Tunturien lumoa 24 | Vaiettua historiaa näyttämöllä 28 | ”Eläkeläisjärjestöt tuovat syvyyttä ja laatua palveluihin” 40 Marraskuussa tarjoamme verkkokoulutusta 17 5/2020 | 15. lokakuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Historioitsija Henrik Meinander painottaa, että suomalaisten perinteinen elinkaari on kokenut suuria muutoksia sodan jälkeen. 4 Kurkistuksia historian kaleidoskooppiin
sin riitä ratkaisemaan eriarvoisuutta palveluiden edessä. Sen täydennyk seksi tarvitaan muuta lainsäädäntöä, jolla poistetaan ihmisten taloudelli sesta asemasta, sosiaalisesta taustas ta sekä asuinpaikasta johtuvaa eriar voisuutta. TOINEN ISO asia, joka hiukan on jää nyt koronan varjoon, on vanhuspal velujen valvonta. Siihen on kiinnitet tävä jämäkämmin huomiota, ja hoi don ja hoivan laiminlyönnit on estet tävä. Meillä ei voi olla järjestelmää, joka antaa kohdella ikäihmisiä hei kosti. Arvokas vanhuus kuuluu jokai selle. Jos systeemi ei toimi, se on val vonnan kautta pantava toimimaan. Y hteiskunnan turvaverkot olivat lujilla keväällä koronakriisin iskiessä. Hyvinvointipalveluihin ja terveysviranomaisiin vuosien mittaan kohdistu neet leikkaukset olivat osasyynä siihen, että mo nin paikoin oltiin vaikeuksissa henkilöstön ja resurssien riittävyyden kanssa. Ehkä kaikkein vaikeinta on ollut niillä yksinäisillä elä keläisillä, joilla ei ole tietoteknisiä valmiuksia internetin, videopuheluiden ja älylaitteiden käyttöön. Kiitoksen an saitsevat siksi esimerkiksi ne kunnat, joissa soitettiin kaikille ikäihmisille kotiin ja tiedus teltiin vointia. Tämä tuki tuli varmasti tar peeseen ja esti ongelmia kärjistymästä. YHTEISKUNNAN TUKIVERKKOJEN pettäes sä korostuu myös järjestöjen tekemä työ. Jär jestöille ei tule ulkoistaa julkisia palveluita, mutta sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ja terveyden edistämisessä järjestöjen työ tukee ja täydentää hyvinvointivaltiotamme. Kansa laisjärjestöillä on suora yhteys ihmisiin, ne kokoavat yh teen ja olemassaolollaan puolustavat ja suojaavat ihmisiä ja vievät heidän asiaansa eteenpäin. Kansalaisjärjestöt toimivat myös linkkinä ihmisten ja viranomaisten välillä. Järjestöjä kuullaan, ne antavat lau suntoja lakihankkeisiin ja osallistuvat uudistuksia val misteleviin työryhmiin. Järjestöjen aloitteesta ovat aika naan myös käynnistyneet monet yhteiskunnan uudistuk set. Järjestöjen oikeutus ja vahvuus ovat suora yhteys jä senistöön ja kontakti ihmisiin. YHTEISKUNNAN TOIVOISI todella näkevän järjestöjen tekemän työn arvon. Esimerkiksi eri eläkeläisjärjestöissä toimii kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia, joiden tekemä työ on hyvinvointiyhteiskunnallemme korvaamaton ta. Järjestöjen kautta tapahtuva, usein huomaamaton ennalta ehkäisevä työ, ihmisten tavoittaminen ja yh teen kokoaminen on toimintaa, jonka jatkuvuudes ta kannattaa myös valtion kantaa huolta. Valtiovarainministeriön esityksessä valtion ensi vuoden talousarvioksi oli sosiaali ja terveysjär jestöjen julkista tukea leikattu rajusti. Eläke läiset ry on ollut muiden järjestöjen kans sa mukana vastustamassa voimakkaas ti järjestöjen tuen leikkausta. Onneksi näyttää siltä, että julkisen keskustelun ja poliittisen harkinnan seurauksena pelät tyjä leikkauksia ei ole tulossa. On huo jentavaa nähdä, että nykyinen Suomen hallitus antaa arvoa järjestöjen työlle. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA PÄIVITTÄISEN UUTISVIRRAN huo lestuttavia otsikoita seuratessa unoh tuu helposti, että yhteiskunnassa on tällä hetkellä menossa eteenpäin mo nia hyviä ja tärkeitä hankkeita. Kannatan vankasti esimerkik si soteuudistuksen edistämistä. So tejärjestelmän kauttahan meidän pi tää saada entistä toimivampia palve luja niitä tarvitseville ihmisille. Mo ni ikäihminen näitä palveluja kovasti tarvitsee. Olisikin tärkeää, että ikäih miset otettaisiin nykyistä paremmin mukaan myös uudistuksen valmiste lutyöhön. Eläkeläisjärjestöt ovat yhdessä ot taneet asiaan kantaa. Muistutamme myös siitä, että soteuudistus ei yk Eläkeläisen ääni kuuluu Sote ja vanhushoiva keskiössä 5/2020 Kannen kuva Juha Drufva Tunturien lumoa 24 | Vaiettua historiaa näyttämöllä 28 | ”Eläkeläisjärjestöt tuovat syvyyttä ja laatua palveluihin” 40 Marraskuussa tarjoamme verkkokoulutusta 17 5/2020 | 15. lokakuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Historioitsija Henrik Meinander painottaa, että suomalaisten perinteinen elinkaari on kokenut suuria muutoksia sodan jälkeen. 4 Kurkistuksia historian kaleidoskooppiin Digitaidot pelissä Ulkomaalaistaustaiset ikäihmiset testasivat kortteja. 16 Riittikö rakkaus? Ada Juvonen kirjoitti ”hullusta ja suuresta rakkaudesta.” 18 Hissi helpottaa arkea Jälkiasennettava hissi voi olla muuttoa parempi ratkaisu. 38 Makeaa lautasella Herkkuihin voi kätkeä kaikenlaista terveellistä. 36 Juhlat Melankärjessä Valkeakoskella oltiin ylpeitä vanhenemisesta. 40 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 17 Limpan 21 Tuula-Liina Varis 27 Runopysäkki 34 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Kansalais järjestöillä on suora yhteys ihmisiin.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Lääkärit ja lääketeollisuus näkevät asian hyvin eri tavalla kuin vanhukset itse ja heidän läheisensä.” Mirja Arajärvi Kirjeitä mummolasta blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 5/2020
AJASSA TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVA TURKKA TUOMINEN O sana Eläkeläiset ry:n Toimintasyksy 2020 -kokonaisuutta on paikallisyhdistyksiä kannustettu käynnistämään syksyn toimintaansa ulkoilmassa ja järjestämään syysja lokakuun aikana kävelyja kuntoliikuntatreffejä. Näin teki muiden muassa varsinaissuomalainen Kaarinan Eläkeläiset ry, joka aloitti elokuussa vierailulla Kaarinan Hovirinnassa olevaan senioripuistoon. Kaupungin erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin esitteli osallistujille puiston lukuisia, juuri senioreille ja liikuntarajoitteisillekin suunnattuja laitteita, joilla jokainen voi harrastaa liikkumista omassa tahdissaan ja omien kykyjensä rajoissa. Seuraavalla viikolla kohteena oli Littoisten Verkatehdas. Siellä tutusttiin hyvin säilyneen ja suojellun tehdasmiljöön elämään. Itse tehdasrakennuksen lisäksi alue on kokonaisuudessaan säilytetty entisellään, vaikka käyttötarkoitukset ovatkin muuttuneet. – Retken lopuksi juotiin kahvit alueen vanhan kaivon kannella. Pysähdyimme myös Littoisten työväentalolle, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Raija Raittio. Viimeisin retki tehtiin Turkuun, Ruissalon Kasvitieteelliseen puutarhaan. – Upeiden oppaiden johdolla saimme tutustua eksoottisiin kasveihin eri puolilta maailmaa. Ja näitä kasveja oli todella paljon. Olimme aivan ihastuksissamme! Puutarhasta kaarinalaisten retki jatkui Honkapirtille syömään hernekeittoa ja lihapullia. – Kuljettajamme innostui vielä lopuksi esittelemään Ruissalon aluetta: Saaroniemen leirintäaluetta, hotellialuetta, jossa veteraanejakin kuntoutetaan ja lopuksi kävimme vielä Ruissalon Kansanpuistossa, jossa Ruisrockia on järjestetty jo vuosikymmeniä, Raija Raittio kertoo. Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan eksoottisten kasvien kirjo ihastutti retkeläisiä. Olimme aivan ihastuksissamme!” Syksy aloitettiin retkeilemällä Kaarinan Eläkeläiset vältteli kokoustiloja tutustumalla lähi seudun kohteisiin – korona rajoitukset huomioiden. Eläkeläinen 5/2020 3
YHTEISKUNTA H elsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander purkaa uudessa teoksessaan Kaleido skooppi Suomen historian kipupisteitä ja solmukohtia ja etsii historiamme suurta linjaa niin Zacharias Topeliuksen ja Johannes Virolaisen elämänkertojen kuin Unioninkadun historian kautta. Jo kirjan nimi antaa ymmärtää, että menneisyyden tapahtumat muuttavat muotoaan tarkastellessamme niitä uusista näkökulmista ja kertovat meille koko ajan uusia kertomuksia. Meinanderilta sopii kysyä, mitkä ovat ikäihmisten ja eläkeläisten kannalta merkittävimmät ”kaleidoskoopit”, eli elämänlaadun parannukset sodanjälkeisessä sekä 1960-luvun jälkeisessä Suomessa? – Ensimmäisenä tulee mieleen vuodesta 1949 lähtien maksetut vanhuuseli kansaneläkkeet, vuoden 1963 työeläkelaki, sekä tietenkin sosiaalija terveydenhuollon tason parantuminen. Esimerkiksi 1970-luvun jälkeen terveydenhuolto on objektiivisesti ottaen parantunut huomattavasti, vaikka nykyistä julkista terveydenhuoltojärjestelmää kritisoidaankin julkisuudessa ajoittain kiivaastikin. – Tämä johtuu siitä, että kansalaisten vaatimustaso terveydenhuollon suhteen on muuttunut kriittisemmäksi elintason kohoamisen, kaupungistumisen ja koulutustason paranemisen myötä. Toisaalta lääketiede on kehittynyt huimasti viimeisen 50 vuoden aikana. Toinen merkittävä muutos Meinanderin mielestä on tapahtunut siinä, että todella raskaat, kehoa kuluttavat ja rikkovat työt ovat teknologian kehityksen myötä vähentyneet huimasti. Elintasosairaudet ovat tulleet tilalle, mutta ne eivät lyhennä ihmisen elinikää kuten vakavat fyysiset rasitussairaudet. Sydänja verisuonisairaudet ovat vähentyneet selvästi. – Ravinnon monipuolistumisen myötä ja nämä edelliset seikat huomioiden on yhteissummana suomalaisten elinajanodote noussut 1940-luvulta naisilla 62 vuodesta peräti 84 vuoteen ja miehillä 55 vuodesta jo 78 vuoteen. Meinander muistuttaa, että nykyään 60–70-vuotiaat ovat neli-viisikymppisen näköisiä verrattuna 70 vuoden takaisen ajan ihmisiin. Siksi myös perinteinen suomalaisen ihmisen kolmikantainen elinkaari, eli nuoruus ja opiskelu, aikuisikä ja työelämä sekä lopuksi vanhuus ja eläkevuodet eivät enää oikein päde. – Koska Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä, he ovat erittäin merkittävä äänestäjäryhmä. Heidän ikäluokkansa on ollut perinteisesti poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiivista ja on sitä paljolti edelleen. Tietenkin tämä eliniän pidentyminen on myös tulevaisuudessa merkittävä kysymys esimerkiksi eläkeiän nostamisen suhteen. SUOMALAISEN yhteiskunnan kehityksen kannalta Meinander pitää 1970-luvulla peruskouluun siirtymistä yhtenä merkittävämpänä ja kauaskantoisimpana sodan jälkeisenä uudistuksena. – Kun Ruotsissa peruskoulujärjestelmä käytännössä purettiin, se johHistorian kipupisteitä ja solmukohtia Historioitsija Henrik Meinanderin mukaan peruskouluun siirtyminen on ollut sodanjälkeisen Suomen kauaskantoisin uudistus. Historian kaleidoskooppi näyttää merkittäviä parannuksia myös ikäihmisten ja eläkeläisten elämänlaadussa. TEKSTI JA KUVAT JUHA DRUFVA Sadan vuoden takainen maailmantilanne muistutti paljon nykymenoa.” ti arvosanojen inflaatioon. Suomessa onneksi peruskoulujärjestelmä on säilytetty, se tuo tasavertaisuutta, sekä mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden koulutuksen avulla. Lisäksi se on merkittävä yhteiskunnallisen luottamuksen ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjä. SKDL esitti peruskouluun siirtymistä jo vuoden 1947 kulttuuripoliittisessa ohjelmassaan ja SDP:n puolelta sen aktiivisimpia ajajia oli viidesti opetusministerinä toiminut Reino Oittinen (1912–78). Hän toimi myös kouluhallituksen pääjohtajana vuosina 1950–72. KALEIDOSKOOPPI -kirjassaan Meinander katsoo, että maailman vuoden 1914 tapahtumat olisivat voineet kehittyä hyvin moneen suuntaan. Ne kuitenkin johtivat ensimmäisen maailmansotaan. – Saksan, Venäjän, Iso-Britannian sekä Itävalta-Unkarin välillä vallitsi tuolloin pattitilanne. Suomessa oli tuolloin jo yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mutta eduskunta oli melko voimaton, koska Venäjän keisari pystyi hajottamaan eduskunnan mielensä mukaan. Suuri kysymys oli se, miten nämä muut demokratialta lukitut keisarija kuningaskunnat olisi saatu purettua rauhanomaisesti niin, että ne olisivat siirtyneet edustukselliseen demokratiaan ilman sotaa. – On muistettava, että Venäjän talouskasvu oli 1900-luvun alussa Euroopan nopeinta, ja se veti myös Suomen mukaan talouskasvuun. Saksassa myös ilman ensimmäistä maail4 Eläkeläinen 5/2020
mansotaa olisi reformistinen kehitys jatkunut. Rautatie kytki Suomen talouden tiiviisti Venäjän yhteyteen, samalla tietenkin myös sen turvallisuuspolitiikkaan. Meinanderin mukaan ei riitä, että katsotaan esimerkiksi kesäkuun 28. päivänä 1914 kajahtaneiden Sarajevon laukausten aiheuttaneen ensimmäisen maailmansodan syttymisen. Sodan syttymisen perimmäiset syyt muhivat jo 1890-luvulla alkaneessa nopeassa teknisessä kehityksessä sekä suurvaltojen jyrkkenevässä kilpailussa siirtomaiden hallinnasta. – Rautatiet, sähkö, puhelinverkot, painotekniikan ja tiedotusvälineiden nopea kehitys olivat merkittävää tekijöitä. Kaikki nämä yhdessä voimistivat erilaisia poliittisia vaatimuksia uudenlaisista poliittisista oikeuksista. Lisäksi 1900-luvun alku muistutti nykyistä aikaamme, kun uuden teknologian kehityksen vanavedessä syntyi suuria rikkauksia ja räikeitä tuloeroja eri yhteiskuntaluokkien kesken. Yhtenä merkittävänä tekijänä oli myös Saksan ja Venäjän liiton purkautuminen, joka oli ollut edullinen varsinkin Saksan kehitykselle. Olen kirjoittanut tästä artikkelin nimellä ”Pitkä 1900-luku.” Henrik Meinanderin mukaan Helsingin Unioninkadulla on lukuisia muistomerkkejä Suomen historian merkittävistä tapahtumista. KUKA? Henrik Meinander › syntynyt 19.5.1960 Helsingissä › Isä arkeologian professori Carl Fredrik Meinander, äidinisä taloushistorioitsija Hugo Edvard Pipping. › Väitellyt filosofian tohtoriksi Suomen ja Skandinavian historiasta. › Helsingin yliopiston filosofian professori vuodesta 2001. › Puoliso, neljä lasta ja lapsenlapsi Eläkeläinen 5/2020 5
Oliko ensimmäinen ja toinen maailmansota itse asiassa yksi ja sama sota, samojen poliittisten ristiriitojen ratkaisemisyrityksiä? – Pitää muistaa kuinka lyhyt aikakausi noiden sotien välillä oli, vain 20 vuotta. Veriset sodat olivat seurauksia, eivät syitä. Vuoden 1919 Versailles´n rauhansopimuksen ehdot olivat lopulta aivan erilaiset kuin ne ehdot, joilla Saksa alun perin hyväksyi aselevon marraskuussa 1918. Suomi sai puolestaan vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksessa itselleen Petsamon. Saksahan rakensi tien Petsamoon 1940-luvun alussa, ja suunnitelmissa oli kai myös rautatien rakentaminen. HENRIK MEINANDER julkaisi viime vuonna teoksen Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968. Olemmeko edistyneet vuoden 1968 ihanteista ja päämääristä oikein mihinkään suuntaan? – Itä-Eurooppa on sen jälkeen vapautunut Neuvostoliiton vaikutusvallasta, eikä Neuvostoliittoa ja Varsovan sotilasliittoa enää ole. Näille maille tämä oli tärkeää. Kuitenkin samaan aikaan liberaalidemokratia on heikentynyt markkina-arvoltaan. Edustuksellisen demokratian arvostus on vähentynyt maailman mitassa. Suurpääoman ja autokratioiden valta on puolestaan huomattavasti kasvanut. – Suora demokratia on sosiaalisen median kautta lisääntynyt. Olen kuitenkin miettinyt paljon sitä, voidaanko satunnaisilla kokoontumisilla muuttaa pitkäjänteisesti yhteiskuntaa. Minusta edustuksellinen demokratia on tällä hetkellä epätahdissa kansalaismielipiteen kanssa. Tyytymättömyyttä osoitetaan esimerkiksi identiteettipolitiikan kautta. – Mutta kysymys kuuluu, vaikuttaako tällainen toiminta aidosti ennen kaikkea rakentavasti yhteiskunnallisiin uudistuksiin edustuksellisen demokratian kautta, koska edustuksellisen demokratian kautta tehtävät uudistukset vaativat pitkäjänteisyyttä ja lukuisia poliittisia kompromisseja. Samoin suuret ja yhteiskuntaa vahvistavat uudistukset vaativat aina talouskasvua, eli kasvavia resursseja, ja tämä on ainaista poliittista heiluriliikettä. – Se on melkoista arvausleikkiä, mitä edellytyksiä vaaditaan, että demokratian voimavarat säilyvät ja lisääntyvät, jotta kansanvalta pysyy vakaana. Esimerkiksi sosiaalidemokraatit, maalaisliitto ja osa edistyspuolueesta varmisti, että vuonna 1919 Suomesta tuli tasavalta eikä monarkia. Se oli merkittävä poliittinen teko. M iten tulevaisuudessa historioitsijat keräävät tietoja henkilöhistorioihin, kun kirjeenvaihto on yhä niukempaa kun viestit katoavat nettiavaruuteen? – Esimerkiksi USA imuroi suurin piirtein kaiken tiedonkulun, mitä netissä ja kännyköissä liikkuu. Itse olen lahjoittanut satatuhatta sähköpostikirjettäni arkistoon. Eli tämä valtava datamäärä säilyy ja paperiarkistoja digitalisoidaan. Tietoa on digimuodossa tarjolla valtavia määriä, on vain osattava tehdä oikeita valintoja, kun tietää, mitä etsii. Hyvään historialliseen tekstiin sisältyy kuvaus, kertomus ja analyysi. Mutta monisanaisuus ei lisää syvyyttä, useimmiten se on pelkkää jaarittelua. Johtopäätösten tekeminen on ammattihistorioitsijan perustehtävä, historian professori Henrik Meinander toteaa. J.V. Snellman katsoi, että historia ilmenee ainoastaan nykyisyydessä, ja sen vuoksi jokainen sukupolvi joutuu kirjoittamaan historian tulkinnan uusiksi. Henrik Meinander on samoilla linjoilla, koska menneisyys on koko ajan läsnä keskusteluissa, ja se muuttaa historian kulttuurikäsityksiä. – Esimerkiksi kirjoituksessani ”Katu poliittisena tekstinä” käsittelen Helsingin Unioninkatua. Tuskin on olemassa toista katua ja pääväylää Suomessa, johon olisi keskittynyt yhtä monta poliittista tapahtumaa ja historiallista muistomerkkiä sekä siksi myös kollektiivisia muistoja ja mielleyhtymiä kuin juuri Unioninkadun akselin varrelle. – Perinteisen historiatieteen menetelmin dokumentoitu ja laadittu kuvaus Unioninkadun eri vaiheista luo vankan pohjan historiallisten tapahtumien merkitysten muuttumiselle. Voidaan sanoa, ettei yhteinen tai kollektiivinen muisti ole mikään pysyvä suure tai ilmiö, vaan alati muuttuva ja eri painotuksia saava. Parhaillaan Meinander kirjoittaa Kalevi Sorsan (1930–2004) elämäkertaa, joka ilmestyy syksyllä 2022. Sorsa oli Suomen pitkäaikaisin pääministeri, 3653 päivää, eli tasan 10 vuotta, neljässä hallituksessa. – Sorsan arkisto on laaja. Hänen pääministerikautensa osuivat Kekkosen ja Koiviston hyvinvointivaltion rakentamisen kulta-aikaan. SDP oli avainasemassa politiikassa 197080 -luvuilla. Siksi Sorsan rooli on noiden vuosien tapahtumissa hyvin kiinnostava, ja 70-luvun puolivälissä ruvettiin puhumaan, tuleeko Sorsasta Kekkosen seuraaja. Neuvostoliiton hajoaminen oli tärkein syy, miksi niin ei käynyt, eikä Sorsasta tullut presidenttiä vuonna 1994, Meinander pohtii. JUHA DRUFVA Teoksia: Henrik Meinander: Kaleidoskooppi – Tutkielmia Suomen historiasta. Toimittaja: Ulla Paavilainen. Käännökset: Heli Tennilä ja Jouko Nurmiainen. Siltala 2020. Henrik Meinander: Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968. Toimittaja: Ulla Paavilainen. Kääntäjä: Kari Koski. Siltala 2019. Historian tulkinnat muuttuvat jatkuvasti On melkoista arvausleikkiä, miten demokratian voimavarat säilyvät ja kansanvalta pysyy vakaana.” YHTEISKUNTA – Suomalaisten elinkaari on kokenut suuria muutoksia sodan jälkeen, Henrik Meinander muistuttaa. 6 Eläkeläinen 5/2020
ME ELÄKEIKÄISET käytämme paljon sosiaalija terveyspalveluja. Monille kertyy lukuisia terveyskeskuskäyntejä vuodessa. Lisäksi on niitä, joille kotisairaanhoito, pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen tai laitoshoito on välttämätöntä. Sosiaalija terveysministeriö antoi syyskuussa eduskunnalle esityksen sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistamiseksi. Asia on kaikkien palvelujen käyttäjien, myös eläkeläisten kannalta mitä tärkein. Asiakasmaksut ovat olennainen tekijä, kun mietitään keinoja parantaa eläkeläisten toimeentuloa. Jos asiakasmaksuja nostetaan, pieniin eläkkeisiin tehdyt korotukset helposti mitätöityvät. Se, mistä palveluista ei peritä asiakasmaksuja, ja se, miten ja ketkä päättävät maksujen enimmäismääristä ja niistä poikkeamisesta, on iso yhteiskunnallinen kysymys. Maksulinjauksilla joko kavennetaan tai kasvatetaan väestöryhmien toimeentuloja terveyseroja. Ehkäisevää työtä ja perusterveydenhuoltoa voidaan vahvistaa tai heikentää maksujen avulla. LAKIESITYS LAAJENTAA palvelujen maksuttomuutta. