Eläkejärjestelmä puntarissa 2 | EETU kysyi, puolueet vastasivat 6 | Eini, yhä iskussa 27 2023 | 24. maaliskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kimmo Vartiainen ajaa veteraanimoottoripyörällään kesät talvet. 38 Taival taittuu 2 Jäsenkysely käynnissä 17
E duskuntavaalien jälkeen asetettava eduskunta tu lee saamaan eteensä eläkejärjestelmän uudistuk sen. Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet aloit tavansa asiasta neuvottelut. Tapana on ollut, että eduskunta kunnioittaa osapuolten neuvotteluratkaisua. Uudistustarpeen taustalla on huoli eläkejärjestelmän kestävyydestä ja eläkemaksujen nostopaineesta. Erityi sesti väestön syntyvyysennusteet ovat viime vuosina jää neet alhaisiksi, mikä vähentää pitkällä aika välillä eläkemaksuja maksavien työntekijöi den ja sitä kautta maksutulon määrää. JÄRJESTELMÄN KESTÄVYYDEN parantami seksi on monia keinoja, mutta kaikissa niissä on ongelmansa. Ennen kaikkea työnantaja puoli vastustaa jyrkästi eläkemaksujen nos toa. Työntekijäpuoli taas vastustaa varmas ti eläkkeiden heikennyksiä ja eläkeiän nos toa. Hieman riidattomampia keinoja liene vät lisämaksajien saaminen työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä ja toisaalta eläkerahastojen tuoton kasvatta minen riskinottoa lisäämällä. Eläkeläisten kannalta merkittävänä uhkana on järjes telmän kestävyyden hakeminen maksussa olevien eläk keiden indeksejä heikentämällä. Malli tulisi Ruotsissa käytössä olevasta indeksijarrusta. Sitä ovat pitäneet esil lä muun muassa vaikutusvaltaiset valtiovarainministe riön virkamiehet. Tämä heikentäisi merkittävästi ja py syvästi eläkkeiden ostovoimaa. ELÄKELÄISET RY ajaa yhdessä muiden eläkeläisjärjestö jen kanssa sellaista eläkeuudistusta, jossa torjutaan elä keläisten tuloerojen kasvu ja eläkeläisköyhyys. Pieniä eläkkeitä voidaan parantaa varmistamal la indeksikorotukset ja tekemällä euromääräisiä ta sokorotuksia. Lisäksi työ ja kansaneläkkeen yh teensovittamista voidaan muuttaa niin, että entis tä useampi pientä työeläkettä saava olisi oikeutet tu täydentävään kansaneläkkeeseen. Kelan maksamien kansan ja takuue läkkeiden tasosta ja indeksikorotuksis ta päättää eduskunta. Eduskunnan ko koonpanolla on siksi merkitystä elä kejärjestelmää uudistettaessa. Valit kaamme siis huhtikuun vaaleissa sel lainen eduskunta, joka kannattaa oi keudenmukaista eläkeuudistusta. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAAT ja puolueet ovat tuoneet julkisuu teen tavoitteensa tuleville vuosille. Hyvä niin. Turhan usein näkemyk set kerrotaan kuitenkin peitellysti ja vastauk set perustellaan niin, että äänestäjällä on vaikeuksia ymmärtää todelliset tavoitteet ja tarkoituspe rät. Eläkeläisten kannalta erityisen hämmentävää on keskustelu leik kauksista. On kuultu, että sopeuttamisella li sätään talouden kasvua, leikkaamalla saa vähäosainen enemmän, pienem pi palkka on enemmän, työttömyys turvan leikkaus lisää työllisyyttä, in deksien jäädyttämisellä turvataan sosiaaliturva jne. Näin helpolla ei puolueita ja eh dokkaita pidä päästää. Jos sopeutuk siin ja leikkauksiin on tarvetta, on ää nestäjien oikeusturvan kannalta koh tuullista, että kerrotaan mitä leika taan ja miksi leikataan. Tosiasiassa leikkausten ja supis tusten kohteena on heikoimpien ja vaikeimmassa asemassa olevien ih misten sosiaaliturva. Heikentämistä perustellaan val tion talouden kuntoon saattamisel la ja ideologisella näkemyksellä siitä että sosiaaliturva ei saa olla liian pal kitseva. Puolueet ja ehdokkaat on arvioi tava todellisten tavoitteiden, ei epä määräisten mielikuvien, perusteella ja vasta sen jälkeen käytävä äänestä mässä. Eläkejärjestelmä puntarissa Todelliset tavoitteet ratkaisevat 2 | 2023 Kannen kuva Markku Pykäläinen Eläkejärjestelmä puntarissa 2 | EETU kysyi, puolueet vastasivat 6 | Eini, yhä iskussa 27 2023 | 24. maaliskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kimmo Vartiainen ajaa veteraanimoottoripyörällään kesät talvet. 38 Taival taittuu 2 Jäsenkysely käynnissä 17 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Helsinki oli minulle outo, mutta rautatieasemalla oli mukavaa ja turvallista pyöriä.” Topi Berg Kirjeitä mummolasta -blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Keinoja on monia, mutta kaikissa niissä on ongelmansa.” EETUn vaalipaneeli Yksimielisyyttä korjauskohteista. 5 Ukrainalaista borssia Kotkassa kokattiin, syötiin ja laulettiin yhdessä. 16 Kumppanuustalolla tapahtuu Suomussalmen kunta remontoi toimitilat yhdistysten käyttöön. 18 Laajaa lukutaitoa Suurin osa meistä hyötyy selkeästä kielestä. 22 AIkaansa edellä Nyrki Tapiovaaran elokuvaohjaajan ura oli lyhyt, mutta kirkas. 24 Kalevin kynästä 17 Kurssikalenteri 20 Runopysäkki 30 Pensionären 32 Ristikko 47 2 Eläkeläinen 2/2023
AJASSA TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA I hmiset ovat toisilleen tärkeitä. Sähköiset järjestelmät voivat olla monessa käteviä, mutta ihmisen kohtaamista ne eivät pysty korvaa maan, sanoo Eläkeläiset ry:n valtuus ton puheenjohtaja M artti Korhonen. – Toivomukseni on, että jokainen meistä jaksaa huolehtia kanssakulki joistaan. Yhdessä olemme vahvoja, yksin emme kukaan pärjää. Korhonen pitää selvänä, että muu taman viime vuoden tapahtumat – korona, Venäjän hyökkäys Ukrai naan, energiahuolet ja yleinen hin tojen nousu – ovat aiheuttaneet suo malaisissa turvattomuutta, niin ta loudellista kuin henkistäkin. – Ihmiset kantavat huolta tulevai suudesta. Yhteiskunnalla tulee olla omat turvaverkkonsa jotta heikoim massa asemassa olevistakin pidetään huolta. Koronan myötä yksinäisyys lisääntyi, se on haaste meille järjes töissäkin. Järjestötyön ja vapaaehtoistoi minnan merkitys on epävarmoina aikoina entisestään kasvanut. – Ei mikään yhteiskunnan toimin to pysty korvaamaan kolmannen sek torin järjestötoimintaamme. Meil lä ovat mukana ne arjen asiantunti jat jotka osaavat kohdata ihmiset ja jotka tietävät ja ymmärtävät heidän tarpeensa. Järjestöjen rooli on ai van keskeinen niin edunvalvonnassa kuin yksinäisyyden torjunnassakin. Vapaaehtoisten järjestötoimijoi den työ ja sitoutuneisuus tekevät toistuvasti vaikutuksen Korhoseen. – Nostan hattua korkealle. Kun olen 50 vuotta kiertänyt tilaisuuk sissa, niin se ihmisten kohtaaminen jaksaa jatkuvasti sykähdyttää. MARTTI KORHONEN täytti helmi kuun lopulla 70 vuotta. Ikävuosien kertymiseen hän suhtautuu tyynesti. – Ei siinä ole hirveästi mietittävää. Ikääntyminen kuuluu elämän kier toon. Itselläni ei onneksi vielä ole tullut mitään vakavampaa kremppaa, pitää tietysti yrittää pysyä kunnossa. Korhonen toteaa että edunvalvon ta ja politiikassa järjestöissä mukana olo tuovat edelleen ”kohtuutiiviisti” tekemistä. Päivittäisestä liikunnasta pitää perheen koira, heeler Hurja, huolen. – Lisäksi hieman lukemista, pieni muotoista musisointia ja kuntosalia. KORHONEN ON kotikaupunkinsa Oulun kaupunginvaltuutettu ja si vistyslautakunnan puheenjohtaja. Kaupunkikehityksessä on meneil lään isoja hankkeita. Sosiaali ja terveyspalveluiden siirtyminen tämän vuoden alussa hy vinvointialueille on asettanut uusia haasteita niin alueille kuin kunnille kin. Järjestelmän toimivuudesta on Korhosen mukaan vielä liian aikais ta vetää johtopäätöksiä. – Palvelujärjestelmä on edelleen lähtökuopissa. On hyvin erilaisia on nistumisia eri puolilla maata. Eh kä vuoden päästä voidaan tarkas tella isoa kuvaa. Mutta sydämestä ni toivon että se onnistuu ja hyvin vointi ja sosiaalinen turvallisuus ovat kaikkien kansalaisten saavutettavis sa. Kunhan muistetaan, että palvelut ovat se itseisarvo, ei hallinto. Martti Korhonen painottaa et tä hyvinvointi kannattaa nähdä laa jana asiana. Kunnille on jäänyt so teuudistuksen jälkeenkin runsaasti tärkeitä tehtäviä ja hienoja mahdol lisuuksia. – Esimerkiksi kulttuuri ja liikunta ovat erittäin tärkeitä hyvinvoinnin osia ihan jokaiselle ikäluokalle. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Mutta tavoitteena ole vassa kulttuuriilmastonmuutokses sa on mukana myös 38 muuta poh joista kuntaa ja kaupunkia. Se antaa hienosti kantopintaa. ”Kolmannen sektorin merkitys entistäkin suurempi” Vapaaehtoisten järjestö toimijoiden työ ja sitoutuneisuus tekevät toistuvasti vaikutuksen Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtajaan Martti Korhoseen. KUKA Martti Korhonen ? Syntynyt 27.2. 1953 Oulussa ? Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja ? Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja 2015–2021 ? Autonasentaja, pääluottamusmies, kansanedustaja (vas) 1991–2015, alueja kuntaministeri (Lipposen II hallitus) 1999–2003 ? Valtiopäiväneuvos ? Kuntaliiton hallituksen jäsen, Oulun kaupunginvaltuuston jäsen, sivistyslautakunnan pj. ? Naimisissa. Koti Oulussa, mökki Kainuussa Oulujärven rannalla Martti Korhonen painottaa, että hyvinvointi kannattaa nähdä laajana asiana. – Esimerkiksi kulttuuri ja liikunta ovat erittäin tärkeitä hyvinvoinnin osia ihan jokaiselle ikäluokalle. Eläkeläinen 2/2023 3
YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVAT VESA TOIKKA E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämä edus kuntavaalipaneeli oli maalis kuun ensimmäisenä päivänä Kansallismuseossa Helsingissä. Paneeliin osallistuivat eduskun nan varapuhemies Antti Rinne, kan sanedustajat Harry Harkimo (liik.), Inka Hopsu (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mia Laiho (kok.), Jussi Saramo (vas.), puolueidensa varapu heenjohtajat Tiina Tuomela (kd.) ja Henrik Wickström (r.) sekä työmies Matti Putkonen (ps.). Tilaisuuden avasi EETUn puheen johtaja Raimo Ikonen ja sen juonsi toimittaja Jari Korkki. Paikalla oli kuutisenkymmentä osallistujaa. Samana päivänä alkanut bussilakko vaikutti osallistujamää rään. Paneelia saattoi seurata suo rana myös netin kautta. Paneelin vi deotallenne löytyy Eläkeliiton You Tubetililtä. Eläkeläisköyhyys Ensimmäisenä keskustelun aiheena oli eläkeläisköyhyys. Mia Laiho ehdotti lääkkeeksi elä keläisköyhyyteen terveydenhuollon maksukattojen määrittelyn muutta mista niin, että eläkeläisillä olisi al kuvuodesta mahdollisuus ostaa kal liimpia lääkkeitä ennen maksukaton täyttymistä. Mikko Kinnunen tiesi, että mo ni eläkeläinen haluaisi tehdä työtä, mutta harmittelee, kun veroihin me nee niin paljon. Eläkeläisen palkka tulon veron huojentaminen sai mo nelta kannatusta. – Jokapäiväisten elinkustannus ten alentaminen on kaikkein oleelli sinta. Sähkö, diesel, polttoöljy, ben sa, niiden veroa on alennettava roi masti. Sitä kautta tulee pysyvää kä teen jäävää osuutta jokaiselle, Matti Putkonen arvioi. – Sosiaalijärjestelmä pitäisi päivit tää. Tällä hetkellä moni eläkeläinen joutuu erikoiseen välitilaan, mikä voi johtaa siihen, että ei saa tiettyä tu kea, jolloin kustannukset nousevat. Henrik Wickström arvioi. Kinnunen muistutti, että kaikki ei vät tiedä, mitä oikeuksia sosiaalitur va heille antaa. Tiina Tuomela toi esille ajatuksen, Yksimielisyyttä löytyi korjaus kohteista Terveydenhuollon maksukattoja pitää uudistaa ja eläkeläisten työn verotusta keventää. Näin tuumattiin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämässä eduskuntavaalipaneelissa. että takuu ja kansaneläkettä pitäisi korottaa. Tämä sai kannatusta Jus si Saramolta, joka toivoi myös kun nallisverotuksen perusvähennyksen nostoa. Harri Harkimo esitti, että pieni tuloisten eläkeläisten pitäisi saada lääkkeensä ilmaiseksi. Vihersiirtymä – Miten vihersiirtymä toteutetaan niin, että se kohtelee ikäihmisiä oi keudenmukaisesti?, Korkki kyseli. Inka Hopsu ehdotti lämmitysjär jestelmien vaihtamisiin korvauksia tai lainojen takauksia. Joukkoliiken teen pitää pelata, ja sitä pitää tukea. Laiho ehdotti kotitalousvähen nyksen nostamista yli 75vuotiailla 70 prosenttiin. Kinnunen muistutti, ettei eläke läisiä, joilla on pieni eläke, saa syyl listää, jos he eivät pysty tekemään suuria remontteja. Hän ehdotti yk sin asuvan kotitalousvähennyksen tuplaamista. Neuvontaa pitää hänen mielestään vahvistaa, jotta nähdään mahdollisuuksia enemmän kuin mörköjä. – Kylmimmillä alueilla avustuk set voisivat olla korotettuja, Kinnu nen ehdotti. EDUSKUNTAVAALIT EETUn eduskuntavaalipanelistit vasemmalta oikealle: Inka Hopsu (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Henrik Wickström (r.), Harry Harkimo (liik.), Antti Rinne (sd.), Matti Putkonen (ps.). Mia Laiho (kok.), Tiina Tuomela (kd.) ja Jussi Saramo (vas.). EETUn eduskuntavaalipaneeli: 4 Eläkeläinen 2/2023
– Enemmän olen huolissani, mi tä tulee tapahtumaan seuraavien kymmenien vuosien aikana. Vuonna 2070 huoltosuhde on aivan omitui nen, Rinne kuvaili. Se on hänen mukaansa todella iso asia, johon tähän hetken poliitikko jen pitää pystyä vastaamaan, jotta tulevina vuosikymmeninä jokainen eläkeläinen voi nauttia kunnollises ta eläkkeestä. Putkonen laski, että hiilineutraa liuden siirtäminen vuodesta 2035 vuoteen 2050 vapauttaisi miljardeja, joilla voitaisiin keventää esimerkiksi eläkeläisten verotusta. Kaikki mukana Korkki kysyi, haluaisiko joku pois taa taitetun indeksi, joka toi vuoden alussa eläkkeisiin merkittävät koro tukset. Kukaan ei ilmoittautunut ha lukkaaksi. Saramo kertoi, että edelleen tai tettu indeksi puhuttaa ihmisiä. Toi saalta aika moni haluaa eläkekattoa. – Oikeudenmukaista olisi tehdä uudistus, joka poistaisi indeksisuo jan kaikkein isoimmilta eläkkeiltä ja valuttaa indeksiä pienille ja keski suurille eläkkeille. Indeksi olisi jous tava, Saramo kuvaili. – Miten ikäihmiset pidetään mu kana digitaalisessa kehityksessä?, Korkki kysyi. – Edelleen pitää olla aina kaikissa palveluissa tavallinen puhelinasioin ti tai paikallaoloasiointi. Pelkällä di gitalisaatiolla me emme hoida näitä asioita, Tuomela mietti. Hän toi esille hoivarobotit, mutta niiden lisäksi toista ihmistäkin tarvi taan turvaan ja tukeen. Laiho vetosi kansanedustajiin, et tä valiokunnissa mietintöjä ja lakeja valmisteltaessa fyysinen tai puhelin yhteydenottomahdollisuus pidettäi siin aina mukana. Wickström ehdotti maan katta vaa seniorineuvontapalvelua toimi pisteineen. Se sai kannatusta Kin nuselta. Juontaja Jari Korkki kysyi, haluaisiko joku poistaa taitetun indeksin, joka toi vuoden alussa eläkkeisiin merkittävät korotukset. Kukaan ei ilmoittautunut halukkaaksi.” Eläkeläinen 2/2023 5
YHTEISKUNTA Suomen Sosiali demokraattinen Puolue 1 Pienten eläkkeiden tason nostoa on jatkettava määrätietoisesti. Li säksi pienituloisten, paljon palvelu ja käyttävien eläkeläisten toimeentu loa on jatkossakin parannettava so teasiakasmaksuihin sekä lääke ja matkakorvauksiin tehtävillä muu toksilla. 2 Seitsemän päivän hoitotakuulla turvataan kansalaisille nykyistä nopeampi hoitoon pääsy peruster veydenhuollon kiireettömissä tilan teissa. Lisäksi on panostettava hoi don jatkuvuuteen esimerkiksi oma lääkäriomahoitajatoimintamallia kehittämällä ja hyödyntämällä. Hoi toihin pääsyn vaatimuksia ja asiak kaille hankalia prosesseja tulee hel pottaa. Palveluiden järjestämises sä on hyödynnettävä myös kolman nen sektorin osaaminen ja varmis tettava järjestöjen toiminnan jatku vuus. Lisäksi palveluissa sekä niiden suunnittelussa ja kehittämisessä tu lee ammattilaisten rinnalla hyödyn tää myös kokemusasiantuntijoita ja heidän osaamistaan. 3 Nyt kun sotepalveluiden järjes täminen on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille, asiakasmaksula ki on syytä uudistaa kokonaisuudes saan. Asiakasmaksujen kohtuullista mista on jatkettava ja on huolehdit tava myös siitä, että maksujen huo jentaminen toteutuu alueilla asian mukaisesti. SDP:n tavoitteina on edelleen terveyskeskuslääkärin vas taanoton muuttaminen maksutto maksi sekä terveydenhuollon, mat kojen ja lääkkeiden maksukattojen yhdistäminen. 4 On tärkeää, että palvelujen saa vutettavuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota koko lainsää däntöprosessien aikana. Palvelujen saavutettavuuden edistäminen edel lyttää yli hallinnonalarajojen mene vää yhteistyötä, johon myös kunnat, hyvinvointialueet ja yksityinen sek tori osallistuvat. On myös tärkeää kuulla ikääntyneiden itsensä näke mystä tarpeistaan. 5 SDP huolehtii siitä, että eläke läisten verotus ei nouse. SDP:n tavoite on turvata sosiaalisesti oi keudenmukainen vihreä siirtymä kaikille. Tämä vaatii esimerkiksi eri laisia tukia energiaremonttien to teuttamiseen. Nykyisten tukien li säksi valtion tulisi myöntää öljy lämmityksestä luopuville energia remonttikulujen lainalle valtion takaus. 6 Meillä on vuosikymmenten ai kana kerätty huomattava eläke varallisuus, jota sijoitustuotot edel leen kartuttavat. Tämän ansiosta jär jestelmä kestää sen, että tälläkin het kellä eläkkeitä maksetaan vuosittain enemmän kuin mitä eläkemaksuina kerätään. Kansallinen Kokoomus 1 Huomiota on suunnattava eri tyisesti takuueläkkeeseen, terve ydenhuollon asiakasmaksuihin se kä lääkekorvausjärjestelmän muu toksiin. On otettava monipuolises ti käyttöön palvelusetelit sekä hen kilökohtainen budjetointi hoitoon ja palveluihin pääsyn helpottamisek si. Kelakorvaukseen tehdyt leikka ukset on peruttava. Yli 75vuotiaille Kokoomus on ehdottanut uutta ny kyistä parempaa kotitalousvähen nystä tukemaan arjen askareissa. Ve rovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. 100 euron omavas tuu poistuisi. EETU kysyi ja puolueet vastasivat Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU-PIO ry lähetti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille kuusi kysymystä. Vastaukset saatiin muilta paitsi perussuomalaisilta. Kysymykset ? 1. Millä keinoilla sinä ja puolueesi vähentäisitte eläkeläisköyhyyttä? ? 2. Miten voidaan jatkossa taata perusterveydenhuollon palveluiden oikea-aikaisuus, saavutettavuus ja laatu kaikkialla Suomessa? ? 3. Miten Suomessa voitaisiin ehkäistä kansalaisille elintärkeiden sote-palveluiden asiakasmaksuista johtuvaa liiallista maksurasitusta ja maksuhäiriöitä? ? 4. Miten olet valmis parantamaan lainsäädäntöä ja lainvalmistelua, jotta ikääntyneiden tarpeet ja oikeudet tulisivat niissä paremmin huomioitua? ? 5. Miten puolueesi edistäisi ikäihmisille oikeudenmukaista vihreää siirtymää? ? 6. Mitä hyvää ja varjeltavaa suomalaisessa eläkejärjestelmässä on? 6 Eläkeläinen 2/2023
69 Timo Furuholm Alueja kaupunginvaltuutettu Vasemmisto Maksaja: Turun opintoklubi ry Inhimillinen vanhuus kuuluu jokaiselle Varsinais-Suomi Seuraavalla hallituskaudella on panostettava vanhuspalveluiden laatuun ja parannettava eläkeläisten toimeentuloa. 2 Kun palveluiden kustannukset ovat vertailtavissa, voidaan va lita parhaat tavat tuottaa palveluita laadusta ja saatavuudesta tinkimättä. Palveluissa on tärkeää vahvistaa en naltaehkäisyä, sekä varmistaa nopea hoitoon ja palveluihin pääsy. 3 Asiakasmaksuista annetun lain muuttamisen yhteydessä mak sujen kohtuullistamista koskevaa py kälää vahvistettiin. Muutoksen myö tä asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan ko rostettiin. Jatkossa on tärkeää, että asiakasmaksulain muutoksien vaiku tusta ulosottoon päätyneiden asia kasmaksujen määrän kehitykseen seurataan ja arvioidaan tarvittavia muita toimia. 4 Väestörakenteen muuttuessa ikäpolitiikan ja senioripolitiikan painotuksissa on tärkeää huomioida ikääntyneiden yhä suurempi ja mo ninaisempi joukko sekä ikääntyvien yksilölliset toiveet ja tarpeet. Osalli suuden tukemiseksi on varmistetta va vanhusneuvostojen toiminta uu silla hyvinvointialueilla. Digitaalis ten laitteiden ja palveluiden lisään tyessä on huolehdittava niiden käyt täjäryhmien palveluista, joille digi asiointi ei ole mahdollista. Asiointi kasvokkain tai puhelimitse on aina mahdollistettava. 5 Haluamme varmistaa, että pien talojen energiaremontteja on kannattava tehdä, ja että osaajia se kä neuvontaa remonttien tekemi seen riittää, jotta myös pienituloi set eläkeläiset pystyvät tekemään lämmitysjärjestelmämuutoksia ym päri maata. Energiaremontteihin on mahdollista saada taloudellis ta tukea ja lisäksi on tärkeä varmis taa tuen hakemisen helppous ja su juvuus myös ikäihmisille. 6 Kokoomus kannattaa laajalla konsensuksella sovittavia uudis tuksia eläkejärjestelmässä, jotka tur vaavat eläkkeiden kehityksen ja osto voiman, sukupolvien välisen oikeu denmukaisuuden sekä eläkerahasto jen riittävyyden myös jatkossa. Suomen Keskusta 1 Välttämättömien elinkustannus ten kohtuullisuudesta voidaan huolehtia terveydenhuollon maksu kattoja (palvelut, lääkkeet, matkat) yhdistämällä ja asiakkaalle tulevaa maksuosuutta jaksottamalla tasai semmin läpi vuoden. Eläkeiän saa vuttaneille tulee luoda ansiotuloi hin tuntuva verovähennys, joka kan nustaa heitä jatkamaan työelämässä. Niille eläkkeelle jääneille, jotka teke vät keikkatyötä tai muuta osaaikais ta työtä, Keskusta esittää verotuksen keventämisestä työtulovähennyksen avulla. Tavoitteena on luoda sosiaa liturvan selkeyttämiseksi veroehdo tuksen kaltainen sosiaaliturvaehdo tus. Se olisi ehdotus niistä etuuksis ta, mihin henkilöllä on oikeus. 2 Keskustan antama lähipalvelu lupaus on voimassa: jokaises sa kunnassa pitää olla vähintään yk si sosiaali ja terveysasema, josta saa lähipalvelut sujuvasti ja nopeasti. Olennaista on asiakkaan palvelutar peen ottaminen haltuun heti ensim mäisestä yhteydenotosta. 3 Ylivelkaantuneiden kotitalouk sien tilanteen helpottamiseksi tulee velkojen lopullinen vanhentu misaika lyhentää kymmeneen vuo teen pois lukien rikosperusteiset ve lat ja yksityisten väliset saatavat. 4 Vanhuksia on aina kuultava ja heidän itsemääräämisoikeut taan pitää kunnioittaa. Kenestä kään ei saa tulla vain toimenpitei den ja etuuksien kohde. Ikäihmisten ihmisoikeudet eivät Suomessa to teudu kaikilta osin. Keskusta haluaa varmistaa, että jokaisella ikäihmisel Eläkeläinen 2/2023 7
