NUMERO 2 – MAALISKUU 2018 www.elakelaiset.fi Seuraa meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/elakelaisetry Seuraa meitä Instagramissa: @elakelaisetry TEEMA: AUTOT JA LIIKENNE Pietarilaisessa Devjatkinon lähiössä asuvilla Tatjana ja Viktor Bytškovilla on takana yhteisiä aviovuosia jo 49. Venäjällä eläkkeet ovat niukkoja. Jos takana on pitkä työura ja huolehtiva perhe, voi ikäihmisenäkin kuitenkin elää kohtuullisesti. Myös yhteiskunta tulee vastaan alennusten ja maksuttomien palveluiden kautta. Tässä numerossa alkavassa toimittaja Antero Eerolan kolmiosaisessa juttusarjassa tutustutaan siihen, millaista on eläkeläisten elämä Suomen naapurimaissa. Naapurin eläkeläiset Sivu 14 Sivu 10 Sivu 8 Sähköpyörät tulevat Hilkka Korhonen viihtyy auton ratissa Kuva: Antero Eerola
2 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN JAN KOSKIMIES E läkeläisiä on Suomessa kohta 1,5 miljoonaa. Tämä on kolmasosa äänioikeutetusta väestöstä. Näin suuri joukko ei voi olla yhteiskunnasta irrallinen väestönosa, vaan sen on oltava yhteiskunnallisen kehityksen keskiössä. Eläkeläisiä koskevat päätökset vaikuttavat koko yhteiskuntaan merkittävästi ja kauaskantoisesti. Vaikutuksia on niin talouteen kuin yhteiskunnan rakenteisiin. Tämä on myös Eläkeläiset ry:n ikääntymispolitiikan näkökulma. Suomessa ajankohtaisen soteja maakuntauudistuksen alkuperäinen tavoite oli nimenomaan ikääntymispoliittinen. Tarkoitus oli parantaa paljon palveluita tarvitsevien ihmisten asemaa sovittamalla eri palveluita yhteen saman katon alle. Valitettavasti tavoite on nykyiseltä hallitukselta hukkunut, kun se on keskittynyt suojelemaan yksityisen terveysbisneksen etuja. Hallituksen toivoisi ymmärtävän nyt tehtävien ratkaisujen kauaskantoisuuden ja palaavan soten alkuperäisiin tavoitteisiin – ovathan he itsekin tulevia eläkeläisiä. Teknologian mahdollisuudet tulee hyödyntää käyttäjien näkökulmasta palveluiden parantamiseen, ei säästökeinona palveluiden karsimiseen. Esimerkiksi tämän lehden teemana oleva liikenne ja liikennepalvelut on viisasta suunnitella väestön ikääntymistä ajatellen. Nopeasti kehittyneet sähköpyörät voivat antaa ikäihmisille paljon lisää pyöräilyvuosia ja sähköavusteisuus voi laajemminkin tukea ikääntyneiden liikkumista. Millainen lienee tulevaisuuden rollaattori tai pyörätuoli? Tulevaisuuden ratkaisuja tehtäessä viisas päätöksentekijä ymmärtää eläkeläisväestön painoarvon äänestäjinä. Eläkeläisiä kannattaa kuulla, ja monet eläkeläiset myös toimivat vahvoina taustavaikuttajina. Eläkeläisten keskuudessa sana kulkee tehokkaasti tapaamisissa kaduilla ja kabineteissa, mutta yhä useammin myös internetin ja sosiaalisen median kautta. *** Eläkeläistoiminta on tärkeä osa satojen tuhansien suomalaisten elämää. Eläkeläistoimintaan mukaan vetävät ystävyyssuhteet, mielekäs yhdessä tekeminen, harrastukset ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Monilla eläkeläisillä on vuosikymmenten kokemus vaikuttamistyöstä ammattiyhdistysliikkeessä ja yhdistystoiminnassa. Toisille taas nimenomaan eläköityminen on merkinnyt aktivoitumista yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Suomen vanhin valtakunnallinen eläkeläisjärjestö Eläkeläiset ry täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Juhlavuosi 2019 on oiva tilaisuus tehdä eläkeläisiä, eläkeläisten asiaa ja eläkeläistoimintaa näkyväksi. Eläkeläiset ry kerää juhlavuoden tarpeisiin jäseniltään tarinoita eläkeläistoiminnasta. Niitä käytetään juhlavuoden materiaalien suunnittelussa ja näkyvyyden lisäämisessä. Tarinoita ja niiden otteita tullaan pitämään esillä juhlavuoden tiedotusmateriaaleissa ja julkaisemme niitä myös Eläkeläinen-lehdessä ja nettisivuilla. Mitä eläkeläistoiminta sinulle merkitsee ja mitä se on sinulle antanut? Millaista on olla eläkeläinen nyky-Suomessa? Millaista se oli menneinä vuosikymmeninä, kun omat vanhempasi tai kenties isovanhempasi olivat eläkeläisiä? Tarinoiden kautta tuodaan viestiä elävästä elämästä. Kerro meille oma tarinasi! Eläkeläiset näkyvät ja kuuluvat Iäkkäiden kuljettajien määrä liikenteessä nousee. Yli 70-vuotiaiden ajokortin uusijoiden määrä on selvässä ja nopeassa kasvussa. Autoilu ja liikenne ovat tämän Eläkeläinen-lehden numeron teemana. Samalla kun eläkeikäisen väestön terveys on kohentunut merkittävästi, muuttuvat liikkumistarpeet ja -tottumuksetkin. Suurimmalle osalle iäkkäistä ajokortin haltijoista henkilöauto on se tärkein liikkumisväline. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on tutkinut, mitkä ikääntyneiden kuljettajien omasta mielestä ovat suurimpia haasteita. Oman ajokunnon tarkkailu ja muutoksien vaikutus omaan ajamiseen tiedostetaan hyvin. Etenkin vanhimmissa ikäluokissa moni kertoi välttävänsä ajamista pimeässä ja vaikeissa olosuhteissa. 75–80-vuotiaiden ikäluokassa nousi vahvimmin esille uusien liikennesääntöjen tunnistaminen sekä reitin löytäminen uudessa tuntemattomassa ympäristössä. Käymättä tuloksia tässä nyt tarkemmin läpi (tietoa löytyy osoitteesta www.trafi. fi) voi todeta, että melkoisen hyvin kuljettajat tunnistivat oman ajokykynsä ja sen muutokset. Viimeisten vuosien aikaan on autoihin tullut iso määrä ajoa tukevia ja helpottavia laitteita. Ajonvakautusjärjestelmä on melkeinpä kaikissa nykyautoissa. Se korjaa kuljettajan tekemiä ajovirheitä ja estää luistoja säätämällä omatoimisesti mm. jarruja ja koneen tehoa . Automaattinen hätäjarrutus yleistyy nopeasti. Uusimmat mallit on jo varustettu risteysavustimella joka tunnistaa poikittaisliikenteen ja pyrkii ennakoimaan mahdolliset törmäystilanteet. Hätäjarrutustehostin tunnistaa tilanteen jossa sitä tarvitaan ja toimii automaattisesti. Jalankulkijan tunnistaminen havaitsee jalankulkijan pimeässäkin ja voi toimia hätäjarrutuksen kanssa samanaikaisesti toimien estää törmäämisen. Kaistavahti tarkkailee kaistaviivoja ja reagoi jos niitä lähestytään tai ne ylitetään. Kehittyneemmät versiot kääntävät ohjauspyörää tai jarruttavat. Kuljettajan vireyden valvontajärjestelmä käskee kahville, kun havaitsee kuskin väsymistä. Mäkilähtöavustimella varustetussa autossa jarrupolkimen painaminen lukitsee käsijarrun ja kaasun painaminen avaa sen automaattisesti. Navigaattori jossa on ääniohjaus ja tuulilasinäyttö yleistyy nyt nopeasti. Tässä muutama tekniikan antama mahdollisuus joka tukee ajamista sekä mahdollistaa yhä turvallisemman liikkumisen kaikille, ei pelkästään ikäkuljettajille. Hieno tekniikka toki maksaa. Turvallisuutta lisäävät varusteet olisikin vapautettava veroista jotka nostavat hintaa sekä hidastavat niiden yleistymistä. Samoin meidän on kuluttajina vaadittava näitä myös autokaupassa yhä selkeämmin esille. Alumiinivanteet eivät ole merkityksellisiä mutta turvavarusteet ovat. Selvittämisen arvoista, yhdessä esimerkiksi Liikenneturvan kanssa, olisi sekin, minkä verran olisi tarvetta koulutukseen. Tutkimuksessa nousi esille, että muuttuneet ja uudistuneet liikennesäännöt koetaan ongelmaksi. Myös uuden turvatekniikan käyttö voisi olla hyvä koulutuksen aihe. Jotta pystymme liikkumaan omatoimisesti ja toimimaan liikenteessä mahdollisimman kauan ja mahdollisimman turvallisesti. Turvallisesti auton ratissa
Nro 2 maaliskuu 2018 – 3 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n perustamisesta tulee vuonna 2019 kuluneeksi 60 vuotta. Tätä lehteä lukiessasi Kuntorannan musiikkikurssilla jo harjoitellaan juhlavuoden ohjelmistoa. Musiikkikurssin teemana on Ystävyys, rauha ja rakkaus . Monipuolinen musiikkivalikoima on koottu eri vuosikymmeniltä. Tuotamme ohjelmistosta harjoitusäänitteen. Syyskauden kurssilla harjoitus jatkuu. Rytmimusiikin ystäville on luvassa oma kurssinsa, jolla harjoitellaan yhdessä soittamista ja laulamista. Kurssi pidetään Espoon Matinkylässä 18.–19.3. Kurssille on tulossa mukavasti porukkaa, mutta erityisesti soittajia mahtuisi vielä mukaan. Uusi voimistelun yhteisesitys on valmistumassa juhlavuoden kunniaksi. Sitä kokeillaan Kuntorannassa 12. – 16.3. Muutakin hyödyllistä ja mukavaa ohjelmaa kurssilla on luvassa yhdistyksiin vietäväksi. Esiintymistaidon kurssi on samaan aikaan. Ohjelmassa on improvisaatiota, ilmaisuja tulkintaharjoituksia. Kurssilla on hyvä mahdollisuus ideoida ja harjoitella ohjelmia alueellisiin juhlavuoden tapahtumiin. Molemmille kursseille ehtii vielä mukaan, kunhan ilmoittautuu heti. Juhlavuoden valmisteluista riippumatta tarjolla on erilaisia kursseja: viestintäkurssi, Ikiliikuttaja-kurssi, kakkuja kädentaitokurssi. Suosittelemme viestintäkurssia, joka pidetään Kuntorannassa 20.– 23.3. Kurssi on tarpeen erityisesti tiedottajille mutta on avuksi myös esimerkiksi sihteereille. Lisäksi siitä on iloa kaikille, jotka ovat tekemisissä tiedottamisen ja viestinnän kanssa. Katso kurssikalenterista tämän lehden sivulta 20. TIINA RAJALA 60-vuotisvalmistelut jo vauhdissa Näin harjoiteltiin Vuokatin kesäpäivien liikuntaesitystä kevättalvella 2017 – pian selviää, millainen esitys on 60-vuotisjuhlilla 2019. Eläkeläiset ry kutsuu jäseniään ja ystäviään osallistumaan sanoitusja sävellyskilpailuun. Kilpailu alkaa nyt ja jatkuu 7.9.2018 saakka. Kilpailu on osa valmistautumistamme ensi vuonna vietettävään Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoteen. Juhlavuoden teemoissa on korostunut eri sukupolvien jatkumo sekä niiden välinen yhteenkuuluvuus ja vuorovaikutus. Kilpailun otsikko ”Elämänlanka sukupolvien ketjussa” valikoitui jäsenaloitteen pohjalta. Voit tehdä valmiin laulun eli sävelen ja sanoituksen. Voit osallistua myös lähettämällä pelkän tekstin, kuten esimerkiksi runon tai laululyriikaksi suunnittelemasi sanoituksen. Ohjeita: – Toimita kilpailutyösi nimimerkillä varustettuna. Liitä mukaan suljettu kirjekuori, jossa on erilliselle paperille Tarjolla liikuntaja esiintymistaitoa ja muita kursseja Lisää sisäsivuilla: Nyt alkaa sanoitusja sävellyskilpailu – tule mukaan! ”Elämänlanka sukupolvien ketjussa” kirjoitetut nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita kuoren päälle käyttämäsi nimimerkki. Jos lähetät useampia kilpailutöitä, käytä kaikissa samaa nimimerkkiä. – Sanoitukset ja sävellykset voit lähettää paperille kirjattuina. Sävellykset voit lähettää myös cd-levyllä, muistitikulla tai mp3-muodossa sähköpostitse (suuria tiedostoja lähetettäessä kannattaa käyttää esimerkiksi WeTransfertai Dropbox-palvelua). Lähetä kirjeposti osoitteella Eläkeläiset ry / Tiina Rajala, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ja sähköposti osoitteella tiina.rajala@elakelaiset.fi – Sanoitusten ja sävellysten tulee olla ennen julkaisemattomia. – Parhaat tuotokset palkitaan. – Voimme käyttää kilpailutuotoksia Eläkeläiset ry:n juhlavuoden ja muissa tapahtumissa. – Kilpailun järjestäjä varaa korvauksetta oikeuden kilpailutöiden ensiesitykseen ja -julkaisuun vuoden 2018 loppuun (esimerkiksi nuottivihkossa tai äänitteessä). Tarinat ja tarinankertojat esille Joko tilasitte yhdistyksellenne Juhlakuntoonkuntopassit? Sivu 21 Sivu 13
4 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Kohti edustajakokousta -aluekierros järjestettiin 15 eri paikkakunnalla, tapahtumiin osallistui yhteensä noin 300 henkilöä. Useat yhdistykset olivat lähettäneet aluekierrokselle vanhojen konkareiden lisäksi myös sellaisia osallistujia, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mukana aluejärjestön toiminnassa. Tilaisuuksissa käsiteltiin edustajakokouksen lisäksi ikääntymispoliittista tavoiteohjelmaa, Yhdistysverstaita sekä järjestön 60-vuotisjuhlia. Ikääntymispoliittinen tavoiteohjelma Ikääntymispoliittisen tavoiteohjelman teemat synnyttivät vilkasta keskustelua. Erityisesti yksinäisyyteen puuttuminen, sosiaalija terveyspalvelut, vanhusneuvostojen toiminta, eläkkeet ja niiden verotus sekä yksinasuvien ikäihmisten taloudellinen tilanne puhuttivat osallistujia. Myös esimerkiksi julkisen liikenteen esteettömyys ja kuntien vaihtelevat käytännöt, mitä tulee maksuttomiin tai edullisiin liikuntamahdollisuuksiin puhuttivat osallistujia. Ikääntymispoliittista tavoiteohjelmaa koskevaan keskusteluun voi edelleen osallistua. Muutamien yhdistysten edustajat ideoivat jo aluekierroksella, että he voivat esitellä tavoiteohjelmalle luotua verkkosivua kerhoissaan. Näin mahdollisimman suuri osa yhdistysten jäsenistä pääsee tutustumaan mahdollisuuteen ottaa osaa tavoiteohjelmaa koskevaan keskusteluun. Verkkosivu löytyy osoitteesta elakelaiset.fi/tavoiteohjelma. Kommentteja voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi tai postitse osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki (kuoreen merkintä ”Tavoiteohjelma”). Tavoiteohjelmatyöskentelystä ja jäsenkeskusteluun osallistumisesta on kirjoitettu tarkemmin Eläkeläinen-lehden numerossa 1/2018. Edustajakokous Erityisesti uusia kasvoja ajatellen aluekierroksella kerrottiin osallistujille toukokuun lopussa järjestettävän edustajakokoukseen valmistautumista – edustajien valitsemista sekä aloitteiden laatimisesta – sekä edustajakokoustyöskentelystä ja kokouksen tehtävistä. Yhdistysten toivotaan tekevän aloitteita myös ikääntymispoliittista tavoiteohjelmaa ajatellen. Edustajien valtakirjat, kokouspakettien tilaukset, aloitteet ja henkilöesitykset tulee toimittaa järjestön toimistoon viimeistään 28.3.2018. Yhdistysverstaat Yhdistysverstaat ovat uusi tapa, jolla järjestö pyrkii tukemaan yhdistyksiä. Verstaat ovat yhdistysten kehittämiseen pureutuvia koulutuksia. Aluekierroksella läsnäolijat pääsivät pohtimaan oman yhdistyksensä tämänhetkistä tilannetta; näitä pohdintoja käytetään apuna tulevien Yhdistysverstaiden sisältöjä mietittäessä. Muutamissa tilaisuuksissa Yhdistysverstaita koskeva keskustelu johdatteli osallistujat suunnittelemaan eri yhdistysten välisiä yhteistyömuotoja ja alueellisen yhteistyön lisäämistä. 60-vuotisjuhlat Eläkeläiset ry saavuttaa kunnioitettavan 60 vuoden merkkipaalun vuonna 2019. Juhlavuoden kunniaksi on suunniteltu alueellisia juhlia. Aluejärjestöjen muodostamat kimpat järjestävät juhlia eri puolilla Suomea ja järjestö tarjoaa rakennuspalikoita ohjelman valmisteluun mm. kurssien avulla. Juhlavuosi 2019 huipentuu 4.12. Helsingissä, Kulttuuritalolla järjestettävään päätöstapahtumaan. Päätöstapahtuma on myös tarkoitus videoida ja esittää netin kautta. ANNA ESKOLA Kohti edustajakokousta -aluekierroksen satoa Mot representantmötet – distriktsrundan ordnades nyligen på 15 orter, med sammanlagt ca 300 deltagare. Flera föreningar hade skickat förutom erfarna veteraner också nya deltagare utan tidigare erfarenhet av distriktsorganisationens verksamhet. På tillställningarna behandlades förutom representantmötet, också det åldrandepolitiska målprogrammet, “föreningsverkstäder”, och förbundets kommande 60-årsjubileum. Åldrandepolitiska målprogrammet Det kommande nya åldrandepolitiska målprogrammets teman skapade livlig debatt bland deltagarna. I synnerhet diskuterades ensamheten, socialoch hälsovårdstjänsterna, äldreråds verksamhet, pensionerna och deras beskattning, samt ensamboende äldre människors ekonomiska situation. Dessutom diskuterades bl. a. tillgänglighet på kollektivtrafik och kommunernas olika praxis angående gratis eller förmånliga motionsmöjligheter. Det går fortfarande att delta i den åldrandepolitiska debatten. Somliga deltagare på distriktsrundan tog upp tanken att presentera det åldrandepolitiska målprogrammets webbplats på sina egna möten. På det sättet får möjligast stor del av föreningarnas medlemmar möjligheten att delta i diskussionen kring programmet och dess målsättningar. Webbplatsen finns på elakelaiset. fi/tavoiteohjelma. Kommentarer kan också skickas per epost till elakelaiset@elakelaiset.fi eller per brev till Pensionärerna rf, Mechelingatan 20 A, 00100 Helsingfors. Arbetet kring målprogrammet och olika sätt att delta i medlemsdiskussionen beskrevs närmare i tidningen Eläkeläinen 1/2018. Representantmötet I synnerhet med tanke på nya deltagare på distriktsrundan gick man igenom förberedelserna till representantmötet – väljandet av ledamöter och förberedandet av motioner – samt arbetet och uppgifterna på själva mötet. Föreningarna uppmuntras att väcka motioner även med tanke på det åldrandepolitiska målprogrammet. Ledamöters fullmakter, beställningar av mötespaket, motioner och personförslag till förtroendeuppdrag bör skickas till förbundets kansli senast den 28.3.2018. Föreningsverkstäder Föreningsverkstäderna är ett nytt sätt på vilket förbundet erbjuder stöd åt föreningarna. Verkstäderna är egentligen utbildningstillfällen som fokuserar på utvecklandet av den enskilda föreningens verksamhet. På distriktsrundan fick deltagarna till uppgift att fundera på sin egen förenings aktuella situation; de funderingarna kommer att användas när man vidareutvecklar de kommande föreningsverkstädernas innehåll. Vid somliga tillfällen ledde diskussionen om föreningsverkstäder till att deltagarna började planera nya former av samarbete mellan föreningarna. 60-årsjubileum Pensionärerna rf når en viktig milstolpe år 2019 när förbundet fyller 60 år. Jubileumsåret till ära har regionala fester planerats. Distriktsorganisationerna ordnar gemensamma fester runtom i landet och förbundet ger stöd till festförberedelserna med bl. a. utbildning. Höjdpunkten för jubileumsåret är den 4.12. då slutevenemanget tar plats på Kulturhuset i Helsingfors. Tillställningen kommer också att spelas in på video och sändas live via internet. Översättning: Jan Koskimies Mot representantmötet – distriktsrundans skörd Aluekierroksen teemoja pohdittiin muun muassa Kainuun Aluejärjestön tilaisuudessa Kajaanissa (kuva vasemmalla) ja Pohjanmaan Aluejärjestön tilaisuudessa Vaasassa. Kuvat: Tuomas Talvila
