisenä tekona Utajärven kunnan Pysytään pystyssä -liikuntaryhmän ja senioreiden muun liikuntatoiminnan esimerkillisen järjestämisen. Syksyn aikana kymmenen kertaa kokoontuneen, maksuttoman ikäihmisten Pysytään pystyssä -ryhmän tavoitteena on ollut vähentää osallistujien kaatumisvaaraa. Nousujohteisella voimaja tasapainoharjoittelulla tähdätään liikkumiskyvyn parantamiseen. – Ryhmän alussa ja lopussa tehtiin liikkumiskyvyn testit, jokaisella kerralla myös tietoiskuja ja keskusteluita, joilla tuodaan esiin kaatumisen riskitekijöitä ja keinoja niiden vähentämiseen, kertoo kunnan liikunnanohjaaja Kaino Rajala. Eläkeläiset ry arvostaa pohjoispohjanmaalaisen Utajärven kunnan panostuksia ikäihmisten hyvinvointiin. Tunnustuksen perusteluissa on huomioitu myös Utajärven muut ikäystävälliset käytännöt sekä toimiva yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa. – IKÄIHMISTEN hyvinvoinninja terveydenedistämistyötä tehdään Utajärvellä suunnitelmallisesti. Olemme tiiviisti yhteistyössä järjestöjen kanssa tuottamassa juuri paikallisiin olosuhteisiin sopivia toimintoja, toteaa Utajärven kunnan hyvinvointijohtaja Reetta Tuovinen-Salo. – Tuemme järjestöjä, tarjoamme kokoontumistilat maksutta, ylläpidämme kyläaputoimintaa, jaamme liukuesteitä ja paljon muuta. Liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseksi liikunnanohjaajamme on kouluttautunut senior personal traineriksi ja tuo osaamistaan ikäihmisten saavutettaviksi. – Olemme erittäin otettuja tästä Ikäystävällinen teko -tunnustuksesta. Olemme kiitollisia siitä, että työtämme arvostetaan ja huomioidaan. Jatkamme yhtä laadukasta työtä yhdessä jatkossakin, Reetta Tuovinen-Salo sanoo. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola luovutti Ikäystävällinen teko 2023 -kunniakirjan Utajärven kunnan edustajille joulukuun ensimmäisenä päivänä Utajärven torilla pidetyssä Joulukauden avajaistapahtumassa. ELÄKELÄISET RY palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan tekemän teon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Tämän vuoden valinnasta päätettiin Eläkeläiset ry:n hallituksen kokouksessa 3.11. Hallitus päätti myös myöntää kunniamaininnan Iin kunnalle ikäihmisten jalkineiden nastoituskampanjasta, jolla niin ikään ehkäistään liukastumisia ja kaatumisia. EI JA KÖ R K KÖ Kunniakirja luovutettiin Utajärven kunnan edustajille joulukuun ensimmäisenä päivänä Utajärven torilla pidetyssä Joulukauden avajaistapahtumassa.” Pysytään pystyssä Vuoden 2023 Ikäystävällinen teko -tunnustus Utajärven kunnalle. Ikäihmisten Pysytään pys tyssä ryhmä on kokoontunut syyskaudella Utajärven vanhan terveys keskuksen kuntosalissa. Utajärvi Eläkeläinen 6/2023 3
YHTEISKUNTA SOTE HYVINVOINTIALUEILLA TEHDÄÄN NYT SÄÄSTÖJÄ Tuore hyvinvointialuejärjestelmä on joutunut heti säästöjen eteen. Samalla käydään keskustelua koko terveydenhuollon uudistamisesta. TEKSTI KYÖSTI NIEMELÄ HYVINVOINTIALUEILLA ON pitänyt kesällä ja syksyllä kiirettä. Hallitusohjelmassa niiltä edellytettiin isoja säästöjä, ja säästökohteet on pitänyt löytää ja sopia jo tänä vuonna. Varsinaiset säästöpäätökset tekee loppujen lopuksi hyvinvointialueen aluevaltuusto, joka hyväksyy vuosittain budjetin. Uusi järjestelmä on joutunut heti alkumetreillä kovaan paikkaan. Vuoden 2023 alussa Suomen 21 hyvinvointialuetta saivat vastuulleen hoitaa sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviä. Aikaisemmin niistä huolehtivat kunnat ja kuntayhtymät. Muutos ei koskenut Helsinkiä, joka järjestää asiat edelleen itse. Jos siis kansalaisella on mielipide 4 Eläkeläinen 6/2023
rätä nostamalla asiakasmaksuja. Haverinen pitää mahdollisena, että säästöjä voitaisiin saavuttaa myös palveluohjauksella. Se tarkoittaa sitä, että yhdestä puhelinnumerosta neuvotaan, mistä ja miten palveluita saa. Palveluiden ei edes tarvitse olla julkisia sote-palveluita vaan ihmisiä voidaan neuvoa myös yhdistysten järjestämän harrastustoiminnan tai yksityisten palveluiden piiriin. – Hyvä ohjaus ja neuvonta ovat ikäihmisille tärkeitä. Niitä on kehitetty kovasti kaikilla hyvinvointialueilla, Haverinen sanoo. Myös digitaalisiin palveluihin siirtymällä pyritään saamaan säästöjä. Eläkeläiset ovat vuosi vuodelta parempia digiosaamiseltaan. Täysin vapaasti hyvinvointialue ei voi säästöjään tehdä. Valtio asettaa niiden toiminnalle sääntöjä. Kuuluisin on ilman muuta hoitotakuu. Se tarkoittaa sitä, että ihmisen on päästävä hoitoon tietyn aikarajan sisällä. Jos esimerkiksi hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Toinen asia sitten on, kuinka hyvin säädetyt aikarajat toteutuvat. Myös henkilömitoitukselle on valtion lainsäädännöllä määräämiä sääntöjä. Kun ikäihminen on ympärivuorokautisessa hoidossa, paikalla pitää olla tietty määrä koulutettuja ihmisiä hoidettavaa kohti. Sääntely tietysti vähentää hyvinvointialueiden vapautta tehdä omia linjauksia. Hyvil suhtautuu esimerkiksi henkilöstömitoituksiin kriittisesti. – Hyvinvointialueilla on halu päättää itse asukkaiden tarpeiden vastaavista palveluista. Emme kannata tarkkaa sääntelyä, Haverinen sanoo. Haverinen arvelee, että ihmiset katsovat asioita edelleen asuinkuntansa näkökulmasta, eivät vielä hyvinvointialueen. Jos omasta kunnasta lakkautetaan terveysasema tai yöpäivystys, alkaa helposti tuntua siltä, että kaikki vain heikkenee. Haverinen kehottaa ihmisiä analysoimaan omaa tilannettaan kokonaisvaltaisemmin, esimerkiksi siitä näkökulmasta, kuinka usein joitain palveluita tarvitsee. Jossain kauempana palveluita edelleen on ja joskus vaihtoehto voi olla kotiin saadut digitaaliset palvelut. Ja vanhassakin mallissa matkustettiin, Haverinen muistuttaa. – Kaikki ovat kuitenkin hyväksyneet sen, että yliopistosairaaloita on Suomessa viisi ja ne voivat olla 500 kilometrin päässä. Toki sitä palvelua yleensä tarvitaan harvemmin. M A R K K U U LA N D ER / LE H TI K U VA Säästäminen onkin tällä hetkellä ainoa mahdollisuus, koska hyvinvointialueille ei annettu verotusoikeutta. Kunnallisveron ja valtion tuloveron rinnalle ei ainakaan vielä syntynyt uutta veroa, ei hyvinvointialueveroa eikä hyvinvointiveroa eikä soteveroa tai millä nimellä sitä sitten olisikaan kutsuttu. Valtiollisessa politiikassa ja kunnallispolitiikassa keskustellaan säännöllisesti vastakkainasettelusta verot vs. rahan käyttäminen. Hyvinvointialueilla ei tällaista vastakkainasettelua esiinny. Kortelaisen mukaan yksi huono puoli verotusoikeuden puuttumisessa on se, että rahaa ei nyt käytetä yhtä tarkasti. Verorahan, itse kerätyn rahan, kanssa ollaan monien tutkimusten mukaan tarkempia kuin valtiolta suoraan saadun rahan. – Kun valtio maksaa ja hyvinvointialue järjestää, niin on vaarana se että kustannukset lähtevät nousemaan. Entä sitten koko järjestelmä? Sote-uudistuksen ja säästöjen myötä Suomessa on voimistunut keskustelu koko terveydenhuoltojärjestelmästä. Monia asiantuntijoita on arveluttanut työterveyden asema. Myös Kortelainen näkee työterveydessä ongelmia kokonaisuuden kannalta. – Työterveyshuollossa voi päästä hoitoon samana päivänä, mikä on tietysti helppoa ja vaivatonta. Mutta jos ajan saa samalle päivälle, niin onhan siellä käyttämättömiä resursseja. Voisiko niitä saada hyödynnettyä julkisessa perusterveydenhuollossa? Kortelainen korostaa, ettei kyse ole niinkään rahoista kuin työntekijöistä, siis lääkäreistä ja muusta sote-henkilökunnasta. Jos lääkäri on valmiudessa ottamaan samana päivänä asiakkaan vastaan, hän ei ole jossain muualla. Ihmiset ajattelevat helposti, että jos jokin toimii hyvin, niin sitä ei ainakaan pidä lähteä muuttamaan. Ajattelu johtaa Kortelaisen mukaan helposti virhepäätelmiin. – Se että työterveys toimii niille, jotka ovat sen piirissä, tehdään joskus se päätelmä, että ohituskaista on koko järjestelmän kannalta hyvä. Voi kuitenkin hyvin olla, että resurssit eivät ole kokonaisuuden kannalta kaikkein tehokkaimmassa käytössä. On selvää, että keskustelu terveydenhuollon järjestämisestä jatkaa lainehtimistaan lähivuosina. Epäilemättä vastavalmistuneen järjestelmän muokkaaminenkin nousee esille. Parempien mallien etsimiselle ei loppua näy. omista terveyspalveluista, sitä enää ei pidä kertoa kunnanvaltuutetulle vaan aluevaltuutetulle. Mistä sitten säästettäisiin? Yksi säästökohde on palveluverkot eli kuinka montaa terveyskeskusta tai vastaavaa pidetään pystyssä. Toinen on itse palvelut, esimerkiksi se, keille kaikille järjestetään kotihoitoa. Kustannusten vähentämiseksi yritetään myös parantaa tuottavuutta, sanoo erityisasiantuntija Anna Haverinen Hyvil Oy:sta. Hyvil on hyvinvointialueiden, Helsingin ja Husin sekä Kuntaliiton omistama yhtiö. Onko jossain turhaa työtä? Voisivatko lääkärit esimerkiksi kirjoittaa vähemmän erilaisia todistuksia? Aika voitaisiin käyttää tehokkaamminkin. Ja säästöjen lisäksi rahaa voi keKustannusten vähentämiseksi yritetään myös parantaa tuottavuutta.” Hyvä puoli ovat isommat hartiat Terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta ja THL:stä näkee hyvinvointialueisiin siirtymisessä paljon hyviä puolia. Iso koko antaa ennen muuta taloudellista varmuutta alueille. – Pienissä kunnissa kustannukset saattoivat yhtenä vuonna kasvaa paljon, kun tietty joukko ihmisiä oli sairaana. Uudessa rakenteessa riskejä pystytään tasaamaan. Isompi järjestäjä, hyvinvointialue, pystyy myös tekemään parempia ja tehokkaampia keskittämispäätöksiä. Keskittämisellä voidaan säästää. Julkisia hankintoja voi olla halvempi tehdä kun ostaja on iso ja ostaa paljon. Anna Haverinen Mika Kortelainen Uusi sosiaali ja terveyden huollon järjestelmä on joutunut heti alkumetreillä kovaan paikkaan. Eläkeläinen 6/2023 5
YHTEISKUNTA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry on huolissaan eläkekeskustelussa tehdyistä ehdotuksista eläkkeiden leikkaamiseksi ja Vihreiden kansanedustajan ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen lokakuisesta esityksestä eläkkeiden verotuksen kiristämiseksi. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola arvostelee esitysten taustalla olevaa ajatusta, että eläkeläisiltä täytyy leikata, koska työttömiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltäkin leikataan. ”Kuinka paljon viime vuoden verotiedoissa suurituloisten joukossa näkyi eläkeläisiä? Mahdolliset veronkorotukset tulee kohdentaa niille, joilla on aidosti maksukykyä. Päätöksentekijöiden olisi viisasta kuunnella asiassa eläkeläisjärjestöjä, jotka tuntevat eläkeläisten tilanteen”, Huutola toteaa. Hallitus on hakemassa työeläkejärjestelmästä miljardin euron säästöjä. Eräs malli on ottaa käyttöön niin sanotut automaattiset vakauttajat, jotka sitoisivat eläkkeiden indeksikorotukset taloustilanteeseen. Tällöin eläkkeitä voitaisiin talouden taantuessa jopa alentaa. Eläkeläiset ry vastustaa ajatusta. ”Päätöksentekijöiden on aina kannettava vastuu eläkkeiden leikkauksista. Vastuuta ei voi ulkoistaa ihmisiltä jollekin laskenta-automaatille, vaikka sillä olisi kuinka paljon tekoälyä.” Lisäksi eläkeuudistus uhkaisi tulevia eläkkeitä, jos palkattomien jaksojen kuten työttömyyden, opiskelun tai vanhempainvapaiden ajan eläkekertymää Matti Huutola painottaa että eläke uudistuksella olisi vastattava yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin torjumalla eriarvoisuutta, ei lisäämällä sitä. TU O M A S TA LV IL A Matti Huutola: ”Eläkelupaus on pidettävä” heikennetään tai se poistetaan. ”Kaikki me olemme joko nykyisiä tai tulevia eläkeläisiä. Nyt työmarkkinoille tulevien nuorten on voitava luottaa siihen, että kertyy säällinen ja riittävä eläke työuran jälkeen. Suomen työeläkejärjestelmä ja sen kustantaminen perustuu juuri tuohon luottamukseen”, Matti Huutola painottaa. ”Eläkeuudistuksella olisi vastattava yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin torjumalla eriarvoisuutta, ei lisäämällä sitä. Palkattomien jaksojen mukana järjestelmästä poistettaisiin nimenomaan eriarvoisuutta vähentäviä tekijöitä. ” TELAn Janne Pelkonen: Paljon valinnanmahdollisuuksia Eläkekeskustelussa ovat nyt siis mukana automaattiset vakauttajat, jotka sitoisivat eläkkeiden indeksikorotukset taloustilanteeseen. Niitä on avannut muun muassa Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen TELAn verkkosivujen Näkemykset-osiossa lokakuun loppupuolella. TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Pelkonen huomautti, että vakautusmallin rakentamisessa on mahdollista tehdä paljon valintoja. Isot valinnat ovat luonteeltaan enemmän poliittisia arvovalintoja kuin teknisiä yksityiskohtia. ”Eläkeuudistuksen toimeksiannossa eläkeuudistuksista rajattaisiin mahdollisesti pois maksujen nostovaihtoehto, jolloin nyt maksussa olevia työeläkkeitä ja/tai työeläkkeen kertymistä nyt työssäkäyvien osalta voitaisiin leikata tulevaisuudessa. Käytännössä kyse voisi olla eräänlaisesta työeläkkeiden indeksijarrusta”, Pelkonen kirjoitti. ”Vaikka vakautusjärjestelmää vasta suunnitellaan, sen mahdollisia vaikutuksia voi kuitenkin peilata hallituksen tavoitteisiin: lopputulemana epävarmuus työnantajien ja työntekijöiden maksamien eläkemaksujen osalta ehkä pienenisi, mutta toisaalta epävarmuus nykyisen ja/tai tulevan työeläkkeen tasosta kasvaisi.” ”Ruotsissa jo yli 20 vuotta käytössä ollut työeläkkeiden vakautusmalli on kyllä osoittautunut pysyväksi, mutta ei kuitenkaan poliittisesti muuttumattomaksi. Itse vakautusjärjestelmää on tuunattu, samoin verotusta ja muita eläke-etuuksia. Suomeen suunnitellussa vakautusjärjestelmässä eläke-etuuksien riittävyyden näkökulma ei ole ollut toistaiseksi esillä, vaikka viittaus tähän löytyykin hallitusohjelmasta.” Nyt työ markkinoille tulevien nuorten on voitava luottaa siihen, että kertyy säällinen ja riittävä eläke työuran jälkeen.” Eläkekeskustelussa ovat nyt mukana myös niin sanotut automaattiset vakauttajat, jotka sitoisivat eläkkeiden indeksikorotukset taloustilanteeseen. 6 Eläkeläinen 6/2023
S uomessa asuu runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat tehneet työuran entisessä Neuvostoliitossa tai Venäjällä. Presidentti Koiviston päätöksellä 1990-luvulla muutti Suomeen noin 30 000 suomensukuista ihmistä. Heidän lisäkseen Venäjältä on vuosien aikana tullut paljon muuttajia, jotka ovat nyt eläkkeellä. Venäjän viime vuonna Ukrainaan aloittaman laittoman hyökkäyksen vaikutukset yltävät heihin saakka. EU-maiden yhteisen rintaman asettamat sanktiot ovat pysäyttäneet rahaliikenteen pankkien välillä ja siten ovat pysähdyksissä myös entisestä Neuvostoliitosta tai Venäjältä ansaitut eläkkeet. Tilille tulee kuukausittain vain sen verran kuin Kela maksaa, kun takuueläkkeestä vähennetään työllä ansaittu, mutta rajalle pysähtynyt eläkkeen osuus. RAHASULKU ON ollut päällä Venäjän hyökkäyksen alusta alkaen. Toisilta tietoja hakemalla ja yhteiskuljetuksia järjestämällä ovat Suomessa asuvat löytäneet keinoja siirtää eläkerahat Venäjällä Viipurin konttoriin, josta muutaman kuukauden välein on matkustettu eläkerahoja nostamaan. Ruplan kurssin heikentyessä kotiin tuotava eläke on kutistunut. Joillakin iäkkäillä ovat lapset tai sukulaiset auttaneet eläkerahojen nostossa Venäjällä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, sillä monilla ole ollut rajan takana ketään sukulaisia avustamassa. Myös puolison hoivasta vastuussa olevilla tai itse huonokuntoisilla ei ole tähän saakkakaan ollut mahdollisuutta käydä eläkkeitä noutamassa. Erilaisin keinoin on yritetty selvitä, mutta tilanne on ollut tukala, kun tiedot ja ohjeistus ovat jatkuvasti muuttuneet. Kelasta on mahdollista hakea harkinnanvaraista perustoimeentulotukea, jotta laskuista selviää. Kela myöntää maksusitoumuksia lyhyel le ajalle elintarvikkeisiin ja välttämättömiin reseptilääkkeisiin. Moni jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä, koska eivät halua kokea olevansa yhteiskunnan elätettävänä. Lisäksi perustoimeentulotukea myönnettäessä voidaan samalla määrätä, että myönnetty tuki tai osa siitä peritään myöhemmin takaisin, kun eläkerahat on jollain tavalla saatu käyttöön. Epätietoisuus on sen verran suuri, että viimeiseen saakka yritetään pärjätä omiin voimin. MARRASKUUN LOPPUPUOLELLA tuli uusi käännös, joka romutti monen ihmisen vaivalla rakennetun ratkaisun päästä eläkerahoihin käsiksi. Hybridiuhkaan ja kansalliseen turvallisuuteen vedoten Suomi on sulkenut rajanylityspaikan toisensa jälkeen. Haaveiksi jääneet eläkerahat eivät ole enää Suomessa asuvien venäläistaustaisten ainut murhe. Monelle iäkkäälle auttavat kädet ovat myös jääneet rajan taakse. Iäkkäitä vanhempiaan avustamassa käyneet lapset taikka lapsenlapset eivät pääse kylään. Uudessa tilanteessa täytyy etsiä sopeutumisen keinoja, mutta ne ovat vähissä. Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön Espoon ryhmässä olemme havainneet, että ruoka-apu on tarpeen ja leipäjonosta on useammalle ikäihmiselle tullut arkipäivää. Viestiä on kantautunut myös jäsenistöstämme, esimerkiksi pariskunnilta, joista toinen puolisoista on Venäjältä saatavan eläkkeen varassa. HUOLI TOIMEENTULOSTA on suuri. Toiset ovat suoranaisessa shokissa, eivätkä tiedä, miten arkensa järjestää. Venäjää puhuvilta iäkkäiltä on tullut järjestölle yhä enemmän yhteydenottoja. Kuunteleminen on kuitenkin ainut lohtu, mitä on tarjolla. YK:n ihmisoikeusjulistus sisältää taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) sopimuksen, jossa yhtenä kohtana tule taataa riittävä elintaso. Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota ja laajeneva hybridivaikuttaminen ovat aiheuttaneet sen, että entistä useamman kohdalla tämä ei toteudu. Sota sulki rajan myös eläkkeiltä EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuus työn suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA Huoli toimeen tulosta on suuri.” ELÄKKEITÄ JA vammaisetuuksia korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 5,9 prosenttia 1.1.2024 alkaen. Indeksitarkistuksen vuoksi esimerkiksi yksinasuvan täysi kansaneläke suurenee 732,67 eurosta 775,70 euroon, takuueläkkeen täysi määrä suurenee 922,42 eurosta 976,59 euroon ja eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä suurenee 78,72 eurosta 83,34 euroon. Kela vahvisti lokakuussa kansaneläkeindeksin pisteluvun 1.1.2024 alkaen. Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaeläkeindeksiin. Hallitus esittää, että ensi vuonna indeksitarkistusta ei tehdä kaikkiin Kelan etuuksiin. Hallituksen esitys ei kuitenkaan koske Kelan maksamia eläkkeitä ja vammaisetuuksia, joihin korotus tehdään normaalisti. Hallitus on antanut lokakuussa esityksen, jonka mukaan eläkkeensaajan asumistuen kansaneläkeindeksiin sidottuihin määräytymisperusteisiin ei tehtäisi indeksitarkistuksia vuosina 2024–2027. Myöskään normaalisti vuosittain asetuksella säädettäviä lämmitys-, vesija kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkistettaisi vuosina 2024–2027. Muutoin eläkkeensaajan asumistuki määräytyy kuten ennenkin. Korotuksia eläkkeisiin ja vammais etuuksiin vuonna 2024 Korotukset eläkkeisiin ja vammaisetuuksiin Korotuksia eläkkeisiin ? Vuonna 2024 täy simääräinen kansan eläke on yksin asu valle 775,70 e/kk ja parisuhteessa eläväl le 692,54 e/kk (aiem min 732,67 e/kk ja 654,13 e/kk). ? Takuueläkkeen täysi määrä on 976,59 e/kk (aiemmin 922,42 e/kk). ? Myös muihin eläk keisiin tulee 5,9 %:n in deksikorotus. Vuonna 2024 lesken alkuelä ke on 383,30 e/kk ja jatkoeläkkeen perus määrä 120,06 e/kk. Lapseneläkkeen perus määrä on 70,53 e/kk. ? Eläkeläisen saa ma lapsikorotus al le 16vuotiaasta huol lettavasta lapsesta on 25,92 e/kk. ? Rintamalisän mää rä on 146,28 e/kk ja yli määräisen rintama lisän määrä on yksin asuvalle 300,97 e/kk ja parisuhteessa elävälle 263,55 e/kk. ? Jatkossa työkyvyt tömyyseläkkeen ja takuueläkkeen saaja voi ansaita aikaisem paa enemmän ilman, että työkyvyttömyy seläke täytyy jättää lepäämään. Työkyvyt tömyyseläkkeen ohel la voi vuonna 2024 an saita 976,59 e/kk ilman, että se vai kuttaa työkyvyttö myyseläkkeen tai ta kuueläkkeen maksun jatkumiseen. Korotuksia vammaisetuuksiin Vammaistuet suurene vat indeksitarkistus ten takia 1.1.2024 al kaen: Eläkettä saavan hoitotuki ? perushoitotuki 83,34 e/kk (aiemmin 78,72 e/kk) ? korotettu hoitotuki 181,56 e/kk (aiemmin 171,49 e/kk) ? ylin hoitotuki 383,92 e/kk (aiemmin 362,62 e/kk) ? veteraanilisä 125,79 e/kk (aiemmin 118,81 e/kk) Eläkeläinen 6/2023 7
YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry ottaa kantaa julkisen asuntotuotannon puolesta. Järjestön puheenjohtaja Matti Huutolan mukaan julkisella kohtuuhintaisella asuntotuotannolla tulee nyt turvata ikäystävällinen asuminen myös pienituloisille eläkeläisille. Asia puhutti Hyvä asuminen eri elämänvaiheissa -tilaisuudessa 21. syyskuuta Tampereella. Tapahtuman järjestivät Eläkeläiset ry ja Tampereen Eläkeläiset ry. Huutola nosti esiin, että ikäihmisten asumisen ennakoinnin ongelmana on usein raha. Jos henkilö haluaa muuttaa maalta kaupunkiin, saattaa oman kotitalon arvo olla niin alhainen, että myyntituotot eivät riitä esteettömän kaupunkiasunnon ostoon. – Asumisen ennakoinnista puhutaan paljon, mutta usein asumisen hinta muodostuu ongelmaksi. Julkinen kohtuuhintainen asuntotuotanto on ratkaisu tällaisiin tilanteisiin. On rakennettava sellaisia ikäystävällisiä asuntoja, jotka ovat myös pienituloisten saavutettavissa. Eläkeläiset ry:n mukaan tavoitteena tulee olla ikäystävälliset asunnot esimerkiksi senioritaloissa ja -kortteleissa, joihin on saatavilla kotona asumista tukevia hoivapalveluita. Kuntien tulisi kaavoittaa tontteja erityisryhmien kohtuuhintaiseen asumiseen, ikäihmisten lisäksi esimerkiksi opiskelijoille. – Välimuotoiselle asumiselle on entistä suurempi tarve, mutta toisaalta sillä ei pidä korvata palveluasumista sellaisten henkilöiden Asumisen rahoitus ja kehittämis keskus Aran johtaja Jarmo Lindén painotti, että ARAtuella tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä: asumi nen on kaikkien perusoikeus. ”Nyt olisi aika panostaa julkiseen asuntotuotantoon” Hyvä asuminen eri elämänvaiheissa -tilaisuudessa Tampereella puhuttiin niin ikäihmisten kuin opiskelijoidenkin asumisratkaisuista. minen) ja sitä tukevan palvelukorttelin toteuttamismahdollisuuksia, kertoi kaupungin Kestävän asumisen ja rakentamisen erityisasiantuntija Kaisu Kammonen tilaisuudessa. Väestön ikääntyessä tarvitaan uusia, vaihtoehtoisia asumisratkaisuja. Tulevaisuuden koti voi sijaita esimerkiksi monisukupolvisessa palvelukorttelissa. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny aivan itsestään, Kaisu Kammonen huomautti. – Tarvitaan joko aktiivisia osallistujia tai palkattuja ihmisiä sitä luomaan. Tampereen Tohloppiin on jo useamman vuoden ajan suunniteltu Käräjätörmän monisukupolvista yhteisökylää. – Suunnittelukilpailun kahden voittajatyön pohjalta on asemakaavatyö loppusuoralla. Varmasti lähivuosina nähdään siellä rakentamistoimintaa, Kammonen arvioi. ASUMISEN rahoitusja kehittämiskeskus Aran johtaja Jarmo Lindén painotti, että ARA-tuella tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä: asuminen on kaikkien perusoikeus – ARA-tuki mahdollistaa kohtuukustannuksin asumisen niille, joiden tarpeita asuntomarkkinat eivät kykene hoitamaan. ARA on keskittynyt vuokraja asumisoikeusasumiseen. Toisaalta Orpon hallituksen asuntopolitiikan periaatelinjauksissa suositaan omistusasumista Linjausten mukaan ”Hallitus rakentaa yhteiskuntaa, jossa suomalaisilla on työllään ja säästämisellään mahdollisuus hankkia omistusosalta, jotka tarvitsevat intensiivisempää hoivaa. Huutola muistutti myös, että julkisella asuntotuotannolla saataisiin töitä rakennusalalle tilanteessa, jossa markkinaehtoinen asuntorakentaminen on ongelmissa. – Nyt olisi tekeviä käsiä vapaana ja rakennuskustannukset kohtuulliset, huomautti itsekin rakennusalalla pitkän uran tehnyt Huutola. TAMPEREELLA ON selvitetty välimuotoisen asumisen ( josta käytetään myös termiä yhteisöllinen asuEläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola, Tampereen ylioppilaskunta TREY:n sosiaalipoliittinen asian tuntija Ilona Taubert (keskellä) ja Tampereen kaupungin Kestävän asumisen ja rakentamisen erityisasiantuntija Kaisu Kammonen vaihtoivat ajatuksia hyvästä asumisesta vielä keskustelutilaisuuden jälkeenkin. Väestön ikääntyessä tarvitaan uusia, vaihtoehtoisia asumisratkaisuja.” 8 Eläkeläinen 6/2023