YHTEISKUNTA UUSIMA A “Hyvä hoito ja hoiva ilman jonoja ja riittävät eläkkeet, kaikille, ei harvoille.” 101 114 lä on oikeus terveytensä ja toiminta kykynsä edellyttämään asumiseen, hoivaan ja hoitoon. Arjen kannal ta välttämättömien tehtävien suo rittaminen ja palveluiden käyttämi nen tulee olla saavutettavaa kaikille suomalaisille iästä ja digiosaamises ta riippumatta. 5 Kotitalouksien kannalta keskei sessä roolissa ovat kotitalousvä hennys, suorat tuet ja tuetut lainat, joiden käyttöä tulee jatkaa energia tehokkuuden lisäämiseksi ja fossii lisesta energiasta irtipääsemiseksi. Energiaavustusten tulee olla koro tettuja kylmimmillä alueilla. 6 Suomalainen eläkejärjestelmä on kuitenkin melko kattava, vahva sekä suhteellisen helppo ymmärtää ja hahmottaa. Se takaa vakaan ja kes kimäärin kohtuullisen toimeentulon eläkeaikana. Takuueläke on ehdotto masti yksi suomalaisen eläkejärjes telmän vahvuuksista, jota Keskusta haluaa puolustaa ja pitää siitä kiinni. Vihreä liitto 1 Pienimpiä eläkkeitä on korotetta va, jotta ihmisille turvataan riittä vä toimeentulo ja elintaso. Eläkkeiden verotusta ja asumistu kijärjestelmää tulee kehittää siten, et tä parannetaan pienituloisten asemaa. Sosiaali ja terveydenhuollon asiakas maksujen (käyntimaksut, lääkekorva ukset, matkakorvaukset) maksukatto ja tulee jaksottaa ja yhdistää. 2 Hyvinvointialueiden perusta minen oli historiallinen uudis tus ja nyt meidän on huolehdittava siitä, että ne pääsevät työssään hy vään vauhtiin. Jotta sotejärjestel mä toimii, tarvitaan riittävästi osaa via työntekijöitä. Vihreät ajaa ylihal lituskautisen palkkaohjelman käyn nistämistä hoitajien nostamiseksi palkkakuopasta. Sosiaali ja terveyspalveluissa tu lee panostaa ennen kaikkea tutki mukseen, jotta olemassa olevista re sursseista saataisiin mahdollisimmat paljon irti. Hoitojonot tulee tehdä lä pinäkyviksi, valtion tulee tehdä sot edigistrategia ja kaiken toiminnan tulee perustua kaikista eniten ter veys ja kustannushyötyjä tuottavaan toimintatapaan. 3 Soteasiakasmaksut ja muut ter veyteen liittyvät kustannuk set lisäävät terveyden eriarvoisuut ta ja pienituloisten taloudellista ah dinkoa. Maksukattoja tulee alentaa, yhdistää ja jaksottaa siten, että mak surasite ei osu kohtuuttomasti alku vuoteen. Sotemaksujen huojennuk set tulee automatisoida. 4 Kaikki sotepalvelut tulee tuot taa myös perinteisenä lähipalve luna henkilöille, joiden asioiminen digimaailmassa on haastavaa. Mui den palveluiden osalta on huolehdit tava siitä, että palvelut eivät heikke ne digitalisaation myötä. 5 Ihmisillä on eriarvoiset mahdol lisuudet siirtyä edullisempiin ja puhtaampiin ratkaisuihin. Tarvit semme keinoja auttaa ihmisiä vaih tamaan puhtaisiin ja pidemmällä ai kavälillä myös edullisempiin ratkai suihin. Nykyinen hallitus on tuke nut kotitalouksia merkittävästi läm mitysjärjestelmän vaihtamisessa esi merkiksi öljystä maalämpöön. Tuki on ollut todella suosittua ja sitä on syytä jatkaa. 6 Eläkejärjestelmämme on toistai seksi kyennyt pitämään lupauk sen siitä, että työuran aikana makse tut eläkemaksut johtavat odotetun tasoiseen eläkkeeseen. Eläkeikä on suurella osalla taloudellisesti turvat tu. Eläkejärjestelmää tulee kuitenkin uudistaa, jotta näin voi olla myös jat kossa, eikä kohtuutonta taakkaa ase teta nuorempien ja tulevien sukupol vien hartioille. Vasemmistoliitto 1 Parannuksia pienituloisten elä keläisten toimeentuloon on edel leen jatkettava. Kansaneläkkeisiin on tehtävä tasokorotus, ja tämän lisäk si on lievennettävä kansaneläkkeen ja pienten työeläkkeiden leikkaantu mispistettä, mikä nostaa myös pie niä työeläkkeitä. Systemaattista työ tä eläkeläisköyhyyden vähentämi seksi on jatkettava. 2 Hoitotakuuta tiukennetaan tä män hallituksen päätöksellä vai heittain niin, että perusterveyden EETU kysyi ja puolueet vastasivat Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä Myyntipäällikkö Timo Lepistö, puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 8 Eläkeläinen 2/2023
erityisopettaja, eläkeläinen MIKKO RAUDASKOSKI Mikko Raudaskosken merkittävä kokemus eri luottamustehtävissä sekä ansiokas työura erityiskoulujen rehtorina ja erityisopettajana edesauttavat toimimaan eduskunnassa tuloksellisesti Oulun ja koko Pohjois-Suomen parhaaksi.” Risto Kalliorinne Martti Korhonen Matti Aakko Markku Eilola-Jokivirta Veikko Ervasti Kari Halonen Timo Hautamäki Hilkka Hartikka Arto Havana Rauno Hekkala Vesa Huittinen Sari Janatuinen Reino Järvelä Kostia Järviaho Erkki Kalliorinne Kalevi Kerttula Veikko Kettunen Pentti Kiiskinen Antti Kivimäki Reino Koivunen Eila Konttila Tauno Korhonen Markus Lepinoja Kaarina Logren Pentti Logren Juhani Nikula Teuvo Näätäinen Matti Ollikainen Veli Paasimaa Irma Pellinen Pauli Pitkäkangas Arja Porkka Tauno Puurunen Tarmo Raatikainen Janne Raudaskoski Matti Raudaskoski Paavo Raudaskoski Kari Sallamaa Lauri Santaniemi Mauno Sipola Hannu Sirén Pertti Snicker Elsi Suomela Jorma Suomela Väinö Suorsa Eija Säilynoja Perttu Säilynoja Taisto Tammela Jukka Teerikangas Tuomo Tuomala Kalervo Ukkola Teuvo Ukkola Mirja Vahera Lauri Valkama Sinikka Vuoti Mekin tuemme Mikkoa: 128 Hyvinvointia ja toimeentuloa – reilumpi huominen kaikille 143 Leena Saarela sairaanhoitaja Pirkanmaa huollossa kiireettömään hoitoon tu lee päästä 14 päivän kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista 1.9.2023 lähtien ja 1.11.2024 lähtien 7 päivässä. Tämä parantaa palveluiden oikeaaikai suutta. Hallitus myös tämän kevään lisätalousarviossa lisäsi ja aikaisti hyvinvointialueiden rahoitusta 500 miljoonalla eurolla. Vasemmistoliit to esittää vaaliohjelmassaan puolen miljardin panostusta sosiaali ja ter veyspalvelujen hyvinvointireformiin sekä keinot sen rahoittamiseksi. 3 Asiakasmaksulain uudistamista tulee jatkaa. Tukemamme kehi tyssuunta on soteasiakasmaksujen maksukaton, lääkekaton ja sotemat kakulujen omavastuukaton yhdistä minen tasolle, joka hyödyttäisi pie nituloisia. 4 Ikääntyvän väestön näkökul man, vanhusvaikutusten ja ikääntyneiden oikeuksien huomioi misen on oltava osa kaikkien lakien vaikutusten arviointia osana ihmis oikeus ja yhdenvertaisuusarviointia. Julkisen vallan on tärkeää huo lehtia kiireesti siitä, että jokaisella ikään ja taustaan katsomatta on riit tävät digitaidot sekä esteetön pääsy laitteisiin. Keskeisimpiin palveluihin tulee olla myös pääsy perinteisin me netelmin ilman digitaitoja tai omaa tietokonetta. 5 Kannatamme panostuksia asu misen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden tukemi seen. Tällä hallituskaudella on kym menien tuhansien kotitalouksien lämmitystaparemontteja tuettu kymmenillä miljoonilla euroilla. Tu kea tulee jatkaa ja rahoitusta tähän on kasvatettava. 6 Suomalainen eläkejärjestelmä on perusperiaatteiltaan hyvä, vakaa ja toimiva. Lähes kaikki kuulu vat sen piiriin, eli se on myös kattava ja yhdenmukainen. Näistä perusperi aatteista Vasemmistoliitto haluaa pi tää kiinni ja vahvistaa niitä. Seuraa vassa eläkeuudistuksessa on tasatta va työeläkejärjestelmän sisäisiä tu loeroja niin, että pienten eläkkeiden kasvuvauhtia parannetaan suhteessa suuriin eläkkeisiin eläkejärjestelmän rahoituspohjaa heikentämättä. Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1 Takuueläkkeen tulee taata koh tuullinen toimeentulo. Haluam me myös laskea työn ja eläkkeiden verotusta. Työn tekemisen tulee ol la kannattavaa myös eläköitymisen jälkeen kaikille, jotka haluavat jatkaa työelämässä. 2 Tavoitteenamme on järjestel mä, jossa ikäihmisillä ja jatkuvan hoidon tarpeessa olevilla on käytös sään omalääkäri ja sairaanhoitaja, sillä mahdollisuus käydä saman tu tun lääkärin luona luo turvallisuut ta, ja sen on todettu myös paranta van hoitotuloksia. Terveydenhuol lon henkilöstötilanne on ratkaistava. Työhyvinvoinnin ja alan houkuttele vuuden parantamiseksi tarvitsemme parempaa johtajuutta ja työnjakoa sekä joustavampia työehtoja. Tarvit ela ke lai set .fi Eläkeläinen 2/2023 9
Ehdolla eduskuntaan NIINA LAITINEN Kunnollisen työelämän puolustaja Tule mukaan tekemään oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja reilumpaa, kaikista huolta pitävää yhteiskuntaa. Niina Laitinen Vasemmistoliitto Siilinjärveltä Maksaja: Niina Laitisen tukiryhmä 97 Niina_Heinonen_110x120mm.indd 1 Niina_Heinonen_110x120mm.indd 1 3.3.2023 12.44 3.3.2023 12.44 semme valtakunnallisen ohjelman, joka sisältää erilaisia toimenpiteitä terveydenhuollon henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Hoitoa ja hoivaa tu lee olla tarjolla lähellä sinua, asuin paikastasi riippumatta. 3 Me haluamme yhteisen maksu katon lääke, terveydenhuolto ja matkakuluille. Haluamme selvit tää mahdollisuutta maksukaton jak sottamiseen, jotta kustannukset ja kautuvat vuoden aikana tasaisem min. Samalla haluamme varmistaa velkaneuvonnalle riittävät resurssit. 4 Vaikka digitaaliset palvelut yleistyvät koko ajan, palvelua pitää silti pystyä saamaan myös pe rinteisellä tavalla. Digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi me haluamme, että yksinkertaiset digitaaliset tukipalve lut ovat koko väestön saatavilla. On tärkeää, että palveluiden saavutetta vuus huomioidaan heti palveluita ke hitettäessä. 5 Yhä useamman on voitava saada apua kotiin ja voitava siirtyä öl jylämmityksestä kestävämpiin vaih toehtoihin. Haluamme jatkaa kotita lousvähennyksen kehittämistä, kos ka se luo lisää työpaikkoja. Kotitalo usvähennyksen väliaikainen korotus tulee muuttaa pysyväksi. Lisäksi haluamme kehittää yrityk sille ja yksityishenkilöille kannusti mia ympäristöystävällisiin investoin teihin, esimerkiksi tarjoamalla tukea energiaremontteihin. 6 Suomen eläkejärjestelmä on en nustettava ja vakaa. Eläkeyh tiömme toimivat ammattimaises ti ja ovat osoittaneet pystyvänsä ta kaamaan sen, että jokainen saa eläk keen, johon hänellä on oikeus. Kan sainvälisesti tarkasteltuna järjestel mämme on ainutlaatuinen siinä mie lessä, että meillä varat sijoitetaan yh tiöiden kautta, jotka ovat säännelty jä, mutta yhtiöt voivat silti sijoittaa varoja vapailla markkinoilla. Suomen Kristillisdemokraatit 1 Eläkkeiden verotus ei saisi olla ki reämpää kuin vastaavan työtulon verotus. Eläkeläisten työntekoa voi daan joustavasti helpottaa keventä mällä työn verotusta. Vastaavasti korotetaan eläketulovähennystä ja työssäkäyvien eläkeläisten työtulo vähennystä. Vastaavasti kansanelä kettä ja takuueläkettä tulisi korottaa. Nykyiset erilliset maksukatot lääkkeille, asiakasmaksuille ja mat koille ovat paljon sairastaville kuor mittavia ja byrokraattisia, ja ne tuli si yhdistää yhtenäiseksi maksukatok si ja jaksottaa nykyistä useampaan erään vuodessa. Asiakasmaksulailla on huolehdittava hyvinvointialuei den palveluiden hintakattojen koh tuullisuudesta pienituloisten ikäih misten palveluiden varmistamiseksi. 2 Kristillisdemokraattien lääkkeet terveempään Suomeen ovat pe ruspalveluihin panostaminen, ennal taehkäisy ja terveyden edistäminen, nopea hoitoon pääsy ja riittävät hen kilöstöresurssit. Hoitoa on saatava yhden luukun periaatteella niin, et tä asiakkaan tilannetta katsotaan ko konaisuutena. 3 Nykyiset erilliset maksuka tot lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkoille ovat paljon sairastavil le kuormittavia ja byrokraattisia, ja ne tulisi yhdistää yhtenäiseksi mak sukatoksi ja jaksottaa nykyistä use ampaan erään vuodessa. Asiakas maksulailla on huolehdittava hyvin vointialueiden palveluiden hintakat tojen kohtuullisuudesta pienitulois ten ikäihmisten palveluiden varmis tamiseksi. 4 Kansalaisen on pystyttävä asioi maan myös perinteisesti puhe limella, paperilla tai paikan päällä. Palveluiden saatavuus ja saavutet tavuus on turvattava myös digittö mille. Vaaliohjelmassamme esitäm me, että siirretään vastuu digiopas tuksen koordinaatiosta kunnille. Di YHTEISKUNTA EETU kysyi ja puolueet vastasivat 128 10 Eläkeläinen 2/2023
Politiikkaa KÄSI SYDÄMELLÄ LAPPI ALBANA MUSTAFI 9 107 Tarja Kirkkola-Helenius Teknisen toimen sihteeri/ pääluottamusmies Mainoksen maksaja: Tarjan Joukkue Vaikuta Sinäkin eläkkeiden ja arvokkaan vanhuuden turvaamiseen Kokemuksella, lainsäädäntötyötä ihmisten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta. 105 MATTI SEMI Savo-Karjala vaalipiiri 66 Li Andersson Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Vasemmisto Maksaja: Meidän aikamme ry Toimia hoivaja eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus luottaa niihin lupauksiin, mitä yhteiskunta on hänelle antanut. Jokaiselle kuuluu oikeus vanheta ilman pelkoa. Vasemmistoliiton kärkitavoitteita ensi kaudella on eläkeläisja hoivaköyhyyden vähentäminen. Työtä pienimpien eläkkeiden korottamiseksi pitää jatkaa, ja työeläkejärjestelmää pitää uudistaa niin, että työeläkkeisiin tehdään myös euromääräisiä korotuksia. Varsinais-Suomi LAPPI 040 – 556 9720 jarkko.kotilaine@kemijarvi.fi JKotilaine kotilaine jarkkokotilaine Kotilaine Jarkko 8 ”Tunnen Jarkon 25 vuoden ajalta. Tänä aikana hänestä on kasvanut poliitikko, jonka asiaosaaminen vakuuttaa. Hän on yhteistyökykyinen ja periaatteellinen kaveri, jonka juuret ovat tiukasti Lapissa.” (Markus Mustajärvi) Arvokas vanhuus on osallisuutta ja kohtaamisia ei yksinäisyyttä gitaaliset palvelut, kuten pankkipal velut ja julkishallinnon palvelusivus tot, on tarjottava selkeinä ja helppo lukuisina. 5 KD kannattaa, että tukea raken nusten öljylämmityksestä luo pumiselle jatketaan. Tärkeitä ovat myös muun muassa tuet asuntojen esteettömyyteen ja mahdollisiin his siratkaisuihin sekä energiaremontti tuet kohdistuen esimerkiksi ikkuna remontteihin. 6 Perusperiaatteet suomalaisessa eläkejärjestelmässä ovat hyviä: lakisääteinen eläkejärjestelmä koos tuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnas ta kertyvästä työeläkkeestä ja vähim mäisturvan takaavasta kansaneläk keestä sekä takuueläkkeestä. Eläke järjestelmän osalta on tehty hyvää kehitystyötä. Liike Nyt 1 Lääkkeiden tulisi olla ilmaisia pie nituloisille eläkeläisille. 2 Ylipäätään palveluiden piiriin se kä hoitajille että lääkäreille tulee päästä mahdollisimman nopeasti, ja hoidon tarpeen arviointi pitää pystyä tekemään heti ja palveluun ohjaus asiantuntijafysioterapeutille, tervey denhoitajalle, sairaanhoitajalle tai lääkärille tai suunterveydenhoitoon. Työntekijöitä ja lääkäreitä tarvitaan riittävä määrä. Siihen, että lääkä reitä on riittävästi perusterveyden huollossa, on etsittävä uusia keinoja, kuten perhelääkärimalli. Perhelääkä ri voi toimia yrittäjäpohjalla, joka te kee työskentelystä perusterveyden huollossa houkuttelevampaa lääkä reille. Palveluseteliä tulee kehittää niin että käyttö on helppoa ja yhdenmu kaistettua kaikilla hyvinvointialueil la. Kelakorvauksia yksityissektorilla tulisi korottaa tuntuvasti, että ihmi set voivat aidosti valita yksityisen ja julkisen palveluntarjoajan väliltä. 3 Omavastuun kattoa tulee ma daltaa pienituloisten kohdalta. 4 Lainsäädännöllä on turvattava ihmisten tärkeimpiin peruspal veluihin mahdollisuus asioida fyysi sillä palvelupisteillä. 5 Mikäli haluamme, että kaikki te kevät kyseisiä muutoksia, pieni tuloisia on avustettava enemmän. 6 Eläkeyhtiöt ovat hyvin toimivia, ne pitäisi yhdistää ja niiden valta siirtää eduskunnalle pois työnantaja ja palkansaajajärjestöiltä. Eläkeläinen 2/2023 11
TEKSTI JA KUVA PEKKA ISAKSSON E läkeläisten Helsingin Alue järjestö sai helmikuun vii meisenä päivänä odotettu ja ja kaivattuja vieraita. Ees tin Eläkeläisyhdistyksien Liiton pu heenjohtaja Andres Ergma ja järjes tön Tallinnan yhdistyksen puheen johtaja Aadu Jogiaas vierailivat Hel singissä järjestön aluetoimikunnan vieraina. Vierailu oli tällä kerralla pikainen, vain päivän kestävä, mutta sen aika na ehdittiin sopia yhteistyön jatka misesta. Helsingin aluejärjestöllä ja tallinnalaisilla on ollut aikaisemmin kiinteät yhteydet, mutta koronapan demian aikana ne katkesivat. Sekä puheenjohtaja Ergma et tä vierailun järjestelyistä vastannut Helsingin aluetoimikunnan jäsen Olli Salin olivat kovin tyytyväisiä kon taktien solmiutumisesta uudelleen. Salin ja Mirja Arajärvi edustavat aluejärjestöä Helsingin Eläkeläisjär jestöt HEJ ry:n hallituksessa, ja he lupasivat ottaa yhteyksien solmimi sen esille sen seuraavassa kokouk sessa. Vieraat saivat Tallinnaan vietäväk si hyviä uutisia myös Helsingin kau pungin vanhusneuvoston puheen johtajalta Ainu-Marja Vilavaaralta. Hän tapasi valtuuskunnan keskuskir jasto Oodissa ja lupautui alustajaksi kansainväliseen seminaariin, jonka Eestin liitto ja yhdistys aikovat jär jestää Tallinnassa huhtikuun lopus sa. Seminaarin aiheena on edunval vonta. ERITYISEN KIINNOSTUNEITA eesti läiset ovat niistä kokemuksista, joita suomalaisilla on lakisääteisistä van husneuvostoista ja vanhusasiamies ten toiminnasta. Virossa ei vastaa vaa lakisääteistä järjestelmää ole. Esimerkiksi Tallinnassa vanhusneu vostot on valittu kaupunginosittain. Vaikka eläkeläisten järjestäytymi nen Virossa on puheenjohtaja Erg man mukaan sataprosenttista, on edunvalvonnan tehostamiselle ja kansainväliselle kokemustenvaihdol le siinä suuri tarve. Viime vuosien kriisit ovat koetel leet kovin myös eestiläisiä eläkeläi siä, joista arviolta noin 20 prosenttia elää köyhyysriskissä jo nyt. – Inflaatio oli meillä viime vuon na 21 prosenttia ja eläkeläisten reaa liansiot ovat laskeneet 15 prosenttia. Keskeinen huoli ja painopiste toi minnassa on eläkeläisten toimeen tulo ja sen parantaminen, Ergma sa noo. VANHOJEN KRIISIEN, kuten Venä jän vuosi sitten Ukrainassa aloitta man hyökkäyssodan lisäksi näkö piirissä on uusiakin vaikeuksia. Yk si huolestuttavimmista on Ergman mukaan EU:n suunnitelma erillises tä päästökauppajärjestelmästä tielii kenteen ja lämmityksen hiilidioksi dipäästöille – Olemme arvioineet, että se mer kitsee noin 20 prosentin hintojen nousua liikenteessä ja lämmitykses sä. Siksi toivomme, että eläkeläisjär jestöt myös muissa maissa kiinnit tävät huomiota tähän, Ergma lertoi aluetoimikunnalle. Aluetoimikunnan jäsenet lupasi vatkin ottaa asian esille muun muas sa vaalipaneeleissa, joita yhdistykset järjestävät eduskuntavaalien alla. Viime vuosien kriisit ovat koetelleet kovin myös eestiläisiä eläkeläisiä.” Eestin Eläkeläisyhdistysten Liiton puheenjohtaja Andres Ergma (vas.) ja Tallinnan yhdistyksen puheenjohtaja Aadu Jogiaas tulivat helsinkiläisten vieraiksi solmimaan perinteisiä, mutta koronan vuoksi katkenneita yhteyksiä uudelleen. Koronan katkaisemia yhteyksiä solmitaan uudelleen Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö sai vieraita Virosta. YHTEISKUNTA 12 Eläkeläinen 2/2023
Tehdään iästä numero -kansanliikettä tukemassa ELÄKELÄINEN-LEHTI julkaisee alla yhdistysten meille ilmoittamien, edus kuntavaaliehdokkaina olevien Eläkeläiset ry:n jäsenten nimet. Lista ei vält tämättä ole kattava, vaan mukana ovat ne ehdokkaat jotka yhdistykset ovat lehdelle ilmoittaneet. Eläkeläiset ry:n jäseniä ehdokkaina eduskuntavaaleissa ? Ennakkoäänestys kotimaassa 22.–28.3. ? Ennakkoäänestys ulkomailla 22.–25.3. ÄÄNIOIKEUTETUN vaalipäivän äänestyspaikka ilmoitetaan äänioikeusilmoituksessa. Äänioikeusilmoituksen liitteenä on luettelo äänioikeutetun lähellä sijaitsevista ennakkoäänestyspaikoista. Näin äänestät ennakkoon Ota ehdottomasti mukaasi henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja. Jos äänestät ennakkoon Suomessa, eikä sinulla ei ole tällaista asiakirjaa, voit hakea lähimmältä poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavaa maksutonta väliaikaista henkilökorttia. Sitä hakiessasi tarvitset kaksi enintään kuusi kuukautta vanhaa passikuvaa. Voit ottaa mukaasi myös postitse kotiisi saapuneen äänioikeusilmoituksen (ilmoitus äänioikeudesta), mutta voit äänestää myös ilman sitä. Jos äänestät ennakkoon laitoksessa tai ulkomailla, äänioikeusilmoitus kannattaa ottaa mukaan, koska se nopeuttaa äänestämistä näissä paikoissa. Mikäli et jostain syystä ole saanut ilmoitusta, voit tiedustella sitä ja/tai sen tietosisältöä Digija väestötietovirastosta. Jos et kykene itse tekemään äänestysmerkintää, voit ottaa mukaasi oman avustajan. Oma avustaja ei kuitenkaan saa olla vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö eikä hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Jos sinulla ei ole mukana omaa avustajaa, mutta tarvitset avustamista, vaalivirkailija avustaa sinua. Äänestäminen vaalipäivänä Vaalihuoneistot avautuvat vaalipäivänä 2.4. aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa äänioikeusilmoituksessa. Hämeen vaalipiiri ? Tarja KirkkolaHelenius, Vasemmistoliitto Keski-Suomen vaalipiiri ? Hannu Glad, Vasemmistoliitto ? Riitta Tynjä, Suomen Kommunistinen puolue Lapin vaalipiiri ? Marja-Leena KulppiVartiainen, Suomen Kommunistinen puolue ? Tapio Siirilä, Suomen Kommunistinen puolue Oulun vaalipiiri ? Jouni Jussinniemi, Vasemmistoliitto Pirkanmaan vaalipiiri ? Anne Nyman, Vasemmistoliitto Savo-Karjalan vaalipiiri ? Petteri Tahvanainen, Vasemmistoliitto Eduskuntavaalit sunnuntaina 2.4.2023 JO A N N A M O O R H O U S E / ED U S K U N TA Eläkeläinen 2/2023 13