Nro 2 maaliskuu 2018 – 5 ELÄKELÄINEN Kalevin kynästä V uoden 1918 sisällissodan merkkivuotena on ilmestynyt runsaasti sekä vuoden tapahtumista kertovia tutkimuksia ja tapahtumista virikkeensä saanutta kaunokirjallisuutta ja sen innoittamaa teatteria, elokuvaa, musiikkia ja jopa oopperaa. Aihepiiristä kirjoitetusta tutkimuksista osui käteeni myös Lasse Lehtisen ja Risto Volasen teos 1918, joka kuvaa lähinnä sisällissotaa edeltäneen SDP:n päätöksenteon kehittymistä. Puolueen sisäinen kädenvääntö johti vähitellen vallanottoon ryhtymiseen ja punaisen lyhdyn sytyttämiseen Helsingin työväentalon torniin. Keskustelun ja voimasuhteiden kehittymisen erittely katkeaa kuitenkin yht’äkkiä Väinö Linnan mollaamiseen. Kirjoittajien mukaan Pohjantähti-trilogian II-osan ”yleistäminen Suomen vallankumouksen selitykseksi on johtanut vakavasti harhaan kokonaisen sukupolven.” Minusta tämä lause antaa harhaanjohtavan kuvan sekä Linnan pyrkimyksistä että taiteen roolista inhimillisen ymmärryksen avartajana. ° ° ° Niin taide kuin tiedekin syventävät ymmärrystämme elämästä. Kumpikin tekee sen omilla keinoillaan. Tieteen tavoitteena on löytää tapahtuneesta yleistä tietoa, kun se kuvaa esimerkiksi sosiaalisten olosuhteiden osuutta yhteiskunnallisten vastakohtaisuuksien kärjistymisessä. Taide taas kuvaa kuvattaviensa ainutlaatuisia kokemuksia ja kertoo asioista inhimillisten kokemusten kautta sellaista, mitä tiede ei tavoita. Taide ja tiede voivat parhaimmillaan ristivalottaa todellisuutta ja syventää ymmärrystämme elämästä. ° ° ° 1960-lukun avarsi kummallakin tavalla vuoden 1918 tapahtumien ymmärtämistä. Väinö Linna toi Pohjantähti -trilogiassaan esille hämäläisessä maaseutuyhteisössä eläneiden ihmisten kokemuksia ja kertoi kuvattaviensa vilpittömistä pyrkimyksistä kohentaa olojaan. Linna ei pyrkinyt esittämään systemaattista kuvausta sodan osapuolten sosiaalisesta rakenteesta. Linnan suurin arvo on siinä, että hän palautti punaisten puolella taistelleiden ihmisarvon. Jaakko Paavolainen julkaisi samalla vuosikymmenellä tutkimuksensa niin punaisesta kuin valkoisestakin terrorista. Tätä tutkimusta on sen jälkeen jatkettu ja tarkennettu erityisesti sotasurmaprojektilla, jonka tulokset kertovat karua kieltään sodan ja sen seurausten uhrien määrästä. Sodan 38 000:sta uhrista kolme neljännestä oli punaisia. Sodassa lait vaikenivat puolin ja toisin. Sodan jälkeinen mielivaltainen oikeudenkäyttö ja vankileirikurjuus uhreineen on synkkä luku Suomen historiassa. Linna ja Paavolainen mursivat siihen asti vallinneen valkoisen Suomen ylläpitämän vapaussotamyytin ja punaisen puolen leimaamisen moraalisesti alamittaisiksi ja epäisänmaallisiksi hylkiöiksi. Tämä meidän 60-luvulla aikuistuneiden sukupolven avainkokemus teki mahdolliseksi sodan ja sen seurausten tutkimisen ilman hävinneen osapuolen demonisointia. Se teki mahdolliseksi myös sodan kokeneiden ihmisten kokemusten monipuolisen kuvaamisen taiteen keinoin. ° ° ° TV:ssa esitettiin pari kuukautta sitten ruotsalainen dokumentti aiheesta. Siinä yksioikoisesti väitettiin, että punainen puoli ei olisi halunnut Suomen itsenäistyvän Venäjästä. Tätä väärää käsitystä ei Suomessa juuri ole 60-luvun jälkeen enää viljelty. Todellisuudessa kummankin osapuolen tavoite oli itsenäinen Suomi. Sodan nimikiistan ratkaisseet tutkijat puhuvatkin sisällissodasta. Jälkiviisaassa spekuloinnissa voidaan tietenkin pohtia vaihtoehtoista historiaa. Olisiko punainen Suomi pysynyt erillään syntymässä olevasta Neuvostoliitosta? Ehkä ei, kuten esim. Tuomo Polvinen olettaa. Tai olisiko valkoisesta Suomesta tullut Saksan alusmaa, jos Saksa olisi selviytynyt maailmansodasta? Hyvää vauhtia Suomi oli ennen Saksan romahdusta sellaiseksi kehittymässä, kuten Seppo ja Marja-Liisa Hentilä ovat osoittaneet. Näitä kysymyksiä voidaan tietysti pohtia, mutta pohdintaa ei pitäisi sekoittaa sotaa käyneiden osapuolten motiiveihin. Se olisi sen lajin viisautta, jota Konsta Pylkkänen kuvaa sanomalla, että ”kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan”. Jos halutaan saada käsitys siitä, millaista valtiomuotoa punainen Suomi tavoitteli, kannattaa lukea Kansanvaltuuskunnan perustuslakiluonnos. Sieltä nykyiseen perustuslakiimme otettiin 80 vuoden viipeen jälkeen mm. kansanäänestys ja kansanaloite. Myös presidentin ja eduskunnan valtasuhteita on kehitetty suunnassa, jonka jo mainittu luonnos viitoitti. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Ristivaloa Osallistu keskusteluun ikääntymispoliittisesta ohjelmasta Eläkeläiset ry on aloittanut työn järjestön uudeksi ikääntymispoliittiseksi tavoiteohjelmaksi. Ohjelma on järjestön ja sen jäsenistön edunvalvonnan ja vaikutustyön tärkeä tuki suhteessa päätöksentekijöihin ja osallistuttaessa julkiseen keskusteluun. Tavoitteena on saada ohjelma järjestön valtuuston käsittelyyn 60-vuotisjuhlavuonna 2019. Tavoiteohjelman taustalla on vuonna 2011 hyväksytty Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittinen ohjelma ”Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen” ja sen periaatteet. Niiden pohjalta tullaan linjaamaan ajankohtaisia ja konkreettisia tavoitteita. Ohjelmatyössä hyödynnetään laajaa jäsenkeskustelua ja asiantuntijoita. Kerro mitä tavoitteita tai asioita Eläkeläiset ry:n on mielestäsi edistettävä: Jäsenkeskustelua käydään Eläkeläinen-lehdessä, järjestön nettisivuilla sekä järjestön tapahtumissa. Kaikki kommentit ovat tervetulleita! Vapaamuotoisia kommentteja voi lähettää: järjestön nettisivujen kautta osoitteessa www. elakelaiset.fi/tavoiteohjelma postitse osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Tavoiteohjelma” sähköpostilla osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi Jäsenyhdistyksiltä toivotaan myös ohjelmaan liittyviä aloitteita 28.-29.5.2018 pidettävälle edustajakokoukselle. Edustajakokousaloitteiden jättöaika päättyy 28.3.2018. TAVOITE OHJELMA Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaatii, että kansaneläkeindeksiin vuonna 2017 tehty leikkaus ja indeksin jäädyttäminen perutaan. Samalla hallituksen tulee luopua vuodelle 2019 kaavailemastaan kansaneläkeindeksin jäädytyksestä. Eläkeindeksin leikkaus ja jäädytys ovat vaikuttaneet eniten pienituloisten, perusturvan varassa elävien toimeentuloon. Indeksin leikkaaminen on lisännyt vanhusten köyhyyttä. Kansaneläkeindeksin leikkausten vaikutukset ilmenevät 14.2. julkaistusta SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry:n selvityksestä. Selvityksen mukaan esimerkiksi yksinasuvan, täyttä kansaneläkettä saavan tulot olisivat tänään 18 euroa kuukaudessa korkeammat ilman indeksileikkauksia. Kansaneläkkeen täysi määrä on nyt 628,85 euroa kuukaudessa. Tammikuussa 2018 kansaneläkkeen saajia ja työeläkettä kansaneläkkeellä täydentäviä oli yhteensä noin 604 000 henkilöä. EETU ry:n puheenjohtaja Eeva Kuuskoski muistuttaa, että eläkkeiden ohella indeksien jäädytys vaikuttaa muihinkin ikäihmisille tärkeisiin etuuksiin. – Kansaneläkeindeksin leikkaus heijastuu esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukeen. Lisäksi eläkeläisten toimeentuloa vaikeuttavat lääkekorvausten leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, Kuuskoski tähdentää. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaati perusturvan indeksijäädytyksen perumista jo viime syksynä valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. EETUn Jäsenjärjestöjä ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Eläkeläisjärjestöt: Kansaneläkeindeksin leikkaus peruttava
6 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Tampereen kaupunki perusti vammaisja esteettömyysasiamiehen yhdistetyn viran ensimmäisenä Suomessa. Jukka Kaukola aloitti tehtävässään toukokuussa 2007 ja jäi eläkkeelle heinäkuussa. Lokakuun alussa aloitti Kaukolan seuraajana fysioterapeutti ja yhteiskuntatieteiden maisteri Hanna Karojärvi. Pahimmat esteettömyyden kipupisteet ovat Tampereella tällä hetkellä Karojärven mukaan vanhassa rakennuskannassa sekä meneillään olevassa suuressa ratikkahankkeessa, jossa kaupunkkiin rakennetaan kaksihaarainen raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosien 2017 – 2021 aikana.. – Muuten asenteet ovat meillä melko hyvin kohdallaan ja esteettömyyden tärkeyden tiedostaminen on hyvällä mallilla. Pääkirjasto Metsolle vammaisneuvosto myönsi remontin jälkeen kaupungin esteettömyyspalkinnon, aikaisemmin sen on saanut mm. Tampere-talo ja aseman seudun uusi tunnelikokonaisuus. Aseman seutu onkin mielenkiintoinen alue, mihin päin se lähtee esteettömyyden suhteen kehittymään. Vuoden alussa tuli voimaan esteettömyysasetus. Uudisrakentamisen on oltava esteettömyysvaatimukset täyttävä. Esteettömyysasiamies lausuu kaikki rakennusluvan alaiset julkiset rakennushankkeet ja esteettömyystyöryhmä käy tarkastamassa näistä merkittävimmät. Millaisia lisäkustannuksia esteettömyys uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa aiheuttaa? Karojärvi korostaa, että uudisrakentamisessa esteettömyyden huomioinen ei aiheuta lisäkustannuksia, jos suunnittelu on hyvää ja huolellista. – Tässä pätee vanha sanonta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Peruskorjaus on oiva paikka huomioida esteettömyys. Esimerkiksi hissittömien talojen peruskorjaukseen Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA myöntää hissiavustusta, samoin Tampereen kaupunki. Tutkimusten mukaan hissillisessä talossa vanhus voi asua 6–8 vuotta pitempään kuin hissittömässä. Hissien asentaminen on siis myös kansantaloudellisesti yksi merkittävimmistä peruskorjauskohteista. – Esteettömyys ja yhdenvertaisuus hyödyttää meitä kaikkia. Siksi se on tärkeä yhteinen asia. Ikäihmisten tarpeet kirjattu pormestariohjelmaan Esteettömyysasiamies on Tampereen lisäksi myös Helsingissä, Espoossa, Oulussa, Vaasassa ja Turussa. Tampereen tuore pormestari Lauri Lyly totesi 12. marraskuuta Veteraanien kulttuuripäivien päättäjäisissä Pyynikin palloiluhallissa, että Tampereen kaupunki ottaa kaikessa julkisessa rakentamisessa huomioon esteettömyyden ja ikäihmisten tarpeet. Karojärven mukaan tämä on kirjattu pormestariohjelmaan sekä vaihtelevasti palveluja vuosisuunnitelmiin. – Kaikki rakennusluvan alaiset suunnitelmat tulevat pöydälleni, josta osa niistä menee myös vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän käsittelyyn. Valitettavasti tämä vakanssi oli puoli vuotta täyttämättä, ja muutama rakennuskohde on jäänyt esteettömyyden osalta ennakkoarvioimatta. Harmittavia ratkaisuja ehdittiin toteuttaa, kun esimerkiksi Tesoman jäähallin rakentamisen yhteydessä ei esteettömyyden ennakkoarviointia toteutettu totutulla tavalla. – Jäähallin katsomon jyrkissä portaissa ei ole kaiteita, eikä apuvälineillä ole mahdollista päästä katsomon pitkälle sivulle. Hallin kuntosalille on mahdotonta päästä apuvälineillä, Karojärvi luettelee. Vaimoni jalkaleikkauksen jälkihoidossa tuli esiin, että esimerkiksi Tammelan terveysaseman hissiin ei mahdu paarit. Miten tämä on mahdollista? Karojärven mukaan vielä kymmenen vuotta sitten esteettömyys-näkökohtien huomioiminen on ollut vähäisempää, eivätkä rakennukset siksi täytä nykyisiä esteettömyysvaatimuksia. – Tammelan terveysasema rakennettiin lähes 30 vuotta sitten. Myös luiskat ja hissit sekä tasoerot saattoivat helposti suunnitteluvaiheessa unohtua. – Aina on myös hyvä muistaa, että siitä, mikä toiselle edistää esteettömyyttä, saattaa toiselle olla jopa haittaa. Esimerkiksi katukiveyksen reunus, eli tamperelaisittain rotvallin reuna, on rollaattorilla kulkijalle hankala, mutta välttämätön, jotta sokea havaitsee sen kepillään tai opaskoira tietää siinä kohtaa pysähtyä. Mutta ehdottomasti pääosin esteettömyysratkaisut hyödyttävät meitä kaikkia. Tuloksiin pääseminen vaatii pitkäjänteisyyttä Karojärven sydäntä lähellä ovat luonto ja sen saavutettavuus. Hänen tavoitteenaan on edistää Tampereelle esteettömien luontopolkujen rakentamista. Luontopolkujen, joiden varrella vähintäänkin on pyörätuolilla saavutettavissa olevia nuotiopaikkoja. Myös esteettömät uimarannat ja lintutornit ovat tavoitelistalla. – Esteettömästä ympäristöstä voivat nauttia myös muut, esimerkiksi vanhukset ja lastenrattaita työntävät vanhemmat. Vammaisja esteettömyysasiamiehen työviikkoon mahtuu monenlaisia tehtäviä, kuten rakennuslupien tarkastelua ja lausuntojen antamista. Lisäksi Karojärvi vammaisneuvoston kokousten esittelijänä ja sihteerinä valmistelee kokoukset ja laatii pöytäkirjat. – Lisäksi olen esteettömyystyöryhmän sihteeri, sekä teen raportteja ja esteettömyyskartoitusta. Vastaan myös mitä erilaisimpiin yhteydenottoihin, sekä koordinoin yhdenvertaisuussuunnittelun toteuttamista. – Mille tahansa kaupungin taholle on oltava tarvittaessa yhteydessä sekä tehtävä yhteistyötä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa. Esimerkiksi ratikkahankkeeseen liittyviä työryhmiä on useita. Millaisia vaikutusmahdollisuuksia vammaisja esteettömyysasiamiehellä on epäkohtien korjaamisessa, kun vuoden alusta voimaan tullut esteettömyysasetus ei langeta sanktioita? – Pitkäjänteinen neuvottelu ja suunnittelu ovat parhaita keinoja, kuten pohdinnat ratkaisumalleista arkkitehtien ja kaikkien tahojen kanssa, että mihin vähintään voidaan päästä. – Kun korjaamisen paikka ilmaantuu, etsin tahon, jolle korjaaminen kuuluu. Tämä kaikki vaatii pitkäjänteistä työtä. Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA Esteettömyyden huomioiminen ei tuo lisäkustannuksia, jos rakentaminen suunnitellaan huolellisesti Tampereen ratikkahankkeeseen liittyviä työryhmiä on useita, eivätkä rauitiotien rakennusaikaiset näkymät ole silmiä hiveleviä eivätkä kulkureitit selkeitä. ”Esteettömyydessä pätee vanha sanonta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”
Nro 2 maaliskuu 2018 – 7 ELÄKELÄINEN Liisa Ahola on Tampereen Eläkeläiset ry:n jäsen, sekä ensimmäistä kautta vammaisneuvoston jäsenenä. Hän muistuttaa, että vammaisneuvostolla ei ole päätäntävaltaa, mutta toivottavasti sen asiantuntemusta arvostetaan ja otetaan se huomioon. – Hyvä suunnittelu ei ole kalliimpaa kuin huonokaan, ja hyvä suunnittelu ja esteetön rakentaminen palvelee kaikkia. Tosin konkarit ovat valistaneet minua, että esteettömyystyöryhmän näkemykset ja kannanotot otetaan päätöksenteossa huomioon niin kauan, kun ne eivät aiheuta lisäkustannuksia. – Valitettavasti on esimerkkejä, että mitään korjauksia esteettömyyteen ei tapahdu lukuisista muistutuksista huolimatta. Joku on letkauttanutkin, että vammaisneuvosto perustettiin, jotta vammaiset pysyisivät tyytyväisempinä. Aholan mukaansa kuuloja näkövammaisten sekä aistiyliherkkien esteettömyys on monessa asiassa vielä retuperällä. –Esimerkiksi kirkkaat vilkkuvat valot voivat aiheuttaa rajuja migreenikohtauksia sekä voimakkaat hajut pahoinvointia. Vanhusneuvosto on vammaisneuvoston sisarneuvosto. Se on tehnyt aloitteen, että rollaattorilla voisi mennä bussiin keskiovesta, ja maksulaite asennettaisiin myös keskiosaan. Joissain busseissa penkit ovat niin korkealla, ettei lyhytjalkainen pääse istumaan. Vammaisja vanhusneuvoston yhteiskokous pitäisi järjestää vähintään kerran vuodessa. Liikuntaesteet sulkevat ihmisiä koteihinsa kuin vankilaan Vammaisja esteettömyysasiamies Hanna Karojärven mukaan Tampereelle on juuri perustettu köyhyystyöryhmä, joka kartoittaa mm. erilaisten tukien varassa elävien kaupunkilaisten elinolosuhteita. Ahola huomauttaa, että 75 vuotta täyttäneistä naisista suurin osa elää köyhyysrajan alapuolella. – Heillä eläkekertymä alkoi vasta 23 ikävuoden jälkeen, he tulivat nuorina äideiksi, tekivät epämääräisiä pätkätöitä, kuten rappusiivousta tai jakoivat lehtiä. Pienviljelystilojen emännille ei karttunut juuri minkäänlaista eläkettä, asuihan vielä 1960-luvun lopulla yli puolet suomalaisista maalla. – Olen sanonut, että kun pysyy kotona, ei kulu rahaakaan. Aina kun laittaa kotioven kiinni, rahapussiin tulee reikä ja se tyhjenee, Liisa Ahola Ahola sanoo. Karojärvi tutki vuonna 2011 pro gradu -tutkielmassaan työolojen mukauttamisratkaisuja ja niiden käyttöä vammaisilla ja pitkäaikaissairailla työntekijöillä. – Tuolloin Suomessa oli työmarkkinoiden ulkopuolella noin 20 000 osatyökykyistä, mutta työhön halukasta henkilöä. Tähän ongelmaan ei ole merkittäviä parannuksia saatu, vaikka useimmiten esim. työajan joustoilla tai fyysisen työympäristön mukauttamisratkaisulla ne olisi ratkaistavissa. Pitäisi muistaa, että vammaiset ihmiset ovat yleensä erittäin motivoituneita työntekijöitä. Ahola muistuttaa, että vajaatyökykyisiä käytetään hyväksi yhdeksän euron työosuusrahalla työja toimintakohteissa. Tästä yhdeksästä eurosta vähennetään ateriakulut. – Köyhyys on kuin simpukka, joka sulkee kuorensa sisään. Liikuntaesteet sulkevat ihmisiä koteihin kuin vankilaan. Lapsilisältä eläkkeelle joutuvat on tuomittu ikuiseen köyhyyteen. Työnantajat eivät uskalla palkata vammaisia, kun pelkäävät runsaita sairauslomia, vaikka eiväthän vammaiset sairasta sen enempää kuin terveetkään, useimmiten päinvastoin. Päiväkodit ja koulut ovat erilaisten lasten kannalta tärkeitä, että heille avautuisi myöhemmin väylä työelämään, Ahola sanoo. Karojärven mukaan lapset ja nuoret ovat erilaisuuden suhteen suvaitsevaisempia kuin edelliset sukupolvet, ja se tulee heijastumaan myöhemmin myös myönteisesti työelämään. Aholan mukaan tieto ja ymmärrys parantavat maailmaa. – Ymmärrys kätkee asenteet. Maailma on kaikkia varten. JUHA DRUFVA ”Aistiyliherkkien esteettömyys vielä retuperällä” Tampere on ollut edelläkävijänä vammaisja esteettömyysasioissa – Pääkirjasto Metson sähkölämmitetty luiska ei jäädy eikä ole liukas, kiittelevät vammaisneuvoston jäsen Liisa Ahola ja esteettömyysasiamies Hanna Karojärvi.