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntien maksuttomuuteen eivät uudistukseen varatut eurot riittäneet. Suunta on kuitenkin oikea: maksuja ei enää lain voimaantulon jälkeen perittäisi käynneistä perusterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanotolla ja avosairaanhoidon mielenterveystyöstä perusterveydenhuollossa. Myös alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit olisivat jatkossa maksuttomia. Terveysneuvonta ja -tarkastukset, seulontatutkimukset sekä äitiysja lastenneuvolakäynnit ovat edelleen maksuttomina. Maksukatto säilyisi nykyisellään, mutta sen kertymiseen laskettaisiin jatkossa myös suun terveydenhuolto ja terapiapalvelut sekä tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito. LAKIIN ON tulossa säädökset pitkäaikaisten asumispalvelujen maksuista. Jatkossa kotiin annettavasta palvelusta ja palveluasumisesta perittäisiin maksut samoin perustein. Myös pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksut määrättäisiin yhdenmukaisesti. Asiakasmaksuja koskevat uudistukset tulevat esityksen mukaan voimaan 1.7.2021. Maksukaton kertymistä koskevat laajennukset toteutuisivat kuitenkin vasta 1.1.2022. SOTE-UUDISTUS EI ole vielä maalissa, ei edes kalkkiviivoilla. Sen takia on erinomainen asia, että hallitus haluaa korjata asiakasmaksulain kiireellisimpiä ongelmia. Mutta miten sote-uudistuksessa ratkaistaan päätösvalta asiakasmaksujen enimmäismääristä poikkeamisesta? Nyt kunta voi päättää enimmäismaksua alemmasta maksusta tai antaa palvelun maksutta joko kokonaan tai esimerkiksi kolmen käyntikerran jälkeen. Siirtyykö päätösvalta jatkossa maakunnalle vai palataanko valtakunnalliseen ohjaukseen? Palvelujen maksuttomuus laajenee NÄKÖKULMA KAIJA KALLINEN Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija. ELÄKELÄISLIITTOJEN etujärjestö EETU vaatii, että ikäihmisille tärkeiden asioiden on näyttävä myös käytännössä sote-maakuntauudistuksen edetessä. Järjestöt muistuttavat myös, että uudistus ei yksin riitä ratkaisemaan eriarvoisuutta palveluiden edessä. Sen täydennykseksi tarvitaan muuta lainsäädäntöä, jolla poistetaan ihmisten taloudellisesta asemasta, sosiaalisesta taustasta sekä asuinpaikasta johtuvaa eriarvoisuutta. Jokaisessa sote-maakunnassa on jatkettava niitä hyviä palveluita ja käytäntöjä, jotka kunkin alueen kunnat ovat jo ottaneet käyttöönsä. Resursseja tulee suunnata myös kaikkien ikääntyneiden hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaan, kotija omaishoitoon sekä sote-palveluiden laadun valvontaan, todetaan EETUn kannanotossa. VIIME VUOSINA nähtyjä laiminlyöntejä vanhuspalveluissa ei EETU:n mielestä voi hyväksyä. Maakunnat on velvoitettava varmistamaan yritysten sekä julkisen että kolmannen sektorin tuottamien palveluiden omavalvonnan riittävyys. Yleistä tuottajavalvontaa ja ostopalveluihin liittyvää valvontaa on parannettava niin laitoskuin kotihoidossa. Kaikkien tahojen tuottamia sote-palveluita on valvottava huomattavasti nykyistä tehokkaammin, EETU vaatii. Tarvitaan myös kovempia sanktioita niille palveluntuottajille, jotka laiminlyövät sopimuksen tai rikkovat lakia. Ilmoitusvelvollisuutta havaituista epäkohdista on korostettava. Palveluiden kilpailuttaminen maakunnissa on tehtävä laatu edellä, kannanotossa todetaan. EETU RY vaatii vanhusneuvostoille todellista vaikutusvaltaa, jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Kuntien vanhusneuvostojen on myös saatava vastaava suora edustus lautakuntiin ja valtuustoon ikäväestöä koskettavissa asioissa. Vanhusneuvostot tarvitsevat riittävät toimitilat, rahoituksen ja valmistelevan henkilökunnan. Vanhusneuvostojen kokoonpanossa on varmistettava elävä ja kattava yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja maakunnan ikääntyneeseen väestöön. Luontevasti tämä toteutuu ottamalla niihin edustus maakunnan alueella toimivista valtakunnallisista eläkeläisjärjestöistä. Myös kuntien vanhusneuvostojen toimintaa ja asemaa on edelleen vahvistettava, sillä kuntien tehtäväksi jää ikäväestön kannalta tärkeä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksien turvaaminen ja vahvistaminen. EETU PAINOTTAA, että nyt ei ole oikea hetki hakea säästöjä ikääntyneiden järjestötoiminnasta. Resursseja tulee suunnata kaikkien ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaan. ”Sote-järjestöjen tekemän työn merkitys on tunnustettava ja sidottava osaksi sote-uudistuksen tavoitteita jo valmisteluvaiheessa. Maan hallituksen on löydettävä kestävä rahoitusmalli hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevaan järjestötyöhön.” ”Eläkeläisjärjestöjen rahoitus on varmistettava valtion, sote-maakuntien ja kuntien kesken siten, että niiden työ ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi voi jatkua vähintään nykyisellä tasolla. Järjestöillä on myös oltava todellisia vaikutusmahdollisuuksia sote-maakunnan valmistelussa.” Tietoyhteiskuntaa ja palveluita kehitettäessä tulee huomioida ikääntyneiden käyttäjien tarpeet. Kaikissa olosuhteissa on turvattava palvelut myös niille, joilla ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia verkkopalvelujen käyttöön. Palveluita on tehostettava digitalisaation keinoin siten, että henkilökunnalla on nykyistä enemmän aikaa tarjota kasvokkaista palvelua sitä tarvitseville. Vanhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen ja sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa. Koronaepidemiasta on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. EDUNVALVONTA Vanhus neuvostoille on annettava todellista vaikutus valtaa jo sote uudistuksen valmistelu vaiheessa.” EETU ry: Ikääntyneet vahvasti mukaan Sote-uudistukseen Eläkeläinen 5/2020 7
YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E dessä eläkevuodet, mitä kaikkea se tarkoittaakaan? Tästä otettiin selvää Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n, Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteistyössä järjestämässä valmennuspäivässä Lahdessa. – Eläkkeelle jääminen työstä on hirveän iso muutos, johon liittyy paljon ristiriitaisia tunteita. Yhdelle se voi olla juhlan paikka, toinen voi kokea suurta luopumisen tuskaa, kun eläkeikä lähestyy, toteaa järjestösuunnittelija Marja Raitoharju EKL:stä. – Joka tapauksessa eläköityminen vaikuttaa moniin asioihin. Eniten varmasti talouteen ja toimeentuloon, mutta isosti myös sosiaalisiin suhteisiin, kun siirrytään pois työkavereiden parista. Ja ihan valtavasti ajankäyttöön: Yhtäkkiä tulee kahdeksan tuntia päivässä aikaa ihan omalle itselle – miten sen ajan käyttää, on tärkeä kysymys. Marja Raitoharju ja toinen kouluttaja, Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki painottivatkin ennalta varautumista. Itse kunkin kannattaa hyvissä ajoin vielä työelämässä ollessaan miettiä minkälaiseksi oma eläkeaika muodostuu. ELÄKEPOLITIIKAN tavoitteena on turvata kohtuullinen, totuttu kulutustaso ja estää köyhyys. Oman eläkkeen suuruus kannattaa selvittää hyvissä ajoin, ettei tule yllätyksiä. – Pääsääntöisesti eläke on noin 50 prosenttia palkasta. Suosittelen kokeilemaan jonkun kuukauden ajan, miten sellaisella summalla tulisi toimeen. Siihenkin kannattaa varautua, että veroprosentti voi olla aika korkea. Toki eläkepäivillä myös jotkut menotkin pienenevät, Marja Raitoharju sanoo. Koulutuksessa käydään läpi eläkelajit ja myös etuudet, kuten senioriliput, muut eläkeläisalennukset ja esimerkiksi liikuntapalvelut. ANU MÄKI esitteli sosiaalija terveyspalveluja. Muutoksia on siinäkin Edessä eläkevuodet. Eläkkeensaajien Keskusliiton järjestösuunnittelija Marja Raitoharju (oikealla) ja Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki painottavat hyvää ennakkosuunnittelua ja ennalta varautumista. Mikä arjessasi muuttuu, KUN JÄÄT ELÄKKEELLE? Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL järjestävät valmennuspäiviä yhteistyössä ammattiliittojen kanssa. Lahdessa koolla oli SEL:n väkeä. 8 Eläkeläinen 5/2020
eläköitymisen myötä edessä. Työssä ollessamme olemme lakisääteisen työterveyshuollon piirissä. Työterveyshuolto voi olla hyvin kattavaakin, eläkeläiset ovat julkisten terveyspalvelujen varassa. – Omasta terveydestään kannattaa huolehtia, ja muistaa esimerkiksi influenssarokotukset, kun ikää tulee. – Jos elämä on mennyt normaaleissa uomissa, ei ihminen tule edes ajatelleeksi, että on olemassa myös sosiaalipalveluita. Mutta jos arki järkkyy, terveys ja ihmissuhteet reistailevat tai ihminen menettää elämänhallintansa esimerkiksi päihteiden vuoksi, on mahdollisuus päästä tuen ja avun piiriin, Mäki muistutti. Riskejäkin on. Eläkkeelle siirtyminen esimerkiksi altistaa alkoholin käytön lisääntymiselle. Samalla elimistön kyky sietää alkoholia vähenee iän myötä – Suomessa on myös eläkeläisköyhyyttä, eivätkä kaikki köyhyyttä kokevat osaa tai kehtaa hakea toimeentulotukea. Joko he eivät tunnista oikeutta siihen tai elävät vielä ajatusmaailmassa, jossa on häpeällistä mennä ”sossun luukulle”. SILLÄ, MINKÄLAISIA ovat viimeiset työssäolovuodet, on suuri vaikutus siihen, minkälaisiksi ensimmäiset eläkevuodet muodostuvat, sanoo Marja Raitoharju. – Oletko saanut lähteä työpaikaltasi arvostettuna työntekijänä, sellaisella tunteella, että olet saanut hoitaa oman sarkasi hyvin loppuun. Vai oletko joutunut pois yt-neuvottelujen kautta, tai onko muuten annettu ymmärtää, että nyt olisi korkea aika sinun siirtyä pois? – Tässä on viesti myös työpaikoille. Ikääntyvien työntekijöiden viimeisiin työvuosiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kuinka heidän jaksamistaan voitaisiin tukea? Kuntien eläkevakuutus Keva muutama vuosi sitten teki kyselyn eläkeläisille siitä, mitä he kaipaavat työelämästä. Esille nousivat ihmiset, työkaverit, sosiaaliset suhteet. – Olisikin tärkeää että turvaverkkoa voitaisiin laajentaa jo ennen eläkkeelle siirtymistä. Voisi hyvissä ajoin katsella vaikkapa jotain harrastusta, jossa voisi myös tutustua uusiin ihmisiin. Pääasia, ettei erakoiduta. HARRASTUSTEN MERKITYS vahvistettiin myös osallistujien joukosta. – Harrastuksia kannattaa tosiaan suunnitella jo etukäteen. Parisuhteessa on hyvä olla jokin yhteinen tarina ja tekeminen ja sitten itselle joku oma juttu. Oman harrastuksen kautta löytyy myös tärkeä sosiaalinen verkosto, huomautti eräs osallistuja – Minä harrastan koko ajan, sen lisäksi että on kolme lastenlasta ja nelivuorotyö. Ajattelen, että sitten kun jään eläkkeelle, niin saan hetkeksi pysähtyä. Sitten jatkan harrastusteni parissa, ongelmia ei varmasti tule, tekemistä riittää, toinen osallistuja totesi. ”Edessä eläkevuodet” -valmennustilaisuuksissa esitellään myös Eläkeläiset ry:n, EKL:n sekä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toimintaa. – Kerromme järjestöistä ajatuksella, että voisivatko ne olla yksi tapa löytää mielekästä tekemistä eläkeläisen arkeensa, Anu Mäki sanoo. E läkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL järjestävät ”Edessä eläkevuodet”-koulutuspäiviä yhteistyössä ammattiliittojen kanssa. Järjestöt toimivat kouluttajina ja tuottavat tilaisuuksiin koulutusja tiedotusmateriaaleja. Koulutuspäivät on suunnattu noin 1–5 vuoden sisällä eläkkeelle jääville tai juuri eläkkeelle jääneille liittojen jäsenille. Lahdessa oli vuorossa neljäs yhteistyössä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n kanssa järjestetty perehdytyspäivä. Vastaava järjestettiin SEL:n Lahden toimistolla jo alkuvuodesta, se keräsi 18 osanottajaa. Nyt tuosta määrästä jäätiin, mutta osallistujat olivat päivän antiin tyytyväisiä ja vilkasta keskusteluakin syntyi. Koulutuspäivissä käsitellään eläkeläisyyden tuomia muutoksia elämään, eläkeläisen etuja, edunvalvontaa eläkkeellä sekä eläkeläisjärjestöjä ja eläkeläistoimintaa. Hankkeessa ovat mukana ammattiliitoista SEL:n lisäksi Rakennusliitto, Teollisuusliitto ja JHL. Varmistunut on Rakennusliiton Helsingin koulutuspäivän ajankohta 21.11. – Tuntuu, että olemme tähän asti järjestetyissä tilaisuuksissa tavoittaneet juuri oikean kohderyhmän: 1-2 vuoden sisällä eläkkeelle jäävät tai juuri eläkkeelle jääneet, sanoo Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki. – Osallistujapalaute on ollut kiittävää. Osallistujat ovat olleet kiinnostuneita myös paikallisten eläkeläisyhdistysten toiminnasta, ennen kaikkea harrastusryhmistä ja matkoista. Sekin on käynyt ilmi, että eläkeläisjärjestöjä ei kovin hyvin tunneta. On hienoa, että olemme saaneet kertoa omasta toiminnastamme, toteavat Mäki ja EKL:n järjestösuunnittelija Marja Raitoharju. TUOMAS TALVILA – TULEVIA ELÄKEPÄIVIÄ olen miettinyt sen verran, että tiedän, että edessä ovat, sanoo heinolalainen elintarviketyöntekijä, pakastepakkaaja Anne Kivioja, 61. – Omien laskujeni mukaan ne ovat tulossa noin kolmen ja puolen vuoden päästä. – Olen 19-vuotiaasta asti tehnyt töitä. Jos eläkkeellä ollessani sitten satun heräämään kuudelta aamulla, saatan kääntää kylkeä ja jatkaa uniani. Olen ajatellut asian sillä lailla, että sitten minulla ei ole pakkoa mihinkään, eli voin tehdä, mitä huvittaa. – Omasta mielestäni olen jaksanut töissä oikein hyvin. Olen osaston vanhin, työkaverit ovat pääsääntöisesti 25–35-vuotiaita. Kun saan työskennellä näiden nuorten kanssa, unohdan välillä itsekin, että olen vanha, Kivoja nauraa. Eläkevalmennustilaisuuksissa hän ei ole aikaisemmin ollut. – Tästä Lahden SEL:n opastuspäivästä ajattelin, että mitään en tässä menetä vaan kaikki tieto on hyödyksi. Eikä tämmöisiä tapahtumia liian usein ylipäänsäkään tarjota. Tykkään siitä että tässä tilaisuudessa on rento tunnelma, asiat kerrotaan selkeästi ja jokainen voi kysyä vapaasti. Yhtäkkiä tulee kahdeksan tuntia päivässä aikaa ihan omalle itselle – miten sen ajan käyttää, on tärkeä kysymys.” Anne Kivioja ”Eläkkeellä voi ottaa rennommin” Koulutusta yhteistyössä ammattiliittojen kanssa Eläkeläinen 5/2020 9
YHTEISKUNTA Japanilainen ratkaisu: Julkisen sektorin velkaantumisesta ja väestön ikääntymisestä huolimatta Japani on nostanut tuottavuuttaan. TEKSTI TIINA TENKANEN J apani nosti työllisten määrää vuodesta 2000 vuoteen 2018 muun muassa eläkeikäisten naisten työpanoksella. Maa tasapainottelee tuottavuuden kanssa kuten Suomi. Japanilaisten yli 64-vuotiaiden naisten työllisyysaste nousi runsaalla kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosina 2000—2018, kertoo Työeläkevakuuttajat TELA:n johtava ekonomisti Risto Vaittinen tuoreessa Väestöliiton väestöpoliittisessa raportissa. Myös työikäisten naisten työllisyys nousi jopa 15 prosenttiyksikköä. Lukumääräisesti työllisten määrä kasvoi kahdella miljoonalla, kun samanaikaisesti työikäisten määrä väheni 10 miljoonalla. Vaittinen kirjoittaa raportissa, että vuonna 2018 Japanin bruttokansantuote henkeä kohti oli kolmekymmentä prosenttia korkeampi vuosituhannen alkuun verrattuna. Suomessa kasvu on ollut vajaat 20 prosenttia. Japanissa 65—74-vuotiaiden miesten työllisyysaste on Vaittisen mukaan 60 prosenttia ja naisten 38 prosenttia. Suomessa eläkeikäisten miesten työllisyysprosentti on 14 ja naisten 8. Japanin tilanne kiinnostaa Suomea, koska meilläkin väestö ikääntyy ja työvoimaa kaivataan lisää. Matalat tulot ajavat töihin Japanilaisten eläkeikäisten osallistumista työelämään kannustanee eläketulon niukkuus. Japanissa lähes neljännes yli 65-vuotiaista elää alle puolella kotitalouksien keskituloista. Suomessa vastaava osuus on noin viisi prosenttia. Suomen osuus heikkotuloisista eläkeikäisistä on reilusti alle OECD-maiden eli 36 teollisuusmaan keskiarvon. Suomi ja Japani kuuluvat OECD:hen. Japanissa yli 65-vuotiaiden tuloista lähes 40 prosenttia muodostuu palkoista ja reilut 50 prosenttia eläkkeistä. Maailman velkaantunein valtio Japanissa julkinen talous on ollut alijäämäinen viimeiset 25 vuotta. Samaan aikaan julkisen talouden nettovelka on kasvanut 120 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös Suomessa tuskaillaan julkisen sektorin alijäämäisyydestä. Tilastokeskuksen raportoimien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Japani on maailman ikääntynein, mutta myös velkaantunein maa. Viime vuonna sillä oli velkaa 237,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomella on valtionvelkaa 59,4 prosenttia BKT:sta. Japanin 125-miljoonaisesta kansasta noin 35 miljoonaa on yli 65-vuotiaita. Osa eläköityneistä on työllistynyt uudelleen. Kuva on Tokiosta. P IX A B AY / M EG U R A W 64 5 Eläkeikäisten työpanos ratkaisee Täyden työuran tehneen keskipalkkaisen japanilaisen bruttokorvaustaso on reilut 34 prosenttia. Suomessa bruttokorvaustaso on Eläketurvakeskuksen mukaan noin 56 prosenttia. Japanissakin syntyvyys laskenut Japanin väestön syntyvyys kasvoi 2010-luvulle saakka, mutta jo 1980-luvun alusta lähtien alle 15-vuotiaiden määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on 28 prosenttia väestöstä, mutta osuuden odotetaan kasvavan 40:een vuoteen 2060 mennessä. Vuonna 2017 Japanin vanhushuoltosuhde oli maailman korkein eli 45 vanhusta sataa työikäistä kohti. Suomessa huoltosuhde oli 34 vanhusta sataa työikäistä kohti, Italiassa 35. Suomen väestökehitys on ollut samansuuntaista Japanin kanssa, mutta hitaampaa. Vaittisen mukaan Suomen väestörakenne ei kuitenkaan muutu samankaltaiseksi kuin Japanin. Ruotsin väestörakenne on Japaniin ja Suomeen verrattuna erilainen korkean syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana Japanin väkiluvun arvioidaan edelleen supistuvan, jolloin väkiluku alenisi noin kuudenneksella eli 20 miljoonalla henkilöllä. Japanin väkiluku on noin 125 miljoonaa. 10 Eläkeläinen 5/2020
Kansaneläkkeen tuloraja ja takuueläkkeen määrä Jos saat työeläkettä ja muita eläkkeitä vähemmän kuin 1 368,21 e/kk, kansaneläke voi täydentää eläketurvaasi. Parisuhteessa asuvalla työeläkkeen vastaava määrä on 1 226,13 e/kk. Kansaneläkettä voi täydentää lisäksi takuueläke. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (834,52 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 827,77 e/kk. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin tätä pienemmäksi, jos henkilö on varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Lisätietoja: kela.fi. Eläkeasioiden palvelunumero 020 692 202 ma–pe klo 9–16 Kattojärjestön mukaan on kuitenkin tärkeää, että järjestö toiminnan avustamista uhannut alasajo ei budjetti riihessä toteutunut. S OSTE ry:n mukaan oli tärkeää, että ensi vuotta uhannut järjestötoiminnan avustamisen merkittävä alasajo ei toteutunut, vaan työ ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi voi jatkua. Vuoden 2021 talousarvioesitykseen sisältyvä rahoitusratkaisu kuitenkin SOSTEn mukaan sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Rahapelituottojen alentuessa järjestäjien vuoden 2021 rahoitus turvataan. Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää kuitenkin arvioiden mukaan tulevina vuosina nykyistä alhaisemmaksi. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti. SOSTEn mukaan syyskuun puolivälissä pidetyn hallituksen budjettiriihen viestinnästä on saattanut syntyä käsitys, että hallitus kompensoi sote-järjestöille Veikkauksen tuoton aleneman budjettivaroin. ”Näin ei kuitenkaan ole. Sote-järjestöjen osalta kyse ei ole kompensaatiosta, koska tuottojen alenema paikataan valtaosin rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä rahastoilla. Rahastoja on tähän saakka käytetty muun muassa nuorten työllistämiseen, mikä ei jatkossa ole samalla tavalla mahdollista”, SOSTEn 18.9. julkaisemassa tiedotteessa todetaan. SOSTEN MUKAAN rahastoja puretaan nyt arpajaislain hengen vastaisesti niin, että käytännössä syödään tulevien vuosien työhön säästettyjä rahoja kerralla. ”Tämä heikentää merkittävästi järjestöjen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ratkaisu ei myöskään kohtele edunsaajia tasapuolisesti, sillä muille edunsaajille rahoitus kompensoitiin budjettivaroista.” ”Keskustelu tulevista ratkaisuista järjestöjen työn turvaamiseksi on käynnistettävä välittömästi. Pikaisella aikataululla on valmisteltava konkreettisia päätöksiä järjestöille jaettavien avustusten käytön joustavuudesta ja byrokratian keventämisestä samalla turvaten järjestöjen toiminnan autonomisuus. Rahoituspohjan vahvistamiseen liittyy keskeisesti myös arpajaislain uudistus Veikkauksen kanavointikyvyn vahvistamiseksi”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa tiedotteessa. SOSTE SUOMEN sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 230 sosiaalija terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. Eläkeläiset ry on SOSTEn jäsenjärjestö. Hallitus oli koolla budjettiriihessä Säätytalolla Helsingissä 14.–16. syyskuuta. Säätytalon edustalla järjestetyssä mielenilmauksessa oli mukana mm. Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry, jonka puheenjohtaja Olli Salin (oikealla) avasi tilaisuuden puheenvuorojen sarjan. TO IV O KO IV IS TO SOSTE ry budjetista: Rahoitusratkaisu sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta KELA SELVITTÄÄ jälleen, kuinka monella työeläkkeelle jääneellä olisi oikeus saada työeläkkeen lisäksi kansaneläkettä. Suurin osa selvityksessä löytyneistä kansaneläkkeeseen oikeutetuista on 65 vuotta täyttäneitä, mutta mukana on myös nuorempia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Kela ottaa yhteyttä asiakkaisiin, joilla voi olla oikeus kansaneläkkeeseen. Vanhuuseläkkeen alaikäraja on työeläkkeessä alempi kuin kansaneläkkeessä. Tämän vuoksi osa työeläkkeelle jääneistä ei huomaa 65 vuotta täyttäessään hakea kansaneläkettä, vaikka heillä saattaisi olla siihen oikeus. Kelan rekisteritietojen perusteella löytyi 13 804 asiakasta, jotka saavat niin pientä työeläkettä, että heillä saattaa olla oikeus kansaneläkkeeseen. Vuonna 2019 määrä oli 2 581. Asiakasmäärien merkittävä nousu johtuu kansaneläkkeeseen 1.1. 2020 tehdystä tasokorotuksesta, jonka vuoksi kansaneläkkeen voi saada hieman aiempaa suuremmilla eläketuloilla. Kela ottaa näihin asiakkaisiin yhteyttä viestipalvelun kautta, puhelimitse tai kirjeitse ja neuvoo kansaneläkkeen hakemisessa. Kansaneläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Jos vanhuuseläke myönnetään työttömyysturvan lisäpäivien perusteella, takautuvaa hakuaikaa ei ole. Kaikki rekisteripoiminnassa löytyneet eivät kuitenkaan tule saamaan kansaneläkettä. Asiakkaalla saattaa olla muita tuloja, jotka vaikuttavat kansaneläkkeen myöntämiseen. Kansaneläkkeen saannin esteenä voi olla esimerkiksi ulkomailta saatava eläke, Kelan tiedotteessa todetaan. Kela selvittää kansaneläkkeeseen oikeutettujen määrän rekistereistään vuosittain. Vuonna 2019 tehdyn selvityksen perusteella kansaneläkettä alkoi saada lähes 1 407 asiakasta. Myönnetyn kansaneläkkeen määrä oli keskimäärin noin 100 e/kk. Kela selvittää jälleen eläketilannetta ”Vanhuuseläkkeen ala ikä raja on työeläkkeessä alempi kuin kansaneläkkeessä.” Kelan rekisteritietojen perusteella löytyi 13 804 asiakasta, jotka saavat niin pientä työeläkettä, että heillä saattaa olla oikeus kansaneläkkeeseen. P IX A B AY Eläkeläinen 5/2020 11
JÄRJESTÖ E läkeläiset ry:n Toimintasyksyyn 2020 on sisältynyt tekemistä ja ohjelmaa niin ryhmille (kokoontumisrajoitusten puitteissa, korona-turvaohjeet huomioiden) kuin yksittäisille jäsenillekin. Eläkeläiset ry:n kotisivuilla (elakelaiset.fi/toiminta/toimintasyksy2020) löytyy tietoa toimintasyksyn haasteista ja tuotoksista. KANNUSTAMME EDELLEEN yhdistyksiä liikkumaan ulkoilmassa ja järjestämään kävely/kuntoliikuntatreffejä jäsenistölle – valmistelkaa kokoontumisen ohjelma (kuka vetää, käveltävä reitti, tms.) – ilmoittakaa jäsenille kokoontumispaikka ja -aika – tiedottakaa tapaamisestanne (aika, paikka, yhdistys, tapahtuman yhteyshenkilön nimi) Eläkeläiset ry:lle sähköpostitse (onni.kari@elakelaiset.fi, asiakenttään liikuntatreffit): viemme tiedot myös järjestön kotisivuille OMAN JA ryhmäliikunnan tueksi materiaalia on tarjolla kotisivuillamme elakelaiset.fi > Toiminta/Liikunta. KIRJOITUKSIA KORONA-KUUKAUSISTA Osana Toimintasyksy 2020 -teemaamme olemme pyytäneet jäseniämme kirjoittamaan kokemuksistaan korona-kuukausina. Lue kirjoituksia kotisivultamme (elakelaiset.fi/ toiminta/toimintasyksy 2020) Lue tämän lehden sivulta 37 Kauko Niemelän tarina Asuntovaunukin jäi korona-eristyksiin. ANJALANKOSKEN JA Ykspihlajan Eläkeläisten musiikkitervehdykset ovat nähtävänä ja kuultavana osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/toimintasyksy 2020 KIRJOITA POSTIKORTTI ja lähetä se meille osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki. Viestisi voi olla tervehdys yhdistyskaverille/kavereille, Eläkeläiset ry: lle, päättäjille tai kenelle parhaaksi katsot! Se voi olla sävyltään kannustava, kriittinen tai humoristinen. Kortteja luetaan ”Tärräytämmepä kumminkin”-livelähetyksessä 3.11. ”TÄRRÄYTÄMMEPÄ KUMMINKIN” -livelähetys verkossa (suoratoisto) on tiistaina 3.11. kello 11–13. Parituntisessa lähetyksessä esitellään ja palkitaan toimintaan osallistuneita, luetaan jäsenistön lähettämiä postikortteja, tarinoita ja terveisiä sekä kuullaan ja nähdään musiikillisia tervehdyksiä. Lähetystä voi netin välityksellä seurata yhdessä ja erikseen. Katseluosoitteen ilmoitamme noin viikkoa ennen lähetystä. Syksyn toimintaa. Vaasan Eläkeläiset lenkkeilivät sisäsataman alueella syyskuun puolivälissä. TOIMINTASYKSY 2020 Vielä ehtii ylös, ulos ja lenkille. Toimintasyksyn terveisiä nähdään ja kuullaan livelähetyksessä 3. marraskuuta. 12 Eläkeläinen 5/2020