ELÄKETURVAKESKUS E läketurvakeskuksen (ETK) tilastojen mukaan suoma laisten eläkkeellesiirtymisi kä laski ennakoidusti edel lisvuodesta. Vuonna 2022 eläkkeel lesiirtymisiän odote oli 62,2 vuotta, laskua kaksi kymmenystä vuodesta 2021. Pudotus johtui erityisesti van huuseläkkeen aloittaneiden määrän kasvusta. Ennen viime vuotta suomalaisia on jäänyt vanhuuseläkkeelle selväs ti vähemmän kuin eläkeuudistusta edeltävänä aikana. Kun viime vuo sina myös työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut vähemmän, keskimääräi nen eläkkeellesiirtymisikä on nous sut reippaasti. – Vuonna 2022 työeläkkeelle siir tyneitä oli huomattavasti edellis vuosia enemmän, minkä seuraukse na eläkkeellesiirtymisiän odote not kahti. Perustellusti voidaan kuiten kin odottaa pudotuksen jäävän väli aikaiseksi, ja eläkkeellesiirtymisiän palautuvan nousuuralle. Merkittävä osasyy vanhuuseläkkeelle siirtynei den suureen määrään oli loppuvuo den eläkeryntäys poikkeuksellisen indeksikehityksen houkuttelemana, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa. Eläkkeelle siirtyneitä 10 000 edellisvuotta enemmän Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä. Määrä oli 10 000 hen kilöä suurempi kuin edellisenä vuon na. Valtaosa lisäyksestä tuli varsinai selle vanhuuseläkkeelle siirtyneistä, Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä. Määrä oli 10 000 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Eläkkeellesiirtymisikä notkahti ennakoidusti Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee lähivuosina ? Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa. ? Vuonna 2023 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat vuonna 1959 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja 3 kuukautta. ? Vuonna 2027 ikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta. Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä Ikäluokan vanhimmille eläke voi alkaa 1957 63 v 9 kk 2020 1958 64 v 2022 1959 64 v 3 kk 2023 1960 64 v 6 kk 2024 1961 64 v 9 kk 2025 1962 65 v 2027 Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote ? Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä. ? Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. ? Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote. Vuonna 2022 suomalaiset siirtyivät työ eläkkeelle pari kuukautta edellisvuotta aikaisemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,2-vuotiaana. Notkahdus johtui vanhuuseläkkeelle siirtyneiden suuresta määrästä. joita oli 54 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siir tyneiden määrä kääntyi hienoiseen nousuun muutaman koronavuoden jälkeen. Uusia eläkkeitä alkoi 18 000 – kasvua pari prosenttia vuodesta 2021. Osittaisen vanhuuseläkkeen valit si ennätyksellisen monta henkilöä. Heitä ei kuitenkaan lueta eläkkeelle siirtyneisiin. – Uusien osittaisten vanhuuseläk keiden määrä räjähti viime vuonna. Eläkkeen valitsi 35 000 suomalais ta poikkeuksellisen indeksikehityk sen seurauksena. Määrä oli 2,5ker tainen normaalitasoon verrattuna, Kannisto kertoo. Miesten ja naisten välillä eroa Viime vuonna 25vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,6 vuotta ja naisten 61,9 vuotta. Mies ten ja naisten välinen ero eläkkeel lesiirtymisiässä on ollut pieni, mut ta muutamassa vuodessa ero on kas vanut 0,7 vuoteen miesten odotteen ollessa korkeampi. – Erityisesti työuran alussa nai silla on miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä las kee heidän keskimääräistä eläkkeel lesiirtymisikäänsä, Kannisto toteaa. Lisäksi naisvaltaisella julkisella sektorilla eläkkeellesiirtymisikä on jonkin verran alempi kuin yksityisel lä sektorilla. Odote kehittyy suunnitellusti Eläkkeellesiirtymisiän odote on kes keinen eläkepolitiikan mittari. Vuo teen 2025 mennessä odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Ta voite syntyi Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotte luissa vuonna 2009, ja se on sittem min vahvistettu hallitusohjelmissa useaan kertaan. Eläkkeellesiirtymisiän odotetta ovat nostaneet erityisesti työttömyy seläkkeen lakkauttaminen ja työky vyttömyyseläkkeiden väheneminen. Myös vanhuuseläkeiän nostaminen on lykännyt eläkkeelle siirtymistä ja tulee sitä myöhentämään edelleen. Uusien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä räjähti viime vuonna.” YHTEISKUNTA JU S S I N U K A R I / LE H TI K U VA 14 Eläkeläinen 2/2023
JÄRJESTÖ EVA RÖNKKÖ M aailma ei ole helppo, maailma ei ole ollenkaan helppo, mu jos oot vierellään, niin kaikki sujuu… Näin lauloi kuoro Kotkassa bors sitreffeillä. Kuoro harjoittelee Suo men Venäjänkielisten osasto Kolibri ry:n tiloissa ja siellä laulavat sekä ve näjää, ukrainaa että suomea puhuvat naiset ja miehet. Suomalaisia edus tavat Kotkan Eläkeläiset ry:n jäsenet Ritva Oksala ja Jaakko Raittila. Kuten kokoonpano, on esiintymis repertuaari myös monikielinen. Lau luja esitetään sekä suomeksi, ukrai naksi että venäjäksi. Kuoroa johtaa Alexander Moroshkin lennokkaalla ja hulvattomalla tyylillään. Kotkan borssitreffeillä 17.2. ihmi sillä oli mahdollisuus tapaamiseen ruuan ja laulun merkeissä. Yhtäältä korona pakotti Eläkeläiset ry:n yh distyksiämme eristyksiin ja toisaal ta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut monelle surua ja ahdistus ta. Yhteiset tapaamiset tuovat toivoa ja piristystä kaikille. Tällä kertaa teemana oli aidon uk rainalaisen borssin tekeminen. Kaik ki halukkaat saivat Harkovasta tul leiden naisten opastuksella kokeilla, miten kaalit leikataan tai punajuuret ja porkkanat pannulla keittoon val mistellaan. Osa ryhmästä paneutui valkosipulisämpylöiden salaisuuk siin. Kotkan Eläkeläiset ry:n puheen johtajan Seija Salmivaaran mukaan ilmapiiri borssikattilan äärellä oli ko dikas, vaikka väkeä oli paljon. – Ja kuoro oli aivan upea. Tavata voi vielä uudestaan. Kutsummekin heidät kylään Mäenpään kesänviet topaikkaamme. Myös Kolibriyhdistykselle toi Kotkassa kokattiin ukrainalaista borssia Kotkan borssitreffeillä ihmisillä oli mahdollisuus tapaamiseen ruuan ja laulun merkeissä. Yhteiset tapaamiset tuovat toivoa ja piristystä kaikille.” Kaikki halukkaat saivat kokeilla, miten kaalit leikataan tai punajuuret ja porkkanat pannulla keittoon valmistellaan. Tällä kertaa teemana oli aidon ukrainalaisen borssin tekeminen. Lopuksi syötiin. minta Kotkan Eläkeläiset ry:n kanssa on tärkeää. Toiminnanjohtaja Lena Nechaevan mukaan kiinnittävät he nyt enemmän huomiota iäkkäisiin. – Aloitimme pienellä projektilla nimeltä Digituki. Nyt on lisäksi Po sitiiviseura, miesten klubi, neule se kä liikuntakerho ja tietysti kansain välinen kuoromme. Nämä tapaami set lämmittävät mieltä. Olemme val miit uusiin tapaamisiin. ? Maaliskuusta 2022 alkaen Suomeen on saapunut yli 45 000 Venäjän hyökkäyssotaa paennutta ukrainalaista. 16 Eläkeläinen 2/2023
K eskustelu maahanmuuttajalasten koulunkäyn nin ongelmista on tuonut mieleen muistot nel jän vuosikymmenen takaa. Silloin Suomen kou luviranomaisten huolen aiheena olivat suurin joukoin Ruotsissa asuvien suomalaisten lasten koulun käynnin ongelmat. Opetusministerinä toimiessani kä vin tutustumassa käytännön koulutyöhön eräissä sellai sissa Tukholman lähiöissä, joiden kouluissa oli paljon suomalaisten vanhempien lapsia. Suomalaislapset olivat samoissa luokissa muiden op pilaiden kanssa. Opetuskieli oli ruotsi, he olivat aika kautensa R2oppilaita. Kielitaidottomuuden ja puolikie lisyyden ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan sillä, että luo kassa oli opettajan lisäksi kouluavustaja, joskus kaksi kin, jotka kiersivät suomalaisoppilaiden pulpettien ää ressä tarkistamassa, oliko opetus mennyt perille ja oli ko oppikirjan teksti ymmärretty. SUOMALAINEN KOULU ei ole loistanut kansainvälisis sä PISAtutkimuksessa aivan yhtä kirkkaasti kuin tutki musten alkuvaiheessa 2000luvun taitteessa. Pudotus ta on yritetty selittää suomea toisena kielenä opiskele vien, S2oppilaiden, osuudella ja heidän puutteellisel la kielitaidollaan. Oppimistulosten muutosten aleneva trendi ei sillä selity. Sen sijaan koulutuksen opetukseen ohjatut resurssit heijastuvat kaikkien oppilaiden saamaan opetukseen. Tarvitaan riittävän pienet ryhmät, riittävät resurssit opetukseen ja opetuksen tukemiseen. Leikkaukset kou lutukseen ohjatuista resursseista ovat erityisen kohta lokkaita niille oppilaille, jotka tarvitsisivat muita enem män oppimisen tukea. Tarvitaan tasalaatuisesti hyvät lähikoulut kaikkialla maassa. 1990-LUVULLA RUOTSI valitsi toi sen tien. Uusliberalismin huumas sa valinnanvapauden mantra me ni yli kaiken. Kouluja saivat julki sen vallan ohella järjestää muutkin, myös yksityiset yritykset, jotka te kivät koulun ylläpitämisellä bisnes tä. Oppilasalueista eli koulupiireis tä luovuttiin, mikä avasi portit kou lushoppailulle. Oppilaista kilpaile vat koulufirmat antoivat oppilailleen ansaittua parem pia arvosanoja, joita sitten käytettiin mainosvaltteina kilpailtaessa oppilaista. Koulujen väliset tasoerot räjäh tivät käsiin. Koulujen väliset erot houkuttelivat lastensa tulevaisuudesta huolta kantavat vanhemmat etsimään parempaa koulua, jos lähikoulu ei maineessa ja markki noinnissa pärjää. Ongelmien taustalla eivät ole maahan muuttajien lapset vaan väärät poliittiset ratkaisut. Tutkimuksesta tiedetään, että mitä suuremmat ovat koulujen väliset erot, sitä alhaisempi on koululaisten keskimääräinen suoritustaso eli pärjääminen PISAn kaltaisissa vertailuissa. Tämä selittää Ruotsin floppaa misen kansainvälisissä vertailuissa, koulujen tasalaatui suus puolestaan on taannut Suomen tähänastisen me nestyksen. Saksalaiset aikanaan ihmettelivät sitä, mik si Suomi saa hyviä tuloksia, vaikka koulut eivät erottele oppilaitaan aikaisessa vaiheessa. Vastaus oli: juuri siksi. Hyvinvointipalvelut eivät saa olla kaupan, ei myös kään koulu. Julkisen vallan on kannettava vastuu siitä, että meillä on kaikkialla maassa laadukas, hyvä lähikou lu – ja myös hyvät muut julkiset palvelut. Juuri siksi Hyvinvointipalvelut eivät saa olla kaupan, ei myöskään koulu.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ KALAJOEN RETKEILYPÄIVÄT 22.– 24.8. on kolmipäiväinen aktiivisten eläkeläisten liikunnallinen ulkoilma tapahtuma. Osallistumismaksu on 15 euroa. Ilmoittautumiset oman yhdis tyksen kautta. Retkeilypäivien suosio yllätti mei dät iloisesti jo ensimmäisenä ilmoit tautumispäivänä 1. helmikuuta. Mu kavaa, että tapahtuma innostaa niin monia! Kalajoen lähialueen yhdistyksis tä, miksei muualtakin, voi järjestää Retkeilypäiville myös päiväretken il man majoitusta. Kaikki Retkeilypäi ville ilmoittautumiset kuitenkin oh jataan paikallisten yhdistysten mat kavastaaville. Osallistumismaksu kattaa kaikki päivät, emmekä myy päiväkohtaisia rannekkeita. Myös matkailuvaunuun tai au toon majoittuvat ilmoittautuvat yh distystensä matkavastaaville, mut ta hoitavat majoitusvarauksensa itse Top Camping leirintäalueelle. Auringonlasku Kalajoen Hiekkasärkillä V IS IT K A LA JO K I ELÄKELÄISET RY toteuttaa maalis kuun aikana jäsenkyselyn. Kysely on toimitettu 9.3. kaikille sellaisille jä senille, joiden sähköpostiosoite on tiedossamme. Vastausaikaa on 31.3. asti. Kyselyyn voi osallistua myös pa perisilla lomakkeilla, lomake lähete tään kaikille yhdistyksille yhdistys postissa 23.3. Yhdistyksissä voidaan myös kerätä esimerkiksi kerhossa vastauksia sel laisilta jäseniltä, joilla ei ole sähkö postiosoitetta tai tietokoneen käyt tötaitoa. Kyselyn voi täyttää yhdeltä tietokoneelta useampikin jäsen. Jäsenkysely käynnissä Toimintatonnin 2022 lopputilitys TOIMINTATONNIA VUONNA 2022 käyttäneiden yhdistysten ja aluejär jestöjen tulee tehdä vuonna 2022 käytetyn toimintatonnin lopputili tys Eläkeläiset ry:lle 1. huhtikuuta 2023 mennessä. Tähän tilitykseen toimitetaan seu raavat tiedot: ? Toimintakertomus tai vuosiker tomus ? Allekirjoitettu tilinpäätös ? Taseerittelyt ? Kustannuspaikkakohtainen tuloslaskelma avustuskohteesta ? Allekirjoitettu toiminnantarkas tuskertomus Mielessä päiväretki Kalajoen Retkeilypäiville 2023 Eläkeläinen 2/2023 17
JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA K umppanuustalo on todel linen ikäystävällinen te ko Suomussalmen kunnal ta, iloitsee Suomussalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Aune Juntunen. Yhdistysten yhteisessä käytössä oleva Kumppanuustalo avattiin ny kyisellä paikallaan viime vuoden elo kuussa. Rakennus, 1950luvulla ra kennettu entinen kunnantalo ja ve rovirasto, sijaitsee kainuulaiskun nan taajamassa, keskeisellä paikal la, helposti saavutettavissa ja lähel lä palveluja. Suomussalmen Eläkeläisten Aune Juntunen, yhdistyksen kerhoohjaa ja Helena Juntunen, sihteeri Marja-Liisa Holappa ja tiedottaja Eija Laakso esittelevät tiloja silmin näh den mielissään. – Kunta tarjoaa meille täällä hie not tilat. On rakentanut uudenaikai sen keittiön sekä esteettömän ja tu kevan kulkureitin ulkoportaiden kyl keen. Valaistus on hyvä ja liikkumi nen sisälläkin esteetöntä. Kiinteistössä on myös valokuitu yhteyksillä varustettu tietokone yh distysten yhteisessä käytössä. Etäko koukset ja webinaarit ovat näin mah dollisia. Kellarikerroksessa on säily tystilaa yhdistysten arkistoille. Suomussalmen Eläkeläiset ry pi tää Kumppanuustalolla omat ko kouksensa ja muun muassa porina kerhoa kaksi kertaa kuukaudessa Talon muihin toimijoihin kuulu vat SPR, Kainuun Muistiluotsi, Elä keliiton Suomussalmen yhdistys ry, Ikäystävällinen Kumppanuustalo Suomussalmen kunta remontoi toimitilat yhdistysten yhteiseen käyttöön. Saman katon alla yhteistoiminta ja verkostoituminenkin sujuvat luonnostaan. SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET ry on vireä yhdistys jos sa on likemmäs 250 jäsentä. Kumppanuustalolla yhdistys pitää omia kokouksiaan ja porinakerhoa kaksi kertaa kuukaudessa. Kerhossa jutel laan kahvikupposen äärellä, pelataan bingoa, muistipele jä ja kaikkea muuta osallistujien toivomuksen mukaan. Tiedotuksesta huolehditaan mm. kaikille jäsenille toi mitettavalla jäsenkirjeellä. Suomussalmen Eläkeläisten vapaaehtoinen talkoopo rukka on jo useamman vuoden ajan vastannut Suomus salmen kesäteatterin väliaikatarjoiluista. Tulevaksi ke säksikin sopimus on solmittu. Retikkateatterin kesä näytelmänä nähdään tuolloin Eero ja Ulla Schroderuksen kirjoittama Käärmeöljynkauppias. Teatteritalkoilun tuotot yhdistys käyttää jäsentensä iloksi. Viime vuonna järjestettiin jäsenille maksuton ko tiseutureissu. Mukana oli 50 jäsentä. Yhdistyksen kuluva kevätkausi huipentuu ohjelmalli seen ”Huhtikuun humaus” kevätjuhlaan 20.4. Hengitysyhdistys, Kerälän ympäris tön maatalousnaiset, Reumayhdis tys, Syöpäyhdistys, Sydänkerho, Sa moojat, SuomiVenäjäseura ja venä jänkielinen kulttuuriseura Vmeste. Yhdistykset yhdessä järjestävät ikäihmisten avoimia tilaisuuksia. Esimerkiksi vanhustenviikolla ovet olivat avoimet ja kaikki saattoivat esitellä omaa toimintaansa. Tarjolla oli myös hernekeittoa. Kumppanuustalolle valitaan yh distysten kesken isäntä ja emän tä, jotka ovat yhteydessä kuntaan päin. Kunta on nimennyt virkamie hen Kumppanuustalon yhdyshenki löksi. Jokainen yhdistys on nimen nyt oman yhdyshenkilön, joka osal listuu Kumppanuustalon kokouksiin, missä ideoidaan yhteisiä tapahtumia. Esimerkkinä tulevasta ovat yhtei set pilkkikilpailut 14. huhtikuuta. – Kun yhdistykset ovat saman ka ton alla yhteistoiminta ja verkostoi tuminen sujuvat luonnostaan, Aune Juntunen sanoo. Eläkeläiset esimerkiksi tekee yh teistyötä Marttajärjestön kanssa. Viime vuonna teemana olivat ra vintoasiat ja terveellisen, edullisen ruoan valmistaminen. Kohderyh mänä oli yksinäiset ja syrjäytymisu han alla olevat jäsenet. Kerho oli suo sittu ja myös tämän vuoden toimin tasuunnitelma sisältää yhteistyön Marttojen kanssa. – Kokoonnumme kolme kertaa toukokuussa, teemana helppoa ruu anlaittoa yksinasuville, kertoo Hele na Juntunen. Liikuntaakaan ei Kumppanuusta lolla ole unohdettu. Kerran viikossa vetää Kiantakansalaisopisto talolla suosittua ikäihmisten tuolijumppaa. Suomussalmen Eläkeläisten pu heenjohtaja Aune Juntunen kehuu myös lähistön kuntoilureittiä. – Kunta on rakentanut esteettö män kulkureitin, joka lähtee hoitoko din pihasta ja kiertää lähiluonnossa. Jokivarressa on hienot sillat. Ja sil le joka jaksaa nousta, kuntoportaat kin löytyvät. Matalan kynnyksen toimintapai kasta on erittäin hyviä kokemuksia, kertoo Suomussalmen kunnan hal lintojohtaja Anniina Niemelä. – Kumppanuustalo on paikka, jos sa yhdistykset voivat kokoontua, ja jota voidaan käyttää myös esimer kiksi sosiaali ja maaahanmuutto Vireä yhdistys talkoilee kesäteatterissa Suomussalmen Eläkeläisten 50-vuotinen taival on tallennettu leikekirjaan. Yhdistyksen tiedottaja Eija Laakso esittelee. Toimivat tilat. Kumppanuustalolla yhdistysten käytössä on mm. nopeilla verkkoyhteyksillä varustettu tietokone, Helena Juntunen kertoo. 18 Eläkeläinen 2/2023
KUMPPANUUSTALON lähtökohta na on edistää kuntalaisten hyvinvoin tia ja yhdenvertaisuutta sekä kehittää kunnan ja yhdistysten yhteistyötä. Matalan kynnyksen toiminta Suo mussalmella virisi Sosiaalisen osalli suuden ja työllisyyden kehittämishan ke Kujelmasta saaduilla kokemuksilla. Kunnassa pilotoitiin matalan kynnyk sen olohuonetoimintaa vuonna 2018 ja perustettiin Kumppanuustalo. Sa maan aikaan solmittiin hyvinvointi sopimus, jonka osapuolina olivat kun ta, Kainuun sote sekä Kumppanuusta lolla mukana olevat yhdistykset Vuoden 2022 elokuussa Ämmän saaren Kumppanuustalon toiminta siirtyi Kiannonkadulle vanhan kun nantalon/veroviraston tiloihin. Kumppanuustaloa voivat käyt tää päivä ja muun toiminnan rytmin mahdollistaessa yhdistysten lisäksi myös muut matalan kynnyksen toi mintaa ja kuntalaisten hyvinvointia kehittävät toimijat, esimerkiksi hy vinvointialue. Esimerkkejä kunnan omasta toi minnasta Kumppanuustalolla ovat Kiantaopiston tuolijumppa ja maa hanmuuttopalvelujen tapahtumat. Mikäli muilla alueilla tai kylillä ha lutaan järjestää vastaavaa toimintaa, tehdään näille omat kumppanuusso pimuksensa. Suomussalmen Kumppanuustalo Kumppanuustalo on entinen Suomussalmen kunnantalo ja verovirasto. Viime vuosina kiinteistö on ollut perusopetuksen käytössä, mutta uuden koulun valmistuttua vuonna 2022 tila vapautui yhdistysten käyttöön. työn tarpeita ajatellen. Suomussalmella on vajaa 7?500 asukasta. Yli 65vuotiaita heistä on noin 40 prosenttia väestöstä, yli 75vuotiaidenosuus on 18 prosenttia. Suomussalmella on ikäihmiset otettu huomioon monella tavalla, Niemelä sanoo. – Digihaasteeseen olemme vas tanneet järjestämällä kirjastolla tie totekniikan opastusta. Valtionhallin nolta viesti ja toivottu kehitys on se, että mahdollisimman paljon palve luita hoidettaisiin sähköisesti. Mut ta on otettava huomioon, että kaik ki eivät pysty sähköisiä kanavia käyt tämään. Periteinen paperiasiointi on monelle tärkeä. Meidän kunnantalol lemme saa mielellään kiikuttaa pape reita ja tulla paikan päälle hoitamaan asioitaan. Anniina Niemelä kiittää kunnan aktiivista vammais ja vanhusneu vostoa. – Sieltä tulee hyviä aloitteita kun taan, se on loistava juttu. Vilkkaassa käytössä. Suomussalmen Eläkeläisten sihteeri Marja-Liisa Holappa (vasemmalla) puheenjohtaja Aune Juntunen ja kerho-ohjaaja Helena Juntunen tutkivat Kumppanuustalon varauskalenteria. Suomussalmi JÄSENTARJOUKSET LOHJA SPA 1 vrk kahdelle 139 € Voimassa tulopäiville ma-to. Tarjous sisältää majoituksen päätalon standardhuoneessa, aamiaisen, päivällisen sekä elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. VARAUKSET KOODILLA ERY myyntipalvelusta p. 030 608 40, s-posti myynti@lohjaspa.fi tai Online 24/7. RAUHALAHTI 2 vrk 140 € / hlö / 2hh Voimassa tulopäiville ma, ti, ke. Tarjous sisältää majoituksen hotellissa, huoneistossa tai studiossa, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. VARAUKSET KOODILLA ERY myyntipalvelusta p. 030 608 30, s-posti myynti@rauhalahti.fi tai Online 24/7. www.lohjaspa.fi www.rauhalahti.fi Nauti kylpylälomasta Kuopiossa ja/tai Lohjalla. Tarjouksemme Eläkeläiset ry jäsenille 2023. Valmismatkaliike Lahjanmatkat puh.0400 695 525 info@lahjanmatkat.fi www.lahjanmatkat.fi 22.4. Laulaja Olavi Virta Kyösti Mäki-Mattila ja Leif Lindeman. 75€ 17.–19.5. Tyrin Kukkamarkkinat Otepää, Pyhäjärven kylpylä Latvia, Pärnu, Tyri. YMS... 469€ 11.5. Perniön Lehmirannassa Varsinaissuomalainen pitopöytä, ilta ravintolassa –ruokatapahtuma. Tanssiryhmä FÖRIPOLSKAAJAT Turust. 75€ 30.5.–1.6. Eteläistä saaristotietä Ahvenanmaalle. Korppoo, Kökär, Veneretki Kälskärin saarelle, Låmgnäs, Maarianhamina, Kasteholman linna YM. 465€ 4.–10.7. Nordkap Keskiyön auringon aikaan 1290€ 22.–23.7. Savonlinna Oopperajuhlat SEVILLAN PARTURI, Sisävesiristeily, ruuat, matkat, hotelli 465€ Kaikki matkat löytyy www.lahjanmatkat.fi Matkoilla ruokailu ja matkanjohtaja. Kulttuuri katselmus kutsuu ELÄKELÄISET RY osallistuu en si syksynä seitsemättä kertaa kulttuurikatselmuksen järjes tämiseen. Tällä kertaa katsel mus pidetään Jyväskylässä 23.– 24.11. Yli 55vuotiaille tarkoitet tu tapahtuma sisältää monipuo lisesti kulttuurin eri lajeja tans sista musiikkiin ja näyttämötai teeseen. Järjestäjäkumppaneitamme ovat Suomen Työväen Urhei luliitto TUL, Suomen Työväen Musiikkiliitto, Työväen Näyt tämöiden Liitto sekä Eläkkeen saajien Keskusliitto EKL. Tieto ja tapahtumasta ja ilmoittautu mislinkki löytyvät TUL:n verk kosivuilta: tul.fi/tapahtumat/ aikuisliikunta/seniorit LEHDEN ILMESTYMIS AIKATAULU 3 4 5 6 kesäkuu 2.6. 8.5. syyskuu 1.9. 7.8. lokakuu 13.10. 18.9. joulukuu 8.12. 13.11. aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Eläkeläinen 2/2023 19
Kevään 2023 kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Järjestöviestinnän kurssi 3.–5.5. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisivukurssi pidetään erikseen.) Kouluttajat: Pekka Isaksson ja Aaron Kallinen. Kurssin hinta: 170 € (puolihoito) / 198 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 11.4. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 3.–5.5. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja jäsensihteereille. He saavat kurssin jälkeen jäsenrekisterin käyttäjätunnuksen. Kurssilla opitaan käyttämään ja hyödyntämään jäsenrekisteriohjelmaa sekä tarpeellista tietoa koskien henkilötietojen käsittelyä. Kurssin vetäjät: Anna Autio ja Ulla Virtanen. Kurssin hinta: 170 € (puolihoito) / 198 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 11.4. mennessä. Alueelliset kurssit Jokilaaksojen Aluejärjestön kotisivukoulutus 24.3. Kempeleen työväentalo KeskiSuomen Aluejärjestön kotisivukoulutus 29.3., Tietotalo Jyväskylä Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Jukka Mustakalliolle: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen osoitteessa: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus/ kurssille-hakeutuminen-hinnat ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon niillä kursseilla, joihin kuuluu majoitus. ? Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 25 euron peruutusmaksun. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kansantanssin ohjelmistokurssi pidetään Oulussa 15.–16.4. Kalajoen valssiharjoitus sekä muuta liikuntaohjelmaa 13.4. Tampereella Harjoittelemme Kalajoen valssia ja muuta mukavaa liikuntaa Tampereen Tapiolassa kello 10–15.30. Ilmoittautuminen 3.4. mennessä. Kansantanssin ohjelmistokurssi 15.–16.4. Kurssiaika kello 10-15. Oulu, Aleksinkulma. Kurssin vetäjät: Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Kurssin hinta: 40 € (ei sisällä ruokailua eikä majoitusta). Ilmoittautuminen 3.4. mennessä. Kulttuuriaktivismin kurssi 9.5. ja 25.5. Torniossa Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata järjestöltä muun muassa ? alueellisia verkkosivukursseja ? alueellisia jäsenrekisterikursseja ? alueellisia yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kursseja Muita koulutuksia: Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -hankkeen koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi -sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi 20 Eläkeläinen 2/2023