8 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN TEEMA: AUTOT JA LIIKENNE Iäkkäät, harkintakykyiset kuljettajat osaavat kompensoida iän mukanaan tuomia muutoksia. He valitsevat heille helpoimmat reitit sekä välttävät ajamista vilkkaassa liikenteessä, pimeällä ja huonossa kelissä. Ihmiset elävät vanhemmiksi, joten myös terveys ja ajokunto säilyvät entistä pidempään. Ajokorttitilastojen mukaan Suomessa ajokortti löytyy myös muutamalta 100-vuotiaalta. ? Harkintakykyinen iäkäs, joka pitää yllä ajotaitoaan, pärjää pitkään. Ikä ei suoraan määrittele kuljettajan turvallisuutta, vaan terveys ja ajokyky ratkaisevat, toteaa Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen. Liikenteessä onnettomuusriski lähtee nousemaan noin 70 vuoden iässä, vahvemmin 75 ikävuoden jälkeen. Iäkkäillä kuljettajilla risteysonnettomuudet ovat yleisiä. Sivutieltä päätielle siirtymisen yhteydessä iäkkäille sattuu havaintoja arviointivirheitä. Myös vasemmalle kääntymisessä näkyvät havaitsemisongelmat ja reaktioiden hitaus. ? Ikä tuo mukanaan hidastumista, aistien heikkenemistä ja jäykkyyttä niveliin. Sairaudet ja lääkkeiden käyttö lisääntyvät, mistä syystä myös sairaskohtaukset ajon aikana yleistyvät. Ajotilanteessa esiin tullut sairaus voi olla peruste ajokortista luopumiselle. Mikäli poliisille tulee liikennevalvonnassa tai onnettomuustutkinnassa epäily siitä, että kuljettajan ajokyvyssä on puutteita, voi poliisi silloin pyytää kuljettajaa toimittamaan lääkärinlausunnon ajo-oikeuden säilyttämiseksi. Kaikki pitkäaikaissairaudet eivät kuitenkaan ole yksinään este ajamiselle ainakaan sairauden alkuvaiheessa. Hyvä hoito ja lääkitys lisäävät ajoturvallisuutta ja mahdollisesti myös ajovuosia. ? Kun ajaminen ei ole enää turvallista, kuljettajan kannattaa omaehtoisesti luopua ajamisesta. Kyse on sekä hänen että muiden tielläliikkujien hengestä ja terveydestä, Tarvainen painottaa. Joka viides suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. Reilun kymmenen vuoden kuluttua 65 on täyttänyt jo joka neljäs. ? Monet heistä käyvät vielä töissä ja ovat ajokykyisiä. Toisaalta siinä vaiheessa, kun ajaminen ei ole mahdollista, pitäisi olla vaihtoehtoja liikkumiselle. Tarvitaan monipuolisia palveluita joukkoliikenteeseen, palveluliikenteeseen ja niihin liittyviin lippuja tilausjärjestelmiin. Myös koko liikennejärjestelmän pitäisi olla ikäystävällinen niin, että kaikenikäiset pääsisivät nauttimaan laajasta elinpiiristä. JANITA VIRTANEN Ikä ei välttämättä määrittele ajotaitoa 16.2.18 Lähde: Trafi, voimassa olevat ajokortit 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95Ajokor3t65+ Ajokor3t2010 Ajokor3t2016 2010 yhteensä kaikki 3579226 Yhteensä 65+ 505767 2016 yhteensäkaikki 3723184 Yhteensä 65+ 731774 Joensuulainen Hilkka Korhonen viihtyy ratissa. ”Tämän auton sain isännältä lahjaksi kun täytin seitsemänkymmentä. Nyt meillä on perheessä kaksi vanhaa autoa”. Tarkkaavainen lukija huomaa, että turvavyö ei ole kiinni, mutta kuvaushetkellä oltiin turvallisesti moottori sammuksissa parkkipaikalla. Kuva: Tuomas Talvila Hilkka Korhonen ajaa mielellään
Nro 2 maaliskuu 2018 – 9 ELÄKELÄINEN TEEMA: AUTOT JA LIIKENNE Ajokortti ja ikä Lisätuloja eläkepäiville! Tule ansaitsemaan lisätuloja eläkkeesi lisäksi tekemällä työtä sinun aikataulusi mukaan. Katso lähin toimistomme ja täytä hakemus nettisivullamme www.pasastar.fi Maksamme takuupalkan, alan parhaat provisiot sekä aloitusbonuksen. Ota yhteyttä heti! Lahti Alavus Heinola Helsinki Hyvinkää Joensuu Jyväskylä Kotka Kouvola Kuopio Kurikka Lohja Mikkeli Oulu Pieksämäki Pori Salo Savonlinna Seinäjoki Sulkava Tampere Turku Vantaa Varkaus Eläkeläisille kaikki kahvit Ärrältä 1 50 Kahvi 0,5-4,5 dl (3,33-30,00/l), norm. 1,80-2,50 € (5,56-36,00/l). Tarjous koskee myös isoa kuppia ja erikoiskahvia sekä teetä ja kaakaota. Edun saa näyttämällä työeläkekortin, kansaneläkkeen saajan kortin tai henkilötodistuksen, josta näkee, että henkilö on vähintään 65-vuotias. Tarjous voimassa 31.12.2018 asti. Kahvin etuhinta 1,50 €/kuppi koskee myös opiskelijoita ja varusmiehiä. Vuosina 2011-2015 liikennevahingoista 9,2 prosenttia oli yli 70-vuotiaiden aiheuttamia. Näistä noin puolet tapahtui pysäköintialueella 37 prosenttia vahingoista oli peruutusvahinkoja ja 14 prosenttia muita vahinkoja, jotka ovat tyypillisesti erinäisiä hitaassa vauhdissa tapahtuvia kolhuja. Yli 70-vuotiaiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 31 prosenttia oli sairaskohtauksia. ? Sairaskohtausten osuus onnettomuuksissa ei kuitenkaan kasva iän myötä loputtomiin, vaan esimerkiksi 60-74 -vuotiailla sairaskohtausten osuus on suurempi kuin sitä vanhemmilla, kertoo Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari. Ikääntyminen näkyy ensimmäisenä havaintovirheinä. Erilaisten havaintovirheiden osuus yli 70-vuotiailla oli 30 prosenttia – näiden taustalla ovat muun muassa liikennevahingoissa esille tulleet risteysvahingot. Yksittäisiä virheitä sattuu kaikenikäisille, eivätkä ne johda ajokortin menetykseen. On syytä kiinnittää huomiota toistuviin ongelmiin. Esimerkiksi seuraavia asioita on hyvä seurata: • läheinen on huolissaan iäkkään turvallisuudesta • poliisi on pysäyttänyt liikenteessä ajamisen ongelmien vuoksi • liikenteessä ja pysäköintitilanteissa on sattunut useita läheltä piti –tilanteita tai kolhuja • arkiasioiden muistamisessa on selviä vaikeuksia JANITA VIRTANEN Ajokortti on voimassa 70-vuotiaaksi saakka, minkä jälkeen se uusitaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 70 ikävuoden jälkeen ajokortin uusimiseksi tarvitaan laajennettu lääkärinlausunto. Laajennetussa lääkärintarkastuksessa otetaan huomioon nimenomaan iän, sairauksien ja lääkitysten vaikutukset ajokuntoon. Tarkastuksessa tehdään erilaisia testejä muistin ja hahmottamiskyvyn selvittämiseksi. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan ajokorttilainsäädännön muutos, jossa ehdotetaan, että ajokortin hankkimiseen liittyvää sääntelyä kevennettäisiin ja ikään perustuvat määräajoin tehtävät ajoterveystarkastukset alkaisivat 70 ikävuoden sijasta vasta 75 ikävuodesta eteenpäin. JV Vahinkotilastot kertovat Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli yhteensä noin 3,74 miljoonaa voimassa olevaa ajokorttia, eli 0,5 % enemmän kuin edeltävänä vuonna, kertovat Trafin tilastot. Iäkkäiden osuus jatkaa kasvua Kaikista ajokortin haltijoista 70-vuotiaita tai sitä vanhempia oli vuoden 2017 lopussa 12 %, kun osuus vuonna 2007 oli 7 %. Iäkkäistä kortin haltijoista suurin osa on miehiä, 60 %, kun vastaava luku kaikista kortin haltijoista on 53 %. –Suurien ikäpolvien määrä näkyy selkeästi myös ajokorttien lukumäärissä ja ajokortin omaavien ajokunto pysyy hyvänä, jolloin ajokortista luovutaan entistä vanhemmalla iällä, kertoo asiantuntija Marjo Immonen. Vuoden 2017 lopussa alle 18-vuotiaita ajokortin haltijoita oli 75 000, eli noin 43 % kaikista 15–17 -vuotiasta, kun osuus vielä 2010-luvun alkupuolella oli yli 50 % 3,7 miljoonalla suomalainen ajokortti Joensuulainen Hilkka Korhonen, 76, on kokenut autoilija ja ajaa mielellään. – Mukavasti se sujuu. Joensuun keskustassakin on entistä paremmat olosuhteet, kun kiertoliittymiä on tullut lisää. Ne selkiyttävät ja sujuvoittavat liikennettä mukavasti, ovat oikeastaan liikennevalojakin parempia. Jos liikenteessä joku Korhosta välillä arveluttaa, niin se on meno talvisilla maanteillä siellä, missä sadan kilometrin nopeusrajoitukset ovat voimassa. – Välillä tuntuu siltä, että kun itse ajat satasta, muut puhaltavat sataakahtakymppiä ohi. Hilkka Korhonen kävi autokoulun nelikymppisenä. Sen jälkeen kilometrejä on kertynyt runsaasti. Aikoinaan Huhtilammen kylässä asuessa oli työmatkaa 50 kilometriä suuntaansa. Nyt Korhosen pariskunta on jo pitkään asunut Joensuun kaupunkialueella, mutta autoa Hilkka tarvitsi myös työssään laitossiivoojana. – Kiersin Joensuuta ja vähän ympäristöäkin, kävin Lieksat, Nurmekset ja Juuat töissä. Myös Hilkan nykyisessä toimessa Joensuun Eläkeläiset ry:n emäntänä on auto osoittanut kätevyyetensä. – Pystyn kuskailemaan niin tavaroita kuin ihmisiäkin kerhoon kätevästi. Autoilu on sujunut kaiken kaikkiaan hyvin. – Yhden kerran aikoinaan tosin olen ajanut liukkaalla metsään. Ei käynyt kuinkaan, kuorma-autolla piti tosin auto hinata takaisin tielle. Ajokortin Hilkka Korhonen kävi jälleen uusimassa täyttäessään 75-vuotta. – Ei ole siinäkään ollut ongelmia, hän toteaa. TUOMAS TALVILA
10 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN TEEMA: AUTOT JA LIIKENNE Sähköavusteinen pyörä sijoittuu käyttöominaisuuksiltaan polkupyörän ja mopon välimaastoon. Tavanomaiseen polkupyörään verrattuna sillä voi ajaa kohtuullisen pitkiä ja mäkisiä matkoja rasittumatta ja hikoilematta. Se voi myös korvata osan autolla tehtävistä työmatkoista, joskin siirtymää sähköpyörän käyttäjiksi voi tapahtua myös joukkoliikenteestä, arvioi kestävän kehityksen yhtiö Motiva. Motivan mukaan sähköavusteisuus helpottaa myös ikääntyneiden pyöräilyä, kunhan pyöräilijän tasapainoaisti on vielä riittävän hyvä pyörällä ajamiseen eikä kaatumisriski ole kohonnut. ”Myös toipilasvaiheessa tai pitkään jatkuneen liikunnan laiminlyönnin jälkeen sähköpyörä voi olla hyvä tapa aloittaa kunnon kohentaminen”, Motivan verkkosivulla todetaan. Onko sähköpyörä sitten lähitulevaisuuden iso juttu, ehkä erityisesti kaupunkiliikenteen uusi ässä? Sähköpyörät ovat olleet markkinoilla jo pitkään mutta aivan viime vuosina tehneet vankempaa tulemista ,vahvistaa kauppias Aarne Kauhanen oululaisesta Jussin Pyöräpiste Oy:stä. – Sähköpyörää on ollut myynnissä meilläkin 16-17 vuotta. Nyt on mallisto laajentunut ja tekniikka kehittynyt. Vaihtoehtoja erilaisin käyttötarkoituksiin on saatavana. Viimeisimpien kolmen vuoden aikana on myynti kehittynyt selkeästi myönteiseen suuntaan. Pyöräilevälle ikäihmiselle sähköpyörä voi tarjota uusia mahdollisuuksia, Kauhanen sanoo. – Kun polkemista sopivasti avustetaan sähkömoottorilla, ajajan elinpiiri säilyy tai jopa laajenee, vaikka ikää tulee lisää. Ja liikuntaakin silti tulee. Fyysinen rasite ei lopu kokonaan. Hyväkuntoiselle eläkeläiselle on sitten valittavissa sähköpyörien koko mallisto, maantieltä maastoon. Erilaista tekniikkaa ja erilaisia hintoja Aarne Kauhanen muistuttaa, että kyseessä ei todellakaan ole moottoripyörä – Tämä helpottaa vaikeissa paikoissa, mutta eteenpäin et pääse tekemättä mitään. – Moni liikunnallinen ihminen erehtyy epäilemään, että tokko tuossa saa liikuntaa ensinkään. Halutessasi saat sillä maastossa hien pintaan ihan samalla tavalla kuin normaalipyörälläkin. Sähköpyörien tekniikoita ja myös hintoja on monenlaisia. Edullisimmissa malleissa avustava osa on etupyörässä. Halvimpien etuvetoisten hinnat ovat Kauhasen mukaan alta tuhannen euron ja siitä puoleentoista–kahteentuhanteen, varustelusta riippuen. Takakeskiössä olevalla avustuksella varustettujen pyörien hinnat liikkuvat puolentoista tuhannen molemmin puolin. – Uusinta ja kehittyneintä tekniikkaa on keskiömoottori joka jakaa voimaa ketjulle ja takapyörälle. Hintahaitari venyy meidän mallistossamme vajaasta parista tonnista neljään tuhanteen asti. Sähköpyöristä kiinnostuneelle Aarne Kauhanen suosittelee ehdottomasti koeajoa ja mallien vertailua. – Kannattaa kokeilla, tulisiko tällaisesta pyörästä kaveri. Toinen neuvo on, että pyörän valintaa kannattaa miettiä sen pääasiallisesta käyttötarkoituksesta käsin. – Jos esimerkiksi tietää ajavansa pyörällä enimmäkseen lyhyitä kaupunkisiirtymiä, kannattaa hankkia siihen tarkoitukseen hyvin sopiva pyörä ja antaa sitten tuotteelle vähän anteeksi, jos sillä välillä innostuukin ajamaan pitempää matkaa. Tekniikkaa sähkömalleissa on toki enemmän kuin tavallisessa pyörässä. Porrastus esimerkiksi voi olla sekä vaihteissa että avustuksen voimakkuudessa. – Jonkin aikaa vaatii tietenkin totuttelua, että oppii käyttämään tekniikkaa ja myös hyödyntämään sitä säästeliäästi, Kauhanen sanoo. – Tuotteet ovat pitkäikäisiä, mutta edullisempi pää on herkempi toimintahäiriöille. Akku lataukseen, pyörä asiantuntevaan huoltoon Akun lataus on tietysti se vakiotoimenpide, johon sähköpyöräilijän on varauduttava. Akku irrotetaan pyörästä ja ladataan verkkovirralla. Akkujen kestävyydestä on pyörä-alallakin monenlaisia käsityksiä ja tarinoita. Aarne Kauhasen mukaan pienetkin akut kestävät kolme-neljä vuotta. – Viisas käyttäjä tuosta vielä tuplaa käyttöiän. – Uusien keskiömoottorien akuille luvataan noin tuhat latausta, ja sata kilometriä yhdellä latauksella. Eli kyllä ne pitkäaikäisiä on. Haaverit, jos pyörä kaatuu, ovat sitten asia erikseen Sähköpyörän huollot kauppias suosittelee tekemään asiantuntevassa liikkeessä. – Silloin tulevat hoidetuksi tarpeelliset tarkastukset ja kaikki pysyy kunnossa. Huoltohinnat sinänsä eivät poikkea normaalipyörien vastaavista. Lopuksi sopii Aarne Kauhasen mietelmä siitä, miksi sähköavusteisten pyörien suosio kasvaa Suomessa sangen maltillisesti, verrattuna Keski-Euroopan satoihintuhansiin nouseviin myyntilukuihin. – Ehkäpä meidän suomalaisten kansanluonteessa edelleen elää se, että emme halua liiaksi helpottaa elämäämme. Teksti ja kuvat: TUOMAS TALVILA Kuski polkee, sähkö avustaa Sähköpyörä on ollut markkinoilla jo pitkään. Nyt mallisto on laajentunut ja tekniikka kehittynyt. – Sähkömoottori helpottaa polkijaa vaikeissa paikoissa, mutta eteenpäin et pääse tekemättä mitään, sanoo kauppias Aarne Kauhanen Jussin Pyöräpisteestä. Mikä on sähköpyörä? Sähköpyörään liittyvä terminologia ei ole (edelleenkään) täysin vakiintunut. Yleisen määritelmän – joka löytyy Motivan sivuilta – mukaan sillä tarkoitetaan sähköavusteista kaksitai kolmipyöräistä ajoneuvoa, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin tyyppihyväksyntävaatimukset. Vaatimuksena on enintään 250 W:n tehoisella sähkömoottorilla varustettu ajoneuvo, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy pois toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä. Tällainen ajoneuvo luokitellaan Suomen ajoneuvolain mukaan polkupyöräksi. Asianmukaisella rengastuksella sähköpyörästä saa talvisen ajopelin.