YKSI JÄRJESTÖTOIMINNAN hienoimpia kokemuksia on tutustuminen upeisiin ihmisiin. Yksi heistä, Kalle Löövi, jäi juuri eläkkeelle Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun johtajan tehtävästä. Lähes 15 vuoden kokemus yhteistyöstä toi mukanaan kokemuksia, joista monet jättivät pysyvän jäljen tapaan, jolla maailmaa katsoo. Kosovossa kohtasimme pommien runtelemia taloja ja kannustimme parhaamme mukaan suomalaisia auttajia työssä, josta ei haasteita puuttunut. Kabulissa ravistelin kengästäni narusilmukkaa, jonka Kalle rauhallisesti kääri rullalle. Vasta jälkeenpäin mietin, mihin naru oli alun perin kiinnitetty. Tienvarsipommiin? Louisianassa näimme, miten hirmumyrskyn nostattama tulva oli hajottanut talot säpäleiksi. Ja Kambodzassa soviteltiin lapsille proteeseja korvaamaan miinan vaurioittamia ruumiinjäseniä. Luonnononnettomuudet ja sotilaalliset konfliktit aiheuttavat vuosittain ihmishenkien menetyksiä, jotka ilmaistaan sadoissa tuhansissa. Vielä moninkertaisesti enemmän elämää tuhoavat sairaudet. Jo ennen koronaa malariaan ja tuberkuloosiin menehtyneiden määrä on ollut 10–13 miljoonaa. Mutta kun ne koskevat köyhien maiden köyhiä, käytetään niiden lääkityksen tutkimiseen vain 2 prosenttia lääketutkimukseen käytetyistä varoista. KAIKKIEN NÄIDEN ongelmien taustalta löytyy lopulta yksi perimmäinen syy: köyhyys. Köyhyys luo sen ympäristön, jossa sairaudet leviävät. Ei ole puhdasta vettä, ei riittävästi ravintoa, ei äitiysja lastenneuvoloita, ei asianmukaista hygieniaa, ei tietoa eikä varoja hankkia yksinkertaisimpiakaan lääkkeitä. Valtiot käyttävät terveydenhuoltoon sitä pienemmän osan kansantulosta mitä pienempi kansantulo on, varakkaimmissa maissa yli 10 %, USA:ssa maailman tehottomimpaan terveydenhoitoon 17 %, Suomessakin 9 %, mutta köyhimmissä maissa vain 1 % niiden pienestä kansantulosta. Suurin osa maailman aseellisista selkkauksista ja sodista käydään köyhissä maissa, niiden sisällä ja niiden välillä. Maanjäristyksien suurimmat tuhot aiheutuvat maailman nopeimmin kasvavissa suurkaupungeissa, joista neljä viidestä sijaitsee maanjäristysalueilla ja joiden hallitsematon kasvu aiheutuu juuri köyhän väestön nopeasta lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämät säiden ääri-ilmiöt – kuivuus, tulvat ja hirmumyrskyt – kurittavat erityisesti maapallon köyhimpiä alueita. Niinpä luonnononnettomuuksien uhreista 96 % on kehitysmaissa. Siksi työ köyhyyden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi on ihmisarvoisen elämän puolesta tehtävässä työssä kaiken perusta. NYKYNUORISON JA miksei vanhempienkin kielenkäyttöön kuuluu puhua asioiden juurisyistä, ongelmien perimmäisistä aiheuttajista. Kun me puhumme eläkeläisköyhyyden voittamisesta, liittyy puheemme inhimillisten ongelmien juurisyihin kaikkialla maailmassa. Mittakaava vaihtelee, mutta köyhyys tuottaa samanlaisia ongelmia missä se sitten esiintyykin. Tämä jälki jäi mieleen Punaisen Ristin vuosista. Kiitokset Kallelle kokemuksista, jotka eivät unohdu! Kalle Työ köyhyyden aiheuttamien ongelmien ratkaise miseksi on kaiken perusta.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ R A IM O VA H TE R A Koronaviruksen leviämisen torjunta on yhteinen asiamme. Eläkeläiset ry huolehtii järjestämissään kokouksissa ja tapahtumissa väljästä istumajärjestyksestä ja siitä että turvavälit huomioidaan myös ruokailuissa ja muissa tiloissa. Kokouspaikalla huolehdimme käsihygieniasta ja siitä, että kertakäyttökasvomaskeja ja kertakäyttökäsineitä on tarjolla. Eläkeläiset ry suosittelee vahvasti kasvomaskien käyttöä tilaisuuksissa. Eläkeläiset ry ohjeistaa, että kun yhdistys järjestää toimintaa ja tilaisuuksia, on aina hyvä muistaa turvallisuus: › mukaan tullaan terveinä › nyt emme kättele emmekä halaa tavatessa, mutta ”morostamme” kyynärpääkosketuksella/vilkutuksella/kumarruksella/niiauksella tai muulla iloisella tavalla kohtaamme ja otamme toisemme huomioon. › kaikki huolehtivat hyvästä käsihygieniasta. Yhdistys luo sille edellytykset: mahdollisuus käsien pesuun ja/tai käsidesiä käyttöön. › Eläkeläiset ry suosittelee vahvasti kasvomaskien käyttöä yhteisissä tilaisuuksissa › pidetään turvavälit, 1–2 metriä › tilat siivotaan ja puhdistetaan ennen tilaisuuden alkua ja sen jälkeen › poikkeusoloissa käytetään kertakäyttöastioita ja -aterimia Korona ja toimintamme Eläkeläinen 5/2020 13
JÄRJESTÖ TUOMAS TALVILA U tajärven Eläkeläiset ry:n porinakerhossa vietettiin syyskuun lopulla yhdistyksen 48-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi oli jäsenille katettu Utajärven Hyvinvointitalon kahvioonmakkarakeittolounas. – Olemme alkaneet järjestää pieniä juhlia kerran kuussa. Nyt oli yhdistyksen vuosipäivä, sitten tulevat römppäjuhla, Kaisun päivä, jota itse innolla odotan, ja tietysti joulujuhla, yhdistyksen puheenjohtaja Kaisu Rämet selvittää. Edullisen lounaan lisäksi porinakerhossa on myytävänä arpoja. Kaisu Rämet istuu yhdistyksen uuden maksupäätteen ja kannettavan tietokoneen kanssa ovensuussa ottamassa vastaan tulijoita. – Päivää ja tervetuloa, oliko herralla kortti, Rämet nauraa. Käteinenkin edelleen käy, mutta valtaosa kerholaisista maksaa mielellään pankkikortilla. SYYT MAKSUPÄÄTTEEN käyttöön ovat käytännönläheiset. Ihmisillä on nykyisin entistä harvemmin käteistä, ja odotusarvo on, että pankkikortilla voi maksaa kaikkialla. Toritapahtumien myyntikojullakin päätteestä on iso apu. – Tällaisen kannettavaan tietokoneeseen liitettävän maksupääteen hinta on 99 euroa. Me saimme tämän paikalliselta pankilta käyttöömme maksutta, kun opastamme tässä Utajärven Eläkeläisten puheenjohtaja Kaisu Rämet on tyytyväinen maksupäätteen käyttöönottoon. – Käteisen rahan kuljettelusta edestakaisin päästään eroon. Kortti käyttöön ja etäyhteydet koteihin Maksupääte joustavoittaa eläkeläis yhdistyksen raha liikennettä Utajärvellä, jossa myös kunta tukee ikäihmisten digi loikkaa. samalla ikäihmisiä pankkikortin käytössä, Kaisu Rämet kertoo. Päätteellä tehdystä talletuksesta yhdistys maksaa pienen palvelumaksun, mutta säästöä syntyy selvästi verrattuna käteisrahojen siirtelyyn ja tilittämiseen vanhalla tavalla. Eikä puheenjohtajan enää tarvitse ottaa kontolleen käteisrahan kuljettelua, ensin kotiin ja sieltä sitten pankkiin, konttorin aukioloaikojen puitteissa. – Olen tästä uudistuksesta erittäin iloinen, Rämet toteaa. SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN kehittäminen on yksi Pohjois-Pohjanmaan itäosassa sijaitsevan Utajärven kunnan strategian keskeisiä tavoitteita. Koronaepidemian vauhdittamalla digiloikalla pyritään kunnan kotisivujen mukaan erityisesti tukemaan ikääntyvän väestön kotona asumista, hyvinvoinnin edistämistä sekä mahdollisuutta olla internetin kautta yhteydessä sosiaalisiin verkostoihin. Kunta esimerkiksi tukee valokuituliittymän maksuja yli 70-vuotiaille. Heille liittymän kuukausimaksu on 15 euroa tämän vuoden loppuun saakka. Normaali kuukausimaksu on 50 euroa, kertoo Utajärven Yrityspuiston toimitusjohtaja, kunnan johtoryhmän jäsen Vuokko Paso. Parhaillaan selvitellään mahdollisuuksia jatkaa kampanjaa ensi vuoden puolelle. Paso kertoo, että arvokasta tietoa ikäihmisten toiveista on kartoitettu kyselyllä. – Toivelistalla on ollut esimerkiksi, että pystyy soittamaan videopuheluita lapsenlapsilleen, katsomaan Yle Areenaa, osallistumaan jumalanpalvelukseen, pitämään yhteyksiä kavereihin. PASO KERTOO, että kotiin tuotavien palvelujen kehittämistä ideoidaan myös yhdessä järjestöjen kanssa. – Digivalmiuksia ja oppimiskykyä ihmisillä on, eikä ikä ole este jos on omaa halua ja intoa.Toki laitteiden helppokäyttöisyys on erittäin tärkeää., Paso toteaa. Esimerkkinä hän kertoo käyttävänsä omaa 90-vuotiasta anoppiaan. – Lapset ja lastenlapset hankkivat hänelle yhteydenpitoa varten kuituliittymän ja tabletin. Aiemmin hänellä oli ollut pelkkä näppäinpuhelin. – Hän innostui laitteesta ja yhteyksistä ja oppi käyttämään niitä erinomaisesti. Nyt hän katsoo leivontaohjeet netistä, puhuu kuvapuheluita ja seuraa tarkasti juoruja Iltalehdestä, Vuokko Paso nauraa. Tori tapahtumien myynti kojullakin maksu päätteestä on iso apu”. 14 Eläkeläinen 5/2020
goMoto 2.4 Tälläkin kaikki ajavat ilman ajokorttia. Kyllä! Saat ajaa ihan missä vain missä pyöräilisitkin – aja pyöräteillä, tien reunalla, pysäköi vaikkapa pyörätelineen viereen. Ei rekisteröintiä, ei pakollista vakuutusta: erittäin pienet käyttökulut. Hyvän maavaran ja neljän ison täysjousitetun(!) ilmakumirenkaan ansiosta pysyy tukevasti pystyssä huonollakin tiellä. Siksi ajaminen on helpompaa kuin polkupyörällä! Moottori on luokkansa tehokkain, silti pehmeätoiminen. Pakki, takapenkki ja avattavat ikkunat. Asiakkaamme Joel Juutilainen antoi palautetta:“Just niinkuin minulle tehty! Käytän laitetta kauppareissuilla ja myös vähän pidempiä matkoja teen ilman mitään ongelmia. Turengista Riihimäelle ja Hämeenlinnaan tapaamaan ystäviä.” Värit: MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 3 490 € (112 €/kk) alk. NÄMÄVIEDÄÄN KÄSISTÄ! KATSOVIDEO: SKAND.FI TAKAPENKKI USB-PISTOKE TÄYSJOUSITETTU... WWW.SKAND.FI ERIKOISTARJOUS ELÄKELÄISEN LUKIJOILLE SOITA HETI: 02 480 9060 TÄYSIN UUDISTUNUT! LEIJONA 1300 Ei ajokorttia. Aito Leijona 1300 Plus -sähköskootteri on saatavilla vain meiltä. Et löydä vastaavaa mistään muualta. Plus-mallissa on hienot LEDpäiväajovalot ja automaattijarru joka tuo turvallisuutta ajoon ja pysäköimiseen, kuten premiumluokan autoissa. Ajaminen on paljon helpompaa ja pehmeämpää kuin millään kilpailevilla malleilla. Tehokas moottori vie turvallisesti ylös kaikista mäistä. Markkinoiden turvallisimmat akut. Ja kuten näet, designiin on satsattu erityisen paljon. Suunniteltu Suomen vaativiin keleihin, soveltuu erinomaisesti ympärivuotiseen käyttöön. Myös pakki. Kattava lisävarustelu: nastarenkaat, suojapeite, tuuliohjain, akkulämmitin. "On ollut todella helppo liikkua torille ja kaupungilla kaupoissa. Parasta on, että on saanut liikkua ilman että joutuu vaivaamaan muita, tuo todella paljon vapautta. Hyvää peliä on kiva mainostaa!" Heikki Leppänen / Lahti Värit: MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 1 890 € (64 €/kk) alk. NYTTAKABOKSI €! VAIN NOPEIMMILLE! LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI | PUUTARHATIE 18, VANTAA | VERKKOKAUPPA AVATTU! NÄMÄ VIEDÄÄN NYT KÄSISTÄ! Soita 02 480 9060 tai tilaa verkkokaupasta skand.fi. Toimitamme valitsemasi sähköajoneuvon käyttövalmiina kotiovellesi, kaikkialle Suomeen. Olemme niin varmoja tyytyväisyydestäsi, että annamme tuotteillemme täyden 2 vuoden takuun ilman kilometrirajoitusta. Jokainen haluaa säilyttää yksilöllisen vapautensa liikkua, kaikkina aikoina. Laadukkaat laitteemme sopivat tähän täydellisesti. Olemme huomioineet kaiken, jotta voit kulkea itsenäisesti ja turvallisesti. Kiinnitämme aina erityistä huomiota tuotantoja toimitusketjumme hygienisyyteen. Meiltä löytyy myös kattava huoltoverkosto ja joustavat maksuvaihtoehdot. VARMISTA SINÄKIN VAPAA JA YKSILÖLLINEN LIIKKUMINEN! goMoto 2.4 Tälläkin kaikki ajavat ilman ajokorttia. Kyllä! Saat ajaa ihan missä vain missä pyöräilisitkin – aja pyöräteillä, tien reunalla, pysäköi vaikkapa pyörätelineen viereen. Ei rekisteröintiä, ei pakollista vakuutusta: erittäin pienet käyttökulut. Hyvän maavaran ja neljän ison täysjousitetun(!) ilmakumirenkaan ansiosta pysyy tukevasti pystyssä huonollakin tiellä. Siksi ajaminen on helpompaa kuin polkupyörällä! Moottori on luokkansa tehokkain, silti pehmeätoiminen. Pakki, takapenkki ja avattavat ikkunat. Asiakkaamme Joel Juutilainen antoi palautetta:“Just niinkuin minulle tehty! Käytän laitetta kauppareissuilla ja myös vähän pidempiä matkoja teen ilman mitään ongelmia. Turengista Riihimäelle ja Hämeenlinnaan tapaamaan ystäviä.” Värit: MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 3 490 € (112 €/kk) alk. NÄMÄVIEDÄÄN KÄSISTÄ! KATSOVIDEO: SKAND.FI SUOJAA SATEELTA JA VIIMALTA! LEIJONA 1400 Täydellistä turvallisuudentunnetta nyt neljällä pyörällä, ja katso kuinka tyylikkäästi! Pehmeätoiminen luokkansa tehokkain moottori, sähköä säästävät kirkkaat LED-valot. Monista muista nelipyöräisistä poiketen kaikissa renkaissa on jousitus ja maavara on hyvä Suomen teille. Ei hankalia vaihteita, valitse vain ajatko eteenvai taaksepäin. Kyllä, tässä on myös pakki! USB-lataus puhelimelle tai naville. “Tykkään skootteristani kovasti! Käytän sitä joka paikassa, koska kävelyni on vähän huonoa. Tällä pääsen käymään Turun keskustassa, joka on noin 4 km päässä. Todella mukava laite! Ei ole mitään valitettavaa." Mari-Ella / Turku Värit: MAX 25 KM/H 55 KM EI KORTTIA VISIIRIKATTO VIHDOIN LISÄVARUSTEENA! VARMISTA HETI OMASI! 2 590 € (94 €/kk) alk. NYTTAKABOKSI 0€! MUISTA VISIIRIKATTO! KULKUNEUVOT TOIMITETAAN AJOVALMIINA! SISÄLTÄÄ KOTIPISTOKELATURIN UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry perustettiin 3.9.1972 Utajärven työväentalon lavalla pidetyssä kokouksessa. Syyskuun lopulla vietetty 48-vuotisjuhla osui siis melko lailla kohdalleen. Monin tavoin aktiivinen eläkeläisyhdistys hankkii varoja muun muassa keräämällä jätepaperia. Se toimitetaan Ekovilla Oy:n Kiimingin tehtaalle, jossa siitä valmistetaan rakennuseristettä. Tämänsyksyisiin tapahtumiin on kuulunut myös yhdistyksen varapuheenjohtajan, ex-kuorma-autoilija ja taksiautoilija Toivo Perttusen ideoima liikenneturvallisuustempaus. – Lainasin vävyn kuorma-autoa ja ajelin esittelemään sitä esikoululaisille. Samalla lahjoitimme Pohjois-Suomen kuorma-autoliiton kanssa näille tirriäisille heijastinliivit ja puhuimme liikenneturvallisuudesta. Olihan ne kuule hyvillään, Perttunen kuvailee. Utajärven Eläkeläisten varapuheenjohtaja Toivo Perttunen esitteli raskasta kalustoa liikenneturvallisuustempauksessa syyskuussa. Paperin keräystä ja raskasta kalustoa Eläkeläinen 5/2020 15
Ulkomaalaistaustaiset ikäihmiset testasivat Kuuloliiton Digitaidotpeliä. TEKSTI JA KUVAT EVA RÖNKKÖ J ade-toimintakeskuksessa kokoontui neljä arabiaa puhuvaa eläkeläistä yhteisen pelipöydän äärelle. Hanna Rantala Kuuloliiton Digitaidot-hankkeesta oli kutsunut ulkomaalaistaustaisia iäkkäitä kokeilemaan uutta Digitaidot-peliä, joka vahvistaa älypuhelimien monipuolista käyttöä arjen tukena. Rantala kyseli osallistujien älypuhelimen käyttötapoja ja sitä, mistä he saavat tarvittaessa tukea ja apua. Syntyi vilkas keskustelu, sillä puhelimia käytetään soittamisen lisäksi ahkerasti kontaktien hoitamiseen Facebookin ja muiden sosiaalisen median sovellusten avulla. Kun taidot loppuvat kesken, apua kysytään lapsilta. Yksi osallistujista kertoi pyytävänsä digitukea myös kirjastosta. Pajan ohjaajalle tämä oli uutta tietoa ja herätti kysymyksiä siitä, miten yksityisyydensuoja kirjastotyöntekijän kanssa turvataan. DIGITAIDOT-PELI ON muokattu Totuus tai tehtävä -pelin pohjalta. Korteissa on tehtäviä puhelimen käytössä ja kysymyksiä digiasioista. Kortit on jaettu värien mukaan eri aihealueiksi, kuten tiedonhakuun, eri ohjelmien käyttöön tai puhelimen hallintaan ja asetuksiin. Tulkin avulla tehtävät tulivat ymmärretyksi. Tahsin Alwan Shiltagille kortti antoi ensimmäiseksi kysymyksen: Olet lomamatkalla Sevillassa. Haluat mennä vessaan, mutta kahvilan henkilökunta puhuu vain espanjaa. Selvitä, miten kysyt ”Missä on vessa?” espanjaksi. Nopein vastaus tuli Muaataz Ahmedilta, joka ehdotti että käsimerkeillä asian saisi ilmaistua ja vessan löydettyä. Hanna Rantala kuitenkin opasti, miten puhelimesta löytyy sopiva ohjelma arabian-espanjan kääntämiseksi. Ei se kuitenkaan näin helppoa ollut, koska suoraa käännösohjelmaa ei heti löytynyt. Kun oikea käännös löytyi, havaitsivat ryhmäläiset iloisesti, että vessa-sana espanjaksi oli lähellä arabiaa ja helposti ymmärrettävä. RYHMÄLÄISET kiinnostuivat jatkamaan käännösten etsimistä myös JÄRJESTÖ Pelin kautta arjen digitaitoja oppimassa ”Iäkkäiden täytyisi käyttää puhelimia enemmän” Osallistujien kommentit: ”Oli tosi hauska oppia näin, tässä oli mukavasti keskustelua, oppimista ja pelaamista. Kivaa, kun teemme näitä asioita, voimme olla aktiivisempia, kun osamme käyttää sosiaalista mediaa ja muutakin, muuten istumme vaan kotona. Nämä digiasiat ovat tärkeitä, jotta osaan löytää tietoa museoista ja muista kohteista. Puhelimen kautta saan yhteyden suomalaiseen yhteiskuntaan. Iäkkäiden täytyisi käyttää puhelimia enemmän, näin tietäisimme mitä meidän läheiset tekevät. ” Kuuloliiton Hanna Rantalan kommentit: ”Pajan osallistujien digitaidot olivat todella hyvällä tasolla. Niin hyvällä, että tästä ryhmästä löytyisi mielestäni erinomaisia digitukijoita tukemaan muiden iäkkäiden oppimista. Myös vaativammalla tasolla. Se helpotti, sillä ohjaaminen ilman yhteistä kieltä oli erilaista. Tykkään tavallisesti kysyä tehtävien lomassa tarkentavia kysymyksiä ja opastaa osallistujia esimerkiksi kysymällä ”mistä etsit tuota tietoa”. Nyt tämän tyyppinen keskusteleva opastaminen oli hitaampaa ja riippui pitkälti arabiankielisen ohjaajan läheisyydestä. Ryhmän ohjaaja Hediil Said oli korvaamaton tuki. Kuuloliiton Digitaidot-hanke käynnistettiin sellaisten iäkkäiden tukemiseksi, joilla on kuulovamma. Olimme havainneet, että moni ikäihminen tarvitsee apua digitaitojen oppimisessa ja älylaitteiden käyttö on uutta. Tämä peli kehittyi asiakkaiden tarpeiden pohjalta keinoksi vahvistaa digitaitoja. Vieraskielisten iäkkäiden kanssa pelaaminen oli mukava kokemus ja herätti paljon ajatuksia. Digitaidot-peli toimisi mielestäni hyvänä keinona erikielisten oppijoiden kanssa mutta se edellyttäisi tehtävien kääntämistä ja ehkä pientä muokkaamistakin. Suomenkielisenä peli toimii tietenkin paitsi digitaitojen myös suomen kielen oppimismenetelmänä. ” suomeksi. Ohjaajalle näytettiin iloisesti suomenkielistä tekstiä: missä on museo? Ja jos sitä oli vaikea lausua, opittiin, miten käännösohjelmasta voi kuulla lauseen myös ääneen lausuttuna. Kysymyksiä nousi, kun tehtäväksi tuli ladata 112 Suomi -mobiilisovellus. Voinko ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, jos en osaa suomea? Terve järki sanoi, että hätäkeskus on kaikkia varten. Jatkoidea oli kutsua hätäkeskuksen edustaja käymään ryhmään ja keskustelemaan yhdessä siitä, miten palvellaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät puhu virallisia kieliä tai englantia. –Pajan osallistujien digitaidot olivat todella hyvällä tasolla, totesi Kuuloliiton Hanna Rantala. Digitaidot-peliä kokeiltiin yhteisen pelipöydän ääressä. Puhelimen kautta saan yhteyden suomalaiseen yhteis kuntaan.” 16 Eläkeläinen 5/2020
Eläkeläiset ry:n verkkokoulutus Järjestämme syksyllä koulutuksia etäyhteyden välityksellä. Verkkokurssit sisältävät lähiopetuskurssien tärkeimmät sisällöt. Kursseista voi valita haluamansa osuudet. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia. Pyydämme ennakkoilmoittautumista sähköpostitse Onni Karille: onni.kari@elakelaiset.fi. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon jatkokurssi 17.–20.11. Yhdistystoiminnan osuudet: › tiistai 17.11. klo 10–11.30: Eläkeläiset ry:n valtuuston päätökset, toimintasuunnitelma sekä Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelma › keskiviikko 18.11. klo 10–11.30: Hyvä kokous, äänestäminen ja vaalit › torstai 19.11. klo 13–14.30: Säännöt toimintaa ohjaamassa, yhdistyksen vuosikello › perjantai 20.11. klo 10–11.30: yhdistyksen tärkeimmät asiakirjat Yhdistystoiminnan ja talouden yhteiset osuudet: › tiistai 17.11. klo 13–14.30: Ohjeet yhdistysten toiminta-avustuksesta eli ”toimintatonnista” › keskiviikko 18.11. klo 13–14.30: toiminnantarkastus ja esteellisyys; johtokunnan vastuut ja velvollisuudet › torstai 19.11. klo 10–11.30: tulorekisteri ja suomi.fi-tunnistautuminen › perjantai 19.11. klo 13–14.30: arkistointi Ilmoittautuminen 10.11. mennessä. Ilmoittautuessa pyydämme kertomaan, mitkä osuudet valitset. Matkavastaavien peruskurssi 24.–26.11. › tiistai 24.11. klo 10–11.30: matkailun merkitys yhdistyksessä; päätöksenteko › keskiviikko 25.11. klo 10–11.30: matkanjärjestämisen ABC; sosiaalinen lomatoiminta › keskiviikko 25.11. klo 13–14.30: matkalaisen vakuutusturva › torstai 26.11. klo 10–11.30 ja 13– 13.30 peruskurssin kertausta ja täydennystä Tietoteknistä tukea muiden järjestöjen hankkeista Olemme neuvotelleet Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n kanssa sopimuksen, jonka perusteella yhdistyksillemme tarjotaan koulutusta EKL:n Verkosta virtaa -hankkeesta. Lisää tietoa: verkostavirtaa.fi, puh. 050 441 2275 tai 050 408 3376 Alueelliset kurssit Tietotekniikkakoulutus: Voimme järjestää vertaisopastajakoulutuksen sekä muutamia nettiopastuspäiviä eri alueilla lähiopetuksena koronatilanteesta riippuen. Tietotekniikkakoulutuksissa pyydämme olemaan yhteydessä Tiina Rajalaan. Yhdistysverstaat: Jos haluatte järjestää yhdistyksessänne ”yhdistysverstas”-opastustapahtuman, pyydämme ottamaan yhteyttä aluetyön suunnittelija Anna Eskolaan, puh. 044 751 1031, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi Opintokerhoille ”Mikä on minun jalanjälkeni? Kirjaile ajatuksesi, joka vie kohti luontoa, eläimiä ja ihmisiä kunnioittavaa maailmaa.” KSL-opintokeskus tarjoaa yhdistyksillemme mahdollisuutta osallistua käsityöaktivismiin perustamalla Jalanjälkeni-opintokerhoja. Kerhot ja niiden jäsenet saavat käyttöönsä tarvikepaketin. Kerhot voivat hakea opintokeskuksesta kerhotukea. Lisätietoja antavat kulttuurituottaja Jutta Lithovius, jutta. lithovius@ksl.fi tai puh. 0400 308 509 ja koulutustuottaja Tiina Huhtala, tiina.huhtala@ksl.fi tai puh. 050 590 0709. Jalanjälkeni-kulttuuriaktivismikampanjassa pohditaan käsityöaktivismin keinoin, miten valinnoilla ja päätöksillä voidaan vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen ja maapallon hyvinvointiin. Osana kampanjaa tuotetusta tarvikepaketista löydät tarvikkeet ja ohjeet oman käsityöaktivismityösi tekemiseen. Käsityöaktivismitarvikepaketti mahdollistaa jokaiselle halukkaalle käsityöaktivismin kotona, kavereiden kanssa, opintokerhoissa ja koulutuksissa. Tarvikepaketin tilaaminen on helppo tapa aloittaa käsityöaktivismi. Paketti sisältää palan kierrätyshuopaa, villalankaa neljässä eri värissä, neulan, ohjeet sekä jalanjälkeni-lapun, jonka voi kiinnittää valmiiseen käsityöhön. Eläkeläiset ry tarjoaa maksutonta tietoteknistä tukea. Jos kaipaatte tukea esimerkiksi yhdistyksenne etäyhteyksien järjestämisessä tai muuta neuvontaa, voitte soittaa Jouni Ahoselle, joka päivystää lokakuussa vielä seuraavasti: sunnuntaina 25.10. kello 16–18 sekä tiistaina 27.10. kello 17–19. Jounille voi soittaa numeroon 044 7511033. Lisäksi olemme neuvotelleet Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n kanssa sopimuksen, jonka perusteella yhdistyksillemme tarjotaan koulutusta EKL:n Verkosta virtaa -hankkeesta. Lisää tietoa: verkostavirtaa.fi, puh. 050 441 2275 tai 050 408 3376 Tietoteknistä tukea tarjolla Eläkeläinen 5/2020 17