ELÄKELÄISET RY:N jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Matkailu ja majoitus ? GREEN STAR HOTELLIT GreenStar Hotellit tarjoavat Eläkeläiset ry:n jäsenille edullisen kiinteähintaisen majoituksen jo valmiiksi edullisista hinnoista vapaa-ajan matkustukseen. GreenStar Hotellit ovat Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Vaasassa. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia ELAKELAISET tai suoraan hotelleista. Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su– ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI,Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 2 vrk 140,00 € / hlö / 2hh, 125 € / hlö / 3 hh, 117 € / hlö / 4 hh sisältäen majoituksen, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Yhden hengen hotelli huoneessa 198 €. Lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2023 asti, tulopäivä ma, ti, ke. Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@ rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 198,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to päiville 31.12.2023 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Tallink Silja tarjoaa jäsenillemme Club One Silverin jäsenyyden veloituksetta. Kampanja on voimassa 31.12.2023 asti. Club One on palkitseva kanta-asiakasohjelma, jossa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold. Liittyminen on sinulle ilmaista, ja nyt pääset jäsenetuna suoraan Club One Silver -tasolle. Lisää vain liittyessäsi sopimusetunumero 142273 sille varattuun kenttään liittymislomakkeella. Liity osoitteessa tallinksilja.fi/liity-jaseneksi Käytä liittyessäsi sopimusetunumeroa: 142273 Lisätietoja: clubone.fi Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15?000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1kk ilmaiskokeilun ja 20% alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: rockway.fi/eläkeläiset Muut ? KOTIRINKI Eläkeläiset ry:n jäsenille säännöllinen kotisiivous tai kotiapu jäsenetuhintaan. Alennus säännöllisen kotisiivouksen ensisiivouksesta tai kotiavun ensikerrasta (2.-4 krt/kk) on -25% ja kertasiivouksesta -10%. Siivouksen todellisen hinnan voi laskea nettikaupasta kotirinki.fi. Kampanjakoodi: Elakelaiset, etu voimassa 31.3.2024 asti. Tilaukset verkossa kotirinki.fi liittämällä tilaukseen kampanjakoodi, tai puh. 010 425 3905 / myynti@kotirinki.fi mainitsemalla kampanjakoodin tilauksen/tarjouspyynnön yhteydessä. ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5% alennus Ruohonjuuressa. Koodi on ELÄKELÄISET ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10% alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. ? TERVEYSTALO Terveystalon verkkokauppa tarjoaa jäsenillemme -20 % etuhinnan lähetteettömistä miesten ja naisten laboratoriopaketeista. Tutkimusten avulla voit selvittää tulisiko sinun tehdä muutoksia elämäntapoihisi tai ovatko jo tehdyt elämäntapamuutokset vaikuttaneet elimistöösi ja hyvinvointiisi. Etu on voimassa heinäkuun 2023 loppuun. Edun saat käyttöösi ostaessasi labrapaketin osoitteessa: verkkokauppa.terveystalo.com ja käyttämällä koodia ELAKELAISET. Saat oston jälkeen sähköpostitse tilausvahvistuksen, joka toimii maksuvälineenä Terveystalon toimipisteissä. Näytteenotto ei vaadi erillistä valmistautumista tai lääkärin lähetettä. Muista jäsenetumme ELÄKELÄISET RY:N perinteinen alueellisten opinto ja työpäivien kierros käytiin tammihelmikuun aika na. Tilaisuuksia oli yhteensä 14, yksi kussakin alue järjestössä. Tapaamisiin oli kutsuttu kolme edustajaa jokai sesta aluejärjestön yhdistyksestä sekä kaksi aluejär jestön edustajaa. Yhteenlaskettu osallistujamäärä oli kolmisen sataa. Opinto ja työpäivien pääaiheet olivat Eläkeläiset ry:n sääntöuudistus, eduskuntavaalit ja yhteiskunta vaikuttaminen, järjestön kevään 2023 valtuuston ko kous ja elokuussa Kalajoen Hiekkasärkillä pidettävät retkeilypäivät. Aluepäivien vetäjinä toimivat Anna Autio, Aaron Kallinen, Jan Koskimies, Tiina Hestad, Tiina Rajala, Eva Rönkkö ja Tuomas Talvila Eläkeläiset ry:n toimistolta. ”Kaikissa tapahtumissa oli hyvä ja eteen päin kat sova henki. Keskustelua käytiin vilkkaasti”, kuuluu vetäjien yhteenveto pähkinänkuoressa. Kainuun alueellinen opintopäivä pidettiin Kajaanissa. Alkajaisiksi aluejärjestön puheenjohtaja Arja Jauhiainen ja varapuheenjohtaja Antero Kyllönen lahjoittivat tilaisuuden toiselle vetäjälle, tohtoriksi tammikuussa väitelleelle Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelijalle Eva Rönkölle (oikealla) paikallista käsityötä olevat villasukat. TU O M A S TA LV IL A Aluekierroksella käytiin vilkasta keskustelua IKÄÄNTYMISEN MONET kasvot – valokuvia ja kertomuksia näyttely on alkuvuodesta kiertänyt Helsin gin kaupungin palvelukeskuksissa. Maaliskuun lop puun asti näyttely on esillä Kampin palvelukeskuk sessa (Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki). Huhti kuussa on Riistavuoren palvelukeskuksen (Isonne vantie 28, 00320 Helsinki) vuoro. Kuvataiteilija ja valokuvaaja Satu Juvosen ja mo nikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen yh teistyönä syntynyt näyttely esittelee ikäihmisiä jotka ovat tulleet Suomeen omanlaisin poluin. Näyttely on ollut esillä jo lukuisissa paikoissa ym päri Suomea. Tammikuussa se nähtiin Kuopiossa ja Keravalla. Käytännön järjestelyistä huolehtivat pai kalliset yhdistyksemme KuopioKallavesi Eläkeläiset ja Keravan eläkeläiset. Eläkeläiset ry kannustaa paikallisyhdistyksiään ti laamaan näyttelyä omalle paikkakunnalleen. Aikataulusta ja näyttelyn kuljettamisesta voi sopia Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkön kanssa, eva.ronkko@elakelaiset.fi tai puh. 040 501 3599. Ikääntymisen monet kasvot -näyttely kiertää Eläkeläinen 2/2023 21
Monilukutaitoon kuuluu monia eri elämänalueita. Nykymaailmassa peruslukutaito kärsii, kun luemme yhä vähemmän ja lyhyempiä tekstejä. TIINA RAJALA L ukutaidoksi käsitettiin aiem min mekaaninen lukutaito. Lukutaidon käsite on moni puolistunut ja pohjautuu ny kyisin monilukutaitoon. Moniluku taitoon kuuluu monia eri elämän alueita: kirjallisen lukutaidon lisäksi siihen kuuluu medialukutaitoa, ter veyslukutaitoa ja kriittistä lukutai toa. Monilukutaidon käsite kattaa eri tavoin kirjoitettua, kuultua ja tuotet tua kieltä. Jotta ihminen olisi monilukutai toinen, hän tarvitsee hyvän perus lukutaidon. Peruslukutaito saavute taan vain lukemalla. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís on todennut, että peruslukutaito kärsii, kun luemme yhä vähemmän ja lyhy empiä tekstejä. Pidempiin teksteihin keskittyminen muuttuu hankalaksi. Lukutaito kärsii kilpailevista ajan käyttömahdollisuuksista. Aikaa on rajatusti ja informaatiota tulee pal jon. Lukutaitoon ja lukemiseen tar vitaan aikaa, harjoittelua ja keskitty mistä. Monet ihmiset kärsivät lukivai keuksista ja monien suomen kielen taito on heikko. Viime aikoina on uutisoitu suomalaisten lukutaidon heikkenemisestä. Nuorten aktiivilu kijoiden määrä on vähentynyt 15 vuo dessa yli 22 prosentista 15 prosent tiin. Uusimmassa PISAarvioinnissa Suomi asettui niiden kolmen maan joukkoon, jossa kiinnostus lukemista kohtaan oli vähentynyt eniten. Villacís toteaa, että hyvä lukutai to on demokratian edellytys. Yhteis kunta eriarvoistuu entisestään, kun Monet ihmiset kärsivät lukivaikeuksista ja monien suomen kielen taito on heikko. Lukutaito on monipuolinen juttu Selkeä kieli ja selkokieli Selkeä kieli Selkokieli Mikä Teksti on kieleltään selkeä, jos sen sanasto, rakenne ja muotoilu auttavat lukijaa helposti löytämään tarvitsemansa tiedon, ymmärtämään sen ja käyttämään tietoa hyväkseen. Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieli on vielä helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin yleiskieli. Kohde ryhmä Ihmiset, joilla ei ole erityisiä lukemisen ja ymmärtämisen vaikeuksia ja jotka tarvitseva viestintää, jossa ei ole liikaa erityiskielen piirteitä. Ihmiset, joilla on lukemisen ja ymmärtämisen vaikeuksia ja tarvitsevat viestintää, joka on selkeää kieltä yksinkertaisempaa. Lähde: Kotimaisten kielten tutkimuslaitos Kotuksen asiantuntija Aino Piehl Lukutaitostrategia 2030 OPETUSHALLITUKSEN Lukuliike-hankkeen koordinaattori Belinda Kardén esitteli Selkokielen neuvottelukunnassa Kansallisen lukutaitostrategian 2030 ? STRATEGIAN VISIO: Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 ? MISSIO: lukeva elämäntapa tasa-arvon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perusta ? ARVOT: ? Sivistysarvo: Jokaisella on oikeus lukutaitoon ja jatkuvaan oppimiseen ? Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo: Oikeus monilukutaidon harjoittelemiseen, kehittämiseen ja oppimiseen kielestä, perhetaustasta, sukupuolesta, oppimisvaikeudesta, toimintarajoitteesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta ? Hyvinvointi: Monimuotoinen kielellinen ja kulttuurinen ympäristö sekä vahva monilukutaito hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentajina. isot joukot jäävät vaille monipuolista lukutaitoa ja helpon tiedon varaan. Ne, joilla on hyvä lukutaito, hallitse vat maailmaa. On yhteiskunnallinen ongelma, jos lukemisen vaikeuksis ta kärsivien toiminta ja osallistu mismahdollisuudet estyvät tai han kaloituvat. Suurin osa hyötyy selkeästä kielestä Ihmisistä suurin osa hyötyy selkeästä kielestä. Selkeään kieleen ei ole laa dittu tasoja, mutta tekstit on usein laadittu eri kohderyhmille. Lähde tekstiin ei yleensä tehdä isoja muu toksia. Viestintä ei kohdennu selke än kielen kohderyhmään vaan kaikil le. Kohderyhmiin voi kuulua myös asiantuntijoita. Viestintätilanne on sekamuotoinen. Selkeään kieleen ja sen käyttöön ei liity kielteistä leimaa. Selkokieltä varten on hahmotet tu erilaisia vaikeustasoja. Yleiskieltä mukautetaan selkokieleen oman kie lellisen menettelytapansa mukaan ja joskus alkutekstiin tehdään huomat taviakin muutoksia. Lähtötekstiäkin on usein jo mukautettu. Selkokeskuksen tekemän selvityk sen mukaan aikuisista 750 000 tar vitsee selkokielistä viestintää. Turhat leimat pois Onneksi Suomessa on keinoja tukea ihmisiä, joilla on lukemisen vaikeuk sia. Meillä on tuotettu runsaasti eri ikäisille tarkoitettua selkokielistä kirjallisuutta. On ylipäätään kirjasto ja – ja kirjastoja, jotka ovat erikoistu neet saavutettavaan kirjallisuuteen. Kela on toiminut hienosti julkais tessaan selkokielisiä esitteitä ja sa malla todetessaan, että niistä hyö tyvät kaikki. Viranomaiskieli voi ol la vaikeasti lähestyttävää meistä kai kille. Näin Kela on osaltaan poista massa selkokielisistä julkaisuista nii hin usein liitetyn stigman, turhan hä peäleiman. Vinkkejä yhdistyksille Yhdistykset voivat tilata Kelasta vie reisellä sivulla esiteltyjä selkokieli siä esitteitä esimerkiksi yhdistyk sen kurssia tai kerhotilaisuuden tie toiskua varten. Eläkeetuuksia kos kevan esitteen lisäksi saatavissa on muun muassa sairautta ja kuntou tusta koskeva sekä Suomeen muut tamista koskeva esite. Minimitilaus määrä on 10 kpl. Suomessa on saatavissa eri ikäisil le tarkoitettua selkokirjallisuutta se kä suomeksi että ruotsiksi. Valikoi ma kattaa laajasti kauno ja tietokir jallisuutta. Jos käyt esimerkiksi vapaaehtoi sena ääneen lukijana vaikkapa pal velukeskuksessa, selkokirjoista saat taa olla iloa. Niistä saattaa olla iloa myös, jos haluat kannustaa lapsen lastasi lukuharrastuksen pariin. Puo len tunnin lukusessiosta saat suori tusmerkinnän Eläkeläiset ry:n tuot tamaan Kulttuurivihkoon. ? selkokeskus.fi/selkokirjallisuus/ selkokirjatietokanta IL A R I K A LL IJ Ä R V I / LE H TI K U VA JÄRJESTÖ 22 Eläkeläinen 2/2023
Golfkentillä ei tunnetusti ole hyvin varusteltuja wc-tiloja viheriöiden ympärillä. On turhauttavaa, jos täytyy ravata vessassa useita kertoja saman golfkierroksen aikana, aloittaa Ole. Pitkät golfmatkat eivät olleet ainoa asia, joka sai aktiivisen miehen kiinnittämään huomiota virtsaamiseensa. Ole huomasi myös, että hänen täytyi nousta öisin useammin pissalle. Yksi tapa pienentää vessakäyntien määrä on tietenkin vähentää nesteiden saantia. On tärkeää, että nestetasapaino säilyy kuitenkin hyvänä. Tämän vuoksi Ole ei muuttanut tavanomaista päivittäistä nesteiden saantiaan. Kuten niin monet muutkin Olen ikäiset miehet, hän oli tullut tietoiseksi lantion alueella sijaitsevasta pienestä rauhasesta. Kun hän eräänä päivänä luki Prostabona Plussasta, päätti hän tehdä jotain ylläpitääkseen tervettä eturauhasta. Käytettyään Prostabona Plussaa parin viikon ajan Ole oli jo vakuuttunut luontaistuotteesta. Suosittelen tuotetta ehdottomasti kaikille keski-ikäisille miehille, jotka haluavat tukea eturauhasen toimintaa ja normaalia virtsaamista, hymyilee Ole. Ole: Suosittelen tuotetta ehdottomasti kaikille keskiikäisille miehille Virtsaaminen iän myötä Nukut yösi ilman ylimääräisiä vessareissuja Virtsasuihku on hyvä ja rakkosi tyhjenee normaalisti Virtsaat 5-7 kertaa päivässä Sinun ei tarvitse etuilla vessajonossa Terve eturauhanen tukee normaalia virtsaamista: 4 3 2 1 MIEHET & TERVEYS TIESITKÖ ? Eturauhasen hyvinvointiin Pellavanja fenkolinsiemenistä sekä sinkistä valmistettu Prostabona Plus on Wellvitan suosittu eturauhastuote. Pellavansiemenet tukevat ikääntyvien miesten tervettä eturauhasta. Fenkolinsiemenet tukevat normaalia virtsaamista. Sinkki ylläpitää veren normaalia testosteronitasoa. E-vitamiini ja Seleeni suojaavat soluja hapettumiselta. Vain 0,33€ päivässä 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 www.wellvita.fi Asiakaspalvelu Nyt -50% kestotilauksella 19,95€ + toimitus 4,95€ 2 kuukaudeksi (60 tablettia) Tilaa Prostabona Plus MAINOS Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Ole rakastaa golfia. Se, ettei hän pystynyt pelaamaan kierrosta golfia ilman, että hän mietti eturauhasta tai virtsaamista, oli syy siihen, miksi hän aloitti Prostabona Plussan. ? Eisitoutumisaikaa ? Tyytyväisyystakuulla TOIMITUS 0€ Tilaa viimeistään 2.4.2023 Wellvita_223x154mm.indd 1 Wellvita_223x154mm.indd 1 6.3.2023 7.27 6.3.2023 7.27 KELA ON JULKAISSUT vuoden 2023 selkoesitteet. Selkokieliset esitteet esittelevät Kelan etuudet selkokie lellä eri elämäntilanteissa. Myös Ke lan kumppanit voivat tilata esitteitä itselleen. Kela julkaisee kalenterivuosittain kahdeksan elämäntilannekohtais ta selkokielistä etuusesitettä. Niistä seitsemän on nyt julkaistu suomek si ja ruotsiksi. Samalla on päivitetty myös esitteiden saamen, englannin ja venäjänkieliset kieliversiot. Yksi esitteistä on Eläkkeet ja muut eläkkeensaajan tuet. Muut esitteet ovat Lapsiperheet, Sairastaminen ja kuntoutus, Toimeentulotuki, Työt tömyys, Ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille ja Yleinen asu mistuki. Opiskelijoiden ja asevelvollisten tukia koskeva esite päivitetään luku vuotta 2023–2024 koskevaksi, ja se julkaistaan myöhemmin keväällä. Esitteisiin on päivitetty uudet etuussummat ja muut vuoden 2023 etuusmuutokset. Päivityksen yhtey dessä myös esitteiden ulkoasu on hieman uudistunut ja visuaalista il mettä on selkeytetty entisestään. Suomen ja ruotsinkieliset sel koesitteet ja niiden saamenkieliset versiot päivitetään vuosittain. Saa meksi esitteistä on saatavilla versiot kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä eli pohjois, inarin ja koltan saameksi. Englannin ja venäjänkieli set versiot esitteistä päivitetään joka toinen vuosi. Selkoesitteitä saa Kelan palvelu ja asiointipisteistä. Kela lähettää selko suomen ja selkoruotsinkielisiä esit teitä omien palvelupisteidensä li säksi myös esimerkiksi sosiaalitoi mistoihin, TEtoimistoihin ja neu voloihin. Kumppanit voivat tilata selkoesit teitä ja niiden eri kieliversioita sekä muita Kelan painettuja esitteitä säh köpostitse Kelan lomakevarastosta osoitteesta lomakevarasto@kela.fi. Minimitilausmäärä on 10 kappalet ta/lähetys. Saamenkielisiä esitteitä voi tilata sähköpostitse osoitteesta saame@ kela.fi. Saamenkielisiä esitteitä lähe tetään tarvittaessa myös minimiti lausta pienempi määrä. Kelan esitteiden ja infolehtisten pdfverkkoversioihin voi tutustua myös kela.fisivuilla. Esitteiden verk koversioissa on otettu huomioon saa vutettavuusvaatimukset, joten selailu onnistuu hyvin myös ruudunlukijalla. Selkoesitteiden sisältö löytyy myös kela.fiverkkosivuilta suomek si ja ruotsiksi sekä pohjois, inarin ja koltansaameksi. Kela julkaisi vuoden 2023 etuusesitteet Selkokieli on oma kielimuotonsa SELKOKESKUS ON myöntänyt Kelan selkoesitteille selkotunnuksen. Tunnus on merkki siitä, että julkaisu täyttää selkokielen kriteerit. Selkokieli on oma suomen kielen muotonsa, jossa sisältö, sanasto ja rakenteet on mukautettu helpommin ymmärrettäviksi. Selkomateriaaleista hyötyvät erityisesti ? henkilöt, joilla on muistisairauksia tai lukemisen ja oppimisen vaikeuksia ? kehitysvammaiset henkilöt ? sellaiset henkilöt, joille suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. KELALLA EI ole olemassa erikseen yleiskielisiä etuusesitteitä, koska on ajateltu, että selkoesitteet palvelevat kaikkia käyttäjiä. Selkokieli sopii kaikille, ja kuka tahansa saattaa vaativassa elämäntilanteessa tarvita selkokieltä. Eläkkeet ja muut eläkkeens aajan tuet Lyhyesti ja selkeästi | 2023 Eläkkeet ja muut eläkkeens aajan tuet Lyhyesti ja selkeästi | 2023 Eläkkeet ja muut eläkkeens aajan tuet Lyhyesti ja selkeästi | 2023 Eläkkeet ja muut eläkkeens aajan tuet Lyhyesti ja selkeästi | 2023 Eläkeläinen 2/2023 23
KULTTUURI JUHANA UNKURI V aikka Nyrki Tapiovaara (1911–1940) ehti ohjata vain viisi elokuvaa, hänen filmografiansa on hyvin värikäs. Siihen mahtuu jännityselo kuva (Varastettu kuolema), kaksi suo malaisen kaunokirjallisuuden klassi koihin perustuvaa draamaa (Juha ja Miehen tie), musiikkifarssi (Kaksi Vihtoria) sekä toden ja sadun välillä lei kittelevä satiiri (Herra Lahtinen lähtee lipettiin). Elokuvatutkija Juha Seitajärven mukaan näitä elokuvia yhdistää esi merkiksi tyylittelevä ja kokeileva ku vaustyyli sekä miljöiden taitava hyö dyntäminen. – Kaikissa hänen elokuvissaan mil jöö on oleellinen osa teosta. Tapio vaara sai niin kaupungin kuin maa seudun elämään aistittavasti. Ympä ristö luo monesti tunnelmaa ja toi mii tarinankeronnallisena element tinä. Ennen elokuvaohjaajan uraa Ta piovaara toimi elokuvakriitikko na ja teatteriohjaajana sekä ensim mäisen suomalaisen elokuvakerhon Projektion aktivistina; näin hänellä oli mahdollisuus nähdä monia tiu kan sensuurin kieltämiä elokuvia en nen kuin valtiollinen poliisi – lähin nä neuvostoelokuvien pelon vuoksi – sulki kerhon. Projektion perusta jiin ja tulisieluihin kuului myös ark kitehti Alvar Aalto, joka harrasti elo kuviakin syvällisesti. Elokuvatutkija, ohjaaja Lauri Tykkyläisen mukaan harvinaisten elo kuvien katsomisen ohella tulevaa ajatellen tärkeitä olivat tapaamiset suomalaisen elokuvaalan toimijoi den kanssa. – Kontakteja syntyi joka suun taan, niin tuottajiin, näyttelijöihin, ohjaajiin kuin teknisen henkilökun nan edustajiin. Näyttelijän tehtä väänkin Nyrkiä koekuvattiin, mutta ei ollut kuulemma vaikeaa huomata, että miehen oikeampi paikka oli ka meran sivulla ohjaajan pallilla, sanoo Tykkyläinen, joka ohjasi 1972 ”Nyr ki Tapiovaara – elokuvaohjaaja” do kumentin. Elokuvakriitikon toimessaan Ta piovaara tunnettiin ankarista ja suo rasanaisista arvosteluista. – Kriittisyys varmasti heijastui Nyrki Tapiovaara oli AIKAANSA EDELLÄ Talvisodassa menehtyneen elokuvaohjaajan ura oli lyhyt, mutta kirkas. 24 Eläkeläinen 2/2023