Jätä perinnöksi eläimille parempi maailma Tue kotimaista eläinsuojelutyötä testamenttilahjoituksella. Tutustu testamenttilahjoittamiseen ja tilaa testamenttiesitteemme: www.sey.?/testamentti asunto. Hallitus edistää asuntojen ja asuntorahoituksen riittävää tarjontaa.” Samalla ”hallitus vähentää yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa hallitusti.” Aran korjausja energia-avustuksiin tulee muutoksia, ja osa avustuksista lakkaa kokonaan vuonna 2024. Varsinaisiin korjausja energia-avustuksiin on ensi vuodelle varattuna 10 miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina korjausavustuksiin on myönnetty noin 25 miljoonaa euroa vuosittain. – Tarvittaisiin pitkäjänteistä asumispolitiikkaa. Nyt on nähtävissä aika dramaattinen käänne. Ei ole oikein eduksi, että tukimuotoja koko ajan muutellaan, Lindén totesi. OPISKELIJOIDEN puheenvuoron piti Tampereen ylioppilaskunta TREY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Ilona Taubert. Hän on myös Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin hallituksen jäsen. – Tavoitteena on tarjota perusmukavaa asumista hyvällä sijainnilla jossa on samanikäisiä, samassa elämänvaiheessa olevia ihmisiä. Mistään lukaaleista ei tässä puhuta. – Kun kyse useimmilla on siitä ensimmäisestä omasta asunnosta, on sitäkin tärkeämpää, että voimme tukea näitä nuoria. Korona-aika valitettavasti oli paha yksinäisyyden aiheuttaja. Opiskelija-asuminen on Taubertin mukaan myös tärkeä pitovoiman luoja siinä, että opiskelijat jäävät veronmaksajiksi Tampereelle valmistumisensa jälkeen. Kansainväliset opiskelijat ovat oma kohderyhmänsä. – On erityisen tärkeää, että asuntosäätiö pystyy tarjoamaan kohtuuhintaista lyhytaikaista asumista. Esimerkiksi kolmen kuukauden vaihto-opiskelijoilla voi olla haasteellista löytää asuntoa vapailta markkinoilta. Eläkeläinen 6/2023 9
TEKSTI VESA TOIKKA JA TUOMAS TALVILA E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry järjesti syksyn aikana eri puolilla maata kuusi eläkeläisparlamenttia, joihin oli pyydetty puhuja kyseiseltä hyvinvointialueelta. Mukaan oli kutsuttu EETUn jäsenjärjestöjen piirihallitusten jäseniä sekä hyvinvointialueen vanhusneuvoston jäseniä. Osallistujia tilaisuuksissa oli noin 20–40. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) eläkeläisparlamentti pidettiin Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa, lokakuun puolivälissä. Hyvinvointialueen edustajana puhui ikääntyneiden palveluiden tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen. – Tämän vuoden alussa sosiaalija terveydenhuollon palvelut sekä pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Paljon on keskeneräisiä asioita edelleenkin, Pöyhönen totesi. Varha aloitti takamatkalta muihin hyvinvointialueisiin nähden. Mutta asioita on sittemmin saatu hyvin kehitettyä. Varhan arvoissa korostetaan, että asiakkaita kuunnellaan, ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon toiminnassa. – Tähän liittyy myös osallistaminen, joka on vielä hiukan lastenkengissä Varhalla. Tavoitteena on lisätä osallisuutta, ikääntyneiden palveluissa teitä kuunnella, hän vakuutti kuulijoille. Jokaisesta pidetään huolta. Laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja tarjotaan asiakkaan tarpeen ja palvelustrategian mukaan. Yhdenvertaisuus voi hänen mukaansa tarkoittaa palvelujen heikkenemistä joillakin alueilla. – Kun ei ole ollut kotiin annettavien palvelujen ja ympärivuorokautisen palvelun välissä mitään välimuotoa, asiakkaita on ohjautunut liian aikaisin raskaimpaan eli ympärivuorokautiseen palveluun. Välimuotoja kehitetään. Yksi sellainen on yhteisöllinen asuminen, jota ei vielä paljon ole. Lapin hyvin vointialueen vastuuyksikkö johtaja Johanna Lohtander alusti sote palvelujen järjestämisestä ikääntyneiden näkökulmasta ensimmäisessä EETUn eläke läisparlamentis sa Rovaniemellä syyskuun alussa. TU O M A S TA LV IL A ”Jokaisesta pidetään huolta” Hyvinvointialueiden haasteista ja tulevaisuuden näkymistä kuultiin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämissä eläkeläisparlamenteissa. Yhdenvertaisuus on tärkeä arvo hyvinvointialueilla. – Varhan toiminta on vasta alkanut, on turvattu perustoiminta. Hirveästi ei ole vielä päästy palveluja kehittämään eteenpäin. Nyt on alkamassa vakiinnuttamisen ja uudistamisen vaihe, hän selitti. ”Lähipalvelut tärkeimmät” Jokaisessa eläkeläisparlamentissa on kerrottu myös EETUn tavoitteista. Salossa EETUn puheenjohtaja Raimo Ikonen muistutti, että sote-uudistuksessa tärkeintä ovat lähipalvelut. – Haasteena on nykyisen hallitusohjelman leikkaukset ja linjaukset, Ikonen arvioi. Eläkeläiset käyttävät voimavarojaan muiden ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi ja kasvattavat julkisia voimavaroja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan vain noin 10 prosenttia 60–80-vuotiaista tarvitsee tukea tai palveluja. Digitaalisten palvelujen rinnalla pitää EETUn mielestä säilyttää myös perinteisiä palvelumuotoja. ”Turvallinen kumppani” Ensimmäinen EETUn eläkeläisparlamentti oli Rovaniemellä syyskuun alussa. Puhujana oli Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen vastuuyksikköjohtaja Johanna Lohtander. – Strategiapaperin mukaan on lupa odottaa, että hyvinvointialue on turvallinen kumppani koko elämän. Meillä on kunnianhimoinen ja hyvä visio. Nyt on palvelujen järjestämisen suunnittelutyö käynnissä, Lohtander kiteytti. Johtamisen rakenne on muuttunut, mutta palvelut eivät toistaiseksi vielä niinkään. – Meillä on samat palvelupisteet ja useimmiten samat ihmiset niissä työskentelemässä. Rovaniemellä, kuten Salossakin, keskustelu oli vireää. Muun muassa toimivaa omahoitaja-omalääkärisysteemiä kaivattiin. – Mutta mistä saadaan ihmiset tekemään sitä työtä? Tavoitteet ja strategiat voivat olla kauniita, mutta jos ei ole tekijöitä eikä rahaa, niin se kaatuu omaan mahdottomuuteensa, kuului eräs kommentti. Johanna Lohtander myönsi yhtälön olevan vaikean. Jotakin on kuitenkin Lapissa vuodenvaihteen jälkeen jo tehtykin, hän listasi. Asiakasmaksut on yhtenäistetty, omaishoitajien ja perhehoitajien palkkioissa on jonkin verran muutosta. Ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitus on toteutunut. Ikääntyneiden asumisen suunnitelma on tehty. ? Rovaniemen eläkeläisparlamen tista on nähtävissä tallenne EETU ry:n Facebooksivulla: facebook.com/eetury Jokaisessa eläkeläis parlamentissa on kerrottu myös EETUn tavoitteista.” YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 6/2023
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör Å tstramningen av statsekonomin i kombination med prishöjningar och ett svagt konjunkturläge innebär dåliga tider för många. Nedskärningar riktas framför allt mot arbetslösa, studerande och familjer som får bostadsbidrag. Det påstås att pensionärerna kommer ”alltför lätt undan” vad gäller nedskärningarna. Av den anledningen har det framförts krav om en strängare beskattning av pensionerna. Dessa krav saknar grund. Oron över att nedskärningarna som rör pensionärerna inte är ”tillräckliga” är obefogad. TILL ATT BÖRJA MED har ju pensionärerna ingalunda lämnats utanför nedskärningarna. Som betydande brukare av offentliga tjänster berörs uttryckligen pensionärerna kraftigt av försämringar i tjänsterna och av höjda serviceavgifter. Dessutom har nedskärningarna av pensionerna redan kört igång. I den pensionsreform som regeringen driver har man föreslagit så kallade automatiska balanseringsmekanismer med vilka man kan skära ner pensionsindexen baserat på de ekonomiska konjunkturerna. De kommande pensionärernas utkomst skulle försämras då pensionsintjäning under oavlönade perioder skulle slopas, vilket innebär att ett mycket mindre belopp jämfört med idag, eller ingen pension alls, intjänas under arbetslöshetsperioder, familjeledigheter eller studier. Likaså kan vi stå inför en försämring av lönekoefficienten som bestämmer begynnelsepensionens nivå, vilket skulle innebära en försämring av många låginkomsttagares pensioner och även öka inkomstskillnaderna mellan könen. PENSIONÄRSORGANISATIONERNA motsätter sig nedskärningar både i de nuvarande och i de kommande pensionerna. En försämring av pensionerna utgör ett hot mot samhällskontraktet. Alla bör kunna hysa tillit till en tryggad utkomst under ålderdomen, under de år då det inte längre är möjligt att förbättra utkomsten genom lönearbete. Utöver att vara ekonomiskt hållbart ska pensionssystemet även vara socialt hållbart. Att skapa obefogade motsättningar mellan generationerna är skadligt för samhällsandan. Arbetslösa, studerande och barnfamiljer är värda en tillräcklig utkomst, men det gäller även pensionärerna. En nedskärning av pensionerna skulle inte heller på något vis förbättra de övriga gruppernas utkomst. I stället för nedskärningar som drabbar oss alla bör vi tillsammans verka för att försvara ett rättvist samhälle. Översättning: Anne LindforsShaban Pensionerna är en del av samhällskontraktet Att skapa obefogade motsätt ningar mel lan genera tionerna är skadligt.” PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN HÄLFTEN AV dem som nyligen gått i ålderspension från arbete är intresserade av att arbeta. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) enkätundersökning har de flesta som arbetat efter pensioneringen fortsatt hos samma arbetsgivare och i likadana uppgifter som förut. I allmänhet arbetar de oregelbundet och sporadiskt. En tredjedel av dem som åren 2019–2021 gick i ålderspension från lönearbete arbetar eller har arbetat efter pensioneringen. Ytterligare 16 procent skulle vilja arbeta. Många som nyligen gått i pension från arbete upplever sin hälsa och arbetsförmåga som tillräckligt bra för att kunna fortsätta arbeta. Utöver en god arbetsförmåga är positiva erfarenheter av arbete och uppskattning av äldre medarbetares kompetens faktorer som uppmuntrar ålderspensionärer att arbeta. Pensionerade män arbetar oftare än kvinnor. – Ålderspensionärer förvärvsarbetar ofta oregelbundet och sporadiskt. Pensionärer som är intresserade av att arbeta vill också huvudsakligen arbeta då och då. Många betonade uttryckligen flexibiliteten och frivilligheten i arbetet, säger specialforskare Anu Polvinen på Pensionsskyddscentralen. MER ÄN HÄLFTEN av dem som arbetat som pensionärer uppger att de arbetat hos samma arbetsgivare och i likadana uppgifter som före pensioneringen. Av dem som bytt arbetsgivare uppger lite mer än hälften att de fortsatt med likadana uppgifter. En dryg tiondel av dem som gått i pension från anställningar har arbetat som företagare efter pensioneringen. Yrken som ofta nämns i sammanhanget är t.ex. närvårdare, sjukskötare eller hälsovårdare, lärare, barnträdgårdslärare, barnskötare, konsult, försäljare och chaufför. – Pensionärer verkar arbeta inom branscher som kräver sakkunskap eller lider av brist på arbetskraft, säger Polvinen. STÖRSTA DELEN av dem som vill arbeta vill det för att få något intressant att göra, en känsla av att behövas och sociala kontakter. Också ekonomiska skäl ligger bakom många pensionärers arbetsvillighet. Två tredjedelar av dem som vill arbeta vill göra det för att få extra inkomst. En tredjedel uppger däremot ekonomiska svårigheter som orsak. Ungefär hälften uppger att de ville arbeta för att tjäna in mer pension. Hälften av dem som gått i ålderspension från arbete arbetar inte och vill inte heller göra det. De vanligaste orsakerna till att inte arbeta som pensionär är att man vill njuta av pensionärstillvaron och anser att man har jobbat tillräckligt länge. DÄREMOT UPPLEVER hälften av de pensionärer som vill jobba att lämpligt arbete inte finns att få, och ca 40 procent anser att de inte blir anställda på grund av åldern. – Ålderspensionärer är kunnig och flexibel arbetskraft. Därför skulle det vara viktigt att arbetsgivare oftare såg arbetsvilliga pensionärer som potentiell arbetskraft. Dessutom borde man mera föra fram de psykosociala och ekonomiska fördelarna med att arbeta som pensionär, säger Polvinen. Nästan 3 400 personer som gått i ålderspension från lönearbete under åren 2019–2021 svarade på enkätundersökningen. Något intressant att göra Fortsätter ofta hos samma arbetsgivare och i likadana uppgifter.” Pensionärer arbetar ofta oregelbundet och sporadiskt – många hittar inte lämpligt arbete. Eläkeläinen 6/2023 11
JÄRJESTÖ Liikuntatoiminta voi olla monelle yhdistyksessä se hauskan tekemisen paikka, jossa fyysisen rasituksen lisäksi jo pelkkä mukana oleminen piristää. TEKSTI EVA RÖNKKÖ JA HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN S yksyn aikana eri aluejärjestöissä järjestetyissä Liikuntaverstas-tilaisuuksissa on nähty yhteinen piirre: Kun koulutus tuodaan lähelle, tavoitetaan uusia jäseniä ja yhdistyksiä. Verstaissa lähialueiden yhdistysten kontaktit tiivistyvät ja kynnys yhteisten liikuntatapahtumien järjestämiseksi madaltuu. Ehkä uskalletaan pyytää ohjausapuakin naapuriyhdistyksestä. Verstaiden rento ja kannustava ilmapiiri on rohkaissut miettimään, mitä uutta itse kukin voi liikuntatoiminnalle antaa. Osallistujien ”nukuksissa olleet” taidot ovat heränneet, ja monelle puheenjohtajallekin on tullut omien jäsenten osaaminen mukavana yllätyksenä. Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-hanke käynnistyi syyskuussa. Verstaissa innostetaan yhdistyksiä lisäämään ja laajentamaan jäsenilleen sopivaa liikuntaa. Syksyn ja kevään aikana kierrämme eri puolella Suomea, tuomme yhdistyksiin liikuntaideoita ja keskustelemme liikunnan nykytilasta ja tarpeista. Syyskaudella on tavattu Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Helsingin sekä Savon/Pohjois-Karjalan aluejärjestöjen yhdistyksiä. Kevättalvella kierretään Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen aluejärjestöissä. Pajoihin on tähän mennessä osallistunut yhteensä satakunta ihmistä 32:sta yhdistyksestä. Liikuntaverstaat-hankkeen rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. VERSTAIDEN koulutukselliseen osioon kuuluu kussakin tilaisuudessa omannäköisensä jumppasessio, jonka myötä osallistujille saadaan kokemus liikunnan toteuttamisesta yhteisvoimin. Toteutuksessa hyödynnetään myös sosiaalisen sirkuksen harjoituksia, kuten palloleikkejä osallistujien nimien oppimiseksi. Leikin edetessä yksinkertainen pallon heittäminen muuttuu askel Liikuntaverstaat tulevat lähelle ja liikuttavat Leikissä lämpenevät heittolihasten ja silmäkäsi koordinaation lisäksi myös mieli ja naurulihakset.” 12 Eläkeläinen 6/2023
askelelta keskittymistä vaativaksi pallojongleeraukseksi, jossa yhteisesti ollaan vastuussa onnistumisesta. Leikissä lämpenevät heittolihasten ja silmä-käsikoordinaation lisäksi myös mieli ja naurulihakset. Verstaiden keskeisenä liikuntamuotona on sovellettu lentopallo – helppolentis. Siinä lentopallon lyönnit ja iskut on jätetty pois, sen sijaan pallo heitetään pelaajalta toiselle koppiin ottaen ja kolmen kosketuksen jälkeen heitetään verkon yli vastajoukkueen puolelle. Osa pelaajista voi myös istua tuolilla verkon lähellä. Pallopeli on osoittautunut innostavaksi. Ilmoittautumisvaiheessa moni on epäillyt helppolentik sen sopivuutta iäkkäämmille. Kokeilun ja onnistumisen myötä peli-ilo on hälventänyt epäilykset. Lohjalla, Kotkassa, Salossa, Loimaalla, Porissa ja monessa muussakin yhdistyksessä on kokeilun jälkeen innostuttu miettimään, miten helppolentistä voisi yhdistyksen omassa toiminnassa jatkaa. Ideoita on tullut myös yhteisten pelitapaamisten järjestämisestä. LIIKUNTAVERSTAIDEN toisessa osiossa mietitään yhdistysten liikuntakerhojen tilannetta. Pienryhmissä käydyt keskustelut uusista liikuntamuodoista, liikunnan järjestämisen olosuhteista, ohjaajien jaksamisesta ja erityisesti miesten innostamisesta auttavat katsomaan oman yhdistykR yhtyessäni kirjoittamaan tätä tekstiä mielessä on kolme muistikuvaa. Joulun lähestyessä puhutaan ja lauletaan paljon kahden vuosituhannen takaisesta Betlehemistä. Mieleeni palaa vierailu nykyajan Betlehemissä v. 2005. Jeesuksen syntymäkirkon pihalla kasvavan puun kertoi opas olevan juuri se, johon Josef kytki aasinsa majoittuessaan Marian kanssa talliin. Sitkeähenkinen puu. Tänään kaupunki on korkean muurin takana, muurin jota israelilaiset sanovat turva-aidaksi ja palestiinalaiset apartheid-muuriksi. Muuri ei seuraa vuoden 1967 sodan aselepolinjaa, ns. vihreää linjaa, vaan kiertää Länsirannan alueella vaikeuttaen palestiinalaisten elämää. Niinpä Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti vuonna 2004, että muuri on kansainvälisen lain vastainen ja se pitäisi heti purkaa. Siellä se vaan seisoo edelleen. Betlehemin kohdalla muurille oli maalattu runsaasti graffiteja. Niistä mieleenpainuvin oli teksti Warsaw 1940 – Bethlehem 2005. Tekstillään palestiinalaiset vertasivat tilannettaan Varsovan ghettoon, jonne juutalaiset ahdettiin vuonna 1940. Elämä ghetossa päätyi kapinaan ja koko kaupunginosan täydelliseen hävitykseen vuonna 1943. Asukkaat surmattiin paikan päällä ja eloon jääneet Auschwitzin keskitysleirissä. Muurin teksti tulee mieleen katsellessa uutiskuvia Gazasta. Maan tasalle pommitettuja rakennuksia, tätä kirjoitettaessa 10 500 kuolonuhria, puolet heistä lapsia. TOISESSA MUISTIKUVASSA ovatkin lapset. Ajoimme myös Hebronin eteläpuolelle kylään, jossa Suomen Punaisella Ristillä oli perusterveydenhuollon kehittämishanke. Tullessamme kylään tuntui kuin olisimme siirtyneet ajassa satoja vuosia taaksepäin. Tapasimme myös kylän lapsia, jotka ensin ujostelivat ja olivat varautuneita. Pian he huomasivat vieraat ystävällisiksi, veimmehän perheille myös peruselintarvikkeita. Sen jälkeen riemulla ja kontaktinhalulla ei ollut mitään rajoja. Gazan kuvia katsellessa nämä lapset tulevat etsimättä mieleen. Samalla mieleen tulevat Hamasin iskussa kuolleet israelilaislapset. Lapset ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa, iloisia, kontaktinhaluisia ja rakkauden nälkäisiä. On järkyttävää, että he jotka ovat syyttömimpiä sotiin, ovat raa’an väkivallan ensimmäisiä uhreja. Tällainen julmuus pitää tuomita samalla mittarilla riippumatta siitä, kuka sitä tekee. Ja mittarikin on olemassa, kansainvälinen humanitaarinen laki. KOLMANNEN KUVAN otimme lähellä erästä kibbutsia. Tien varrelle oli ripustettu banderolli, jossa heprean kielen kirjaimin oli kirjoitettu teksti ”Kokonainen sukupolvi halajaa rauhaa”. Otimme valokuvan banderollin vierellä seisten. Viime aikoina olemme sitä usein katselleet. Kaikissa kulttuureissa joulu ei ole juhlapyhä. Meidän lapsillemme tärkeän joulun lähestyessä olisi kuitenkin syytä muistaa, että vain tuo banderolliin kirjoitettu tavoite mahdollistaa inhimillisen tulevaisuuden niin lapsille kuin varttuneemmillekin. Kolme kuvaa Julmuus pitää tuomita samalla mittarilla riippumatta siitä, kuka sitä tekee.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Liikuntaverstaiden rento ja kannustava ilmapiiri on rohkaissut miettimään, mitä uutta itse kukin voi liikuntatoiminnalle antaa. Kuva Porissa pidetystä Satakunnan verstaasta. Verstaiden keskeisenä liikuntamuotona on sovellettu lentopallo – helppo lentis. Kuvassa lajia testataan VarsinaisSuomen liikunta verstaassa Turussa. sen toimintaa uusin silmiin. Keskusteluissa hyödynnetään meneillään olevaa Eläkeläiset ry:n liikuntakyselyä. Tähän mennessä saadut vastaukset yli 30:sta yhdistyksestä auttavat ymmärtämään, millaisesta liikunnasta tykätään, missä on kasvun mahdollisuus sekä mitkä ovat puitteet, joissa liikuntakerhomme toimivat. Liikuntakyselyn vastauksista kerromme enemmän seuraavassa Eläkeläinen-lehdessä. YHTEISÖLLINEN TAPA, jolla liikuntaa yhdistyksissä omaehtoisesti järjestetään, luo tunteen, että kuulumme kaikki porukkaan jossa kaverista välitetään. Liikuntatoiminta voi olla monelle yhdistyksessä se hauskan tekemisen paikka, jossa fyysisen rasituksen lisäksi jo pelkkä mukana oleminen piristää. Vaikka kerhon toimimiseksi tarvitaan koollekutsuja, ei kenenkään välttämättä tarvitse kantaa yksin vastuuta sisällöstä. Lähes jokaisessa verstaassa on yhdistyksistä osallistuttu monen liikunta-aktiivin voimin. Yhdessä tekemällä ja toisia kannustamalla jaksamme paremmin ja uskomme, että osaamisemme riittää. – Tällaisia tilaisuuksia pitäisi olla joka vuosi, kommentoi Raision Seudun Eläkeläisten puheenjohtaja S eppo Kalliotie Varsinais-Suomen Aluejärjestön Liikuntaverstaassa. ? Kuvia ja tunnelmia verstaista voi katsoa Eläkeläiset ry liikkujat Facebookryhmästä ja järjestöm me verkkosivuilta. Siellä yhdistyk senne voi myös osallistua liikunta kyselyyn. Eläkeläinen 6/2023 13