PEKKA ISAKSSON A merikkalaisen kirjailijan Ernest Hemingwayn mielestä vain kolmesta aiheesta kannattaa kirjoittaa. Ne ovat työ, rakkaus ja kuolema. Ada Juvonen julkaisi viime keväänä romaanin, jossa on nimeä myöten yksi tuosta maagisesta kolmikosta väkevästi läsnä. Kahta muuta kirja sivuaa. Juvosen kirjan nimi on haastavasti Riittääkö rakkaus. Kirja vastaa kysymykseen koko 300 sivun mitallaan, ”mahdottomalla ja pelottavalla” kertomuksella ”hullusta suuresta rakkaudesta”. Lainaukset ovat Juvosen itsensä luonnehdinnasta kirjan sivuilla. Kirja piti julkistaa Mänttä-Vilppulan kirjastossa viime maaliskuussa, mutta tilaisuus jäi koronan vuoksi pitämättä. Ne pidettiin syksyllä. Tämä”Suuri ja hullu, mahdoton ja pelottava” Ada Juvonen kertoo elämänsä rakkaustarinan. Kirjan kirjoittaminen oli teknisesti helppoa mutta henkisesti raskas urakka. kin sopii jollakin tavalla kirjan rosoiseen sanomaan, vaikka oli suuri harmi kirjoittajalle. Riittääkö rakkaus on Ada Juvosen kolmas romaani. Kirjaan liittyy runokirja, jolla on provosoiva nimi: Rumat rakkausrunot. Alun perin oli tarkoituksena, että runot olisivat sisältyneet romaaniin. Juvosen vävyä on kiittäminen onnistuneesta ehdotuksesta, että runot julkaistaan erillisenä kirjasena. Kirjaan ne olisivat hukkuneet. Runokirjoja Juvonen on julkaissut viisi tämä viimeisin mukaan luettuna. Sekä proosa että runot ovat omaelämäkerrallisia. Ne ovat syntyneet tarpeesta pohtia vahvoja ja vaikeita aiheita ja vaiheita elämässä: suhdetta saarnaajaisään, seksuaalisuutta ja nyt pitkää ja raastavaa rakkaussuhdetta alkoholistimieheen, joka kirjassa on saanut nimen Jukka. Ensitekstit supistetun koulun köyhyydessä Ada Juvonen on kirjoittanut melkein niin pitkään kuin hän muistaa. Alkusysäyksen hän sai kansakoulusta. Se oli supistettu. Käsityötarvikkeita ei ollut antaa kaikille. – Opettaja pani minut kirjoittamaan aineita sillä aikaa, kun muut tekivät käsitöitä. Siitä tämä alkoi. Kun 16-vuotiaana lähdin Helsinkiin, kirjoitin ikävissäni päiväkirjaa. Minulla oli iso kasa sinisiä vihkoja, jotka olivat täyttyneet tasaiseen tahtiin. Vihkoille kävi onnettomasti. Adan palattua kolmen Helsingin-vuoden jälkeen kotiin hän eräänä päivänä huomasi, että äiti oli lukenut päiväkirjoja. Hän viskasi kaikki vihkonsa uuniin. Uudelleen hän aloitti päiväkirjojen kirjoittamisen odottaessaan ensimmäistä lastaan. Saako raittiusvirkamies rakastaa juoppoa Erityisen tarkkoja päiväkirjoja Juvonen piti siltä ajalta, jolloin Jukka tuli hänen, kirjan Marin, elämään. Sen vuoksi hän arvelee kirjan kirjoittamisen olleen teknisesti helppoa. Mikään muu ei ollutkaan helppoa. – Seksuaalisuuden pohtiminen tuli polttavaksi siksi, että vanhempani naittivat minut, tai myivät, jos asian ihan tarkasti sanoo. En ollut avioliitossani koskaan tyytyväinen. Kun tapasin Jukan, se oli todellinen järistys. Minun oli selvitettävä itselleni, miksi seksuaalisuus oli minulle niin vaikea asia. Järistys ei kouraissut vain tunne-elämää. Kun Ada tapasi miehen, hän oli Jyväskylän kaupungin raittiustoimenjohtaja, lajissaan muuten Suomen ensimmäinen. Se toi suhteeseen terävän lisäsärmän. Se ei ollut vain henkilökohtainen. – Raittiustyössä elettiin 1970-luvun alussa murrosvaihetta. Kuntiin ryhdyttiin perustamaan raittiustoimen virkoja. Minutkin, vaneritehtaan entisen työläinen, koulutettiin Joutsenon opistossa pikakurssilla, joka pätevöitti virkamieheksi. YhAda Juvonen on kirjoittanut ahkerasti päiväkirjoja. Niihin perustuu hänen uusinkin kirjansa. A D A JU V O S EN A R K IS TO 18 Eläkeläinen 5/2020
Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi teiskunnallisessa keskustelussa törmäsivät tuolloin vahvat kannat. Osa keskustelijoista uskoi, että alkoholinkäyttö voidaan pitää hallinnassa valistustyöllä, osa piti siihen käytettyjä rahoja hukkaan heitettyinä. Tässä myllerryksessä kysyttiin helposti, saako raittiusvirkamies rakastaa juoppoa. Juha Hurme hätyytti kirjoittamaan loppuun Kirja on ollut henkisesti raskas urakka. Sitä ei ole helpottanut edes materiaalin paljous. Juvonen kiittää erityisesti kirjailija-ohjaaja Juha Hurmetta, joka on kahdestikin hätyytellyt häntä jatkamaan kirjoittamista. – Olin aikoinaan Sodankylässä kirjoittajakurssilla. Hurme opetti draamaa. Hän pyysi nähtäväksi kurssilaisten tekstejä. Minulla oli valmiina noin sata sivua tämän kirjan ensimmäisestä versiosta. Olin epävarma, mutta lopulta annoin liuskat Hurmeelle. Hän sanoi palautteeksi, että kirjoita hyvä ihminen tämä valmiiksi. – Siihen meni 20 vuotta. Ehkä kirja olisi jäänyt sittenkin julkaisematta ilman Hurmetta. Hän tuli pitämään luentoa Mänttään, sai kahvittelukutsun ja kysyi ensi töikseen, että missäs se kirja on. Niin minä pitkän hapuilun jälkeen kirjoitin kirjan loppuun. Riittääkö rakkaus etenee suureksi osaksi vuoropuheluina ja repliikkeinä. Se on ollut tyypillistä Juvosen muillekin teksteille. Hän on osallistunut monille kirjoittajakursseille, myös Eläkeläiset ry:n kursseille. Voi varmaan kysyä, Hurmeeltako vai muilla kursseilla hän on oppinut kirjoittamaan niin vaivattoman tuntuisesti repliikkejä. – En tiedä, mistä olen oppinut. En ole erikseen opetellutkaan, vaan semmoinen kirjoittamisen tapa on luonnollinen minulle. Riittikö rakkaus? Kun kirjan nimi kysyy, riittääkö rakkaus, voi kysymyksen esittää tässäkin pelkäämättä juonipaljastusta. – Ei riitä, ei tässä tarinassa. Voimat yksinkertaisesti loppuivat molemmilta. Lopulta elämää hallitsivat juoppohulluuskohtaukset. Jukka ei hakenut apua eikä ottanut vastaan tarjottua apua. – Rakkaus loppui – ja ei loppunut. Jukka eli eromme jälkeen kolme vuotta. Aina Jyväskylässä käydessäni kävin katsomassa häntä. Vielä on selvittämättä mummon afron alkuperä Se tarina on nyt kirjoitettu, mutta ovatko kaikki Ada Juvosen tarinat kirjoitettu. – Katsotaan, kuinka terveys kestää. Kirjoittamisen tarve ja aiheita minulla on. Olen tehnyt juuri niin kuin vanha kirjailijan ohje neuvoo. Olen elänyt elämän, josta voi kirjoittaa. Juvonen, jos kukaan, käy elinikäisen oppimisen malliksi. Uusia kirjoittamisen aiheita voi löytyä myös kahdelta kurssilta, joille hän on ilmoittautunut. – Autere-opistossa alkaa luovan kirjoittamisen kurssi. Siinä on opettajana paikkakunnan nuori pappi. Ajattelin katsoa, kuinka pappi opettaa luovaa kirjoittamista. Toinen kurssi vaikuttaa yhtä kiinnostavalta. Sen aiheena on sukututkimus. Se on kiehtonut Juvosta pitkään. Syy on suorastaan kutkuttanut. – Mummoni oli toista maata, kovin tumma ja hänellä oli musta kihara tukka, afrokampauksen mallinen. Minua kiinnostaa kovin, mistä hän oli saanut semmoiset piirteet ja onko sukututkimuksesta apua sen selvittämisessä. Ada Juvonen: Riittääkö Rakkaus, omakustanne, painopaikka M-Print Oy, 2020, sidottu 361 sivua: Rumat rakkausrunot, omakustannne, nidottu, 49 sivua. Tilattavissa suoraan Ada Juvoselta, puh. 040 0284279 ja Kulma Kirjakaupasta Mäntästä, puh. 044 5550959. Yhteishinta 40 euroa. Riittääkö rakkaus on Ada Juvosen kolmas romaani. Olen tehnyt juuri niin kuin vanha kirjailijan ohje neuvoo. Olen elänyt elämän, josta voi kirjoittaa.” Eläkeläinen 5/2020 19
EVA RÖNKKÖ HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN L iikuntakerhot ovat olleet suosittuja ja yhdistyksen omaa liikuntatoimintaa on kaivattu monilla paikkakunnilla. Paikallisyhdistysten liikuntakerhojen ohjaajille olemme valmistelleet monenlaista materiaalia tasapainon, voiman ja koordinaation kehittämiseksi. Materiaalit löytyvät kotisivultamme elakelaiset.fi kohdasta Toiminta/Liikunta. Yhdistyksien liikuntakerhoissa vieraillessamme olemme usein kuullut, että ohjaajat kaipaavat sellaista videoaineistoa, jonka mukaan yhdistyksien kerhoissa voisi liikkua silloin, kun varsinainen ohjaaja on estynyt tulemasta tai sopivaa ohjaaja ei ole löytynyt. Otimme toiveen huomioon. Kuvasimme viime keväänä Kuntorannan liikuntakurssien opetustuokioiEVA RÖNKKÖ K aunis syyssää toivotti Tikkurilan Eläkeläiset ja Havukosken inkeriläiset Kuusijärvelle lämmöllä tervetulleeksi ulkoilemaan. Paikalle kokoontui lähemmäs 50 henkeä nauttimaan liikkumisesta, peleistä ja mukavasta yhdessäolosta. Kuusijärven ulkoilupolut on juuri uusittu ja erilaisia reittejä löytyy niin hyväkuntoisille kuin myös rauhallisemmin kävelijöille. Ulkoilupäivä aloitettiin monikulttuurisen toiminnan ohjaajien Katjan jumpalla ja Zhenyan tanssituokiolla. Yhdessä harjoiteltiin kesätanssiaskeleet, sillä Kuusijärven ranta tarjosi mainion ympäristön nauhoittaa koko ryhmän voimin esitetty kesätanssi ja lähettää siitä pätkä tanssihaasteeseen. Päivä jatkui kävelylenkillä, peleillä ja tietovisalla. Halukkaat pelasivat myös lentopalloa. Ulkoilijat toivat erilaisia ruokia mukaan ja nyyttikesteillä sekä grillimakkaralla saatiin vatsat kylläisiksi. Halukkaat pääsivät myös saunaan. – Kaikki tykkäsivät päivästä. Seuraavalla kerralla kun tapaamme taas, keksimme uusia tekemisiä, sanoi Tikkurilan Eläkeläiset ry:n jäsensihteeri Leila Renfors. JÄRJESTÖ Monipuolinen ulkoliikuntatuokio tarjosi jumppaa ja tanssiaskeleita. Kesätanssia Kuusijärven rannalla LIIKUNTA Liikunta-aineistoja on testattu ja toimiviksi havaittu mm. Kuntorannassa. Aineistoja yhdistysten liikuntakerhojen tueksi ta ja nyt niistä on valmistunut neljä erilaista ohjauskokonaisuutta. Yhdistysten käytössä on Hannele Pitkä-Liukkosen lämmitysja tuolijumppa sekä Eva Rönkön Keppija kuminauhajumppa. Tuokiot ovat noin 30–40 minuuttia pitkiä. Jos yhdistyksissä löytyy sopivaa tekniikkaa näyttää videoita isolle näytölle, voitte yhden videon tahtiin voimistella 3–4 viikkoa. Voimistelujen välissä voi käyttää myös Liikumme tanssien -hankkeen videoita. Tanssi tuo mukavaa vaihtelua kerhoihin. Yhdistysten liikuntavastaaville lähetetään kooste saatavilla olevista videoista, näin on helpompi löytää ja käyttää monipuolista aineistoa. Iloa liikuntatunneille saatte myös yhteisillä leikeillä, jotka kehittävät reagointia ja koordinaatiota. Usein pelin tuoksinassa myös nauruhermot saavat kyytiä. Liikunta on iloinen asia ja vain sillä pystymme syksyn pimeyden karkottamaan ja samalla saamme voimia jaksaa jos tuo covid-19 vielä kauan pyörii keskuudessamme. Ohjaajat voivat jakaa ryhmälleen tietoa, kuinka videot löytyvät ja myös kotona voi jumpata lyhyempien videoiden tahtiin, jos saleille ei pääse. 20 Eläkeläinen 5/2020
PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. S amhällets skyddsnät låg under hård belastning i våras då coronakrisen slog till. De nedskärningar som under årens lopp drabbat välfärdstjänsterna och hälsovårdsmyndigheterna var en delorsak till att man på många håll hade svårigheter med att få personalen och resurserna att räcka till. I en välfärdsstat borde man klara av att ta hand om alla invånare under alla tider. Svårast har det kanske varit för de ensamma pensionärer som inte har de IT-färdigheter som krävs för att klara av att använda internet, videosamtal, smartmobiler, surfplattor och andra informationskanaler. De kommuner där man ringde upp de äldre kommuninvånarna för att fråga hur de hade det förtjänar därför beröm. Detta stöd gjorde säkert stor nytta och gjorde att olika problem inte förvärrades. DÅ SAMHÄLLETS skyddsnät inte håller betonas även det arbete som organisationerna utför. Offentliga tjänster ska inte överföras på organisationerna, men då det gäller att upprätthålla sociala relationer och främja hälsan stöder och kompletterar organisationernas arbete välfärdsstaten. Medborgarorganisationerna har en direkt kontakt med människorna, de för människor samman, och genom att finnas till hands försvarar och skyddar de människorna och bevakar deras intressen. I ett demokratiskt samhälle fungerar medborgarorganisationerna också som en länk mellan människorna och myndigheterna. Man lyssnar på organisationerna, de avger utlåtanden om olika lagprojekt och deltar i olika arbetsgrupper som förbereder reformer. Många reformer i vårt samhälle har också i tiderna kommit till på organisationernas initiativ. Organisationernas legitimitet och styrka kan sägas ligga i den direkta kontakten till medlemskåren och människorna. DET VORE önskvärt att samhället verkligen såg värdet i det arbete som organisationerna utför. Inom pensionärsorganisationerna verkar till exempel sammanlagt tiotusentals frivilliga vilkas arbetsinsats är ovärderlig för vårt välfärdssamhälle. Det ofta osynliga förebyggande arbete som sker via organisationerna, arbetet för att nå ut till människorna och sammanföra dem är en verksamhet vars kontinuitet också staten bör sörja för. I finansministeriets förslag till följande års statsbudget ingick kraftiga nedskärningar i det offentliga stödet till socialoch hälsovårdsorganisationerna. Tillsammans med de övriga organisationerna har Pensionärerna rf kraftigt motsatt sig nedskärningarna i organisationernas understöd. Lyckligtvis verkar det som om de befarade nedskärningarna inte förverkligas tack vare den offentliga debatten och politiskt övervägande. Det känns befriande att Finlands nuvarande regering uppskattar organisationernas arbete. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Pensionärernas röst blir hörd Medborgar organisationerna har direkt kontakt med människorna.” I nnan jag blev pensionerad, för över ett kvarts sekel sedan, frågade mina arbetskamrater hur jag skulle få tiden att gå. Jag brukade svara att frugan som jobbar på en möbelfirma har lovat att köpa en gungstol åt mig. Det första året skall jag bara sitta i den och det andra skall jag sedan försiktigt börja gunga. Det blev ju inte riktigt så. På min sista arbetsdag kom Gunnar Asplund, som var ordförande i Helsingforsnejdens pensionärer och lade en medlemskapsansökan framför mig och sade: – Skriv på den här, så har du någonting att fördriva din nya fritid med. Det gjorde jag och när jag sedan varit aktiv medlem i klubben en tid fick han mig också att ta över hans svenska kåseri i pensionärstidningen. Det har inte varit särskilt svårt att hitta något att skriva om när man var aktivt med i verksamheten, men när coronan tvingade oss lägga ned verksamheten och frugan hamnade på långvården blev det svårare. JAG HADE just börjat fundera på vad jag skall skriva om i det här numret när brorsan, som jag besökte en lördag, märkte att den ena framlampan i bilen hade slocknat. Och just på den sidan som är jäkligare att byta med mina nu för tiden rätt fumliga händer. Det får någon av pojkarna på Kvarnbäckens TB sköta på måndag, funderade jag. På måndagsmorgonen vaknade jag vid sjutiden, tog en dusch och lade mig insvept i en stor badrock ännu en stund i sängen, somnade och vaknade först vid lunchdags. Efter maten hoppade förlåt staplade jag i bilen och körde till Kvarnbäcken för lampbytet. Till min stora förvåning var bensinstationen försvunnen. På dess plats fanns bara en stor grop i vilken man jobbade med att lägga grunden till ett nytt hus. VAD HJÄLPTE annat än att köra till följande servicestation, som fans på Österleden. Dit kom jag just passligt. Servicekillen hade blivit klar med föregående kund och det var bara ett köra in. Jag lät honom byta ut bägge framlamporna. Jag visste nämligen att den andra inte heller skulle hålla särskilt länge. När jag körde ut stod det en stor skylt om billiga besiktningar på andra sidan gatan. Då deras parkeringsplats var nästan tom tänkte jag att den sista besiktningsdatumet är först nästa månad, men vad hindrar mig att sköta saken nu och kurvade in på gården. Besiktningsmannen hade en bil på lyftbocken, så jag satte mig på en stol i kontoret och väntade. Mitt i mot mig på väggen hängde en spegel. Jag betraktade kritiskt gubben i spegeln. Det glesnande håret var alltför långt och det gråa skägget viltvuxet som på en skäggapa. Klockan är så lite att jag hinner åka till barberaren innan det blir tid att köra hem till middagen, funderade jag. NÄR BESIKTNINGEN var klar och bilen godkänd ännu för sitt sjuttonde år, satte jag kurs mot Gårdsbacka köpcentrum. Barberarflickan satt och läste tidningen så jag fick genast ta plats i stolen. Vi var gamla bekanta sedan många år och pratade om ditt och datt medan hon klippte fram en gubbe som såg rätt mänsklig ut. När jag skulle betala uppstod ett problem. Fast jag vände ut och in på såväl byxrocksom skjortfickor hittade jag ingen plånbok. Du hittar den nog och betalar när du hittar den, tröstade barbösen mig. Jag tappade den säkert i bilen när jag lade in besiktningspappren i handskfacket, trodde jag och där låg den mellan bänkarna, så klippnings-skulden blev fort avklarad. Leven väl och försök undvika att bli smittade av den där farliga med C skrivna koronan. Till min stora förvåning var bensinstationen försvunnen.” Jävligt att inte ha något att göra Eläkeläinen 5/2020 21
S U O M E N M E R I M U S E O T H E M A R I T I M E M U S E U M O F F I N L A N D ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? K Y M E N L A A K S O N M U S E O TEKSTI JA KUVA EVA RÖNKKÖ L iikumme tanssien -hanke päättyi syyskuussa. Loppumetreillä saimme pidetty vielä tansseja pääkaupunkiseudulla Puistokulmassa, Havukoskella, Malmilla ja Espoossa. Malmin työväentalolla vuorossa olivat vanhat seuratanssit. Suomen Kansantanssin Ystävät ry:n kouluttaja Seija Ulenius ohjasi lempeällä otteella pientä tanssiporukkaa, kertoen opetuksen lomassa tanssien historiasta ja siitä, missä ja miten suomalaiset ovat näin tanssineet. Suomalaisen kansantanssin piirteisiin kuuluu tasa-arvo myös tanssijoiden kesken, sillä pojilla ja tytöillä oli tansseissa tasavahva rooli. Taltioimme tanssitut seuratanssit, kuten Koivun alla, Kerenski ja Ruotsalainen valssi ja ne ovat pian yhdistysten ohjaajien käytössä. Viimeksi tuli tanssittua Joensuussa, ja siitä on jo yli puoli vuotta. Oli taas kiva olla yhdessä tanssimassa. Englantilainen polkka Malmin työväentalolla. Maskit eivät tansseja haitanneet. Seuratanssit päättivät Liikumme tanssien -hankkeen Malmin pajan tanssit taltioitiin ja ne ovat pian yhdistysten ohjaajien käytössä. Suomalaisen kansan tanssin piirteisiin kuuluu tasa arvo.” JÄRJESTÖ 22 Eläkeläinen 5/2020
TUNTURIKEIMIÖN RAUHASTA JA RENNOSTA TUNNELMASTA Tervetuloa nauttimaan Tarjolla viihtyisää majoitusta, maittavaa kotiruokaa sekä yli 250 km liukkaita latuja maan kauneimman latuverkoston äärellä Muoniossa. Puh. 0500 209 630 www.tunturikeimio.fi Olemme myös Facebookissa MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY | KEHITTÄJÄNKATU 16 | 04440 JÄRVENPÄÄ | INFO@APUAJONEUVO.FI S H O P R I D E R ® 040 124 4282 APUAJONEUVO.FI LIIKKUMISEN APUVÄLINEET TARJOUS TARJOUS 2000,2000,Shoprider 888SLB Nopeus: 11 km/h Akut: 2x50 Ah Jousitus Valot Työaika: 6-40 h/vko Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Voit myös tehdä etänä kotitoimistolta www.dreamcare.? SOTE-UUDISTUS TARVITAAN palveluiden parantamiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi maassamme. Uudistuksen lähtökohtana on oltava laadukkaammat palvelut ja ihmisten yhdenvertaisuus, ei kustannussäästöt sinänsä, toteavat Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry yhteisessä lausunnossaan. Uudistus ei yksin riitä ratkaisemaan ihmisten eriarvoisuutta palveluiden edessä. Sen täydennykseksi tarvitaan muuta lainsäädäntöä, jolla poistetaan ihmisten taloudellisesta asemasta, sosiaalisesta taustasta sekä asuinpaikasta johtuvaa eriarvoisuutta. Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan asiakasmaksujen ja omavastuiden alentamista, lääkekorvausten parantamista, sekä hoitotarpeen ja palvelusuunnitelmien laajentamista ihmisten subjektiivisena oikeutena. MYÖNTEISTÄ sote lakiesitysluonnoksessa on Eläkeläiset ry:n ja EKL:n mukaan mm. se, että palvelujen järjestämistä ja tuottamista ei ole vahvasti erotettu, vaan pääpaino on maakuntien omalla julkisella palvelutuotannolla. Palvelutuotanto on varmistettava kaikissa oloissa, myös yhteiskunnallisissa poikkeusoloissa (kuten covid-19-pandemia), sekä yksityisten palveluntuottajien ajautuessa talousvaikeuksiin tai konkurssiin. Sote-peruspalvelut on tästäkin syystä säilytettävä pääosin julkisena tuotantona. Ikääntyvässä Suomessa tulee myös varmistaa peruspalvelujen yhdenvertainen saatavuus kaikkialla maassa. Ikääntyvillä on oltava yhtäläiset, tasa-arvoiset ja toimivat mahdollisuudet saada soteja muut lähipalvelut riittävän läheltä ja hyvien kulkuyhteyksien päästä. Erityisesti harvaan asutuissa maakunnissa ja kunnissa tulee luoda uusia palvelujen järjestämistapoja täydentämään tärkeitä lähipalveluja, Eläkeläiset ry ja EKL ry lausuvat. › Lausunto kokonaisuudessaan: elakelaiset.fi Eläkeläiset ry ja EKL ry lausuivat Sotesta Eläkeläinen 5/2020 23