Nro 2 maaliskuu 2018 – 11 ELÄKELÄINEN TEEMA: AUTOT JA LIIKENNE HYVÄÄ VUOTTA 2018! Isot kevyesti rullaavat pyörät Tilava kori Reilusti jalkatilaa Pituus vain 112 cm Kantavuus 150 kg Kotimainen valmistaja vuodesta 1928 E.S. Lahtinen Oy, Seinäjoki p. (06) 4299 400 | esla@esla.fi |Lähin ESLA-liikuntavälineiden jälleenmyyjä ja verkkokauppa osoitteessa www.esla.fi /esla /esla.fi Etelä-Hämeen Aluejärjestö Lahden Eläkeläiset ry Eeva Marin Aarne Suominen Vieno Suominen Helsingin Aluejärjestö Myllypuron Eläkeläiset Jussi Juoksukangas Keski-Suomen Aluejärjestö Jyskän Eläkeläiset toivottavat hyvää ja onnellista vuotta 2018! Pohjanmaan Aluejärjestö Jurvan Eläkeläiset ry Arja ja Sakari Kentta Ykspihlajan eläkeläiset ry Anna-Liisa Fagernäs Aili Tuominen Simo Patana Leena Patana Martta Olkkola Aino Jokela Aino Sundbäck Juhani Manner Ulla Tanttinen Tapani Tanttinen Aune Kettunen Matti Kettunen Eila Saalop Eira Ahola Tarja Vallin Hannu Vallin Aura Vallin Elvi Torppa Pirkko Hirvikoski Pentti Hirvikoski Ritva Nygren Fjalar Nygren Anja Auvinen Pertti Auvinen Anneli Koponen Lauri Koponen Irmeli Anttiroiko Heikki Anttiroiko Vuokko Kultalahti Runar Lillgvist Sirkka Hietala Seppo Hietala Kaino Railovaara Helena Nyberg Aino Raatikainen Jorma Raatikainen Heidi Sillanpää Rainer Sillanpää Hilkka Suonenlahti Eero Kamsula Veera Päivärinta Eino Päivärinta Kirsti Stranius Aino Koskela Aili Karjala Karjala Pauli Emmes Eija Emmes Pauli Raivio Pirkko Fagernäs Merja Pohjonen Maarit Vehniäinen Mikko Agnete Hietikko Eino Hietikko Uudenmaan aluejärjestö Kirkkonummi Aino Heiskanen Kalle Kettunen Keijo Karvinen Raija Mäki Olli Mäki Arto Timonen Helena Ruotsala Matti Ruotsala Tuula Loimijoki Julkaisemme alla ne Eläkeläiset ry:n jäsenten ja ystävien tervehdykset, jotka teknisten syiden takia jäivät pois Eläkeläinen-lehden Joulunumerosta 7/2017. Eläkeläinen-lehti pahoittelee tervehdysten viivästymistä ja toivottaa kaikille aurinkoista kevättalvea! Kuva: Heikki Saha Sähköpyörällä korttelin ympäri tai marjareissulle P ääsen ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilemaan sähköavusteista polkupyörää helmikuisena maanantaiaamuna Oulun Tuirassa. Allani on tukeva, viimeisimmällä keskiömoottoritekniikalla varustettu menopeli, joka on varustettu luottamusta herättävillä leveillä nastarenkailla. Varsinaisesta koeajosta ei nyt toki voida puhua, pikemminkin pikaisesta tuntuman otosta. Kierrän pyörällä pari korttelia. Mutta kyllä siinä jo käsityksen asiasta saa. Ensivaikutelma on hymyilyttävällä tavalla hämmentävä. Lievimmälläkin avustusteholla (voiman voi valita kolmiportaisesta vivusta) poljen pyörän kevyesti 25 kilometrin tuntinopeuteen. Vauhtia ei oikeastaan edes tajuaisi, ellei pyörässä olisi nopeusmittaria. Nastarenkailla pyörä etenee lumista ja osin jäistäkin pyöräväylää kuin juna. Jarrut purevat tehokkaasti. Tämähän ei ole paha, totean itselleni. Samalla mietin, pyöräkauppias Aarne Kauhasen ohjeen mukaan, voisiko tällaisesta pyörästä tulla minulle kaveri? Vastaukseni on hieman varauksellinen kyllä. Mikromittaiselle kokeilureitilleni ei tietenkään osunut mitään mäen tapaistakaan, mutta voin kuvitella, että juuri vaihtelevassa maastossa sähköavun hienoimmat piirteet pääsevät oikeuksiinsa. Tekniikka ja akun lataaminen eivät minua huolestuta – ainakin tämän pyörän hallintalaitteet vaikuttavat oikein selkeiltä ja järkeenkäyviltä, ja erilaisten vempainten akkujen latailuunhan tässä on joutunut tottumaan jo pitkän ajan kuluessa. Toki tällaisen sähköpyörän hinta nousee kolmen tuhannen euron tuntumaan. Se on toki enemmän kuin peruspyörästä maksaisin, mutta saisihan rahalle epäilemättä teknistä vastinetta. Päädyn pyörimään peruskysymyksen äärelle: tarvitsisinko sähköpyörää? Mutta. Polkupyöräilevä kahdeksankymppinen isäni pohtii parhaillaan vakavasti sähköpyörän hankintaa keventääkseen ensi kesän marjareissujaan. Hänelle lähtee sähköpyörästä vahva suositukseni. TUOMAS TALVILA
12 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Pietarin metro täytti 60 vuotta kolmisen vuotta sitten. Kaupungissa oli tosin aloitettu tämä haastava rakennushanke jo 1880-luvun lopussa, mutta vetisestä maaperästä ja heikoista työkaluista johtuen rakennusprojektia jouduttiin lykkäämään aina vuoteen 1940. Ensimmäinen linja valmistui vuonna 1955 ja sen pääteasemina olivat Ploštšad Vosstanija (Kapina-aukio) sekä Avtovo (Autuansaari). Avtovon asemaa pidetään edelleen yhtenä kauneimmista asemista, ellei kauneimpana. Avtovon historia on suomalaisille mielenkiintoinen, sillä aluetta ovat asuttaneet inkeriläiset jo 1500-luvulta. Leningradin piirityksen aikaan rintamalinja kulki alueen eteläpuolelta. Ploštšad Vosstanijan metroasema puolestaan sijaitsee noin kilometrin päässä hotelli Moskovasta, joka on valittu Eläkeläisten lokakuisen jäsenmatkan majoituskohteeksi. Hotellin alakerrassa sijaitsee Ploštšad Aleksandr Nevskogo (Aleksanteri Nevskin aukion) metroasema, jolla risteytyy kaksi linjaa: vihreä ja keltainen. Jos haluaa tutustua eri tyyppisin metroasemiin, kannattaa Avtovon lisäksi käydä katsomassa Majakovskin metroasemaa, jossa junaa ei näe lainkaan. Raiteet sijaitsevat liukuovin varustetun seinän takana ja aina, kun metrojuna pysähtyy asemalla, aukeavat liukuovet automaattisesti. Tällaisia asemia ei ole Pietarin lisäksi missään muualla Venäjällä. Puškinskajan metroasemalle on tietenkin sijoitettu Venäjän kansallisrunoilija Puškinin patsas ja Teknisen instituutin asema on koristeltu venäläisten ja neuvostoliittolaisten tiedemiesten reliefein. Tällä hetkellä Pietarissa on lähes 70 metroasemaa ja lisää asemia tullaan avaamaan lähivuosina. Linjoja on kaikkiaan viisi. Ne on merkitty numeroja väritunnuksin, minkä lisäksi asemien nimet on merkitty venäjäksi ja englanniksi. Metrolinjan pituus on yhteensä noin 120 kilometriä. Useilla metropysäkeillä on mahdollisuus vaihtaa toisen linjan junaan ja asemat sijaitsevat osin päällekkäin. Pietarin metro on yksi maailman syvimmistä metroista ja monet asemista on rakennettu väestönsuojiksi eli niissä on pomminkestävät ovet ja ilmastointijärjestelmä. Metroasemilla ei uusimpia lukuun ottamatta ole lainkaan hissejä. Metrolippu eli poletti maksaa noin 65 senttiä ja sillä saa ajaa niin paljon kuin haluaa. Poletti sujautetaan portin pielessä olevaan pieneen aukkoon ja porttirivistön päädyssä päivystävä metron työntekijä auttaa mielellään, mikäli matkustaja ei ole varma, kuinka pitäisi toimia. Huomionarvoista on, että suurten matkalaukkujen kanssa voi metroon mennä ainoastaan ”portinvartijan” viereisestä sisäänkäynnistä. Se on leveämpi kuin muut portit ja täten suurikin laukku sujahtaa sisään helposti. Joskus metroasemalla saatetaan ohjata matkailija sivuun ja läpivalaista kaikki matkatavarat. Näillä satunnaistarkastuksilla halutaan taata matkustajien turvallisuus ja varmistaa, ettei mitään yleisölle vaarallista kuljetettaisi julkisissa liikennevälisessä. Matkustusoikeus metrossa päättyy silloin, kun matkustaja poistuu maan alta eli kävelee porttien läpi. Metrot liikennöivät klo 5.30-00.30 ja öisin metroliikennettä korvaa osin paikallisliikenteen bussit. Metro on suurkaupungissa nopein tapa liikkua paikasta toiseen ja tutustuminen erilaisiin metroasemiin käy taidenäyttelyvisiitistä. Teksti: VENÄJÄNMATKAT Nähtävää ja koettavaa Pietarissa: Metro kuljettaa nopeasti ja tarjoaa taidetta Eläkeläiset ry:n Jäsenmatka Pietariin 1.-3.10. 2018 Pietarin metrossa voi joskus kohdata Hämähäkkimiehenkin. Kuva: Nikolai Gontar Hinta 455€ – 475€ (riippuen lähtöasemasta) Hintaan sisältyy: • junamatkat Helsinki-Pietari-Helsinki 2. lk (Helsingistä matka-aika 3h 25 min) • majoitus hyvätasoisessa hotellissa • paikallisbussikuljetukset Pietarissa • päivittäinen lounas • kasakkashow ja illallinen 1.10. • kolme suomeksi opastettua tutustumiskohdetta ja kaupunkikiertoajelu • suomalaisten venäjänkielisten matkanjohtajien palvelut koko matkan ajan Lisäksi valinnaisia tutustumiskohteita. Junaan voi nousta myös Lahdesta, Kouvolasta tai Vainikkalasta. Lisätietoja: Yhdistyspostissa maaliskuun aikana. www.elakelaiset.fi /Toiminta /Jäsenmatka Pietariin Vastaava matkanjärjestäjä :
Nro 2 maaliskuu 2018 – 13 ELÄKELÄINEN Oi, Saaremaa niitude kastesed su¨led – kaikui Vartiokylän työväentalolla laulaessamme yhdessä virolaisten ystävien kanssa Vartiokylän Eläkeläiset oli kutsunut Helsingin Aluejärjestön jäseniä ja Suomessa asuvia virolaisia vieraakseen. Kerhojemme teemana keväällä on monikulttuurisuus Suomessa, josta tilaisuus oli ensimmäinen. Kerhoon kutsusta osallistui myös Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö. Kahvituksen ja runsaan yhteisen tarjoilun jälkeen tilaisuudesta vastaava Aila Liukko esitteli väkeä ja toivotti tervetulleeksi vieraat ja kertoili paljon yleistietoa Virosta ja sen kulttuurista. Käytiin läpi monivaiheista ja rikasta maan kulttuuria maantieteellisestikin ja asutusta, eikä unohdettu lipun väritystäkään eikä kielen oikeaa muotoa. Kerrattiin tuttuja matkakohteita ja mitä kukin tiesi tai muisti Virosta. Vieraat kertoivat puolestaan, tarkensivat nimiä ja paikkoja tapahtumiin. Kertasimme yhdessä Viron tunnetuimpia vaikuttajia urheilunja kulttuurin aloilta. Tuttuja nimiä kerrattiin tapahtumittain ja kulttuurin, ennen kaikkea musiikin saralla monimuotoista yhteistyötä korostettiin. Maittemme välinen matkailuhan on ollut kasvavaa, ja vuosikymmenien myötä eteläinen naapurimaamme on tullut tutuksi, mutta eivät monet tärkeät maata kuvaavat ja rikastuttavat yksityiskohdat kuitenkaan ole jääneet aina mieleen. Kuulimme kuoromme esityksiä Liljan säestämänä ja vieraat puolestaan esittivät heille tuttuja lauluja viroksi. Viron kulttuurin voimana on laaja ja vahva lauluperinne, erikoisesti kuorolaulu. Pienen maan ja kansan perinnekulttuuri on asukaslukuun verrattuna huikea. Käsityö on arvossaan ja sitä osataan. Kävimme läpi mm saunaperinnettä, rakentamista ja vihdan tekoa Sanotaan että virolaisen ja suomalaisen ero on kulttuurin vaalimisessa: virolaiset elävät ja hengittävät kulttuuria ja suomalaiset kuluttavat sitä. Toivotimme onnea Viron kansalle ja presidentti Kersti Kaljulaidille työssään maansa hyväksi. Lopuksi porukalla pistimme piiritanssiksi ja harjoittelimme uusia askelia tuleville, yhteisille tapaamisille. Tapahtuman aihe kuuluu KSLn kevään kurssisuunnitelmaan: monikulttuurinen Suomi. RIITTA SUHONEN Laulut kaikuivat ja herkut maistuivat vartiokyläläisten ja virolaisten tapaamisessa Tarjoilupöydässä nähtiin sulassa sovussa virolaiset leivät ja suomalaiset korvapuustit. Joko yhdistyksenne on tilannut omat kuntopassinsa? Nyt ehtii vielä hyvin mukaan Eläkeläiset ry:n juhlavuoden Kuntopassi-tempaukseen ja kilpaluihin. Yhdistykset, jos ette ole vielä tilanneet Juhlakuntoon-kuntopasseja, se kannattaa tehdä NYT. Eläkeläiset ry täyttää 60 vuotta vuonna 2019. Juhlavuoden merkeissä kannustamme kaikkia jäseniämme ja muita ikäihmisiä saattamaan itsensä juhlakuntoon! Eläkeläiset ry painattaa JUHLAKUNTOON 2018–2019 -kuntopasseja, johon voi kerätä liikuntasuorituksia 60 viikon ajan. Yhdistykset voivat tilata veloituksetta kuntopasseja jäsenilleen ja muille liikunnasta innostuneille jaettavaksi. Näin tilaat passeja Lähetä tilaus sähköpostilla: anna.autio@elakelaiset.fi Tai osoitteella: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Ilmoita tilauksessa seuraavat tiedot: Tilattavien passien määrä (vähimmäistilaus 25 kappaletta), tilaajan nimi, tilaajan yhdistys ja postiosoite, johon tilaus toimitetaan Passit toimitetaan yhdistyksille veloituksetta. Mitä suorituksia passiin merkitään? Kuntoilla voi monella tavoin: soutaen, kävellen, pyöräillen, jumpaten, tanssien, haravoiden, mattoja tampaten, hiihtäen, uiden…ja mitä sitten keksittekään. Kuntopassin kilpailut Paikallisyhdistykset kisailevat keskenään kahdessa eri kilpailussa: 1. Hauskin ja eniten osallistujia keräävä liikuntatapahtuma – palkintona liikuntavälineitä 2. Eniten liikuntasuorituksia kerännyt yhdistys – palkintona liikuntailtapäivä tms. yhdistyksen kotipaikkakunnalla Kummassakin kilpailussa on kolme sarjaa: Yhdistykset alle 100 jäsentä / Yhdistykset 101-300 jäsentä / Yhdistykset yli 300 jäsentä Kilpailuissa palkitaan kunkin sarjan kaksi parhaiten menestynyttä yhdistystä. Yhdistykset jakavat ja keräävät Paikallisyhdistykset vastaavat passien jakamisesta, takaisin keräämisestä ja liikuntamerkintöjen tarkastamisesta. Passeja voi jakaa myös muille kuin oman yhdistyksen jäsenille ja ottaa heidät mukaan keräämään liikuntasuorituksia. Eläkeläiset ry toimittaa yhdistyksille valmiit lomakkeet kilpailutulosten kirjaamista varten. Tulokset pitää toimittaa Eläkeläiset ry:lle 30.9.2019 mennessä. Voittajat julkistetaan Eläkeläinen-lehdessä ja palkinnot jaetaan 60-vuotisjuhlavuoden päätöstapahtumassa Helsingin Kulttuuritalolla 4.12.2019. JUHLAKUNTOON – iloisin mielin, yhdessä! Kela tekee parhaillaan sote-valinnanvapauden hankkeeseensa liittyvää käyttäjätutkimusta. Kelan tavoitteena on kerätä tietoa siitä, mitä asiointikanavia on olennaisinta tarjota yli 70-vuotiaille, kun he ovat hakeutumassa terveydenhoitopalveluiden piiriin. Toisena tutkittavana asiana on, millä kriteereillä yli 70-vuotiaat valitsevat terveydenhoitopalveluita tarjoavan toimijan. Kela tulee käyttämään näiden tutkimusten tuloksia sote-palveluiden kehittämisessä sekä tarjoamaan tulokset myös sote-sidosryhmille. Kelan sähköiseen kyselyyn pääsee vastaamaan Eläkeläiset ry:n kotisivulla olevan linkin kautta. Linkki löytyy osoitteesta www.elakelaiset.fi/ajankohtaista Kela arpoo kyselyyn osallistuneiden kesken pienen tuotepaketin. Kela kysyy terveyspalveluiden valinnanvapaudesta
14 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Pietarilaiset Viktor Bytškov, 70, ja Galina Bytškova, 70, kehottavat suomalaista vierasta ottamaan vielä lisää blinejä, lohen mädillä tai vadelmahillolla. Kuuluisasta venäläisestä vieraanvaraisuudesta on vaikea kieltäytyä. Itse he juovat vain teetä. Bytškovit sanovat olevansa tyytyväisiä eläkkeellä, mutta yksi ongelma on. – Me ahmimme liikaa ja liikumme liian vähän, pariskunta pohtii. Päivän aikana he ovat näyttäneet kotikaupunginosan – Pietarin pohjoisimmassa kolkassa sijaitsevan Devjatkinon – korttelijuhlat ja oman kotinsa. Heidän tyttärensä Janan perheen keittiössä päästään vihdoin puhumaan eläkeasioista. He korostavat, että taloudellisesta riippuvuutta ei jälkikasvun kanssa ole. – Olemme tyytyväisiä siihen, että meidän ei tarvitse pyytää heiltä eivätkä he pyydä meiltä, Bytškovat vahvistavat nauraen. Ei isot tulot, mutta pienet menot Kummallakin on takana pitkä työura. Viktor jäi eläkkeelle työnjohtajan hommista rakennuksilla. Tatjana oli henkilöstöpäällikkö meijerialan yrityksessä. Vaikka kummatkin ovat venäläisiä, he ovat syntyisin Pohjois-Kaukasukselta, Tšetšenian pääkaupungista Groznyista. Yhteisiä aviovuosia on takana jo 49. – Sanoisin, että meidän eläkkeemme ovat melko normaaleja, Viktor Bytškov pohtii. Hän saa kuukaudessa 26 000 ruplaa eli noin 230 euroa ja Tatjana 15 000 ruplaa eli 215 euroa. Tämän päälle Viktor käy hommissa portinvartijana entisen työpaikkansa varikolla, mistä hän saa 12 000 ruplaa (170 euroa) kuussa käteen. Yhteenlasketut kuukausitulot Bytškovien perheessä ovat siis noin 615 euroa. Pariskunnalla on kuitenkin oma asunto, säästöjä sen verran, että voisi ostaa toisen ja auto. Heille tämä on tarpeeksi. – Kaiken, mitä haluan asuntoomme, pystyn ostamaan. Mutta ei tietysti massiivisessa määrin. Köyhyydessä ei tarvitse elää, Tatjana Bytškova kertoo. Huvijahteja ei toki hankita. – Mutta jos (venäläinen öljymiljardööri Roman) Abramovitš sellaisen lahjoittaa, ehkäpä otamme vastaan, pariskunta nauraa. Taloudellista tilannetta helpottaa se, että asumiskulut haukkaavat vain 2 500 ruplaa eli hiukan päälle 35 euroa kuussa. Se kattaa heidän mukaansa sähkön, veden ja lämmityksen. Herroilla jättitienestit Vaikka Bytskovit ovat tyytyväisiä omaan tilanteeseensa, Venäjän eläkejärjestelmää he haukkuvat epäoikeudenmukaiseksi. – On ihmisiä, jotka saavat täysin ansaitsemattaan kohtuuttomia tuloja, miljoonia ruplia päivässä. – Minulla on 50 vuotta työkokemusta. Siitä maksetaan nyt 16000. Mitä se sellainen on? Toisaalta eläke on vakaa ja se tulee Viktor ja Tatjana Bytškov tienaavat runsaat 600 euroa kuussa Venäjällä eläkeläiset pärjäävät, kun menot ovat pienet Venäjällä eläkkeet ovat niukkoja. Jos takana on pitkä työura ja huolehtiva perhe, voi ikäihmisenäkin elää kohtuullisesti. Myös yhteiskunta tulee vastaan alennusten ja maksuttomien palveluiden kautta. Naapurin eläkeläiset 1/3 Toimittaja Antero Eerolan juttusarjassa tutustutaan siihen, millaista on eläkeläisten elämä Suomen naapurimaissa. Ensimmäisenä on vuorossa Venäjä. Seuraavissa osissa käydään Virossa ja Ruotsissa. Tyttärensä Janan perheen keittiössä Bytškovit pohtivat, miten Venäjällä kohdellaan eläkeläisiä. – Eläkkeet ovat pienet, vaikka työvuosia on kymmeniä. Toisaalta ne ovat vakaat ja tulevat ajallaan, 1990-luvulla oli monta vuotta, kun eläkkeitä ei maksettu ajoissa.