JÄRJESTÖ TEKSTI TIINA RAJALA T arjoamme yhdistyksillemme niiden tarvitsemat koulutukset, kuten aiemminkin. On edunvalvontaa, järjestöopintoja, viestintää ja kulttuuria. Kuten joka vuosi, vähän uuttakin on luvassa. Esittelemme ensi kevään koulutuskalenterin ja annamme vihjeitä myös seuraavasta syksystä. Oman koulutuksemme ohessa uutuutena on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa tekemämme kurssiyhteistyö. Kerromme lisää kurssikalenterissamme, joka julkaistaan viereisellä sivulla. Kevät alkaa kulttuurilla ? MUSIIKKIA Kevätkausi alkaa musiikkikurssilla . Se pidetään Seinäjoella jo helmikuussa 16.–19.2. Se on tarkoitettu kaikille soittajille ja laulajille. Opettajina ovat aiemmilta kursseilta tutuiksi tulleet Ahti Sepp ja Sauli Malinen. He kertovat, että tällä kurssilla pidetään hauskaa ja samalla opitaan. Kurssilla nautitaan yhdessä soittamisesta ja laulamisesta. Kenenkään ei tarvitse olla millään tavoin kokenut tai pätevä entuudestaan: voi olla vasta-alkaja eikä tarvitse osata esimerkiksi nuotteja. Kurssi keskittyy kevyeen musiikkiin. Kurssipaikkaan hotelli Almaan on todella helppo saapua, sillä se sijaitsee aivan Seinäjoen rautatieaseman vieressä. ? KIRJOITTAJILLE Heti seuraavaksi, 5.–7.3. tarjoamme koulutusta kirjoittajille. Runoa ja asiaproosaa -kirjoittajakurssi pidetään Tampereella, Urheiluopisto Varalassa. Kurssin on tarkoitus yhdistää kaksi eri aiheisiin keskittyvää ryhmää: runoilijat ja asiaproosan kirjoittajat. Kurssipaikka sijaitsee Pispalan kauniissa maisemissa ja paikalle pääsee Tampereen paikallisliikenteen Nyssellä Tampereen keskustasta. Kurssi jakautuu kahteen erilliseen ryhmäänsä, joilla on omat tilat. Silti yhteisiäkin hetkiä järjestetään. Koska edellinen, kirjailija Anneli Kannon vetämä kirjoittajakurssi keskittyi proosaan ja näytelmäkirjallisuuteen, tällä kertaa keskitymme runouteen. Aiheeseen johdattaa runoilija Kristiina Wallin, joka esiteltiin tämän lehden edellisessä numerossa neljä. Hän on Eläkeläinen-lehden uusi Runopysäkki-palstan pitäjä. Kristiina kuvailee kurssisisältöä seuraavasti: Pysähdymme runon äärelle ja tutustumme runon tapaan muodostaa merkitystä. Perehdymme kielen kuvallisuuteen ja rytmiin. Luemme ja analysoimme runoja sekä kirjoitamme itse. Annamme ja saamme palautetta. Tälle kurssille kaikki kirjoittajat ovat tervetulleita, ovat he vasta-alkajia tai jo pidempään harrastaneita. Asiaproosaa tarvitsemme todella monenlaisiin tarkoituksiin. Yhdistykselle pitää kirjoittaa toimintakertomus ja -suunnitelma; on tarpeen kirjoittaa yhdistyksen esittelyteksti verkkosivuille tai kertoa yhdistyksen tapahtumasta lehdessä. Joskus tarvitaan juontotekstejä eri tarkoituksiin; joskus on pidettävä esitelmä tai puhe. Monille yhdistyksille on ajankohtaista kirjoittaa yhdistyksen historiasta. Näihin kaikkiin tarkoituksiin voi hakea oppia ja harjoitusta. Asiaproosaan on luvannut tulla johdattajaksi monille lukijoillemme entuudestaan tuttu Pekka Isaksson. Hän on eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri ja Eläkeläinen-lehden toimittaja. Sen lisäksi hän on monenlaista tehnyt ja toimittanut – ja tohtori koulutukseltaan. Pekka on tiukasti asialinjalla, vaikka onkin joskus kertomansa mukaan kirjoittanut rakkausrunon, joka ei tuottanut kohteessaan toivottua vaikutusta. Pekka tuntee jäsentemme tarpeet ja toiveet ja hän toivottaa kaikenlaiset kirjoittajat tervetulleiksi. Ei tarvitse olla ennalta oppinut. ? TANSSIJOILLE Senioritanssin kurssi pidetään Tampereen Aitolahdessa 11.–12.3. Kurssi käy sekä jo aloittaneille että aivan uusille tanssijoille. Kurssille voi tulla vain nauttimaan tanssista, tai hakemaan uusia virikkeitä yhdistyksen liikuntatuokion ohjaamiseen. Tanssi edistää terveyttä sekä elävöittää yhdistysten kerhotoimintaa ja sosiaalisia suhteita. Kurssia on vetämässä tanssinopettaja Aune Koskela. Tämä kurssi järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa. Annamme kurssikalenterissa ilmoittautumisohjeet. Järjestöopinnot Tarjoamme yhdistystoiminnan peruskurssin sekä kurssin taloudenhoitajille samanaikaisesti Kuopion Rauhalahdessa maaliskuussa. Rauhalahdessa pidetään myös matkavastaavien peruskurssi sekä kurssi yhdistysten tarjoiluvastaaville huhtikuussa. Paikalle pääsee paikallisliikenteen Vilkku-linja-autolla Kuopion keskustasta. Järjestöviestinnän sekä jäsenrekisterikurssit pidetään Seinäjoella hotelli Almassa, kuten musiikkikursJärjestöviestintää ja jäsenrekisterin käyttöä opiskellaan Seinäjoen hotelli Almassa huhtikuussa. Kuva tämän syksyn jäsenrekisterikoulutuksesta, joka pidettiin niin ikään Seinäjoella. TU O M A S TA LV IL A Uusi vuosi ja uudet opinnot Järjestömme oma koulutus jatkuu ensi vuonnakin. sikin. Nämä kurssit pidetään huhtikuussa. Yhdistystoiminnan peruskurssi on tarkoitettu uusille yhdistystoimijoille sekä niille, jotka haluavat kerrata aiemmin oppimaansa. Talous kurssi tarjoaa yhdistyksen taloudenhoitajille apua muun muassa tilikauden avaamista varten. Yhdistyksen tarjoiluvastaavien opintopäivät järjestetään Kuopion Rauhalahdessa samanaikaisesti mat kavastaavien peruskurssin kanssa. Matkavastaavat oppivat matkanjärjestämisen perusteita ja vaihtavat kokemuksia muiden matkavastaavien kanssa. Tarjoiluvastaavien kurssilla on mahdollista – vaan ei pakollista – suorittaa hygieniapassikoe. Luvassa on kaikenlaista kiinnostavaa ja tarpeellista ajatellen ikääntyneiden ravitsemusta ja vinkkejä tarjoiluvastaaville. Tämä kurssi järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa. Järjestöviestintää ja jäsenrekis terin käyttöä opiskellaan Seinäjoen hotelli Almassa huhtikuussa. Viestintäkurssi on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Perusasioiden lisäksi käsitellään sosiaalista mediaa. Jäsenrekisterikurssi on tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja jäsensihteereille. Jäsenrekisteriohjelman käytön hallinta helpottaa yhdistystoimijoiden tehtäviä. Uutuutena kurssiyhteistyö EKL:n kanssa Olemme jo parina vuonna osallistuneet Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n järjestämille vanhusneu vostopäiville . Koulutus järjestetään taas ensi vuonna syksyllä. Tämän koulutuksen lisäksi olemme suunnitelleet neljä muuta yhteistyökoulu tusta . Yhteistyökoulutuksista ensimmäinen on ensi keväänä Tampereella pidettävä senioritanssin kurssi , jonka järjestää EKL. Toinen on Eläkeläiset ry:n järjestämä tarjoiluvastaavien kurssi , joka pidetään Kuopiossa. Ensi vuoden syksyksi on suunniteltu mosaiikkikurssi, jonka järjestää EKL Orivedellä. Kurssi on tarkoitettu muun muassa kädentaitojen kerhojen vetäjille. Lisäksi suunnitteilla on muistikerhojen ohjaajakoulutus, jonka järjestää Eläkeläiset ry. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä voimavaroja kurssien järjestämisessä sekä tuottaa yhteisesti jaettavaa tietoa ja taitoa. Elämme epävarmoja aikoja ja toivomme, että yhteistyö antaa voimaa. Alueelliset koulutukset Järjestämme tavalliseen tapaan myös alueellisia koulutuksia. Niistä vuoden ensimmäinen on alueelliset opintopäivät, jotka järjestetään kaikissa aluejärjestöissämme helmikuussa. 14 Eläkeläinen 6/2023
Valtakunnalliset koulutukset Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 16.–19.2. (3 vrk) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi sopii kaikille laulusta ja musiikista innostuneille. Kurssil la tehdään yhdessä ja pidetään hauskaa. Kurssi sopii sekä aiem min harrastaneille että aivan vas taalkajille. Nuottejakaan ei tar vitse osata. Harrastajaryhmät saavat uutta ohjelmistoa. Kurs si keskittyy kevyeen musiikkiin. Kurssin hinta: 350 € puolihoidos sa. Ilmoittautuminen 19.1. men nessä. Runoa ja asiaproosaa -kirjoittajakurssi 5.–7.3. (2 vrk) Urheiluopisto Varala, Tampere Kirjoittajakurssi kokoaa kaksi eri kirjoittajaporukkaa yhteen. Mo lemmat ryhmät työskentelevät omissa tiloissaan. Yksi niistä sy ventyy runouteen runoilija Kris tiina Wallinin johdatuksella. Kurs si sopii sekä aloitteleville runon kirjoittajille että jo pitkään runoa kirjoittaneille. Toinen ryhmä kes kittyy proosatekstin kirjoittami seen Pekka Isakssonin opetutuk sessa. Pääosassa on asiatekstien tuottaminen. Kurssi sopii kaikil le asiatekstiä kirjoittaville, esi merkiksi toimintasuunnitelmi en ja kertomusten, puheiden tai historiikkien kirjoittajille. Kurssin hinta: 215 €. Ilmoittautuminen 6.2. mennessä. Senioritanssikurssi 11.–12.3. (2 päivää) Aito-keskus, Aitolahti, Tampere Senioritanssikurssi on tarkoitet tu kaikille senioritanssista kiin nostuneille sekä senioritanssin ensiaskeleet jo aloittaneille. Kurs sille voi tulla vain tanssimaan tai hakemaan virikkeitä yhdistys ten liikuntatuokioiden ohjaami seen. Tanssi edistää yksittäisen ihmisen terveyttä sekä elävöit tää yhdistysten kerhotoimintaa ja ihmisten ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyyttä. Sillä on myös to dettu olevan positiivisia aivoter veydellisiä vaikutuksia mm. muis tisairauksien ehkäisyssä. Kurssin kouluttajana toimii tanssinopet taja Aune Koskela. Kurssipaik ka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Kurssin hinta: 150 €, joka sisäl tää yhden yön majoituksen. Tämä kurssi järjestetään yhteistyös sä Eläkkkeensaajien Keskusliiton kanssa. Ilmoittautuminen 12.2. mennessä. / EKL. https://tapah tumateklfi.pwire.fi/tapahtu mat/senioritanssikurssi1112.3 Yhdistystoiminnan peruskurssi 19.–22.3. (3 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu uusille pu heenjohtajille, sihteereille se kä kaikille johtokunnan jäsenil le. Kurssisiltö: yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot; jäsen rekisteriohjelman esittely; toi mihenkilöiden tehtävät ja yh distyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma ja toimin nan ajankohtaisasiat. Toiminnan tarkastus ja toimintatonni yhtei senä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Jan Koski mies, Aaron Kallinen ja Tiina Ra jala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivä nä kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautumi nen 16.2. mennessä. Yhdistystalouden kurssi 19.–22.3. (3 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu talouden hoitajille ja toiminnantarkasta jille. Yhdistyksen taloudenhoi don perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan teh tävät yhdistyksessä, tilikauden avaus, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toimin nantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoi minnan kurssin kanssa. Koulut tajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rä met. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivä nä kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautumi nen 16.2. mennessä. Yhdistyksen tarjoiluvastaavien opintopäivät 3.–5.4. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti, Kuopio Opintopäivät on tarkoitettu yh distysten kahvi ja muiden tilai suuksien tarjoiluista vastaaville ihmisille. Koulutus sisältää tieto ja ikääntyneiden ravitsemukses ta, elintarvikkeiden käsittelystä sekä ideoita uusiksi tarjoiluvaih toehdoiksi. Kurssilla on mahdolli suus suorittaa hygieniapassikoe. Koe on vapaaehtoinen ja siihen annetaan kurssilla lyhyt valmen nus. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivä nä kello 11.30. Kurssin hinta: 185 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 3.–5.4. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville, heidän varahenkilöilleen sekä kaikille hy vien matkojen ja retkien suunnit telusta kiinnostuneille. Koulutta jat: Ulla Virtanen ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kel lo 11.30. Kurssin hinta: 180 € puo lihoidossa. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 9.–11.4. (2 vrk) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistys ten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätai toja toiminnassaan. Tiedottami sen perusasioiden lisäksi aihei na ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. Kou luttaja: Tuomas Talvila. Kurssin hinta 300 € puolihoidossa. Il moittautuminen 8.3. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 9.–11.4. (2 vrk) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistys ten puheenjohtajille ja jäsensih teereille. Kurssilla opitaan käyt tämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella. Oma ko ne tulee ottaa mukaan. Kurssilla käsitellään myös asianmukaista henkilötietojen käsittelyä. Kurs sin vetäjiä ovat Aaron Kallinen ja Ulla Virtanen. 300 € puolihoidos sa. Ilmoittautuminen 8.3. men nessä. Alueelliset kurssit 10.4. Hyvä mieli ja rentoutuminen Torniossa Koulutus sopii kerhoohjaajille ja liikuntaryhmien vetäjille. Sen tee mana on kokonaisvaltainen hyvin vointi ja stressin hallinta. Kurssi pidetään Tornion järjestötalolla. Kurssiaika: kello 1015. Kurssihin ta 20 € sisältää lounaan. Ilmoit tautuminen 11.3. mennessä. 25.4. Kulttuuriaktivismin kurssi Vantaalla Hiekkaharjun Puistokulmassa Kurssi sopii kaikille ihmisten kanssa toimimimisesta innostu neille sekä maailman parantami sesta. Kurssiaika on kello 1015. Vetäjänä on KSL:n koulutustuot taja Tiina Flygare. Kurssin hin ta: 20 €, joka sisältää kevyen lou naan. Ilmoittautuminen 25.3. mennessä. Toimistolta on tilattavissa alu eellisia koulutuksia: jäsenrekiste ri, verkkosivu ja viestintäkurs sit sekä jäsenhankintatyöpajoja. Ole meihin yhteydessä: koulutus suunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319 ja MarjaLiisa Hirn, puh. 044 493 7203. Muita koulutuksia: Verkosta virtaa verkostavirtaa.fi Kevään 2024 koulutuskalenteri Kurssihinnat, kurssituki, ilmoittautuminen Kurssihinnat sisältävät majoituk sen kahden hengen huoneessa. Puolihoitohinnat sisältävät aa miaisen, iltapäiväkahvin ja yhden lämpimän aterian. Eläkeläiset ry:n vähävaraiset yhdistykset voivat hakea järjes töltä normaalihintaisille kursseille kurssitukea. Kursseille ilmoittaudutaan kir jallisesti MarjaLiisa Hirnille: marjaliisa.hirn@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläke läiset ry:n verkkosivujen kaut ta täyttämällä sähköisen lomak keen: elakelaiset.fi/toiminta/ koulutus Tarkemmat tiedot ja peruutu sehdot: elakelaiset.fi/toiminta/ koulutus ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319. Eläkeläinen 6/2023 15
TEKSTI JA KUVA TIINA RAJALA J äsenistön toiveesta järjestömme syyskauden koulutuksissa on käsitelty laajasti vanhusneuvostoasiaa. Sekä kuntien että hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen toiminnasta on puhuttu Eläkeläiset ry:n ikääntymispolitiikan opintopäivillä Ikaalisissa ja yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa Virroilla järjestetyillä vanhusneuvostopäivillä. Eläkeläiset ry:n Uudenmaan aluejärjestö piti aiheesta vielä oman koulutuksensa lokakuussa Vantaalla. Kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten rooli ja suhde toisiinsa on vielä muotoutumassa ja aihe melko uusi. Siksi asiaan perehtymistä on syytä jatkaa. Koulutuksia järjestetään jatkossakin – mutta osallistujiakin pitäisi saada mukaan nykyistä enemmän. Uudenmaan aluejärjestö onnistui jäsentensä tavoittamisessa paremmin kuin järjestön valtakunnalliset koulutukset. Hiekkaharjun Puistokulmaan oli saapunut melko kivan kokoinen porukka. Hyvä niin, koska alustajiakin oli monta. MUUTAMA POIMINTA Puistokulman kurssilta. Kalevi Kivistö muistutti osallistujille, mitä vanhusneuvostoista säädetään kuntalaissa, laissa hyvinvointialueista ja vanhuspalvelulaissa. Kuntalaissa sanotaan muun muassa, että kunnanhallituksen on huolehdittava vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä ja vaikuttamismahdollisuuksista. Vanhuspalvelulaissa mainitaan yhteistyövelvoite ikääntynyttä väestöä edustavien yhteisöjen, kuten esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen kanssa. Asiaan liittyy tiedon välittyminen valmisteilla olevista asioista ja viranhaltijoiden rooli vanhusneuvostojen työssä. Lopuksi Kivistö esitteli, miltä vanhusneuvostojen toiminta ja vaikuttamismahdollisuudet näyttävät ihmisoikeuskeskuksen raportin perusteella. Vaikutuksesta ikääntyneille tärkeisiin asioihin parhaat arviot saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; huonoimmat sosiaalija terveyspalvelujen kehittäminen sekä vanhusja sosiaalipalvelujen riitEläkeläiset ry:n Uuden maan aluejärjestö piti vanhusneuvostoista oman koulutuksensa lokakuussa Vantaalla. Yksi alustajista, LänsiUudenmaan hyvin vointialueen vanhusneu voston jäsen Eino Huotari kertoi yhdistysavustusten myöntämisperusteista. Vanhusneuvostot esillä syyskauden koulutuksissa Kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten rooli ja suhde toisiinsa on vielä muotoutumassa ja aihe melko uusi. Siksi asiaan perehtymistä on syytä jatkaa. JÄRJESTÖ tävyyden ja laadun arviointi. Osallistumiseen vanhuspalvelulain edellyttämän suunnitelman laatimiseen oltiin raportin perusteella melko tyytyväisiä. KUNTALIITON erityisasiantuntija Sami Niemen esityksessä kertautuivat Kivistön esille tuomat tärkeimmät lainkohdat. Niemen esitys käsitteli kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten toimivaa yhteistyötä. Esityksessä korostui vanhusneuvoston rooli vaikuttamistoimielimenä, joka voi nostaa asioita esiin, antaa lausuntoja sekä tehdä aloitteita. Kuntien kapeneva toimiala rajaa osittain kuntien vaikuttamistoimielinten roolia ja mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi sote-palveluihin. Lainsäädännöllisten seikkojen lisäksi Niemi toi esiin suosituksia kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten yhteistyölle. Suosituksissa mainitaan muun muassa yhteistyörakenteiden luominen ja toimintatapojen määrittäminen, vastuuhenkilöiden määritteleminen, rakenteet toimivalle tiedonkululle, jatkuva ja avoin vuorovaikutus sekä riittävä määrä kokouksia. Viestintä ja tiedonvälitys nousi esiin myös Veikko Ollilan puheenvuorossa. Ollila toimii Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvostossa. Hän on kokemuksensa perusteella oppinut, että vaikuttaakseen kannattaa tutustua etukäteen aineistoihin ja asioihin ja hankkia taustatietoa. Kannattaa myös valita ne asiat, joihin haluaa vaikuttaa; keskeisiä asioita kannattaa toistaa ja liittoutumista on hyvä harkita. EINO HUOTARI Länsi-Uudeltamaalta kertoi yhdistysavustusten myöntämisperusteista. Yhdistyksillä oli mahdollisuus hakea tavallista avustusta korkeampaa kumppanuusavustusta, jos kyseessä oli yhteistyöhön perustuva toiminta. Mikko Raunio kuuluu Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen vanhusneuvostoon. Hän kertoi Vantaan valinneen edustajansa poliittisin perustein, mutta Kerava oli noudattanut suositusta järjestöpohjaisuudesta. Vanhusneuvoston jäsenet pääsevät mukaan hyvinvointialueen työryhmiin. Koordinaattori on neuvoston toiminnalle tärkeä. Raunio totesi hyvän hammashuollon hidastuneen Keravalla, kun Vantaa oli alkanut purkaa hoitojonojaan. Palvelujen saavutettavuus on heikentynyt, koska ne sijoittuvat ympäri aluetta. Hyvinvointialueen toimintasuunnitelmaan kuuluu muun muassa etsivän vapaehtoistyön ja viestinnän kehittäminen. Kurssilla oli vielä kuudeskin esiintyjä, Ylen sote-toimittajana tunnetuksi tullut Tiina Merikanto. Hän juonsi tilaisuuden ja ohjasi keskustelua vähän haastaenkin osallistujia. Kuntaliiton Niemeltä hän kysyi, miksi vanhusneuvostojen on oltava pelkkiä kumileimasimia. Osallistujilta Merikanto tenttasi, pitävätkö he todella realistisena vaatia, että jokaisella olisi kaikki tarvittavat terveyspalvelut aivan nurkan takana. Yleisö ei tällä kertaa ärhäköitynyt mutta osallistui silti aktiivisesti. Yleisö ei tällä kertaa ärhäköitynyt mutta osallistui silti aktiivisesti.” 16 Eläkeläinen 6/2023
2024 Eläkeläiset ry:n jäsenlehti ELÄKELÄINEN ilmestyy vuonna 2024 kuusi kertaa. Eläkeläiset ry:n jäsenille lehti tulee kotiin kannettuna, jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Eläkeläinen-lehden Syntymäpäiviä-palstalla julkaistaan maksutta paikallisyhdistysten lehdelle toimittamia merkkipäivätietoja. Julkaisemisen edellytyksenä on, että yhdistys tai muu tietojen lähettäjä on kysynyt merkkipäivän viettäjältä luvan tiedon julkaisemiseen lehdessä. Poisnukkuneita-palstalla tiedot julkaistaan omaisten/läheisten luvalla. Tällä käytännöllä Eläkeläiset ry haluaa vaalia jäsentensä yksityisyyden suojaa. Palstoille tarkoitetut tiedot pyydämme lähettämään lehdelle hyvissä ajoin (katso aikataulut) sähköpostilla osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ILMESTYMISAIKATAULU KEVÄTKOKOUS ILMOITUKSET TIEDOT ELÄKELÄINENLEHDEN SYNTYMÄ PÄIVIÄ JA POISNUKKUNEITAPALSTOILLE 3 1 4 2 5 6 aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Eläkeläinen-lehden numero 1/2024 ilmestyy 9. helmikuuta. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa lehdelle viimeistään maanantaina 22. tammikuuta. Kokousilmoitukset ja syntymäpäiviäja poisnukkuneita-tiedot sekä lehteen tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ”Eläkeläisten ääni ratkaisee” 2 | Tukea Ukrainan sotaa pakeneville 10 | Luontoliikuntahanke onnistui hyvin 16 2023 | 10. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Sisko Poikkipuoli on tehnyt vaikuttavan uran esiintymislavoilla. 18 ” Yksin tai yhtyeen kanssa ” 1 Retkeilypäivät kutsuvat 12 Anteeksi – siinäkö kaikki? 9 | Eläkejärjestelmään luotetaan edelleen 11 | Ålderdomen är ingen fröjd 27 2023 | 1. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten päiväretki Hietasaloon ja paljon muita kesän tapahtumia. 32 Laivalla kaupunkipuistoon 4 Liikuntaverstaat alkavat kiertää 3 Eläkejärjestelmä puntarissa 2 | EETU kysyi, puolueet vastasivat 6 | Eini, yhä iskussa 27 2023 | 24. maaliskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kimmo Vartiainen ajaa veteraanimoottoripy örällään kesät talvet. 38 Taival taittuu 2 Jäsenkysely käynnissä 17 Valtuusto: Rohkeutta satsata soteen 3 | Etäopastusta digitaitojen tueksi 9 | Retkeilypäiviltä eväitä hyvinvointiin 12 2023 | 2. kesäkuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Laulakaa, soittakaa ja nauttikaa siitä, innostaa Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma. 24 Musiikin iloa 3 Syksyn koulutuskalenteri 15 Iäkkäät unohtuivat rasismitiedonannossa 7 | Tukea digiasiointiin 9 | Lokakuussa laitetaan hyvinvointi jakoon 18 2023 | 13. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kristiina Wallin on Eläkeläinen-lehden Runopysäkin uusi luotsaaja 26 Runojen maailmoissa 5 Muista Eläkeläisten jäsenedut! 19 Yhdistykset, muistattehan ilmoittaa toiminta tiedot Vuosi alkaa kääntyä kohti loppuaan ja yhdistysten on aika ilmoittaa vuoden toimintatiedoista. Toivomme, että käytätte sähköistä lomaketta, joka löytyy osoitteesta https://link. webropol.com/s/toimintatiedot . Tulostettava lomake on lähetetty yhdistyspostin 16.11. liitteenä ja sen voi toimittaa postitse osoitteeseemme Eläkeläiset ry, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki. Muistattehan ilmoittaa myös yhdistyksen toimihenkilöistä vuoden loppuun mennessä. Sähköinen lomake löytyy osoitteesta https:// link.webropol.com/s/yhdistystiedot2024 Tulostettava Yhdistystietojen ilmoituslomake on lähetetty yhdistyksille yhdistyspostin 21.9. liitteenä. Muistutus toimintatonnitilityksistä Jos yhdistyksenne on saanut tälle vuodelle toimintatonniavustusta ja/ tai teillä on vuodelta 2022 käyttämätöntä avustusta ja ko. avustukset on käytetty, tulee toimintatonnin avustuksesta tehdä selvitys toimistolle. Sähköinen lomake toimintatonnitilityksen tekemiseksi löytyy osoitteesta https://link.webropol.com/s/ tototilitys2023 Kevätkokousilmoitusten aikataulu Paikallisyhdistyksen ja aluejärjestön kevätkokous tulee sääntöjen mukaan kutsua koolle vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Eläkeläinen-lehden numero 1/2024 ilmestyy 9. helmikuuta. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa lehdelle viimeistään maanantaina 22. tammikuuta. Huomioittehan, että numero 2 ilmestyy vasta 5.4. Toimiston aukioloajat vuodenvaihteessa Eläkeläiset ry:n toimisto ja jäsenpalvelu ovat joululomalla 25.12.2023– 5.1.2024. Palvelemme jälleen maanantaina 8.1.2024. Yhdistystoiminnan opas nyt alennushintaan Vuonna 2016 painettua Eläkeläiset ry:n Yhdistystoiminnan opasta saa nyt tilattua alennushintaan 5 e / kpl. Kyseessä on käsikirja Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistysten tarpeisiin. Kirjassa on käsitelty yhdistyslain säännökset (ennen vuoden 2023 uudistuksia) ja Eläkeläiset ry:n yhdistysten vuodelta 2006 peräisin olevat säännöt, sääntöjen tulkintaohjeita sekä asiakirjamalleja. Oppaan on laatinut yhdistysja järjestötoiminnan asiantuntija Martti Vaattovaara. Vaikka oppaassa ei ole huomioitu yhdistyslain vuoden 2023 uudistuksia tai Eläkeläiset ry:n tulevaa sääntöuudistusta, on se kuitenkin pääosin edelleen ajan tasalla. Tilaukset sähköpostilla osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi KSL:n Yhdistyksen avaimet -julkaisu saatavilla Yhdistyksen avaimet -julkaisu on uudistettu laitos KSL-opintokeskuksen Yhdistystoiminnan avaimet -oppaasta (2013, 2018). Se on suunnattu kaikille yhdistyksissä toimiville sekä yhdistystoiminnasta kiinnostuneille. Oppaan voi ladata maksutta KSL:n verkkosivuilta ksl.fi. Tuossa osoitteessa on myös tiedot painetun oppaan tilaamisesta. Eläkeläinen tarjoaa paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen käyttöön maksuttomat Syntymäpäiviäja Poisnukkuneitapalstat (katso ohjeet) sekä palstan kevätja syyskokousilmoituksille. Kokousilmoituksen hinta on vanhaan tapaan 50 euroa. helmikuu 22.1. 9.2. huhtikuu 11.3. 5.4. toukokuu 6.5. 31.5. syyskuu 12.8. 6.9. lokakuu 23.9. 18.10. joulukuu 18.11. 13.12. Eläkeläinen 6/2023 17