PEIKKOJÄRVELLÄ KOKEE TUNTURIEN LUMON Kun luonto puhuttelee, ihminen tuntee itsensä pieneksi. Retki Pohjois-Ruotsin tunturilammelle oli ikimuistettava elämys. TEKSTI JA KUVAT TUOMO WAARA J os haluat nauttia vapaudesta ja luonnosta, lähde tunturiin. Minä, 71, ja vaimoni Pirjo, 70, olemme ihastuneet patikointiin pohjoisen karunkauniissa maisemissa. Kesällä 2018 vaelsimme Pohjois-Ruotsissa 108 kilometriä välillä Abisko – Nikkaluokta. Kuusi päivää rinkat selässä, yövyttiin teltassa ja koettiin kolme kovaa ukonilmaakin. Muuten loistava sää. Tämän suositun reitin nimi on Kungsleden jonka varrella on muutama Ruotsin matkailuyhdistyksen STF:n yläpitämä tukikohta kioskeineen ja saunoineen. Reitillä ei toimi netti ja kännykkä oli viikon hiljaa. Ainoa yhteys on satelliitin kautta yhdistyvä hätänumero 112 jos tulisi pahempia ongelmia. Silloin apuun tulee pelastushelikopteri. Mutta nälkä kasvaa syödessä. Nyt kohteena Pohjois-Ruotsissa oli Trollsjö eli Peikkojärvi, 120 km Kiiru24 Eläkeläinen 5/2020
PEIKKOJÄRVELLÄ KOKEE TUNTURIEN LUMON Kun luonto puhuttelee, ihminen tuntee itsensä pieneksi. Retki Pohjois-Ruotsin tunturilammelle oli ikimuistettava elämys. TEKSTI JA KUVAT TUOMO WAARA nasta Norjaan päin. Kartalla tuon kummallisen järven nimi on Rissajaure. Se on jylhien tuntureitten ympäröimä lampi joka on 34 metriä syvä. Valmistauduimme reissuun huolella. Seurasimme yr.no-sivuston sääennusteita ja pakkasimme rinkat gramman tarkkuudella. Turhaa ei kanneta, se hiertää hartioita. Tunturimaastossa patikoiminen on rankkaa ja vaatii kohtalaista kuntoakin. Jyrkkiä nousuja, kivilouhikkoa ja alamäkeen laskeutuminen rinkka selässä vaatii tasapainoa. Sen olimme oppineet kesällä 2018. Heinäkuun viimeisenä päivänä lähdimme Pellon Lankojärveltä kohti Kiirunaa, matkaa 260 kilometriä, ja sieltä edelleen Vassijaureen 122 kilometriä. Pidimme tauon mahtavalla Tornionkoskella jossa oli huimat kuohut. Kahvin jälkeen jatkettiin. Ruotsin puolella tie oli loistokunnossa, melkein kuin ajaisi pöydän kannella. Tien kunnon selittää Kaunisvaaran kaivos Pajalan pohjoispuolella, josta malmi kuljetetaan rekka-autoilla malmijunaan Svappavaaraan. Viiden tähden telttapaikka. Käsittämättömän kaunista eikä roskan roskaa missään. Eläkeläinen 5/2020 25
ENTINEN KOTIKAUPUNKIMME Kiiruna vilahti ohi. Pääkadun alapuoliset talot oli purettu ja siirretty pois kun LKAB:n kaivos ulottuu jo kaupungin alle. Tilalla olivat vihreät maisemoidut kumpareet. Matka jatkui ja eteen aukenivat jylhät lumihuippuiset tunturit. Tie E10 kulkee kirkasvetisen 70 kilometriä pitkän Torniojärven rantaa. Koronan takia liikennettä oli vähän, kun Norjan raja oli suljettuna. Toki vastaan tuli lohilastissa olevia pakasterekkoja. Saavuimme iltapäivällä perille ja siellä odotti yllätys. Trollsjö oli niin suosittu että autoja oli parkkeerattu molemmin puolin tietä 150 metrin matkalla. Sinne ei enää sopinut, hyvä kun rekat pääsivät ohi keskitietä Mitätön P-paikka ei riittänyt kaikille! Mikä nyt neuvoksi? Palasimme pätkän takaisin ja pystytimme teltan rakan reunalle jonka vieressä virtasi tunturipuro. Ilta-auringon laskiessa söimme ja kömmimme makuupusseihin. Yö oli lämmin ja kuulas. HERÄSIMME KELLO 4.15. Söimme aamupalan ja olo oli pirteä. Kasasimme teltan, pakkasimme rinkat ja suuntana oli Trollsjö. Nyt kävi tuuri. Parkissa oli vain viisi kalastajien autoa. Rinkat selkään ja sitten alkoi 3,5 kilometrin kivikkoinen nousu. Sauvat tukena kavuttiin ylöspäin, levättiin ja jatkettiin. Sää oli upea ja tunturit kylpivät aamuauringossa. Hiki virtasi ja juomataukoja oli pidettävä useasti. Hapoille ei kannattanut tarpoa, silloin iskee väsy. Vastaan tuli pariskunta Tukholmasta joka oli jo käynyt lammella. Matkaa Trollsjöhön on valtatieltä 6,5 kilometriä. Löysimme komean telttapaikan reitin puolesta välistä. Kissankellot, lapinvuokot, kullerot, sieliköt ja muut kukkaset loistivat mattoina vihreällä nurmella. VIETIMME PÄIVÄN teltalla ja sisimpämme ahmi luonnon värikkyyttä. Syvällä laaksossa kohisi koski ja solakat tunturipurot syöksyvät alas vastakkaiselta rinteeltä. Satumaista! Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme Trollsjöhön. Matkaa oli reilu kolme kilometriä. Kulkemista helpotti selässä oleva kevyt päiväreppu. Ilma oli helteinen ja kivinen polku kaarteli ylös ja alas kumpareita. Vasemmalla kohosi halkeamia täynnä oleva jyrkkä kallioseinämä. Se oli tosi korkea ja hieman pelottavakin. Yllättäen saavuimme lumikentälle, vahvuudeltaan 60 senttiä. Kävelimme elokuun alussa valkoisella hangella. Vain sukset puuttuivat, sauvat olivat kyllä mukana. Viimein välkehti edessämme uljas tunturilampi. Istuimme kivelle ja ihailimme hiljaisena luonnon taideteosta. Sen rantaa kiertelivät Peikkolammen fanit kuvaten ja syöden eväitään. Etenkin nuorison määrä yllätti meidät. Heitä oli todella paljon. Käsittämättömän kaunis paikka eikä roskan roskaa missään. Pyysimme erästä pariskuntaa ottamaan meistä kuvan. Pitihän tästä saada yhteinen muisto albumiin. Viivyimme pari tuntia ja palasimme takaisin teltalle. Ilta kului kokemamme lumoissa. HERÄSIN YÖLLÄ klo 2.15 kovaan rytinään. Katsoin teltan kattoa. Se oli vakaa eikä ääni johtunut tuulesta, sää oli täysin tyyni. Kummallista ettei vaimo herännyt? Kohta rytisi uudelleen. En kurkannut ulos kun tienoon peitti sumu. Aamulla selvisi että jyrkältä rinteeltä oli syöksynyt alas valtavia kivenlohkareita. Onneksi teltta oli sadan metrin päässä. Aamulla purettiin leiri ja palattiin autolle. Ikimuistettava matka oli takana, ja nyt tekee mieli mennä uudelleen. Meidän mielestämme eläkeläisen elämän rikkaus löytyy luonnosta. Menkää ystävät nauttimaan siitä. Kannattaa tehdä pieniäkin matkoja oman kunnon ja mielen virkeydeksi. Kun luonto puhuttelee, silloin tunnet itsesi pieneksi. Niin se on. Kirjoittaja on Pellon Eläkeläiset ry:n jäsen. Tunturien kukkaloistoa. Tunturivuokkoja. Vietimme päivän teltalla ja sisimpämme ahmi luonnon värikkyyttä.” Perillä Trollsjössä. R U O T S I N O R J A S U O M I Rissajaure Kiiruna Pajala TU O M A S N IK U LI N 26 Eläkeläinen 5/2020
T änä kesänä on puolison sairauden takia käyty vain pari kertaa ”etelänmatkalla”, mikä meille tarkoittaa oleskelua vajaata sataa kilometriä etelämpänä koti-Joensuusta. Kesä on ollut muutenkin outo, uimassa en ole käynyt kertaakaan ja vain muutaman kerran pihasaunassa, vaikka meillä on sauna sekä mökillä että kaupungissa. Ensimmäinen mökkireissu keväällä on aina riemullinen, mutta kesän viimeinen on täynnä haikeutta. Pientä pelkoakin siitä, saako mökki uinua rauhaisan talviunen, vaikka melkein 30-vuotista kesämökkiä ei ole häiritty kuin kerran. Silloin mökkiin murtautui orava, joka pisti elämän risaiseksi, pudotteli hyllyiltä purkkeja, ruttasi matot kasaan, heitteli kirjoja hyllystä ja harjoitti muutakin vandalismia. Pakoon se oli päässyt samasta reiästä kuin oli tullutkin eli takan savutorvesta, jonka pelti oli unohtunut auki. Jotain sapuskaa se ilmeisesti oli löytänyt, koska oli jättänyt lattialle pienen papanakasan – siitä tunkeutuja oravaksi tunnistettiinkin. Olisi ollut kiva tavatakin tuo murtautuja, sillä orava on mitä herttaisin eläin, niitä piipahtelee myös kaupunkikodin pihalla. Talon nurkalla valtavaksi kasvaneen vaahteran otti yksi orava asunnokseen, ja siitä tuli melkein kesy kotieläin, jolle ripottelin joskus pähkinöitä ja siemeniä. Mutta jättimäinen vaahtera oli niin vanha, että sen todettiin kohta halkeavan kahtia. Se oli kaadettava. Ikävähän komeata puuta tuli, mutta siinä asunut orava loukkaantui niin perusteellisesti saamastaan häädöstä, että hävisi koko tontilta, vaikka muitakin vaahteroita olisi ollut tarjolla. ELÄMME SYNKKIÄ aikoja. Maailmasta löytyy kovin vähän myönteisiä tapahtumia, medialla on enimmäkseen surullista ja ahdistavaa kerrottavaa, demokratia on hätää kärsimässä kaikissa maanosissa, myös ”sivistyneessä” Euroopassa. Löytyykö Unkarista, Puolasta, Romaniasta ja muista entisistä sosialismin maista löytyä demokratiaa. Presidentit ovat muuttuneet diktaattoreiksi, ja humanismi alkaa olla vähissä demokraattisissakin maissa. Toisinajattelijoita vihataan, vangitaan, jopa myrkytetään, pakolaisia vihataan, poliittiset näkemykset jopa puolueiden sisällä riitelevät ja nostavat vihaa, ja vihatekoja tapahtuu niinkin ”kiltissä” maassa kuin Suomi. Äärioikeistolaisuus, natsismi, ammattirikollisuus, huumeitten käyttö, väkivalta lisääntyvät, ”jos et ole minun puolellani, olet minua vastaan” on yleistyvä asenne, erityisen räikeästi se näkyy USA:ssa nyt presidentinvaalien alla. Trump tuskin jättää käyttämättä viheliäisintäkään keinoa pysyäkseen vallassa. JA SITTEN on vielä riesanamme tämä korona-pandemia, joka ei osoita laantumisen merkkejä, ja jota eivät kaikkien maiden johtajatkaan ole vakavasti huolissaan. Valko-Venäjän Lukashenka suosittelee hoidoksi vodkaa ja saunaa, Trump pyöritti heti alkuun jotain pilleriä, jonka asiantuntijat heti totesivat suorastaan vaaralliseksi. ”Totisesti elämme synkkää aikaa”, kirjoitti aikoinaan Bertolt Brecht. Ja kysyy: ”Synkkinä aikoina, lauletaanko silloinkin”. Hän myös vastaa: ”Silloinkin lauletaan synkistä ajoista.” Mutta jos ottaa pienet ilot suurina, löytyy maailmasta jotain hyvääkin. Mökin tontilla oli tänä vuonna kanttarelleja enemmän kuin milloinkaan vuosikymmenten aikana, maasto oli keltaisenaan pieniä ja suuria aurinkoja. Kiitos siitä, luonto! TUULA-LIINA VARIS Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. KOLUMNI Hyviä talviunia, mökki Jos ottaa pienet ilot suurina, löytyy maailmasta jotain hyvääkin.” Eläkeläinen 5/2020 27
KULTTUURI puoliorpoa lasta. Suurin osa heistä oli punaisten puolelta. Punaorpoja sijoitettiin Pohjanmaalle noin 1700, Savoon päätyi myös jonkin verran orpolapsia. Valkoisille orvoille ja leskille maksettiin eläkettä. Punaisille annettiin köyhäinapua. Se edellytti lasten sijoittamisen ”hyviin”, valkoisia arvoja kannattaviin perheisiin ”huonojen työläisäitien” huomasta. Helsingin kaupunginteatterista KOM-teatterin johtajaksi palaava Lauri Maijala järisyttää jälleen teatteritaiteellaan. Hän ei kuitenkaan vain julmistele tosiasioille vaan räVaiettua historiaa näyttämöllä Kyyneliin asti liikuttava Puna orvot on tärkeä muistutus. ”Tämä esitys on niistä, joilta vietiin kaikki, ja joille ei annettu mitään”, toteaa ohjaaja Lauri Maijala. SISKOTUULIKKI TOIJONEN K irjailija Anneli Kannolla on erityinen kyky pureutua niin kirjoissaan kuin draamateksteissään historiallisiin tapahtumiin syvän emotionaalisesti faktoihin tukeutuen. Hänellä kuten ohjaaja Lauri Maijalallakin on myös selkeä tarve tuoda esiin historian vaiettuja, häpeää ja ahdistusta tuottavia asioita. Helsingin Kaupunginteatterin uutuusnäytelmässä Punaorvot heidän taiteellinen näkemyksensä ja yhteiskunnallinen sanomansa saa katsojan kyyneliin ja tiedostamaan yhden historiamme haavoista. Punaorpojen kohtaloista kerrotaan näyttämöllä vavisuttavasti, jotta emme unohtaisi heihin kohdistuneita julmuuksia. Esityksen väkevä sanoma viiltää omaa aikaamme, muistuttaen pakolaislasten ahdingosta ja muista sotien ja katastrofien satuttamista orpolapista keskuudessamme. Kanto on antamissaan haastatteluissa rinnastanut aiheellisesti Isis-äidit ja punalesket. KOM-teatterin Veriruusut-näytel mässä aiemmin yhteistyötä tehneet Kanto ja Maijala tähdensivät Ylen haastattelussa, että punaorpojen vaiettu ja unohdettu kohtalo oli aihe, joka valitsi heidät. Hyvä niin. ”Tämä esitys on niistä, joilta vietiin kaikki, ja joille ei annettu mitään. Niistä, jotka vaikenivat ja joista vaiettiin. Heistä, jotka unohtuivat ja sitten unohdettiin”, ohjaaja Lauri Maijala toteaa näytelmän käsiohjelmassa. VUODEN 1918 sisällissota jätti jälkeensä arviolta jopa 25 000 orpoa tai Toisella puoli ajalla näyttämölle rävähtää karnevalistinen tunnelma.” Loppua kohti esitys saa yhä painajaismaisempia sävyjä. Kuvassa Wenla Reimaluoto ja Kari Mattila. S TE FA N B R EM ER 28 Eläkeläinen 5/2020
MUSIIKKI Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet: Ystävien taloissa. Sakara Records. NIITTINAHKATAKKISENA teinipunkkarina Jarkko Martikainen opetteli soittamaan Kajaanin nuorisotoimen Nurmikadun legendaarisella treenikämpällä. Savonlinnan taidelukion kuvioissa syntyi YUP, joka 1990-luvulla nousi suosituksi Martikaisen persoonallisen lauluäänen ja sanoitusten myötä. YUP:n mentyä tauolle Martikainen on tehnyt omia levyjä siihen tahtiin, että Ystävien taloissa on jo hänen 20. kiekkonsa. Pian 50 vuotta täyttävä lauluntekijä on monipuolinen taiteilija, värkännyt musiikin ohella levykansia, kirjoittanut ahkerasti ja kantaaottavasti, nähty parissa elokuvassakin. Suurten festarien sijaan Martikainen on omimmillaan klubikeikoilla ja suuren suosion kosiskelun sijaan levyttää pienelle itsenäiselle Sakara Records -yhtiölle, joka toki on ison Sonyn jakelussa. Levymerkin tunnetuin bändi on Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, jolle Jarkko Martikainen on kirjoittanut lauluja ja pari albumia tuottanutkin. Vaikka äänitteet ovat kokonaisuuksia niin Martikaisen ykkösvaltti on sanoitus. Sata hänen suosikkisanoitusta taustoineen on juuri ilmestyneessä juhlakirjassa Lihavia luurankoja, Laulujen sanat ja tarinat (Like). UUTUUSLEVY ON 40 minuutin ja 11 kappaleen laulupaketti. Punkista on vuosikymmeniä, soitanto nyt tyyntä ja kekseliästä, sanoitukset osuvia ja kuuntelemaan haastavia. Otetaan vaikkapa Bo Diddley -rytmillä käynnistyvä Suomi-neidon puolustaja, joka roimii menneisyyteen kaihoavaa moralisti-Anttia, jolla paisuu musta lista siitä mitä ei voi sietää. Hän lukee Kansan Uutisista kuinka Jannet muuttuu Jannikoiksi ja lisääntyvät muukalaiset joiden naama on kuin Tikkurilan värikartta ja jotka saavat naista ohituskaistan kautta. Moralismi, kansalliskiihko, lutherismi hokee Antti, mutta paha kello käy, maailma muuttuu. Ja taustaefektinä lasketaan Kekkosen ääniä. JARKKO MARTIKAINEN ei lauluntekijänä kaihtele vaikeita aiheita, mutta ei synkistele liikaa. Nytkin Laiturilla-kipale kuvaa kivasti onnentunteita. Votkaa ja suolasieniä taas varmasti puree keikoilla. Mukavasti hölkkäävällä Tutustuttiin Tukholmaan -laululla taustakuoro laulaa ruotsiksi ja teksti kenkkuilee Oululle ja parille muulle historiattomalle kaupungille katukulttuurin oppimisesta. Ajankohtainen on Lapinlahden ja monen muun kohtalosta käytävän kamppailun kait synnyttämä Aution sairaalan balladi, joka kertoo sairaalasta, joka tarttuvasti ”suojelisin sinua jos suojelisit minua”. AKI RÄISÄNEN Martikainen nuijii moralistit TO M I PA LS A TEATTERI Punaorvot. Kantaesitys Helsingin kaupunginteatterissa 2.9. Käsikirjoitus Anneli Kanto ja Lauri Maijala. Ohjaus Lauri Maijala. Sävellys ja äänisuunnittelu Aleksi Saura, lavastus Janne Vasama, puvut Tiina Kaukanen, valot Kari Leppälä, naamiointi Tuula Kuittinen, dramaturgi Henna Piirto. Rooleissa Ella Mettänen, Antti Autio, Wenla Reimaluoto, Anna Böhm, Riitta Havukainen, Leena Rapola, Miika Laakso, Kari Mattila, Marjut Toivanen. väyttää esityksen suruntäyteisen, ahdistavan ensimmäisen näytöksen jälkeen toisella puoliajalla näyttämölle karnevaalin. Karsimisen varaa ehjässä esityksessä ei juurikaan ole lukuun ottamatta toisen näytöksen aloittavaa, alkoholisoituneen Aarre-pojan aivan turhan pitkään jatkuvaa örvellystä ennen esiripun avautumista. ESITYKSEN RIIPAISEVIMMAN roolin tekee Ella Mettänen sisällissodan jälkeisten olosuhteiden kohtuuttomasti kolhimana, syvästi masentuneena äitinä. Ylipäätään roolitus on erittäin onnistunut. Näytelmän alussa perheen isä surmataan asekätkennän vuoksi. Puoliorvoiksi jäännet lapset, Aarre ( Antti Autio) ja Lahja ( Wenla Reimaluoto) koettavat huolehtia särkyneen perheen arjesta parhaansa mukaan, topakan naapurin rouvan Ellin ( Riitta Havukainen) siipien suojassa. Perhe hajoaa, kun Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistyksen tunteettomat naiset riistävät 6-vuotiaan Ilonan, erinomaisesti pikkutyttöä esittävän Anna Böhmin sijoitettavaksi pohjanmaalaiseen kotiin valkopestäväksi punaisen perheen tahroista. Äidin vastustelu ei auta. Se murretaan uhkaamalla köyhäinavun lopettamisella. Isosisko Lahja lähtee siskonsa mukaan, mutta heidät sijoitetaan eri perheisiin. Perheiden erilaisuus lisää esityksen kiinnostavuutta laajentaen näkökulmaa. Lavastaja Janne Vasama on loihtinut puhuttelevat näyttämökuvat. Ensimmäisen näytöksen rähjäinen, romuinen kaaos särkyneine mallinukkeineen ja kallellaan kyhjöttävä kotitalo kuvaavat asioiden vääjäämätöntä vinoutumista ja särjettyä, loukattua ihmisyyttä. Kari Leppälän valaistus ja taustalla kumuavat sodan äänet alleviivaavat lohduttomuutta. TOISELLA PUOLIAJALLA näyttämölle rävähtää karnevalistinen tunnelma ja loppua kohti yhä painajaismaisemmaksi yltyvä, surrealistinen esitys etenee vahvan symbolisesti. Lauri Maijan ohjauksissa musiikki on aina tärkeässä roolissa. Punaorvoissa hänen musiikkidramaturgiansa kehtolaulusta työväenmusiikkiin ja valkoisten suosimaan musiikkiin toimii hyvin katsojien tunteisiin ja musiikillisiin muistikuviin vedoten. Esityksen pelkistetty kipeänkaunis loppu, Alma-äidin laulama Suutarin emännän kehtolaulu vaientaa karnevaalin tuoden äidin tuskan ja häilyvän toivon paremmasta tulevaisuudesta ja viattomien lasten katseet maskeihin sonnustautuneiden katsojien iholle. Lauri Maijalan sanoin: ”Jotta voisimme kasvaa kansakuntana, meidän täytyy tietää, että myös Suomi on tehnyt historiassa kyseenalaisia tekoja”. Punaorpojen kohtalosta kerrotaan vavahduttavasti. Kuvassa Ella Mettänen ja Riitta Havukainen. Jarkko Martikainen Eläkeläinen 5/2020 29
T arina alkaa maaseudun tyhjentämisestä. Sen asukkaita odottaa Kaupunki, joka on ”levittänyt sylinsä” antaakseen tulijoille kaikkensa, sillä se odottaa veronmaksajia, koska entiset ovat väsähtäneitä. Kaupunki on ainoa mahdollisuus, mutta maaseudun asukkaat eivät millään halua irrota maaperästään. Siihen tarvitaan rautakankea, imartelua, suostuttelua, kaivinkonetta, etuseteleitä, uhkailua ja uskoa tulevaan. Lopulta kaikki maalaiset antavat periksi, ja etelään alkaa vyöryä ja valua laudankappaleita, tiiliä, betonia, ihmisiä ja ihmisten riekaleita, koukkuselkiä, työkykykyisiä, rimppakinttuisia ja virttyneitä, valintaa ei tehdä vaan kaikki otetaan mukaan, niin maanmatoset kuin kuuseen kurkottajat. METSILLE, PELLOILLE ja vainioille jäävät vain hirvet, sudet, peurat ja supikoirat, kunnes Kaupungissa ymmärretään, että maaseudulla voi vielä tehdä rahaa. Se muutetaan virkistysalueeksi, jonne innovoidaan jos jonkinlaista toimintaa ja harrastetta turistien ja kaupungin keskiluokan iloksi. Maalaisille ei rahaa tule, koska maalaisia ei enää ole, kun kaikki olivat lähteneet kaupunkiin. Jo ensimmäisestä luvusta lukija oivaltaa, että Kari Hotakainen on ottanut suuren ja vakavan tehtävän. Hän kysyy, mikä on maailman tila ja mihin ollaan menossa. Muutaman sivun luettuaan lukija kokee joutuneensa johonkin tulevaisuusdystopiaan, jossa ihmisellä on hyvin vähän määräysvaltaa omaan elämäänsä. Varsinainen dystopia kirja ei kuitenkaan ole, vaikka aihe on raskas, Hotakainen on aina osannut kirjoissaan olla sekä vimmainen että humoristinen. Ja teksti luistaa, olipa sen sanoma kuinka synkkä hyvänsä. Tarinassa jokaisella maalta tulevalla pitää olla oma tarina asunnonsaantia varten. Asunnon tarvitsijan piti tilittää elämänsä, tunteensa, taipumuksensa, toiveensa ja pelkonsa tietyn kaavan mukaisesti asunto-ohjelmaa hallinnoivalle Ilonalle, jonka yläpuolella Kaupungin Päättäjät tekevät lopullisen valinnan. Kaikille hakijoille tehdään samat kysymykset, joihin tietysti jokainen vastaa eri tavoin persoonallisuutensa ja elämänkokemuksensa mukaan. Kaikki on Päättäjien vallassa, asunto, tulevaisuus, koko elämä. Asunnonhakijoilta kysytään: Millainen elämä teillä on pähkinänkuoressa? Miksi juuri teidän tarinanne olisi kiinnostava? Kertokaa tarinanne alla olevalle tekstikentälle. Tarinan sisältö ratkaisee, ei muoto. Emme hae täydellistä tarinaa, vaan sellaista, joka jää mieleen. Omaperäistä. Tarinassa ei tarvitse olla alkua, keskikohtaa eikä loppua, ei elämässäkään ole. KYSYTÄÄN MYÖS suhdetta maaseutuun ja juurien katkaisemista siihen. Kysytään tunnelmista ja ajatuksista, joita uusi elämäntilanne herättää. Jokaisesta ihmisestä ei kenties saa laulua, mutta aina voi hyräillä. Sitten tulee vielä rasti ruutuun -osio, jossa kysellään itsensä ilmaisemiseen haluttua välinettä. Onko se video, valokuva, Stand upkomiikkaa, piirros tai maalaus. Koipisen perheen isä Matti ei valitse mitään tarjottua ilmaisuvälinettä, vaan omansa: porakoneen, rälläkän, vasaran, pistosahan, kirveen, rautakangen. Ja vihoviimeiseksi kysytään millaisissa tehtävissä vastaaja tulevaisuudessa näkee itsensä. Parhaiden tarinoiden kertojat saavat asunnon, heikommin menestyvien joutuessa Parakkiin tai konkurssiin kaatuneiden Kauppakeskusten väliaikaistiloihin. Tämä osio Keskusta on kirjan laajin, kaikkiaan melkein 150 sivua. PERINTEISET KIRJAILIJAT pelästyvät uutta maailmaa, jossa perinteiset keksityt tarinat eivät enää pärjää omasta elämästä kirjoitetuille tarinoille. Eivätkä ihmiset viitsi lukea, se on vaivalloista äänikirjojen kuuntelemisen rinnalla. Kirjailijat, jotka osaavat puhua paremmin kuin kirjoittaa, antoivat periksi maailman suunnalle ja ryhtyivät terapeuteiksi, kevytkeskustelijoiksi, juontajiksi ja komeadiapanelistiksi. ”Eräskin alakuloista tarhapöllöä muistuttava harvahiuksinen, lukijansa ja arvostelukykynsä menettänyt kirjailija otettiin koeajalle komediapaneeliin, josta hänet poistettiin kolmen jakson jälkeen, koska hän luki kaiken paperista eikä kyennyt mihinkään spontaaniin keskusteluun.” Kuka kirjailija ja mikä ohjelma? Arvatkaa, jos ette tiedä. KARI HOTAKAISEN Tarinaa on sanottu ”räävittömäksi”. Minusta se ei ole ”räävitön”, mutta se on suorasanainen näkemys ja rankka visio maailman suunnasta. Vaikka se on hauska ja vauhdikaskin, se ei ole ihan helposti luettava kirja, välillä lukiessaan suorastaan säpsähtää tajutessaan, miten tosi se on. Näinhän maailma menee kohti tulevaisuuttaan, ei vain Suomessa vaan koko Euroopassa ja muissakin maanosissa – Amerikan mantereella ehkä kovempaa vauhtia kuin missään muualla. Hotakainen on enemmän tai vähemmän pitelemätön kaikissa kirjoissaan, mutta ehkä Tarinassa kaikkein pitelemättömin. Kirja on jo nyt saanut merkittävän ison lukijakunnan, niin kuin hän on saanut kaikilla tarinoillaan. Tässä yhtaikaa absurdissa ja todenmukaisessa Tarinassa kirjoittajan ihmisrakkaus ja humaanisuus ovat kuitenkin ehkä vahvimmin nähtävissä. TUULA-LIINA VARIS KULTTUURI LUKUNURKKA KIRJA Kari Hotakainen: Tarina. Siltala 2020. Mihin maailma on menossa? Kari Hotakaisen teksti luistaa, olipa sen sanoma kuinka synkkä hyvänsä. Kari Hotakainen kysyy Tarinassa, mikä on maailman tila ja mihin ollaan menossa. LA U R A M A LM IV A A R A Jo ensimmäisestä luvusta lukija oivaltaa, että Hotakainen on ottanut suuren ja vakavan tehtävän.” 30 Eläkeläinen 5/2020