Nro 2 maaliskuu 2018 – 15 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis …ja unohdin, että muistin. Otetaan nyt vaikka talon ulko-oven lukitsemisen yöksi. Yöpuulle asettuessa muistaa, että unohtui lukita ovi. Menee eteiseen, rynkyttää ovea, lukossa on. On siis unohtanut, että on muistanut. Samaa unohdusten muistamista ja muistamisten unohtamista alkaa olla vähän kaiken kanssa. Vanhetessa muisti heikkenee vääjäämättä, mutta sen ei tarvitse merkitä sitä, että herra Alzheimer olisi tullut asumaan. Ihmisen pää vain on kokemuksista ja muistoista raskas, teknologiakielellä: kovalevy alkaa täyttyä eikä siihen enää entiseen tapaan tallennu uusia asioita. Ja kukapa haluaisikaan luopua muistoista ja muusta rakkaasta sisällöstä vain sen takia, että ns. työmuisti virkistyisi. En minä ainakaan. Minua on aina huvittanut ja ärsyttänyt se, että vanhoista ihmisistä puhutaan ikääntyvinä. Elääkö tässä maailmassa joku, joka ei ikääntyisi? Ikääntyminen alkaa syntymästä. Eli kuten viisas amerikkalainen lääkäri Sherwin B. Nuland toteaa kirjassaan Kuinka kuolemme: sillä hetkellä, kun ilmestymme maailmaan, kaivetaan se kapea hauta, johon meidän aikanaan kätketään. Nulandin teos on varsin suorasukainen kuvaus kuoleman töistä ihmisruumiissa, mutta se ei ole yhtään ahdistava, päinvastoin viisaudessaan lohduttava. Suosittelen. Vanhuus ei ole sairaus eikä toisaalta ihminen välty sairaudelta missään iässä. Nuorena ei kuitenkaan voi ymmärtää, että vanhuus voi olla ihmisen paras elämänvaihe, jos hän on kohtalaisen terve ja ulkonaiset olosuhteet ovat kunnossa. Elämän aikana on käyty läpi kaikki peruskokemukset: rakkaus, menestykset ja menetykset, lapset, työura… Silloin on vielä kaksi peruskokemusta edessä: vanhuus ja kuolema. Ne ovat vääjäämättömiä asioita, pelätä niitä ei kannata. Niihin voi suhtautua samalla uteliaisuudella kuin on varhempiinkin elämänvaiheisiinsa suhtautunut. Itäisissä kulttuureissa ikä lisää ihmisen arvostusta, mutta länsimaisessa kulttuurissa vähentää. Vanhus on raakki, jota jossakin pitää säilyttää ja jotenkin hoitaa, ennen kuin kuolema korjaa. Ns. huoltosuhdetta lasketaan otsat kurtussa, ikään kuin vanhat, omat vuosikymmenensä yhteiskuntaa rakentaneet ihmiset olisivat sille samalle yhteiskunnalle pelkkä kuluerä, joka pitäisi painaa mahdollisimman alas. Kovien arvojen lännessä ihminen on täysiarvoinen vai tuottavassa vaiheessa. Sanotaan, että lapsi ei tiedä kuolevansa, nuori ei usko kuolevansa, keski-ikäinen tietää, mutta torjuu sen omalta kohdaltaan. Vasta vanhana tajuaa, että kuolema on totta ja se on edessä. Nuoret ja keski-ikäisetkään eivät tunnista vanhaa ihmistä omaksi tulevaisuuden kuvakseen. Ja kaikkea voidaan kysyä, varsinkin vanhalta naiselta. Eräältä työtoveriltani nuori nainen kysyi hänen 50-vuotispäivänään, eikö ole kamalaa tulla vanhaksi. Fiksu viisikymppinen vastasi iloisesti: ”Ei yhtään, koska koko minun sukupolveni vanhenee minun kanssani.” Tässä iässä sitä jo uteliaana lukee asiantuntijoiden teoksia vanhenemisesta ja eritoten siihen liittyvästä muistin heikkenemisestä. Pillerit, pulverit ja terveyskaupparohdokset saavat niissä kyytiä. Kaikki asiantuntijat korostavat elämäntapojen ja olosuhteiden merkitystä itsenäisyyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kaikkein tärkeimpänä nousee esille yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit. Yksinäisyys näivettää, sulkee ihmisen omaan maailmaansa ihan missä iässä hyvänsä. Tämä voi tapahtua jo vauvana – ilman kontakteja muihin ihmisiin ei kehity. Kun tämä tosiasia on tiedossa sekä asiantuntijapiireissä että hoivaorganisaatioissa, miksi Suomessa vanhustenhoitoa määrätietoisesti kehitetään vanhuksen elämän näivettämisen suuntaan? Yhä tarmokkaammin pyritään siihen, että vanhus asuu yksin kodissaan niin pitkään kuin fyysinen kunto suinkin kestää. Henkistä puolta ei paljon ajatella. Eivät ovissa kiireisinä pyörivät kotiavustajat edusta yhteisöllisyyttä. Palvelutaloihin ja hoitokoteihin on jonotettava melkein kuoleman porteille asti. Vanhukset eivät suinkaan ole taloudellinen taakka; terveysyrityksille he ovat kukoistavaa bisnestä, ja yhä useammin vanhuksen rahat päätyvät kansainvälisten pörssikeinottelijoiden taskuun. Miten kehitys voikin Suomessa kulkea kaikkea asiantuntijatietämystä vastaan? Ei tarvitsisi pohjoismaita kauemmas mennä, oppiakseen jotain ihan muuta. Tanskassa vanhuus ei ole mikään syy panna ihmistä makaamaan. Siellä voi vaikka kivitalon rappukäytävästä tehdä kollektiivin, jossa asukkailla on koti ja paljon yhteistä tekemistä. Islannissa vanhukset pysyvät toimintakykyisinä harvinaisen pitkään. Mistä se johtuu? Olisiko tässä yksi tekijä: Reykjavikissa vanhukset kokoontuvat säännöllisesti meren rantaan naurujoogaamaan. Kyllä se aivoja friskaa, kun muutaman kerran kuussa nauraa porukalla oikein sydämensä pohjasta Atlantin aaltojen pauhussa. Muistin, että unohdin… ajallaan, Viktor sanoo. Eläkeikä on kaukana Suomen luvuista, naisilla 55 ja miehillä 60. – Sen nostamisesta puhutaan joka vuosi, mutta ei se mene läpi. Valtiovalta tulee eläkeläisiä vastaan myös erilaisten alennusten muodossa. Se tarkoittaa tukea asumiseen ja liikkumiseen. – Olen kakkosryhmän invalidi. Minulle esimerkiksi julkinen liikenne on kokonaan maksutonta, myös Moskovassa, Tatjana Bytškova kertoo. Myöskään julkisista terveyspalveluista ei tarvitse maksaa. – Jos jotain vakavampaa on, tarvitsee vaikka leikkausta ja haluaa sen ilmaiseksi, pitää mennä jonoon ja odottaa kuukausi tai kaksi. Mutta yksityiselle pääsee omalla rahalla saman tien. Yksinäisyys ja läheiset Elämä työvuosien jälkeen ei kuitenkaan ole vain toimeentulon laskemista. Hyvään elämään liittyvät puoliso, läheiset ja ystävät. Bytškovit ymmärtävät hyvin kysymyksen siitä, pidetäänkö vanhusten yksinäisyyttä Suomen tavoin ongelmana Venäjällä. – Ilman muuta näin on. Yksinäisyys on painajainen, jos lapset asuvat kaukana tai puoliso on kuollut. Syvälle maaseudulle ei kukaan ehkä tule käymään. Myös ystävät ovat monesti kuolleet, Viktor Bytškov miettii. Kaupungeissa on helpompaa, sillä niistä löytyy eläkeläisten kerhoja ja järjestöjä, jotka järjestävät toimintaa ikäihmisille. Vaikka Bytškovat asuvat mukavasti omassa kodissa, he miettivät myös, miten pitkään se voi jatkua. Mahdollisesti vanhainkotiin lähtemisestä ei synny yksimielisyyttä. – Minä olen sen puolesta. En haluaisi häiritä enää silloin lapsia, jos olisin huonossa kunnossa, Viktor Bytškov miettii. – Minä en haluaisi. Minulla on aina ollut oma tilani. Vieraassa paikassa, jossa sitä ei olisi, minä varmaan kuolisin, Tatjana Bytškova pohtii. Onnellisesta elämästä he löytävät yhteisen näkemyksen. – Kyllä se on läheisissä ja perheessä. Ettei vaan sitä suhdetta päästettäisi koskaan murtumaan. Teksti ja kuvat: ANTERO EEROLA Venäjän alueilla isot erot Eläkejärjestelmä Venäjällä on yhdistelmä useasta elementistä. Ensimmäinen on vakuutuspohjainen työeläke, jota työnantajat maksavat 16 prosenttia työntekijöidensä palkasta. Tällä maksetaan osittain myös nykyisiä eläkkeitä. Lisäksi venäläisillä on oma eläketili, johon kerätään varoja kuuden prosentin verran palkkasummasta. Eläketilejä hallinnoivat yksityiset vakuutusyhtiöt ja säätiöt tai valtion osalta Vnešekonombank – niminen finanssikonserni. Varat sijoitetaan arvopareihin, joiden tuotoista eläkkeitä maksetaan. Lisäksi on valtion maksamia eläkkeitä, joita saavat muun muassa virkamiehet, sotilaat ja työkyvyttömät. Näin eläkkeiden maksuun osallistuvat työnantajat, työntekijät ja valtio. Minimieläkkeiden määrä vaihtelee suuresti eri Venäjän alueilla. Pääsääntö on, että mitä vaikeampiin olosuhteisiin mennään pohjoisessa, sen korkeampia ovat vanhuusajan tulot. Matalin minimieläke on tällä hetkellä Moskovasta kaakkoon sijaitsevalla Tambovin alueella (noin 7 500 ruplaa eli 110 euroa) ja korkein Venäjän perimmäisessä Kauko-idässä, Alaskan vieressä sijaitsevalla Tšukotkan niemimaalla (19 000 euroa eli noin 275 euroa). Yhteensä eläkkeitä maksetaan Venäjällä 43 miljoonalle ihmiselle. AE Bytškoveilla päivän ohjelmaan kuuluu aina sanaristikkojen täyttäminen. –Se pitää aivot raksuttamassa, he sanovat.
16 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Viimeinen jänkä Lapinkävijä kokenut lähti jälleen reppuinensa päiväretkelleen hiihtäen tutut ladut tutkiakseen tunturitkin katsoakseen. Kun ei tullut määräaikaan majapaikkaan odottavaan, lähti toiset etsiäkseen hiihtäjän tuon kadonnehen. Viimein löytyi kadonnutkin suuren jängän ladun päältä makaamassa suksillansa reppuvanhus tyynynänsä. Kädet oli rinnallansa ristittynä kaunihisti herkkä hymy huulillansa katse kohti tuntureita jängän takaa näkyviä. Nukkui siinä ikiuntaan Lapin kulkija ladullaan maisemassa rakkaimmassa jälkeen jängän ylitetyn. Kalervo Virta, Laukaa Vaikka kaikki muuttuu Nuoruus, haihtunut taivaan tuuliin. Hiukset jo harmaat, nahkakin rypistynyt. Vaan sisältä nousee voima: ”En ole vanha -mieli on nuori se riittää nyt. Ympäriltä pois kaikki kaverit tuonen tuville siirtyneet. Vain harmaaseen kiveen nimensä piirtyneet Metsät on hakattu – tuottavuutta? Jokainen niitty ja kallio rakennettu. Missä on se puu, jossa lapsena kiipeiltiin Missä se häkäpönttöauto, jonka perässä siipeiltiin. Metsä kasvaa betonia taloja, katuja, valoja. Ympärillä nuoria ihmisten kuoria ”Me tiedämme, me tahdomme” Mutta me vanhat me todella tiedämme, vaikka tahtomme on haudattu pykäliin. Pois silmistä, pois elämästä mutta me elämme vielä jos ei muuten niin piruuttaan. Pirkko Nuutinen, Espoo Valvoo Kuun kasvot utuisena, toivonkehrä vyötäisillä, valvoo kesän tuloa. Salli Kajosmäki, Keuruu Vanha Landola Istun sängyn laidalla Sylissä tuttu kitara, vanha Landola Korjattuna koppa Tällättynä talla Kielet vihdoin vireessä Sointi soma sointuva Sormet soitosta hellinä Äänihuulissa hyrinä Ahti Sala, Oulu Kurkotetaan kuuhun N aistenpäivä, Minna Canthin päivä & tasa-arvon päivä, kevätpäiväntasaus, kesäaikaan siirtyminen, pääsiäinen… Nämä kaikki mahtuvat tähän kuuhun. Kaikki valoisia, hienoja päiviä, kuten kevääseen sopiikin. ”Maaliskuu on sitä, että maalataan kuuta”, sanoi poikani pienenä. Eli nyt on sopiva aika kurkottaa kuuhun – ja sillä tarkoitan juuri runoilua sekä muutakin kirjoittamista. Kirjoittamalla mahdoton tulee mahdolliseksi, kuuhun kurkottelu (ja vaikka se kuun maalaaminenkin) on kirjoittamisessa sallittua ja toivottavaa! ”Kehittelin oheisen runon viime talvena hiihtoretkellä lähestyessäni Äkäslompoloa ja tunturien näkyessä jänkien ja metsän takana taivaanrannalla. Mieleen muistuivat ne laduilla vuosien aikana menehtyneet vanhat ja kokeneet lapinkävijät, jotka ovat niillä laduilla ylittäneet viimeisen jänkänsä”, Kalervo Virta kirjoittaa saatesähköpostissaan. Viimeinen jänkä kuvaa kauniisti luonnon ja eränkävijän suhdetta. Runo on myös kuvaus ihanteellisesta kuolemasta. Kuolla rakkaassa ympäristössä, niin sanotusti saappaat jalassa – tämä taitaa olla meidän useimpien toive. Ja kun tyynynä on vielä reppuvanhus, niin eipä mitään puutu. En ole kalevalamitan asiantuntija, mutta pitäisin Virran runon rytmiä ja poljentoa kalevalamittaan viittaavana, ei siis varsinaisena kalevalamittana. Olen aiemminkin täällä mainostanut trokeemankelia, jonka avulla voi tarkistaa, miten mitta sujuu. Trokeemankelin löytää osoitteesta: http://www.sci. fi/~alboin/trokeemankeli/. Jotenkin Virran runo toi mieleeni Oiva Arvolan teoksen Kultaisen kaivon saagat . Mielleyhtymä syntyi kenties pelkästään siksi, että niin Virran kuin Arvolankin runoissa jänkä on läsnä. Sodankylässähän muuten ilmestyy lappilainen kulttuurilehti nimeltään Jänkä. Oikein hyvä lehti onkin, minulla taitaa olla jemmassa pari vanhaa numeroa, joita en ole raaskinut heittää pois. Voimarunoa, elämänhalua Pirkko Nuutisen Vaikka kaikki muuttuu -runoa voisi kuvata voimarunoksi. Vaikka iho on ryppyinen ja moni kaverikin siirtynyt hautausmaalle, nousee voima, elämänhalu! ”Vaan sisältä nousee voima:/”En ole vanha -mieli on nuori se riittää nyt.” Nuo kaksi säettä sopisivat ehkä paremmin neljännen säkeistön jälkeen? Silloin runon rakenne vahvistuisi: ensin kerrotaan nykytila apeine faktoineen, sitten seuraa huippukohta, sisuuntuminen, ja siitä edetään ilkikurisella ironialla silattuun loppuun. Hieman jäin miettimään kohtaa ”ympärillä nuoria/ihmisten kuoria”. Synnyttääkö ilmaisu turhan jyrkän yleistyksen tietystä ikäryhmästä? Vaikka kaikki muuttuu -runo puolustaa vanhan ihmisen oikeutta elää täyttä elämää, eikä sen tarkoituksena varmaan suinkaan ole nuorten mollaaminen. Siksi ehkä jokin vähemmän jyrkkä ilmaus olisi paikallaan? Säkeistöjakoa voisi vielä miettiä. ”Mutta me vanhat…” voisi aloittaa oman säkeistönsä. Säeja säkeistöjakohan vaikuttaa sekä runon rytmiin että sisältöön. Vaikka kaikki muuttuu on tarpeellinen muistutus elämän arvokkuudesta. Landola, toivonkehrä ja kihomato Ahti Salan Vanha Landola on kuvaus flow-tilasta. Flow-tilahan on syvää ja mielekästä uppoutumista johonkin tekemiseen niin, että tekijä ja tekeminen ovat melkein kuin yhtä. Joskus flow -sana on käännetty auvoksi, mutta enpä tiedä, onko kyseinen käännös ihan osuva kuitenkaan. Mielihyvästä, mielekkyydestä ja syvästä keskittymisestä on kuitenkin kyse. Salan runon tiivis ja vähäeleinen ilmaisu toimii. Myös alkusointu tuo oman lisänsä runoon. Isot alkukirjaimet voisi säkeiden alussa vaihtaa pieniin. Lähes välimerkitön runo soljuu ja virtaa vielä paremmin, kun isot kirjaimet korvautuvat pienillä. Vanha Landola kuvaa paitsi soittohetkeä, myös yleensä sitä, kuinka arvokasta läsnäolo ja johonkin tekemiseen syventyminen on. Salli Kajosmäen Valvoo -runo on hieno miniatyyri. Valvominen on myönteistä, hyvän odottamista. Valvoo on jälleen yksi osoitus siitä, että runossa voi ilmaista vähällä niin paljon! Minimalismissa on voimaa – pieni runo, väkevä tunnelma. Ilmaus ”toivonkehrä” on persoonallisen viehättävä. Toivo ”Topi” Berg on kirjoittanut Erilaisen rakkausrunon . Rakkaudestahan on tunnetusti vaikeaa kirjoittaa, ja tätä tuskaa Berginkin runokin mainiosti kuvaa. Bergin runon huumori on vastustamatonta. Runo muistuttaa myös siitä, miten monia keinoja kirjoittajalla on; Berghän esimerkiksi kirjoittaa runoonsa dialogin. Kokonaisuus on kerrassaan riemastuttava. Vauhti vain kiihtyy loppua kohti ja runo muuttuu yhä absurdimmaksi; siinä ovat salvat, rakkaudet ja madot sulassa sovussa keskenään. Jo kolmattatoista vuotta Havahduin siihen, että pidän tätä palstaa jo kolmattatoista vuotta, aloitin tammikuussa 2006! Havahduin myös samalla siihen, että naamakuva on ollut koko ajan sama, vaikka rehellisyyden
Nro 2 maaliskuu 2018 – 17 ELÄKELÄINEN nimissä kohde on kyllä muuttunut. Uuden kuvan on ottanut tamperelainen valokuvaaja Suvi Roiko. Merkinneekö uuden kuvan lanseeraus, että jatkan palstalla vielä toiset kaksitoista vuotta… No vaikka olen viihtynyt hommassa erinomaisesti, niin tuskin ihan niin pitkälle kannattaa miettiä. Sen sijaan on hyvä muistaa, että uusi lehti ilmestyy taas huhtikuussa, ja siihen kaipaan runojanne! Joitakin runoja on arkistoissani odottamassa, erityisesti pitkät runot tai vuodenaikarunot saattavat joutua odottamaan vuoroaan melko kauankin. Muissakin lehdissä runopalstoja kyllä on, mutta en ole ainakaan törmännyt tällaiseen vastaavaan. Useimmilla palstoilla runot siis vain julkaistaan – ilman palautetta. Ehkäpä Eläkeläisen runopysäkki onkin ainoa lajissaan? Vai oletteko nähneet jossain muussa lehdessä vastaavaa? Tyhjän paperin tai ruudun ääressä kirjoittaja lähtee aina uudestaan matkalle ilman kompassia. Näitä uutuuksia taas odottelen... Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi Erilainen rakkausruno Mitä ihmettä sinä puhiset? Minä kirjoitan runoa rakkaudesta. Yritän tehdä ihan erilaista. Onko sitä erilaista paljonkin valmiina? Ihan vasta vähäsen alkua. Ei ole helppoa. Lue se alku ääneen, että päästään asiaan. Rakkaus on, rakkaus on... tuota, tuota. Sano selvästi, mitä tuota se on? En minä keksi enempää. Se vain on. Keksi sinä! Itsehän sanoit, että rakkaus on erilainen. Niin sanoin. Minkä värinen rakkaus on? Kävisikö purppura ihan kuin iltataivas? Liian romanttista! Sano joku toinen, arkisempi väri? Kelpaako herralle sitten harmaa, kun on niin harmaa ilmakin? Harmaa! Se on hyvä väri. Puolueeton! Voiko rakkaus siis mielestäsi olla harmaa? Totta kai voi. Ihan yhtä harmaata kuin harmaa salva. Harmaa salva! Mikä ihmeen salva? Sillä torjutaan kihomatoja, kun ollaan pieniä. Eikö muka sinun takapuoltasi ole sillä voideltu? Voi olla. Olet sinä mahtava sanaseppo, kun saat samaan runoon mahtumaan rakkauden, harmaa salvan ja kihomadon Minähän sanoin, että tästä tulee erilainen rakkausruno. Topi Berg, Helsinki Salin täydeltä kainuulaisia eläkeläisiä, noin 280 ihmistä kuunteli keskittyneesti Suomussalmen Eläkeläisten talventaittajaisten juhlapuhujan, Europarlamentaarikko Merja Kyllösen puhetta Ämmänsaaren Työväentalolla. Kyllönen kehotti meitä eläkeläisiä opettamaan nuoremmille sitä yhteisöllisyyttä, mikä meille on lapsuudesta asti ollut tuttua arkielämässä. Naapurista on huolehdittu, toisia on autettu, töitä on tehty yhdessä talkoilla. Tänä päivänä yhteisöllisyys on hukassa. Kyllönen: Eurokorotukset pieniin eläkkeisiin Eläkeläiset ry:tä eläkeläisten etujärjestönä juhlapuhuja kehotti ajamaan euromääräisiä korotuksia eläkkeisiin prosenttikorotusten sijaan, koska viimeksi mainitusta hyötyvät eniten isotuloiset. Rauhan asiaa ajaa mainiosti Merja Kyllösen mukaan matkailu naapurimaihin, josta asiasta kertoi Kainuun Aluejärjestön puheenjohtaja Antero Kyllönen tervehdyspuheessaan: kesäkuussa 2018 on suunnitteilla matka Kostamukseen ja lokakuussa Eläkeläiset ry:n matka Pietariin. Paljon parjatulle työttömien aktiivimallille Merja Kyllösellä oli positiivisempi vaihtoehto: ihmisiä tulisi aktiivisesti kannustaa osallistumaan ja hakemaan työtä. Mieluummin porkkanaa kuin piiskaa. Monipuolista ohjelmaa paikallisin voimin Kevyempää ohjelmaa juhlassa tarjosivat Suomussalmen Seniorilaulajat ja paikallinen näytelmäkirjailija ja näyttelijä Eero Schroderus. Eero kutkutteli yleisön nauruhermoja esittämällä pari Rosa Liksomin tarinaa ja muutaman pappisvitsin. Juhlassa saimme nauttia myös ”korkeammasta kulttuurista”, näimme katkelman Tsaikovskin baletista Joutsenlampi, Pienten joutsenten tanssin. Yleisön riemastuksesti tyllihamoset oli pukenut päälleen kaksi miestä ja kaksi naista. Kahvilan puolella saattoi nauttia maukasta palvilihakeittoa, joka oli talkoovoimin itse keitetty. Pääsylipun hinnalla sai kupposen kahvia ja pullan. Arpajaisilla keräsimme varoja yhdistyksen toimintaan. Juhlan kruunasi tanssit Suomussalmen Harmonikkakerhon tahdittamana. EIJA LAAKSO Pienten joutsenten tanssi riemastutti Suomussalmen Talventaittajaisissa Pienten joutsenten tanssi suomussalmelaisittain. Talventaittajaisten monipuolinen ohjelmisto miellytti Ämmänsaaren Työväentalolle kokoontuneita kainuulaisia eläkeläisiä. Juhlayleisö täytti Ämmänsaaren työväentalon.