Joulutervehdykset Rauhallista joulua! Fredlig jul! JOULUNODOTUS ON eläkeläisyhdistyksissä vilkkaan toiminnan, varainhankinnan ja jäsenhankinnan aikaa. Vuodenvaihde on monille luonteva aika jäädä pois työelämästä eläkkeelle ja liittyä eläkeläisyhdistyksen jäseneksi. Jäsenhankinnan tueksi monissa yhdistyksissä osallistutaan tänäkin vuonna joulumyyjäisiin, tarjotaan joulupuuroa ja lauletaan yhdessä joululauluja. Eläkeläinen-lehdessä julkaistavat joulutervehdykset ovat perinteinen tapa toivottaa hyvää joulua toisille, eri puolilla Suomea asuville eläkeläisille. Eläkeläiset ry muodostaa monille tärkeän yhteisön, johon kuulua. Tervehdysten joukosta voi nähdä eläkeläisyhdistysten kirjon ja tunnistaa eri tilaisuuksista tai lehden sivuilta tuttuja nimiä. Tervehdysten suuri määrä kertoo hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta. Kiitän kaikkia joulutervehdysten jättäjiä ja toivotan kaikille lukijoille Eläkeläinen-lehden ja järjestömme puolesta rauhallista ja turvallista joulua! JAN KOSKIMIES ELÄKELÄISET RY:N TOIMINNANJOHTAJA Etelä-Häme Heinola Heinolan Eläkeläiset ry Hämeenlinna Hämeenlinnan Eläkeläiset ry Erkki Kumpulainen Sinikka Kumpulainen Salme Saarinen Sirpa Jalasvirta Eeva Keskinen Tuija NieminenKurki Juhani Lehto Riitta TuomiRönkkö Pirjo Aro Ritva Ylitolonen Matti Virtanen Aapo Reima Jokioinen Tarja KirkkolaHelenius Jouni Helenius Ari Kettunen Jaana Pietikäinen Ensio Pietikäinen Jukka Heinämäki Seppo Komulainen Marko Järvinen Susanna Palmu Jukka Palmu Terttu Palmu Hellin Reko Eini Puolakainen Pirkko Aronen Pentti Kirkkola Eeva Kirkkola Valma Lepistö Kari Lepistö Markku Hakamäki Heinämäki Oy Jokioisten Leipä Oy Jokioisten Apteekki EteläHämeen Aluejärjestö ry toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua Jokioisten kunta Jouluiset Terveiset ja Hyvää Uutta Vuotta Jokioisten Vedenhankinta Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 18 Eläkeläinen 6/2023
Lahti Lahden Eläkeläiset ry Pirjo Salomaa Vuokko Kautto Pekka Kautto Seppo Korhonen Kirsti Korhonen Eeva Marin Keijo Lempinen Pirjo Savolainen Antero Tuomela Irma Ohvo Ritva Willman Silja Lappalainen Eeva Nieminen Viljo Leppänen Hilkka Siirola Leena Laurila Loppi Lopen Eläkeläiset ry Salpakangas Salpakankaan Eläkeläiset ry Irma Tarvainen Aira Saarinen Linnea Sievänen Taimi Hätönen Eeva Juntunen Terttu Heikkilä Kari Heikkilä Maire Patronen Juhani Laurila SirkkaLiisa Viljamaa Irja Pirhonen MarjaLiisa Laine Anneli Kontturi Ulla Maija Piispanen Sirkka Salo AnnaLiisa Melto Pentti Malm Helsinki Jakomäki Mirjam Alanko Marjatta Korpi Terttu Hytönen Tyyne Finne MarjaLiisa Isoniemelä Seija Lehtonen Helena Laatikainen Leila Hämäläinen AnnMarie Nyberg Anneli Färm Taina Seppälä Raili Taponen Reino Könönen Asta Virtanen Aino Kokkonen Marja Tuominen MarjaLeena Holma Kaarela Kaarelan Eläkeläiset ry Aimo ja Helena Niiranen Niilo Luoto Raija Antikainen Risto Isopahkala Helena Risberg Alvar Risberg Leena Virta Liisa Sirén Ritva Pekkola Ville Schuvalow Hessu ja Tarja Pentti Leppänen Heimo Luoto Leena Timoskainen Kallio-Vallila Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry Hannele Salava Sisko Salonen Kyllikki Niemi Mirja Arajärvi Ritva Sairanen Toivo Koivisto Olli Salin Marketta Salin Markku Sundell Maarit Fred Kontula Aila Ahola Irja Haanpää Pentti Hampinen Marjo Hänninen Kerttu Koivunen Martti Korhonen Sirkka Korhonen Ilja Koskinen Leena Koskinen Mailis Kouhi Ismo Kuivala Sirkka Kuivala Maija Laaksonen Kristiina Lindberg Riitta Lindholm Erkki Malmikumpu Seija Malmikumpu Hilkka Muhonen Eino Pajunen Liisa Perälä Tellervo Pulkkinen Vappu Saarela Hilkka Seppä Maire Sirkkala Anja Ventti Risto Ventti Raija Virtanen Seija Voutilainen Malmi Sinikka Kantelinen Seija Voutilainen Kerttu Niemi Hilja Kettunen Pirkko Miettinen Inkeri Itkonen Ritva Puranen Maikki Vepsä Sirkka Arvola Riitta Kainulainen Kaija Tolvanen Rauni Lappalainen Anni Vahlström Helena Sahlberg Mirja Leppälä Maarit Ahola Soile Kaarnajärvi Reijo Töyrylä Pertti Korhonen Matti Heino Sirpa Juoksukangas Jussi Juoksukangas Annikki Majuri Paula Störström EevaLiisa Hyytiäinen Seija Koivusalo Pirjo Rantanen Anneli Pirttiaho Kaino Savolainen Kaarlo Holmström Airi Heikkinen Anja Kokko Eija Lahtinen Pirjo Karjukoski Kalle Karjukoski Anja Kovelahti Leila Levosalo Helvi Aaltonen Eeva Köykkäri Ulla Eloranta Taisto Leinonen Oili Välitalo Maija Kortessalo Terttu Koivunen Eija Kangas Kirsi Kangas Ritva Huhtilainen Hilkka Lehtinen Malmin Suutari Vartiokylä Vartiokylän Eläkeläiset ry Jokilaaksot Haapajärvi Haapajärven Eläkeläiset ry Haukipudas Leena ja Edvin Mattila Paula ja Pekka Sarkkinen Raili Korvala Raija ja Matti Leppänen Yrjö Kaarre Tapio Kärenaho Matti Teräs Jouko Perätalo Helena ja Rauno Kurkela Taisto Sutela Timo Vilppola Salli ja Reijo Jämsä Pirjo ja Aulis Kropsu Pirkko ja Esko Kanniainen Paula Mäenalanen ja Mau no Sipola Aatos ja Marjatta Pussinen Armi ja Esa Laine Aino ja Antti Timonen Ii Iin Eläkeläiset ry Eila Fäldt Eero Fäldt Leila Ahmaoja Eero Teppo Elsi Taskinen Juhani Siurua Hilkka Kalliorinne Maija Kemppainen Urpo Ronkainen Eeva Isosomppi Liisa Ukkola Lahja Ruikka Olavi Ruikka Eeva Kakkonen Martta Meriläinen Tuula Halonen Paavo Halonen Aini Autio Jussi Piippo Anja Mäkipaaso Pauli Paaso Timo Haapaniemi Pirkko Mäkitalo Esko Mäkitalo Hilkka Kaikkonen Taavi Kaikkonen Kalajoki Kalajoen Eläkeläiset ry Rauni Heininen Teuvo Hietala Terttu Hietala Matti Ekonkari Jorma Männikkö Lauri Seikkula Ritva Siermala Esko Siermala Aarne Samanen Inkeri Luoto Airi Vierimaa Aira Saari Elli Krapu Inkeri Lounatjoki Hilkka Siironen Martta Lahtinen Eliisa Koivisto Pekka Siironen Laura Siironen Julia Heininen Leena Vatunki Kuusamo Kuusamon Eläkeläiset ry Aulis Saapunki Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry toivottaa eläkeläisystäville rauhallista joulua ja Yhteistoiminnallista uutta vuotta. Kultaisen lyhteen Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua jäsenilleen! Kontulan Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystävilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! PihlajamäkiPihlajiston Eläkeläiset ry Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta Eläkeläinen 6/2023 19
Irma ja Kauno Moilanen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Aira ja Pentti Kyyhkynen Ilmari Määttä Impi Kultanen Anne Kultanen ja Lauri Leila Kultanen ja Markku Eila ja Leevi Uhlbeck Sinikka Leinonen Seppo Veteläinen Suoma ja Veikko Ervasti Antti Karjalainen Irene ja Pentti Käsmä Kiiminki Marianne ja Tauno Honkanen Lahja ja Jorma Hanhela AnnaLiisa ja Timo Heikkinen Sirkka Vengasaho Sisko Kuopusjärvi Mirja ja Tapio Heikkala Sirpa Ämmänpää Leila Jääskeläinen Irma Lämsä Arto Kouri Liisa Vesa Ritva ja Kalevi Kuha Marja Kärsämä Teijo Tolppa Timonen Reijo ja Ulla Haarahiltunen Sylvi Raimo ja Eila Mykkänen Pertti Kutilainen Hilkka Peltonen Seppo Hanhela Eila ja Kauko Salmela Muhos Muhoksen Eläkeläiset ry Oulainen Paula Jääskelä Urho Hyytiäinen Helena Hyytiäinen Aino Mäyrä Mauri Mäyrä Marjatta Kolppanen Raimo Kolppanen Raune Mäntyniemi Kirsi RuuskaMäntyniemi Maire Kalliokulju Anna Lahti Vieno Vuoti Niilo Nikumatti Terttu Mäkelä Airi Juusola Aira Kotka Anneli Rajaniemi Oulu Väinö Pitkälä Paula Dahlin Liisa Kaipainen Heikki Kangas Riitta Visuri Kalevi Kolehmainen Pekka Nokia Oulun Työväen Eläkeläiset ry Ahti Sala Hannu ja Annikki Pekka Kostekivi Arvi Kostekivi Marjatta Rintala Aaro Sarja Hilkka Myllykangas Marja Leena Bark ja Janne Körkkö Terttu Taajoranta MarjaLeena Huovinen Ulla Pisilä Markku Röntynen Antero Mikkonen Veikko Kettunen + Päivi Jouni Tuomaala Hilkka ja Erkki Kukkonen Pentti Kellokoski Elsi ja Jorma Suomela Kyllikki Mustonen Taisto Tammela Raija Haikonen Tuulikki ja Hannes Leskinen Raimo Kemppainen + Ritva Paavo Lappalainen Tuomo Jussinniemi Kauko Maikkola Matela Jaakko / MaijaLisa Kokko Kaisu Hurskainen Anneli Inkeröinen Viivi Latola Oulunsalo Oulunsalon eläkeläiset ry Raili ja Tauno Korhonen Elsa Kukkonen Anneli Salo Eila Ja Sulo Mård Soile Ulander Riitta Laakso Maija ja Markku Kaltio Pirkko ja Paavo Piispanen Elsa Kaikkonen Sirkka ja Erkki Mattila Eila Ja Aarre Anttonen Mirja ja Esko Vahera Pateniemi Pateniemen Eläkeläiset ry Aleksi Anisimaa Seija Lahti Pentti ja Kaarina Logren Urpo ja Irja Ojala Aarno Saarela Hilkka Ja Reino Järvelä Airi Hyvönen Anneli ja Vilho Kelloniemi Juhani ja Eila Nyman Anitta Hannukainen Mirja Toppila Paavo Uusitalo Annikki Nissinen Pirkko Heikkinen Matti Kilvelä Seppo Barck Pudasjärvi Pudasjärven Eläkeläiset ry Orvokki Hyttinen Fanni Hemmilä Pirkko Hiltula Raija Torikka Kerttu Määttä Sirkka ja Usko Kokko Elsa ja Pekka Piri Orvokki Juntunen Eero Hirvelä Seija ja Jukka Vähkyrä Leena Rantala Rauha Kellokoski Arvo Suoperä Pirkko Päätalo Pyhäjärvi Viljo Piirainen Reijo Laukkanen Anneli Laukkanen Marja Leena Våg Kauko Siljander Iines Ahola Kauko Ahola Raija Kolehmainen Tauno Pietikäinen Iida Sutinen Raija Savolainen Martti Savolainen Erkki Kärkkäinen Teemu Käharä Arvo Kauranen Antero Kittilä Helmi Tapaninaho Anto Tapaninaho Pekka Komu Voitto Våg EevaLiisa Kauranen Marja Liisa Salomonsson Eeva Jääskeläinen Liisa Lapinkoski Armas Niemi Jorma Leskinen Jouni Jussinniemi Jere Hakkarainen Ilmari Hautala Kalervo Siljander Ari Kivelä Seija Tuoriniemi Eeva Reinikka Pekka Niskanen Taimi Piippo Pyhäsalmen RautaSort oy Pyhäsalmen Apteekki Pyhäjärven Sanomat Oy Mainostuuli Oy Salamen Tili Oy Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy Orix Oy Pyhäsalmen Jätekuljetus K Saastamoinen Raahe Raahen Eläkeläiset ry Anja Vikman Matti ja Kaija Kellola Anja Sarajärvi Irmeli ja Jorma Paakkari Hilkka Antinoja Pauli Nikula Aila Kurula Leena Kopisto Esko Korpela Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Veijo Perttamo Vappu Pekuri Eila ja Olavi Koskela Maija Suonvieri Ritva Lukkari Liisa ja Jaakko Pyy Sirkka Kankaala Raija Lehtola Ritva Komulainen Sauli Saarela Eila Taskila Rauni Lepola Irma Pasanen Sinikka ja Viljo Lehmusketo Aila Keskinen Eila ja Reijo VäliHeikkilä Alpo ja Vuokko Pirneskoski Eero Raivio Ilkka Koskela Asko Leppikorpi Martti Kultala Veera Törmäkangas Tyrnävä Tyrnävän Eläkeläiset ry Utajärvi Utajärven Eläkeläiset ry Kaisu ja Matti Rämet Toivo ja Inkeri Perttunen Pentti Vimpari Veli Holappa Matti Holappa Jorma Holappa Seppo ja Päivi Härkönen Kerttu Siira ja Terho Savaloja Matti ja Aino Hiltunen Leo ja SirkkaLiisa Saarenpää Erkki ja Rauni Karhu Martti ja Seija Saarenpää Erkki ja Emma Saarenpää Lauri Kostekivi ja Eila Jämsä Ylivieska Markku ja Helena Jylkkä Aimo Vähkangas Hilkka Päivärinta Reino Anttila Sisko Isokääntä Simo ja MarjaLiisa Tuomikoski Valto Myllykoski Raija Myllykoski Impi Löytynoja Anja Leppälä Kauko Leppälä Maarit Tokola Pyhäjärven Autokatsastus Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta Tenhusen Liikenne Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Puutarhan Kukka Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Pyhäjärven Kaupunki Toivottaa Eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta JOULUTERVEHDYKSET 20 Eläkeläinen 6/2023
Kaakkois-Suomi Imatra Anneli Haimakainen Aimo Ruusunen Eine Kurronen Timo Mykrä Marja Honkamäki Rose Kaipinen Kotka Jouni Jalarvo Raimo Enckenberg Terttu Hellgren Marita Lousaari Kainuu Hyrynsalmi Hyrynsalmen Eläkeläiset ry Kajaani Kajaanin Eläkeläiset ry Kaarina Heikkinen Toivo Huttunen Jarmo Airaksinen Aki Räisänen Tapio Huotari Kaija ja Juhani Leinonen Paula Tokkonen Tuula Juppi Pertti Mankinen Sirkka Heikkinen Aira ja Veli Nyyssönen Jussi Mustonen Terttu ja Urho Hyyryläinen Ritva Mikkonen Ritva Härkönen Maire Haverinen Siiri ja Timo Antero Kyllönen Raili Myllylä Paltamo Paltamon Eläkeläiset Ry Suomussalmi Suomussalmen Eläkeläiset ry Keski-Suomi Hankasalmi Hankasalmen Eläkeläiset ry MarjaLeena Kytölä Liisa Markkanen Reijo Markkanen Martti Nykänen Maija Nykänen Anna Petrilä Pekka Petrilä Ritva Viinikainen Antti Viinikainen Tapio Pellinen Pirjo Pellinen Sirkka Manninen Leena Virtanen Hilja Paasolainen Hellevi Halttunen Pentti Liimatainen Aulis Minkkinen Osmo Vilokkinen Hannu Vilokkinen Helvi Api Seppo Api Matti Hämäläinen Raili Janhonen Pirjo Kumpu Antti Kumpu Erkki Mehto Sirpa Mehto Jouko Siitari Inkeri Kurvinen Tapani Kurvinen Irma Vulli Rauno Vulli Mauri Suuronen Helka Rajala Tauno Hämäläinen Marja Leena Hämäläinen Sisko Kolehmainen Reino Kolehmainen Tuula Huttunen Kirsti Kovanen Terttu Wirzenius Raili Hietala Vieno Kauppinen AnjaRiitta Inkinen Pekka Kauppinen Irma Koistinen Eki Manninen Leila Puntanen Veikko Häkkinen Kerttu Häkkinen Jari Kytölä Simo Tissari MarjaLiisa Silvast Aino Sirkka Helena Valkonen Kerttu HäkkinenSärkkä Aino Vekki Kirsti Åström Tommy Åström Eila Pietiläinen Tapio Hult Arto Gustafsson Aune Nokkala Vieno Sulin Erkki Manninen Meeri Manninen Juhani Tiitinen Tarmo Aro Tuula Aro Jyväskylä Varja Oksanen Kari Yksjärvi Marja Leena Makkonen Tahvo Eronen Irma Jokinen Airi Ilomäki Mirja Lantinen Vilho Mäkinen Aarne Jäntti Vuokko Sorsa Olavi E. Kokkonen Seija Janhonen Riitta Tynjä Juha ja Pirkko Jauhiainen MarjaLeena ”Nalle” Kallio Irja Yksjärvi Kari Jokinen Oili Pitkänen Jämsä Jämsän Eläkeläiset ry Annen Pikkolo Oy Jämsänkoski Tapio Hakanen Kangas Kyllikki Kaija Karuveha Seppo Lampinen Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Liisu Pakarinen Eila Salonen MarjaLiisa Vilenius Veikko Vilenius Eila ja Eero Laukaa Valma Autio Terttu Hannula Rauno Harjula Riitta Harjula Sirpa Heinonen Arja Hujanen Väinö Hytönen Kari Koivisto Paula Kumpulainen Viljo Kumpulainen Tuula Lappalainen Tarja Leinonen Seija Majuri Pentti Nieminen Tuula Nieminen Otto Partti Riitta Partti Liisa Pynnönen Aija Räsänen Sinikka Siekkinen Erkki Valtoaho Riitta Valtoaho Kaarina Vesterinen Ulla Viinikainen Palokka Palokan Eläkeläiset ry Kaarlo Valkonen Aura Peltonen Liisa Tenhunen Mirja Meriläinen Martti Meriläinen Pentti Mähönen Mirja Rutanen Kari Lyhty Anita Puumalainen Pirkko Rissanen Risto Rissanen Margit Altti Raija Meriläinen Pertti Meriläinen Riitta Tukio Pirjo Mähönen Anneli Väyrynen Saara Putkonen Anita Hokkanen Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Kari Nurminen Pihtipudas Aho Väinö Katriina Kemppainen Tuula Pennanen Simo Pennanen Irma Sutinen Helmi Lahentaus Maija Pulkkinen Niilo Pulkkinen Maila Tyvimaa Kirsti Kumpulainen Tapio Saastamoinen Toini Selin Matti Ruotanen Maire Varis Olavi Kananen Tuula + Taisto Iikkanen Tellervo Anttiroiko Saarijärvi Saarijärven Eläkeläiset ry Suolahti Suolahden Eläkeläiset ry Lehtinen Erkki ja Marketta Holopainen Kari ja Leena Holopainen Simo ja Sirkka Minkkinen Virve Mari ja Piipa Maru ja Hessu Sumiainen Sumiaisten Eläkeläiset ry Säynätsalo Jarkko Mänttäri Pertti ja Helena Rantanen Mari Tuura Pekka Pekkanen Kati ja Simppa Oikari Maija Tuominen Raili Flinkman Vaajakoski Sylvi Mäkinen Ritva Oksanen Kyllikki Nieminen Matti Pöppönen Kaija Hänninen Jarmo Mänttäri Marjatta Weckman Asta Toikkanen Martta Lampinen Aino Metso Irma Löppönen Aino Rönkönharju Leena Sillgren Seija Tarvainen Tarmo Achrenius Marja ja Markku Vehmas Liisa Talvela Seija Paananen Leena Hänninen Irmeli Leppänen Raili ja Pauli Pöntynen Anna Särkkä Ritva Kokkola Raili Honkonen Anja Ikonen Pirkko Stolt Mirja Lindqvist Riitta Poikolainen Raija Härkönen Raili Puikkonen Kari Viitanen Vuokko Jämsen Eila Ylönen MarjaLeena Kumpulainen Elna ja Veikko Räsänen Leila Sironen Orvokki ja Paavo Venäläinen Eija Elorinne Äänekoski Äänekosken Eläkeläiset ry Kainuun Aluejärjestö Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Eläkeläinen 6/2023 21
Lappi Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry Aavasaksa Aavasaksan Eläkeläiset ry Pekka Rajaniemi ja Maritta Rissanen Annikki ja Ahti Rantakeisu Sirkka ja Eero Jaako Sirkka Peitso Kaisu ja Veikko Mikkola Salli AlahannuHorneman ja Paavo Horneman Anja ja Veikko Rautio Sirpa Alahuhta Seija Rautio ja Annikki Savikuja Aili ja Tauno Hyrkäs Marja Pantzare Hannu Laitinen Ivalo Ivalon Eläkeläiset ry Irja Jefremoff Katri Jefremoff Elsa ja Terho Kinisjärvi Eira ja Esko Oikarinen Seija Semenoff Eija Miranda ja Tapani Silventoinen Marja SuojokiGauriloff Ritva Taskila Kemi Kemin Eläkeläiset ry Jouni ja Pirjo Mauri Blomster ja Pirkko Pehkonen Maisa Lahnajärvi Raija Siirilä Tapio Siirilä Timo Salonpää MarjaLeena Laiti Paavo Miettinen Raija Kenttä Terttu Hiltunen Saara Ja Erkki Dianoff Marjatta Liukkonen ja Heikki Halttu Tuulikki Hurtig ja Esko Toivanen Suoma Perkaus Tapani Latomaa Jukka Matinlassi Eila ja Heikki Lyttinen Terttu Pohjanen Lauri Pohjanen Rytikari Rytikarin Eläkeläiset ry Leena Ranta Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Maire ja Lauri Jokilahti Eija ja Mikko Saariniemi Päivi ja Aki Valma Kaniin Aili ja Olavi Virtala Aune Hautala Toini Hiltunen Marja ja Tauno Ristimäki Pirkko ja Markku Sankala Soile ja Risto Hautala Outi ja Jukka Väliahdet Rauha Tokola Marjatta ja Risto Kemijärvi Kemijärven Eläkeläiset ry Pello Pellon Eläkeläiset ry Tuula ja Raimo Isokytö Tuula Koskela OiliMarja Sirkka Aila Pikkarainen Marjatta Vaattovaara Kaarina Viitanen Reino Laitamaa Maire ja Mauri Alatalo Hannele ja Johannes Juuso SirkkaLiisa ja Kari Kaarina Alatalo Leena ja Heino Matinlompolo Hildegard Salmela Hanna Matinlompolo AnnaLiisa ja Pekka Ylisirkka Maire ja Eero Keränen Taina ja Reino Anneli Korteniemi Aatos Syväjärvi Eila Marjakaarto Posio Onni Oikarainen Erkki Karasti Seija Ja Taisto Tuomivaara Maire Ja Martti Mulari Sirkka Luokkanen Ja Jorma Lehikoinen Tuulikki Ja Jorma Ronkainen Anja Karjalainen Saara Ja Ahti Moilanen Seija Ja Kullervo Huotari Hilkka Ja Paavo Karjalainen Reeta Tuomivaara Rovaniemi Rovaniemen Eläkeläiset Ry Heikki Ahola Aila Lankinen & Voitto Alajoki Helene Ainasoja Tellervo Bergman Maija Fagerström Kerttu HansenHaug Sirkka Härkönen & Veijo Kallo Sirkka & Martti Jääskö Kaarina Kapraali Linnea Kilpeläinen Eila Kiviniemi Tapio Kiviniemi Inga Koivisto Soile Koivuaho Arttu Koskiniemi Leena Kovala & Kalevi Välimaa Arja ja Sakari Kyrö Ulla Kämäräinen Kaarina Köykkäneva Reino Laine Anja & Kauko Lakkala Sylvi Lakso Raili Laukkanen Leila ja Heikki Aira Leskinen Erkki Moilanen Annikki Nevalainen Aatos Nätynki Sinikka Nätynki Sirkka Ollila Seija Paadar Pekka Palviainen Kaisu Pesonen Anja Peteri Rita Polenina Seija Puhakka Sinikka Pynninen Eila & Erkki Päiväniemi Helena Pölkkö Pirkko & Lippo Riissanen Eeva Ritatörmä Kaija Rundgren Tuula Ruotsalainen Erkki Räsänen Maija & Risto Sarriolehto Marjatta Savolainen & Vilho Lassila Seppo ja Anja Alli Severinkangas Maiju SuniSutter Pirkko SuosaloLaukkanen Jukka Vaara Liisa Vierelä Maire Välimaa Esko Yliaska Irma Yliaska Jouni Ylitalo Käsityöryhmä Senioritanssijat Salla Sallan Eläkeläiset ry Leena ja Matti Salmijärvi Tuomo Haurunen Eila Schroderus Annikki Eskelinen Kerttu ja Pentti Arola Elsa Schroderus Liisa Vuori Marjatta ja Asko Tiikkaja Valtteri Selkälä Leena ja Veikko Lehikoinen Marja Leena ja Aaro Rontti Raija ja Heikki Kiiskinen Maire Hautaniemi Helge Niva Sodankylä Sodankylän Eläkeläiset ry Hilkka ja Asko Apukka Anneli ja Olavi Elvi Romppainen Alli ja Teuvo Alamaunu Irma Moskuvaara Alli Leinonen SirkkaLiisa Maunula Raija Bergdahl Alli RiipiPääkkö Tervola Tervolan Eläkeläiset ry Pertti Keränen ja Leila Toivanen Maikki Kultapuro ja Kauko Tauriainen Susanna Kultapuro Terttu ja Viljo Kuusikko Hilkka Haapakoski Maija Ekorre Hilkka ja Mauno Ollikkala Pertti Tauriainen Leena Ranta Aino Kyngäs ja Alpo Kyngäs MarjaLeena ja Tauno Kähkönen Toini Ekorre Mirja ja Heikki Juusola Eira Ylimikkotervo Rainer Kolmonen Tornio Tornion Eläkeläiset ry Pirkanmaa Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestö ry Hämeenkyrö-Viljakkala Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläiset ry Erkki Moisio Sinikka Heino Lempäälä Lempäälän Eläkeläiset ry Jorma Kilpiö Taina Kettunen Reino Viitala Matti Rouhiainen Otto Parviainen Eila Haukioja Leila Mäkinen Samuli Mäkinen Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry Nokia Nokian Eläkeläiset ry Anna Haataja Sinikka Harjula Anneli Nokelainen Helge Nurmi Aila Pekkola MarjaLiisa Myllymäki Mervi Veijola Pentti Veijola Seija Sorsa Raimo Sorsa Voitto Vihanta Eeva Vihanta Hilkka Salonen Riitta Korpela Ilkka Kotiranta Pirjo Kotiranta Terttu Häyrinen Asko Häyrinen Jukka Lehtinen Eila Ruisaho Aila Tuominen Hannes Veijalainen Riitta Lehtinen Airi Vaske Arja Einola Matti Haapala Eissen Reponen Olavi Nurminen Seija Nurminen Ruovesi Aune ja Matti Tolppanen Helena Peltoniemi Riitta ja Matti Rasinen Jokiska ja Matti Erkki Viitanen Aili ja Pauli Mäkinen Pirjo Pajunen Tatjaana Huhtala Inkeri Juntunen TERVETULOA TUTUSTUMAAN KAUNEUSATELJEEN PALVELUIHIN Saat hiuksiin persoonallisen tyylin Kasvoille puhtaan ja hoidetun ihon Jaloille hyvän ja kevyen olon Käsiin kauniit kynnet Pohjolankatu 10 96100 Rovaniemi www.kauneusateljee.fi Tilausajot laadukkaalla kalustolla kaiken kokoisille ryhmille 0400 694 952 | rovaniemi@saagatravel.fi | saagatravel.fi HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! JOULUTERVEHDYKSET 22 Eläkeläinen 6/2023
Tampere Tampereen Eläkeläiset ry Erkki Hildén Terhikki Parviainen Raimo Parviainen Anne Karinen Elisa Nordberg Anne Raunio Kyllikki Komulainen Kauko Laakso AnnaLiisa Laakso Merja Reiman Arja Matilainen Sinikka Tirkkonen Urpo Tirkkonen Maire Moisio Jarmo Salo Sauli Harinen Tuulikki Lindén Raija Mäkirinta Vuokko Mikkola Rauno Jokinen Seppo Katajisto Ulla Lehmuskoski Marjatta Lindholm Lasse Oino Pekka Ruohonen Väinö Serttilä Airi Karjalainen Aarno Karjalainen Seija Leivo Väinö Leivo Kalevi Turkka Martti Halme Pirkko Lindholm Pekka Luodes Jukka Järvelä Pertti Ikävalko Elsa Randelin Tarja Huosianmaa MarjaLiisa Ruohonen Maire Kauhanen Veijo Laitinen Valkeakoski Valkeakosken Eläkeläiset ry Maija Kuivasto Ritva Martikainen Seppo Martikainen Riitta Juhela Jouko Pesonen Paula Vartiainen Raija Isoherranen Irja Petterqvist Arto Koivisto Niilo Kytökangas Tuula Kämäräinen Risto Kämäräinen Pirkko Rantala Reino Rantala Keijo Valkama Helena Valkama Mirja Salminen Reijo Puhilas Jari Salmi Aune Peltonen Airi ja Terho Taiminen Viiala Viialan Eläkeläiset ry Pohjanmaa Himanka Maija Hilli Eeva Lauri Kerttu ja Tapio Borén Elsa ja Eero Tuorila AnnaLiisa Räisänen Eila Viitasaari Jorma Mattila Ulla ja Veikko Vähärautio Ritva Heiskanen Irja Hietamäki Raimo Hietamäki Pirkko ja Erkki Vähärautio Maire YliParkas ja Matti Särkilä Tarja ja Arvo Keiski Armi ja Tenho Tuominen Inkeri ja Heikki Spak Väinö Spak Eila Rahkonen Sirkka Kordelin Minna Sipilä Eero Akolahti Tuomo Santala Iiris ja Esa Hakkarainen Aira Rauhala Jurva Ritva Mukari Heino Mukari Anita Peltola Simo Peltola Ritva Purtola Pentti Purtola Tuula Smeds Airi Lyyluoma Reima Lyyluoma Kerttu Lyyluoma Raimo Lyyluoma Kerttu Pihlajamäki Anneli Katajamäki Annikki Majasaari Kari Majasaari Kalevi Männikkö Marjatta Varala Ritva Niemelä Jorma Niemelä Taimi Koski Manne Koski Elmi Katajamäki Pertti Katajamäki Marjatta Peltola Osmo Peltola Hilkka Peltola Lasse Peltola Kauhajoki Kauhajoen Eläkeläiset ry Kokkola Kokkolan Eläkeläiset ry Pirkko Kultalahti Raija Lindgvist Irja Heikkinen Juhani Kolppanen Hilkka ja Raimo Heikkinen Ulla ja Alpo Nordlund Tuula ja Matti Myllymäki Pirkko ja Reino Honkaperä Satu ja Tapio Kangas Riitta ja Ossi Korkeaaho Paula Kinnunen Sirpa ja Jörgen Forsström Raija ja Pekka Mäki Aili Mäntymäki Veikko Tikkakoski Liisa ja Juhani Jäntti Eeva Suvanto Erkki Juhola Sisko ja Ahti Kolppanen Esa Pajukangas Tanja Sillanpää Juhani Sillanpää Maija Seppälä Kurikka Kurikan Eläkeläiset Ry Reima Myllyniemi Raija Myllyniemi Veikko Myllyniemi Ilmari Korkiamäki Airi Korkiamäki Antti Korkiamäki Kyllikki Latvala Pentti Latvala Arja Välkkilä Seppo Välkkilä Eila Juvonen Alpo Juvonen Sirkka Liikala Aila Laine Riitta Kallio Eino Korpilahti Pietarsaari Pietarsaaren Eläkeläiset ry AnnaLiisa Kotanen Liisa ja Hilkka Aino Valkonen Pirkko Kalliosaari Tuula Öhman Seppo ja Gunnel Pietilä Eero ja Eeva Leino Lauri ja Sisko Lehto Tuomo ja Eila Syri Esa ja Tarja Ahonen Matti ja Taina Tulima Seinäjoki Erkki Kalliosalo Aune Kalliosalo Markku Latvala Kaija Latvala Mirja Korpinen Liisa YlimysOjala Marja Hautala Aune Niemi Marjatta Perälä Arja Laksola Teuva Teuvan Eläkeläiset ry Vaasa Vaasan Eläkeläiset ry Raija Tuomaala Terho Tuomaala Eeva Kuusinen Salme Kuusisto Heikki Lilja Mailis Uppgård Pekka ja Kerttu Seija Ossi Sulo Ruohoniemi Reijo Einola Tertit Einola Antero Ainasoja Tuula Ainasoja Seija ja Erik Risberg Vuokko Ryytty Sirpa Evwaraye Eeva Laaksoharju Senja Honkonen Juhani Ilkka Irmeli Mandell Ismo ja Eija Ojala Erkki Åsvik Anneli Hautaketo Tuula ja Jaakko Hagelberg Martti ja Kaarina Urpiola Juhani ja Marja Österberg Aino Ahonen Eila Halmesmäki Marita Pihlaja AnnaMaija ja Jaakko Mäki Kauko Peltonen Pirkko Peltonen Antti ja Taina Haarala Raimo Vahtera Aila Vahtera Vasabygden Vasabygdens Pensionärer rf Ykspihlaja Ykspihlajan eläkeläiset ry Stranius KIrsti Nurminen Anneli Kupari Orvokki Runtamäki Liisa Rintamäki Jaakko Vehniäinen Mikko Luosa Ritva Anttiroiko Irmeli Anttiroiko Heikki Koponen Anneli Koponen Lauri Emmes Eija Emmes Paul Karjala Pauli Kultalahti Vuokko Lillqvist Runar Nurmi MarjaLeena Nygren Ritva Nygren Jarl Nygren Glenn Fagernäs Anna Liisa Ylöjärven Eläkeläiset ry toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta Pohjanmaan aluejärjestö ry Hyvää Joulua ja Onnekasta Vuotta 2024 Jurvan Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Eläkeläinen 6/2023 23