KIRJA Jyrki Koulumies: Itärakentajat – Työmailla Neuvostoliitossa. SKS. 247 s. Itärakentajat-kirja kokoaa rakennusväen muistoja työmailta 1970–80 luvun Neuvostoliitossa. Kostamus oli suurin urakka vanavedessään monia suppeampia hankkeita. SUOMALAINEN rakennusvienti Neuvostoliittoon paisui mahtavaksi 1970–80-luvuilla. Kokoluokka oli sellainen, että isojen rakennusliikkeiden piti hankkeita varten perustaa yhteisyritys, Finn-Stroi. Yksittäiset firmat olivat liian kapeaharteisia suururakoiden läpivientiin, ja siten Finn-Stroi sai itsestään melkein monopoliaseman. Imatralta rajan yli näkyvän Svetogorskin (luovutetun Enson) paperitehdastyömaista 1972 alkanut urakointi Neuvostoliitossa kukoisti 1990-luvun alkuun asti, neuvostovallan luhistumisen kynnykselle. Itärakentamisen kruunuksi valmistuivat Kostamuksen malminkäsittelylaitokset ja 20 000 asukkaan kaupunki Vienan Karjalan korpeen. Kohteita oli paljon muitakin, pienempiä mutta silti useampia satoja työläisiä vaativia paikkoja, kuten Viipurin Johanneksessa, Moskovassa, Riiassa ja Leningradissa. Toimittaja Jyrki Koulumiehen (s. 1943) kirjoittaman Itärakentajat-teoksen näkövinkkeli on noiden työmaiden arjessa, lattiatasolla. Kirja purkaa idässä rakentamassa olleiden, miesten ja naisten, muistoja ja kokemuksia mainiolla tavalla. KyValtava ilmiö, ihmisten silmin Ongelmia syntyi karuista työoloista, levottomista yhteisasuntoloista, vodkasta ja kahnauksista miliisien kanssa. Firmat ja työporukat pitivät toki sen verran selväpiirteistä kuria, että hankalat tapaukset palautuivat pikapuoliin Suomeen. Pääasia kun oli hoitaa urakat ja tienata hyvin, ei oltu ryyppyretkellä. Muutamista haastatelluista erottuu melkeinpä oma heimonsa, rajantakaisiin töihin juurtuneet. Oli sellaisia, jotka vaelsivat työmaalta toiselle yhtäjaksoisesti, vuositolkulla ja Siperiaa myöten. Kyse oli osin verotussyistä, osin omaksutusta elämäntavasta. Monille tuli sosiaalisia pulmia: kielitaidoton yksinäinen ihminen kaukana kotoa ei aina ole onnellinen. Pääluottamusmiehenä toiminut sementtimies Teuvo Peltonen valottaa ilmiötä: ”Luottamusmiehen pitäisi olla ulkomaan työmaalla samalla psykologi, pappi ja kuin perheen äiti. Monella nuorella miehellä oli sellainen tilanne, ettei ollut ketään läheistä kaveria, jolle kertoa huolensa, ja niillä oli koti-ikävä.” TYÖSUOJELU EI kuulunut neuvostokäsitteisiin. Suomalaisten valittaessa Kostamuksessa venäläisten rakennustelineiden tasoa tilaajan edustaja vastasi: ”Paljonko Suomessa on asukkaita? Meitä neuvostoliittolaisia on niin paljon, että telineet ovat ihan hyvät.” Onnettomuuksia olikin paljon, maanteillä ja työmailla. Suomalainen työterveysraportti kertoo, että esimerkiksi vuonna 1985 Kostamuksessa sattui työtapaturmia kaksi kertaa enemmän kuin kotimaassa. Itärakentajat antaa kohteestaan jäsentyneen kuvan: suuri ilmiö, pienten ihmisten silmin nähtynä. Rakennusalamme on tätä nykyä kääntynyt ylösalaisin, vierastyövoima rakentaa Suomea, mutta vain kolme vuosikymmentä sitten meiltä lähti tuhansia rakentajia naapuriin matkatöihin. Kaikkien itärakennusprojektien arvo liikkuu 7–9 miljardissa nykyeurossa. Henkilötyövuosina lasketaan mennyn yli 400 000 vuoden. VELI-PEKKA LEPPÄNEN se on monisärmäisestä, pohjaltaan asiapitoisesta selonteosta, mutta humoristisia toilailuja ja tragedioitakin löytyy. Kaikki itätyömaat kohensivat totta kai suomalaisten työllisyyttä, mutta kaikkein tärkeimmiksi tulivat Kostamus-projektit Kainuun sekä muun Itäja Pohjois-Suomen rakennustyöläisille. Työttömyys olisi muuten kurittanut heitä varsinkin 1970-luvun lopulla ennennäkemättömästi, mutta Kostamus pelasti työpaikan kaikkiaan 7 200 ihmiselle. Kostamus piti pinnalla monta tuhatta kotitaloutta, liki vuosikymmenen ajan. Huippuaikana Kuhmoon nousi sata omakotitaloa vuodessa, nykyään yksi. Kostamuksessa ja sitä etäisemmissä kohteissa oltiin todellisissa reissutöissä, mutta Svetogorskiin kuljettiin joka aamu valtionrajan yli – ja yöksi takaisin. Rajalla kohdattiin nihkeät byrokraatit. KIRJAN ARVOKKAINTA sisältöä ovat yli 60 rakentajan ylöskirjaamat muistot ja haastattelut. Koulumies toteaa, että säännönmukaisesti heidän puheissaan korostuu ensin itätöiden taloudellinen motiivi, minkä jälkeen yleensä vasta avaudutaan kielteisistä seikoista. Muutamista haastatelluista erottuu melkeinpä oma heimonsa, rajantakaisiin töihin juurtuneet.” LOMAKESKUS Kuntorannan pikkujouluissa perjantaina 20. marraskuuta Teatterituotannot esittää sketsikomedian Firman pikkujoulut. Esitys lupaa tarjota lavan täydeltä ”ihan karmeaa kohellusta ja poskettomia tyyppejä”. Välillä raikaavat musiikkinumerot. Noin tunnin mittaisen esityksen rooleissa nähdään ja kuullaan Sakari Kautto, Lasse Tenhunen ja Eeva Eloranta. Teatterituotannot on myös jo suunnitellut kevään 2021 ohjelmistoa. Kuntorannan Eevansalissa nähdään torstaina 4.3. klo 14.30 komedia Sylvi ja huru-ukot. Helena Anttosen käsikirjoittamassa vanhainkotikomediassa papparaiset Eero ja Kauko ottavat mittaa toisistaan. Soppaa maustaa kerkeäkielinen Sylvi ja musiikkinumeroina soivat menneitten vuosien hitit live-esityksinä. Entisenä merimiehenä, Kauko Sormusena, nähdään Varkauden Teatterinkin pakeilta tuttu Sakari Kautto. Entisen reviisorin, Eero Toppisen, roolissa on Lasse Tenhunen. Sylvi Taipaleen roolissa nähdään 45-vuotista taivaltaan näyttelijänä juhliva Eeva Eloranta. – Sylvi on mainio hahmo, joka pursuaa sekä tunteita että älyä ja vielä kujemieltäkin, kuvailee Eloranta. – Ensiesityksessään Lappeenrannan kaupunginteatterissa Sylvi ja huru-ukot oli yleisömenestys ja kyllä me odotamme samaa tästä Huru-ukkojen uudesta tulemisesta, sanoo esityksen ohjaajanakin toimiva Eloranta. – Roolit ovat herkkupaloja ja mainiot laulunumerot kruunaavat kaiken. › Lisätietoja esityksistä: teatterituotannot.fi Sylvi ja huru-ukot nähdään Kuntorannassa maaliskuussa. Kotimaista komediaa Kuntorannan näyttämöllä Eläkeläinen 5/2020 31
Hannu Karpon vaikutus toimittajana suomalaiseen yhteis kuntaan on vertaansa vailla. TOIMITTAJA Hannu Karpo (s. 1942) uurasti televisiourallaan tavallisten suomalaisten kohtaamien yhteiskunnallisten vääryyksien esiintuomiseksi. Syyskuussa ensi-iltansa saanut Ari Matikaisen ohjaama Karpo-elo kuva kertoo ihmisestä ilmiön takana ja valottaa Karpon elämäntyötä monipuolisesti. Helsinkiläinen Karpo ei lapsena Pasilan pohjoispuolella liikkunut ja pelotteli kaveriensa kanssa rautatieasemalla ”landepaukkuja”. Tv-työ Ylessä, jota hän aloitteli jo 16-vuotiaana, vei hänet sittemmin ympäri Suomea tekemään kiertohaastatteluja ajankohtaisista aiheista. ”Vähitellen tästä Suomen kansasta viehätyin”, Karpo muistelee dokumentissa. KARPON TAVARAMERKIKSI tuli sosiaalisen todellisuuden kaunistelematon kuvaus. Elokuvassa Karpon kollega Mirja Pyykkö muistelee, kuinka sodan käynyt sukupolvi koki maailman olevan valmis, kun itsenäisyys oli onnistuttu säilyttämään. Nuoren polven edustajat halusivat näyttää, ettei Suomi ole kaikille onnela. Karpon ohjelmissa nähtiin poliisin ratsioita pimeän viinan myyntipaikkoihin ja todistettiin lestadiolaisten yöllisiä kokouksia ihmisten kiristämisja erottamispäätöksineen. Työelämänkin ongelmat, vaikkapa linja-autonkuljettajien sosiaalitilojen puute, nousivat esille. FI LM IK A M A R I/ N A PA FI LM S he-ehdotuksia tuli noin 10 000 vuodessa. Viranomaisten, pankkien tai vakuutuslaitosten kanssa vaikeuksiin joutuneet ihmiset saivat Karposta ymmärtäjän ”Hannu oli kansan valitsema oikeusasiamies, viimeinen oljenkorsi”, kuvailee elokuvassa siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas. Karpo työskenteli terveytensäkin uhalla. Työtunteja kertyi sihteerin laskelmien mukaan yli 5 000 vuodessa eli keskimäärin 16 tuntia päivässä pyhät ja arjet. – Hän on vilpittömästi ihastunut Suomen kansaan ja halunnut sen parasta. Se on ajanut uhrauksiin, tulkitsee elokuvan tuottaja ja Hannun miniä Liisa Karpo. – Hannu antoi suomalaisille itsetuntoa ja rohkeutta ajaa asioitaan. Hänen ohjelmiensa pohjalta on tehty myös lakija asetusmuutoksia, Lex Karpoja. Liisa Karpo uskoo, että polarisoituneen keskustelukulttuurin Suomessa Karpo-elokuvalle on yhteiskunnallinen tilaus. – Hannu ei ohjelmissaan miettinyt kuppikuntia, kaikki olivat hänelle yhtä arvokkaita. Se on tärkeä viesti myös tässä päivässä. ELIAS KROHN Elokuva kertoo ”kansan oikeusasiamiehen” tarinan Hannu Karpo ajaa uutuuselokuvassa autolla maaseudulla ja muistelee toimittajan uraansa. ELOKUVA Karpo. Käsikirjoitus ja ohjaus Ari Matikainen. Ensi-ilta 25.9. ”Mitä enemmän tein, sitä enemmän aiheutin [Ylen] johtajille päänsärkyä”, Karpo toteaa elokuvassa. Kohuja riitti, mutta Karpo oli tarkka laillisuudesta eivätkä häntä vastaan nostetut oikeusjutut johtaneet tuomioihin. KÄVÄISTYÄÄN Seura-lehden päätoimittajana Karpo palasi tv-työn pariin MTV:lle, jossa hän jatkoi eläkeikään saakka. Karpolla on asiaa -ohjelmasta tuli suurmenestys: katsojia oli parhaimmillaan liki kaksi miljoonaa. AiKULTTUURI Nuoren polven edustajat halusivat näyttää, ettei Suomi ole kaikille onnela.” Runoradio-podcastissamme esitetään Eläkeläinen-lehden Runopysäkkipalstalla julkaistuja runoja. Lokakuun alussa julkaistussa toisessa jaksossa runoja lausuu ja runoudesta keskustelee Pertti Oksman Hakunilan Eläkeläiset ry:stä. Runojen lomassa hän kertoo mm., missä ja milloin hänen oma kipinänsä runouteen syttyi. Pertti Oksman lausuu Runoradion tuoreessa jaksossa. Kuuntele Runoradiota osoitteessa elakelaiset.fi/jarjesto/podcastit Kuuntele Eläkeläiset ry:n Runoradiota! 32 Eläkeläinen 5/2020
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI J oskus yksi sana toimii veturina tai alkusysäyksenä runoon tai muuhun tekstiin. Lueskelin Arja ja Emma Puikkosen kirjaa Käsikirja mielikuvituksen matkaajille. Sieltä löysin tiedon, että kirjailija Ray Bradbury keräsi innostavia ja hyvältä tuntuvia sanoja. Sanoja joihin liittyi muistoja, kuten ullakko, kellari ja yöjuna. Kirjoitustyöhän ryhtyessään hän poimi varastostaan yhden ja kirjoitti siitä. Pentinkulman päivien kirjallisuustapahtumassa käsikirjoittaja ja kirjailija Raisa Omaheimo kertoi, kuinka hänellä alkoi pyöriä päässä ns. korvamatolause: nainen heittää sydämen ikkunasta. Näin hänen Sydän-romaa ninsa alku tuli valmiina. Korona-aikakin on tuottanut uutta sanastoa – viruslinko on hurja metafora. Mitä muita sanoja olette huomanneet koronan tuoneen sanastoomme? Maire Kulmalan Kissani Miksu on herttainen riimiruno lemmikkikissasta. Kissoista on kirjoitettu paljon, kissat ovat siis inspiroineet runoilijoita. Sirkka Seljan loppukauden tuotannossa vilahtelee usein kissa, ja Lauri Viidan Moraali-runo kuvaa konkreettisesti kissaa tarpeillaan, mutta vertauskuvallisesti toki kyse on aivan muusta. Pablo Nerudan Oodi kissalle lienee yksi kuuluisimpia kissarunoja Jokainen ”kissallinen” tunnistaa Kulmalan runosta tuttuja ilmiöitä, kuten lintujen päivystämisen ikkunan äärellä ja turkin siisteydestä huolehtimisen. Kulmalan runo on kuin kotoinen ristipistotyö, lämminhenkinen ja sympaattinen. Vierailin elokuussa Oulussa ITE-taiteen näyttelyssä, siellä tuli vastaan monta elämystä. Kotoisuus kunniaan! Kissoista koronaan, mutta riimittelyssä pysytään, onhan Jaakko Raittilan korona-aiheinen runokin loppusoinnullinen. Korona-aika on napakka ja kompakti runo, jossa on hyviä ajatuksia poikkeusaikaan: ”Pahinta on mykkä pelko.” Tai koko viimeinen säkeistö: ”Voisimmeko omin toimin/kansalaisten yhteisvoimin/nousta eristyksen takaa, /nähdä, tervehtiä, jakaa?” Korona-aika on kohottava ja toivoa lietsova. Runon otsikko on nyt informatiivinen, mutta se voisi olla myös vähän vihjaavampi – vaikkapa jokin kielikuva? Kaikkiaan Korona-aika on viisas ja ajatuksia herättävä runo. Lea Niemisen Tämä kevät -runo kokoaa koronatunnelmia. Alkusointua hyödyntävässä runossa on kalevalaista kaikua: ”korona kiusaksi kantautui/pandemiaksi paheni.” (Keväällä kirjoitettu runo sopii toki koko vuoteen.) Nieminen käyttää luontevasti ellipsiä eli sanojen poisjättämistä ja lauseiden typistämistä, näin runoon syntyy nopeita leikkauksia kuvasta toiseen: ”muuttuuko maailma/kuihtuuko korona/saatiin kevät, aurinko ja käkien kukut/ kun uhka on ohi halataan rakkaat ja tutut.” Runon lopussa tulee esiin koronan aikaansaama ainoa hyvä puoli; kulutuksen väheneminen ja sitä myötä ympäristön elpyminen. Tämä kevät -runossakin on riimejä. Riimittely on rentoa, ei tiukkapipoista. Riimejähän on monenlaisia aina perinteisestä täysriimistä räp-musiikin suosimaan vokaaliriimiin saakka. Vinkkaan taas kerran Heikki Salon hienoa Kahlekuningaslaji-teosta, jossa eri riimityypit tulevat tutuksi. Runon monet keinot Toivo Bergin Kunhan nousee kuudan on (itse)ironian juhlaa: ”Mistä sinä minut huomasit?/Päälakesi hohtaa kuunvalossa.” Kuudan ja muudan – ”hienoilla” ääntämyksillä ja sanoilla ironisoiminen on osa runouden perinnettä. Moni muistanee Eino Leinon runon Kyltyyri. Verbit ovat ilmaisuvoimisia; kuikuilla parvekkeen alla on jotain aivan muuta kuin odottaa tai seistä parvekkeen alla. Bergin runo on kuin pieni sketsi tai elokuvan humoristinen kohtaus. Viimeinen säe henkii lämpöä ja välittämistä – kenties jopa rakkautta. Eila Kangaslammen Työtön-ru noa voi pitää roolirunona, jonka ”roolihahmona” puhuu työtön ihminen. Roolirunossa runon puhuja esittää ajatuksiaan monologimuodossa. Rooliruno eroaa keskeislyriikasta, jossa runon puhujana ja kokijana on lyyrinen minä. Tunnettu suomalainen roolirunojen kirjoittaja oli Maila Pylkkönen. Työtön-runossa onkin tärkeää, että havaintoja tekee juuri työtön. Jos runo olisi kirjoitettu ulkoapäin, siitä olisi helposti tullut asenteellinen esimerkiksi huono-onnisuus-sanan myötä. Nyt ei tule, koska kyseessä on rooliruno. Reikäkauhaja pieni lusikka -metaforat toimivat. Samoin kuva kirkkaana ja sameana loiskuvasta vedestä on voimakas. Runossa on junnuvainiomaista filosofisuutta: ”Meitä on täällä niin monta yrittäjää, /toiset onnistuu, toiset/ häviää, jotkut muuten väistää. Helena Koposen Naiset asialla -runo on tätä juttua kirjoitettaessa ajankohtainen, koska juuri edellisenä päivänä oli riehunut Aila-myrsky. Runo Ullakko, kellari ja viruslinko Kirjoittaja voi kerätä innostavia ja hyvältä tuntuvia sanoja. Kissani Miksu Mulla kissa on aivan mukava, touhuissani se on aina mukana. Tulenpa milloin tahansa, Miksu on ovella vastassa. Kassi pitää aina tarkasti tutkia, oisko siellä makupaloja? Ainahan kassista jotain löytyy, kiireesti kuppiin laittaa täytyy. Ikkunan luona sen mielipaikka, jos näkis lintujen lentävän vaikka. Tärkeää on turkin huolto, jokainen karva, hyvin nuoltu. Viisas, utelias, rohkea, ystävä soma, Miksuni ikioma. MAIRE KULMALA, HELSINKI Tämä kevät Syksy kevääksi kiirehti talvi tyngäksi typistyi lumileikit legoiksi vaihtui pulkkamäki pyöräilyyn keväällä kaikki muuttui koko maailmaa muistutti korona kiusaksi kantautui pandemiaksi paheni pitää pysyä kotona kiellot kaikki kuunneltava turvavälit tosissaan läheisyyttä etänä kaulailua kaukona muuttuuko maailma kuihtuuko korona saatiin kevät, aurinko ja käkien kukut kun uhka on ohi halataan rakkaat ja tutut mutta jotain hyvää ilmasto kiittää mitä ihminen kylvää sitä myös niittää. LEA NIEMINEN, INKEROINEN 34 Eläkeläinen 5/2020
Kuudan ja muudan – ’hienoilla’ ääntämyksillä ja sanoilla ironisoiminen on osa runouden perinnettä.” on hauskasti arvoituksellinen; lukija saa itse huomata, että runon ”naiset” ovatkin myrskyjä. (Toimittajan huomautuksena mainittakoon, että aika hyvin sopivat monet säkeet myös oikeisiin sirkkoihin ja aileihin.) Runossa käytetään erityisesti lyriikassa keskeistä keinoa, personifikaatiota. Hyvin löydetty idea – Naiset asialla on mainio runo. Apuvälineitä Olen joskus esitellyt täällä KaRuSen trokeemankelin, jolla voi tarkistaa kalevalamitan virheettömyyden: sci.fi/~alboin/trokeemankeli. Jos tällaiset netistä löytyvät kirjoittamisen apuvälineet kiinnostavat, kannattaa kokeilla myös sanataideyhdistys Yöstäjän haikukonetta: yostaja.fi/runorobotti. Haikukone on äärimmäisen yksinkertainen. Sinne syötetään luontosana ja tunnesana, joista haikukone tekee haiun eli haikuoi. Kirjoittajan luova osuus on siinä, että hän valikoi materiaalista parhaat, ehkä yhdistelee ja parantelee koneen avulla syntynyttä tekstiä. Kirjoittajahan ottaa aina lähtökohtansa jostakin. Ei siis ole ”väärin” käyttää haikukoneen kaltaista apuvälinettä, aivan yhtä luovaa toimintaa sekin on. Riimeihin löytyy myös mainio apuväline, ja mainostan sitäkin taas uudestaan: musiikintekijat.fi/riimirenki. › Lokakuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Pertti Korhonen, Anja Säkkinen, Helena Koponen ja Eila Kelloniemi. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Kunhan nousee kuudan Kunhan nousee kuudan, saapuu luoksesi muudan. Noin hienosti on sanonut joku suuri runoilija. Oliko se Omar Khaijam vaiko Shakespeare? Kyllä se oli Shakepeare, joka pani Romeon Veronassa kuikuilemaan Julian parvekkeen alla. Tunnen itseni lähes roistoksi enkä Romeoksi, kun kuun valossa suunnistan kohti parvekettasi. Mutta tärkeä on asiakin. Haluan näet yllättää Penan. Vieläkö se luumuilee nurkisssasi? Nyt sille koittaa äkkilähtö. On siksi viisainta hiipiä varjosta varjoon, ettei kukaan huomaa minua. Yllätys onkin lähes täydellinen, kunnes... Mitä sinä siellä pimeässä hiippailet, sinä huudat. Tule reilusti näkyviin! Mistä sinä minut huomasit? Päälakesi hohtaa kuunvalossa. Entäs Pena? Missä se on? Pyh! Se juttu on ohi kauan sitten. Mikä sinulle nyt tuli? Tässä on liukasta. Jalka lipesi. Minä kaaduin. Sinä olet aina turvallasi, Ei sinusta olisi Romeoksi. Romeo! Miten Romeo tähän liittyy? Sekin hiippaili kuutamossa, mutta piti pienempää meteliä. Tule sieltä sisälle lämpimään! TOIVO (TOPI) BERG, HELSINKI Työtön Tästä elämästä minäkin huono-onninen yritän ammentaa jotakin parempaa Onkohan minulla reikäkauha josta sattumat pois putoaa? Toivoa heitä en kuitenkaan. Meitä on täällä niin monta yrittäjää, toiset onnistuu, toiset häviää, jotkut muuten väistää. Elämän sammion vesi loiskuu sameana ja kirkkaana. Onkohan minulla reikäkauha josta sattumat pois putoaa, vaiko pikkuinen lusikka? EILA KANGASLAMPI, FORSSA Korona-aika Edessä on pitkä treeni, kuukausien karanteeni. Joukkuetta ohjeistavat valtiomme suuret navat. Totuuksia etsiskellään, pauhataan ja hymistellään. Täytyy saada jokin selko. Pahinta on mykkä pelko. Entä sitten – miten ollaan? Jääkö seuranpito nollaan? Masennuskin hiipii salaa. Mikä nostaa mielialaa? Soittelu ja seurapelit, muuttolinnut, kesäkelit. Monta iloa voi löytää ilman ravintolapöytää. Lahjomaton kuntotesti mittaa pallon laajuisesti yhteiskunnan kantavuutta. Tarvitaanko jotain uutta? Voisimmeko omin toimin kansalaisten yhteisvoimin nousta eristyksen takaa, nähdä, tervehtiä, jakaa? JAAKKO RAITTILA, KOTKA V IC TO R ZA M O R A / U N S P LA S H Eläkeläinen 5/2020 35
ELÄMÄ SUOLAISTA JA MAKEAA Makeaa elämää TEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN V uoden pimein aika on edessä, kaikki keinot ja konstit täytyy ottaa käyttöön pimeän selätykseen. Pieni makea herkkupala päiväkahvin kanssa piristää mieltä, etenkin jos sen voi jakaa mukavien ihmisten kanssa. Herkkuihin voi kätkeä kaikenlaista terveellistä, niiden ei tarvitse olla pelkkää valkoista sokeria, jauhoa ja rasvaa. Pähkinät, hedelmät ja marjat ovat täynnä hyviä ravintoaineita, niistä saa loihdittua monenlaista hyvää. Piirakkataikinoihin voi käyttää puolet kokojyväjauhoja, kaura sopii niihin pähkinäisen makunsa ansiosta erinomaisesti. Iän myötä kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin perusasiaan syömisessä, koska ravintoaineiden imeytyminen heikkenee ja kolesteroliarvo hiipii ylöspäin. Suolan ja kovien rasvojen vähentäminen on tervey delle eduksi, kuitujen saantia sen sijaan kannattaa lisätä. Käytän tästä syystä ohjeissa vain kasviperäisiä maitotuotteiden vastikkeita. Kuituja saa erityisen paljon kokojyväviljasta, pavuista ja kuivatuista hedelmistä. Suoliston hyvät mikrobit voivat hyvin, kun kuituja saadaan monista lähteistä. Tuoreiden kasvisten ja marjojen syöminen on myös tärkeää vatsan hyvinvoinnille. Lepoa, liikuntaa, terveellistä ruokaa ja sosiaalisia suhteita – niistä rakentuu aktiivisen elämän perusta. Herkkuihin voi kätkeä kaikenlaista terveellistä, niiden ei tarvitse olla pelkkää valkoista sokeria, jauhoa ja rasvaa. Pekaanipähkinäpiiras on amerikkalainen klassikko. PIIAN KEITTIÖSSÄ valmistetaan rakkaudella ruokaa, joka tekee hyvää mielelle ja keholle ja ottaa huomioon myös ympäristön. Raaka-aineet ovat tuttuja ja edullisia lähikaupan tuotteita. Suolaa ja kovia rasvoja käytetään vähän, sen sijaan ruoat maustetaan monipuolisilla mausteilla. Valtaosa ruoista on terveellisiä ja ekologisia kasvisruokia, välillä herkutellaan: ei sillä ole väliä, mitä syö joskus, vaan sillä mitä syö aina. Ohjeet ovat pääsääntöisesti neljälle hengelle, valtaosa ruoista sopii pakastettaviksi tai ohjeet voi puolittaa. Mukavimmat ruokahetket koetaan yhdessä ystävien ja perheen kanssa! 36 Eläkeläinen 5/2020