Ensi-iltansa vuonna 1939 saanut Kaksi Vihtoria on parodinen farssi, joka perustuu Tatu Pekkarisen näytelmään myöhemmin hänen omien eloku viensa kunnianhimoisuuteen. Huo mionarvoista on, että hän ei pyrki nyt suurten studioiden palvelukseen vaan teki koko uransa indieohjaaja na, nuoremman polven elokuvatut kija Alex Day pohtii. Kansainvälinen ote Heikki Aho ja Björn Soldan halusi vat saada aikaan filmatisoinnin Juharomaanista, joka oli heidän isän sä Juhani Ahon päätyö. Heille tuli 1930luvun puolivälissä kiire löytää elokuvalle uusi ohjaaja, kun työhön alun perin kaavailtu Valentin Vaala ei ollutkaan enää käytettävissä saa tuaan vakituisen kiinnityksen Suo miFilmiin. Lopulta tehtävään valit tiin 25vuotias Nyrki Tapiovaara. Juha (1937) on klassinen triange lidraama, jonka päähenkilöinä ovat vanhempi maalaismies, hänen nuori vaimonsa sekä sutjakka kulkumies, joka viettelee vaimon. Peter von Bagh on todennut tarinan kasvavan todelliseksi elokuvatragediaksi, kos ka Tapiovaara osasi nähdä sen korut tomat henkilöt niin syvästi ja koska hänellä oli niin vahva taju luonnon elementeistä. Seuraava elokuva, noirhenkinen Varastettu kuolema (1938) käsitteli kokeilevalla otteella sortovallan al la maanalaista työtä tekeviä suoma laisia itsenäisyystaistelijoita vuonna 1905. Vuonna 1939 ensiiltansa sai kak si Tapiovaaran ohjaamaa elokuvaa. Kaksi Vihtoria on parodinen farssi, jo ka perustuu Tatu Pekkarisen näytel mään Klaara ja hänen Vihtorinsa ( jo ka puolestaan pohjautuu Vihtori ja Klaara sarjakuvaan). Peter von Bag hin mukaan elokuva on suomalaista ”karnevalismia” parhaimmillaan. Herra Lahtinen lähtee lipettiin on eloisa ja kokeileva satiiri. Tapiovaa ralla ehti olla eläviä yhteyksiä niin teatteriin, kabareehen, maalaustai teeseen kuin kirjallisuuteenkin. Von Bagh on todennut, että tässä kekse liäässä elokuvassa ne kaikki tuntui vat. Tapiovaaran viimeinen elokuva oli F. E. Sillanpään romaaniin perustu va Miehen tie (1940), jonka ohjasi lop puun Hugo Hytönen Tapiovaaran kuoleman jälkeen. Tässä eeppises sä elokuvassa maaseutu on von Bag hin mukaan pelkän ulkoisen kuvauk sen sijasta ”sisäinen, syvästi proble maattinen ja ristiriitainen merkityk sien verkosto.” Dayn mukaan Tapiovaaran eloku via leimasi kansainvälinen ote. – Tapiovaara sai vaikutteita useis ta Euroopan maista. Juhan luonto Tutkijat ovat yksimielisiä: Nyrki Tapiovaaran merkitys ja hänen painoarvonsa suomalaisen elokuvan historiassa on kestävää laatua. Tapiovaaran taiteelliset ansiot huomattiin jo hänen eläessään, mutta hänen elokuviinsa suhtauduttiin ristiriitaisesti.” kuvauksessa on nähtävissä ruotsalai suutta. Neuvostoliittolaisia vaikut teita näkyy esimerkiksi Miehen tien takaumassa, jossa kuvataan Paavon ja Alman nuoruuden romanssia. Varastetun kuoleman ekspressionististi sissa kuvakulmissa ja valaisutyylissä näkyy puolestaan saksalaisia ja rans kalaisia vaikutteita. Työntekoa ja taiteellisuutta Veikko Nyyrikki ”Nyrki” Tapiovaara ei ollut sukunsa ainut merkkihenki lö. Vanhempi veli Tapio Tapiovaara (1908–1982) oli merkittävä taide maalari, graafikko ja lavastaja. Nuo rempi veli Ilmari Tapiovaara (1914– 1999) oli puolestaan 1900luvun merkittävimpiä suomalaisia muotoi lijoita ja sisustussuunnittelijoita. Hämeenlinnassa varttuneen Ta piovaaran vanhemmat olivat met sänhoitaja Kaarlo ”Ukko” Tapiovaara (1879–1959) ja Aino Tapiovaara (1886–1929, o.s. Grönroos), joka oli Pilppulan kartanon tytär ja äitin sä puolelta sukua Suomen ensimmäi selle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. – Vaikka Kaarlo Tapiovaara oli kas vattajana joskus ankara, hän painot ti kaksitoistapäiselle lapsilaumalleen jatkuvan opiskelun, työnteon ja ka relianismin merkitystä. Äidiltä olivat peräisin pehmeämmät arvot, taiteel lisuus ja herkkyys. Hän kannusti lap siaan heidän taiteellisissa harrastuk sissaan, Tykkyläinen luonnehtii. Nuoruudessaan Nyrki Tapiovaara harrasti niin urheilua, kirjallisuutta kuin historiaa. Nyrki ja Tapio kan nattivat tulenkantajuuden aatetta ja vetivät koulun ateistikerhoa. Veljes ten huoneesta ja heidän kellariker hostaan muotoutui Hämeenlinnan älykkönuorison kohtaamispaikka. Keväällä 1930 Nyrki valmistui yli oppilaaksi, ja syksyllä hän kirjoittau tui Helsingin yliopiston lakitieteelli seen tiedekuntaan ja hankkiutui li säksi vapaaehtoisena armeijaan. – Lakitieteen opinnot Nyrki aloit ti lähinnä isänsä toivomuksesta. Lu kuisien muiden kiinnostuksen koh teiden ja uusien tuttavuuksien myö tä luvut jäivät takaalalle, ja isä pe ruuttikin Nyrkin opintorahan eli ”apanaasin”. Samalla hän alkoi en tistä vahvemmin suuntautua taiteel liselle uralle, Tykkyläinen kertoo. Nyrki Tapiovaaran lapsuudenkoti oli porvarillinen, mutta hän vaikut ti useissa vasemmistolaisissa kult tuuriyhdistyksissä. Tapiovaara ihai li Neuvostoliittoa, mutta sikäläiset vuoden 1938 suuret oikeudenkäyn nit ja puhdistukset laimensivat hä nen innostustaan. Lopullisesti hänen Ilmari Mänty ja Tuulikki Paananen ovat Varastettu kuolema -elokuvan pääpari. K U VA T: K A N S A LL IN EN A U D IO V IS U A A LI N EN IN S TI TU U TT I K AV I Eläkeläinen 2/2023 25
rakkautensa Neuvostoliittoon loppui sen pommittaessa Helsinkiä vuoden 1939 lopulla. Tapiovaara sai komennuksen Lammille, mutta ei päässyt ensin rin tamalle vasemmistoradikaalin taus tansa takia. Helmikuussa 1940 hä nen toiveensa rintamalle pääsemi sestä toteutui. Helmikuun 29. päivä vänrikki Tapiovaaran johtama osasto joutui perääntymään vastahyökkäyk sensä päätteeksi. Hyvän johtajan ta voin hän vetäytyi viimeisenä ja suo jasi miestensä vetäytymistä tulittaen vihollista. Samalla hän sai kuitenkin itse surmansa. Nyrki Tapiovaaran symbolinen hautapaikka on hänen kotikaupun gissaan Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla, jonne hänet on siu nattu kentälle jääneenä. Kuvat kertovat tarinaa Nyrki Tapiovaara kuoli varhain, mutta hänen taiteensa elää. Tutki ja Seitajärvi toteaa Tapiovaaran töi den olevan erityisen elokuvallisia ja omannäköisiään. Hän pyrki kerto maan tarinaa enemmän kuvien kuin tekstin avulla. – Niiden kuvat ovat hyvännäköi siä, mutta sen lisäksi ne luovat at mosfääriä, sisältävät symboleita ja herättävät tunteita. Elokuvien ker ronta erottuu edelleen edukseen, sillä monet tämänkinpäivän eloku vat ovat etupäässä dialogi ja näytte lijävetoisia. Alex Dayn mukaan Tapiovaaran elokuvista löytyy paljon mielenkiin toista, aikaansa edellä ollutta sisäl töä. – Esimerkiksi Varastetun kuoleman päähenkilöä, Tuulikki Paana sen esittämää Manjaa voidaan pitää fe ministisenä toimintasankarina. Herra Lahtinen lähtee lipettiin elokuvas sa on puolestaan kohtaus, jossa eräs elokuvan hahmoista istuu puiston penkillä ylistämässä luonnon kau neutta. Repliikin aikana leikataan kuvaan puiston vedestä, jonka pinta on täynnä ihmisten viskaamia roskia. Tapiovaara tunnetaan myös he delmällisestä yhteistyöstään hieno jen kuvaajien kanssa. Heitä olivat eri tyisesti Olavi Gunnari ja Erik Blomberg. – Tapiovaara oli ylipäätään tai dokas löytämään erinomaisia teki jäkumppaneita. Juhaan hän hankki säveltäjäksi ensimmäisen suomalai sen naissäveltäjän Helvi Leiviskän, ja George de Godzinsky aloitti mit tavan taidokkaan elokuvasävellysu ransa Tapiovaaran elokuvissa. Li säksi hän teki erinomaisia näyttelijä löytöjä, esimerkkeinä vaikkapa Irma Seikkula, joka näytteli Juhaeloku vassa Marjaa sekä Miehen tie eloku vassa Ahrolan Paavoa näytellyt Gunnar Hiilloskorpi, Seitajärvi kertoo. Tapiovaaran taiteelliset ansiot huomattiin jo hänen eläessään, mut ta hänen elokuviinsa suhtauduttiin ristiriitaisesti. – Osa aikalaisista piti Tapiovaaraa tekotaiteellisena ja epäsuomalaise na. Myöhemmissä kritiikeissä hänen tyylinsä on nähty yksinomaan posi tiivisessa valossa. Hänestä on tehty suorastaan legenda, Seitajärvi arvioi. Lauri Tykkyläinen on samoilla lin joilla. – Vaikka hänen ohjaamiensa elo kuvien lukumäärä on vähäinen, ei kä niistä mikään yltänyt omana ai kanaan yleisön suosikiksi, jokainen näyttäytyy nykypäivän katsojan sil missä huippumielenkiintoisena. Nyrki Tapiovaaran merkitys ja hä nen painoarvonsa suomalaisen elo kuvan historiassa on kestävää laatua. Kirjalliset taustalähteet: Peter von Bagh: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema /sininenlaulu/artikkeli.php-id=313.htm Wikipedia Kaikissa hänen elokuvissaan miljöö on oleellinen osa teosta. Tapiovaara sai niin kaupungin kuin maaseudun elämään aistittavasti.” Nyrki Tapiovaara (1911–1940) ehti ohjata vain viisi elokuvaa. 26 Eläkeläinen 2/2023
Einiä odotellessa MUSIIKKKI Eini: Syntynyt Uudelleen. Sony Music Entertainment Finland Oy 2023. Single ENSI SYKSYNÄ 63 vuotta täyttävä Eini Pajumäki (syntyjään Orajärvi Lapin Pellosta) on kulkenut pitkän tien laulajan urallaan ja ihan omas sa tyylissään. Tänä keväänä julkaistaan Einin jo 15. oma studioalbumi ja Syntynyt uudelleen on hänen 50. singlensä. Levyyhtiöön lähetetyltä demo nauhalta Einin taidot äkkäsi legen daarinen Toivo Kärki ja 17vuotiaal le nuorelle naiselle tehtiin levytysso pimus, joka toi heti keulaan koko hä nen myöhemmän uransa leimanneen menestyksen. Baccaran diskohitti Yes Sir I Can Boogie väännettiin suomeksi Yes Sir, alkaa polttaa ja sen Eini on saanut laulaa luultavasti jokaisella keikal laan sitten vuoden 1978. Vaikka hän on tehnyt hyvin erilais takin materiaalia niin Eini on ollut alusta asti leimallisesti Suomen kiis taton discokuningatar. Pari vuotta sitten ilmestynyt elämäkertakin on Diskokuningatar Eini. NYT EINILTÄ siis odotetaan uutta al bumia, huhtikuussa ilmestyvää kiek koa Pimeän jälkeen, joka siltä lohkot tujen sinkkujen lupauksena on si tä itseään eli puolipimeää yökerhon tanssiplänttiä, baaritiskiä, strobova lojen ja diskopallon välkettä. Jo viime vuoden puolella tuolta Jonas Olssonin tuottamalta albu milta julkaistiin kolme singleä eli ni mikappale Pimeän jälkeen sekä En itke sun perään ja Älä pelkää mua. Helmikuun alussa Sony toi mark kinoille vielä tämän yhden singlen Syntynyt uudelleen, joka on kokonaan Einin omaa käsialaa. Konemainen komppi takoo mutta itse kappale on pinnassa soivan pianon ansiosta ke peän valoisa ja Einin laulu sujuu. Kun nykyinen ilmapiiri on kovin synkeä niin tällaiseen sointimaail maan voi pistäytyä pois 2 minuutin ja 52 sekunnin ajaksi. Tulevan albumin nimibiisissä Ei nin laulua on kaiuteltu tehokeinona, viulutaustat vain ovat ihan liian ma keat. Taustoiltaan yksinkertaisempi Älä pelkää mua toimii jo paremmin. EINILLÄ ON faninsa. Viime vuoden ennakkosingleistä En itke sun perään on kerännyt jo Spotifysoittopalve lussa reilut puoli miljoonaa soitto kertaa. Diskomusiikilla on ystäviä. Ja vi Eini, yhä iskussa. H EN RY S A LM I MAINOS MultimediaArt_223x154mm.indd 1 MultimediaArt_223x154mm.indd 1 13.3.2023 8.12 13.3.2023 8.12 hollisia, joiden mielestä se on vain yksitotista hytkettä eikä sen enem pää. Toisaalta jos vanhoja diskohit tejä kuuntelee niin me jokainen tai damme muistoista ja muutenkin tul la hetkeksi vähän paremmalle pääl le. Tälläkin musiikin saralla on sekä osaajia että tusinahumppaajia. AKI RÄISÄNEN Eläkeläinen 2/2023 27
KULTTUURI RÖNNIN KESÄTEATTERISSA 18.3.-1.4.23 Eräjärven Tupateatterissa Eräpyhäntie 937, 35220 Eräjärvi Serreau-Milonoff KANI KANI (Lapin Lapin) Dram. ja ohjaus Kirsi Marie Liimatainen Paasilinna Leskinen Keski-Vähälä Smeds Jäniksen vuosi 17.6. 11.8.23 Liput enn. 20/18/10€ , ovelta 25/23/12€ a erajarventeatterit.eventiolive.fi erajarventeatterit.fi Eräjärventie 946 Eräjärvi, Orivesi 040 350 1253 050 436 8466 Ohjaus Anne Helminen Soita 050 068 9545 Hammasproteesin korjaus ja valmistus Hammasteknikko Timo Kasurinen valmistaa korkealaatuiset proteesit Kajaanissa. Eläkeläinenlehden lukijoille -10% Aja turvallisesti sähköllä, hauskaa ja turvallista liikkumista iästä riippumatta 1560 EMB 1200 Solar Lavalla on kolme naisnäyttelijää, nopeasti vaihtuviin rooleihin taidol la venyen. Kati Outinen, Ella Pyhältö ja Anna-Leena Sipilä lataavat melkoisia suorituksia, karskeista ja hirveistä tilanteista mitä hienovarai simpaan ilmaisuun. Yhtä antoisaa se kä näkijöille että tekijöille. Näyttämökuvat ovat jylhiä koreu teen asti, pienin yksinkertaisin liik kein muuntuvia. Entä näytelmä – mitä ja miten se kertoo talvisodasta? Alku on latautunut. Mainilan ra jakylässä marraskuussa 1939 so tamies Lauri Kulmala kuulostelee itään päin, luutnantti Maksimov län teen. Lavastetun provokaation tihei tä hetkiä… Neuvostosotilaissa ilme nee suurta epätietoisuutta jopa siitä missä ollaan, karjalaiset sekoittuvat korealaisiin. Politrukki motivoi rivi solttuja surkeasti. Raatteentiellä koko karmeus pal jastuu sotilaille ja kenraaleille. Pa raatimarssi läpi Suomen (Ruotsiin asti) tyrehtyy massiivisiin mottitap pioihin, lähinnä ukrainalaisista koo tut joukot jäätyvät kesätamineissaan. Suomen puolelta kohtaukset ovat hämärähköjä. Helsinkiläisen pasifis tikommunistin vaiheet jäävät tyystin kesken, ja kronologia ja aseistukset heittelehtivät kummasti. Kokkolalai sen hevos ja ruumiskuskin tarinassa on toki yksilön koskettavuutta. Talvisotajaksot jäävät faktises ti keveiksi. Parhaimmilleen esitys nouseekin vuoden 2009 osuudes sa, kirjoitustyöpajassa, jossa törmä tään kansallisesti yhteen. Roolihen kilö käsikirjoittaja AriPekka Lah ti kuumenee kunnolla venäläiskol legan vähätellessä pyhää sotaamme ”kahakkana”. Talvisotamme ei ollut mitätöntä kahakointia, se oli perim mäistä eloonjäämistaistelua! Näissä kohdin näytelmä pääsee lä himmäs oletettuja päämääriään, rin nastaessaan ja vertaillessaan kansa kuntien erkanevia tunne ja tieto tasoja sodasta. Ja etäällä toisistaan kansalliset kertomukset pysyvät. Ukrainakohtauksissa selväpiir teistä on vain vakaumus sotien mie lettömyydestä. Kati Outinen päättää esityksen nukkeaan kaipaavan lapsen monologiin. Yksinkertaista, siksi kai mieleen jäävintä. Talvisodan jälkikuva on hahmoton ja poukkoileva. Kestävimmiksi ele menteiksi osoittautuvat näyttelijän työ sekä lavasteiden ja videokuvien saumaton yhteispeli. Mutta se talvisota, hmmnojaa… VELI-PEKKA LEPPÄNEN Ella Pyhältö (vasemmalla), Anna-Leena Sipilä ja Kati Outinen lataavat melkoisia suorituksia, karskeista ja hirveistä tilanteista mitä hienovaraisimpaan ilmaisuun. M IT R O H Ä R KÖ N EN Talvisota ei löydä hahmoaan Kolmen maan kirjailijoiden hanke on kunnianhimoinen, mutta näytelmä ei saavuta päämääriään – naisnäyttelijätrio pelastaa esityksen osittain. NÄYTELMÄ Talvisota. Kantaesitys Teatteri Avoimissa Ovissa 8.3.2023. Ohjaus Hanna Kirjavainen. Rooleissa Kati Outinen, Ella Pyhältö ja Anna-Leena Sipilä. Tekstit Hanna Kirjavainen ja Ari-Pekka Lahti (Suomi), Oleg Mihailov (Ukraina), Mihail Durnenkov ja Jevgeni Kazatshkov (Venäjä). Dramatisointi Iida Koro. Äänet Juha Tuisku. Valot Jere Kolehmainen. Videot Ilari Kallinen ja Tinde Lappalainen. Puvut Helena Parikka. Esityksiä 29.4. asti. T alvisota on kansallisen muis timme mieltä järkyttävim piä, miltei pyhiä kokemuk sia. Siksipä oli jännittävä is tua seuraamaan, miten sotaa lähes tyttäisiin Hanna Kirjavaisen ohjaa massa Talvisotanäytelmässä. Poh jautuuhan helsinkiläisen Teatteri Avoimien Ovien esitys kahden suo malaisen, kahden venäläisen ja yh den ukrainalaisen näytelmäkirjaili jan teksteihin. Näytelmässä on kolme aikatasoa: talvisodan aika, kirjailijoiden kirjoi tuspajat 2009, lopuksi nykyhetki ja Ukrainan sota. Perättäin etenevät aikajaksot erottuvat toisistaan sel keästi, ja samaten tuodaan kulloiset kin tapahtumapaikat ilmi. 28 Eläkeläinen 2/2023
KULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN MUSIKAALI Rottien pyhimys Musiikkiteatteri Kapsäkissä, Helsingissä. Esitykset 20.5.2023 asti. VIIMEKSI dekkaritaituriksikin kirjal laan Haihtuneet (Crime Time, 2023) osoittautunut kirjailija Anneli Kanto ei osannut aavistaa, että ihmi siä kiinnostaisivat keskiajan kirkko maalarit. Mutta niin vain kävi. Hä nen Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta 1500luvulla kertova, kiehtova romaaninsa Rottien pyhimys (Gummerus, 2021) on saavuttanut uskomattoman suosion. Huhtikuussa Rottien pyhimys rä vähtää Musiikkiteatteri Kapsäkin la valla musikaalina. Libretto on Kan non käsialaa, sävellys Jukka Nykäsen ja ohjaus Reetta Ristimäen. ”Musiikkiteatteri Kapsäkissä näh tävässä tulkinnassa nykyajan tekno logia kohtaa kiehtovasti keskiaikai sen historian. Teoksen kokonaisval tainen visuaalisuus luodaan interak tiivisen videotekniikan avulla. Mu siikissa kuullaan vahvoja keskiaikai sia vaikutteita, johon lisätehonsa tuo Kirkkomaalarit kapuavat musikaaliin KIRJAT Kimmo Jylhämö: Digiaskeesi. Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella. Vastapaino, 2022. Timo Harkka: Datakapitalismi kriisien maailmassa. Siltala, 2022 KIMMO JYLHÄMÖN ja Timo Harakan kirjat herättelevät järkevää har kintaa vallalla olevan digitaalisen toi mintakulttuurin vastapainoksi. Digi taalista mediaa ja teknologiaa tyrky tetään meille lääkkeeksi kaikkiin pul miin ja vaivoihin, sydänystäväksem me ja ensisijaiseksi tiedon lähteeksi. Jylhämö kysyykin, mitä lukemi seen perustuvalle ajatteluille on ta pahtumassa. Ihmiset eivät enää ”ehdi” lukea, koska lukeminen vaa tii keskittymistä. Digiaikakausi taas tuottaa keskeytyksiä ja jatkuvia muu toksia. Seuratessaan insinööriisänsä Alz heimerin taudin etenemistä Jylhämö alkoi pohtia, aiheuttaako digiriippu vuus muistisairauden kaltaisia oirei ta. Tyhjentääkö roikkuminen inter netissä muistin ja tekee puhumises ta ja ymmärryksestä mahdotonta ku ten hänen isälleen oli käynyt. Timo Harakan mukaan dataa haa limalla saavutetaan suuri valta niin yritysmaailmassa, valtioiden kilpai lussa kuin sotilaallisestikin. Pande miassa ja sodassa nousee esiin dis informaatio. Facebook, YouTube, Digitaalinen tsunamivaroitus Kauniisti soivat jäähyväiset elektroniikka”, Kapsäkin tiedottees sa todetaan. – Jukka Nykänen on tehnyt taita van, liikuttavan musiikin, jossa on keskiaikaisia vivahteita keskiaikai sin soittimin: cembalolla, jouhikol la, viola da gamballa ja säkkipillillä kin tulkittuna! Nykäsen musiikki on niin kaunista, että loppulaulun koh dalla aina hiukan itkeä tiristän, An neli Kanto raottaa musikaalin tun nelmaa. Anneli Kanto vakuuttaa, että Rottien pyhimys taipuu hyvin draamaksi. – Se on hyvin keskitetty romaani. Henkilöitä on vain kuusi, tapahtumapaikkana kirkko ja aikajanana yksi lämmin kesä. Henkilöt ovat selväpiirteisiä ja eroavat toisistaan ja kaikissa heissä tapahtuu kehitys. LEVY Franz Schubert: Pianotriot 1–2, Notturno, Rondo viululle ja pianolle D. 895, ”Arpeggione”-sonaatti sellolle ja pianolle. Christian Tetzlaff, viulu, Tanja Tetzlaff, sello, Lars Vogt, piano. Ondine ODE1394-2D. HARVOIN JOKIN levytys riipaisee niin syvältä kauneudessaan ja me lankolisuudessaan kuin tämä. Lars Vogtin viimeiseksi jäänyt levytys Teztlaffin sisarusten kanssa Ondi neyhtiön postuumisti julkaisemal la tuplalevyllä. Syyskuussa pianisti, kapellimes A N N IN A M A N N IL A Bravo, Kansallisooppera ja -baletti! KANSALLISOOPPERAN historian laajin kiertue suuntaa toukokuussa ennennäkemättömälle areenakiertueelle ympäri Suomen, yli 270 henkilöä kattavalla seurueellaan. Ohjaaja Jere Erkkilän valitsemassa tuotannossa luvassa on oopperan ja baletin huumaa rakastetuimmista ooppera-aarioista baletin taiturillisimpiin kaksintansseihin, loistokkaita kuorokohtauksia unohtamatta. Mukana on uuttakin, kiertuetta varten harjoiteltua ohjelmaa. Musiikista vastaa Kansallis oopperan orkesteri. ”Kun esiintymispaikkoina ovat jäähallit ja areenat, kaiken pitää olla suurta, näyttävää ja viihdyttävää. Laitamme hallit helisemään oopperan ja baletin voimasta”, Erkkilä hehkuttaa. ? Oopperan ja baletin Areenakiertue: 6.5. Oulu, 10.5. Rovaniemi, 13.5. Joensuu, 17.5. Helsinki, 24.5. ja 25.5. Turku. Eläkeläisten liput 34 €. Twitter ja Tiktok voivat aiheuttaa suurta tuhoa, jopa tappaa. Emme tiedä, olemmeko luomas sa uuden ihmisen vai uuden hirviön. On korkea aika hillitä kriittisesti di gitaalista hyökyä ja antaa tilaa omalle ajattelulle sivistykseen luottaen, Jyl hämö manifestoi. tari Lars Vogt menehtyi syöpään, vain viisikymppisenä. Tragedian kaari synkkine aavistuksineen ulot tuu myös levyllä kuultaviin Schuber tin kahteen, vuotta ennen säveltäjän kuolemaa säveltämään pianotrioon. Vogt ja Tetzlaffit riisuvat Schuber tin kamarimusiikista sointiherkutte luun ja liialliseen romanttiseen paa toksen houkuttavan pateettisuuden. Tulkinnat huokuvat iloa, taiteen kau neutta ja syvällisyyttä hienostuneena eri instrumenttien vuoropuheluna. Moneen kertaan levytetyt ja kon serteissa kuullut Schubertin Pianot riot Bduuri ja Esduuri, kuuluisa Notturno pianotriolle sekä Arpeggionesonaatti soivat viiltävän kauniisti ja herkistyneesti musiikin melanko lista, runollista lumoa, jopa riehak kuutta hehkuen. ”Tuntuu siltä kuin miltei kaikki, ainakin omassa elämässäni, olisi ke hittynyt kohti tätä Esduuritrioa”, Vogt totesi tämän romantiikan heh kuisen Ondinen levytyksen yhtey dessä. Eläkeläinen 2/2023 29
NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI S ain kunnian olla vieraana Tampereen Laternaravin tolan Elämäni runo illas sa. Illan aikana neljä vieras ta esitteli sekä elämänsä kirjan että elämänsä runon. Runot ensin luet tiin ja sitten arvuuteltiin, mikä niis tä oli kenenkin valitsema. Elämänsä tärkeimmän kirjan tai runon määritteleminen on melko mahdotonta, mutta tuota iltaa var ten jokin kriteeri oli mietittävä. Elämäni kirjaksi valitsin Kazuo Ishiuguron Ole luonani aina romaa nin, joka käsittelee ihmisyyden pe rimmäisiä kysymyksiä. Runovalinta ni osui Pablo Nerudan Oodiin sipulille. Runo on ollut aivan nuoruudes ta asti elämässäni mukana, muuan muassa keittiön seinällä. Sen kautta opin, miten arkista ja ylevää voidaan yhdistää. Rakastan yhtä runoa, johon tutustun neljätoistavuotiaana. Mikä olisi sinun elämäsi runo? Unia ja luonnonvoimia Kalervo Virta kertoo Enneunetru nonsa perustuvan rintamamiehen kertomaan. Kalevalaiseen tapaan etenevä runo piirtää lukijalle hen kilökuvan erikoiskyvyn omaavasta miehestä. Runoja on todella monenlaisia, kuten vuosien saatossa Runopysä killäkin on nähty ja todettu. Tällai nen anekdootin kertova runo on yk si alalaji. Tulkitsen Enneunetrunon lopun niin, että omaa kohtaloaan mies ei kuitenkaan tiennyt. Hänhän jätti nyytin lompakkoineen lähettääkseen ne. Siis lähettääkseen ne itse. Viimeinen säkeistö on karu: ”Par tion taas palatessa/ unistansa ennus taja/tuli toisten vetämänä/kuollehe na ahkiossa.” Jylhä runo jää mieleen pitkäksi ai kaa. Marja Hoefsin Luonnonvoimat on pureva ironiassaan. Mahtava luette lo: ”Maa, tuli, ilma, vesi ja pörssi.” On tehokas keino listata asioita, jois sa jokin ei kuulu joukkoon. Runou dessa ns. epäkategorinen luettelo on käytetty ja hyvä keino. Luonnonvoimatrunossa on hyvä rakenne: ensin näytetään luonnol listen asioiden toimintaa, ne kuva taan kauniisti, esimerkiksi: ”Maahan istutamme siemenen, multa kasvat taa vahvavartisen härkäpavun” tai ”Vedellä virvoitamme kuumeisen otsan, lapsivesi ympäröi sikiön läm möllään”. Kaikki soljuu omalla painollaan, kunnes törmätään toisenlaiseen ”luonnonvoimaan”: ”Mahtavin luon nonvoima; pörssi,/ pörssi se meitä vie”. Mietin voisiko ”aallot rakkaamme purren luoksemme tuo” säkeessä vaihtaa sanajärjestystä? Esimerkiksi: rakkaamme purren aallot luoksem me tuo? Silloin vältyttäisiin sekaan nukselta, kun ”purren” on sekä ver bimuoto että venettä kuvaava subs tantiivi. Luonnonvoimat on vaikuttava runo talouden inhasta mahdista. Toivo Bergin Nainen on arvaamaton sisältää kirjoittajalleen tuttua huumoria. Runopysäkin lukijat ovat saaneet vuosien varrella nauttia Ber gin oivaltavista ja myhäilevistä teks teistä. Runossa niin sanotusti vedätetään lukijaa. Juuri kun kuvittelee yllätys käänteen tapahtuneen, seuraakin toinen yllätyskäänne, jota ei osan nut aavistaa. Erotiikkaa kuvataan usein klisei sesti, harvemmin huumorin kautta. Nauru tekee hyvää, ja on hyvä, et tä runoissa voi ennakkoluulottomas ti käsitellä mitä tahansa. Berg on täs sä edelläkävijä, muistan eräänkin hä nen runonsa, jossa suoritettiin intii miä toimenpidettä sairaalaympäris tössä. Toivo Bergin Nainen on arvaamaton auttaa nauramaan elämän kum mallisuudelle. Yksi ehdotus minulla olisi. Mitä jos jättäisi kolmanneksi viimeisen säkeen pois? Olisiko yllätys silloin vielä suurempi? Ja luonnonvoimasta tässäkin ru nossa on kyse. Riimittelyä Kaarina Logrénin Vuodenajan ihmeet sopii maaliskuun Runopysäkille. Ru non myötä aloin miettiä, kuinka pal jon kussakin vuodenajassa on toista vuodenaikaa. Kuinka tieto keväästä vaikuttaa jo talvella tai toisaalta mi ten paljon kesää sävyttää ajatus syk systä? Voisi ehkä sanoa, että jokaises sa vuodenajassa on jo toisen siemen. Logrénin runo on hyväntuulista arkiriimittelyä. Olen joskus vuosia sitten tällä palstalla kirjoittanut Ilkka Iivarista ja ennen kaikkea hänen teksteistään. Nyt jo pitkään eläkkeel lä ollut hämeenlinnalainen rikosko misario tuli tunnetuksi runollisis ta ja värikkäistä tiedotteistaan, jois sa riimit olivat vahvasti mukana. Lu kijan suupielet kääntyivät väkisinkin hymyyn sellaista tiedotetta lukiessa. Hieman sama efekti syntyy Kaarina Logréninkin runosta. Hauska riimipari: ” Talojen katoil la lapiot huiskaa,/rumia sanoja isän nät kuiskaa.” Logrénin runon valoisa fiilis jättää hyvän mielen. Tuula Ekmanin Nastakengän ylistys sopii hyvin Vuodenajan ihmeiden jälkeen. Sekin kuuluu rentoon arki riimittelyn kategoriaan. Raksaa – maksaa riimipari on ki Elämäni runo Kesä tekee tuloaan ja nyt on oikea aika suunnitella ja jo ilmoittautuakin suven kirjoittajakursseille. Enneunet Talvisodan rintamalla kuului yhteen korsukuntaan mies muuan merkillinen tunnettuna unistansa. Partion jo lähdettyä kertoi korsukavereilleen ketkä eivät palaisikaan partiosta elävinä. Sanoi saaneen unessansa tiedon miesten kohtalosta alkaneella reissullansa partiossa linjain taakse. Enneunet toteutuneet saivat toiset pelkäämähän halunneet ei kuulla enää miehen unten ennustamaa. Kerran sitten vuorollansa partioimaan lähteissänsä jätti nyytin lompakkoineen lähettääkseen vaimollensa. Partion taas palatessa unistansa ennustaja tuli toisten vetämänä kuollehena ahkiossa. KALERVO VIRTA, LAUKAA KULTTUURI 30 Eläkeläinen 2/2023
Muistakaahan kurkata kattaus myös Runopysäkkiblogin puolelta.” va ja persoonallinen ja letkeää menoa on tässäkin: ”Löyhdyttää nyt kannat taa kukkarossa nyöriä,/ettei tarvi sai raalassa kipsin kanssa pyöriä.” Ekmanin runossakin on varsin paljon yhtymäkohtia Ilkka Iivarin teksteihin, koska onhan Nastakengän ylistyksen yksi funktio myös lu kijaan vaikuttaminen varoituksin ja neuvoin. Oikea pukeutuminen mah dollista elämästä nauttimisen, vaik ka tanssahtelun. Ekmanin ja Logrénin runoissa on varsinkin loppupuolella yhteistä: ke sän odotusta ja lintuja! Kurssiiloa Osallistuin taannoin Pirkkalaiskir jailijoiden jäsenilleen järjestämäl le lyhyelle kirjoittajakurssille. Kurs sin piti Päivi Haanpää, kurssin nimi oli Kirjoittajan tarot. Kurssilla käy tettiin tarotkortteja kirjoittamisen apuvälineenä eikä suinkaan ennus tuspuuhiin. Yllätyin siitä, miten mo nia kirjojakin aiheeseen liittyen on olemassa, siis kirjoja, joissa käsitel lään kortteja luovan työn osana. Kurssilla muistin taas, miten ki vaa on olla ryhmässä ja kirjoittaa yh dessä toisten kanssa! Kesä tekee tu loaan ja nyt on oikea aika suunnitel la ja jo ilmoittautuakin suven kirjoit tajakursseille. Niitähän löytyy ympä ri Suomea. Oppiminen ja kirjottami nen toisten kanssa tekee hyvää. Muistakaahan kurkata kattaus myös Runopysäkkiblogin puolelta. Äl kääkä unohtako lähettää runopostia! ? ”Hetkiä” Maaliskuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Salli Kajosmäki, Pertti Oksman ja Sirkka-Liisa Toikkanen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/ blogit Nainen on arvaamaton Nainen on yhtä arvaamaton kuin isin tasku Mari Laurilan laulussa ” Aja hiljaa isi nyt vain! ” Miksikö? No siksi, että naisessa on niin monta kumpua ja laaksoa ettei niistä saa selvää. Niin kuin tuo venuskumpu. Missä se on ja mikä on sen tarkoitus? Olen jostakin lukenut, että kun siitä puraisee, naisesta tulee niin villi, että hyvä on, jos mies hänen käsittelystään hengissä selviää. Sitä venuskumpua minä nyt täällä etelän yössä etsin. Puraisen vähän tuolta ja vähän täältä. Eipä taida osua oikeaan paikkaan, koska mikään ei tunnu tehoavan. Lopulta käännyn häneen selin ja päätän: Antaa olla! Anteeksi, että häiritsen. Silloin vaimoni koskettaa selkääni. Käännyn ympäri ja katson häneen. Hän hymyilee ja katsoo minuun lempeästi. Taisipa osua kohdalleen. Olen valmis yllätykseen. Ja yllätys siitä todella tulee, kun hän sanoo ” Et viitsisi lähteä käymään kaupassa? Tekee niin juustoa mieli. ” TOIVO ”TOPI” BERG, HELSINKI Nastakengän ylistys Talvi tuli, jäinen polku jalan alla raksaa. Pitäis ostaa nastakengät, mutta kun ne maksaa! Löyhdyttää nyt kannattaa kukkarossa nyöriä, ettei tarvi sairaalassa kipsin kanssa pyöriä. Myös irralliset liukuesteet voit laittaa kengän päälle. Silloin mennä voit vaikka tanssahteleen jäälle. Jos terveytesi sulle on ihan elintärkeä, voit ulos mennessäsi käyttää omaa järkeä. Kestetään nyt talven vaivat, kyllä kevät koittaa, talitintti pihapuussa titityynsä soittaa! TUULA EKMAN, UIMAHARJU Vuodenajan ihmeet Kyllä tämäkin talvi merkkinsä näyttää, lumella tiet ja pihat täyttää. Talojen katoilla lapiot huiskaa, rumia sanoja isännät kuiskaa. Mutta on tässä hyvääkin, sukset luistaa kun vaan hiihtämään lähteä muistaa! Potkukelkat meille vanhoille suodaan, sillä suuretkin ostokset kaupasta tuodaan. Nyt ei surra, kohta lumetkin sulaa, kun alkaa aurinko paistamaan, näin saadaan päiväkin jatkumaan. Nyt alamme odottamaan kevättä ja kesää ja saamme katsella ulkosalle kun linnutkin tekevät pesää. Toivotaan jokainen lämmintä kesää. Kyllä linnutkin meille laulaa. KAARINA LOGRÉN, OULU Luonnonvoimat Maa, tuli, ilma, vesi ja pörssi. Ne määrittelevät ja säätelevät jokaista elomme päivää. Maahan istutamme siemenen, multa kasvattaa vahvavartisen härkäpavun. Tulen voimme sytyttää ja sammuttaa, sydämen tulta säilyttää kytevänä. Ilma keuhkomme hapettaa ja aivomme perusravitsee. Vedellä virvoitamme kuumeisen otsan, lapsivesi ympäröi sikiön lämmöllään. Merivirtojen viileys rauhoittaa magman, aallot rakkaamme purren luoksemme tuo. Mahtavin luonnonvoima; pörssi, pörssi se meitä vie. MARJA HOEFS, HYVINKÄÄ P IX A B AY Eläkeläinen 2/2023 31
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör D en riksdag som tar vid efter riksdagsvalet kommer att få reformen av pensionssystemet på sitt bord. Arbetsmarknadsparterna har kommit överens om att inleda förhandling ar om en reform under den kommande regeringsperio den. Det har varit kutym att riksdagen respekterar den lösning parterna förhandlat fram. Bakom reformbehovet ligger en oro över pensions systemets hållbarhet och ett tryck på att höja pen sionsavgifterna. Under de senaste åren har särskilt prognoserna för födelsetal legat på en låg nivå, vilket på sikt minskar antalet arbetstagare som betalar pen sionsavgifter och därmed även inkomsten från avgif terna. Det finns många sätt att förbätt ra systemets hållbarhet, men de är alla behäftade med vissa problem. Det är framför allt arbetsgivarparten som kraftigt motsätter sig en höj ning av pensionsavgifterna. Arbets tagarparten å sin sida motsätter sig utan minsta tvekan en försämring av pensionerna och en höjning av pensionsåldern. Till de något min dre omtvistade lösningarna hör en ökad arbetskrafts invandring och därmed fler som betalar pensionsav gift, och å andra sidan har det lagts fram förslag om att höja pensionsfondernas avkastning genom ökat riskta gande. En försämring av pensionsindex för redan löpande pensioner i syfte att åstadkomma ett mer hållbart sys tem skulle däremot utgöra ett betydande hot för pen sionärerna. I Sverige tillämpas en modell med index broms av detta slag. Modellen har bland annat lyfts fram av inflytelserika tjänstemän i finansministeriet. Den skulle leda till en märkbar och bestående försäm ring av pensionernas köpkraft. PENSIONÄRERNA RF arbetar tillsammans med de öv riga pensionärsorganisationerna för en pensionsre form i vilken man motarbetar pensionärsfattigdomen och ökade inkomstskillnader pensionärer emellan. Små pensioner kan förbättras genom att säkerställa indexhöjningar och genom nivåhöjningar med euroba serade justeringar. Dessutom kunde sammanjämkning en av arbets och folkpensionen ändras så att allt fler personer med en liten arbetspension skulle vara berät tigade till kompletterande folkpension. Riksdagen fattar beslut i frågor som rör FPA:s folk och garantipensioner, pensionsnivåer och indexjuste ringar. Riksdagens sammansättning spelar därför en stor roll för pensionssystemet som helhet. Låt oss allt så i valet i april rösta fram en riksdag som stöder en rättvis pensionsreform. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Pensionssystemet i vågskålen Bakom reformbehovet ligger en oro över hållbarhet.” PENSIONÄREN JAN KOSKIMIES PENSIONÄRERNA RF ordnade den 9.2 ett öppet diskussionstill fälle i Vasa tillsammans med Fol kets Bildningsförbund (FBF). Cirka 40 människor deltog i diskussionen som ägde rum på Medborgarinstitu tet Alma. Pensionärerna rf har sedan 2021 varit samordnare en gång om året i ett av FBF:s s.k. Filosoficaféer som en del av förbundets svenskspråkiga verksamhet. Diskussionen inleddes med en presentation av Viveca Dahl med te mat ”Indien – politik, religion, fattig dom och rikedom: Vad man tror sig se på (bara) tre veckor i (bara) tre delstater”. Den nyligen pensionerade jour nalisten Dahl berättade om sina er farenheter och insikter om Indien. Presentationen var medryckande och intressant och väckte en livlig diskussion som handlade om många olika aspekter av Indiens historia, samhälle, kultur och vardagsliv. Pensionärerna rf:s verksamhetsle dare Jan Koskimies öppnade tillfäl let tillsammans med FBF:s verksam hetsledare Ylva Gustafsson. Enligt Koskimies visade den livliga och fler taliga publiken att det finns ett tyd ligt behov av svenskspråkig pensio närsverksamhet. På plats var även Henrik Fågelbärj från Vasabygdens Pensionärer och Irmeli Mandell från Pensionä rernas Österbottens distriktsorga nisation. Pensionärerna rf har nuförtiden två svenskspråkiga lokalföreningar: Vasabygdens pensionärer och Drags fjärds arbetarpensionärer. Båda arrangörerna var nöjda med tillfället och Pensionärerna rf och Folkets Bildningsförbund kommer att fortsätta samarbetet också näs ta år. Diskussionen inleddes med en presentation av Viveca Dahl. Livlig diskussion i Vasa om Indien FPA HAR PUBLICERAT sina lättlästa broschyrer för år 2023. Broschyrer na presenterar FPA:s förmåner i oli ka livssituationer, t.ex pensioner och andra stöd för pensionstagare, på ett lättläst språk. FPA:s samarbetspart ner kan också beställa broschyrer för eget bruk. De lättlästa broschyrerna kan häm tas på FPA:s serviceställen och servi cepunkter. Dessutom skickar FPA de svensk och finskspråkiga broschyrer na även till bland annat socialbyråer, ANbyråer och rådgivningsbyråer. FPA ger inte ut separata förmåns broschyrer på standardsvenska, ef tersom tanken är att alla kunder ska kunna använda och ha nytta av de lättlästa broschyrerna. Lättläst pas sar alla, och vem som helst kan ha be hov av lättläst i en krävande livssitua tion. Ett lätt språk är också en bra ut gångspunkt vid översättning till an dra språk. FPA har publicerat förmånsbroschyrerna för år 2023 32 Eläkeläinen 2/2023
P ensionärsförbundens intres seorganisation PIO, har for mulerat en rad målsättning ar inför riksdagsmandatpe rioden 2023–27.PIO:s målsättningar baserar sig på undersökningen Huo misen Kynnyksellä, som publice rades i september 2022. De låga pensionerna är ett stort problem för många äldre. Detta ser 44 procent av de tillfrågade som ett problem. Tillgången till social och hälsovårdens tjänster utgör det näststörsta problemet, enligt 36 pro cent av dem som tillfrågades i under sökningen. Av de svarande ansåg 22 procent att social och hälsovårdens tjänster är otillräckliga. – Det här är någonting som mås te rättas till under nästa mandatperi od, säger Simo Paassilta, vd för Pen sionstagarnas centralförbund och ordförande för PIO år 2022, och pre senterar PIO:s målsättningar som följer: – Vi anser att det är viktigt att Fin land med det snaraste får ett pro gram för att motverka pensionärs fattigdomen. PIO vill delta i utform ningen av detta program. Beskattningen av pensionärerna får inte vara strängare än beskattningen av löntagare Beskattningen av pensionärerna måste med det snaraste sänkas till löntagarbeskattningens nivå. Bostadspolitiken måste utvecklas utifrån principerna om tillgänglighet och åldersvänlighet Vi ber om att man utreder hur ett stödsystem kunde skapas för att möj liggöra för de äldre att också längre ifrån ta sig till de tjänster som kom munen tillhandahåller. Ett hushållsavdrag borde utvecklas till stöd för att äldre medborgare kan bo hemma Vi måste förbättra låginkomstpen sionärernas möjligheter att välja tjänster som ökar deras välbefinnan de utifrån deras egna behov. Vi mås te skapa ekonomiska stöd för dem, som i grunden och till sitt belopp skulle motsvara hushållsavdraget. Vi måste garantera tillräckliga tjänster inom social och hälsovården Vi behöver mera pengar och mera personal för att kunna ta hand om våra äldre. För dem är det viktigt att tillräckliga och förmånliga soci al och hälsovårdstjänster finns att tillgå av god kvalitet och inom ut satt tid. Vi måste uppskatta anhörigvårdarnas arbete Det lönar sig att investera i anhörig vården, vilket leder till betydande in besparingar för samhället. Vi måste möjliggöra det viktiga arbete som an hörigvårdarna utför i olika livssitua tioner och stöda dem med erforder liga tjänster, tillräcklig belöning och ledigheter för att de skall orka. Prax isen måste vara jämlik i hela landet. Social och hälsovårds kundernas betalningsbörda måste bli rimligare År 2022 fanns det tre ersättningstak: för tjänster (692 €), för mediciner (592 €) och FPAresor (300 €), till sammans 1?584 €. Ersättningstaket för tjänster, resor och medicin borde slås ihop till ett enda ersättningstak, vars nivå högst får vara lika hög som garantipensionen per månad. De äldres rätt till rehabilitering måste säkerställas Finland behöver en rehabiliterings garanti, som säkerställer att man får rehabilitering i rätt tid och som främjar en effektiv rehabilitering. En jämlik behandling och icke diskriminering – en självklarhet Majoriteten av våra äldre anser att de nuförtiden behandlas som andra klassens medborgare och att det fö rekommer mycket åldersdiskrimine ring. När man bedömer hur det är att åldras måste man utgå från all lag stiftning som berör de äldre, likaså då man förbereder samhällsbeslut. Alla med i digiutvecklingen De äldre måste få tillgång till digiråd givning, handledning och stöd. An svaret för detta ligger på den offent liga storn. Klimatarbetet måste ta hänsyn till de äldre Det är ett måste att motverka kli matförändringen. Under övergångs arbetets gång måste man ta hänsyn till de äldres situation. – Vi kräver att den regering och riks dag som tillträder efter valet inklu derar hänsyn till de äldre i all lag stiftning som berör de äldre och i alla förberedelser av samhällsbeslut. Fin land måste också förbinda sig att be främja FNs konvention om mänskli ga rättigheter som berör de äldre, sä ger ordförande Paassilta. PIO: Finland måste åtgärda pensionärsfattigdomen Vi måste grunda ett program för att minska på Finlands pensionärsfattigdom, säger sex riksomfattande pensionärsförbund, däribland Pensionärerna rf., i ett gemensamt utlåtande inför riksdagsvalet i april. Eläkeläinen 2/2023 33
ELÄMÄ Ranskalainen tuulahdus keittiössä SUOLAISTA JA MAKEAA Lautasmatkalle kannattaa kutsua ystäviä ja sukulaisia, sillä yhdessä nautittu ateria on aina maukkaampi. TEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN K ävin helmikuun lopulla Pa riisin maatalousmessuil la, jotka ovat valtavan suu ri tapahtuma. Messualue on seitsemän Helsingin Messukes kuksen kokoinen kompleksi, jonka kiertäminen kokonaisuudessaan yh dessä päivässä on inhimillisesti mah dotonta. Yhdessä näyttelyhallissa oli erilai sia lehmiä, vuohia, lampaita ja sikoja Ranskan kaikilta alueilta sekä niistä valmistettuja elintarvikkeita. Juus toja, makkaroita ja säilykkeitä myi vät tuotteistaan syvästi ylpeät tuot tajat eivätkä asiakkaat valinneet os toksiaan hinnan vaan laadun perus teella. Ranskalaisten ruokasuhde kertoo ylpeydestä oman alueen raakaainei siin ja ruokaperinteeseen. Monet lei vonnaiset ovat pysyneet sokerileipu reiden tuotannossa satojen vuosien aikana lähes muuttumattomina. Ei niin pientä ranskalaiskylää, ettei siel lä ole omaa leipomoa. Vietimme yhtenä kesänä viikon pienessä provencelaisessa kylässä, jossa oli kolme pientä leipoa. Jokai nen leipoi tuoreet croissantit aamiai Ei niin pientä ranskalaiskylää, ettei siellä ole omaa leipomoa. Kuvassa kaakkoisranskalainen Bargemon. Sitruuna sointuu hyvin keväiseen parsarisottoon. selle, patongit ja jälkiruokaleivonnai set sekä lounaalle että päivälliselle. Ranskalaisen keittiön tunnelmaan pääsee onneksi suomalaisen ruoka kaupan valikoimallakin. Lautasmat kalle kannattaa kutsua ystäviä ja su kulaisia, sillä yhdessä nautittu ateria on aina maukkaampi. 34 Eläkeläinen 2/2023
Parsarisotto neljälle Kevät on tuoreen parsan sesonkia, jolloin se on parhaimmillaan ja myös edullista. Yhdestä nipusta valmistuu ateria vähintään neljälle hengelle. Niin kauan, kun vihreät parsat ovat helakan värisiä ja vielä napakoita, on maku paras mahdollinen. Sitruuna sointuu hyvin keväiseen parsarisottoon. 1 nippu vihreää parsaa 3 rkl oliiviöljyä 1 sipuli silputtuna 2 valkosipulinkynttä hienonnet tuina 3 dl risotto tai puuroriisiä 10–12 dl kuumaa kasvislientä (kuutioista tai parsan tyvistä keitettyä) 1 sitruunan mehu ja raastettu kuori mustapippuria myllystä 1 dl raastettua voimakasta juustoa, esim Pecorinoa Huuhtele parsat ja leikkaa niistä kovat tyvet pois – niistä voi keittää parsalientä. Kuumenna kasvisliemi kattilassa. Kaada öljy toiseen kattilaan ja kuumenna se. Lisää kuumaan öljyyn sipulit ja riisi, kuullottele niitä sekoitellen hetki, älä ruskista. Kaada noin kolmannes kasvisliemestä riisien joukkoon ja hämmennä seosta kauhalla parin minuutin välein, niin risotto saa oikean kermamaisen rakenteen. Risoton kypsyessä paloittele parsat noin 3–4 cm paloiksi, jätä muutama varsi koristeeksi. Paista koristeeksi tarkoitetut parsat pikaisesti öljyssä pannulla. Lisää lientä sitä mukaa, kun riisit imevät lientä itseensä. Kun risotto on kypsynyt 10 minuuttia, lisää paloitellut parsat. Kypsennä risottoa vielä 10 minuuttia tai kunnes riisit ovat pehmenneet. Valmis risotto on rakenteeltaan kuin löysää riisipuuroa. Lisää lopuksi risottoon juustoraaste ja sitruuna, mausta mustapippurilla. Tarjoa risotto välittömästi. Provencelainen tomaattikeitto 3–4:lle 1 sipuli silputtuna 2 valkosipulinkynttä hienonnet tuina 2 rkl oliiviöljyä 400 g tomaattimurskaa purkista 2 dl vettä 2 dl kevyt tai kaurakermaa 200 g vuohenjuustoa 1–2 tl suolaa 2 tl kuivattua timjamia, mustapippuria myllystä 2 viipaletta vaaleaa leipää kuutioina Kaada öljy kattilaan, lisää sipulit ja kuumenna ainekset. Lisää tomaattimurska ja vesi. Sekoita ja anna kypsyä hiljaa poreillen kannen alla 10 minuuttia. Viipaloi 2/3 juustosta ja lisää se ja kerma keittoon. Anna keiton kypsyä vielä 10 minuuttia. Soseuta keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Mausta timjamilla ja mustapippurilla, lisää tarvittaessa suolla – vuohenjuustossa on myös suolaa. Leikkaa loput juustosta viipaleiksi ja paahda pannulla toiselta puolelta kullanruskeiksi. Paahda myös leipäpalat pannulla öljytilkkasen kanssa. Jaa keitto lautasille, koristele juustolla ja leipäkuutioilla. Purjopiirakka 6–8:lle Pohja: 3 dl vehnä tai spelttijauhoja 100 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia 1 tl suolaa ½ dl kylmää vettä Täyte: 1 purjo 2 rkl voita tai margariinia 2 valkosipulinkynttä 4 munaa 2 dl kermaviiliä 2 dl creme fraichea 100 g juustoraastetta 2 tl suolaa ½ tl valkopippuria Nypi jauhot, suola ja rasva ryynimäiseksi seokseksi sormenpäillä kulhossa. Lisää vesi nopeasti sekoittaen, älä vaivaa. Muotoile taikinasta pallo ja pane se jääkaappiin lepäämään. Halkaise ja huuhtele purjo huolella, leikkaa se viipaleiksi. Sulata kattilassa voi ja kuullottele purjoviipaleita noin 5 minuuttia. Jätä jäähtymään. Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Voitele piirakkavuoka. Taputtele taikina reunoille asti vuokaan tasaiseksi, ohueksi kerrokseksi. Lisää muut täytteen aineet purjon sekaan ja sekoita ainekset keskenään tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan. Kypsennä piirakkaa uunin keskitasolla puolisen tuntia. Anna piirakan vetäytyä hetki ennen leikkaamista annospaloiksi. Raikkaan salaatin kanssa piirakka riittää kevyeksi ateriaksi. Mustaherukkarahka neljälle Marjarahka ranskalaistuu, kun annokset koristelee macaron-pikkuleivillä. Ne ovat hieman työläitä valmistaa, mutta onneksi niitä saa suhteellisen edullisesti pakasteena. Lusikoi rahka kauniisiin laseihin, kauneimmat astiat tekevät arjestakin juhlaa. 2 dl mustaherukoita 1 prk maitorahkaa 2 dl vaahtoavaa kaurakermaa ½ dl sokeria 1 tl vaniljasokeria macaronpikkuleipiä koristeiksi Vaahdota kaurakerma. Sekoita siihen muut ainekset. Jaa rahka laseihin ja koristele macaroneilla. Tomaattikeitto koristellaan juustolla ja leipäkuutioilla. Purjopiirakka riittää raikkaan salaatin kanssa kevyeksi ateriaksi. Marjarahka ranskalaistuu, kun annokset koristelee macaron-pikkuleivillä. Eläkeläinen 2/2023 35