Pohjois-Karjala Joensuu Joensuun Eläkeläiset ry Sirpa Savolainen Hilkka Korhonen Vilho Korhonen Kirsi Lavikainen Arvi Lavikainen Seija Murtonen Matti Murtonen Mirja Ratilainen Matti Ratilainen Leena Alm Lahja Jormanainen Anneli Peltonen Urho Peltonen Eeva Veijonen Aune Ilves Viljo Tallus Ester Kinanen Eevi Martikainen Eeva Surakka Kimmo Vartiainen Juha Leppänen Lieksan seutu Lieksan Seudun Eläkeläiset ry Tauno Nevalainen Irja Puumalainen Maija Ullgren Raimo Määttä Viljo Pulkkinen Irma Kettunen Martti Vallius Maija Linna Ruusu Kärkkäinen Jouko Kärkkäinen Tyyne Räisänen Marja Turpeinen Matti Ruokolainen Kari Kiiskinen Raija Hiltunen Aaro Ruokolainen Verna Lehikoinen Olli Kähkönen Anneli Moilanen Raili Hakkarainen Anneli Tuure Salli Turpeinen Satakunta Eura-Säkylä-Köyliö Anja Viitahalme Tuomo Viitahalme MarjaLiisa Puisto Ari Puisto Maire Tanninen Simo Lähteenmäki Kankaanpää Kankaanpään Eläkeläiset ry Kokemäki Kokemäen Eläkeläiset ry Mikko Ylinen Anja Ylinen Raimo Erkkilä Esko Saari Hillervo Talvitie Aino Salminen Seija Kilkku Anelma Reinikainen Anja Virta Irene Järvinen Ritva Mäenpää Seija Korkeasalo Pirkko Vertanen Aino Savinen Tarja Savinen Markku Nieminen Raija SuominenPeltonen Olli Nurmi Ritva Juutilainen Seija Mäkinen Lea Hakanen Aila Myllymäki Tuija Virta Kauko Virta Kerttu Perttula Anni Selin Tarmo Mäkelä Irmeli Mäkelä Margit Seppälä Paula Valli Mikko Valli Juhani Oksanen Anneli Oksanen Irmeli Mäki Nakkila Sirkka ja Pentti Tähti Terttu ja Reijo Viinamäki Pirkko ja Keijo Murro Merja ja Mikko Pirjo Westergård Miika Rintala Veijo Nieminen Aira Levonmaa Seppo Salmi Irmeli Suomi Irmeli Lindqvist MarjaLeena Lehtimäki Terttu Lamminen Pori Anja Mäkinen Altti Jussila AnnaLiisa Jussila Jari Pajukoski Simo Mäkinen Hilkka Rauäng Tauno Kovanen Hemmo mäkinen Pirjo MurolaMäkinen Jukka Mäkinen Tuula Telin Anja Haapanen Kalevi Mäkelä Eija Hakala Juha Junell Kirsti Marmela Raimo Marmela Jouko Tiikkainen Virpi Lampinen Arto Träskelin Tauno Viitala Aila Viitala Maarit Lepomäki Pihlava Matti Hellman Erja Hellman Kyllikki Luomajoki Aino UusiKyyny Matti Nissi Tiina Nissi Tuula Erkkilä Aila Anoschkin Stenros Kirsi Nikkanen Ilse Rosnell Terttu Valtonen Harri Schulz Jukka Danielsson Rauno Huhmarniemi Kirsti Vähähaka Timo Vähähaka Reino Kuusiluoto MaijaLiisa Kuusiluoto Maija Mirtola Alpo Valtala Eila Laihanen Reijo Hyyrönmäki Mirja Gröndahl Pirkko Pulkkinen Mervi Mirtola Markku Mirtola Ritva Karinen Kalevi Turunen Anja Turunen Kalevi Stenbacka Terttu Karvonen Saara Salin Raimo Rautio Irmeli Vuori Liisa Ljungman Arto Huhtanen Jarmo Kuparinen Kristiina Mäkelä Katja Koivuviita Kalle Formunen Ritva Fager Aili Koskinen Ritva Kolminniemi Maija Jokinen Pentti Taronoja Tanja Viitanen Tapio Valtanen Katja Lengman Pentti Lengman Seija Pajunen Pentti Reunanen Kaija Kalliohultti Esa Kalliohultti AnneMaj Ruusunen Irma Lamminen Lauri Lamminen Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Arto Prehti Päivi Davidsson Markku Davidsson Liisa Pietilä Merja Koski Raimo Koski Väkiparta Tauno Leena Väkiparta Risto Jokisuo Esa Santikko Kari Mäkirinta Sauli Vanhatalo Esa Pöllänen Raimo Pajunen Jarmo Santala Pihlavan Asukastupa Sirpa Kivimäki Greeta Valtala Porin VII Pihlavan apteekki Rauma Rauman Eläkeläiset ry Isto Helo Jorma Uusitalo Helena Aarniketo Pirkitta Savolainen Simo Koskela Liisa Okkonen Juha Poimio Jarmo Grundström Johanna Viskari Grundström Seppo Helva Sirpa Leppälä Kyllikki Suoniemi Kirsti Lindberg Päivi Korpinen Ulvila Ulvilan Eläkeläiset ry Sinikka Fallström Aila Fallström Pekka Fallström Marja Sandberg Toini Raune Pertti Multisilta Alpo Myllymäki Seija Vidlund Seija Pyysalo Anneli Salminen Timo Selin Irja Mikkola Elli Nokelainen Tuulikki Pihlajamäki Margit Suominen Terttu Palomäki Vuokko Lanne Jouko Lanne Seija ja Matti Saarinen VesaPekka Raune Raija Hellsberg Savo Iisalmi Iisalmen Eläkeläiset ry Aimo Mursu Sanni Mursu Pirjo ja Seppo Rönkkö Irja Eloranta Vilho Kouvalainen Kaija Lappalainen Timo Hiltunen Maila Aronen Timo Knuutinen Arja Komulainen Pirjo ja Pentti Huttunen Esko Laukkanen Anja ja Toivo Väätäinen Aino Tikkanen Kirsti Puurunen Anja Kyllönen Maija Ruokangas Leena Hiltunen Päivi Riekkinen Kaarina Korhonen Liisa ja Tauno Rikkilä Iisalmen Konekymppi Iisalmen Priima apteekki JOULUTERVEHDYKSET Savon Aluejärjestö ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 24 Eläkeläinen 6/2023
Huonekaluliike M-kalusto ky Keitele Annikki Lapveteläinen Kalle Karhunen Paula Vesterinen Ritva Puusaari Ulla Ylitalo Raili Vesterinen Eeva Räty Irja ja Reijo Laukkanen Juhani Kolari Salme Qvick Kiuruvesi Anneli Ohtonen AnnaLiisa Härkönen Elina ja Tauno Blomberg Tarja Pennanen Mirja Ahola Aino Qvick Leena Tikkanen Elsa Sivonen Hanna ja Martti Tikkanen Pirjo ja Pekka Fält Juho Laukkanen Pirjo ja Petter Junkkarinen Kaarina ja Olli Ruotsalainen Eeva ja Erkki EevaLiisa ja Martti Kaisa Hyvönen Pirjo ja Erkki Pennanen Pentti Pursiainen MarjaLeena ja Erkki Kärkkäinen Anja Aho Aino Martikainen Reino Kumpulainen Irma ja Esko Hiltunen Jouko Pääkkö AnnaMaija Rantonen Anja Reinikainen Kuopio-Kallavesi Sirkka Jeulonen Birgitta Juuti Kalevi Karttunen Hannu Vartiainen Juhani Tanski Seppo Räsänen Tuula Räsänen Paavo Svenn Heimo Seppänen Elina Toivanen Veijo Kekkonen Mervi Höylä Tumi Laura Meriluoto Olavi Joki Kirsti Joki Lapinlahti Tuula Kumpulainen Sirkka ja Leo Ruotsalainen Raija Ojala ja Tauno Immonen Timo Mykkänen Olavi Koljonen Veikko Lämsä Pentti Ryth Seija Kärkkäinen ja Jorma Vatanen Helena Heikkinen Risto Ollikainen Irja Haapalainen Airi Kumpulainen Rautalampi Rautalammin Eläkeläiset ry Sonkajärvi Väinö Karppinen Elsa Vatanen Veikko Heikkinen Juhani Hujanen Jouko Lampinen Asko Julkunen Eila Mikkonen Kari Rönkkö Jorma Rönkkö Jorma Vitikainen Kalevi Tuovinen Leena Tuovinen Suonenjoki-Iisvesi Suonenjoki-Iisvesi Eläkeläiset ry Tuusniemi Elvi Kasanen Pekka ja Raija Immonen Timo ja Kati Holopainen Marja Sutinen Maini Kolari Hannu Hyvärinen Varkaus Varkauden Eläkeläiset ry Leena ja Olli S Anja ”Mumes” Varis Leena Heikkinen Seija & Pentti Marketta Palkeinen Milja Tuovinen Pirkko ja Imma Heiskanen Tuula Rautio Riitta Issakainen Annikka Kaistinen & Matti Potila Kirsti Pirinen Antero Asikainen Meeri Ruuskanen Arja Vihanne Ritva Pekkonen Lea Itkonen Jouni Bordi Matti ja Seija Semi Mirja Tsupari ja Eeva Kräkin Marita Laakkonen & Erkki Aali Helena ja Raimo Heikkinen Raija Puumalainen Warkauden Vasemmisto ry Uusimaa Espoo MaijaLiisa Pitkä MarjaLiisa Laureen Hannele PitkäLiukkonen Vantaa Helena Grönqvist Ritva Ronkainen Eila Järvi Anneli Dahl Eila Patronen Pertti Vuorio Maria Pitkänen Sirkka Hakkarainen Tuula Kivijärvi Mauri Kivijärvi Laila Järvelä MajBritt Gustafsson Raili Mettisvaara Seppo Mettisvaara Aila Sivennoinen Varma Silvennoinen Kauko Niemelä MarjaLiisa Viljamaa Kari ja Seija Saukkonen Anneli ja Seppo Rantanen Havukoski Havukosken Eläkeläiset ry Mikko Salovaara Anelma Salovaara Ritva Salmi Ulla Ikonen Maija Pelkonen Seija Vänskä Taisto Vänskä Raija Laakso Erkki Kaikko Aimo Karvinen Paula Kaunismäki Raija Lassila Meeri Kuismanen Arja Aatrala Kari Kankkunen Ilona Rosenlund Seppo Tolppanen Raimo Leiman Liisa Leiman Hyrylä Hyrylän Eläkeläiset ry Paula Hyttinen Riitta Saarinen Virva Takala Pirjo ja VeliMartti Yltävä Riitta ja Juha Saukkola Pirkko Rapatti Marjatta Sibakov Ismo Kasurinen Sirkka ja Matti Korhonen Maija Oksala Kerttu ja Reino Viirtala Sylvi Jarhia Inkeri Herkonheimo AnnaLiisa Räsänen Simo Hyökki Hyvinkää Aarno Jalonen Liisa Salo Sulevi Salo Terttu Järvinen Pirjo ja Rauno Vallinkoski Pekka Kaihevaara Matti Eskelinen Kaisa Naatti Kaarina ja Pauli Laakkonen Raija ja Jouko Tikka Olavi Kanerva Helena JoutsaloKanerva Järvenpää Ritva Lehtinen Antti Salomaa Mirja Maijala Aino Koponen Marjatta Holmberg Einar Holmberg Sinikka Ojamaa Taisto Ojamaa Viljo Heikkinen Kalle Kortetjärvi Liisa Kortetjärvi Raili Hellberg Tapani Hellberg Leonid Hramoff Orvokki Putous Taisto Putous Terttu Vattukallio Karkkila Terttu ja Tauno Koivunen Kirsti ja Pentti Lopina Carita Jäntti Tellervo ja Esa Vepsäläinen Ulla ja Pentti Ahjoniemi Tarja ja Matti Salminen Juhani Salminen Rauno Helminen Irma Laakso Jarmo Koivunen Eino Huotari Terttu ja Eino Hellsten Ismo Nikander Marja Holli Pirkko ja Artturi Leinonen Eini ja Pekka Frosterus Kerava Keravan Eläkeläiset ry Timo Hell Tuula Hell Pirkko Tuukkanen Mervi Rissanen Heikki Rissanen Anneli Liikala Liisa Sutinen Riitta Parikka Ritva Saarinen Pauli Saarinen Marianne Ketola Aulis Partanen Terttu Mönkkönen Arto Tuomi Eero Hämeenniemi Maija Liisa Ruusunen Ritva Koskinen Ilmari Heinonen Tuulikki Heinonen Anja Hänninen Anja Törmä Raija Havulinna Suvi Laurila Päivi Suovuo Lauri Saloriutta Lisen Sundqvist Pia Lohikoski KuopioKallavesi Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Uudenmaan Aluejärjestö ry Joulun kynttilöiden valoa kaikille – Iloitaan Joulusta! EteläEspoon Eläkeläiset ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista alkavaa vuotta 2024 Hakunilan Eläkeläiset Ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Eläkeläinen 6/2023 25
Juhani Lohikoski Sanna Tenkanen Tarja Ruotsalainen Ritva Innala Paavo Timonen Anneli Värttiö Esko Pursiainen Kerttu RotolaPukkila Marja Laine Markku Liimatainen Jukka Toikander Kerttu Mehtonen Paula Valonen Tapio Valonen Eija Tenhunen Olavi Tenhunen Asseri Peltonen Sinikka Peltonen Ritva Katajisto Eila Tallus Ritva Leinonen Anja Raninen Ritva Pennanen Ulla Jalkanen Raimo Jalkanen Pirjo Sandberg Riitta Törmänen Maila Hölttä Shamsul Alam Mikko Raunio Heikki Komokallio Keijo Kyyhkynen Anja Parviainen Reijo Savolainen Tilma Liukkonen Oili Liukkonen Ilona Savelius Ilmari Kvist Tuija Husari Sylvi Torvinen Klaukkala Tarja Anttila Risto Anttila Armi Backman Kaija Engström Pertti Engström Pertti Halonen Vappu Halonen Sinikka Hellström Maila Huovari Seppo Itäniemi Sirkka Itäniemi Arto Jeramo Outi Kanerva Aarne Kyllönen Anneli Kyllönen Saila Laine Aira Lehtinen Erkki Lehtinen MarjaLeena Luostarinen Vappu Miinalainen Tuula Mutanen Lea Mäkinen Heikki Mäkinen Veikko Ollila Marja RieppoTiainen Arja Serenius Eija Sunnarborg Lauri Sunnarborg Irja Terho Liisa Tikkanen Hannu Toikkanen Saara Toikkanen SirkkaLiisa Toikkanen Pirkko Vertti Aimo Törrönen Toini Törrönen Porvoo Tapio Ruuskanen Eero Juntunen Irma Isoaho Heikki Ronkainen Airi Ekman Tuula Korhonen Tanja Tilli Eija Karjalainen Kaino Kukkonen Tuula Kukkonen MarjaLeena Sorvali Martta Väisänen Helena Mattila Raili Vuorinen Rut Laakso Irma Haverinen Maija Arffman Jussi Mård Raija Vilenius Ritva Karvonen Hilkka Id Erkki Virtanen Anneli Kelometsä Ulla Lindroth Liisa Paasela Pirjo Olsson Marjo Mattsson Ahti Mäkinen Leila Mäkinen Anne Roukala Ritva Kyllästinen Reino Pitkänen Helena Leino Mikko Nieminen Tuomo Tourunen Heli Soininen Eila Jussinen Hannu Pahla Kalevi Pellinen Kristiina Pellinen Anneli Järvelä Raimo Järvelä Kirsti Hiltunen Tikkurila Matti Savolainen Pia Koskinen Veikko Ratilainen Anja Heilimo Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Maila Tervonen Anneli Elo Vihti Vihdin Eläkeläiset ry Martti Korhonen Seija Korhonen Helvi HeikonenHellgren Raine Hellgren Eero Hiidenvesi Soili Suikkanen Sisko Halén Virpi Juvonen Jaakko Laitinen Kirsti Laitinen Arto Viherkanto Seija Vilkman Ritva Nurkkala Mauri Laakso Sirpa Laakso Varsinais-Suomi Dragsfjärd Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset – Dragsfjärds Arbetarpensionärer Markku Palviainen Gunilla Johansson BrittMari Ollila Timo Ollila Christian Ollila Sonja Rantanen Rauli Rantanen Katri Lindroos Aulis Lindroos Senja Dunder Kenneth Dunder Satu Sjöblom MajBritt Gustavsson Ritva HautaPaakkanen Paavo HautaPaakkanen Guy Gustavsson Raili Fagerlund Railo Sahlgren Toini Grönqvist Lisa Lagerström Love Lagerström IngeMaj Färm Kerttu Heikkilä Carola Sjöblom Salme Jäntti Nancy Hagelberg Dolores Mickelsson Tuija Lindqvist Inger Antikainen Esko Antikainen Elvi Antikainen Solbritt Antikainen Eino Antikainen Tomy Wass Kristina HakolaWass Ethel Österberg Olof Österberg Kauko Pietikäinen MarjaLeena Lindroos Ralf Lindroos Eva Väänänen Bror Väänänen Birger Fagerlund Forssa Aaltonen Kari Ahonen Maire Ahonen Mirja Ahonen Veijo Avila Maila Huusela Elmi Huusela Ossi Hyvärinen Juhani Ilvonen Sirkka Liisa Karjalainen Aila Koski Martti Lundell Hilkka Lundell Unto Mattila Heimo Paunila Marja Liisa Rassi Olavi Ruohonen Annikki Simola Liisa Simola Veijo Virtanen Raija Virtanen Tapio Kaarina Kaarinan Eläkeläiset ry Raija Raittio MarjaRiitta Kuusto Jarmo Kuusto Hannu Erjomaa Jouko Soini Sirpa Asklöf TerttuLeena Pyyhtiä Tuula Rintamaa Jorma Rintamaa Pirjo Myllyaho Leena Karjalainen Marja Uunimäki Lena Aaltonen Jukka Koskinen Leena Laitinen Ilmi Saapola Raija Lempinen Mari Salo Tuula Salo Pirjo Tuominen Turkka Tuominen Marjatta Kesäläinen Pentti Kallio Tuomo Laine Terhikki Keskinen RiittaLeena Leinonen Aulis Leinonen EevaLiisa Nordman Loimaa Marja Koskenmäki Pirkko Hämäläinen Terttu Järvenpää Ritva Helin Harri Lehtojärvi Pekka Nurmi Armi Kuusisto Raimo Kuusisto Lemmikki Jääskeläinen Simo Jalovaara Eila Kolu Esa Rouhiainen Ari Löytömäki Seppo Saurio Simo Kulmala Maija Virtanen Reija Peltonen Hannu Peltonen Usko Heinonen Tarja Vainio Olavi Vainio Seppo Helin Pentti Mäkilä Outi Mäkilä Eija Åhlman Seppo Silvennoinen Lea Merta Ritva Ihamäki Pentti Hakala Hannu Kojo Paula Suojanen Parainen Hamunen Sirpa Lehtonen Anja Remes Eija Piikkiö Seija Peltonen Kari Peltonen Pirkko Leino Tapio Manninen Heljä KarjalainenManninen Ari Niemi Pirjo Niemi Paavo Pyökäri Tuija Pyökäri Raita Lenkkeri Hilkka Hietarinta Anneli Lilja Hannu Lilja Eila Lindroos Gunborg Suominen Matti Suominen Maija Lehtonen Onni Lehtonen Marjatta Helin Juhani Helin Paula Nurmi Lohjan Seudun Eläkeläiset ry toivottaa jäsenistölleen oikein hyvää ja rauhallista joulua ja parempaa vuotta 2024 VarsinaisSuomen Aluejärjestö ry toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta JOULUTERVEHDYKSET 26 Eläkeläinen 6/2023
Ritva Halinen Martti Majuri Irma Kaukiainen MarjaLiisa Teräväinen Raisio Jussi Mäkitalo Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Kalliotie Seppo Kalliotie Sirpa Heikkilä Viljo Laaksonen Helge Småtrask Matti Salmela Anita ja Mauri Karimäki Raimo Levonen Pentti Kontio Anja Tuomi Reijo Pentikäinen Kari Pentikäinen Lea Suhonen Seppo Nurmi Eija Nurmi Reijo Seppä Eija Salon alue Salon alueen Eläkeläiset ry Paavo Rantsi Raija Riski Paula Jokinen Jarmo Jokinen Jouko Leppälahti Ritva Vennonen Veikko Vennonen Kamal Aranki Tauno Nikander Hilkka Lindholm Harri Lindholm Irma Nieminen Raimo Nieminen Pirjo LundellLindqvist Pertti Lindqvist Kirsti Vilén Laila Vähälä Turku Turun Työväen Eläkeläiset ry Ken Helenius Kirsti Kaire Tuula Ek Veikko Laine Raili Lehtelä Pekka Arvonen Jaakko Ahola Eva Holm Paula Svärd Leena Saarisalo Jouko Aso Kaisu Nurmi Pekka Ekmark Ahti Kautiainen Martti Leppänen Anja ja Paulo Kurt Laine Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Muut Aluejärjestöjen neuvottelupäivät 27.9.2023 Maija Ekorre, Lapin aj. Arja Jauhiainen, Kainuun aj. Marjatta Mikkonen, Kainuun aj., Sirkka Toivonen, Etelä Hämeen aj., Seppo Maijala, Lapin aj., Pentti Leppänen, Helsingin aj., MarjaLeena Kärkkäinen, Savon aj., Eira Nurmi, Varsinais Suomen aj., Pertti Haverinen, VarsinaisSuomen aj., Vappu Miinalainen, Uudenmaan aj., Eino Huotari, Uudenmaan aj., Viljo Kumpulainen, KeskiSuomen aj. Anjalankosken Eläkeläiset ry Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry Costa del Sol, Espanja Olavi Leinonen Sisko Laukkanen Hallinto ja henkilökunta Eläkeläiset ry:n hallitus Matti Huutola Tuula Telin Leena Salo Heikki Mäkinen Antti Perkkalainen Lahja Hanhela Raija Raittio Ilkka Kotiranta Eläkeläiset ry:n henkilökunta Jan Koskimies Tuomas Talvila Heli Grönroos Aaron Kallinen Evgeniya Mazurova Jukka Mustakallio Tiina Rajala Eva Rönkkö Ulla Virtanen MarjaLiisa Hirn Kävelypässit eli askelmiljonäärit Ahonen Risto Grekelä Esko Heikkinen Pekka Honkonen Antti Hurme Hannu Isaksson Pekka Jalonen Aarno Partanen Hannu Pikkarainen Jorma Ruutikainen Pentti Vuorio Pertti ELÄKELÄISET RY on saanut opetusja kulttuuriministeriön (OKM) vuoden 2023 Ikiliikkuja-palkinnon. OKM palkitsee vuosittain Liikkuva perhe-, Liikkuva aikuinenja Ikiliikkuja-toiminnassa ansioituneita tahoja. Ikiliikkuja-palkinnon valinnassa painotetaan valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti merkittäviä ratkaisuja, jotka edistävät toimintakyvyltään erikuntoisten ikäihmisten liikkumismahdollisuuksia, osallisuutta ja ovat yhdenvertaisesti saavutettavia. Palkinto luovutettiin ministeriön järjestämässä palkintojenjakotilaisuudessa Helsingissä 30. marraskuuta. – Liikunnan antama ilo, riemu ja yhteisöllisyys ovat kantavia voimia yhdistyksien toiminnassa. Yhdistysten liikuntakerhoissa liikutetaan vertaisvoimin eli liikunta on jäsenten kuntoja taitotasolle sopiva, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. – Liikkuminen yhdessä tuttavien ja ystävien kanssa madaltaa osallistumisen kynnystä. Se tarjoaa osallistumismahdollisuuden ja kannustaa mukaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten ehkä koe liikuntaa luontevaksi toiminnaksi itselleen. Myös taloudellinen kynnys tulla mukaan yhdistysten liikuntatoimintaan on matala. Palkinto on Koskimiehen mukaan kunnianosoitus yhdistystemme vapaaehtoisille ohjaajille, joiden varassa on monta vuosikymmentä järjestetty liikuntaa iäkkäille. Palkinto tekee näkyväksi pitkäjänteisen työn, liikuntatoimintaa on ollut yhdistysten kerhoissa järjestön perustamisesta lähtien. Liikuntaryhmien vetäjien osaamista puolestaan on varmistettu ja tuettu järjestön omilla koulutuksilla. Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä on liikuttu aina. Kuva on Eläkeläinenlehden arkistosta. Eläkeläiset ry sai ministeriön Ikiliikkuja-palkinnon Kulttuurivihkon käyttö loppusuoralla ELÄKELÄISET RY:N kulttuurivihon käyttö alkaa olla loppusuoralla. Kulttuurisuorituksia voi kerätä vihkoon vielä tämän vuoden loppuun saakka. Henkilöjäsenten ja yhdistysten kulttuuritoiminta kirjataan ensi vuoden alussa keräyslomakkeeseen, joka lähetetään yhdistyksille yhdistyspostikirjeen mukana. Lomaketiedot toimitetaan Eläkeläiset ry:n toimistolle joko kirjeessä tai sähköpostitse Tiina Rajalalle osoitteeseen tiina.rajala@elakelaiset.fi Eläkeläinen 6/2023 27
KULTTUURI ninen uskottomuus. Antilla oli ainakin kolme sisarpuolta, joista hän sai tietää vasta aikuisena. Äidin hoteissa kasvava poika oli melkoinen rasavilli ja sai lopulta potkut lyseosta holtittoman käytöksen vuoksi. Kirjassa käydään Antin ja Irwinin elämää niin pitkään ja perusteellisesti, että jo ajan ennen julkisuutta olisi voinut puristaa kansien väliin omaksi kirjasekseen. VUONNA 1965 laulu En kerro kuinka jouduin naimisiin sinkosi Irwinin raketin lailla listojen kärkeen. Suosio huipentui pari vuotta myöhemmin hittiin Ryysyranta. Rikastunut laulaja rakennutti samannimisen talon, jossa oli avotakat, uima-altaat, baarit ja minkistä tehdyt nojatuolit – esikuvana Elviksen Graceland. Tuolloin Irwin jyräsi ujon ja vetäytyvän Antin täysin alleen, ja Irwin alkoi käyttäytyä kuin kuningas. Ryysyranta meni, ja Antti palasi laulaen ”Kun on jätkä, niin jätkäks myös jääkin”. Vaan kohta kolisteltiin taas listojen kärjessä ja oltiin hankkimassa omaa lentokonetta ja urheiluautoa. VUONNA 1972 Antti tapasi tulevan kumppaninsa ja elämänvalonsa Riitan. Tämä yllättyi, kun Antti oli aivan erilainen kuin julkisuudesta tuttu Irwin-hahmo: ystävällinen ja kohtelias, ei ollenkaan retee. Riitan kanssa Antti myös sai lapsen. Kun Irwin vetäytyi Anttina perheensä pariin, hän ei juuri juonut ja sekoillut, mutta kun esiiintymisputki lähti päälle, Irwinin sekoilu alkoi ja siipiveikot pyörivät ympärillä. Lopulta laulu otti lunnaansa ja Irwin menehtyi keikkamatkalla – ironisesti vesiselvänä. MARJAMAA ONNISTUU tavoittamaan vain häivähdyksiä todellisesta ihmisestä roolin takana, ja nimi Irwin esiintyy kirjassa huomattavasti useammin kuin Antti. Mutta kirja toimii hyvänä lähtölaukauksena muiden tähtien tuleviin elämäkertoihin. Ovathan he lähes kaikki vetäneet roolia ja samastuneet siihen. Ja onhan Irwinin varhaiskauden esikuva superälykkö Bob Dylankin oikealta nimeltään Robert Zimmerman. Etenkin rocktähdille on ominaista viinan ja huumeiden yletön kulutus, jolla he pyrkivät pakenemaan ja turruttamaan todellista pientä ja haavoittuvaa minuuttaan. Tähtien aidon minuuden esiin tuominen myöskin toimisi vastavoimana kaupalliselle koneistolle, joka rahankiilto silmissään näitä tähtimyyttejä rakentaa. KIRJA Tuomas Marjamäki: Yhdet vielä, Irwin. Antti Hammar berg 1943–1991. Docendo, 2023. 543 s. Irwin pelästyy, kun saa postia Antti Hammarbergin nimellä.” Tuomas Marjamäen kirjoittama elämäkerta onnistuu tavoittamaan ainakin häivähdyksiä todellisesta ihmisestä reteän rentturoolin takana. PEKKA WAHLSTEDT K ansakunnan virallisesta rentusta, Irwin Goodmanista, on tehty jo useampikin teos, mutta ei Antti Hammarbergista. Kokeneen elämäkerturin Tuomas Marjamäen teos korjaa puutteen. Kirja alkaa oivaltavasti sitaatilla, jossa Irwin pelästyy, kun saa postia Antti Hammarbergin nimellä. Niin vieraantunut hahmoonsa samastunut oli todellisesta minuudestaan. Lisäksi Irwinistä on toistettu tarinoita, joista Irwinin itsensäkin mukaan vain kaksi prosenttia on totta. Antti Hammarbergin puolison haastatteluun ja moniin muihin lähteisiin tukeutuen Marjamäki yrittää kurkistaa myytin taakse. Antti Hammarbergin elämä oli risaista jo alusta asti. Isää vaivasi krooIRWIN JA ANTTI Irwin Goodman eli Antti Hammarberg vuonna 1966. 28 Eläkeläinen 6/2023