Pekaanipähkinä-piiras Tämä on klassinen amerikkalainen piiras, jota riittää pienikin pala tyydyttämään makeanhimoa. Erityisen hyvää piiras on pehmenneen vaniljajäätelön kanssa. Pohja: 1,5 dl vehnäjauhoja 1,5 dl grahamtai kaurajauhoja 2 rkl tomusokeria 2 tl vaniljasokeria 1 dl juoksevaa margariinia 0,5 dl vettä Sekoita jauhot ja sokerit keskenään. Lisää sen jälkeen juokseva margariini ja vesi, sekoita taikinaksi. Pane taikina vähintään puoleksi tunniksi jääkaappiin vetäytymään. Silloin pohja ei kutistu paistettaessa. Täyte: 2,5 dl kaurakermaa 3 rkl juoksevaa margariinia 2 dl fariinisokeria 1 dl vaahterasiirappia 3 tl vaniljasokeria 3 rkl maissitärkkelystä 2,5 dl rouhittuja pekaanipähkinöitä + 2 dl kokonaisia pähkinöitä pinnalle koristeeksi Pane uuni lämpenemään 180 asteeseen. Kauli tai painele levännyt pohjataikina piirakkavuokaan niin, että taikinaa nousee sen reunoille 2–3 cm. Pane täytteen ainekset kattilaan koristeluun käytettäviä pähkinöitä lukuun ottamatta. Sekoita ainekset ja kiehauta seos liedellä. Kaada täyte pohjan päälle. Asettele kokonaisia pekaanipähkinöitä täytteen pinnalle. Pane vuoka uunin alimmalle tasolle ritilän päälle, kypsennä noin 40 minuutin ajan. Anna piiraan jäähtyä ennen tarjoilua. Rikkaat puolukkaritarit neljälle 8 viipaletta sekaleipää 4 dl soijatai kauramaitoa paistamiseen rypsiöljyä tai juoksevaa margariinia Tarjoiluun: 1 prk kauravispiä + 2 tl vaniljasokeria + 1 rkl sokeria 1 dl mansikkahilloa + 2 dl puolukkasurvosta Kasta leipäviipaleet soijatai kauramaidossa molemmilta puolilta. Paista leipäviipaleet molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi. Vispaa ritarien paistuessa kauravispi vaahdoksi ja mausta sokereilla. Tarjoa valmiit ritarit kauravispin ja mansikkahillolla makeutetun puolukkasurvoksen kanssa. Vinkki: Mausta kostutusmaito teelusikallisella kanelia ja tarjoa ritarit omenasoseen kanssa. Myslimalja yhdelle 2 dl maustamatonta soijajugurttia + tl vaniljasokeria 3 rkl kevyesti sokeroitua puolukkamurskaa ½ dl mysliä Sekoita puolukkamurska jugurttiin tai lusikoi ne kerroksittain korkeaan lasiin. Ripottele päälle lempimysliäsi. Herkullinen ja terveellinen välipala on hetkessä valmis! Ritarit voidaan tarjoilla esim. kauravispin ja mansikkahillolla makeutetun puolukkasurvoksen kanssa. KAUKO NIEMELÄ, VANTAA MINULLA EIVÄT koronakevään karanteenit ja rajoitukset tuottaneet suurempia vaikeuksia. Kaupassa käytiin aamulla seitsemän aikaan ja muuten pysyteltiin kotona ja omassa pihapiirissä. Etelä-Vantaan Eläkeläisissä olen tehnyt myyjäisiin paistinlastoja ja voiveitsiä satoja kappaleita. Olin jo suunnitellut lopettavani tämän askartelun, mutta keväällä tajusin, että siinähän aika kuluu nopeasti. Niinpä nostin hiomakoneen ulos, ja tuotteita valmistuikin huomattava määrä odottamaan, että päästään myyntipöytää pystyttämään tapahtumiin ja markkinoille. Päästiin kesäkuun alkuun ja Uudenmaan eristyskin purettiin. Asuntovaunu piti hakea Kuntorannan leirintäalueelta jonne se oli jäänyt talven hiihtoretkeltä. Suksetkin olivat säilyneet vaunun seinustalla. Eipä muuta kuin vaunu koukkuun ja kohti Oulun Ylikiiminkiä jonne on rakentunut ”oma vaunuleiri”. Tuntui, että koronakin alkoi jo hellittää. Minähän olen ”hillahullu”. Hillan poiminta on ollut tärkeä asia jo lapsuudesta asti. Se oli ainoa toimeentulon lähde kesällä sen jälkeen kun tukin uitot Kiiminkijoessa loppuivat. Nyt kävimme Yhdessä vaimon kanssa viikon ajan joka aamu poimimassa 2–3 litraa. Niinpä jouluhillatkin on jo pakkasessa kotona Vantaalla. Ja tuntui, että koronakin oli jo voitettu! No tekemistä kyllä riittää. Minulla oli rakennuksilta purettua puutavaraaa, josta alun perin suunnittelin suunnittelin rakenatvani vaunuleirille varaston työkaluilel ja muulle tavaralle. Käytössämme olleesta telttasaunasta oli auringon hapertama kangasseinä revennyt. Muutinkin radikaalisti suunnitelmia, ja niinhän puutavarasta tulikin oikea sauna jossa olemme jo muutamia kertoja löylytelleet. Kun minä naputtelin saunaa, vaimo poimi mustikoita ja keräsi sieniä. Tänä vuonna olikin kaikista marjoista hyvä vuosi. Nyt on jo syyskuu lopuillaan ja näyttää korona pyrkivän päälle huolestuttavasti. MINUN TARINANI Asuntovaunukin jäi korona-eristyksiin Kun minä naputtelin saunaa, vaimo poimi mustikoita ja keräsi sieniä.” Karanteenin hellitettyä kesäkuussa asuntovaunu noudettiin Kuntorannan leirintäalueelta. Suksetkin olivat säilyneet vaunun seinustalla. Eläkeläinen 5/2020 37
ELÄMÄ sia, vaan se mahdollistaa myös vaikkapa lastenvaunujen tuomisen yöksi pois rappukäytävästä. Lisäksi kodinkoneiden ja raskaiden huonekalujen siirrossa on melkoinen helpotus, kun raskasta esinettä ei tarvitse kuljettaa selkä vääränä. Joissakin tapauksissa tavanomaiset ratkaisut ovat käytännössä paljon hissiä huonompia. Jos esimerkiksi ulko-ovi on metrin korkeudella maasta, sille johtava luiska muodostuu 1:20 nousulla 20 metriä pitkäksi. Voi olla, ettei pyörätuolipotilaan voimat riitä nousuun tai että luiskan lumenluonti käy ylivoimaiseksi. Muutossa salakavalia lisäkustannuksia Hissin asentaminen on useimmiten paljon edullisempaa kuin asunnon vaihtaminen. Jos pariskunta vaihtaa vanhan asuntonsa vastaavaan, yhteen tasoon rakennettuun, niin vaihtoon sisältyy paljon työtä ja odottaIkääntyvien asukkaiden arkipäivää helpottava hissi on hyvä hankinta Talot ovat ratkaisuiltaan niin yksilöllisiä, että suunnittelijan on parasta nähdä kohde. TEKSTI JA KUVAT LAURI LEHTINEN E rilaiset jälkiasennettavat hissit helpottavat ikääntyvien asukkaiden arkipäivää. Hissi on yleensä muuttoa parempi ratkaisu, ja hankintakynnystä madaltaa se, että liikuntaesteiden poistamiseen voi saada huomattavasti julkista tukea. Myös kiinteistön arvo nousee, kun jälkiasennettu hissi laajentaa asuntojen käyttäjäja ostajakuntaa. Käytännössä talot ovat ratkaisuiltaan niin yksilöllisiä, että laitteen valinta ja asennus vaativat kokemusta ja vaihtoehtojen tuntemista sekä suunnittelua paikan päällä. Erilaiset hissiratkaisut helpottavat asumista, kun liikkumista rajoittaa pysyvä tai tilapäinen este. Suomessa suhtaudutaan kuitenkin turhan pidättyväisesti niiden hankintaan, vaikka niiden avulla sekä yhteiskunta että yksityiset kansalaiset saisivat tuntuvia säästöjä, sillä oma koti on monissa tapauksissa muuttoa edullisempi ratkaisu. Liikuntarajoitteet tulevat usein yllätyksenä. Loukkaantumisen tai sairauden aiheuttama ongelma voi olla väliaikainen, mutta jos pääsy vessatai pesutiloihin on ylivoimaisen vaikeaa, arki muuttuu äkisti hankalaksi. Joissakin tapauksissa muutoin terve ihminen kärsii huimauksesta, ja silloin vaara portaikossa kaatumisesta muuttuu todelliseksi. Näissä tapauksissa vakava loukkaantuminen, halvaantuminen tai hengen menetys ovat valitettavan yleisiä. Hyvin suuri merkitys on myös sillä, että pitkän asumisajan mittaan kodin ja ympäristön yksityiskohdat ovat käyneet tutuiksi, samoin naapurit. Uuteen ympäristöön opettelu vaatii aikansa, ja jos se osuu päällekkäin toisen suuren elämänmuutoksen kanssa, ne yhdessä voivat merkitä ihmiselle suurta ponnistusta. Tarjolla on monen tyyppisiä hissija nostinratkaisuja. Pienja rivitalon portaikkoon käy yleensä tuolihissi, ja kerrostalon kohdalla saattaa olla järkevää asentaa pystyhissi; jos tila ei riitä tai voidaan soveltaa lavaporrashissiä. On muistettava, ettei se palvele ainoastaan liikuntarajoitteiKerrostalossa hissi palvelee myös muita kuin vain liikuntarajoitteisia. Pitkän kävelyretken päätteeksi loppunousun ajan voi lepuuttaa jalkojaan. Lisäksi hissi laajentaa mahdollisten asunnonostajien ja vuokralaisten joukkoa. Myös kiinteistön arvo nousee, kun jälkiasennettu hissi laajentaa asuntojen käyttäjäja ostajakuntaa.” 38 Eläkeläinen 5/2020
HÄMEENLINNALAINEN Eino Mattila rakensi vaimonsa kanssa omakotitalon 33 vuotta sitten; he olivat tuolloin jo yli 50-vuotiaita. Vuosikymmenten aikana puutarha on muotoutunut omenapuineen ja muine istutuksineen; puutarhassa puuhastelu pitää yllä terveyttä ja kiinnostusta ympäristön tapahtumiin. – Reilu vuosi sitten vaimo sairastui vakavasti, eikä kyennyt tuolloin enää nousemaan portaita. Tuolihissin hankkiminen ratkaisi sen, ettei tutusta kodista tarvinnut harkita pois muuttamista. Lääkärikin ihastui kuultuaan hissin hankkimisesta, ja hän piti ideaa erinomaisena, Mattila kertoo. Nyt vaimo on jo kuntoutunut, ja portaiden nousu onkin hyvää kuntoilua molemmille puolisoille. Eino kertoo, että suuremmat ostokset hän kuitenkin kuljettaa ylös hissillä. Se onkin turvallisempaa kuin portaissa taakan kanssa ponnisteleminen. Mattila toteaa, ettei hissi heille ainakaan mikään ylellisyystarvike ole. Hankintahetkellä se oli välttämättömyys, ja yhä siitä on huomattavaa helpotusta arkielämässä. Nykyaikaisissa hisseissä on helpot ja selkeät käyttölaitteet. Jos hissi on ”väärässä” kerroksessa, sen voi kutsua paikalle. Tuolihissin johdekisko ei vie paljoa tilaa kaiteen alta. Suunnittelussa on tärkeätä, että asiantuntija näkee paikan päällä, miten tärkeät pikkuasiat pitää järjestää, jotta ovien avautumissuunnat tai muut yllätykset eivät haittaa toimintaa. Kuvassa Pekka Pihlaja koeajaa juuri asennettua hissiä. Ei tarvitse muuttaa kotoa matonta rahanmenoa. Usein muuttokustannukset, välittäjän palkkio ja asuntokauppojen varainsiirtoverot ylittävät helposti hissin hankintaja asennuskulut. – Halvimmillaan hissi maksaa muutamia tuhansia euroja. On huomattava, että jokainen talo ja portaikko on käytännössä yksilöllinen, ja vain paikan päällä käynti selvittää tilanteen perusteellisesti. Silloin varmistuu, millaista hissityyppiä ja -mallia kannattaa käyttää. Samalla varmistetaan ovien aukeamissuuntien tapaisia, lopulliseen toimivuuteen vaikuttavia seikkoja, sanoo hissisenioriksi itseään kutsuva Pekka Pihlaja Seniorihissit.fi-yrityksestä. Hänen mukaansa Suomessa ollaan näiden nostolaitteiden suhteen vähintään vuosikymmenen muuta Eurooppaa jäljessä. Ne mielletään jonkinlaiseksi luksukseksi, vaikka kyse on arkielämää helpottavasta apuvälineestä ja turvallisuusvarustelusta. Kannattaa harkita kerrostaloonkin Kasvukeskusten ulkopuolella olevan taloyhtiön mahdollinen hissi on eräs sen arvokkaimmista osista. Jos kiinteistö sijaitsee alueella, jolla asukasmäärä pysyy samana tai on selvää muuttotappiota, liikuntarajoitteisten asukkaiden osuus on todennäköisesti kasvussa. Silloin huoneistokauppa voi viivästyä useilla kuukausilla tai jopa vuodella, joka puolestaan aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia omistajalle. Tällä hetkellä maamme väestöstä noin kymmenen prosenttia on liikuntarajoitteisia. Jos mukaan lasketaan ne, joiden on vaikea nousta portaita raskaiden ostosten tai matkalaukkujen kanssa, määrä on suurempi. Esimerkiksi ikääntyvien appivanhempien vierailut järjestyvät helpommin, jos portaissa liikkuminen ei hidasta tai vaikeuta kylässä käyntiä. Lisäksi hissi auttaa painavien tavaroiden siirrossa, kun hankitaan kodinkoneita, muutetaan tai siirretään lastenvaunut sisään. Koska keski-ikäisetkin ostajat ajattelevat tulevia asumistarpeitaan, hissin voi arvioida nostavan asunnon arvoa noin kymmenellä prosentilla. ARA tukee hankkeita Yhteiskunnan tukitoimien johdosta hissin jälkiasennus voi olla sekä pientalossa että asunto-osakeyhtiössä varsin edullista. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA tukee hissihankkeita enimmillään 45 prosentin osuudella kokonaissummasta, joka tekee kerrostalossa hankkeen hinnaksi parhaimmillaan vain muutamia tuhansia euroja asuntoa kohden. – Jälkiasennettavan porrashissin etuihin kuuluu, ettei se haittaa asumista asennusaikana. Työ vie tyypillisesti kaksi tai kolme päivää porrasta kohden. Se ei tavallisesti aiheuta rakennusteknillisiä muutoksia, joten se ei vaadi rakennustai muutoslupaa, Uusimpien tuolihissien johdekisko on koottu moduleista, jotka voidaan helposti purkaa ja siirtää uuteen kotiin. Tämä ominaisuus nostaa huomattavasti hissin jälleenmyyntiarvoa. kertoo Pekka Pihlaja. Pientalossa usein toimivin ratkaisu on tuolihissi, jonka kisko asennetaan portaikon reunaan. Se vie hyvin vähän tilaa, ja laitteen tuoliosa ei haittaa portaikossa liikkumista silloin, kun hissiä ei käytetä. Markkinoille tuli hiljattain myös tuolihissin malli, jonka johdekiskoa ei hitsata kokoon, vaan se kootaan pienistä elementeistä. Se voidaan silloin myös purkaa ja koota uuteen asuntoon. Tällaisen toteutuksen jälleenmyyntiarvo on korkeampi, kun suurin osa sen komponenteista voidaan käyttää sellaisenaan uudelleen. Eläkeläinen 5/2020 39
YHDISTYKSET TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA K oronakriisin aiheuttamista hankalista talousnäkymistä huolimatta nyt on oikea aika panostaa hyvinvointipalveluihin. Lyhytnäköisten säästötoimien ja leikkauslistojen sijasta on nähtävä pitemmälle tulevaan, painotti Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen puhuessaan Valkeakosken Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 25. syyskuuta. Korhonen varoitti kasvattamasta yhteiskunnan hyvinvointivelkaa. – Toimivilla sosiaali-, terveys-, sivistysja kulttuuripalveluilla rakennetaan hyvinvoivaa ja osaavaa tulevaisuutta. Näitä vahvuuksia tarvitaan aikanaan koronakriisin jälkihoitovaiheessa. Palvelut ovat sijoitus, joka pienentää kuluja tulevaisuudessa. Niillä ehkäistään syrjäytymistä ja ihmisten taloudellista ja henkistä ahdinkoa, Korhonen totesi. Ison vastuun ihmisten palvelujen turvaamisesta koronakriisin keskelläkin kantavat kunnat. Viime aikoina on kuultu huolestuttavia uutisia yt-neuvotteluista ja henkilöstövähennyspäätöksistä. – Kuntatalouteen on panostettava niin, että kunnat pystyvät hoitamaan hyvinvointiin kohdistuvat palvelut. Hallituksen budjettiriihessä linjaama kuntatalouden ja kuntien peruspalveluiden tukipaketti on äärimmäisen tärkeä. KORHONEN PUOLUSTI myös kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoitusJUHLAN AIKA Olemme siirtyneet digiaikaan.” ”Koronakriisiä ei saa päästää runtelemaan hyvinvointi palveluita” VALKEAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n puheenjohtaja Seppo Martikainen kiitti kaikkia jäseniä, jotka vuosien varrella ovat tehneet mahdolliseksi sen, että yhdistys nyt voi juhlia 60-vuotiasta taivaltaan. – Tällä hetkellä yhteiskunnassa on näköpiirissä runsaasti epävarmuutta: koronaepidemia, kuntien talous, sosiaalija terveyspalvelut, työttömyys, ikäihmisten palvelut. – Mutta olemmehan lapsuudesta asti tottuneet selviytymään, niin selviydymme tästäkin, vaikka väliaikaisesti joutuisimme jostakin tinkimäänkin. Yhdistystoimintaa Martikainen vertasi metsänhoitoon. ta. Valtiovarainministeriön esityksessä valtion ensi vuoden talousarvioksi oli sosiaalija terveysjärjestöjen julkista tukea leikattu rajusti. Budjettiriihessä hallitus kuitenkin päätti Veikkauksen tuottojen laskusta johtuvan vajeen kompensoimisesta ensi vuodelle. – Siitä suuri kiitos hallitukselle. Eläkeläisjärjestöjen ja muun kolmannen sektorin tuottamalla toiminnalla on tässä ajassa aivan erityisen tärkeä rooli. Esimerkiksi Valkeakosken Eläkeläiset ry:n toiminta on äärimmäisen tärkeää, ihmistä lähellä olevaa palvelua. Toivon että sen merkitys päättäjätasolla ymmärretään. Myös Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemen mielestä juuri nyt pitäisi satsata entistä enemmän järjestöjen työn tukemiseen. – Eläkeläisjärjestöt ovat toimija, joka tuo kuntatasolla syvyyttä ja laatua palveluihin ja tuo ne lähemmäs tarvitsijaa. – Eläkeläisjärjestöjen ja muun kolmannen sektorin tuottamalla toiminnalla on tässä ajassa aivan erityisen tärkeä rooli, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen sanoi. Eläkeläiset ry:n Martti Korhonen muistutti Valkeakosken Eläkeläisten juhlassa, että palvelut ovat sijoitus, joka pienentää menoja tulevaisuudessa. Juhlan alkajaisiksi kohotettiin malja 60-vuotiaalle yhdistykselle. 40 Eläkeläinen 5/2020
REISSUSSA Melankärjestä Putkaan Valkeakosken Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlapaikkana toiminut, vuonna 1963 rakennettu Melankärki on yhdistykselle hyvin tuttu paikka. Nyt tässä Valkeakosken kaupunginjohtajan entisessä virka-asunnossa toimii ravintola, mutta vielä vuonna 2015 se oli paikallisten yhdistysten kokousja juhlakäytössä. Siellä on Valkeakosken Eläkeläisetkin järjestänyt lukemattoman määrän tilaisuuksia. Melankärki on paraatipaikalla, isoista ikkunoista avautuu kanavamaisema. Eläkeläisjärjestöjen nykyiset toimitilat ovat vanhassa Postitalossa, osoitteessa Valtakatu 20. Tila tunnetaan nimellä Putka. Rakennus on kuitenkin nyt suunniteltu purettavaksi, joten järjestöillä saattaa muutto olla jälleen edessä. Juhlassa kiiteltiin sitä, että Valkeakosken kaupunki tarjoaa maksuttomat kokoustilat, samoin liikuntahallivuorot voimistelua ja boccian peluuta varten. Valkeakosken Eläkeläisten virallinen perustamispäivä on 11.4.1960. ”Koronakriisiä ei saa päästää runtelemaan hyvinvointi palveluita” – Kun vanha puu kaadetaan, vieressä on jo varttumassa nuorempi puu. Se saa hyvin valoa ja jatkaa kasvuaan, osin uusien ja tehokkaampien, tutkimustietoon perustuvien kasvatusmenetelmien ansiosta. Näinhän se menee yhdistystoiminnassakin. Kun vanha ei enää jaksa, uusi toimija tulee tilalle. Käytettävissä on jo kertynyttä tietoa, mutta uuttakin tietoa pitää hankkia, jotta toiminta entisestään kehittyy. KAUPUNGIN TERVEHDYKSEN esittänyt kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Sari Ilovuori sanoi, että yhdistyksen ei pidä pelätä vanhenemista vaan olla siitä hyvin ylpeä. – On suuri arvo, että on näin paljon sitoutuneita ihmisiä tekemässä työtä yhteisen päämäärän eteen. Jouko Pesonen esitteli Martti Vartiaisen kanssa tekemiään poimintoja yhdistyksen lähihistoriasta. – Olemme siirtyneet digiaikaan. Sähköposti, omat verkkosivut ja Facebook ovat tulleet paperitiedotuksen lisäksi. Olemme myös järjestäneet jäsenistölle tietotekniikan koulutusta. ALLI RIIPI-PÄÄKKÖ SODANKYLÄN Eläkeläiset lomailivat Kalajoella 7.–12. syysuuta. Menomatkalla pidettiin arpajaiset ja laulettiin, pitkä matka kului rattoisasti. Kylpylähotelli tarjosi meille hyvät oltavat, muita ryhmiä ei ollut ja turvallisuudesta oli huolehdittu. Saimme nauttia uimisesta, jumpasta, tansseista ja kävelyretkistä. Ohjelmaa oli riittävästi, ja ryhmämme vanhin, 85-vuotias Aune, oli ensimmäisenä kaikessa mukana. Viimeisenä päivänä oli yhteinen illanvietto jossa paistoimme makkaroita ja pelasimme mölkkyä. Lomareissu oli kaikin puolin onnistunut. Pitkän karanteenin jälkeen ihmiset olivat virkistyneitä, iloisia, nauravaisia ja vapautuneita. Näin saimme voimaa tulevaan syksyyn ja toimintaan. Sodankylän Eläkeläiset nauttivat kävelyretkistä merenrantamaisemissa. Kalajoen hiekoilta voimaa syksyyn A S KO H A K K A R A IN EN Helsinkiläiset Vartiokylän Eläkeläiset olivat syyskuun loppupuolella kävelyretkellä meren rannalla. Retkelle lähdettiin Vartiokylän Työväentalolta. Kahvit juotiin Meridiaanin kahvilassa Varjakanvalkamassa. – Ilma oli ihanan lämmin ja aurinkoinen. Meillä oli mukavaa ja matkaa kertyi ihan riittävästi, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Järvi. Kahvit meren rannalla Eläkeläinen 5/2020 41
Paikallisyhdistykset › LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous Loimaan työväenta lolla 26.10.2020 klo 12.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitar joilu ennen kokousta, tule päättä mään yhteisistä asioista. Terve tuloa! Johtokunta. › RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään keskiviikkona 28.10.2020 alkaen klo 11.00 Rytikarin Työ väentalolla, Rytikatu 27, 94830 Kemi. Kahvitarjoilu alkaa klo 10.30 Jäsenet tervetuloa kokoukseen! › HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n ylimääräinen kokous ja syysko kous keskiviikkona 28.10.2020 al kaen klo 12.00 ent. Pankintalossa. Ylimääräisessä kokouksessa käsi tellään sääntömääräiset kevätko koukselle 2020 kuuluvat asiat ja syyskokouksessa syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Ter vetuloa! Johtokunta › YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään Ykspih lajan Toimitalossa keskiviikkona 28.10.2020 klo 13.00 alkaen. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Jä senet sydämellisesti tervetuloa, kahvitarjoilu. Johtokunta › KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 29.10.2020 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla. Kos kelantie 24. Esillä syyskokouksel le määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. › NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 29.10. klo 12 Nokian Ker holan Polónin salissa, Sourande rintie 13. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta › KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.10.2020 klo 13.00 Jäälin kap pelissa, Rivitie 1, Jääli. Kokouk sessa käsitellään sääntömää räiset syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. › MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskoko us torstaina 29.10.2020 klo 13.00 Asukastalo Myllärin juhlasalis sa Kiviparintie 2 J, Helsinki. Esillä sääntömääräiset syyskokousasi at. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Joh tokunta › UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 2.11.2020 klo 10.00 Uimaharjun Kansantalolla, Kivi harjuntie 14. Käsitellään sääntö määräiset syyskokousasiat. Kah vitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta. › AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 3.11.2020 klo 10.00 alkaen Kisanmajalla, Antu nojantie, Ylitornio. › LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous/ juhlakokous pidetään tiistaina 3.11.2020 klo 12 alkaen Tietotu vassa, Hämeenkatu 15. 4. krs., Lahti. Sääntömääräiset asiat, 60vuotisjuhlavuoteemme liit tyvät asiat. Tarjoilua, tervetuloa. Johtokunta. › TORNIONSEUDUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 4.11. 2020 klo 10.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53. Käsitellään sään nöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat, sääntö ja nimenmuutok set. Osallistujille tarjotaan ruoka. Tervetuloa! Johtokunta. › IVALON ELÄKELÄISET ry:n syys kokous keskiviikkona 4.11.2020 klo 11.00 alkaen Ivalon työväentalol la, Yhdyskuja 4, Ivalo. Esillä sään tömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään torstaina 4.11 2020 klo 12 Snellmankodissa, Rantakatu 27, Kokkola. Kahvitar joilu, tervetuloa! › LIMINGAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 4.11.2020 klo 12.00 Li mingan Niittypirtillä, kahvitarjoi lu! Tervetuloa. Johtokunta › HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 5.11.2020 klo 11.00 Hei ton talossa, Törmäntie 15, Hau kipudas. Esillä syyskokouksel le määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › ULVILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 6.11.2020 klo 13.00, Santrassa, Lauttaranta 7, Ulvila. Kahvitarjoi lu. Johtokunta › KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 9.11.2020 klo 12 Sampolan palvelukeskuksessa, os. Kultasepänkatu 7. Kokoukses sa esillä syyskokoukselle määrä tyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta. › RAJAKYLÄN-LÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräi nen syyskokous pidetään tiistai na 10.11.2020 klo 11.30 Länsimäen Järjestötilassa osoitteessa Kilpa kuja 1 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toi minnasta. Johtokunta. › TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 10.11.2020 klo 12.