18 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Tampereen Teatterin raa’assa ja koskettavassa Teatteri taistelussa -näytelmässä, kuten naapuriteatterissakin, keskitytään sisällissodan tapahtumiin Tampereella. Anna-Elina Lyytikäisen ohjaaman ja käsikirjoittaman esityksen keskiöön nousee kaunis Tampereen teatteritalo, joka toimi vuoden 1918 traagisten tapahtumien yhtenä näyttämönä. Teatteritalo oli yksi punakaartin tärkeimmistä tukikohdista, majoituspaikka, jossa komennusta odottavien joukkojen ruokahuolto hoidettiin. Siellä turhautuneet, tapahtumien kulusta tietoa odottelevat, ja lopulta häviön aavistavat kaartilaiset ryyppäsivät ja rällästivät, ja punakaartin johtohenkilöt yrittivät pitää taisteluiden lankoja käsissään. Teatteri toimi myös sodan viimeisten päivien raakojen taisteluiden näyttämönä valkoisten murtautuessa punaisten viimeiseen linnakkeeseen. Esitys päättyy järkyttävään taisteluun, kun talo ”puhdistetaan” punaisista ja Tampereen kaupungintalolle linnoittautuneiden punaisten on antauduttava. Lyytikäisen tositapahtumiin ja arkistomateriaaliin pohjaavan esityksen asiantuntijana on toiminut historioitsija Tuomas Hoppu. Tunteisiin ja muistiin voimakkaasti vetoava esitys on osittain niin sanottua immersiivistä, kokemuksellista teatteria, jossa yleisö otetaan mukaan esityksen tapahtumiin. Katsojat houkutellaan tunnelmaan jo heidän saapuessaan teatteriin. Hieman hieraisin silmiäni, mutta aivan oikein näin, keskustorin kiveyksellä teatterin edessä rouskutteli heinäannostaan kaksi komeaa hevosta. Niiden kohtalo ei ole niin karmaiseva kuin lajitoveriensa tällä paikalla sata vuotta sitten. Teatterin käytävillä on vähällä törmätä surmansa saaneisiin sisällissodan uhreihin ja rekvisiittaan, kun näyttelijät, avustajat ja teatterin henkilökunta roolivaatteissaan ohjailevat väkeä katsomoon. Esitys alkaa punaisten rynnätessä näyttämölle, jossa esitetään Sakari Topeliuksen satavuotisjuhlanäytelmää Regina von Emmeritz. Ja niin teatteri muuntuu sisällissodan interiööriksi. Tapahtumien kuvaamiseen tarvitaan yli neljäkymmentä roolia, todellisia historiallisia henkilöitä ja fiktiivisiä hahmoja. Näyttelijät tekevät kauttaaltaan hyvää työtä vaikean aiheen tulkitsijoina. Muun muassa aina yhtä mainio, näyttelijöiden valiokaartiin kuuluva Jukka Leisti tekee karskin, vastenmielisen öykkärin, “Suinulan teurastaja” Hyrskymurron roolin niin hyvin, että katsoja voi pahoin. Matti Hakulinen punapäällikkö Hugo Salmelana tekee myös roolinsa hyvin sisäistäneen punapäällikön näköiskuvan. Hänen, lopulta petettyä, vaimoaan Hilmaa esittää satuttavasti Elisa Piispanen. Esityksen kassamagneetiksi on värvätty vain venäjää näytelmässä puhuva, pitelemättömän hyvä näyttelijä, televisiostakin tuttu Ville Haapasalo venäläisen Georgi Bulatselin rooliin. Esa Latva-Äijö tekee hienoa näyttelijän työtä vaativassa kaksoisroolissa punapäällikkö Eino Rahjana ja pohjalaista, puhdistuksia hoitavana sotilaana. Traagiseen aiheeseen on upotettu myös, Väinö Linnan parhaita perinteitä noudattaen, huumoria, ja hyvä niin. Mari Turusen pelehtiminen suopeasti sulojaan tarjoavana huorana on mainiota, taattua turusta, mutta vähempikin koikkelehtiminen olisi riittänyt. Teatteri taistelussa perustuu pitkälle myös Lyytikäisen arkistoista löytämiin aikalaistarinoihin ja kirjeisiin, traagisiin ja hauskoihinkin. Niiden esilletuominen ajan tapahtumien juoksupoikina on hyvä, koskettavakin idea, mutta draaman kaarella näyttelijöiden lukemat kirjeet ja muistelut ajoittain tökkivät, vaikuttaen lukuharjoituksilta. Mutta upeasti valaistussa ja toimivasti lavastetussa esityksessä on monia todella hienoja, koskettavia kohtauksia, vaikuttavaa, julman historiamme kuvausta. Erityismaininnan ansaitsevat taiten kuvatut videot, jotka tuovat tapahtumat suoraan iholle. Kaikkea en kyennyt katsomaan. On karmaisevaa katsottavaa, kun loppukohtauksessa valkoiset ryntäilevät kaikkialla teatterissa etsimässä punakaartilaisia. Kuvaus taisteluista, jossa armotTampereella sisällissodan julmuudet koettiin rajuimmin kuin muilla sotatantereilla, olihan kaupunki punaisten keskeisin tukikohta. Ratkaisevat taistelut ja teloitukset, joissa ja noin 2000 henkeä sai surmansa, käytiin Tampereella. Pitää myös muistaa, että sisällissodan yhteydessä vankileireillä sai surmansa yhteensä arviolta 12 000 – 14 000 punavankia. Osa tapettiin, osa kuoli tauteihin ja nälkään. Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin pureudutaan Tampereella molempien laitosteattereiden uutuustuotannoissa ja Olli Kortekankaan Veljeni vartija -oopperassa. Myös Museokeskus Vapriikin 1918 näyttely kuvaa koskettavasti tätä Euroopan ehkä verisintä sisällissotaa. Tampereen Työväen Teatterissa punaiset naiskaartilaiset nousevat näyttämölle Sirkku Peltolan ohjaamassa ja käsikirjoittamassa musikaalissa Tytöt 1918. Esitys pohjautuu lähinnä Anneli Kannon vuonna 2008 julkaistuun, koskettavaan romaaniin Veriruusut ja muihin lähteisiin. Kanto kuvaa väkevässä romaanissaan sisällissodan punaisten naiskaartilaisten traagisia kokemuksia. Tyttöjen ja nuorten naisten kohtaloita, kurjien olosuhteiden ja epäoikeudenmukaisuuden nostattaman aatteen palon syitä ja seurauksia. Kannon kirjan tavoin TTT:n musikaali ei kaikilta osin onnistu tulkitsemaan kovinkaan syvällisesti näitä ihmiskohtaloita. Sitäkin enemmän musikaalissa on menoa ja melskettä, tanssin ja musiikin eri lajien kirjoa. Kirjailija-ohjaaja Sirkku Peltola on askaroinut aiheen parissa kymmenkunta vuotta. Esityksen eetos kumpuaa hänen oman sukunsakin kokemuksista sisällissodassa ja Peltolan ahdistuksesta. Musikaalin yksittäiset henkilökuvat jäävät ohuehkoiksi, lähinnä karrikatyyreiksi. Etusijalle nousee naisten kehitys, toimintansa ja kokemukset, heidän kohtalonsa ryhmänä. Niinhän todellisuudessakin tapahtui. On kiinnostavaa, miksi Peltola kumppaneineen valitsi esityksen tyylilajiksi juuri musikaalin, teatteritaiteen vaativimman genren. Hyvä musikaali kun vaatii koko ensembleltä näyttelemisen lisäksi hyvää lauluja tanssitaitoa. Katse kääntyy tietenkin yleisöystävällisyyden puoleen, katsojat kun rakastavat musikaaleja. Muutamien hyvien suoritusten ohella TTT:n näyttelijöiden laulaminen ja tanssiminen kuitenkin jättää toivomisen varaa. Ammattitanssijat ja Marjo Kuuselan hienot koreografiat onneksi tuovat liikkeen nautintoa esitykseen, ja hyvin soittava orkesteri lisäarvoa musiikin jytkeeseen. Taitavana teatterisäveltäjänä tunnettu Eeva Kontu on pistänyt todella tuulemaan, valjastaen esityksen musiikilla laidasta laitaan. Musiikin liian monet lajit tekevät musikaalista turhankin kompleksisen ja levottoman. Mukaan mahtuu perinteisiä musikaalisävelmiä, herkkiä laulelmia ja heijastumia niin kansanlauluista kuin 1970-luvun laululiikkeestä lähinnä Ultra Bran tapaan. On tangoja ja hiphopia sekä erityisesti räppiä. TTT:n tytöt julistavat tuskaansa ja aatetta räpäten, niin että roiskuu. Armottomana humoristinakin tunnettu, yhteiskunnallisiin epäkohtiin teoksissaan pureutuva Sirkku Peltolan osaa vedota tunteisiin. Tällä kertaa hän on ollut vaikean ja suuren aiheen parissa niin malttamaton, että esitys on osittain hieman sekava ja tempoileva. Kun musiikkikin on liioitellun ylenpalttista jäin osittain kaipaamaan syvällisempää ja keskittyneempää tapahtumien ja ihmiskohtaloiden kuvausta. On hienoa, että esitys pyrkii tuomaan tapahtumat nykyisten nuorten tyttöjen ja muutenkin nykyajan tasollekin, mutta se tekee karhunpalveluksen itse aihepiirille. Räppi, hiphop ja aikamme liikekieli ja dramaturgiset ratkaisut ovat vähän väkisin väännettyjä sisällissodan kontekstissa. Jos nyt ei laulu ja tanssi aina niin sujukaan, niin naiskaartilaisten näyttelijöinä TTT:n naiset ovat petoja. Marketta Tikkasen vaikuttavasti esittämä, tehtaanjohtajan iljettävän seksuaalisen ahdistelun kohteeksi joutuva Sigrid nousee esityksen kiinnostavammaksi tytöksi. Uhriksi, jonka radikalisoitumisen ja uhman ymmärtää enemmän kuin hyvin. Hänen on kostettava kokemansa vääryydet, ja niin hän totisesti tekee. Kiinnostava on myös Kaisa Helan hyvin esittämä Juuhanna, josta kehkeytyy valkoisten avustaja. Heidän tyyppisään kehitystarinoita esitykseen olisi voinut tuoda enemmänkin, jotta ymmärtäisimme, mitä näille naisille oikein tapahtui. Miksi pumpulienkeleistä tuli punakaartilaiTTT:n Tytöt 1918 tuo esiin vaiettua historiaa Kun viha saa vallan Teatteri taistelussa -esityksen pääroolissa Tampereen teatteri tomasti surmataan vastapuolen edustajia, siviilejä säästämättä. Hienosti toteutettu, karmeiden tapahtumien pyörteisin tempaiseva esitys ei puutu sisällissodan tapahtumien syihin, vaan kertoo mitä tapahtui todella. Esityksen oikeutus ja sanoma kumpuaa selkeästä pasifistisesta eetoksesta. Siitä, ettei kansakunta enää koskaan ajautuisi vastaavaan pimeyteen. Konfliktiin, jossa kristityt vihan vallassa tappoivat toisiaan, kuten arkkipiispa Kari Mäkinen Kansan Uutisten haastattelussa on todennut. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Esitys päättyy järkyttävään taisteluun, jossa Tampereen teatteritalo talo ”puhdistetaan” punaisista. Kuva: Harri Hinkka/Tampereen teatteri
Nro 2 maaliskuu 2018 – 19 ELÄKELÄINEN Nuori aviovaimo Suleika elää Tatarstanin maaseudulla varakkaan talonpojan vaimona ja Käärmenoidaksi mielessään nimittämänsä anopin vallan alla lähes orjamaisissa olosuhteissa. Sekä anoppi että puoliso Murtaza vähättelevät häntä ja haukkuvat häntä rääpäleeksi, joka ei ole pystynyt miehelleen edes poikaa synnyttämään, vain neljä tarpeetonta tyttöä, ja hekin jo pieninä kuolleita. Edes aviovuoteeseen ei Suleikalla ole pääsyä muulloin kuin silloin, kun mies häntä tarvitsee. Anoppi on kuuro ja sokea, mikä ei estä häntä tarkkaan valvomasta, mitä talossa tapahtuu. Koska talo on vauras, viisitoistavuotiaana naitu Suleika pitää kuitenkin puolisoaan hyvänä isäntänä ja aviomiehenä, vaikka joutuu raatamaan tukkimetsässä, talossa ja vainioilla joka päivä äärimmäiseen uupumukseen asti. Tatarstanissa eletään vielä ”kulakkien” suhteellisen itsenäisyyden aikaa ja islaminuskossa, johon sekoittuu myös vanhoja pakanallisia uskomuksia, haltijoita, jumalia ja enneunia, joita erityisesti näkee Käärmenoita ja mielellään ”mädästä suvusta” tulleen Suleikan pään menoksi. Poikaansa hänellä on hellä ja lämmin suhde. Mutta Moskovassa on valta jo vuosikymmen aikaisemmin vaihtunut, ja kaukaisessa Tatarstanissa se ilmenee yhä kasvavana viljan ja muiden maataloustuotteiden pakkoluovutuksina. Sadon kätkeminen onkin maalaistaloissa tärkeimpiä tehtäviä. 1920-luvun lopussa hallinnon tärkeimmäksi projektiksi tulee kulakkiluokan täydellinen hävittäminen. ”Punaordalaiset” hyökkäävät myös Suleikan kotikylään, eläimet tapetaan, ja kahakassa partiota johtanut Ignatov ampuu kuoliaaksi Murtazan. Suleika kaapataan sotilaiden rekeen, sokea ja kuuro Käärmenoita jää kotiin huutelemaan Suleikaa avukseen heikkenevällä äänellä. Pitkä matka Siperiaan alkaa. Ensin vangit lastataan tavarajunaan. Sillä matkalla kuolee jo moni, muutama pääsee karkaamaankin. Sitten jatketaan matkaa proomulla pitkin Angara-jokea, sillä matkalla hukkuvat sadat vangit. Vihdoin päästään perille asumattomalle rannalle. Vain valtava korpi kohoaa joen takana. Ruokaa ei ole, asumuksia ei ole, mutta ”asutukseen” sijoitetusta ihmisjoukosta joku osaa kalastaa, joku metsästää, joku rakentaa, joku viljellä – ja kaikkien ponnistusten tuloksena yhteisö alkaa pikkuhiljaa muodostua. Tärkeä henkilö on ilmiannon perusteella pääkaupungista karkotettu Kazanin yliopiston professori ja lääkäri Volf Karlovitsh, joka vallankumouksen jälkeisellä ajalla tuntuu menettäneen järkensä valon ja elävän yhä entistä elämäänsä. Hän toteaa Suleikan olevan raskaana. Professorin avustuksella syntyy poika, josta Suleika iloitsee: Murtaza on ennen kuolemaansa antanut hänelle tällaisen lahjan. Valtavin ponnistuksin ja yhteishengessä pieni yhteisö kehittyy, asutus saa ensin parakit, sitten pientalot, Volf Karlovitsin pää kirkastuu lääkärintoimen harjoittamiseen, saadaan aikaan jopa kulttuuritalo, yhteisön jäsenten persoonalliset piirteet ja lahjat pääsevät esille. Tietysti asutuksessa on myös ilmiantaja, entinen ”vankilahamppi” Gorelov. Asutusta johtaa Martuzan surmaaja Ignatsov, ja vähitellen kasvaa rakkaus Suleikan ja Ignatsovin välille. Romaani on paksu – lähes 500 sivua – ja yksityiskohtainen kuvaus suuresta historian murroksesta pienen karkotettujen yhteisön ja eritoten yhden sitkeän pienen naisen näkökulmasta. Asumusten ja elämäntavan, uskomusten, sisustusten, ihmisten puheiden, tekojen ja muiden yksityiskohtien runsaudessa tarinan kulkua on alussa jopa vaikea seurata. Siitä huolimatta romaani suorastaan imaisee lukijansa, suuret ”venäläiset” tunteet ryöppyävät, vihataan ja rakastetaan, ilmiannetaan ja suojellaan – mutta ennen kaikkea raadetaan. Synnytetään Angaran rantaan yhteisö ja elinpaikka, jonka suhteellinen hyvinvointi alkaa herättää jo epäluuloja. Loppujen lopuksi kukaan ei ole varmassa turvassa – ehkä sinne kuitenkin pääsee Suleikan poika Jusuf, jonka äiti auttaa pakenemaan. Suleika avaa silmänsä on hienoimpia, koskettavimpia ja hurjimpia teoksia, mitä suuren Venäjän maan historiasta on kerrottu. Ei ihme, että se on kotimaassaan runsaasti palkittu ja käännettykin 20 kielelle. Mutta Guzel Jahinalla onkin ollut kirjoittaessaan sydän mukana: hänen isoäitinsä karkotettiin Siperiaan vain seitsemän vuoden ikäisenä. Perhe rakensi muiden karkotettujen kanssa kylän ja asui siellä 17 vuotta. Ehkä Suleika onkin Guzel Jahinan isoäiti ja romaani hänen sukunsa tarina. TUULA-LIINA VARIS Pieni nainen isojen tapahtumien pyörteissä Guzel Jahina: Suleika avaa silmänsä. Romaani. Suom. Kirsti Era, Into Kustannus Oy 2017. sia. Mitä ihmiselle tapahtuu, kun viha synnyttää vihaa ja kylvää kostoa. Anteeksi nyt tytöt, mutta lähes koskettavimman, tunteisiini eniten vetoavan roolin tekee empaattinen ja mitä rakastettavin työläisisä Ola Tuominen. Hannu Lindholmin hyvin toimiva, jälleen kerran nerokas, lavastus tukeutuu fotostaatteihin sisällissodan tapahtumien aikaisista talosta, kaduista ja kujista. Muutoin lavastus on karu, kuten yhteisasunnossa asuvien tyttöjen olotkin. Aaltosen kenkätehtaaseen näyttelijät pääsevät sisään ja kesähäät on juuri niin koristeelliset ja kauniit, kuin vain myöhemmin särkyvät unelmat ovat olleet. Tytöt 1918 kertoo siitä, kuinka köyhät tytöt ahdingossaan toimivat traagisten tapahtumien pyörteissä Tampereella. Puutteistaan huolimatta musikaali on väkevä ja tärkeä teos, muistuttaen sodan mielettömyydestä. Esityksen ehkä tärkein avainlause on: ”Ihminen syntyy hitaammin kuin tappaja”. Sitä sopii pohtia edelleenkin. SISKOTUULIKKI TOIJONEN TTT:n Tytöt 1918 -musikaalissa on menoa ja melskettä, tanssin ja musiikin eri lajien kirjoa. Kuva Kari Sunnari/TTT
20 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit Kevään 2018 kurssikalenteri Tämä kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. • Kurssien hinnat on ilmoitettu kunkin kurssin yhteydessä. Hinnat vaihtelevat Kuntorannan kausihinnaston mukaan. • vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry korvaa osan kurssilaisten matkakustannuksista. • Kuntorannan kurssien matkakulut korvataan halvimman matkustustavan mukaan 20 euroa ylittävältä osalta. Pyydämme säilyttämään matkatositteet. Matkakorvaus suoritetaan kurssin jälkeen kurssilaisen ilmoittamalle tilille. • Alueellisilla kursseilla korvaamme tapauskohtaisesti matkakustannuksia 20 euroon saakka / kurssilainen toteutuneiden kustannusten perusteella. Mikäli matkakulut maksetaan yhdistyksen tilille, tulee sillä olla Y-tunnus. Kursseille ilmoittautuminen Kurssien hinnat, kurssituki ja matkakorvaukset Esiintymistaidon kurssi 12.-16.3. (4 vrk) Aika muuttunut Kuntorannan ohjelman vuoksi! Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat kehittää esiintymistaitojaan ja saada uusia ideoita vaikkapa yhdistyksen ohjelmaryhmälle. Kurssi sopii myös niille, jotka ovat kiinnostuneet Eläkeläiset ry:n juhlavuoden esityksistä. Näyttelijä Pirkko Uitto tulee vetämään. Hinta: 276 € puolihoito / 320 € täysihoito. Ilmoittautuminen heti. Liikuntakurssi 12. 16.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille, erityisesti uusille. Kurssilta saa uusia ideoita ja ohjelmia liikuntaryhmään ja kerhoon. Kurssilla harjoittelemme liikunnallista ilmaisutaitoa ja kehon käyttöä. Kurssi sisältää lisäksi kuntoliikuntaa, muistia tukevia pelejä ja koordinaatioharjoituksia sekä rentoutusta ja venytystä. Aiheena on myös järjestön vuonna 2019 vietettävät 60-vuotisjuhlat. Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen ovat vetämässä. Hinta: 276 € puolihoito / 320 € täysihoito. Ilmoittautuminen heti. Kotisivut / peruskurssi 12.-14.3. (2 vrk) Kurssilla opitaan laatimaan helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Kurssi edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa. Hinta: 70 € puolihoito / 80 € täysihoito. Jouni Ahonen on vetämässä. Ilmoittautuminen heti. Kotisivut / päivityskurssi 14.3.-16.3. (2 vrk) Kurssilla harjoitellaan yhdistyksen kotisivujen päivittämistä ja annetaan ideoita sivujen kehittämiseksi. Kurssi edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa sekä mielellään hiukan kokemusta kotisivujen käytöstä. Hinta: 70 € puolihoito / 80 € täysihoito. Jouni Ahonen on vetämässä. Ilmoittautuminen heti. Miten viestimme toisillemme? Järjestötiedotuksen kulmakivet ja nykyajan viestintäkanavat 20. 23.3. (3 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Tuomas Talvila on vetämässä. Hinta: 207 € puolihoito / 240 € täysihoito. Ilmoittautuminen heti. Rytmimusiikin kurssi 18.-19.3. (sunnuntai klo 10-16 ja maanantai klo 9-15) Espoon Matinkylässä (Matinsyrjä 11) Kurssilla lauletaan ja soitetaan yhdessä bändin kanssa. Kasataan oma bändi kurssilaisista ja vetäjistä. Tuokaa omia soittimia mukananne. Rummut ja basso ovat talon puolesta käytettävissä. Kurssia ovat vetämässä Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen. Kurssin hinta on 22 €. Ilmoittautuminen heti. Ikiliikuttaja-kurssi 22. 23.3. Porin Urheilutalolla (torstaina klo 10-18 ja perjantaina klo 9-15) Monipuolinen Ikiliikuttaja-kurssi on tarkoitettu liikunnan vertaisohjaajille. Kurssilla käytetään uutta ikäihmisten vertaisohjaajille tarkoitettua Ikiliikuttajan opasta. Kurssin opettajina toimivat Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Kurssin hinta on 30 €, joka sisältää Ikiliikuttaja-oppaan. Kurssilaiset vastaavat itse mahdollisista majoituskuluistaan. Voimme ottaa kurssille 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen heti. ”Kakkuja koristeellisesti” lauantaina 7.4. Helsingissä (Hermannin kerho klo 10-16) Kakkukurssi sopii vaikkapa juhlien järjestäjille – ja miksei myös yhdistysten emännille ja isännille. Piia Rantala-Korhonen tulee opettamaan, miten näyttäviä kakkuja saa aikaiseksi. Kurssin hinta on 25 €, joka sisältää kahvitarjoilun. Kurssilaisia pyydetään tuomaan omat kakkupohjansa sekä raaka-aineet haluamiinsa täytteisiin ja koristeluihin. Ilmoittautuminen 23.3. mennessä. ”Ristipistoja – sivistyneesti” – käsityökurssi maanantaina 9.4. Joensuussa (Rakennustyöväenliiton kerhohuone, Torikatu 5 A, klo 10 16) Kurssilla harjoitetaan kulttuuriaktivismia kädentaitojen parissa. Kurssin teemana on kulttuuri ja sivistys rauhantyön välineenä. Kytkemme teeman Eläkeläiset ry:n vuonna 2019 vietettävään juhlavuoteen. Kurssilla valmistetaan tauluja ristipistoja muilla ompelutekniikoilla. Eeva Surakka ja Elvi Pitkänen vetävät kurssin. Kurssin hinta on 20 €, joka sisältää välipalatarjoilun ja tarvikkeet. Ilmoittautuminen 23.3. mennessä. Aluejärjestöt ja yhdistykset voivat olla aloitteellisia ja pyytää koulutuksia. Järjestömme voi tarjota koulutusta muun muassa seuraavista aiheista: taloushallinto yhdistystoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen tiedottaminen muistikerhojen ohjaajakoulutus vapaaehtoisen ääneen lukijoitten koulutus Koulutuksia tilattaessa pyydämme olemaan yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puh. 040 582 4319, sähköposti tiina.rajala@elakelaiset.fi ”Yhdistysverstas” on koulutus yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Siitä vastaa aluetyön suunnittelija Anna Eskola, puh. 044 75 110 31, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi Verkko ja vempaimet hallintaan -tietotekniikkahankkeen koulutuksista vastaa Jouni Ahonen, puh. 044 751 1032, sähköposti jouni.ahonen@elakelaiset.fi