ELÄMÄ enää ollut: kasvien valintaa ja sijoit telua terassille on pitänyt miettiä uu delleen, kasvit tarvitsevat aikaisem paa enemmän kastelua ja myös suo jaa kovimmalta paahteelta. Uutut kin ovat siirtyneet loitompana pihal la olevan sembramännyn suojiin pe säntekoa yrittämään, oravat tietysti perässään. TÄTÄ KIRJOITTAESSANI pihalla on vielä täysi helmikuinen talvi. Han gen keskellä kasvaa nuori puu, taka pihalle kohta kolme vuotta sitten is tuttamani Paratiisiomenapuu, Malus Dolgo. Ensin puulle piti yrittää luo da hyvät kasvuolosuhteet, sijainti Ia vyöhykkeellä ei ihan riittänyt. Rik karuohoja kitkin urakalla ja ravintei ANU MÄKI Kirjoittaja on vuosi sitten eläkkeelle jäänyt järjestötyöntekijä. IHAN PIHALLA Kova hinku saada sormet multaan Pahinta ”pihasärkyä” voi lievittää suunnittelemalla kevätkylvöjä. Ihan kohta on aika peitellä siemenet hellästi kasvumultaan. K asvupaikan sijainnilla on melkoinen merkitys kas vien kasvulle ja hyvinvoin nille. Suomi on jaettu yh deksään vyöhykkeeseen tätä ajatel len. Vyöhykejakoa laadittaessa on huomioitu alueen kasvukauden pi tuus, lämpötilan vaihtelut ja tal violosuhteet. Oma pihani sijaitsee vyöhykkeellä Ia. Sitä luonnehditaan suotuisan suven alueeksi. Tällä vyö hykkeellä kasvukausia alkaa varhain ja päättyy myöhään, ja se on sovelias isolle joukolle kasveja. Sijainnin puo lesta minullakin voisi siis olla edel lytyksiä saada jotain kasvamaan pi hallani. Vyöhykkeiden sisällä kasvuun vai kuttavat lisäksi paikallisilmasto ja pienilmasto. Paikallisilmaston teki jöitä ovat maaston piirteet (mäki syys, alavuus, laaksoisuus) ja vesis töjen läheisyys. Laaksot esimerkiksi säilövät kylmyyttä, rinteillä valo ja kautuu tasaisesti, vesistöt lievittävät kovimpia pakkasia ja pitävät hallaa loitolla. Kullakin kotipihalla on vielä oma pienilmastonsa. Se koostuu pi han pinnanmuodostuksesta, ympä röivän kasvillisuuden tuomasta suo jasta ja maaperän laadusta. Vietän eniten aikaa takapihan ete lään antavalla terassilla. Muuttaes sani terassille toi suojaa yhteispihal la kasvava vaahtera. Muhkean puun oksilla viihtyivät monet linnut, myös yritteliäs uuttukyyhkypariskunta, jonka syntyvyyttä säännöstelivät ah naat oravat. Kesäisin vaahteran ok sisto torppasi kovinta kuumuutta. Surukseni puu kaadettiin koska sen juuriston pelättiin vaurioitta van talon perustuksia. Kaadon seu raukset pihan pienilmastoon oli vat välittömät kun lämmöltä ja kirk kaalta valolta suojaavaa lehvästöä ei Kokeiltavana mehikasvin monistaminen: mehiruusukkeen lehti on painettu kevyesti kostutettuun hiekkaiseen multaan. Hyötykasviyhdistyksen siemenpussukoissa kerrotaan kasvien alkuperästä, ulkonäöstä, kylvöja itämisajasta, soveltuvasta kasvualustasta ja lämmön ja sateen kestävyydestä. Paratiisiomenapuu kasvoi helmikuussa hangen keskellä. Vesimaljassa lilluu hammastikkuihin pistetty avocadon siemen. 36 Eläkeläinen 2/2023
kasta ja kuohkeata uutta multaa kär räsin kottikärryittäin. Noin puoli metriä syvän istutuskuopan kaivoin kohopenkkiin. Näin varmistin, et tä kasteluvesi ei jää lillumaan juuris toon. Istutettaessa taimella oli mit taa reilun metrin verran, nyt sen lat va huitelee noin parissa metrissä. Korkeammaksi se ei juuri kasva, run ko ja oksisto toki tukevoituvat. Pienelle pihalle valitsin pihan ja talon mittasuhteisiin sopivan puun. Mutta sillä on tärkeä tehtävä: se luo pehmeää varjoa keittiön ikkunan al le laatimalleni perennapenkille ja vä hentää näin kastelutarvetta. Ja on han puun oksille vierailevia lintuja, varhain toukokuussa oksistoon puh keavia valkoisia kukkia ja loppuke sästä puuta koristavia kirkkaan pu naisia pikkuruisia omenoita kiva kur kistella keittiön ikkunasta. Jo nyt olisi kova hinku saada sor met multaan. Pahinta ”pihasärkyä” lievitän suunnittelemalla kevätkyl vöjä, ihan kohta on aika peitellä sie menet hellästi kasvumultaan. Jospa tänä vuonna saisin taimet kasvuun ja koulittua pihalle asti. Hyötykasvi yhdistyksen siemenpussukoissa ker rotaan kasvien alkuperästä, ulkonä östä, kylvö ja itämisajasta, soveltu vasta kasvualustasta ja lämmön ja sa teen kestävyydestä. Kerrassaan mai niota! Päätin kokeilla myös mehikasvin monistamista: painoin mehiruusuk keen lehden kevyesti kostutettuun hiekkaiseen multaan. Sen pitäisi al kaa muodostaa uutta ruusuketta lehden ympärille. Kastella pitää va rovasti vasta mullan kuivahdettua. Mehikasvit, sukkulentit, ovat kui vuuteen sopeutuneita vaatimatto mia kasveja. Onnistuukohan? Vesimaljassa lilluu hammastikkui hin pistetty avocadon siemen. Har voin syödyn herkun siemen kan nattaa hyötykäyttää. Näitä sieme niä olen kylvettänyt usein ja aika hy vin tuloksin. Kärsivällisyyttä se vaa tii, mutta ennen pitkää veden alle il mestyy valkoinen juuri. Silloin tikut voi poistaa ja siirtää siemenen mul taan. Noin 1/3 osa siemenestä jäte tään mullan pinnalle. Taas vähän kärsivällisyyttä ja sitten ilmoille tui kahtaa haljenneesta siemenestä vih reä verso. Leikkaamatta avocadosta kas vaa pitkä huitukka, leikkamaalla sii tä saa pensasmaisemman. Olen saa nut sen viihtymään terassilla valossa rästään alla. Taidoillani se on menes tynyt parhaiten ulkona ruukussa pit källe syksyyn, talvisin saan sen rup sahtamaan. Vyöhykkeiden sisällä kasvuun vaikuttavat lisäksi paikallisilmasto ja pienilmasto.” HILKKA LINDHOLM GEOKÄTKÖILY, MITÄ se on? Jokai nen kätköilijä vastaa siihen varmaan eri tavalla. Itselleni se on retkeilyä, ulkoilua ja uusiin paikkoihin tutustumis ta. Kätköily vie usein hie noihin paikkoihin, joihin en muuten varmaan eksyi si. Melkein aina kun olen kätköilemässä, yksin, geo ystävän tai puolison kans sa on mukana eväät. On mukava välillä vaan istua ja nauttia ympäristöstä. Lomamatkoillakin on kiva tapa tutustua paikka kuntaan geokätköjen kaut ta, niiden kuvauksessa on yleensä tietoa paikasta, ra kennuksista ym. Kätköily on ympärivuo tinen harrastus. Kesällä mm. patikoiden, pyöräil len ja talvella on välillä alla sukset tai lumikengät. Um pihangessa rämpiminen kin on välillä kivaa ja sa malla voi muistella A. Hel laakosken runoa Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki. Geokätköily on erään laista aarteenetsintää, jos sa haetaan koordinaattien avulla muiden geokätköi lijöiden piilottamia kätkö jä. Se voi olla esim. pakas te tai filmipurkki, jossa on lokivihko johon merki tään päivämäärä ja oma ni mimerkki kuittaukseksi, näin toden nat että olet löytänyt kätkön. Käynti kirjataan myös geokätköilyyhteisön verkkosivulla. Talvikätköilyä suksilla. Eksyssuo, Loimaa. Geokätköily on ympärivuotinen harrastus Kätköt pyritään etsimään ja kir jaamaan huomiota herättämättä, jot tei asiaan vihkiytymätön eli jästi tie tämättään löydä ja tuhoa niitä, sillä joidenkin kätköjen suun nitteluun ja rakentamiseen on käytetty runsaasti aikaa ja vaivaa. Toivotaan että ne pysyisivät kauan kunnossa ja kätköilijöiden ilona. Harrastuksen aloittami seksi tarvitset vain älypu helimen ja kynän. Tasku lamppu on myös hyvä apu väline. Harrastuksen ede tessä huomaat yllättäen omistavasi monenmoista muuta tarpeellista apuvä linettä. Kätköjä on Suomessa noin 75?000 ja uusia jul kaistaan lähes päivittäin. Joten kätköjä varmaan löytyy monen lenkkipo lun varrelta. Tosin kätkö jä myös arkistoidaan eli ne poistuvat käytöstä. Mei tä kätköilijöitä on noin 45?000. Ei ihan pieni po rukka, mutta mukaan mah tuu. Kokeneet kätköilijät auttavat mielellään uudes sa harrastuksessa. Lopuksi varoitus: Tähän voi jäädä koukkuun! Mukavia kätköilyretkiä uusille ja vanhoille geoka muille! Kirjoittaja on Salon alueen Eläkeläiset ry:n jäsen. ? Lisätietoa: geocaching.com, geocache.fi, suomenlatu.fi/ulkoile/ lajit/geokatkoily-2, 6123tampere.com, geokätköt.fi Kätköjä on Suomessa noin 75 000 ja uusia julkaistaan lähes päivittäin. Kätköjä löytyykin monen lenkkipolun varrelta. Salpalinna, Miehikkälä Juha Vainionkatu Kotka Eläkeläinen 2/2023 37
ELÄMÄ KIMMO VARTIAINEN V eteraanimoottoripyö räklubi ry:n PohjoisKar jalan aluekerhon, Itä maankiitäjien edustaji na päätimme lähteä Raahen Mootto rikerhon toteuttamaan talviralliin. Näitä kokoontumisia järjestää val takunnallinen moottoripyöräkerho MP69. Ennakkoon suunniteltiin matka reittiä ja todettiin että suorin reit ti olisi hieman yli 400 kilometriä ja hyvissäkin olosuhteissa veisi ai kaa yli kahdeksan tuntia. Päädyttiin ajamaan matka kahtena päivänä, et tä voidaan olla liikenteessä valoisa na aikana. Lähdettiin matkaan Joensuusta torstaina 9. helmikuuta ja ajettiin Leppävirran ja Suonenjoen kautta Viitasaarelle jossa yövyimme hotel liksi muutetussa navettarakennuk sessa. Aluksi 60 kilometriä Varkauden tiellä oli märkää sohjoa. Se ei muu ten haitannut ajoa, mutta sai pyöräni oikkuilemaan, kun rapaa kerääntyi il masuodattimeen. Lisäksi kova vasta tuuli pudotti vauhtia välillä kuuteen kymppiin. Leppävirralle lähdettäessä tie oli urainen ja liukas. Suonenjoen suuntaan ajettaessa tuuli ei enää hai tannut, mutta lisähaasteeksi tuli ir tolumi, kevyt lumisade ja pyörän oik kuilu jatkui. Majoituspaikassa lunta alkoi sa taa jo illalla, ja aamuun mennessä si tä oli kertynyt 510 senttiä ja sade jat kui edelleen. Mutta matkaan lähdet tiin. Tästä eteenpäin mentiin erityi sen hitaasti, 4050 kilometrin tunti vauhtia. Näkyvyys oli huono, välil lä lunta tuli reilusti, välillä jäinen ja urainen tienpinta. Kun ajosuunta kääntyi länteen al koi voimakas vastatuuli. Vaikka lu misade lakkasi, matkavauhti ei pal jon parantunut. Kun matkaa oli al le 100 kilometriä jäljellä, olosuhteet paranivat niin että saimme körötel lä lähes leppoisasti perille. Olimme kokoontumispaikalla jo ennen klo 15. Päivän aikana paikalle saapui yli 40 motoristia, suomalaisten lisäk si muutama Virosta ja yksi Belgiasta. Osallistujille oli varattuna usei ta kamiinalla lämmitettäviä jouk kuetelttoja. Lattiat oli eristetty rou Talviralli Raahessa Veteraanimoottoripyöräilijät ajoivat tuulessa ja tuiskussa Joensuusta länsirannikolle Raaheen. tamatoilla ja järjestäjät huolehtivat lämmityksestä. Siihen kelpasi viritel lä omat varusteet ja hyvässä makuu pussissa tarkeni hyvin nukkua, vaik ka yöllä pakkasta oli 10 astetta. Lauantaipäivän ohjelmassa oli tu tustumiskäynnit Raahen museois sa ja kilpailut renkaan ja keihäänhei tossa. Iltaohjelmassa palkintojen ja ko ja karaokea. Sunnuntaiaamuna pakattiin tava rat ja lähdettiin paluumatkalle. Aluk si ajettiin Raahen keskustan kautta jossa kierrettiin kaupungin perusta jan, Pietari Brahen patsas. Sitten hy vää tietä myötätuulessa Liminkaan josta jatkettiin Kainuuseen ja yövyt tiin vielä Kuhmossa. Maanantaiaa muna aurinko alkoi paistaa ja tulim me loistokelissä Joensuuhun. Tä män välin pyöräkin toimi kuin unel ma. Myötätuuli oli poikkeuksellisen voimakas? Matkaa tuli yhteensä 1 140 km. Näillä mentiin ? Matkakaverina oli Make jolla on sivuvaunullinen BMW 1200 jossa on nastarenkaat ja talvivarusteina lämmitettävät käsineet, kypärän visiiri ja ajopuku. ? Oma pyöräni on 1949 mallin IC Planeta 350 vuodelta 1956. Pienillä nastoilla olevat talvirenkaat, tuulisuoja edessä ja käsien suojat ohjaustangossa. Vaatetus oli pakkasen ja viiman mukaan pari alusvaatekertaa, ajopuku jonka päällä toppahaalari, ajokenkien päällä sadesuojat ja tietysti lämpimät karvarukkaset. Kaminoilla lämmitettävissä joukkueteltoissa kelpasi majoittua. Suunta kohti Raahea. Ennen lähtöä Kimmo Vartiainen testasi pyörää ja varusteita kotimaisemissaan Joensuussa. Talviralli kokosi Raaheen yli 40 motoristia, suomalaisten lisäksi muutaman Virosta ja yhden Belgiasta. A N IT A VA RT IA IN EN K IM M O VA RT IA IN EN 38 Eläkeläinen 2/2023
A sutustilojen luominen rintamamiehille ja siirto väelle sotien jälkeen oli yksi suurimpia yhteiskun nan rakennemuutospäätöksiä, jonka seuraukset heijastuvat monin tavoin nykypäivään asti. Asutustilojen kukoistus vaiheen lapset alkavat ol la eläkeiässä ja monet tilat kylmenneet, joten on hyvä, että Aaro Tiilikainen, Me riLapin Kuivaniemen suu rimman asutusalueen Luo laaavan kasvatti, on mikro historiallisella otteella kir joittanut talteen Luolaaa van ja samalla koko asutus toiminnan historiaa kuu delta vuosikymmeneltä tä hän päivään asti. Yliopistomiehen ja so siaalisektorin osaajan ote säilyy vaikka on ollut iso paine luetella tavaton mää rä henkilöitä ja yksittäisiä tapahtumia kun pohjaksi on tehty iso määrä henkilö haastatteluja. Sitäkin vyö rytystä on, muttei liikaa ul kopuoliselle lukijalle. Kirjan alkupuoli tarjoaa hyvän katsauksen asutus politiikkaan, ”Suo, kuokka ja Jussi” linja kulkee torpparivapautuksesta ja paljon kauempaakin alkaen. Luo laaavankin rehevän suoalueen en simmäiset asutussuunnitelmat ovat jo 1900luvun alkupuolelta, pari ta loa nousi alueen kupeelle jo ennen sotia mutta varsinaisesti lapio alkoi heilua suolla vuonna 1960. Suomen asutustoiminnan suu ri haaste tuli sotien jälkeen kun 450?000 hengen siirtoväelle piti löy tää elintilaa. Suuri osa oli kaupunki laisväestöä mutta maatakin tarvit tiin. Asutustilojen perustamiseen käy tettiin 2,9 miljoonaa hehtaaria, josta 1,3 miljoonaa valtion maista. Loput ostettiin tai pakkolunastettiin rap piotiloista, yhtiöiltä, seurakunnilta ja muilta tahoilta mutta tarvittaessa maita otettiin myös toimivilta yli 15 hehtaarin maatiloilta. Siirtoväki sai maista vajaat puo let ja pääosan viljelystiloista mut ta asuntotonteista suurin osa meni rintamamiehille. Mitenkään kitkat ta maanhankinta ei mennyt, maan omistajat vastustivat lunastuksia MTK:ta myöten. KIRJAN NIMI on hyvin valittu. Kuvaa pariin sanaan asutustilallisten lähtö Arvon ylennys asutustilallisille kohdat ja kovan työn, mutta koos tuu SKDL:n ja Maalaisliiton vaaliis kulauseista. Asutustilallisten äänis tä käytiin kamppailua, jota Aaro Tii likainen kuvaa käyttäen lähteinä va semmistolaista Kansan Tahtoa ja maalaisliiittolaista Pohjolan Sanomia. Vaikka pohjoisen valta puolueet kilpailivat Luo laaavankin asutustilallis ten kannatuksesta niin te kivät paikallisesti myös yh teistyötä vaikka sitä ei val takunnallisesti aina hyvällä katsottu. Yhteistyölle tuli tarvet ta varsinkin kun asutus toiminnan ylin virkamies johtaja ja asemaansa po liittisena nosteena käyttä nyt Veikko Vennamo hä visi kamppailun Maalais liiton puheenjohtajuudes ta ja organisoi omaa puo lueen eli Pieksämäellä hel mikuussa 1959 perustetun Suomen Pientalonpoikien Puolueen. Mielenkiintoisesti kirjas sa näkyy kuinka aikaa myö ten asutustilallisten huo miointi valtakunnallisesti niin maalaisliitossa kuin SKDL:ssä väheni. Maalaisliitto muuttui Kes kustaksi ja SKDL:ssä painopiste siir tyi kasvavaan teollisuustyöväestöön. Se jätti tilaa ”talonpojan tappolinjaa” hyödyntäneille vennamolaisille. AARO TIILIKAISEN teoksen pääosa on Luolaaavan asutusalueen elä män kuvausta kuudella vuosikymme nellä hyödyntäen myös runsasta va lokuvasaalista ja antaa tietysti eniten alueen omalle väelle. Mutta samantyyppinen kehitys on kohdannut muitakin asutusalu eita. On eletty rankka raivaus ja ra kentamisvaihe, suuret lapsimäärät ja vilkas yhteistoiminta mutta koet tu myös muuttoliike kaupunkeihin ja Ruotsiin, pienmaatalouden alasajo tai Kuivaniemen golfkentän kaltaisia vähän hokkuspokkushankkeita. Luolaaapa asukkaineen on käynyt selviytymistaistelua. Puolet taloista on yhä asuttuja, muutamassa työi käisiä ja yhdestä lähti viime syksynä vielä lapsia kouluun. Mitä tuo tule vaisuus, sitä voi vain arvailla mutta ainakin kemiläisen pienkustantamon laadukkaasti julkaisema hyvä, kova kantinen ja lukemisen arvoinen kir jaa jää. AKI RÄISÄNEN KIRJAT Aaro Tiilikainen: Työtä työttömille, maata maattomille. Atrain & Nord 2022. 144 ss. Luola-aapa asukkaineen on käynyt selviytymistaistelua.” TUOMAS TALVILA – POLTE moottoripyöräilyyn minul la on varmaankin ollut aina, lapsesta asti, toteaa Joensuun Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kimmo Vartiainen. – Isoveljellä oli mopo joka ei toi minut. Pikkuveljen kanssa työnnet tiin sitä mäen päälle ja laskettiin va paalla alas, uudestaan ja uudestaan, Vartiainen muistelee. – Sitten hieman isompana, 60lu vulla moottorikerholla niitä pyöriä rakenneltiin. Ajettiin motocrossia ja jäärataa. Pyörä jolla Kimmo Vartiainen teki reissun Joensuusta Raahen Talviral liin on todellinen veteraani, IC Pla neta 350 vuodelta 1956. – Ostin sen naapurista vuonna 1971, hinta oli 150 markkaa. Sen jälkeen pyörä seisoi kymme niä vuosia tallissa. Kimmo Vartiainen kertoo, että hänen veljensä sen ”mei nasi saada jo kuntoonkin”, mutta hanke sitten kuitenkin hyytyi. Vuo ro siirtyi aikanaan Kimmo Vartiaisen pojalle, jonka ansiosta pyörä lopulta saatiin ajokuntoon ja liikenteeseen. Vartiainen kehuu veteraanipyörän vankkaa ja yksinkertaista rakennetta. – Laittamistahan siinä on, se on selvä, mutta remonteista selviää uu siin pyöriin verrattuna pikkurahalla. On Vartiaisella kaksi muutakin pyörää: 70lukulainen menopeli ve teraanijäärataajoihin ja uudempi Hondan matkapyörä. Valtakunnallisesti toimivan Ve teraanimoottoripyöräklubi ry:n toi minta perustuu aluekerhoihin. Kim mo Vartiainen on pohjoiskarjalalai sen Itämaankiitäjätkerhon kerho sihteeri. Jäseniä kerhossa on 150. Nyt suunnitellaan lähtöjä kevään ja ensi kesän kokoontumisajoihin. – Ja onhan meitä motoristeja jon kin verran Eläkeläiset ry:ssäkin. Suunnitelmissani on ajella elokuus sa Kalajoen retkeilypäiville. Siellä ta vataan. Polte pyörän selkään K IM M O VA RT IA IN EN Eläkeläinen 2/2023 39
YHDISTYKSET Kylätalo Isku täyttyi iloisista juhlijoista. ARJA HEIKKINEN H yrynsalmen Eläkeläiset ry täytti viime vuonna 50 vuotta. Juhlimme sitä nyt helmikuussa ja hienot juhlat olivatkin. Saimme vieraaksi ja juhlapuhujaksi Eläkeläiset ry:n pu heenjohtajan Matti Huutolan. Vieraita saapui Kainuun seitse mästä Eläkeläiset ry:n yhdistykses tä. Kylätalo Isku täyttyi iloisista juh lijoista, nähtiinhän pitkästä aikaa. Ohjelmassa puheiden lisäksi esiin tyivät oman kylän lauluryhmä Hy ryn Hurma, sekä meidän yhdistyk sen Poijjan nassikat. Historiikki ker rottiin lyhyesti. Ohjelman päätteek si lauloimme yhdessä komeasti Kai nuun maakuntalaulun Nälkämaan laulun. Yhdistyksellä on hyvä talkooväki, joka jaksaa osallistua järjestelyihin. Iso kiitos kuuluu heille. Heiltä tu li ideoita niin ruuan kuin ohjelman kin tiimoilta. Keittiöväki tarjoili sa vukinkkukeittoa, grillimakkaraa sekä lohi ja juustovoileipiä, kahvia ja pul laa unohtamatta. Arpajaiset ovat aina olleet yksi tär keä ohjelma, tälläkin kertaa arpajais pöytä oli täynnä palkintoja. Lopuksi tanssit tahditti Rytmihäiriöorkes teri. HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET ry on pieni ja virkeä yhdistys, johon on helppo tulla mukaan. Kerhojen lisäk si järjestämme kesäisin teatteriret ken johonkin Kainuun kuntaan, pi dämme ulkoilupäivän kodalla, jossa on nokipannukahvia ja nuotiomak karaa sekä pelaamme mölkkyä. Osallistumme kylän tapahtumiin ja pelaamme bingoa ja bocciaa silloin tällöin, syys ja kevätkauden päätös juhlia unohtamatta. Osallistumme myös vanhusten viikon tapahtumiin. Käymme toisten Kainuun kuntien juhlissa, Kainuun Aluejärjestön ret killä ja osallistumme valtakunnalli siin Eläkeläiset ry:n tapahtumiin. Tänä vuonna käytämme Toimin tatonnin Ranta ja kylätapahtumaan kesäkuun lopussa, jonka suunnittelu on jo käynnissä. Kainuun Aluejärjes tön sokkotreffit ovat kesäkuun alku puolella, saa nähdä minne linjaautot vievät meidät. Elokuussa kutsuvat Kalajoen kol mipäiväiset Retkeilypäivät. Hyrynsalmen yhdistyksen oma Poijjan nassikat esiintyi. Hyrynsalmen Eläkeläisillä 50 vuoden villityksen juhla EDUSKUNTAVAALIEN ALLA eri puo lueet kosiskelevat äänestäjiä vaati malla tiukkaa taloudenpitoa. Val tiontalouden tasapainottamiseksi esitetään niin suuria menoleikkauk sia, että niillä väitetään yhtä aikaa taitettavan sekä velkaantuminen et tä mahdollistettavan tuloveron alen taminen. Esimerkiksi kokoomus esittää ta louspoliittisessa ohjelmassaan mil jardin euron säästöjä indeksisidon naisista menoista ja niiden toteutta mista indeksijarrujen avulla. Leikkausten seurauksista ei paljon puhuta. Leikkausten ulkopuolelle sen sijaan halutaan jättää poliittises ti vaikeat koulutus, puolustus ja tur vallisuus. Näistä näyttää vallitsevan laaja yksimielisyys, eikä hyvinvointi alueiden menoistakaan liene säästö jä olevan tulossa. – Mistä menoista esitetyt miljar dit raavitaan kasaan? Tähän kysy mykseen ei leikkausten esittäjiltä saa tarkkaa vastausta. Indeksisidonnai sista suurista menoeristä jäljelle jää vät lähinnä sosiaaliturva ja eläkkeet, arveli Eläkeläiset ry:n puheenjohta ja Matti Huutola puhuessaan Hy rynsalmen Eläkeläiset ry:n 50vuoti sjuhlassa. – Selvyyden vuoksi ja eläkeläi sen kuluttajansuojan vuoksi tällais ten leikkausten esittäjien tulisi en nen vaaleja julkistaa laskelmansa, ja osoittaa että eläkkeet eivät ole uhat tuna. Pelkästään kansaneläkeindek siin sidottuja etuuksia leikkaamal la miljardia tuskin saa kasaan, aina kaan puuttumatta eläkkeisiin. Talouden tasapainottamisessa tul laan vaalien jälkeen nojaamaan val tiovarainministeriön laskelmiin ja esityksiin. Niihin voi perehtyä mi nisteriön verkkosivuilla. Esimerkiksi budjettipäällikön kir joituksessa arvioidaan, että ”merkit täviä säästöjä julkisiin menoihin on vaikea löytää ilman indeksisidon naisten menojen tarkastelua”. Kirjoituksessa viitataan siihen, et tä Sipilän hallitus jäädytti eläkein deksejä ja myös sitä edeltäneellä vaalikaudella indeksikorotusta lei kattiin. Valtiontalouden tasapainotuksen ohella eläkeleikkausten esittämi sen takana on halu torjua eläkemak sujen korotuspaineita. Viime joulu kuussa julkaistussa niin sanotussa valtiovarainministeriön virkamies puheenvuorossa kannatetaan Ruot sin kaltaista automaattista vakau tusmekanismia. Siellä indeksijarru leikkaa eläkeindeksejä suhdanteiden mukaan. – Maksussa olevat työeläkkeet on Suomessa vahvasti suojattu ja omai suudensuojan piirissä, minkä vuoksi niitä ei suoraan voi leikata. Indeksejä heikentämällä eläkemenoja voidaan kuitenkin karsia. Siinä riittää aja teltavaa äänestyspäätöstä pohtiville Suomen 1,6 miljoonalle eläkeläiselle, summasi Matti Huutola. ”Eläkkeet uhattuna eduskuntavaalien jälkeen” Kainuun Aluejärjestön puheenjohtaja Arja Jauhiainen ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola seurasivat juhlaohjelmaa eturivissä. 40 Eläkeläinen 2/2023