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitar joilu. Tervetuloa. Johtokunta › UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 10.11.2020 Hyvinvoin titalossa, Kyöstin korvikkeessa klo 12 alkaen. Kokouksessa käsi tellään 7§ määräämät asiat syys kokoukselle. Kahvitarjoilu, terve tuloa. Johtokunta. › SIMON ELÄKELÄISET ry:n sään tömääräinen syyskokous pide tään 11.11.2020 kello 11.00 Toivon tuvalla. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Johtokunta › KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 11.11.2020 klo 12.00 Vaparissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu, ter vetuloa! Johtokunta. › KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 11.11.2020 klo 12.00 Suokadun Toimintakeskus, ruoka la, Suokatu 6 Kuopio. Esillä sään tömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään keskiviikkona 11.11.2020 klo 13.00 Kemijärven työväenta lossa Särkilammentie 24, Kemi järvi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › TURUN ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään keskiviikkona 11.11.2020 klo 13.00 Rientolan Ur heilutalossa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Esillä sääntömääräi set asiat. › VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 11.11.2020 klo 13.00 Vaajakosken Urheilutalos sa Savonmäntie 9. Esillä sään tömääräiset asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Johtokunta › HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 12.11.2020 klo 11.00 Hakunilan nuorisotilassa, Lauk karinne 4, Vantaa. Esillä syys kokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johto kunta › PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous on torstaina 12.11.2020 kello 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esil lä syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › IIN ELÄKELÄISET ry:n sääntö määräinen syyskokous torstai na 12.11.2020 klo 12.00. Iin Järjes tötalo, Laurintie 3, 91100 Ii. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Johtokunta › PORIN ELÄKELÄISET ry:n yli määräinen kokous ja syyskokous torstaina 12.11. klo 12.00 Poris sa, Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään sääntö määräiset kevätkokoukselle 2020 kuuluvat asiat ja syyskokoukses sa syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Johtokunta › UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 12.11.2020 klo 12.00 Uudenkau pungin Työväentalolla, Ylinenka tu 12, 23500 Uusikaupunki. Käsi tellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KEMIN ELÄKELÄISET ry:n syys kokous pidetään torstaina 12.11. klo 13 TULsalissa (os. Torikatu 2). Kahvia ja pullaa kokoukseen tu lijoille klo 12 lähtien. Käsitellään säännöissä määrätyt kokous asiat. › TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syys kokous pidetään perjantaina 13.11.2020 klo 12.00 Ttalolla, Van ha Hämeentie 29, 20540 Turku. Kokouksessa käsitellään syysko koukselle kuuluvia asioita. Voilei pätarjoilu, tervetuloa! Johtokunta › PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 16.11.2020 klo 10.30 nuorisota lolla, Moreenitie 2. Esillä syysko koukselle määrätyt asiat. Kahvi tarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. › ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 16.11.2020 klo 12.00 Matinkylän Monitoimi talolla, Matinraitti 17, Espoo. Esil lä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Johtokunta › TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pi detään 16.11.2020 kello 13 Tapio lassa, Karhunkatu 71. Esillä syys kokoukselle määrätyt asiat. KOKOUKSIA 42 Eläkeläinen 5/2020
Jäsenet tervetulleita, kahvitarjoilu. Johtokunta. › SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous maanantaina 16.11.2020 klo 14.00 Kylätalo Kitisellä. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › VAASAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 17.11.2020 kello 12.00. Arbets Wänner, Ajurinkatu 14, Vaasa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitus kello 11.00 Tervetuloa. Johtokunta. HUOM. Poikkeusolosuhteet ja -järjestelyt. › KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISTEN ry:n syyskokous pidetään tiistaina 17.11. klo 14 Kinaporin seniorikeskuksen Kertsi 1:ssä, Kinaporinkatu 9, Helsinki, tai tautitilanteen takia myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 17.11. 2020 klo 16 Ravintola Eliaksessa Kauppakatu 44, Joensuu. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kokouksen jälkeen pikkujoulu noin klo 17 jossa ruokailu 30 €/ henkilö. Ilmoittautumiset Sirpalle kerhossa tai 040 718 0335. Johtokunta › IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 18.11.2020 klo 11.00 Työväentalolla, Pohjolankatu 11, Iisalmi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. › KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 18.11.2020 klo 11:00. Klaukkalan Työväentalo Männikkö, Kiikkaistenkuja 21. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 18.11.2020 klo 11.00 Nuorisotalo Luupissa, Ostostie 4. Kahvia 10.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräävät asiat. Tervetuloa! Johtokunta. › YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntöjenmukainen syyskokous keskiviikkona 18.11.2020 klo 11 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta. › KALAJOEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 18.11.2020 klo 12.00 Tähtelässä, Santaholmantie 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kahvitarjoilu. Terveisin johtokunta › MALMIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 18.11.2020 kello 12.00 VPK-talolla, Askartie 8, 00700 Helsinki. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen nautimme yhdessä kahvit. Tervetuloa, jäsenet! Johtokunta › NAKKILAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous Osuuspankin kokoustilassa keskiviikkona 18.11.2020 klo 12 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa! Johtokunta. › VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 23.11.2020 klo 11.30 Vartiokylän Työväentalolla Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › SONKAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 24.11.2020 klo 10 Sonkajärven kirjaston alakerrassa. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. › JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 24.11.2020 klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktori salissa. Kyllikinkatu 1. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! › ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 24.11.2020 klo 12.00 monitoimitila Arkissa, Liesitori 1, 3. kerros, Myyrmäki. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. › SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 25.11.2020 kello 12.00 Nuorisotalon partiohuoneessa, Puskantie 3. Esillä on syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 25.11.2020 kello 13.00 kerhohuoneessa Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. › ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syysko kous pidetään osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa torstaina 26.11.2020 klo 11.00. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta. › PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 26.11.2020 klo 14.00 Lundintalolla, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 13.30. Tervetuloa! Johtokunta › OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 30.11.2020 klo 13.00 alkaen Aleksinkulmassa os. Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kokouksessa käsitellään säännöissä syyskokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet, tervetuloa! Johtokunta. Aluejärjestöt › ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 6.11.2020 klo 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24, Kempele. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus klo 11.00 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n ylimääräinen kokous ja syyskokous pidetään tiistaina 10.11.2020 klo 11.00 alkaen T-talolla Vanha Hämeentie 29, Turku. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokoukselle 2020 kuuluvat asiat ja syyskokouksessa syyskokoukselle kuuluvat asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N POHJOISKARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 11.11.2020 klo 12.00 Hotelli Puustellissa Hovileirinkatu 3, Lieksa. Käsitellään Aluejärjestön sääntöjen 7§ syyskokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous maanantaina 23.11.2020 alkaen klo 10.00. Puistokulma, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Valtakirjojen tarkastus alkaen klo 9.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen joululounas. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 24.11.2020 klo 13 alkaen Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 25.11.2020 klo 12.30 Kuljun Työväentalolla, Tampereentie 290. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Työvaliokunta › ELÄKELÄISTEN SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 27.11.2020 klo 11.00 TulesTuvalla, Siikapolku 1, 26100 Rauma. Valtakirjojen tarkastus klo 10:30. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta. › SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 27.11.2020 klo 11.00 Kuntorannassa Varkaudessa. Tervetuloa. Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous pidetään perjantaina 27.11. 2020 klo 12.00 alkaen Tervolan Järjestötalolla, Paakkolantie 1245. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Valtakirjojen tarkastus puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N KAINUUN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous pidetään maanantaina 30.11.2020 klo 10.00 Hyrynsalmella, Vanhalla asemalla. Esillä sääntöjen määräämät syyskokousasiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N KESKISUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous 30.11.2020 klo 10.00 Työväentalo Tarmola, Tarmolantie 1, Palokka. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n ylimääräinen kokous pidetään 30.11.2020 klo 10, jossa esillä sääntömääräiset (7 §) kevätkokousasiat. Paikka Hotelli Vallonia os. Keskustie 3, Mustasaari. Sääntömääräinen (7§) syyskokous alkaa samana päivänä klo 12 samassa paikassa. Hotellin lounasaika alkaa klo 11. Tervetuloa! Aluetoimikunta Eläkeläinen 5/2020 43
Hämeenkyrö-Viljakkala käynnisti syksyn toiminnan uusissa tiloissa YHDISTYKSET TOIMINTA TOIMINTA Koronapandemian vuoksi merkkivuotta vietetään pienimuotoisesti, mutta kakkukahvit ovat kuitenkin luvassa. TUULA TELIN Y hteislaulut, visailut, ohjatut liikuntatuokiot ja rattoisat jutustelut ovat tänä päivänä Porin Eläkeläisten Iloisten iltapäivien suosittuja ohjelmaosioita. Väliin pyöritetään myös bingoa. Yhdistys täytti 60 vuotta helmikuussa 2020. Koronapandemiasta johtuen merkkivuotta vietetään pienimuotoisesti, mutta toki kakkukahvit nautitaan myöhemmin syksyllä. Iloisia iltapäiviä on ”normaalioloissa” vietetty kahden viikon välein ympäri vuoden. Korona rukkasi aikatauluja uuteen muotoon. Kaksi Iloista iltapäivää järjestimme kuitenkin kesällä kesänviettopaikassamme Ahlaisten Suvipirtillä, ja myös kalakerho järjesti Reposaaressa kalastuskisan. Moni eläkeläinen kertoi kokeneensa kevään ja alkukesän yksinäisinä kun yhdessäoloa ja sosiaalista kanssakäymistä piti välttää. Syyskausi on nyt käynnissä keskikaupungilla, Viikkarin Valkamassa. Pyrimme kokoontumaan kahden viikon välein. Synttärikahvit on suunniteltu juoda marraskuun lopulla. Silloin juhlimme sekä omaa yhdistystä että täysiä vuosia tänä vuonna viettäneitä jäseniämme. Eläkeasiat kärjessä yli 60 vuotta Porissa käynnistyi jo vuonna 1955 eläkeläisten organisoitu yhteistoiminta osana valtakunnallista liikehdintää eläketurvan saamiseksi koko kansalle. Olemme kuitenkin tottuneet laskemaan yhdistyksen iän siitä kun olemme toimineet Eläkeläiset ry:n yhdistyksenä. Vaikka ikä onkin ”vain numero” niin yhdistyksemme on laskutavasta riippumatta yli 60-vuotias ja samalla myös Satakunnan vanhin eläkeläisyhdistys. Ikäihmisten edunvalvonta on toiminnassamme vahvasti tätä päivää. Säästösyistä vähennetään Porissakin laitospaikkoja ja tehostetun palveluasumisen ostopalveluja. Entistä huonokuntoisempia vanhuksia siirretään kotona hoidettaviksi. Yhdistyksemme vaatii, ettei yhtäkään vanhusta saa jättää heitteille. Tämä edellyttää, että kotipalveluiden laatua valvotaan luotettavasti ja huolehditaan siitä, että vanhukset saavat koteihinsa arjen selviytymistä turvaamaan tarvittavan määrän sosiaalija terveysalan henkilökuntaa. Kirjoittaja on Porin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. Iloiset iltapäivät yhdistyksen kesäpaikassa Suvipirtillä ovat Porin Eläkeläisten vuotuisen toiminnan kohokohtia. Porin Eläkeläiset on vireä kuusikymppinen K A LE V I M Ä K EL Ä Jokilaaksojen Aluejärjestön edustajat kävivät syyskuun puoli välissä Varkaudessa, Lomakeskus Kuntorannan järjestämässä Syys riehassa. Matka onnistui täydellisesti, suuret kiitokset henkilökunnalle ja kaikille mukana olleille. ARMAS NIEMI REISSUSSA Jokilaaksojen väki viihtyi Kuntorannassa Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläiset ry:n toimintaa aloiteltiin 3.9. uudessa toimitilassa Tupalassa kuoron harjoituksilla. ERKKI MOISIO Y hdistyksemme on vihdoin saanut toiminnalleen esteettömät tilat. Niitä haimme pitkään. Tutustuimme moniin tiloihin, useissa tuli esteeksi korkeat kustannukset tai sitten ne eivät olleet tarkoituksenmukaisia toimintaamme. Tupalan kanssa pääsimme sopimukseen jolla yhdistyksen kustannukset pysyvät kohtuullisina. Tilat ovat sopivat kerhotoimintaan ja suunnitteilla oleviin uusiin toimintamuotoihin. Kaikkia tilaisuuksiamme ei siellä voida järjestää, mutta valtaosaan, kuten kerhoihin ja kuoroharjoituksiin, tila soveltuu hyvin. Kutsujen ja suurempien tilaisuuksien osalta tilat katsotaan tapauskohtaisesti. Huomioon otamme myös toiminta-alueen mahdollisen laajentumisen sekä jäsenhankinnan. Muutto Hälläpirtiltä uusiin tiloihin talkoiltiin maaliskuun puolivälissä. Hälläpirtti oli toimintamme keskipisteenä monen vuosikymmen ajan, ja siellä yhdistyksemme perustettiinkin 51 vuotta sitten. Päätös muutoksesta ei ollut helppo, mutta mahdollisuus toiminnallisuuden parantamiseen painoi vaakakupissa eniten. Syksyn toimintaa olemme totta kai aloitelleet huomioiden koronarajoitukset. Toivomme luonnollisesti että koronaviruspandemia saadaan kuriin mahdollisimman pian, ettei rajoituksia kiristetä ja palataan ns. uuteen normaaliin. Toiminnastamme löytyy lisää tietoa kotisivuiltamme: hameenkyronviljakkalanelakelaiset.com Tervetuloa mukaan! Tupala on HämeenkyrönViljakkalan Eäkeläisten uusi tukikohta. 44 Eläkeläinen 5/2020
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteen muutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy vuonna 2020 6 kertaa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syys ja kevät kokousilmoitukset Onni Kari onni.kari@elakelaiset.fi puh. 044 751 1034 Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) I-Print, Seinäjoki 2020 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Henkilöstö ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Aluetyön suunnittelija Anna Eskola puh. 044 751 1031 Järjestösuunnittelija Anu Mäki puh. 040 839 7699 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Koulutusassistentti (siviilipalvelusmies) Onni Kari puh. 044 751 1034 kurssi-ilmoittautumiset Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 044 7631 482 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 Lomakeskus Kuntoranta Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu puh. 017 560 1403 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 95 vuotta 29.9. Yrjö Kaltti, Pirkkala 1.10. Alli Myllyniemi, Etelä-Vantaa 28.10. Aino Harsunen, Hyrylä 94 vuotta 8.10. Helena Grönqvist, Etelä-Vantaa 93 vuotta 1.12. Armas Arvonen, Kaarina 5.12. Veikko Mäkitalo, Loimaa 91 vuotta 10.11. Eino Koivikko, Raisio 90 vuotta 7.10. Pirkko Helenius, Kontula 15.11. Anni Takkula, Reisjärvi 9.12. Asseri Laakso, Reisjärvi 85 vuotta 20.8. Tauno Lehtinen, Kauhajoki 13.10. Sylvi Moilanen, Kajaani 21.10. Pertti Pöllänen, Hyrylä 21.10. Anni Mattila, Loimaa 28.10. Helli Tikkanen, Etelä-Vantaa 16.11. Elsa Uusitalo, Sodankylä 10.12. Leena Matinlompolo, Pello 80 vuotta 6.4. Hannu Vartiainen, Kuopio 13.9. Sinikka Hörkkö, Loimaa 28.9. Eeva Virtanen, Loimaa 18.10. Esko Pool, Rauma 29.10. Heimo Sirviö, Kajaani 30.10. Aulis Joronen, Korso 5.11. Esteri Moilanen, Suomussalmi 8.11. Airi Väyrynen, Suomussalmi 23.11. Kaija Toivonen, Salo 75 vuotta 6.10. Sirkka-Liisa Lahtinen, Rajakylä-Länsimäki 16.10. Pirjo Lappalainen, Kuopio 16.10. Tuula Koskela, Ranua 6.11. Anneli Tiainen, Loimaa 19.11. Aila Jussila, Etelä-Vantaa 22.10. Tarja Laukkanen, Suomussalmi 21.11. Raili Suontausta, Salo 25.11. Lasse Salmivaara, Kotka 29.11. Marja-Leena Töyry, Kaarina 29.11. Marja-Terttu Hiittenkallio, Pihlava 70 vuotta 17.10. Pekka Partanen, Reisjärvi 19.10. Marja-Liisa Kangas, Hyrylä 20.10. Jouni Jaako, Pello 23.10. Eila Laihanen, Pihlava 27.10. Erkki Poikolainen, Jyväskylä 28.10. Anna-Liisa Räsänen, Hyrylä 28.10. Toivo Kela, Suomussalmi 6.11. Martti Heikkinen, Suomussalmi 18.11. Usko Heinonen, Loimaa 11.12. Ritva Kolminniemi, Pihlava 65 vuotta 1.11. Sirpa Kivimäki, Pihlava 60 vuotta 16.9. Armas Merisalmi, Helsinki 4.11. Eila Haanpää, Pihlava Ivalon Eläkeläiset ry Sisko Akujärvi Järvenpään Eläkeläiset ry Matti Juhani Hytönen Korson Eläkeläiset ry Olavi Tervonen Kuusamon Eläkeläiset ry Aili Pesonen Vaasan Eläkeläiset ry Jorma Toija Eläkeläinen-lehden numero 6 ilmestyy 10.12. Muistakaa lähettää joulutervehdykset 9.11. mennessä! Muu aineisto lehdelle viimeistään 16.11. Eläkeläinen 5/2020 45
YHDISTYKSET KAUKO NIEMELÄ E telä-Vantaan Eläkeläisten ulkoilu-ja retkeilytapahtuma Keimolan Kaiun majalle onnistui loistavasti. Sää suosi, vielä syyskuussa, oli lämmintä ja aurinkoista. Kerhokauden alussa kun tapahtumasta ilmoitettiin ja laitettiin yhdistyksen kotisivuille, niin johan alkoi ilmoittautumisia tulla ripeästi. Yhteiseen tilausbussiin ja osa omin kyydein saatiin lähes 50 lähtijää. Väki hajaantui maastoon sienikorien ja puolukka-astioiden kanssa. Osa kiersi merkittyjä eri pituisia metsälenkkejä. Tunnin päästä alkoikin metsästä tulla jo ensimmäisiä, astioissaan metsän antimia. Näin saatiinkin soppatauko porrastettua pidemmälle ajalle ja sisätiloissa pidettyä korona-ajan turvatoimet ja turREISSUSSA Retkellä oli mahdollisuus tutustua puolin ja toisin rennoissa merkeissä. Ulkoiluja retkeilypäivä vavälit. Paikalliselta yrittäjältä tilatut herneja suppilovahverokeitot maistuivat. Päälle keiteltiin vielä pullakahvit. Saappaanheitto keräsi hyvän osanoton, samoin mölkyn pelaaminen. Vanhat konkarit Kerttu, 94, ja Lasse, 92, osallistuivat reippain mielin kisailuihin. Kaikki jaksoivat hyvin seurata mölkyn peluunkin, joka tahtoo venyä kun osanottajia on runsaasti. Juhlallinen palkintojen jako suoritettiin oikein palkintokorokkeella. Huomion arvoista oli myös, että uusimmista jäsenistä monet lähtivät mukaan retkelle ja saatiin tutustua puolin ja toisin rennommissa merkeissä. naepidemian varjostama toimintavuosi ei ole ollut helpoin mahdollinen. Ja muistattehan, että yhdistys saa osan hankkimiensa tervehdysten tuotosta. Muistakaa myös yhdistyksenne oma joulutervehdys: Se on hieno tapa kiittää jäseniä ja kaikkia Eläkeläinen-lehden lukijoita kuluneesta vuodesta ja suunnata kohti uutta ja parempaa vuotta 2021! JOS TERVEHDYSTEN kerääjä ei ole tavoittanut sinua, voit lähettää tervehdyksesi alla olevalla/viereisellä listalla postin välityksellä suoraan meille lehteen. Listaan voit kerätä myös tuttaviesi tervehdykset. Kunkin henkilötervehdyksen hinta on 5 euroa. Huomaattehan, että kerättyjen joulutervehdysten lähettämiseen on käytettävissä myös sähköinen lomake: sitä käyttämällä yhdistys saa suuremman korvauksen työstään! Lomake löytyy kotisivultamme: elakelaiset.fi kohdasta Järjestö /Joulutervehdykset Toimi näin: – Kirjoita tervehtijöiden nimet ja paikkakunta alla/vieressä olevaan tervehdyslistaan selvästi TEKSTATEN. Lisää alareunaan vielä yhteystiedoksi oma nimesi ja puhelinnumerosi. – Postita lista viimeistään maanantaina 9.11. osoitteella: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1 , 00100 HELSINKI. – Tilitä rahat viimeistään 9.11. järjestön tilille fi11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenumeroa 1818. Haluaisitko kerätä lisää tervehdyksiä? Keräyslistoja voi tilata toimistoltamme tai tulostaa kotisivultamme elakelaiset.fi kohdasta Järjestö / Joulutervehdykset Eläkeläinen-lehden joulutervehdykset ovat nyt erityisen arvokas asia Hyvää joulua ja uutta vuotta 2021 Eläkeläinenlehden lukijoille TUOMAS TALVILA Y hdistyksissä on jälleen käynnissä joulutervehdysten keräys Eläkeläinen-lehden joulukuun numeroon. Olemme lähettäneet yhdistyspostissa 24.9. lomakkeita joulutervehdysten keräämistä varten. Perinteiset tervehdykset julkaistaan Eläkeläinen-lehden numerossa 6, joka ilmestyy 10.12. Tervehdyksillä on lehdelle ja koko järjestölle suuri taloudellinen merkitys. Tervehdykset myös vahvistavat osaltaan yhteenkuuluvuuden tunnetta – ja se on erityisen arvokas asia nyt, kun koroHenkilön nimi Paikkakunta Tervehdys 5 € Leikkaa irti ja postita kirjeessä 9.11. mennessä Eläkeläiset ry:n toimistoon: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Lähettäjän nimi ja puh. Yht. € 46 Eläkeläinen 5/2020
KRYPTO RISTIKON 4/2020 RATKAISU KRYPTON 5/2020 ratkaisut on lähetettävä 9. marraskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. RISTIKON 4/2020 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Anna-Liisa Heikkinen, Jääli, ja Jorma Teppo, Säkylä. Onnittelut voittajille! 5/2020 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Taisto Tammelan esikoisromaani Säynäjäjärven mysteeri Eläkeläiset ry kohti uutta toimintavuotta Eläkeläinen 6/2020 ilmestyy 10.12. Eläkeläinen 5/2020 47
Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Tradekan tuotto-osuusanti Sijoitusmahdollisuus osuuskunnan jäsenille Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Vuonna 2020 tuotto-osuuksille maksettiin hallituksen vahvistaman tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuottotavoite 3,5 % Pitkäaikainen sijoituskohde