Nro 2 maaliskuu 2018 – 21 ELÄKELÄINEN Helmikuun alussa Pateniemen eläkeläisten johtokuntaa kokoontui Oulun Honkapirtillä pitämään Yhdistysverstasta. ”Avartava, pureuduttiin asioihin, joita ei yleensä käsitellä”, kommentoivat pateniemeläiset tilaisuutta. Kuva: Anna Eskola Maksut oikeille tileille Muistattehan: Eläkeläiset ry:n jäsenmaksut tilille FI11 8000 1800 3273 56 kaikki muut maksut tilille FI11 1012 3000 0714 70 Muistelut ja mietteet talteen Eläkeläiset ry täyttää 60 vuotta vuonna 2019. Juhlavuodeksi tuotamme näyttelyn ja juhlajulkaisun. • keräämme näyttelyä varten mielenkiintoisia tarinoita, mietteitä, muistoja, kaskuja ja sattumuksia, jotka kuljettavat katsojat eri vuosikymmenille • muistelut voivat liittyä henkilöihin tai tapahtumiin Eläkeläiset ry:n toimintavuosilta, mutta tervetulleita ovat myös muistot, jotka valottavat yhteiskunnassa kuuden vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia • osa tarinoista kootaan näyttelyaineistoon, osa voidaan käyttää 60-vuotisjuhlajulkaisuun • meille voi myös ehdottaa henkilöitä haastateltaviksi • toimittajat Juha Drufva ja Tuomas Talvila kokoavat aineiston ja muokkaavat sen näyttelyä ja juhlajulkaisua varten • aineistoa voi lähettää osoitteella tuomas.talvila@elakelaiset.fi Tarinan tai muisteluksen pitää mahtua kahdelle sivulle (noin 3000 merkkiä) mutta se saa mieluusti olla lyhyempikin Yhdistysverstas Pateniemessä Matkavastaavien kurssi Kuntorannassa Matkavastaavien peruskurssi pidettiin Varkauden Kuntorannassa 12. 16.2. Kurssin aiheita olivat muiden muassa Eläkeläiset ry:n ensi syksyn jäsenmatka Pietariin (katso tämän lehden sivu 12), sosiaalinen lomatoiminta sekä järjestömme juhlavuoden 2019 asiat. Järjestösuunnittelija Anu Mäen vetämällä kurssilla käytiin hienossa porukassa yhdessä läpi matkan suunnittelu ja toteutus alusta loppuun. Kuvat: Tuomas Talvila Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan osallistujien määrän ja mahdollisista ruokarajoitteista 15.4. mennessä Tuula Niemiselle, 040 732 2364, tuulamarnieminen@elisanet.fi tai Viljo Kumpulaiselle, 040 757 0082, kumpulainenviljo@gmail.com Mahdolliset muistamiset tilille FI7647640010034500 LAUKAAN ELÄKELÄISET RY:N 50-vuotisjuhla Ohjelma: Tervehdysten vastaanotto ja ruokailu klo 11.30-13 Laukaan kunnan tervehdys: kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä Juhlapuhe: Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies Monipuolinen ohjelma. Tanssittamassa Sumiaisten seudun Harmonikat Lounas ja kahvi 12 euroa Tiistaina 8.5. 2018 klo 13 Vehniän kylätalo (ent. Vehniän työväentalo ”Himma”), Jokihaarantie 29 AJO-OHJE: Jyväskylästä n. 25 km pohjoiseen 4-tietä, jolta vasemmalle viitta ”Jokihaara” n. 300 m. TAPAAMISIIN TOUKOKUUSSA! www.laukaanelakelaiset.com KUTSU
22 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN –Tuetulle lomatoiminnalle näyttää olevan yhteiskunnassa kasvava tarve jopa nyt nousukauden oloissa, sanoo Solaris-lomat ry:n toiminnanjohtaja Jussi Saramo. Solarikselta saa tuetun loman vuosittain noin 10 000 ihmistä. Määrä on suuri, mutta moni jää silti ulkopuolelle, sillä hakijoita on vuodessa noin 30 000, Saramo kertoo. Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Lomat myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. – Lomat suunnataan pienituloisille, mutta mitään yhtä tulorajaa ei ole. Mitä pienemmät tulot, sen suurempi todennäköisyys päästä lomalle Saramo sanoo. Solaris-lomat on yksi tuettua lomatoimintaa tarjoavista järjestöistä. Se järjestää täysihoitolomia kotimaassa perheille ja aikuisille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta lomaan kodin ulkopuolella. Lomat järjestetään Sosiaalija terveysministeriön tuella Veikkauksen tuotoista. Tärkeää eläkeläisille Eläkeläiset ry on Solariksen jäsenjärjestö ja tuetut lomat ovat tärkeitä monelle eläkeläiselle. – Haluamme palvella Eläkeläiset ry:n jäsenistöä niin hyvin kuin mahdollista. Eläkeläisten lomia järjestetään 15 eri kohteessa. Lisäksi erilaisille sairausja vammaryhmille on lomia monissa kohteissa, Saramo sanoo. Hän toteaa, että kaikki valitut lomalaiset yritetään aina saada heidän haluamaansa kohteeseen. – Aina se ei ole mahdollista, koska noudatamme hankintalakia. Esimerkiksi Kuntoranta on eläkeläisryhmien suosima, ja vaikka ostamme sieltä niin paljon lomia kuin kilpailutus mahdollistaa, emme ole kaikkia halukkaita ryhmiä pystyneet sinne osoittamaan. Lomalle haetaan täyttämällä lomahakemus. Lomaa voi hakea joko ryhmänä tai yksin tai samassa taloudessa asuvien kanssa yleisessä haussa. Yleisiä lomia voi hakea ympäri vuoden, ryhmälomat vuodelle 2019 haetaan kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä. – Ryhmälomien määrää on vähennetty viime vuosina, mutta mikäli saadaan paljon hyviä hakijoita, haluaa Solaris-lomat kasvattaa ryhmien määrää tulevaisuudessa. Yksinäisyyttä vastaan Lomajärjestön tehtävä on jo rahoittajankin edellytyksestä myös seurata ja osoittaa lomatoiminnan pitkäaikaisia vaikutuksia. – Tätä puolta pyrimme totta kai kehittämään – ei pelkästään rahoittajan vaan myös itsemme takia, Saramo sanoo. – Toisaalta on jo itsessään arvokas asia, että jokaisella varallisuudesta riippumatta on oikeus päästä joskus lomalle kodin ulkopuolelle. Saramo toteaa, että järjestetty loma voi monelle eläkeläiselle olla tärkeä yksinäisyyden torjujana. – Ja palautteessa kyllä näkyy, että on iso asia se, että ihmiset ovat saaneet viikoksi aktiivitekemistä ja paljon kontakteja, ja osalle käy niin mukavasti, että on lomalla ystävystytty. Sitä tapahtuu koko ajan. – Emme voi tietenkään taata, että kenenkään elämä viikon lomalla muuttuu. Mutta kyllä palautteista näkyy, että aika monelle ihmiselle lomilla on pitkäaikainen vaikutus. TUOMAS TALVILA Tuetuilla lomilla on kysyntää Palautteesta näkyy, että viikon lomareissu on monelle eläkeläiselle tärkeä asia myös yksinäisyyden torjujana, sanoo Solaris-lomien toiminnanjohtaja Jussi Saramo – Tuettu loma haetaan suoraan lomajärjestöstä. Lomaa voi hakea joko ryhmänä tai yksin/ samassa taloudessa asuvien kanssa yleisessä haussa. Yleisiä lomia voi hakea ympäri vuoden, ryhmälomat vuodelle 2019 haetaan kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä. – Myös ryhmälomalaiset täyttävät oman yksilöllisen hakulomakkeen, jotta voidaan varmistaa, että tuki menee eniten tarvitseville. – Lomatuen voi saada vain kriteerit täyttävä hakija – on tärkeää, että hakemukseen kirjataan kaikki terveydelliset ja sosiaaliset syyt, joiden vuoksi tuettu loma olisi tärkeä. Esimerkiksi sairauksilla, omaisen hoitamisella ja yksinäisyydellä on merkitystä valinnoissa – Ryhmälomalle on hyvä laittaa aina enemmän hakijoita kuin on suunniteltu ryhmän koko. Ne hakijat, jotka eivät täytä yhdessä RAY:n (nykyisin Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA) kanssa valittuja kriteerejä, voivat osallistua ryhmän lomalle omalla kustannuksellaan. – Jotta ryhmistä saadaan riittävän isoja vaikka monia hakijoita karsiutuisi pois, on hyvä hakea yhdessä lomalle vaikka useammankin eläkeläisten paikallisyhdistyksen kanssa. Näin kustannuksia voidaan painaa alas jos vaikkapa vuokrataan yhteinen bussi. Ryhmien kokoa voidaan yleensä kasvattaa ylöspäin jos on paljon hyviä hakijoita, mutta jos valittujen määrä putoaa alle 16:n on koko loma peruttava. – Samana tai seuraavana vuonna ei voi saada uudelleen lomaa – tämä on hyvä huomata, jos hakee sekä omaa että ryhmän lomaa. Solaris kierrättää sekä ryhmiä että lomalaisia niin, että mahdollisimman moni voisi saada tuen. Jussi Saramon vinkit eläkeläislomien hakijoille Jussi Saramo • Solaris-lomat ry:n toiminnanjohtaja. • 38-vuotias • Asuu Vantaalla puolison ja yhden lapsen kanssa • Harrastukset: kunnallispolitiikka ja salibandytuomarina toimiminen. Pelannut salibandya juniorisarjoissa, sittemmin mukana seuratoiminnassa, valmentajana ja tuomarina. Välillä vuosia poissa salibandykentiltä mutta palannut nyt lajin pariin. Lomajärjestöjä Tuettuja lomia Eläkeläiset ry:n omistamassa Kuntorannassa järjestävät seuraavat lomajärjestöt: Hyvinvointilomat ry, www.hyvinvointilomat.fi Maaseudun terveysja lomahuolto, www.mtlh.fi Nasy Naiset Yhdessä ry, www.nasylomat.fi PHT ry, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry, www.pht.fi Solaris-lomat, www.solaris-lomat.fi ”Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Lomat myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein.” – Haluamme palvella Eläkeläiset ry:n jäsenistöä mahdollisimman hyvin, sanoo Solaris-lomien toiminnanjohtaja Jussi Saramo.
Nro 2 maaliskuu 2018 – 23 ELÄKELÄINEN Liikkeitä joka lähtöön Valkeakosken Eläkeläiset ry:n viikoittaisessa liikuntakerhossa vetäjänä toimiva Hannu Pirinen komentaa joukkojaan venytyksiin, kumarruksiin ja taivutuksiin siihen tahtiin, että kuvaajallakin nousee hiki pintaan pelkästä katselusta. Kuminauhajumpassa vauhti vain kiihtyy ja lähes tunnin jumppahetki päätetään lopuksi hienottoon paikallaan juosten ja loppua kohden vain kiihdyttäen. Toinen tunti heti perään on varattu rauhallisempaan toimintaan boccia-pelin muodossa. Käden ja silmän yhteistyöllä yritetään saada oman joukkueen pallo lähimmäksi maalipalloa. Ja tietysti tehdä vähän kiusaa toisen joukkueen pelille. Yhdistyksen saama toimintatonnin puolikas on mahdollistanut tämänkin toimintamuodon käynnistämisen. Kohta tarkkuutta taas tarvitaan, kun Viialan Eläkeläiset ry:n järjestämänä kisataan paremmuudesta eläkeläisyhdistysten välillä. Kuvat ja teksti: VESA RUSKEENIEMI Kutsumme teidät taas taukojumppaan. Tänään pyöritämme ja venytämme niveliä. Liikkeet ovat helppoja, saavat veren kiertämään. Tee harjoituksia seisten tai istuen, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä niin monta kerta kun tuntuu hyvältä ja mahdollisemman laajasti. Keksikää yhdessä lisää liikkeitä! 1. Astu reippaasti oikealle ja vasemmalle ja nosta kädet sivulle 2. Kädet sivulla, pyöristä ylävartalo ja käännä peukalot alakautta taakse ja takaisin ylös-taakse 3. Lonkkanivelen ympyrä, tuo polvi isolla kaarella takakautta eteen 10 x, vaihda suunta ja tee ympyrä etukautta taakse. Vaihda jalkaa ja tee ympyrät molempiin suuntiin 4. Ojenna vuorotellen käsiä ylöspäin LIIKKEET: EVA RÖNKKÖ PIIRROKSET: ENE RÖNKKÖ Leikkaa talteen, sarja jatkuu! Liikkeitä joka lähtöön -sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta www. elakelaiset.fi/liikunta Vauhti kiihtyy Valkeakosken liikuntakerhossa Valkeakosken Eläkeläiset ry:n viikoittaisessa liikuntakerhossa jumpataan ja pelataan bocciaa (kuva alla). Helsinkiläisen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n tiistaikerhossa oli historia vahvasti esillä, kun Kansan Arkiston tutkija Kari Määttänen (kuvassa yhdistyksen puheenjohtajan Ritva Sairasen kanssa) vieraili kertomassa käytännön tietoa arkistojen kokoamisesta, säilyttämisestä ja luovuttamisesta. Maaliskussa 1960 perustetussa Kallion-Vallilan yhdistyksessä on myös virinnyt oman historian tutkimisen ja kirjaamisen hanke. ”Kansan Arkistossa tutustuminen yhdistyksemme toimintakertomuksiin, pöytäkirjoihin ja muihin aineistoihin on ollut mielenkiintoista ja samalla yhdistykseen on syntynyt vahva tunneside”, kirjoittaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Pirkko Kaskikorpi, joka on kirjannut muistiin paikallishdistyksen alkuvaiheita. Kuva: Tuomas Talvila Arkistoja ja historiaa Kallio-Vallilassa
24 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Kemijärven Työväen Viihdeorkesterin juhlakonsertissa, joka pidettiin Kemijärven kulttuurisalissa Isänpäivänä 12.11.2017, kappaleina kuultiin sota-aikana soitettua musiikkia teemanaan ”ettei meidän lapsemme joutuisi kokemaan sitä, mitä meidän isämme ja isoisämme ovat joutuneet kokemaan”. Yleisöä oli konsertissa niin paljon, että esityksiä jouduttiin pitämään kaksi. Orkesterin vahvuus oli 11 harmonikkaa, kitara, kontrabasso, rummut, mandoliini ja huuliharppu sekä viisi laulusolistia. Orkesteria johti Lauri Luttinen. Eläkeläiset ry:n sadoille musiikkikurssien osanottajille, alkaen vuodesta 1975, ja tuhansille kesäpäivien suurkuoroon osallistuneille tuttu muusikko, dir. mus. Reino Bäckström perusti Työläislaulajat kuoron vuonna 2007. Näin toteutui ”Reiskan” pitkäaikainen haave saada pääkaupunkiseudulle sekakuoro, jonka ohjelmiston perustana olisivat perinteiset ja uudemmat työväenlaulut, laulelmat ja ennen kaikkea rauhanlaulut. Kaksikymmentäviisijäsenisen, neliäänisesti esittävän kuoron jäsenet tulevat Vantaalta, Helsingistä, Keravalta ja Järvenpäästä. Kuoro on Kansan Sivistystyön Liitto ry:n (KSL) Vantaan Sivistysjärjestö ry:n avoin harrastajaryhmä, joka sivistysjärjestön tuella toimii Vantaalla Puistokulmassa. Työläislaulajien 10-vuotisjuhlakonsertti pidettiin 2.12.2017. Tunnelmallisesta konsertista tallennettiin dvd-levylle 10 rauhanlaulua, joista muutamat ovat olleet mukana ohjelmassa perustamisesta lähtien, kuten esim. koskettava Mamajevin muisto ja nimikkomarssi Työläislaulajat. Reino Bäckström haluaa sekä kuoron esitysten että vasta valmistuneen levyn välityksellä säilyttää työväenja rauhanlauluperinnettä maassamme. Bäckströmiltä voi saada tietoja lauluista, mikäli Eläkeläiset ry:n lukuisista lauluryhmistä joku olisi kiinnostunut ottamaan ohjelmistoonsa jonkin levyllä esitetyistä lauluista. Työläislaulajien 10-vuotisjuhlalevyä on saatavana 10 euron hintaan Eija Pieviläiseltä eija. pievilainen@kolumbus.fi puh. 050 3473737 tai Tuula Kivijärveltä tuulakivi@hotmail.com puh. 050 3429019. Tuula Kivijärvi Työläislaulajat Kemijärven Työväen Viihdeorkesterin 40-vuotiskonsertti tarjosi sota-ajan musiikkia Työläislaulajat-kuoro 10 vuotta • Orkesteri perustettiin 11.2.1977 • Puheenjohtajana alusta alkaen Lauri Luttinen • Johtajina Pentti Ingerö (1977-1978) Rauno Ellonen (1978-1979) ja Lauri Luttinen (vuodesta 1979 alkaen) • Esiintynyt Neuvostoliitossa, Venäjällä, Norjassa, Ruotsissa sekä Suomessa aina Helsingistä Leville saakka ja siltä väliltä. Ensimmäinen ulkomaankeikka tehtiin jo v.1979 Murmanskiin. • Pitkäsoitto-cd (Hyvää harmonikkamusiikkia Kemijärveltä), kansanpelimannit-cd (Kotikylän leikit), mukana soittamassa Jutajais-cd:llä • Lukuisia Harmonikkaliiton ansiomerkkejä. • Kemijärven kaupungin kulttuuripalkinto v. 2012 sekä kaupungin kultainen Kemijärvi-mitali v.2014. • Orkesteri on harjoitellut viikoittain syyskuun alusta aina toukokuun loppuun. Järjestänyt lisäksi musiikkikursseja. Orkesterin jäseniä on myös opiskellut musiikkiopistossa ja kansalaisopistossa. • 40-vuotiselta taipaleelta on koottu historiikkinäyttely. Orkesterin soittajia ja laulajia on osallistunut Eläkeläiset ry:n kulttuurijuhliin ja kesäpäiville, aluejärjestöjen juhliin sekä Kemijärven Eläkeläiset ry:n kuoron toimintaan ja säestämiseen. Orkesterin jäseniä on osallistunut aktiivisesti Eläkeäiset ry:n musiikkikursseille vuodesta 2002 alkaen. Lisäksi orkesteri on osallistunut veteraanien kulttuurikilpailuihin: V. 2011 Seinäjoella orkesterisarjassa 1.sija, v. 2013 Porissa orkesterisarjassa (yli 10 soittajaa) 1. sija, v. 2015 Oulussa orkesterisarjassa (yli 10 soittajaa) 1. sija, v. 2015 Oulussa yksinlaulussa 2. sija • Esiintymiset ovat olleet Kemijärven Eläkeläiset ry:n toiminnan alla. Kemijärven Työväen Viihdeorkesterin historiaa Työläislaulajat haluaa Reino Bäckströmin johdolla säilyttää työväenja rauhanlauluperinnettä.