mikkelinteatteri.fi 044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi OHJELMISTOSSA 2024 RAKAS LURJUS Ensi-ilta 20.1. VAELLUS Ensi-ilta 23.3. PÄIVÄLLISVIERAS 6.4. saakka DIKTAATTORI 27.4. saakka HELPPO ERO Ensi-ilta 19.6. Naisvuori -näyttämö Joululahjatarjous! Kalle Päätalon 100-vuotisjuhlakilpailun voittaja Taisto Tammelan uusi teos ”Rahajärven Keisari ja muita luontokertomuksia” TARJOUSHINTAAN 28€ postikuluineen! TILAUS: taisto.tammela@gmail.com tai p. 040 553 6647 MUSIIKKKI Rolling Stones: Hackney Diamonds. Polydor/Universal 2023. JOS ON karkea jako pakko tehdä niin 60 vuotta sitten Beatles oli siloposkinen teinityttöjen hysteerisesti tykkäämä nelikko, joka tuotti tukuttain nättejä, tarttuvia popralleja. Rolling Stones oli se rumempi brittinelikko, joka soitti vahvasti bluespohjaista rokkia. Beatles hajosi 1969, viimeinen Let It Be -albumi julkaistiin vuotta myöhemmin. Tosin vielä tälle syksyllekin arkistonauhojen varaan kasattiin taas yksi uusi Beatles-kappale. Vaikka rumpali Charlie Watts kuoli 2021 ja muut jäsenet ovat noin kahdeksankymppisiä niin Rollarit on yhtyeenä hengissä, julkaisee kokoomaja livelevyjä vuosittain ja kiertää maailmaa loppuunmyyden kaikki kymmenien tuhansien ihmisten stadionkeikat. LOKAKUUN LOPULLE ”vierivät kivet” järjesti ison yllätyksen. Julkaisi Hackney Diamondsin eli ensimmäisen uutta materiaalia sisältävän studiolevyn 18 vuoteen. Toki tässä välissä on tullut joitain yksittäisiä uusia kappaleita ja bluesklassikkojen tulkintoja Blue & Lonesome -albumina. Uusi kiekko on Stonesille jo 26. studioalbumi ja sillä vierailevat Beatlesin Paul McCartney sekä Elton John, Lady Gaga, Stevie Wonder ja yhtyeestä jo vuosia sitten potkut saanut basisti Bill Wyman. Kahdella jo neljä vuotta sitten tallennetulla raidalla rumpupalikoissa on edesmennyt Charlie Watts. Jo ennakkosinkut, yy-kaa-koo-komennolla alkava jykevärytminen Ang ry ja yli 7-minuuttinen soulballadi Sweet Sounds of Heaven, jolla mukana Lady Gaga (laulu) ja Stevie Wonder (piano), puraisivat vahvasti. Rollareiden voimakaksikko Keith Richards & Mick Jagger on säveltänyt ja sanoittanut levyn kipaleet, kolmella on mukana ollut levyn tuottaja Andrew Watt. Lopputulos kertoo, että Rolling Stones ei ole unohtanut juuriaan. Hackney Diamondsin helmiin kuuluu ainoana muualta omittuna kappaleena Muddy Watersin vanha Rolling Stone Blues hienosti akustisesti tulkittuna. Siis juuri se laulu josta yhtye aikoinaan nimensä otti. Mick Jagger on edelleen Rollareiden vahva ääni, Keith Richards keskittyy kitarointiin mutta laulaa Tell Me Straightin. Vanhasta kolmikosta kitaristi Ronnie Wood on tärkeä osa sointia, mutta pienemmässä roolissa. Rumpali Charlie Wattsin pallin on levyllä kuten keikoillakin ottanut Steve Jordan mutta hän ei ole varsinainen ”kivi”. MYÖNNÄN AULIISTI, että vanhat Paint It Blackit, Satisfactionit, Angiet, Jumpin Jack Flashit tai vähän tuoreemmat Start Me Upin kaltaiset Rollari-kappaleet kolahtavat aina kun niitä kuulee. Onneksi papparaiset jaksavat yhä rokata ja Hackney Diamonds on kuuntelun arvoinen myös vanhalle vieri vien kivien ystävälle. AKI RÄISÄNEN KIRJA Taisto Tammela: Rahajär ven keisari ja muita luontokerto muksia. Väyläkirjat 2023. 168 sivua. ERÄSTELYTUNNELMAT TULEVAT liki lukijaa Taisto Tammelan uusimmassa teoksessa Rahajärven keisari ja muita luontokertomuksia. Nimikertomuksessa nautitaan täysin siemauksin kalareissun taianomaisista tunnelmista, Ahdin antimista ja telttasaunan löylyistä. Taimenta, rautua ja haukea nousee. Kerrontaa rytmittää nuotiotulilla kuultava tarina muinaisemmista ajoista, Rahajärven keisarin mysteeristä. Fiilistely ei ole ulkokohtaista, vaan kertojana toimii selvästi ihminen, joka on tässä pohjoisessa ympäristössä kasvanut ja elänyt. Useampia teoksia julkaisseelle, Kittilästä syntyisin olevalle Taisto Tammelalle on selkeästi kehittynyt oma tyyli ja taito siinä, kuinka näistä teemoista kirjoitetaan. Omaksi suosikikseni nousi kymmensivuinen kertomus Rantakoivun alla. Siinä Tammela on saanut elävästi vangittua sekä alkukesäisessä Muotkamaan luonnossa kulkijan toimet ja tuntemukset että paluun kalasteluretkeltä ihmisten ilmoille ja naapuruston vieraanvaraisuuden (emäntä tarjoilee tuoreita rieskoja ja paistihaukea, savusaunassa kylvetelleet veljekset gramofonimusiikkia). Erätunnelmien lisäksi Tammela kirjoittaa teoksessa muustakin, muun muassa taiteesta (Hannu Salama, Reidar Särestöniemi…). Mukana on myös tuokiokuvia matkoilta, Kittilän kirkosta Odessan portaille. Kirjan loppuosa koostuu esseenomaisista kirjoituksista teemasta Hiljaisuus. Anti on siis monipuolinen, pääosassa kuitenkin selkeästi luontokertomukset, joista välittyy vankka kokemustieto esimerkiksi siitä, että ”Paistohauki on makoisaa vielä kylmänäkin”, kuten Rantakoivun alla -kertomuksen kulkija toteaa. TUOMAS TALVILA Vierivät kivet eivät sammaloidu M A R K S E LI G E R Rollarikolmikko Keith Richards (vas.), Mick Jagger ja Ronnie Wood. Lapin luonnossa ja muuallakin Eläkeläinen 6/2023 29
KULTTUURI A N D ER S W IK LU N D / TT / LE H TI K U VA – En ole koskaan viihtynyt vain yhdessä yhteis kunta luokassa, kirjailija Kjell Westö toteaa. 30 Eläkeläinen 6/2023
K jell Westön uusin romaani Molly & Henry sijoittuu maamme historian synkkiin vuosiin sotien varjoissa. Se on kirjasyksyn vaikuttavampia, syvälle sieluun vievä teos. Laura Beckin hienosti suomentama romaani on Westön henkilökohtaisin ja tavattoman hienosti kirjoitettu, herkkä ja haavainen kuvaus siitä, kuinka kaksi taiteilijasielua etsii sotien melskeessä toisiaan risaisen rakkauden tuskissa. Kirjan jälkisanojen mukaan Westö on yli 30-vuotisen kirjailijanuransa ajan koonnut voimia tätä kirjaa varten, etsinyt tapaa kirjoittaa talvisodasta ja jatkosodan alusta kuvaamatta oman sukunsa historiaa. Vasta nyt, yli kuusikymmentävuotiaana Westö koki olevansa tarpeeksi kypsä ja vahva kirjoittamaan tästä aihepiiristä ja ajankohdasta, sillä kirjan taustalla heijastelevat kipeät muistot. Sotaorpous on luonut pitkät varjot Westön perheen elämään. Hänen molemmat isoisänsä kaatuivat sodassa, isänisä Summassa talvisodassa helmikuussa 1940 ja äidinisä jatkosodan etenemisvaiheessa elokuussa 1941. Molly & Henry on omistettu heidän muistolleen. –? Sota oli suvussani kuin avohaava. Isoisieni kohtalosta ja ylipäätään sodista vaiettiin. Famu ja mummi jäivät leskiksi alle kolmekymppisinä. Isoäitieni ja vanhempieni suru oli syvää. Mennyttä ympäröinyt hiljaisuus herätti kiinnostukseni historiaan, jota käsittelen romaaneissani, Kjell Westö kertoo Eläkeläinen-lehden haastattelussa. –? Sota pilasi äitini elämän, isättömyys aiheutti syvän trauman, teki hänestä masentuneen, onnettoman ja surullisen. Äitini kuoli kahdeksan vuotta sitten. Ehkä hänen poismenonsa alitajuisesti vapautti minut kirjoittamaan tästä aihepiiristä. – Kirjani on antisotaromaani, mutta kunnianosoituksena isoisilleni kuljetan tarinan sotakohtauksia niillä paikkakunnilla, joilla he kaatuivat. Muutoin kirja ei lainkaan kerro heistä, vaan kahdesta aika lailla itseni kaltaisesta taitelijasielusta, näyttelijä Mollysta ja toimittaja, sotakirjeenvaihtaja Henrystä. KIRJAN NÄKÖKULMA on sodansatuttamien siviilien. Kertomus siitä, kuinka sota heijastuu aivan kaikkeen myös kotirintamalla: ajatteluun, moraalisiin arvoihin ja asenteisiin, tulevaisuuden ja rakkauden haaveisiin yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Mutta ennen kaikkea Westön romaani on säröisyydessään kaunis rakkaustarina kahdesta ihmisestä, joiden suhdetta ajan ankaruus koettelee rankasti. Mukaan mahtuu suurta rakkautta ihanine hetkineen, mustasukkaisuutta, mykkäkoulua värinkäsityksineen ja alkoholihuuruista alemmuudentunnetta. Mestarillisesti Westö kuljettaa Mollyn ja Henryn ja sivuhenkilöiden tarinoita. Historialliset henkilöt sujahtavat fiktiivisten henkilöiden seuraan omilla nimillään tai tunnistettaviksi naamioituneina. Molly Timm on Svenska Teaternin näyttelijä ja elokuvatähti, Henry Gunnars Hufvudstadsbladetin toimittaja ja rintamareportteri. Poikkeustila ja kaipuu korostavat heidän kovin erilaisten persoonien yhteentörmäyksiä ja ymmärtämättömyyttä. Henryn ammattieettinen tuskaisuus ja Mollyn ammatillinen kriisi luovat keskeistä temaattista ulottuvuutta teokseen. Molly on palvottu elokuvatähti. Hän kiertää Ruotsia teatteriseurueessa talvisodan taistelujen riehuessa. Kunnianhimoista näyttelijää kalvaa huoli läheisistä sotatantereilla ja pelko omasta taiteellisesta tulevaisuudesta jonninjoutavien roolien häpeässä. Raskaan pakkorauhan kurimuksessa, kirja siirtyy Henryn kokemuksiin ja sisimpään. – Henry hahmona ja kirjan tarina ovat lojaaleja Suomelle. Samaan aikaan Henryllä on palava halu pysytellä totuuden etsinnässä ja palossa sotakirjeenvaihtajana, mutta se ei käy päinsä. Syvin ristiriita, jota Henry yrittää ratkaista käymällä dialogeja SODAN AVOHAAVAT Kjell Westön Molly & Henry -romaani on rakkaustarina ja kertomus siitä, kuinka sota heijastuu aivan kaikkeen myös kotirintamalla. Vasta yli 30-vuotisen kirjailijanuransa tässä vaiheessa Westö koki olevansa tarpeeksi kypsä ja vahva kirjoittamaan tästä aihepiiristä ja ajankohdasta. Kirjan taustalla heijastelevat oman perheen kipeät muistot. SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUKA Kjell Westö ? s. 6.8.1961. ? Suomalainen, ruotsiksi kir joittava kirjailija ja toimittaja. ? Toimittajatausta Hufvudstadsbladetissa ja Ny Tid leh dessä. ? Tunnetaan etenkin Hel singin historiaa käsittelevis tä romaaneista, joista tehty useita elokuva ja näyttämö sovituksia. ? Kirjoja käännetty yli 20 kie lelle. ? Aloitti runoilijana, julkais sut myös novelleja ja esseitä. ? Läpimurtoteos Leijat Helsingin yllä (1996). ? Kirjallisuuden valtionpalkin to 1990 ensimmäisestä proo sateoksesta Merkitty ja muita novelleja (1989). ? Finlandiapalkinto romaa nista Missä kuljimme kerran (2006). Teoksesta teh tiin näyttämö, elokuva ja tvsarjasovitus. ? Saanut myös mm. Pohjois maiden neuvoston kirjalli suuspalkinnon, ruotsalaisen Aniarapalkinnon sekä Ruot sin radion romaanipalkinnon. Parhaimmillaan tulen toimeen kaikkien kanssa, pahimmillaan tunnen olevani sosiaalisesti koditon. Kirjailijalle tämä on hedelmällinen lähtökohta, ihmisenä ajoittain on hankalaa.” Eläkeläinen 6/2023 31
KULTTUURI eversti Luodon kanssa kumpuaa juuri tästä. Koko maassa kaivataan kuitenkin nyt iloisempaa otetta, positiivista yhteishenkeä, eikä mitään kurjuus-kuvauksia! WESTÖ SISÄLLYTTÄÄ kirjaansa myös Henryn traumaattiset muistot sisällissodasta. – Olen useissa romaneissani kuvannut sukupolvea, joka on syntynyt 1800ja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin, Kekkosen sukupolvea. Tuon ikäluokan ihmiset eivät ehtineet kunnolla aikuistua, kun syttyi ensimmäinen maailmansota, joka Suomessa ilmeni sisällissotana. Ja ennen kuin he ehtivät täyttää neljäkymmentä vuotta syttyi toinen maailmansota. – Onhan tämä kohtalokasta. Kaikki on ollut niin valtavan dramaattista tuolloin. Kuinka lyhyt aika on vuodesta 1918 vuoteen 1939, eihän se ole aikuiselle yhtään mitään. Aika, jolloin molemmin puolin koettiin valtavaa syyllisyyttä niin punaisten kuin valkoistenkin puolella – enimmäkseen kuitenkin valkoisten. Kun mietitään sisällissodan uhrilukua, yli kaksi kolmasosaa uhreista on punaisia. Talvisota yhdisti kyllä suomalaisia, mutta vain hetkellisesti. Kun valuimme yksinäisyydessämme välirauhan ja jatkosodan aikana Natsi-Saksan syliin, sisäiset konfliktit palasivat. Westö sanoo jo lapsuudessaan havainneensa, kuinka suuria luokkaerot olivat omien sukulaistenkin piirissä. – Isäni on luokkamatkan tehnyt, sotaleskiäidin ainoa lapsi köyhistä oloista. Äidin puolelta olen tamperelaiseen porvaristoon nousseen, menestyneen nahkatehtailijan sukua. Lisäksi oma ystäväpiirini on aina ollut todella heterogeeninen. – En ole koskaan viihtynyt vain yhdessä yhteiskuntaluokassa. Parhaimmillaan tulen toimeen kaikkien kanssa, pahimmillaan tunnen olevani sosiaalisesti koditon. Kirjailijalle tämä on hedelmällinen lähtökohta, ihmisenä ajoittain on hankalaa. WESTÖ HUOMAUTTAA, että luokkaerot eivät ole mihinkään hävinneet, ne ovat nykyään vain asettuneet toisin. Yhteiskunnalliset kuilut ovat syviä edelleenkin. –?Sympatiani ovat vahvasti heikompien puolella. Olen aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta äänestänyt vasemmistoa. Ei ole mitään syytä peitellä, että olen taloudellisestikin menestynyt kirjailijana paremmin kuin osasin odottaa. Mutta kun kuulen vaikkapa väitettävän köyhien olevan köyhiä omaa syytään, käämini palavat välittömästi. Aikamme suuri ongelma on, jos me lakkaamme ymmärtämästä toisiamme. Kirjassa pasifismin eetos kumpuaa paitsi rintamalla todistetuista epäinhimillisyyksistä, myös sisällissodan kokemuksesta, jonka Henry on melkein unohtanut. Sodanvastaisuus ja sodan mielettömyys nousevat yhdeksi kirjan vahvimmista teemoista. –?Sota on viheliäinen ilmiö. Olin nuorena pasifisti, mutta totta kai olen sitä mieltä, että pienellä maalla täytyy olla oikeus puolustautumiseen. On vain niin kammottava tragedia, että emme pääse eroon kostonkierteestä, sodista ja niiden uhkasta. Pidän tätä ihmiskunnan suurimpana murhenäytelmänä, sen ohella, että tuhoamme luontoa häikäilemättä. Ihminen on omituinen, hurja ja todella vaarallinen eläinlaji. Westö korostaa, ettei Molly & Henry ole reaktio Ukrainan sotaan. – Olin kirjoittanut noin puolet kirjastani, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Se järkytti minua tunnetasolla todella syvästi myös oman sukuhistoriani valossa, mutta ei kirjastani sen vuoksi tullut erilaista juonija henkilötasolla. Tosin Henryn keskusteluihin eversti Luodon kanssa tuli vielä tummempia ja kärjekkäimpiä ajatuksia siitä, mitä omaa maataan puolustaessa voi ja saa tehdä. MYÖS URHEILU saa osansa kirjassa. Henry on parhaan ketteryytensä menettänyt jalkapallomaalivahti, mikä katkerasti ilmenee eräässä ottelussa, jota Mollykin on katsomassa. Myös jääkiekko tekee tuloaan. –? Olen aikaisemmin ollut valtavan innostunut urheilusta. Enää ei huippu-urheilu kiinnosta juuri lainkaan, ei edes suosikkilajini jalkapallo, sillä raha on pilannut maailman kauneimman pelin. Se kyynisyys, miten rikas diktatuuri saa jalkapallon MM-kisat kaikesta vastustuksesta ja boikotoinnista huolimatta on aivan järkyttävää kuten huippupelaajien huimat palkkiotkin. Silti heidän on piilotettava rahansa veroparatiiseihin. –? Kirjassa leikittelen myös jääkiekon haparoivilla ensiaskeleilla maassamme. Jääkiekosta tuli sittemmin päähänpinttymä Suomelle. Musiikki kuljettaa Molly & Henry -kirjaa huomattavasti vähemmän kuin Westön edellisiä romaaneja, mutta musikaalisen kirjan tarkkaan naputeltu rytmi sykkii päähenkilöiden sydämien tahdissa ajoin kovin mollivoittoisen, herkän tarinan soidessa kauniisti. Westön kieli on rikasta ja elegisen kaunista. Runoilijana kirjailijanuransa aloittaneen Westön yhdeksäs romaani on puhutteleva, hienostunut taideteos. Kuten kaikissa hänen romaaneissaan, tässäkin on vahva yhteiskunnallinen ja humanistinen eetos. AINA – JA ERITYISESTI tämmöisenä aikana – olisi Westön mielestä tärkeää ymmärtää, mitä ihmisenä oleminen sisältää. – Melkein kaksikymmentä kirjaa, joista yhdeksän romaania, kirjoitettuani on helppo myöntää, että kaikissa romaanieni tärkeimmissä henkilöissä on paljonkin minua, pala sieluani. Ironisesti voisin todeta, että onneksi olen niin ristiriitainen ihminen, että saan särmää romaanihenkilöihini. –?Molly & Henryn kirjoittaminen syöpyi niin syvälle sieluuni, että toivon niin käyvän lukijoillekin. Kyllä se menee – ainakin minulla syvälle sieluun. Kjell Westö on kirjoittanut vereslihalla tavattoman hienon ja riipaisevan romaanin kaiken kauneuden perimmäisestä hauraudesta. ? Kjell Westö: Molly & Henry. Romaani sotavuosilta (Skymning 41. Roman från en krigstid). Suom. Laura Beck. Otava. 509 s. ”Enää ei huippuurheilu kiinnosta juuri lainkaan, ei edes suosikkilajini jalkapallo. Raha on pilannut maailman kauneimman pelin.” A N D ER S W IK LU N D / TT / LE H TI K U VA –? Ironisesti voisin todeta, että onneksi olen niin ristiriitainen ihminen, että saan särmää romaani henkilöihini. 32 Eläkeläinen 6/2023
KUVATAIDE Rafael Wardin maa lauksia 24.1.2024 saakka Didrichse nin taidemuseossa (Kuusilahden kuja 1). Ti–su 11–18, ke 11–20. Museo sijaitsee Helsingin Kuusi saaressa ja sitä ympäröi aina avoin veistospuisto. ”VALO JA VARJO, ilo ja kärsimys, ne ovat aina vierekkäin. Ja niin kuin ihminen nuoralla kävelisi niiden rajalla.” Nämä Rafael Wardin sanat avaavat koskettavasti humaanin taitelijan sielun syövereitä. Vielä 93-vuotiaana työlleen omistautunut Rafael Wardi (1928–2021) ikuisti ajatuksiaan ja tuntemu ksiaan teoksiinsa. Didrichsenin taidemuseon näyttelyn ytimen muodostavat taitelijan viimeisten vuosien teokset, jotka eivät ole aiemmin olleet esillä yleisölle. Metalliväreillä työstetyt teokset eivät yllä hänen varhaisempien teostensa väriloistoon, mutta sulkevat hienon taitelijan upean, seitsemälle vuosikymmenelle ulottuneen elämäntyön merkityksellisesti. Mukana on myös ihania värikylläiKULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN Aurinkoa, valoa ja elämäniloa Ateneumissa KUVATAIDE Väriä & valoa – impressionismin perintö 25.2.2024 saakka Ateneumissa Helsingissä. H elsinkiin kannattaa aina, erityisesti nyt matkustaa kauempaakin runsaan taidetarjonnan vuoksi. Didrichsenin taidemuseon Rafael Wardin värikylpy ja Ateneumin elämäniloinen ja aurinkoinen impressionismikattaus ovat vuoden pimeimpien päivien voimaannuttavia elämyksiä. Ateneumin laajassa, teemoittain ripustetussa näyttelyssä puutarhat, talvimaisemat, alastonkuvat ja kaupunkikuvat vuorottelevat suomalaistaitelijoiden kohdatessa huipputaitelijoita sulassa sovussa vailla häpeää. Kansainvälisen taiteen suuruudet kuten Claude Monet, Auguste Renoir, Alfred Sisley, Camille Pissarro jne. rinnastetaan kiinnostavasti suomalaisen väritaiteen keskeisiin taitelijoihin kuten Alvar Cawén, Magnus Enckell, Pekka Halonen ja Ellen Thesleff. 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana monet suomalaistaiteilijat kirkastivat väripalet tiaan , ja taidemaailma erkaantui realismin ikeestä suunnaten kohti modernimpaa ilmaisua. Arkiset työnkuvaukset ja erämaat saivat tehdä tilaa keskiluokkaisen elämän huolettomalle kuvaukselle, KIRJA Anneli Kanto: Punaorvot, Lind & Co, 2023. ANNELI KANNON kirjallisessa tuotannossa pääosan saavat syrjäläiset ja sodassa siipeensä saaneet ihmiset. Hänen uusin romaaninsa Punaorvot kuvaa Suomen sisällissodassa orvoiksi jääneiden lasten kovaa kohtaloa, kuvaten lähes vaietun palan historiaamme. Tarinan ytimessä ovat tuhannet punaperheiden lapset, jotka Suomen valtio leimasi turvallisuusuhkaksi ja riisti äideiltään. Punaorvot kuvaa sisällissodan kurittaman perheen kurjuutta niin, että kurkkua kuristaa ja silmät kostuvat. Romaani perustuu Kannon yhdessä Lauri Maijalan kanssa kirjoittamaan samannimiseen näytelmään, joka sai kantaesityksensä Helsingin kaupunginteatterissa syksyllä 2020. Ajankuva on tarkkaa. Kanto tavoittaa uskottavasti sen tunneskaalan, jonka sodan hävinnyt osapuoli koki: katkeruutta, vihaa, arvottomuutta, näköalattomuutta, surua ja häpeää. Punaorvot-kirjan tapahtumat riipaisevat erityisesti ajatellen niiden heijastuspintaa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Anneli Kanto on asettanut blogissaan kirjan aihepiiriin liittyen kysymykset, olemmeko me ihmisinä edenneet? Teemmekö me nykyään toisin? Saatavilla on myös erinomainen Punaorvot-äänikirja, jonka lukevat Vuokko Hovatta, Maija Lang, Emma Louhivuori, Antti. L. J. Pääkkönen ja Eeva Soivio. Punaorvot piirtää palan vaiettua historiaa Rafael Wardi: Keltainen pullo, 1968, öljy kankaalle. Wardin ihana värikylpy siä mestariteoksia, keltaisena hehkuvia asetelmia, kaupunkija henkilökuvauksia ja puutarhan väriloistoa Wardin pitkän uran varrelta. Häkellyttävän kaunista ja voimaannuttavan lohdullista. Wardille oli tärkeää, että hänen teoksensa puhuttelisivat katsojaa. Hänen toiveensa toteutuu monin verroin sukeltamalla Didrichsenin näyttelyn taikapiiriin. Myös hieno Maria Didrichsenin, Katja Tukiaisen ja Rafael Wardin tyttären Eva Wardin toimittama kirja Rafael Wardi runsaine kuvituksineen on aarre. Myytävänä suoraan museolta tai kirjakaupoista. Didrichsen, 2023. R A U N O TR Ä S K EL IN viehkoille puistoille, aurinkoisille, joutilaita kesän viettäjiä hyväileville rantamaisemille pikkupoikineen ja ihanille naisille rannoilla sensualismin ja erotiikan väreilyssä. Jälkijunassa Suomeen tulleen värimaalauksen kukoistuskausi oli intensiivinen mutta kesti vain vuosikymmenen. Uusitun, upean Ateneumin viehkossa näyttelyssä vaeltaessa impressionismin valoisat mestariteokset vievät mielen hetkien lumoon – rakkaudesta taiteeseen. Alfred William Finch: Hedel mäpuutarha La Louvièrestä (1890). Kan sallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. H A N N U A A LT O N EN / K A N S A LL IS G A LL ER IA Auguste Renoir: Polku korkeassa heinikossa (1875). PA TR IC E S C H M ID T / M U S ÉE D ’O R S AY Eläkeläinen 6/2023 33