LEILA AHMAOJA IIN ELÄKELÄISET ry on aktiivinen yhdistys, ja yli 200 jäsenen turvin osanotto on aina vilkasta. Uutena juttuna yhdistyksessä kokeillaan sunnuntaiiltapäivän karaoketans sia kerran kuukaudessa. Kevään oh jelmaan kuuluvat vielä kylpyläreis su Kuopion Rauhalahteen, liikunta päivä sekä torimyyntikirppis. Kevät kausi lopetetaan Lohisoppapäivään toukokuussa. Helmikuun puolivälissä Iin Elä keläiset järjesti yhdistystoiminnan koulutuksen, jossa oli mukana kuu lijoita yhdeksästä yhdistyksestä Jo kilaaksojen Aluejärjestön alueelta. Koulutuksen veti Martti Vaattovaara. Päivän pääteemana oli yhdistys ten uusien jäsenten kouluttaminen yhdistyksessä toimimiseen. Esille tulivat niin puheenjohtajan, sihtee rin, tiedottajan kuin matkavastaa vankin tehtävät. Martti Vaattovaa ra kertoi kimurantitkin asiat omal la hurmaavalla tavallaan. Päivä oli pitkä mutta väsymys tä ei näkynyt kenenkään kasvoil la ja innostus asioihin näkyi monen lausunnoissa pois lähtiessä. Lopuk si kiiteltiin Iin Eläkeläisten puheen johtajaa Eero Teppoa hänen aktii visuudestaan, kun osanottoa saatiin Martti Vaattovaara veti yhdistystoiminnan koulutuksen. Yhdistystoimintakoulutus ja laskiaisrieha keräsivät väkeä Iissä Hernesoppa maistui Iin Eläkeläisten laskiaisriehassa. näin monesta alueen yhdistyksestä. Yleisesti todettiin että tällaisille koulutuksille on tarvetta. Iin Eläkeläisten laskiaisrieha jär jestettiin 22.2. Hauskan ohjelman ja hernesopan lisäksi tanssittiin päi vän pääteeksi. SIRKKA ITÄNIEMI JOULUKUUSSA Klaukkalan Eläke läiset saivat puhelun paikallisesta kodinkoneliikkeestä, kotoisasti sa nottuna Klaukkalan Pörssistä. Ky syttiin, että alkaisimmeko kutoa heille villasukkia liikelahjoiksi. Tot takai suostuimme. Yhdistyksemme suunnitelmiin kuului karaokelaitteden hankinta, ja ajattelimme, että tämä projekti aut taisi haaveemme toteutumisessa. Reippaasti kävimme tuumas ta toimeen. Siinäpä saivat vähän jo kankeatkin sormet jumppaa ja mie likin virkistyi. Perustimme Whats Appryhmän ”Käsityöaktivistit”, jonka avulla pidimme toisiamme ajan tasalla. Eipä mennyt sitten kuin rei lu kuukausi, kun kävimme luovut tamassa liikkeeseen 50 paria sini valkokeltaisia sukkia, joihin olim me ommelleet myös heidän logon sa. Ilo tuossa tilanteessa oli molem minpuolista. Meillä on nyt Pörssin poikien kanssa ”diili”, joka jatkuu taas pie nen tauon jälkeen. 15.2 meillä oli ystävänpäivän juh la, kakkukahvien ja iloisen ohjelman sekä arpajaisten kera. Sokerina poh jalla oli, kun otimme käyttöön sukil la tienaamamme karaokelaitteet. Innokkaita laulajia riitti ja myös jalalla pantiin koreasti musiikin tah dissa. Kyllä meidän nyt kelpaa, on ihan omat artistit! Kun kotiinlähdön aika koitti oli jokaisella varmaan iloinen mieli ja muistona myös Käsityöaktivistien uniikit huopakankaalle ommellut ystävänpäivän kortit. Klaukkalan Käsityö aktivistit tienasivat liikelahjasukilla karaokelaitteet Kodinkoneliike sai liikelahjoiksi 50 paria sinivalkokeltaisia sukkia logollaan. Karaokelaitteet vihittiin käyttöön ystävänpäivän juhlassa. Eläkeläinen 2/2023 41
YHDISTYKSET TARINAT VEIKKO MIKKOLA KUVITUS RAIMO VAHTERA P erheelläni on pieni kesän viettopaikka kauniin kalai san järven rannalla. Siel lä vietämme vaimoni kans sa eläkepäiviä koko kesän. Kotona ei käydä kuin laskut maksamassa, kau passa ja kukat kastelemassa. Lapset on etelä nielaissut, mutta joka ke sä hekin viettävät viikon, jopa kaksi mökillämme. Täällä voi seurata erilaisten eläin ten toimintaa, on poroja, jäniksiä, pääskysiä ja erilaisia muita lintuja, joita edes kotona näe. Onhan niis tä vähän harmiakin: porot polke vat perunamaan ja syövät kaikki ku kat ja kasvit. Jänikset syövät mansi kat, räkättirastaat syövät viinimar jat ja pääskyset sotkevat kaikki sei nät. Mutta luonnossa tapahtuu kai kenlaista jännää. PÄÄTIN LÄHTEÄ tarkistamaan joko hillat alkavat kypsyä, lähestyin tut tua jänkkää jonka läpi kulkee pie ni puro. Puronvarressa on kaksihaa rainen koivu noin kuusikymmentä senttiä maasta. Ihmettelin miksi po ronvasa tuikkii eestakas koivun juu rella. Lähestyin poroa, se löi maaten ja vasen jalka jäi roikkumaan koivun haaraan. Vasikka makasi aivan rau hallisena, kun yritin irrottaa sen jal kaa, mutta voimani ei riittänyt sii hen. Näin myös heti, että jalka oli poikki polven alapuolelta. Onneksi oli kännykkä mukana, soitin apuvoimia ja käskin ottamaan aseen mukaan. Asetta ei tullut mutta moottorisaha, jolla kaadoimme pie nen männyn, jolla vääntämällä saim me sen verran rakoa koivuun, että jalka irtosi. Poro jäi makuulle, kun jatkoin matkaani puron toiselle puolelle. Pa lattuani poro oli kadonnut. Omatuntoni ei antanut rauhaa, soitin poroisännälle ja pyysin tule maan aseen kanssa, eihän eläin pär jää kolmella jalalla metsässä. Isäntä kysyi, huomasinko aikuista poroa lä hettyvillä, sanoin huomanneeni. Po roisäntä lohdutti, että ole vain rau hassa, emä kyllä pitää jälkeläisestään huolen ja nuorella vasikalla luutumi nen tapahtuu nopeasti. Kului kaksi vuotta, kun pihapii riimme ilmestyi poro vasikan kans sa, ja vaikka touhusin pihatöissä, niin tulivat aivan viereeni. Katselimme vähän aikaa toisiamme ja kun ero simme, huomasin että emä ontui va senta etujalkaa. Päättelin mielessä ni, ehkä se kävi kiittämässä pelasta jaansa. OLIN JÄLLEEN hillareisulla, lähes tyin pienen vaaranlaidalla olevaa jän kkää. Panin merkille jänkän läpi kul kevaa pientä uraa ja uran keskellä oli valtava ulostekasa, päättelin sen ole van karhun jätöksiä. Samalla vaarasta alkoi kuulua juoksun ja risujen rapsahtelua, säi kähdin tietenkin että mihinkä minä menen. Autolle on matkaa melkein kilometri, ei auttanut muu kun jäädä odottamaan mitä tapahtuu. Samalla poro juoksi vauhkona jänkälle ja suo raan minua kohti, pysähtyi noin kol men metrin päähän, käännähti ym päri, nosti kuonon ylös, levitti taka jalat ja laski hätäpapanat. Siinä me peräkkäin odotimme mi tä tapahtuu, mutta ei tapahtunut mi tään. Ehkä karhu haistoi minun läs näoloni eikä tullut jänkälle. Niin me erosimme, poro lähti jolkkasseen toiselle puolelle jänkkää ja minä toi selle. Hillat jäivät toiseen kertaan. OLI VARHAINEN kevätaamu, lu mi oli sulanut järvenjäältä, mutta jää kesti vielä. Yöllä oli satanut pie nen lumikerroksen, päätimme vai mon kanssa lähteä käymään Metsä hallituksen laavulla makkaranpais tossa, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Etenimme hissukseen läheisen Lammasniemen taakse. Yllättäen eteemme tuli valtavan suuret tassun jäljet jotka suuntasit toiselle puolel le järveä. Seurasimma jälkiä pienen matkaa, jäljet kääntyivätkin pohjois ta kohti. Iso karhu löntysti suoraan laavua kohti, jonne mekin oltiin mat kalla. Makkarat jäi sillä kertaa pais tamatta. Kävin päivällä kameran kanssa, mutta kevätaurinko oli tehnyt tehtä vänsä. Varmaan pesään tullut kevät vesi oli herättänyt sen talviunesta. ? Lue lisää Aavasaksan Eläkeläisten jäsenen Veikko Mikkolan tarinoita kotisivultamme: elakelaiset. fi/blogit/kirjeita-mummolasta Kohtaamisia Lapin luonnossa Iso karhu löntysti suoraan laavua kohti, jonne mekin oltiin matkalla.” 42 Eläkeläinen 2/2023
KULTTUURIKATSELMUS Kaikille +55-vuotiaille tanssista , musiikista tai näyttämötaiteesta kiinnostuneille 18.–19.11.2023 Jyväskylässä Ilmoittautuminen 18.10.2023 mennessä: tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/seniorit Suomen Työväen Musiikkiliitto
YHDISTYKSET Hakunilan Eläkeläiset onnittelee tammi-toukokuun tänä vuonna 80 ja 75 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan torstaina 11.5.2023. 80 vuotta Veijo Hakkarainen, Meri Lindfors, Ritva Teräs, Elina Uotinen ja Onni Viuhkonen 75 vuotta Arja Akrén Pateniemen Eläkeläiset ry 60vuotisjuhla 11.5.2023 Honkapirtillä Vastaanotto klo 11, juhla alkaa klo 12 Pateniementie 86–88, 90800 Oulu Kahvitarjoilu Johtokunta TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry on kiinnittänyt huomiota eriarvoiseen kohteluun, jossa ikäihmiset rajataan yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja keskustelun ulkopuolelle. Yhdistys viittaa siihen, että yli 79vuotiaat kansalaiset jätetään si vuun liki kaikista kyselytutukimuk sista, olivatpa ne julkisen tai yksityi sen palveluntuottajan tilaamia. Jois sakin tutkimuksissa vastaajien yläi käraja on vieläkin alhaisempi. Tampereen Eläkeläiset lähetti vii me vuoden lopulla epäkohdasta lau suntopyynnön yhdenvertaisuusval tuutetulle. ”Yhdenvertaisuuslain periaattei siin kuuluu, ettei henkilöä tai hen kilöryhmiä saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän perusteel la”, yhdistys perusteli. Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yli 65vuotiasta kansalaista ja noin 331?000 heistä on yli 80vuotiaita. Tampereen Eläkeläiset nosti esi merkiksi Liikenne ja viestintäviras to Traficomin tilaaman viestintäpal velujen kuluttajatutkimuksen. Se jul kistettiin 3.11.2022 ja tuloksista uu tisoitiin mm. se, että lähes viiden nes yli 65vuotiaista ei käytä verkko pankkia. ”Tässäkään tutkimuksessa yli 300?000 kansalaista ei saanut mah dollisuutta olla vaikuttamassa ky selyn loppupäätelmiin, vaikka kyse ly koski sellaisia palveluja, joita he käyttävät tavalla tai toisella lähes päivittäin”, Tampereen Eläkeläiset ry huomauttaa. Myös kuukausittain julkaistavis ta poliittisten puolueiden kannatus mittauksista jätetään pois kaikki yli 79vuotiaat, vaikka heillä on äänioi keus. ”Suomessa ihmisten elinaika on jatkunut ja sitä on pidetty yhtenä hy vinvointivaltion tavoitteena. Ikäih misetkin ovat yhä kauemmin hyvä vointisia ja aktiivisia kansalaisia”, yh distys muistuttaa. Antamassaan vastauksessa yhden vertaisuusvaltuutettu ilmoittaa pitä vänsä tärkeänä, että tamperelaisten esiin nostamasta asiasta käydään keskustelua, mukaan lukien siltä osin, onko joissakin tilanteissa mah dollisesti kyse yhdenvertaisuuslaissa kielletystä menettelystä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ryhdy yhteydenoton johdosta yksit täisiin toimenpiteisiin. Yhteiskun nallisesti merkittäviin kyselytutki muksiin liittyvää ikärajausasiaa tul laan kuitenkin käsittelemään vuoden 2023 aikana, vastauksessa luvataan. Kyselyt ja tutkimukset sivuuttavat yli 79vuotiaat kansalaiset Tampereen Eläkeläiset teki lausuntopyynnön yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Tuusniemen Eläkeläisille itsenäisyyspäivän tunnustus TUUSNIEMEN ELÄKELÄISET ry sai kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa kunniakirjan merkittävästä työstä paikkakunnan ja isänmaan hyväksi. ETELÄ-VANTAAN Eläkeläisten tiis taikerhossa kuultiin 28.2. asiaa Elä keläisliittojen etujärjestö EETU ry:stä ja sen teettämästä Huomi sen kynnyksellä kyselytutkimuk sesta. Viime syksynä julkaistusta, 55–84vuotiaille suunnattuun tut kimukseen vastanneista peräti 73 prosenttia pitää ikääntyneiden hoivapalveluiden laatua luvatto man heikkona maassamme. Val taenemmistö, 91 prosenttia, oli si tä mieltä, että hoivapalveluiden laaturikkomuksiin pitäisi puuttua nykyistä herkemmin. Eläkkeiden pienuus nousi ky selyssä selvästi suurimmaksi huo len aiheeksi. Tämä asia oli 44 pro sentin mielestä ongelma. Sosiaa li ja terveyspalveluiden saatavuus on toiseksi suurin pulma. Sen mai nitsi 36 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. 22 prosenttia pitää sosiaa li ja terveyspalveluita riittä mättöminä. Keskustelua tiistaikerhossa he rätti myös se, että ikääntyneet ko kevat usein olonsa syrjityksi ja toi sen luokan kansalaisiksi. Ikääntyneiden taival tiedon val tatiellä puhutti myös. Palvelujen siirtyminen verkkoon syrjäyttää ison joukon ihmisiä. Kehitystä ei Myyrmäen Isomyyrin Arkin salis sa pidetty lainkaan suotuisana. Tiistaikerho kokosi runsaan yleisön, mukana myös yhdistyksen uusia jäseniä. Puheenjohtaja Ari Martinahon mukaan väki on nyt alkanut selväs ti palata toimintaan koronan pa kottaman katkoksen jälkeen. EteläVantaan Eläkeläisten tiis taikerhossa on luvassa monipuolis ta ohjelmaa pitkin kevättä. Maalishuhtikuussa on vuorossa mm. muotinäytös, tietoa jalkojen terveydestä ja ikääntyneiden hy västä ravitsemuksesta, kevätmyy jäiset sekä lakiasiaa edunvalvonta valtuutuksesta. ? etelavantaanelakelaiset.net EteläVantaalla puhuttiin EETUsta 44 Eläkeläinen 2/2023
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, myyntipäällikkö puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu, Tampere 2023 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tapahtumasuunnittelija Tiina Hestad puh. 044 493 8247 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA KOKOUKSIA Anjalankosken Eläkeläiset Mirja Kaarina Peräkasari Jämsän Eläkeläiset Terttu Uotila Kolarin Eläkeläiset Helli Karoliina Kylmämaa Aimo Mikael Kylmämaa Pellon Eläkeläiset Anna-Liisa Vaaraniemi Raision Seudun Eläkeläiset Liisa Kaarina Petäjistö Suomussalmen Eläkeläiset Eino Heikkinen Anna Juntunen 95 vuotta 12.3. Airi Lehtinen, Heinola 22.3. Aino Kärkkäinen, Anjalankoski 6.5. Linnea Sievänen, Hollola 94 vuotta 29.3. Veikko Vennonen, Salo 31.3. Vappu Leppänen, Loimaa 91 vuotta 1.4. Eino Mattila, Loimaa 90 vuotta 18.3. Aino Natalia Koski, Sievi 17.5. Aira Saarinen, Hollola 85 vuotta 28.3. Reijo Pottila, Kaarina 4.4. Jorma Sivonen, Kajaani 16.5. Sirkka Räsänen, Hollola 30.5. Armas Niemi, Pyhäjärvi 80 vuotta 26.2. Marja-Liisa Aho, Anjalankoski 7.3. Olavi Aukusti Koski, Sievi 29.3. Virva Takala, Hyrylä 2.4. Eira Huovila, Anjalankoski 10.4. Elvi Kiimamaa, Reisjärvi 24.4. Irja Sundberg, Etelä-Vantaa 30.4. Enni Räsänen, Etelä-Vantaa 14.5. Veijo Kalervo Haatainen, Kajaani 25.5. Marjatta Rosenqvist, Hyrylä 28.5. Arja Moilanen, Lahti 28.5. Aino Inkeri Tuovinen, Kajaani 31.5. Jorma Salminen, Pihlava 1.6. Anita Kettunen, Nakkila 75 vuotta 15.3. Riitta Amato, Saksa 27.3. Heimo Rantanen, Suomussalmi 27.3. Jouko Salonen, Hyrylä 28.3. Markku Laikku, Nakkila 30.3. Aila Kovalainen, Suomussalmi 2.4. Erkki Vesa, Pihlava 7.4. Olavi Vainio, Loimaa 10.4. Jorma Niilo Pirinen, Kajaani 17.4. Maija Karhunen, Kaarela 18.4. Matti Holopainen, Tikkurila 23.4. Raimo Isokytö, Pello 25.4. Kari Nyyssönen, Kajaani 27.4. Harri Lindholm, Salo 5.5. Pirjo Annikki Laukkanen, Kajaani 7.5. Tuula Öhman, Pietarsaari 8.5. Urpo Juhani Lukkari, Kajaani 11.5. Kalevi Kainuulainen, Kajaani 11.5. Olavi Kovalainen, Suomussalmi 11.5. Matti Rinne, Pihlava 21.5. Nils Granberg, Kaarela 23.5. Eino Majava, Kajaani 25.5. Jarmo Kuusto, Kaarina 70 vuotta 7.3. Ahti Laukkanen, Heinola 1.4. Irene Käsmä, Kuusamo 7.4. Lena Aaltonen, Kaarina 9.4. Risto Matero, Kajaani 23.4. Raija Kapanen, Laukaa 6.5. Merja Koski, Pihlava 21.5. Liudmila Svarvar, Suomussalmi 25.5. Ismo Stenros, Pihlava 65 vuotta 18.4. Urpo Määttä, Kuusamo 19.4. Hannele Pitkä-Liukkonen, Etelä-Espoo 29.4. Ismo Suvela, Etelä-Vantaa 14.5. Sirpa Niskanen, Suomussalmi ? KITTILÄN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 6.4.2023 klo 12 Kittilän työväentalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta ? JÄRVENPÄÄN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 13.4.2023 klo 15 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläinen 2/2023 45
HISTORIA TUULA VUOLLE-SELKI 1 800luvulla virallisen vai vaishoidon täydentäjänä toi mi epävirallinen auttamistyö. Kaupungeissa hyväntekeväi syysjärjestöt kuten rouvasväenyhdis tykset ja muut naisjärjestöt perusti vat paitsi lastenkoteja ja erilaisia har rastuskouluja myös vanhainkoteja. Kaupunkilähetys sekä muut yksityi set järjestöt tukivat köyhiä vanhuk sia taloudellisesti sekä järjestämällä kesäsiirtolatoimintaa ja erilaisia juh latilaisuuksia. Työväen järjestäytyessä yleistyi vät kassat, joilla kustannettiin sai rauskuluja, eläkkeitä ja hautauskulu ja. Tehdaskassoista vanhin ja kenties tunnetuin oli Finlaysonin puuvilla tehtaan vuonna 1846 perustama työ väen sairaus ja eläkekassa. 1800luvulla hyväntekeväisyysjär jestöt auttoivat ennen kaikkea lapsia ja lapsiperheitä, mutta myös vähäva raisille vanhuksille perustettiin yksi tyisiä vanhainkoteja ja työkoteja. Li säksi moni tehtaanomistaja huolehti pitkään palvelleista työntekijöistään antamalla näiden jäädä asumaan teh taan asuntoon kunnon heiketessä. Toinen vaihtoehto oli muuttaa tehtaan vanhainkotiin. Ikääntyvä työntekijä saattoi saada myös har kinnanvaraista avustusta huoltora hastoista, joita muutamat tehtaat yl läpitivät. Työkoti vanhoja naisia varten Niin kuin viime talvena avaa rouvasväenyhdistys tänään Perämiehenkadun talossa n:o 12 työkotinsa vanhoja naisia varten ja toivoo yhdistys, että yleisö sitä muistaa lähettämällä työaineita, niinkuin höyheniä, niiniä, mattoriepuja y. m. Täksi talveksi on se muutos tehty, että paitsi päivällisateriaa, joka luetaan pois työpalkasta, vanhukset saavat yhdistyksen kustannuksella myöskin aamiaista. (Suomen Wirallinen Lehti 3.11.1885) TAMPEREELLA KÄYTTÖÖN otetus sa Elberfeldin järjestelmässä vapaa ehtoiset vaivaishoidon tarkastajat eli kaitsijat tarkastivat vaivaishoi don köyhäinapua saavien kotioloja ja antoivat lausuntoja heidän avustus tarpeestaan. Kokemus köyhäinhoidosta tai hy väntekeväisyydestä ilmeisesti nousi lopulta kaitsijoiden valinnasta tär keimmäksi kriteeriksi. Vuonna 1909 vaivaishoitohallitus toivoi hyvän tekeväisyysjärjestöjen keskittyvän naisten ja lasten avustamiseen ylläpi tämällä turvakoteja ja lastentarhoja, mutta painotti, että vanhempien henkilöiden avustus on kerrassaan jätettävä virallisen vaivaishoidon huostaan. 1890luvun rouvasväenyhdistyk sissä kuitenkin ajateltiin, että heille oli tärkeää myös hädänalaisten van husten auttaminen. Tästä syystä rou vat pyrkivät järjestämään työhuonei ta vanhoja naisia varten. Yhdistys ja koi työn lisäksi pieniä avustuksia tar vitseville, mutta alkoi perustaa yhä enenevässä määrin yksityisiä van hainkoteja. 1800luvun lopulla alkanut ja yli 40 vuotta jatkunut taistelu eläkejär jestelmästä päättyi vihdoin kansan eläkelain säätämiseen vuonna 1937. Jo varhain havaittiin, etteivät köy häinhoidolliset ja vapaaehtoiset jär jestelyt riitä turvaamaan vanhus väestön toimeentuloa. Työnantajat velvoitettiin edelleen huolehtimaan pitkäaikaisista, työkyvyttömiksi tul leista työntekijöistään. Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki oli kieltänyt ruotuhoidon ja vaivais huutokaupat; ensisijaiseksi autta mismuodoksi nimettiin kotiavustus. Köyhäinhoitoviranomaisille laki an toi kuitenkin laajat valtuudet puut tua avuntarvitsijan elämään. Näin ollen myös hyväntekeväi syysjärjestöjen valta jatkui. Järjes töt odottivat edelleen, että avunsaa ja alistuu hyväntekeväisyysjärjestö jen valvontaan. Tämä virallisen köy häinhoidon ja yksityisenhyvänteke väisyyden liitto jatkui aina toiseen maailmansotaan saakka Naisten harjoittamaa vapaaehtoistyötä hädänalaisten ja kärsivien ihmisten auttamiseksi on ollut eurooppalaisissa kriiseissä aina 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vanhuksille hyväntekeväisyysjärjestöt ovat organisoineet apua järjestämällä niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin vanhainkoteja. Köyhäinhoidollisten ja vapaaehtoisten järjestöjen tuki ei enää riittänyt turvaamaan vanhusväestön toimeentuloa.” Hyväntekeväisyysyhdistykset vanhusten asialla C O N S TA N TI N G R Ü N B ER G / H EL S IN G IN K A U P U N G IN M U S EO Föreningen Gubbhemmet -yhdistyksen ylläpitämä vanhainkoti ”Ukkokoti” Helsingissä 1955. 46 Eläkeläinen 2/2023
RISTIKKO KRYPTON 1/2023 RATKAISU RISTIKON 2/2023 ratkaisut on lähetettävä 1. toukokuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Krypton 1/2023 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Sirkka Salminen, Kirkkonummi ja Saini Asikainen, Kaavi Onnittelut voittajille! 2/2023 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA ”Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa” Ikääntyvien ravitsemussuositukset Teema: Terveys ja hyvinvointi Eläkeläinen 3/2023 ilmestyy 2. kesäkuuta K A S A E S S I K U R U A H O S E T A N S A R I T A M O S A J A A N O E T P I S A R A T R A N S S I P A I M E N K O I R A K A H I E T I S L A M T U O K K O O K A P I U O N E Ä A U T O I H I N J Ä T E T Y T H A U V A T A N O T T U N A A L I L A L Ä P I S I T A A T T I S Ö S S Ö V I R O P A I T O S T A T I S T I T I I L P O I D A L M A T I A L A I N E N A K A A O R S I K A R A T A I T U R I S I E V Ä T A I N A A S I A A A S A INTIAA LAPPIA leipä jälleen parjata yhtään VALLALLAKIN -1. KARJALASSA HIILIVETY WUORELA TUNTURIROTKO JANNE OLAVI KASVIHUONEITA REX JAHDATA LEHMILLE PIIPUISSA ROSTI UNIMAINEN KASAUMIA NÄYTTELIJÄ ANNAMAIJA TILEILTÄ OMENASSA HARSOMAINEN SAKARI LISÄÄNTYMISIIN VALTAUSKONTO PYSTYYN SIIPAN ISÄ APURAHA UHANALAINEN ELÄIN LEIPÄUKSEEN EI OMASTA PÄÄSTÄ PUHUU EPÄSELVÄSTI VOI LAITUMEN VIRTAA LÄNNESTÄ ITÄÄN METALLIVERBI SIVUSTAKATSOJIA HIFIMERKKI NAINEN MYÖS E+ MÖÖPELIJÄTTI SATUNNAINEN PIRKANMAALLA VIEHÄTTÄVIÄ JOKA KERTA PALVOTTU www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Eläkeläinen 2/2023 47