NIINA HAKALAHTI RUNOPYSÄKKI V iimeisellä toimittamallani Runopysäkillä runot saavat enemmän tilaa kuin yleensä. Se on kiitokseni ja kunnianosoitukseni teille kaikille, jotka olette kuluneina vuosina palstaa lukeneet ja lähettäneet runojanne julkaisua varten. Pertti Korhosen Hoi vaan! ja Helena Koposen Kiitos kuuluvat temaattisesti yhteen. Korhosen kantaaottava runo pureutuu tärkeään ja mitä ajankohtaisimpaan asiaan. Minulla on itse asiassa tuore kokemus järjestelmän ongelmista. Iäkäs läheiseni sai onnistunutta hoitoa erikoissairaanhoidon piirissä, mutta kotiuttamisen hetkellä olikin tiedossa ”miinus yhdeksänkymmentäkahdeksan jatkopaikkaa”, kuten läheiselleni sairaalassa ilmaistiin. Omaisena kävin jonkinlaisen taistelun, etteivät hyvät saavutetut tulokset kariutuisi siihen, että kukaan ei huolehtisi toipumisesta joko jatkohoidossa tai kotioloissa. Korhonen taitaa rennon riimittelyn. Hoi vaan! -runosta voisi suorastaan painattaa postikortteja, joita olisi hyvä jaella vaikka vaalien lähestyessä. Helena Koposen Kiitoksessa kuvataan yksityinen, arvokas hetki vapaaehtoistyön parissa. Runon ulkoinen muoto heijastaa myös sisältöä. Tuntuu kuin tiheä hengitys kulkisi läpi runon. Koposen runo muistuttaa, että me ihmiset olemme toisiamme varten. Merja Parkkisen Mummun taidot -runo kertoo lähes maagisen tarinan mummun kyvystä vaikuttaa säätilaan. Lapsen näkökulmasta aikuisilla on muutenkin hämmästyttäviä kykyjä ja taitoja, joten lähtökohta on hyvin uskottava. Parkkisen kielikuvat ovat mieleen jääviä: ”kesä koikkelehti/uitettuna koirana.” Visuaalisesti vahvat ovat nämäkin säkeet: ”narulla tuuli pullisteli vaarin/valkoista paitaa.” Tummia sävyjä Olavi Leinosen Jussi Tuhkurinpoika Kivekseltä on kronikkamainen runo Jussin traagisesta kohtalosta. Leinonen kirjoittaa saatteessaan seuraavasti: ”Jussin hukkuminen on kuvailtu todenmukaisesti, mutta olen liioitellut hänen kokemuksiaan merimiehenä. Oikeasti hän ei ollut sellainen merikarhu, kuten kuvaan. Oli kuitenkin käynyt merimiesammattikoulun ja purjehtinut ainakin Itämerellä. Halusin rakentaa legendan.” Toisin sanoen Leinonen toimii juuri niin kuin kaunokirjallisuuden kirjoittajan kuuluukin: historiallisesta tapahtumasta tai joskus eläneestä ihmisestä kirjoitettaessa tulkitaan, liioitellaan, rajataan ja väritetään. Kirjoittajalla on aineksia, joista hän sitten kokoaa jotakin aivan uutta. Jussin tarina on vetävästi kuvattu ja se muistuttaa elämän sattumanvaraisuudesta: ”Atlantti ei häntä vienyt/eikä Tyyni Valtameri/Kotivesi-Kivesjärvi/Jussin koitui kohtaloksi.” Melankoliaa on myös Raimo Pasasen Tähtisumua seulasten suunnalla -runossa, joka maalaa lukijalle syksyn ja talven värejä. Jokainen säe vahvistaa tunnelmaa. Pasasen kielikuvat ovat hienoja, kuin minirunouniversumeja jokainen. Pienen ja suuren vaihtelu luo runoon kiinnostavaa mittakaavaa, tasku ja maailma mahtuvat lähekkäin. ”Irrotan orvon lehden tuulen mukaan” – kaunis ja melankolinen säe. Vaikka ”harmaapalttoiset” kuvaa konkreettisesti meitä syksyisiä kulkijoita, saa se samalla suuremman, mystisen merkityksen. Lintu haudataan tunnistamattomana ja lasten kanssa heitellään Saturnuksen renkaita. Upea runo. Rakkaat läheiset, tärkeä taide Sisko Laukkasen Lasienkeli-runossa ollaan paitsi käsityön myös kiitollisuuden äärellä. Lasityötä tehdessä ajatukset kääntyvät rakkaisiin. Runossa yhdistyvät kauniisti työhön uppoutuminen ja läheisten muistaminen. Me ihmisethän olemme usein yhtä aikaa ”kahdessa paikassa”; konkreettisesti tekemässä jotakin, mutta mielessämme aivan toisaalla. Laukkasen runossa ilmaistaan kiitollisuutta ”sanoitta ymmärtäville/ arjen enkeleille”. Jutun alussa kirjoitin, että olemme toisiamme varten. Tätä Laukkasen runo sanoittaa kauniisti. Marja Hoefsin Lumoutuminen kuvaa taidekokemuksesta haltioitumista. Elliptinen, siis rohkeasti rajattu runo, on kuin maalaus itsessään. Havainnointi on vaikuttavaa: ”avaamaton, / askelpainaumista vapaa,/ kapea kylätie”. Marc Chagall -fania runo todellakin miellyttää. ”Ilman runoutta ja rakkautta ei voi elää”, on Chagall todennut. Muistutan vielä, että tälläkin kerKiitos! Runopysäkin toimittaminen on ollut merkityksellistä ja antoisaa työtä. KULTTUURI Jussi Tuhkurinpoika Kivekseltä Oli seilannut Atlantit Välimeret kyntänyt tyynet ja myrskyiset veet tunsi Rion ja Kairon korttelit Sitten kesäyönä ajeli ryypyn perässä koiran kanssa Jussi Tuhkurinpoika Kiveksen kylältä horjahti veteen peräprutkua nykiessään Puolitoista hevosvoimaa liikaa oli perällä mitä niistä liiveistäkään lämpimällä vedellä Koira löytyi veneen luota tuulen alta kivikolta viikon päästä Jussi vasta jokisuulta kellumasta Atlantti ei häntä vienyt eikä Tyyni Valtameri KotivesiKivesjärvi Jussin koitui kohtaloksi OLAVI LEINONEN, PALTAMO Mummun taidot Se sato ja sato, kesä koikkelehti uitettuna koirana, häntä roikkuen. Uhmakkaasti kypsynyt ahomansikka maistui valjulle talviaamulle. Mummu riipaisi pissipilven narulle, napsautti puisella pyykkipojalla, – Sen kesä kuivaa ku kasteleeki. Aamu herätti aurinkopätsiin. Juoksin pihalle ennen kaakaon juontia, narulla tuuli pullisteli vaarin valkoista paitaa. Oli pakko mennä halaamaan mummua MERJA PARKKINEN, PYHÄJÄRVI 34 Eläkeläinen 6/2023
Runo muistuttaa, että me ihmiset olemme toisiamme varten.” taa lisää runoja löytyy Runopysäkki-blogista, jota pääsee lukemaan seuraamalla jutun lopussa mainittua linkkiä. NYT SITTEN taitaa olla aika sanoa kiitos ja näkemiin. Runopysäkin toimittaminen on ollut merkityksellistä ja antoisaa työtä. Kuluneet runontäyteiset vuodet ovat olleet tärkeitä. Ilman teitä kirjoittajia ja lukijoita Runopysäkkiä ei olisi olemassa. Jatkukoon Eläkeläinen-lehden kunniakas perinne eli kokonaisen aukeaman antaminen runoudelle – netin Runopysäkki-blogilla silattuna. Eli yksinkertaisesti: kiitos! Runoja voi jatkossa lähettää seuraajalleni Kristiina Wallinille, joko (mieluiten) sähköpostilla: kristiina. wallin@tpnet.fi tai postitse: Kristiina Wallin, Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta ? Joulukuun Runopysäkkiblogin runoilijat ovat Eila AliJaakkola, Risto Hedman ja Marju Rönkkö. Lue osoitteessaelakelaiset.fi/ blogit Hoi vaan! Runollani taas ruikutan, päättäjiä kiukutan. Älkää unohtako suurta ikäluokkaa, meitä, jotka jo lapsena heilutimme kirvestä ja kuokkaa. Sodan jälkeistä Suomea rakensimme, uuden sukupolven ahkeralla työllämme kasvatimme. Nyt, kun askeleemme lyhenee, toimintakuntomme heikkenee, muisti rupeaa pätkimään, omaiset joutuvat meille hoivaa etsimään. Valtiovallan olisi jo aika herätä, hoivapalveluja vanhuksille lisätä, antaa arvokas elämä vanhuksille, helpotusta myös vanhusten omaisille. PERTTI KORHONEN, HELSINKI Kiitos Hoitokodissa vanhus vuoteella yksin kuulo heikko näkö myös istun vierelle otan kädestä hän tuntee sen avaa silmät kuiskaa olen odottanut sinua ota pöydältä kirja laula kirjan välissä on merkki Alan hyräellen Jeesus johdata... hän yhtyy hiljaiseen lauluun kun lopetan hän puristaa kättäni kuuluu hiljaa kiitos HELENA KOPONEN, VARKAUS Tähtisumua seulasten suunnalla Unohdun syksyyn. En kuule hitaan talven askelia kuuran yllä. Meri riittää lokin peiliksi. Pimeää kuin tyhjässä taskussa. Maailman autioon reunaan iskee yön uninen laine. Irrotan orvon lehden tuulen mukaan. Harmaapalttoiset askeltavat keinovalojen opastamaa polkua. Etsin tunnistamattomana hautaamani linnun leposijaa. Seulasten suuntaan vaeltaa tähtisumu. Viimeiset kurjet kiirehtivät kuulaan taivaan halki. Leikin päiten heittelen lasten kanssa Saturnuksen renkaita. RAIMO PASANEN, ESPOO Lasienkeli Pientä, tuttua ritinää lasiveitsellä piirtyy enkelihahmoja Lämpimät ajatukset siivittävät tekemistä Enkelin sädekehä kimaltelee iloisesti Siivet siivilöivät valoa, rakkautta ja suojelua Kiitokseksi ystäville, sanoitta ymmärtäville arjen enkeleille Tunne sisälläni kertoo et ole yksin! SISKO LAUKKANEN, PALTAMO Lumoutuminen On notkahtanut pensasaita lumen painosta valkeaksi lehmus kuorrutettu avaamaton, askelpainaumista vapaa, kapea kylätie harmaa hirsirakennus koristeleikkauksineen kelluu taivaanrannoilla Chagallin rakastavaiset hiukset vapaina halaten liitelevät hiutaleisen sinen halki. MARJA HOEFS, HYVINKÄÄ H A R R I S ÄY N EV IR TA /K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 6/2023 35
ELÄMÄ Sesongin ruokaperinnettä voi rohkeasti uudistaa tuomalla siihen omia lempiherkkujaan. PIIA RANTALA-KORHONEN K ahdeksan kymmenestä helsinkiläisestä asuu yhden tai kahden hengen taloudessa. Ruokakaupassa tätä on vaikea uskoa, elintarvikkeita myydään valtavissa perhepakkauksissa. Pienimmät pakkaukset on hinnoiteltu kilohinnaltaan kohtuuttoman kalliiksi. Niinpä pientalouteenkin ostetaan jytkypakkauksia ja koitetaan saada tuotteet käytettyä ennen viimeistä käyttöpäivää tai pakastetaan sisältö kerta-annoksiin. Pakastin on pienessä taloudessa todella käyttökelpoinen. Joulua voi rakentaa oikotietä, käyttäen kaupan puolivalmisteita ja tuunaamalla valmisruokia. Pöydästä voi jättää pois kaiken sellaisen, mikä ei oikeasti ole kenenkään yhteisen pöydän ääressä istuvan herkkua. Joulun ruokaperinnettä voi rohkeasti uudistaa tuomalla siihen omia lempiherkkujaan. Ilon ja valon juhlaa ei pidä raskauttaa perinteiden painolastilla, jos se ei nimenomaan luo omaa joulutunnelmaa. Pienen perheen joulu SUOLAISTA JA MAKEAA Pikkiriikkiset porkkanalaatikot 10–12 annosta Joulun laatikkoruokia saa ostaa kätevästi valmiina tai raakapakas teina, mutta itse tehden niihin saa juuri oikean maun ja koostumuk sen. Nämä porkkanalaatikot pais tetaan tukevareunaisissa muffini vuoissa yhden hengen annoksiksi. 0,5 dl puuroriisiä tai kaurajyviä 2,5 dl vettä 2 dl (kaura)kermaa 500 g porkkanoita 1 tl suolaa, ripaus valkopippuria 1 rkl siirappia pinnalle margariinia Keitä riisiä vedessä, kunnes ve si on imeytynyt niihin. Lisää ker ma ja hauduta hiljaisella lämmöllä noin 20 minuuttia. Keitä toises sa kattilassa kuoritut ja paloitellut porkkanat kypsiksi. Soseuta pork kanat ja 0,5 dl keitinlientä sauva sekoittajalla tai perunasurvimella. Yhdistä riisipuuro ja porkkanaso se, sekoita mausteet mukaan. Jaa Porkkanalaatikot paistetaan tukevareunaisissa muffinivuoissa yhden hengen annoksiksi. Joulutortut on klassikko, jonka uskaltauduin muotoilemaan uudella tavalla. 36 Eläkeläinen 6/2023
seos muffinivuokiin, lisää pinnal le nokareet margariinia. Kypsen nä uunin keskitasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia. Joulutortut uudella otteella Torttutaikina on monikäyttöistä! Samasta taikinasta saa leivottua suolaista ja makeaa, valmiiksi kaa viloituja levyjä voi ottaa sulamaan niin monta kuin tarvitsee, paistaa vaikka tortun kerrallaan. Joulutortut on klassikko, jotka uskaltauduin muotoilemaan uudel la tavalla – kuvassa on ohjeet viil toihin ja taitteluun. Marmeladi py syy hyvin sijoillaan paistettaessa! Yhdestä torttutaikinapakkauk sen taikinasuorakaiteesta valmis tuu kaksi torttua, täytteeksi ruo kalusikallinen luumumarmeladia tai liotettu kuivattu luumu. Kyp sennä tortut 200 asteessa noin 20 minuutin ajan. Tomusokeri antaa jäähtyneille tortuille juhlavan lop pusilauksen. Kiitos ja näkemiin! OLEN KIRJOITTANUT Eläkeläinenlehteen ruokajuttujani talkoohommina viisi vuotta. Innokkaana ruokaharrastaja na olen halunnut jakaa help poja, edullisia ja terveellisiä reseptejä kanssanne. Jokai nen juttujen ruoka on omassa keittiössä valmistettu, kuvat tu ja koemaistettu yhdessä entisen puheenjohtaja Korho sen kanssa! Hyvä ruoka on nautinto ja ylläpitää terveyttä. Onnelli sinta on syödä yhteisen pöy dän ääressä ainakin joskus. Ruoka ei ole vain ravintoa, se tuo arkeen ja juhlaan iloa ja elämyksiä. Kohtele itseäsi kuin arvovierasta, kraanavesi kin maistuu paremmalta kau niista jalkalasista! Nyt työelämän viimei set vuodet on kiihtyneet niin hektisiksi, että minun on luo vuttava tästä mieluisasta tehtävästä. Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripää kaupunki ja Oulun kulttuu risäätiön toimitusjohtajana minulla on keskeinen vastuu vuoden onnistumisesta. Ehkä palaan lehden avusta jaksi vuonna 2028, kun omat eläkevuodet toivottavasti al kavat. Kirjoittaminen on ollut minulle tärkeä tapa osallistua työväenliikkeen toimintaan. Toivotan Eläkeläiset ry:l le voimaa ja menestystä kai kissa toimissanne, teette tär keää työtä näinä monella tavalla raskaina aikoina. PIIA RANTALA-KORHONEN Jätä taikina kohoamaan huoneen lämpöön leivinliinan alle noin tun niksi. Kaada kohonnut taikina jauho tetulle leivinpöydälle. Vaivaa sitä hetki ja jaa se kolmeen osaan, jos haluat kolmen sortin pullia. Pullat paistetaan 225 asteessa uunin kes kitasolla noin 15 minuutin ajan. 1. Ässäpullat Leikkaa taikina kuudeksi palaksi. Muotoile paloista reilut 20 cm pi tuiset pötköt ja pyöräytä ne äs sän muotoisiksi. Pane pullat lei vinpaperin päälle pellille liinan alle kohoamaan. Voitele kohonneet pullat, koristele rusinoilla ässän sy keröt. 2. Aprikoosipullat Muotoile taikinasta pötkö ja jaa se 6 palaksi, pyörittele ne pyöreiksi pulliksi. Pane pullat pellille kohoa maan. Voitele kohonneet pullat. Paina niiden keskelle peukalolla ko lo, pane koloon lusikallinen fariini sokeria ja pehmeäksi liotettu kui va aprikoosi tai säilykeaprikoosin puolikas. 3. Hedelmäiset kierrepullat Kauli taikina suorakaiteen muotoi seksi 0,5 cm paksuiseksi levyksi. Sekoita täytteeksi 3 rkl margarii nia, 2 tl vaniljasokeria ja 3 rkl ap pelsiinimarmeladia ja levitä täyte taikinalevylle. Ripottele täytteen päälle pienittyjä kuivattuja hedel miä. Jätä toisesta pitkästä reunas ta 2 cm ilman täytettä. Rullaa tai kinalevy tiukaksi rullaksi niin, että ilman täytettä jätetty reuna jää päällimmäiseksi. Leikkaa rulla 3 cm viipaleiksi ja aseta viipaleet leikka uspinta ylöspäin paperivuokiin tai muffinipellin koloihin. Hedelmäsuklaat Itse tehdyt makeiset ovat juhlavia! Tum masta suklaasta ja kuivatuista hedel mistä tehdyt ma keiset ovat lähes terveystuote. Päh kinöitäkin voi se koittaa joukkoon! 50 g tummaa suklaata 1 dl pieniksi kuutioituja kuivattuja hedelmiä, esim papaijaa, ananasta ja rusinoita Sulata suklaa kulhossa mikrossa tai vesihauteessa, varo kuumen Ohjeet joulutorttujen viiltoihin ja taitteluun. Pienestäkin pullataikinasta voi leipoa monen näköisiä ja makuisia pullia. Itse tehdyt makeiset ovat juhlavia. Kolmen sortin vehnäset Pienestäkin peruspullataikinasta voi leipoa monen näköisiä ja makui sia pullia. Pullat ovat parhaita tuo reina, mutta ne maistuvat lähes tuoreilta, kun ne pakastaa heti lei pomisen jälkeen ja syö heti sulatet tuina, ehkä vähän uunissa lämmi tettyinä. Kuvan pullat on leivottu vegaanisiksi ja samalla laktoositto miksi, niin ne sopivat kaikille. Aivan yhtä kaunista kiiltoa ei pulliin saa il man kananmunalla voitelua, mutta makuun se ei vaikuta! 2,5 dl vettä tai (soija)maitoa 25 g tuoretta hiivaa tai 1 pussillinen kuivahiivaa (1 muna, josta puolet voiteluun) 1 dl sokeria + 0,5 tl suolaa 2 tl kardemummaa 100 g huoneenlämpöistä margariinia noin 500 g (7-8 dl) puolikarkeita vehnäjauhoja Vegaaninen voiteluseos: 0,25 dl soijamaitoa + 1 rkl siirappia + 1 rkl ruokaöljyä sekoitetaan sauvasekoittimella Liuota tuorehiiva kädenlämpöiseen nesteeseen, sekoita kuivahiiva de silitraan jauhoja ja sekoita ne nes teeseen. Lisää sokeri, suola (puolet munasta) ja kardemumma. Lisää jauhot parissa erässä, ensin haa rukkavatkaimelle ja lopuksi toisel la kädellä vaivaten, lisää margariini tässä vaiheessa. Pikkupullien tai kina saa jäädä pehmeäksi, pullis ta tulee silloin pehmeitä ja ilmavia. tamasta liikaa. Sekoita hedelmät suklaan joukkoon, lusikoi pieniin makeisvuokiin tai keoiksi puhtaalle vadille. Anna jähmettyä huoneen lämmössä jääkaapissa ennen tar joilua. Leikkaa viillot neliön sisälle Taita ulkoreunat ristiin Lusikallinen luumuhilloa keskelle Eläkeläinen 6/2023 37
ELÄMÄ ANU MÄKI Kirjoittaja on vuosi sitten eläkkeel le jäänyt järjestötyöntekijä. IHAN PIHALLA Paratiisiomenapuu antoi huippusadon Mieli karkaa jo tästä pimeydestä joulukuusta piteneviin päiviin, uuteen kasvuun. O n sadepäivä, aika mones lajiaan. Ikkunastani avautuva maisema on märkä ja sävyltään mustanruskea – lehtipuissa vielä sinnittelevät lehdet ovat jo menettäneet ruskavärityksensä, pihlajatertut käpristyneet ja mustuneet, ja kaikesta muusta harmaudesta miltei räikeänä erottuvan vihreän ruohikon päälle on levittäytynyt raskas maatuva lehtipeitto. Luonto on martaana eli vaipumassa talviuneen. Muutama varhain keväällä ulkoruukkuun istutettu purppurainen ja keltainen orvokki kukkii vielä uhmakkaasti terassin lipan alla. Ensimmäiset pakkasyöt näyttivät ensin nitistäneen ne lakoon, mutta ilman taas lämmettyä ne ovat sinnillä nostaneet päänsä. Mutta ennen maan jäätymistä ja lumia (toivottavasti!) vielä silmäys pihastelijan syysja lokakuun hommailuihin. Syyskuussa keräsin pihoiltani satoa. Takapihalle muutama vuosi sitten istutettu paratiisiomenapuu kukki toukokuussa viehkoin valkein kukin, ja syyskuussa pikkuinen puu antoi elinkaarensa suurimman sadon: 2?476 grammaa omenoita! Satoa heikensi ehkä peräti parin sadan gramman verran omeniin ensi kertaa iskenyt muumiotauti. Heti olisi pitänyt poimia sairaat hedelmät puusta pois, vaan enpä älynnyt! Onneksi tulin vähän myöhemmin lukeneeksi, että hedelmämuumioita ei saa jättää oksille talveksi ja myös sairaat pudokkaat pitää kerätä huolella pois, muuten ne kehittävät itiöitä seuraavalle kasvukaudelle ja sairastuttavat puun uudelleen. Paratiisiomenapuun omenat ovat kypsyttyään kirkkaan punaisia ja myös malto on punainen. Halkaisijaltaan noin neljän sentin mittaisen hedelmän maku on kirpeän hapokas. Syömäomenaksi siitä ei siis ole, mutta suuremman sadon kerääjille suositellaan hienoaromisen mehun keittämistä punakyljistä. Omenasatoa. Omistani olen tehnyt sosetta. Teko on joutuisaa: omena halki, kanta irti ja puoliskot paksupohjaiseen kattilaan pehmenemään vesitilkan ja kanelitangon kanssa, pehmenneet omenat käsin veivattavaan sosemyllyyn, sose takaisin kattilaan hillosokerin ja kanelitangon kanssa, tujaus sitruunamehua (tai rommia/calvadosia/konjakkia) sekaan, muutama pulpahdus sokerin sulattamiseksi ja purkitus steriiliin lasiastiaan. Talvenvaraa. Kriikunasatoa. Luvassa punaista omenahilloa. Paratiisi omenapuu kukkii. 38 Eläkeläinen 6/2023
Paratiisiomenapuu antoi huippusadon Tämän sivun uutuudet tilattavissa Via Naturalen kautta. Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma Luomu, kylmäpuristettu ja pastöroimaton Aloe Vera juoma – ravintolisä. Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller kasvin kuorittujen lehtien sisäosista. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella, kuten mm. polysakkaridit. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja, jotka näkyvät juomassa. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 14,90 €. Alkuperämaa Espanja • Ruoansulatus • Suolisto • Vastustuskyky Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma 1000 ml tuotenumero 1451, ME: 6 Nivele – Kollageeni-Glukosamiini Magnesium-C& B-vitamiinijuoma Monipuolinen Kollageeni-Glukosamiini-vitamiini-mineraalivalmiste. Nestemäinen ravintolisä. Makeutettu sukraloosilla. Ihmisessä on luontaisesti kollageenia ja glukosamiinia, joiden määrä vähenee elimistössä ikääntymisen myötä. Kollageenit ovat yleisimpiä solujen ja kudosten rakennusproteiineja jotka antavat luu-, rusto-, jänneja sidekudokselle tukea, lujuutta, kimmoisuutta ja liikkuvuutta. Glukosamiini on elimistössä esiintyvä aminomonosakkaridi, jota on luonnostaan nivelissä, nivelnesteessä, rustoissa, jänteissä ja sidekudoksessa. Valmiste on laktoositon ja gluteeniton. Suositushinta 14,90 €. Valmistettu Suomessa. Nivele Kollageeni-Glukosamiini-Magnesium-C& Bvitamiinijuoma tuotenumero 1256, ME: 6 • Nivelrustot • Lihakset, luusto • Iho, hermosto ja immuunijärjestelmä Nokkonen 300 mg Nokkosta sisältävä ravintolisä. Nokkonen on monipuolinen luonnonkasvi. Sen polttavat lehdet sisältävät useita vitamiineja, kivennäisaineita, aminohappoja, flavonoideja, klorofylliä eli lehtivihreää ja kuitua. Kuvatussa nokkosenlehdessä on kuitua ja rautaa enemmän kuin pinaatissa. Valmiste on makeuttamaton, gluteeniton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 8,50 €. Valmistettu Suomessa. Kurkuma 500 mg Kurkumaa sisältävä ravintolisä. Kurkuma on inkiväärin sukuinen monivuotinen ruohokasvi. Rohdoskäytössä käytetään sen voimakkaan keltaista juurakkoa, joka sisältää luontaisesti kurkuminoideja. Kurkuminoidi polyfenolit ovat kurkuman pääantioksidantteja ja kurkumiini on näistä merkittävin. Kurkuma voi ehkäistä hiljaista tulehdusta, lievittää kipuja ja ehkäistä flunssaa. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 8,50 €. Valmistettu Suomessa. Nokkonen 300 mg 60 tabl tuotenumero 1220, ME: 6 • Luusto, nivelet • Aineenvaihdunta • Ruuansulatus Kurkuma 500 mg 60 tabl tuotenumero 1221, ME: 6 • Tulehduksien esto • Vastustuskyky • Sappi ja maksa Nivelejuoman sisältämät vitamiinit: • C - edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen toimintaa varten • Magnesium edistää lihaskunnon ja luuston normaalia toimintaa • B2 edistää ihon pysymistä normaaleina • B5 auttaa vähentämään väsymistä ja uupumista ja edistää normaalia henkistä suorituskykyä • B1 edistää hermoston normaalia toimintaa • B6 edistää normaalia energiaaineenvaihduntaa UUTUUDET Sähköpostilla info@vianaturale.fi tai puhelimella (09) 8709 856. Candida Forte Turvottaako tai kuriseeko vatsa, kärsitkö ilmavaivoista? Kiusallisten vatsavaivojen takana on usein suoliston hiivan liikakasvu. Candida Forte on suoliston puhdistamiseen, suolistohiivan hillintään ja hiivasyndrooman torjuntaan tarkoitettu greipinsiemenuute-insuliinivalmiste. Muista myös maitohappobakteeri Candida Forten aikana. Luomu Aloe Vera juoma Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller -kasvin kuorittujen lehtien sisäosista. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja. 99% Aloe Vera –kylmäpuristettu ja pastöroimaton. Koko 1000 ml. Suoliston hyvinvointiin Sokeria olen käyttänyt reippaasti vähemmän mitä valmistajat suosittelevat, sillä en satu pitämään hyvin makeista hilloista ja soseista. Ja hyvin on sose säilynyt. Soseesta tulee punaista, siitä saa kauniin silmän puuroon, maustamattomaan jogurttiin tai täytepulliin. ETUPIHALLANI pohjoisen kantilla on vanhahko kriikunapuu. Kriikunat on mainioita makeita sellaisenaan suuhun pisteltäviä luumun sukulaisia, kooltaan niitä pienempiä ja pihani lajike punalihainen. Niistä saa paljon kuituja sekä suolen toimintaa nopeuttavaa sorbitolia, Aja K-vitamiineja sekä runsaasti kaliumia. Ruoan laittoon ja leivontaakin niitä voi käyttää. Reilu vuosi sitten puu tuotti sellaisen sadon, että olin sen kanssa hepakassa: satoa kävivät keräämässä naapurit, vein sitä sukulaisille, soseutin, pakastin ja mehustin, mutta sittenkin piti jokunen ämpäri kelpo hedelmiä kantaa biojäteastiaan. Tänä vuonna sato oli hyvin maltillinen ja huokasin helpotuksesta. Satovaihtelu kuuluu hedelmäpuitten rytmiin, nekin keräävät välillä soluihinsa voimia, opin puutarhayhdistyksessä osaajilta. Toisin kuin luumu, kriikuna ei hevin hellitä pyöreähköstä kivestään, sen kanssa kuluu aikaa, mutta se on aikansa väärtti! Hillosta tulee happamanmakeaa ja syvän tummanpunaista, se sopii sipaistavaksi paahtoleivälle tai vaikkapa kaveriksi joulun herkkupöydän vahvoille juustoille. Mehua olen jonkin erän pakastanut pieniin purnukoihin ja keittänyt vaikka kiilteeksi juustokakulle. Kokonaisia kriikunoita olen nakannut possupataan sipulija omenalohkojen kanssa, pata on näin saanut lisää vahvaa hedelmäistä aromia ja syvän kauniin värin. Tänä syksynä tulin myös latoneeksi satsin kokonaisia, ehjiä ja puhtaita kriikunoita hyvin steriloituun lasipurkkiin, päälle kaadoin kirkasta maustamatonta viinaa ja sokeria, sitten suljin purkin tiiviisti. Purkkia olen heilutellut tasaisin väliajoin. Jouluna olisi tarkoitus maistaa syntyikö siitä likööriä. Väri näyttää jo hyvinkin lupaavalta. Sama kokeilu on meneillään raparperilla. LOKAKUUN viimeisellä viikolla istutin maahan ryppään tulppaanin sipuleita, kuinkahan ne selviävät pitkäkestoisesta märkyydessä… Mieli karkaa jo tästä pimeydestä joulukuusta piteneviin päiviin, uuteen kasvuun, maaliskuun omenapuitten leikkaamiskurssille, puutarhamessuille Tukholmaan… Toivotan lukijoilleni iloista ja valoisaa joulunaikaa! Eläkeläinen 6/2023 39
YHDISTYKSET Välillä laitettiin myös jalalla koreasti. Monipuolista harrastustoimintaa alusta lähtien Kaarelan Eläkeläiset juhlivat Vartiokylän Työväentalolla. RAIJA ANTIKAINEN H elsinkiläisen Kaarelan Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlaa vietettiin Vartiokylän Työväentalolla 11.10. Meitä oli saapunut paikalle runsaasti. Juhlamieli oli korkealla. Yhdistys perustettiin aikanaan nimellä Etelä-Kaarela ja perustajajäseniä oli 19. Alusta lähtien on kerhon ohjelmassa ollut monipuolista harrastustoimintaa. Juhlassa juontajana toiminut Marita Henriksson toivotti jäsenet tervetulleeksi. Juhlapuheen piti Pentti Leppänen, jonka vanhempien keittiössä 50 vuotta sitten yhdistys perustettiin. Pentti Leppänen kertasi puheessaan syitä yhdistyksen perustamiseen. Siihen aikaan monet miehet päätyivät sairauseläkkeelle ja naisilla oli kansaneläke. Tarvittiin sosiaalistaja kulttuuritoimintaa. – Nykyäänkin yhdistyksillä on suuri merkitys yksinäisyyden estämisessä ja yleisessä hyvinvoinnissa. Teemme työtä aktiivisesti, että eläkeläiset eivät olisi yksin. Jaamme tietoa eläkeläisten elämää koskevista asioista. Lopuksi Pentti Leppänen esitti toiveen: Pitäkäämme kaikki huolta ystävistämme ja naapureistamme, ettei ketään unohdettaisi. Ohjelmassa esiintyivät omat jäsenemme. Lauloimme, näimme näytelmän, runon lausuntaa ja revyyn. Haitarinsoittoa unohtamatta. Ritva Aronen kiitospuheessaan halusi kiittää kaikkia toimijoita läpi vuosien, innostuneita kerholaisia mikä on mahdollistanut tämän kerhon toiminnan. Yhdessä olemme vahvoja. Kaarelan Eläkeläiset ry 50 vuotta. Ohjelmaa esittivät yhdistyksen omat jäsenet. 40 Eläkeläinen 6/2023
menkeräys Sepänkeskuksen puolesta. Nimet päätettiin kerätä nimenomaan kävijöiltä paikan päällä. Ensimmäiset mediatiedotteet läksivät, tietoa allekirjoittamisesta ja mielenilmauksesta levisi eri tavoin. Mielipidekirjoituksiakin syntyi. Aktiivisuus ja Sepänkeskukselle ominainen yhteisöllisyys kasvoi entisestään. Viikkokerhossa harjoiteltiin iskulauseiden huutamista ja kirjoitettiin plakaatteihin terveisiä päättäjille. Keskusteltiin, millainen merkitys ihmisen hyvinvoinnille on, kun on paikka, missä tavata toisia. Moni puki ajatuksensa plakaattiin ”Sepänkeskus luo hyvinvointia”. Jos kaupungin säästöpäätöksillä toiminta loppuu, ihmiset jäävät koteihinsa ja jonkin ajan kuluttua lasku kaatuu hyvinvointialueelle. Osaoptimointi on typerää. Kunnan tehtäviin kuuluu edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. TIHKUSATEESSA JA pimeässä kaupungintalon sisäänkäynnin edustalle kerääntyi maanantai-iltana plakaatteineen toista sataa Sepänkeskuksen puolustajaa, etupäässä iäkkäämpää väkeä. Sepänkeskuksen merkitystä kuvaavat huudot saattelivat kaupungintalolle luikahtavia valtuutettuja. Jyväskylän Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Marja Leena Makkonen kertoi Sepänkeskuksen puolustajien terveiset valtuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläiselle, kun kaupungille luovutettiin 1?023 allekirjoitusta sisältävä vetoomus. Paikalle oli kutsuttu kaikkien ryhmien puheenjohtajat. Paikalle saapuivat vain sdp:n ja vasemmistoliiton edustajat. Vain näiden ryhmien puheenvuoroissa nousi Sepänkeskus esille. Kaupunginhallituksen 9.11. budjettikokouksen tiedote ”Sepänkeskuksen toiminta turvataan kehittämällä toimintamallia kaupungin omana toimintana” kertoo, että vaikuttamistoimilla on ollut merkitystä. Talon ovet eivät sulkeudu vuodenvaihteessa. Nähtäväksi jää, mikä toimintamalli tulee olemaan ja miten sen sisältöön käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa. Kirjoittaja on Jyväskylän Eläkeläiset ry:n tiedottaja. Tihkusateessa ja pimeässä kaupungintalon sisäänkäynnin edustalle kerääntyi marraskuisena maanan taiiltana plakaatteineen toista sataa Sepänkeskuk sen puolustajaa, etupäässä iäkkäämpää väkeä. Mikä on Sepänkeskuksen tulevaisuus? Jyväskylän Eläkeläiset kamppailevat kokoontumispaikan puolesta. RIITTA TYNJÄ JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN omistama Sepänkeskus on ollut toista kymmentä vuotta erilaisten järjestöjen kokoontumispaikka. Tilat ovat kohtuuhintaiset ja näin myös köyhempien toimijoiden saavutettavissa. Talo on kovassa käytössä; vuonna 2022 oli 142 toimijaa, 54?000 kävijää. Kaupungilla on Keski-Suomen Yhteisöjen tuen (KYT) kanssa talon ylläpidosta sopimus, jonka mukaan kaupunki maksaa avustusta KYT:lle, joka taas maksaa vuokraa kaupungin tilapalvelulle. Vuoden 2024 budjetissa kaupunki esittää avustuksen lopettamista KYT:lle. Tämä merkitsee käytännössä talon sulkemista. Sepänkeskuksen suojelupäätös on tehty vuosi sitten. Tyhjilleen jäävän tilan ylläpitokustannukset ovat 90?000 euroa vuodessa. Talon jatkokäytöstä ei ole mitään suunnitelmaa. On tyhmää jättää tilat tyhjilleen ja häätää aktiiviset toimijat. JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISTEN aloitteesta ryhdyttiin toimeen talon säilyttämisen puolesta. Päätettiin järjestää mielenilmaus 6.11. ennen valtuuston kokousta, jossa päätetään veroprosentista ja käydään budjetin lähetekeskustelu. Pikavauhtia laitettiin liikkeelle niMoni puki ajatuksensa plakaattiin ’Sepänkeskus luo hyvinvointia’”. HÄMEENLINNAN eläkeläiset ry:llä on ollut vilkas syksy. Olemme pitkän tauon jälkeen käynnistäneet käsityö-askartelukerhon, laulaneet yhdessä työväenlauluja ja tutustuneet kaupungin budjettiesitykseen vuodelle 2024. Olemme myös valmistelleet kirjelmän kaupungin vammaisneuvostolle ja vanhusneuvostolle, aiheena liikkumisen esteet, joita invamopon ja pyörätuolin käyttäjät kohtaavat kaupungin keskustassa. Käsityöaskartelukerhossa valmistui mm. kortteja. Syyskuulumisia Hämeenlinnasta Matkavastaava Eila Lång (kasvot kameraan päin) opasti retkeläisiä Janakkalaan suuntautuneella lähiseuturetkellä. Erityisen mieleenpainuva oli lokakuun alun kirkkaana päivänä tehty lähiseuturetki Janakkalaan. Oiva matkavastaavamme Eila Lång opasti meitä Ida Aalbergin kotimuseolla sekä Laurinmäen torpparimuseoalueella. Eläkeläinen 6/2023 41
YHDISTYKSET RAIJA ALANKO ELÄKELÄISTEN kokouksessa 1. päivänä joulukuuta 1963 Uudenkaupungin Työväentalolla päätettiin perustaa Uudenkaupungin eläkeläisten osasto ry. Osastoa oli tullut perustamaan mm. Turun eläkeläisten puheenjohtaja sekä sosiaalilautakunnan jäsen. Paikalla oli 75 henkilöä, jotka käyttivät 10 puheenvuoroa. Turkulaisten eläkeläisten keskusteluja käsityökerho esitti kolme laulua ja runoa. Kokouksen päätteeksi kuultiin vielä kuplettiesitys, vanha pöytäkirja kertoo. Näin sai alkunsa Uudenkaupungin Eläkeläiset ry, joka vietti 60-vuotisjuhliaan jo tämän vuoden toukokuussa, 11.5. Uudenkaupungin Työväentalolla. Vieraita oli saapunut yhteensä noin 180 henkilöä Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhdistyksistä. Paikalla oli myös edustajat Uudenkaupungin vanhusneuvostosta ja liikuntatoimesta, Eläkeliiton Kalannin yhdistyksestä, Uudenkaupungin Kansallisista Senioreista, Uudenkaupungin Eläkkeensaajista sekä yksittäisiä kaupunkilaisia, joita oli kutsuttu lehti-ilmoituksella. KEVÄINEN JUHLA aloitettiin emännän keittämällä maukkaalla lohisopalla. Lohet yhdistys sai syntymäpäivälahjaksi paikalliselta tukkuliikkeeltä. Juhla aloitettiin yhteisesti lauletulla Juhlamarssilla, jonka säesti harmonikkataiteilija Marja-Liisa Santala. Kerttu Aaltosen Nukketeatteri Piirongin laatikko esitti näytelmän Ansa ja Tauno. Rauman eläkeläisten lauluryhmä Nuotittomat sekä tanhuryhmä Ikinuoret ilahduttivat yleisöä iloisilla lauluilla ja reippailla tansseilla. Vakka-Suomen Musiikkiopiston lahjakas opiskelija Vera Hülber soitti huilulla kolme pikkukappaletta. Uudenkaupungin eläkeläisten Iltatähdet-lauluryhmä esitti myös muutaman numeron Aimo Nordmanin johdolla. Nordman esitti yksinlaulunumerona säveltämänsä laulun Yksin rannalla. Eläkeläinen-lehden sarjakuvasta tutut Safira ( Seija Wahlbäck) ja Senni ( Pirjo Rantanen) tapasivat iltapäiväkaffittelun merkeissä ja päivittivät tilanteensa seurustelun kiemuraisella polulla. JUHLAPUHEEN PITÄNYT Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola näki, että eläkeläisten ongelmat ovat tänäkin päivänä melkeinpä samat kuin 60 vuotta sitten. Eläkeläisten etujen edunvalvonta on edelleenkin tärkeätä. Juhlassa jaettiin ansiomerkit seuraaville henkilöille: Raija Alanko, Hilkka Hakkarainen, Pertti Haverinen, Irmeli Kangas, Päivikki Mäkirinta, Aimo Nordman, Pirjo Rantanen, Margareeta Saarni, Seija Wahl bäck ja Sinikka Virtanen. Vielä kerran sydämellinen kiitos muistamisesta ja osallistumisesta juhlaamme. Eino Leinon sanoin: Kun katsomme elämäämme taaksepäin, ja sen kauneimpia päiviä, huomaamme, että onnellisimpia päiviä olivat hetket, jotka vietimme yhdessä ystävien kanssa. Kirjoittaja on Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. Lohisopan kalat yhdistys sai syntymä päivä lahjaksi paikalliselta tukku liikkeeltä.” Joulukuussa 60 vuotta täyttänyt Uudenkaupungin Eläkeläiset juhli jo toukokuussa Iin ja Utajärven Eläkeläiset tekivät yhteisen ruskamatkan Luostolle. LEILA AHMAOJA JO KEVÄÄLLÄ aloimme Iin Eläkeläisissä suunnitella syksyä ja ruskamatkaa: Vaelletaan ruskan täyttämässä maastossa ja otetaan oikein kunnonkohotus. Nautitaan raikkaasta syysilmasta, hellitään itseämme hemmotteluhoidoilla. Niin me päätimme. Saimme mukaan toisen eläkeläisyhdistyksen Jokilaaksojen Aluejärjestöstämme, Utajärven Eläkeläiset ry:n. Ajankohdaksi valikoitui 19.–21. syyskuuta ja paikaksi Luosto-hotelli. Koko syyskuun olimme nauttineet kauniista ja lämpimästä syksystä joten odotukset retkelle oli korkealla. Lähtöpäivä oli pilvinen ja viileä tuuli puhalteli puiden lomasta. Bussimme saapui ajallaan Järjestötalon pihalle ja Utajärven iloiset matkalaiset ottivat meidät vastaan tervetulohuudahduksin. Unohdimme hetimiten säätilat ja matka lähti hurtin huumorin voimalHyvää seuraa ja arjen katkaisua la kohti Joulupukin maata. MÄÄRÄNPÄÄSSÄ OLTIIN iltapäivällä. Iloiset hotellivirkailijat toivottivat meidät tervetulleeksi ja pahoittelivat vesisadetta. Me sadetta tuskin huomasimmekaan. Iloinen ja hyvin yhteen sulautunut joukko oli jo tehnyt suunnitelmat uusiksi. Pelikortit esiin ja kylpylä saunoineen kutsui heti ensimmäisiä. Runsaan päivällisen jälkeen pyhäkoltut niskaan, punaa huuliin ja kuuntelemaan Janne Tulkkia. SEURAAVANA PÄIVÄNÄ haastoimme utajärviset boccian peluuseen. Viime kerralla olivat meidät kyllä voittaneet, mutta nyt meillä oli hyvä harjoituskausi takana ja luotto voittoon oli varma. ”Eihän kilpailussa ole voitto tärkein vaan osanotto”, totesimme, kun jälleen hävisimme ystävillemme. Parempia olivat. Ei sitä surtu vaan illalla taas ravintolan puolelle kuuntelemaan tällä kertaa Leif Lindemania eikä pettänyt hänkään, hyvää tanssittavaa musikkia tarjosi. Seuraavana päivänä alkoi jo kotimatka – ilman ruskakävelyjä ja kunnonkohotuksia. Nautimme hyvästä seurasta ja arjen katkaisusta, pienestä lomasta syksyn kupeessa. Auton ikkunasta näimme vilauksen maaruskasta, mutta me taisimme jo miettiä ensi kevään matkaa. Matkaa tehtiin hyvässä seurassa, hurtin huumorin voimalla. 42 Eläkeläinen 6/2023
KAIJA HÄNNINEN ELÄKELÄISET RY:N Keski-Suomen aluejärjestö järjesti ja tarjosi matkan Pyhä-Häkin kansallispuistoon 18.9. Vuonna 1956 perustettu Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Saarijärvellä ja Kannonkoskella, Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa. Puiston pinta-ala on 13 neliökilometriä ja Natura 2000 -alueen koko runsaat 20 neliökilometriä. Merkittyjä polkuja on yli 20 kilometriä. Perillä meitä odottivat hienot maisemat, kelopuut, tupasvillat suolla, hyvin hoidetut polut ja ihana rauha. Jokaiselle löytyi kuntopolku oman jaksamisen mukaan. Osa retkeilijöistä kävi halaamassa isoja puita, joiden koko ja läpimitta yllättivät. Ikipetäjän ympärysmitta on 288 senttimetriä. Ahkerat emännät ja isännät paistoivat tällä välin meille makkarat ja keittivät nokipannukahvit. Yhdessä ja ulkoilmasta nauttien eväät todella maistuivat. Matkalaisia oli yhteensä yli 70 Jyväskylästä, Muuramesta, Vaajakoskelta, Laukaasta, Saarijärveltä ja Hankasalmelta. Kiitokset kaikille mainiosta päivästä. TEKSTI JA KUVAT EIJA LAAKSO ”AKAT NE KESKEN matkan takaisin palaavat”, todettiin patikkaretkellä Rokuan Kirvesjärven maisemissa. Vettä sataa vihmotti mennen tullen kuuden kilometrin lenkillä, kun 15 Suomussalmen Eläkeläisten jäsentä taivalsi kauniilla kansallispuiston poluilla. Syysretken ohjelmassa 22.–25.9. oli patikoinnin lisäksi ohjattua vesijumppaa, saunomista ja porealtaissa kellumista, makkaran paistoa kodassa ja tanssia. Hienoa oli päästä valmiiseen ruokapöytään ja ruoka oli tosi maittavaa. Väliaikoina istuskeltiin kylpylän aulassa tarinoimassa ja tutustuttiin muutamiin uusiin ryhmän jäseniin, kaikkiaan syysretkelle osallistui 46 eläkeläistä. VANHUSTENVIIKOLLA pystytimme valokuvaaja Satu Juvosen näyttelyn Ikääntymisen monet kasvot Kumppanuustalolle ja kirjastoon. Kirjastossa tämä Eläkeläiset ry:n eri puolilla Suomea kierrättämä näyttely oli herättänyt suurta kiinnostusta, vanhemmat olivat lukeneet tekstejä lapsilleen. 13.10. tutustuimme paikkakunnan uuteen kävelyreittiin Kiantajärven rantamilla. Kanavan yli oli rakennettu silta kevyttä liikennettä varten ja niinpä päätettiin käydä testaamassa silta ja edestakainen viiden kilometrin pituinen patikointimatka. Oli satanut lunta ja räntää edellisenä yönä, joten kävelysauvat olivat tarpeen liukkaan tuntuisella puusillalla. Muuten retki oli mukava ja onnistunut, lopuksi lämmittelimme nuotin äärellä makkaroiden kypsyessä ritilällä. Syyskokouksessa 10.11. Kumppanuustalolla Suomussalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Aune Juntunen, varapuheenjohtajaksi Olavi Kovalainen. Johtokuntaan tulivat valituiksi varsinaisiksi jäseniksi Marja-Liisa Holappa, Reino Lesonen, Helena Juntunen, Saara Pöllänen, Tuula Heikkinen ja Kari Heikkinen. Varajäseniksi valittiin Tarmo Raappana, Onerva Pyykkönen ja Leila Tasala. PyhäHäkin rauha ihastutti keskisuomalaisia Uusi silta Ämmänsaaressa oli liukas. Suomussalmen Eläkeläiset patikoivat ja pystyttivät näyttelyn Kirjastossa valokuvanäyttely herätti suurta kiinnostusta, vanhemmat lukivat tekstejä lapsilleen.” Patikkaretkeläisiä Rokualla. Eläkeläinen 6/2023 43
POISNUKKUNEITA YHDISTYKSET Rudolf Lindblad 1933-2023 ELÄKELÄINEN-LEHDEN pitkäaikainen pakinoitsija, Elintarviketyöläisten Liiton eläkkeellä ollut Etelä-Suomen aluesihteeri Rudolf Lindblad kuoli 4. lokakuuta. Hän oli 89-vuotias, syntynyt 6. joulukuuta 1933. Limpan-lempinimellään ruotsinkielisiä pakinoita kirjoittaneen Lindbladin viimeiseksi jäänyt tarina julkaistiin Eläkeläinen-lehden numerossa 4, joka ilmestyi 1. syyskuuta. Siinä ”Limppu” raportoi olleensa edellisen viikon keskiviikkona nauhoittamassa radio-ohjelmaa studiossa aamulla klo 9, osallistuneensa runokaraokeen Hermannin kerholla ja vielä iltapäivällä seisseensä Malmin työväentalon lavalla esittämässä sketsiä, jonka tekstin hän itse oli kirjoittanut. Pakinassaan hän kuvasi ongelmiaan liikkumisen kanssa ja totesi, että ”oletpa kuinka hauras tahansa, et voi jäädä eläkkeelle elämästä. Muuntaisin kuitenkin vanhaa suomalaista sanontaa seuraavasti, mitä nuorena oppii, sen vanhana taitaa – jos jaksaa.” Rudolf Lindblad jaksoi. Hän liittyi Eläkeläinen-lehden vakituiseksi ruotsinkieliseksi pakinoitsijaksi toukokuussa 1998. Siitä lähtien hän kirjoitti lehteen säännöllisesti. Hänen runoilmaisuaan puolestaan saatiin usein ihastella lehden Runopysäkki-palstalla. Limppu kirjoitti muutenkin koko ajan, sekä ruotsiksi että suomeksi. Hän julkaisi tarinoitaan ja runojaan myös lukuisina painotuotteina. Stadin slangi oli yksi hänen erityisosaamisalueistaan. Hän oli Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n jäsen, pidetty esiintyjä lukemattomissa yhdistysten juhlissa ja muissa tilaisuuksissa ja Eläkeläisten Helsingin aluejärjestön kirjoittajakerhon kantavia voimia. Eläkeläinen-lehden Pensionären-sivu ei tule olemaan entisensä vailla Limpanin lämminhenkistä ja oivaltavaa kerrontaa ja huumoria. TUOMAS TALVILA Kirjoittaja on Eläkeläinenlehden toimitussihteeri Rudolf Lindblad 1933–2023 TIDSKRIFTEN ELÄKELÄINENS långvariga kåsör Rudolf Lindblad avled den 4 oktober vid 89 års ålder. Han var född 6.12.1933 och verkade före pensioneringen som Livsmedelsarbetareförbundets distriktssekreterare för Södra Finlands distrikt. Lindblad skrev sina kåserier på svenska under smeknamnet Limpan, och det kåseri som kom att bli hans sista publicerades den 1 september i nummer 4 av Eläkeläinen. I kolumnen rapporterar Limpan om hur han på onsdag veckan innan bandat ett radioprogram i studion kl. 9, efter det deltagit i diktkaraoke på Hermanstadsklubben och på eftermiddagen stod han ännu på Folkets hus scen i Malm vid uppförandet av en sketch som han skrivit texten till. I kåseriet beskrev han sina problem med rörligheten och konstaterade att ”hur skröplig man än blir så kan man inte pensionera sig från livet. Som avslutning passar kanske ett gammalt finskt ordstäv som jag bättrade på med en ny rad: Det man lär sig som ung / man som gammal kan / – om man bara orkar.” Rudolf Lindblad han orkade. I maj 1998 började han sitt värv som återkommande svenskspråkig kåsör i Eläkeläinen. Därefter medverkade han regelbundet i tidskriften. Hans poetiska ådra kunde vi ofta njuta av i tidningens diktspalt Runopysäkki. Limpan skrev mest hela tiden, både på svenska och finska. Han publicerade även sina berättelser och dikter i tryck. Stadislangen, Helsingfors gamla arbetarslang, hörde till hans specialgebit. Han var medlem i Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry, lokalavdelningen i Berghäll och Vallgård, han var mycket uppskattad för sina uppträdanden vid åtskilliga fester och andra evenemang, och han hörde till de bärande krafterna i Helsingfors distriktsorganisations skrivarklubb. Tidningens sida Pensionären kommer inte att vara som förr utan Limpans varmhjärtade och träffsäkra berättelser och hans humor. TUOMAS TALVILA redaktionssekreterare för Eläkeläinen Översättning: Anne LindforsShaban Oivaltava ja lämpimän humoristinen kirjoittaja En träffsäker skribent med en stor dos värme och humor Hakunilan Eläkeläiset onnittelee toukokuun jälkeen tänä vuonna 90, 85, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan torstaina 14.12.2023. 90 vuotta Irja Oksa 85 vuotta Sinikka Varmia 80 vuotta Liisa Aho, Hilkka Blom, Elsa Jokitalo, Aune Miettinen ja Esko Tuliniemi 75 vuotta Juhani Elo, Pirjo Elo, Liisa Kotomäki, Maritta Musakka ja Pertti Oksman 70 vuotta Markku Heikkilä, Martti Heikkinen ja Terttu Tenhunen KOKKOLAN / YKSPIHLAJAN Eläkeläisten huvilakauden päättäjäisjuhla Venetsialaiset vietettiin Vatungissa meidän yhteisessä kesäpaikassamme syyskuun viimeisenä päivä nä. Väkeä oli, laulettiin, juteltiin niitä sun näitä, oli muurinpohjaplättyjä, grillattiin mak karoita ja kaikilla oli niin mukavaa! Nyt vain jäätiin odottamaan Joulupukkia, tulevaa vuotta ja keväällä sulanutta järveä ja ensi kesän tapahtumia. Me vaan toivotetaan kaikille ympäri Suomea mukavaa Joulun aikaa ja ensi vuotta! TAPIO KANGAS Venetsialaiset Vatungissa Rudolf Lindblad 44 Eläkeläinen 6/2023
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainenlehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, myyntipäällikkö puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Niina Tuulaskoski, myynti päällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syys ja kevät kokousilmoitukset: elakelainenlehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSNL 03558290 ISSN 03558290 (painettu) ISSN 22423338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu, Tampere 2023 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsen maksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaali tilaukset, Eläkeläinenlehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstö ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistys rekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoavustaja MarjaLiisa Hirn (31.5.2024 saakka) 044 493 7203 Moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA KOKOUKSIA Hyvinkään Eläkeläiset Taimi Nyman Kalajoen Eläkeläiset Toini Tellervo Pahikkaaho Kemin Eläkeläiset Rauha Eriika Rytkönen Loimaan Eläkeläiset Ritva Mäkilä Savonlinnan Eläkeläiset Terttu Tolvanen 98 vuotta 29.9. Yrjö Kaltti, Pirkkala 97 vuotta 31.12. Kerttu Häkkänen, EteläVantaa 95 vuotta 16.10. Kaarlo Lille, Mäntsälä 22.11. Raakkeli Matinlompolo, Pello 94 vuotta 27.1.2024 Eila Rothsten, Kaarina 92 vuotta 13.1.2024 Rauni Heininen, Kalajoki 91 vuotta 22.12. Hilkka Nätti, Kaarina 14.2.2024 Pirkko Ruusunen, Pihlava 90 vuotta 3.12. Lauri Granat, Pello 16.12. Ilmi Saapola, Kaarina 30.12. Martti Parttimaa, EteläVantaa 17.1.2024 Tauno Väyrynen, Kajaani 2.2.2024 AnnaLiisa Hettula, Kaarina 85 vuotta 10.12. Ritva Oksala, Kotka 11.12. Ulla Peltonen, Tikkurila 14.12. Heino Juuso, Pello 15.12. Suoma Ervasti, Kuusamo 17.12. Valma Rakel Autio, Laukaa 17.12. Kaija Martin, Kaarina 22.12. Kaija Hellevi Leinonen, Kajaani 25.12. Tapani Pääskynen, EteläVantaa 30.12. Tarmo Juntunen, Suomussalmi 80 vuotta 8.11. Paavo Lappalainen, Oulu 30.11. Martti Örn, Kolari 18.12. Irmeli Lång, Kaarela 23.12. Leila Renfors, Tikkurila 14.1.2024 Anneli Muikku, Suomussalmi 1.2.2024 Markku Rönkkö, Kajaani 75 vuotta 5.12. Eila Seppälä, Loimaa 8.12. Mirja Korpinen, Seinäjoki 18.12. Pirkko Jalasjoki, Loimaa 23.12. Pertti Markkanen, Kajaani 5.1.2024 Arto Prehti, Pihlava 9.1.2024 Veikko Kinnunen, Suomussalmi 10.1.2024 Eira Nurmi, Kaarina 12.1.2024 Seija Rautiainen, Suomussalmi 26.1.2024 Kari Laatikainen, Kajaani 70 vuotta 14.11. Raili Raittinen, Kajaani 10.12. Anneli Mäkinen, EteläVantaa 4.12. Heikki Keränen, Pello 15.12. Hannele Juuso, Pello 19.12. Esa Kalliohultti, Pihlava 20.12. Paula Anneli Kumpulainen, Laukaa 22.12. EevaLiisa Väänänen, EteläVantaa 25.12. Päivi Suovuo, Kerava 29.12. Hilkka Leppänen, Tikkurila 29.12. Seppo Vaattovaara, Kolari 14.1.2024 Juhani Hämäläinen, Kaarina 24.1.2024 Merja Vuorinen, Kaarina 7.2.2024 Julia Mertanen, Kajaani 65 vuotta 9.1.2024 Katja Koivuviita, Pihlava NAKKILAN ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään 18.12.2023 klo 12.00 Osuuspankin kokoustilassa, Porintie 4, Nakkila. Esillä sääntö määräiset asiat. Kokouksen jälkeen yhteinen jouluruokailu. Tervetuloa kaikki mukaan. Johtokunta NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n ylimääräinen jäsenkokous 10.1.2024 klo 12.00 Nokian Kerholassa. Aiheena puheenjohtajan ja vara puheenjohtajan valinta sekä muut asiat. Koollekutsuja johtokunta Eläkeläinen 6/2023 45
Tra deka jä senedu t
RISTIKKO KRYPTON 5/2023 RATKAISU RISTIKON 6/2023 ratkaisut on lähetettävä 15. tammikuuta 2024 mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti, Eläkeläiset ry Kauppakaarre 1 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Krypton 5/2023 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Riitta Hiitola, Raahe ja Kari Holopainen, Konnevesi. Onnittelut voittajille! 6/2023 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Miia Apukka kirjoitti isoisänsä elämään perustuvan romaanin Teema: Matkailu ja asuminen Eläkeläinen 1/2024 ilmestyy 9. helmikuuta. H A A T A J O T S A O S Y R E N N Y A P O L L O M A A R A M O S U K K I S Y S M Ä S S Ä O L L A A N O T K Ä T Y R I J T U S E A A A S I E L U K A T T I K A R I S U R V A I S U T L O N K A T T O Ä K O J O K U M I T U T T I Ä A H N A S O R A S A J A N O T T O V Ä L J E N N Y S U U P E A T R O A A V A N T O T U L O R R I I K K A H E N T O O L O S A T T O M A T U U R A A T N I S K A V P Ä Y K A M P A N U O R E T A E S I M I E S I L M O I T U S A N A N A S R O K O T U S J E A N O K A A T L A V A I H A N R Y S Ä T K U T E N I T I K A T T O S I K O T T A L I I T A R A A U T O kumauttaa työstä JUURI puuttomia amatööri NÄIN JOULUNA ON HILJAISTA, MUTTA KESÄLLÄ VÄKILUKU KOLMINKERTAISTUU JA ON SUVISOITTOA SUN MUUTA! TUOTTAJA AFLATUNI SELLOLLA TUMMA JUURET GOSPELISSA 2X VOITAN TOUR DE SKIN! KAAROILLA HARLIN KÄPPÄILYJÄ AVARUUSALUS KAI .... REX -1. JOSKUS KOETUKSELLA VILPITTÖMYYS SAARI KAUKANA MONEN MAAN VÄLILLÄ NAINEN MYÖS M+ PALKATAAN RUKSATTU RIEPUJA RUSENTAMISIA KESKIKEHOISSA SIELTÄ MONI KUUSI VIISUILI NOLLAKERHOSSA KABINETISSA YLIHALUKAS AVARTAMISTA KUOMIA JALKAAN MERKILLINEN VIULUTAITURI YOSHIKO PREPOSITIO LAHJOILLE UOSUKAINEN RÄÄTÄLEILLÄ ILMAN JÄÄNEITÄ AHKERIA LASKEA MEKOILLA MENESTYNYT LONTOOTA RAHA TEINIT KORJATAAN JOULUPUKKI TONTUILLE? TIEDOTTAVA AINOLAN ISÄNTÄ ESTRADI PYYDYKSIÄ NIIN KUIN KESÄLLÄ KIUSAAVIA HUUMORINTAJUTTOMIA LINTULAUDALLA www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Tra deka jä senedu t Eläkeläinen 6/2023 47