Nro 2 maaliskuu 2018 – 25 ELÄKELÄINEN Limpan Ordförandes kolumn MARTTI KORHONEN Översättning: Anne Lindfors-Shaban I bland kan det vara svårt att hitta på något att skriva om. Ett gott råd som jag fick av tidningens chefredaktör Kirsti Ryynänen när jag skrev mina svenska kåserier i fackföreningstidningen Elintae var, att läs dagens tidningar. I dem kan man alltid hitta något matnyttigt att skriva om. Så gick det också denna gång. Arbetstidslagen betyder flexibilitet åt båda hållen, var rubriken i dagens Husis ledare. Jasså, vi är där igen, funderade jag och började läsa igenom John-Erik Jansens juttu om regeringens kommande förslag till ny arbetstidslag. Regeringen kommer att ge förslaget, som sannolikt kommer att försämra arbetstidslagstiftningen också för sk. specialarbetare, som tex. banktjänstemän, först i höst när avtalsomgången är klar. Vilken jäkla taktik, tänkte jag och började minnas hur jag själv i tiderna var med och kämpade mot arbetsgivarnas krav på flexibel arbetstid inom livsmedelsbranschen. Årtalet minns jag inte, men eftersom jag har varit pensionerad redan över tjugofyra år, så måste det ha varit senast på förra århundradets nittiotal. Då försökte arbetsgivarna driva igenom bestämmelser om flexibel arbetstid via branschens kollektivavtal. De ville ha längre arbetstid under högkonjunkturer, t.ex. i korvfabriker och bryggerier under semestertider osv. utan övertidsersättningar, och kortare arbetstid när efterfrågan vore mindre. Jag skrev då i ett kåseri, att som facklig funktionär har jag goda skäl att tacka arbetsgivarna för att de underlättar mitt arbete. Det finns nog inte en enda jobbare som inte var beredd att strejka mot ett sådant krav. Vi var också med arbetsgivarsidans representant vd Bertil Paulig i ett diskussionsprogram i radion om flexibel arbetstid. Han berättade varför arbetsgivarsidan vill ha flextiden och jag varför arbetarsidan är emot den. Folk kunde ringa till programmet och de flesta som ringde var på min sida, tills en amper tant, som sade sig vara modersmålslärarinna, först skällde ut den arma programledaren för undermåligt språkbruk. Jag konstaterade att nu kommer också jag säkert att få mina kokta fiskar stekta, men hon vände sig till Paulig och sade spydigt: – Hur giriga täcks ni arbetsgivare vara, när ni fordrar att de stackars människorna som arbetar i ert rosteri skall jobba långa dagar utan övertidsersättning? Jag tyckte nästan synd om den arma direktören som försökte stamma fram några fraser om hur vi arbetsgivare är tvungna att tänka på lönsamheten. Jag vill minnas att vi som kamptaktik valde punktstrejker mot sådana arbetsgivare som hade makten inom arbetsgivarorganisationen. Arbetsgivarna försökte svara med en total lockout, som för dem gick alldeles åt skogen, och vi fick ett någorlunda bra löneavtal utan flexibilitet. Men nu från gamla minnen tillbaka till dagspolitiken. Man skulle tro att Sipilä redan utgående från galluparna skulle förstå att det inte lönar sig att jäklas med löntagare och fackföreningar. Centerns siffror har vuxit nedåt som kosvansen och samlingspartiet har tagit tätplatsen. Det är förstås ingenting att undra på. Centerpartiet verkar ha glömt sina rötter, tappat sitt gamla bondförnuft och börjat göra en totalt samlingspartistisk politik. Det här var kanske litet fult sagt, för ibland känner man sig själv litet vilsen i dagspolitiken. Partiet som jag har röstat på och jobbat för sedan jag fick min rösträtt på förra århundradets femtital, är inte längre det renodlade socialistiska arbetarparti som jag anslöt mig till, utan någonslags rödgrön blandning, som jag ibland har svårt att förstå. Jag har i alla fall inte vänt kappan så som SFPs presidentkandidat Nils Torvalds, från ultrakommunist till natoanhängare. På tal om Nato, började jag fundera på Finlands anslutning till organisationen en blåsig höstnatt på finska viken: Efter första världskriget bildades stater som kallades buffertstater mellan Västeuropa och Ryssland. Sådana var t.ex. Polen och Finland. När Stalin och Hitler i det sk. Ribbentropavtalet delade Europa fick Stalin bl.a. Finland och Hitler Polen. Under vinterkriget lyckades Finland mot alla odds behålla sin självständighet, medan Hitler utan större svårigheter erövrade Polen. Fast Finland under fortsättningskriget förlorade Petsamo har vi ännu en över 1300 kilometer lång gräns med Ryssland. Om vi gick med i Nato skulle denna gräns förvandlas från mjuk buffert till den västliga alliansens järnhårda bordläggning. Av någon orsak började jag fundera på detta när jag hängde gamla bilringar på den 24 meter långa MS Orbits styrbordsida innan vi bordade den över trehundra meter långa tankern MT Jenny Knudsen. Storlekskillnaden mellan oss och tankern, som var på väg efter en oljelast till Primorsk, och som tom hög som ett sexvåningshus, motsvarade i mitt tycke skillnaden mellan Finland och Ryssland. Det kändes på något sätt tryggare, att det var bara våra bilringsbuffertar – eller fendare som man på sjömanspråk säger – som gnisslade mellan oss och tankersidan där vi guppade på vågorna, och inte vår relativt tunna plåtbordläggning. Nu funderar ni bästa läsare kanske varför vi bordade tankern mitt på Finska viken. En orsak var att vi levererade ett paket viktiga reservdelar som hade kommit med flygfrakt till Helsingfors, för att inte fastna i den ryska tullbyrokratin, och en annan att vi behövde pengar till båtens underhåll. Ett gammalt talesätt är, att man alltid är klokare på land när det sker olyckor på sjön. Men nu tänker jag vända på steken när jag nästa gång argumenterar med en Nato-ivrare: – Vi som har sjövett förstår, att det är tryggare att vara mjuk buffert mellan två oense läger, än att välja sida och bli en del av den hårda gränsen. Flexibla arbetstider och Nato-funderingar De äldre bilförarnas antal i trafiken ökar. Vi ser också en snabb och tydlig ökning av antalet personer över 70 år som förnyar sitt körkort. Temat för detta nummer av tidskriften Eläkeläinen är bilkörning och trafikfrågor. Samtidigt som pensionärernas hälsotillstånd klart förbättrats förändras också behovet av att ta sig fram – våra färdsätt och färdvanor förändras. För de allra flesta äldre som har körkort är personbilen det viktigaste transportmedlet. Trafiksäkerhetsverket Trafi har undersökt vilka de största utmaningarna är för äldre bilförare, enligt deras egen åsikt. Man känner väl till hur viktigt det är att ge akt på den egna körförmågan och vilken inverkan eventuella förändringar har. Framför allt i de äldsta åldersgrupperna uppgav många att de undvek att köra i mörker och under dåliga körförhållanden. I åldersgruppen 75–80-åringar framstod klart ett behov av att känna till nya trafikregler samt hitta den rätta rutten i en obekant omgivning. Utan att närmare redogöra för resultatet i detta sammanhang (närmare information finns på www.trafi. fi) kan vi konstatera att förarna var rätt väl medvetna om sin egen körförmåga och eventuella förändringar. Under de senaste åren har bilarna utrustats med flera anordningar som stöder och underlättar själva körningen. De flesta moderna bilar är utrustade med elektronisk stabilitetskontroll som korrigerar fel och misstag som föraren gör under körningen och hindrar sladdsituationer genom att aktivt reglera bland annat bromsar och motorns effekt. Automatisk nödbromsning blir allt vanligare. De nyaste modellerna har redan utrustats med vägkorsningsassistent som reagerar på den tvärgående trafiken och strävar efter att på förhand varna för en eventuell kollisionsrisk. En nödbromsassistent identifierar situationer som kräver bromsning och fungerar automatiskt. Ett fotgängaridentifieringssystem klarar av att upptäcka en fotgängare också i mörker och kan samtidigt med nödbromsning förhindra en kollision. En körfilsvakt hjälper att hålla kursen och ger akt på körfältslinjen, och den reagerar om man närmar sig linjen eller korsar den. De mer avancerade versionerna bromsar eller vrider på ratten. Ett system som övervakar förarens vakenhet uppmanar till kaffepaus om föraren verkar trött. I bilar försedda med backstartassistent låses handbromsen om bromspedalen trycks ned och om man trycker på gaspedalen låses den automatiskt upp. Navigatorer med röststyrning och vindrutedisplay håller snabbt på att bli allt vanligare. Detta var några av de möjligheter tekniken erbjuder till stöd för den som sitter vid ratten, med anordningar som gör det tryggare och säkrare att färdas. Det gagnar oss alla, inte enbart seniorerna. Tekniken är fin, men smakar det så kostar det. Apparatur som ökar säkerheten borde befrias från skatter som höjer priset och fördröjer en mer utbredd användning. Som konsumenter måste vi också kräva att apparaturen allt tydligare lyfts fram inom bilaffärsbranschen. Aluminiumfälgar har ingen betydelse, men det har däremot säkerhetsutrustningen. Tillsammans med exempelvis Trafikskyddet kunde det vara skäl att utreda behovet av utbildning. I undersökningen kom det fram att ändrade och förnyade trafikregler upplevs som ett problem. Ett annat ämne som kunde tas upp i utbildningen är den nya säkerhetstekniken och hur den används. Allt detta är nödvändigt för att vi ska kunna röra oss självständigt och klara oss i trafiken, så länge som möjligt, så tryggt och säkert som möjligt. Trygg vid ratten
26 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Kevätkokouksia Paikallisyhdistykset Kaarinan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 14.3.2018 klo 11 Vaparissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kajaanin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 14.3.2018 klo 12 Kansanpirtillä, Linnankatu 2, Kajaani. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen Matias Ronkainen Kainuun Liikunnasta esittelee tasapainoliikuntaa.Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 14.32018 klo 13.00 Kemijärven työväentalossa, Särkilammentie 24, Kemijärvi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 14.3.2018 klo 14.00 Viherlaakson palvelutalolla, Kievarinpolku 1, 3.krs., Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2018 klo11.00 Varikolla, Teollisuustie 24, Ylöjärvi . Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 15.3.2018 klo 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2018 klo 12.00, Kittilän työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 15.3.2018 klo 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 19.3.2018 klo 12.00 Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 5, Halikko. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n kevätkokous maanantaina 19.3. klo 10.00 Heinolan järjestötalolla (Tehtaantie 8) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asia. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! ___________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2018 klo 13.00 Pruntsilla, Kauppakatu 28, Kemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2018 klo 13.00 Snellmankodissa, Rantakatu 27, Kokkola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 19.3.2018 klo 10.00, Tietotuvassa, Hämeenkatu 15, 4.krs, Lahti. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja edustajakokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Loimaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 19.3.2018 klo 12.00 Loimaan työväentalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2018 klo 13.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa jäsenet! Johtokunta ___________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2018 klo 10.00 Nuorisotalolla, Ajurinaukio 5, 2.krs. Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2018 klo 10.00 Kansantalolla, Raanujärventie, Haapakoski. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2018 klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktori-salissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja edustajakokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2018 klo 14.00 Kinaporin palvelukeskuksen Kertsi 1:ssä, Kinaporinkatu 9, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2018 klo 12.00 Lohjan Työväentalolla, Kalevankatu 1, Lohja. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2018 klo11.30 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Johtokunta ___________________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2018 klo15.00 Tikkakosken Veteraanitalolla, Myllylammenkatu 6, Tikkakoski. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2018 klo 12.00 Arbetets Vännerillä, Ajurinkatu 14, Vaasa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2018 klo 12.00 ent. Pankintalossa, Kannuskyläntie 1, Himanka. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2018 klo 12.30 Nuorisotalolla, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2018 klo 12.00 Tähtelässä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2018 klo12.00 Kerholassa, Souranderintie 13, Nokia. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2018 klo 11.00 Rytikatu 27, Kemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja keskustelu varapuheenjohtajasta. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2018 klo 11.00 Simon Nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2018 klo 13.00 Jyrkkälän Nuorisotalossa, Nuorisotalonkuja 2, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2018 klo 12.00 Vaajakosken Nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2018 klo 13.00 Ykspihlajan Toimitalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Lohjan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2018 klo 12.00 Lohjan Harjulassa, Kullervontie 7. Lohja. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat (7§). Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2018 kello 13.00 asukastalo Myllärin juhlasalissa, Kiviparintie 2 J Helsinki. Kokouksessa esillä: sääntömääräiset asiat ja edustajan valinta edustajakokoukseen Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2018 klo 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2018 klo 13.00 Viikkarin Valkaman Saarelma-salissa, Herttuankatu 17, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2018 klo 14.00 Lundin-talolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 13.30. Tervetuloa. Johtokunta
Nro 2 maaliskuu 2018 – 27 ELÄKELÄINEN Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2018 klo 13.00 Raahen Työväentalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2018 klo 10.30 Piekkarissa, Eläkeläistila Potkuri, Pohjolankatu 2 A, Rovaniemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Uudenkaupungin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2018 klo 12.00 yhdistyksen kerhohuoneella, Lehmuskuja 3, Uusikaupunki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3. 2018 klo 11.00 Hyvinkään Järjestötalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2018 klo 14.00 Kirkkonummen Palvelukeskuksessa, Rajakatu 2, Kirkkonummi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2018 klo 11.00 Järjestötalolla, Siikapolku 1, Rauma. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Ulvilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2018 klo 13.00 Santrassa, Lauttaranta 7, Ulvila. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 26.3.2018 klo 11.00 Kauttuan Kylätalossa, Kirjakuja 4, Kauttua. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3. 2018 klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7, Kerava. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2018 klo 12.00 Vanhustentalon kerhohuoneella, Lastaajantie 9, Martinniemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3. 2018 klo 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat (7§). Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tornion Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2018 klo 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2018 klo 11.30 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 27.3. 2018 klo 14.00 Seurakuntakeskuksessa, Kirkkosali 2, Merikotkantie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.3.2018 klo 13.00 Limingan nuorisotalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Sonkajärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 27.3.2018 klo 10.00 Sp-Optian kerhotilassa, Lyseotie 1, Sonkajärvi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2018 klo10.00 Tilaustilassa, Sibeliuksenkatu 11, Järvenpää . Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2018 klo 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2018 klo 11.00 Mikaelin kirkolla, Emännänpolku 1, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2018 klo 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Nakkilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2018 klo 12.00 Osuuspankin kerhotilassa, Nakkilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Viikkokerho jatkaa kokouksen jälkeen. Kahvitarjoilu. Jäsenet, tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2018 klo 12.00 Nuorisokeskuksen partiohuoneessa, Puskantie 3, Seinäjoki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2018 klo 12.00 Vampulan Osuuspankin kokoushuoneistossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Aluejärjestöt Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 19.3.2018 klo 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 9.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2018 klo 12.00 Järjestötalolla, Tehtaankatu 8, Heinola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2018 klo 11.00 Kehityksen kerhotalossa, Lystiläntie 21, Piikkiö. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3. 2018 klo 11.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2018 klo 12.00 Pruntsilla, Kauppakatu 28, Kemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 23.3.2018 klo 12.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 26.3.2018 klo 10.00 Kivistön Työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 26.3.2018 klo 12.00 Lapuan Nuorisotalolla, Asemakatu 12, Lapua. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11.00. Omarahoitteinen ruokailu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 27.3.2018 klo 14.00-15.45 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa Kertsi 1, Kinaporinkuja, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja edustajakokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 27.3.2018 klo 11.00 Kankaanpään kaupungin valtuustosalissa, Kuninkaanlahteenkatu 12, Kankaanpää. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.4. klo 11.00 Kempeleen työväentalolla, Koskelantie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta
28 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN Otsikko on hämäävä. Vaikka kaikki muuttuu... entä sitten? Olisiko kenties osuvampi? Otsikon jälkiosiota voi muuttaa mielin määrin, henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Ainoa mikä on välttämätön, on itse muutos. Tykättiin siitä, tai ei. Maaseutu muuttuu. Ei kulje enää kauppa-auto ja maitoautotkin ovat rekkoja suurtankkeineen. Tilalle on tullut jäätelöauto ja viikonloppuisin mökkiläisten citymaasturit, mopot ja mönkijät. Ennen järvenrannan hiljaisuuden rikkoi telkän siipien läpsytys, kuikan huuto ja kaukaa kuulunut haikea haitari, nyt vesiskootteri ja räppi. Maatilan työt muuttuu. Hevosvetoisella niittokoneella niitettiin heinä, se haravoitiin ja seivästettiin. Heinäseipään varjoisalla puolella istuttiin kahville, nenäliinasta tehty hattu päässä ja timotei suussa. Maitopullo oli villasukan sisällä, jotta maito pysyisi kylmänä. Vietettiin siestaa. Nyt iso Valmetti kurvaa pellolle apulaitteineen, pyörähtää tunnin ja munii valkoisia munia pitkin peltoa. Siinä on Edvin Laineen elokuvaromantiikka kaukana. Ne harmaahirsiset heinäladotkin ovat kadonneet, osan on Juhani Palmu maalannut harmaata maaseutua värittämään. Tehdastyökin on muuttunut. Ennen naputettiin, koputettiin, viilattiin, höylättiin ja sahattiin. Oli aikaa istua sorvin taakse tupakalle. Siinä sitä maailmaa parannettiin ja samalla haukuttiin pomo, mutta sen muijaa kehuttiin. Nyt saman työn tekee kauko-ohjattava robotti. Sorvin taustakin saa olla rauhassa. Siellä ei sukupuoleton robotti viheltele toiselle robotille. Seinässä loistaa juliste, #metoo. Kun vaimot pääsivät hellan ja tiskipöydän välistä ansiotyöhön, muuttui myös kotityö. Vaimot olivat hoitaneet kodin, lapset, ruoan ja siinä sivussa vielä miehensäkin. Illalla mies pääsi sieltä sorvin takaa kodin lämpöön, villatakki päällä ja reiskat jalassa istui jalkalampun valossa lukemassa päivän lehteä ja odotti, että vaimo pyytää syömään. Lapsetkin ymmärsivät olla silloin hiljaa. Aika aikaa kutakin ja nyt mies lähtee aamulla töihin (jos on töitä), ovella vilkuttaa vaimolle ja lapsille. Kotiin tullessa hakee lapset päiväkodista ja alkaa valmistamaan iltapalaa lapsille ja kohta kotiin saapuvalle, työn uuvuttamalle vaimolle. Postikin muuttui. Ensin Itellaksi ja kun sitä rahaa jäi, niin muuttui takaisin Postiksi. Sitten Postin rahoitustilanne muuttui ja vaikka kuinka jakajia irtisanottiin, niille lopuille jäi ”luppoaikaa”. Muutettiin heidän työkuvaa. Ulkoilutetaan vanhukset ja jaetaan lääkkeet, käydään kaupassa ja mitataan verenpaine. Hallituskin muuttaa päätöksiään. SOTE ja maakunnat perutaan, sekä valinnanvapaus. Posti jakaa nurmikonleikkuun lomassa palveluseteleitä mitkä käyvät R-kioskille ja markettien eteisissä oleviin postipakettilokeroihin. Jokaiselle oma SOTEpaketti. Vaan on sentään yksi mikä ei muutu. Yrittänyttä ei laiteta, sanottiin JaskaJokus-sarjakuvassa ja VäyrysPaavo on todella omaksunut sen sanonnan. Virka kuin virka, niin Paavo ilmoittautuu halukkaaksi ottamaan sen vastaan. Vaikka gallupit vääristelee, niin kyllä se ”totuus” paljastuu, kun äänet on laskettu. Venäjälläkin on presidentinvaalit tulossa, ja USAssa. Odotamme Paavon ilmoittautumista ko. kilpaan. JUKKA LUUKKONEN Vaikka kaikki muuttuu... (mikään ei muutu) Mitä kaikkea opimmekaan, me Tikkurilan Eläkeläiset ry:n uteliaat jäsenet talvisena retkipäivänä Lounais-Suomen huippupaikoille. Opimme, että Forssa-nimi on vain virallista käyttöä ja hienohelmoja varten, kansalle se on Vorssa. Nimittäin kyseisen seudun kielessä hyväksytään vain yksi ähvä, ja se tietenkin sijoittuu pesufatiin. Murteelliset ilmaisut olivat hauska lisä uupumattoman ja osaavan Lounais-Suomen Oppaiden edustajan Arja Suran vuolaassa kerronnassa. Sura painotti, että hänen puheensa oli tammelalaista sananrieskaa, joka kuulemma eroaa tunnistettavasti naapurikuntien kielenkäytöstä. No, kun itse on savolainen, ei passaa ihmetellä muiden murteiden hienouksia, saati väittää, että ne kuulostavat ajoittain pitkältä radiosketsiltä. Kuulimme niin paljon uutta pääsiassa Jokioisten, Tammelan ja Forssan seuduista, että niissä riittää miettimistä. Tämän päivän tutkimuslaitokset ja elintarviketeollisuus tulivat selväksi. Vielä tarkemman setvimisen saivat historialliset kohteet; Pitsiynnä muut kirkot, komeat pappilat, joilla oli ollut joukoittain torppareita ja uljaat kartanot, joista ajan myötä on tullut toimitiloja kartanoaatelin palvelemista parempaan tarpeeseen. Mitä nyt yhden kartanon yläkerran ikkunasta vielä muiden kyydistä unohtunut Harmaa Rouva vinkkailee aika ajoin – mitä lie hällä jäänyt asiantynkää. Suurinta sympatiaa taisi minun lisäkseni moni muukin ryhmästämme kokea Vorssan Pumpulienkeleitä kohtaan. Heistä kuulimme eloisasti asioita esittelevässä museossa monta tarinaa. Ruotsista tullut A.W. Wahren toi Forssaan 1800-luvun puolivälissä puuvillateollisuuden, ja ajan myötä myös kutomon. Samalla Wahrenin katsotaan perustaneen koko Forssan. Nämä suuren siunauksen ja kasvun seudulle tuoneet teollisuuslaitokset näkivät raskaan työn raadantaa vuosikymmenten ajan. Lähinnä naiset ja jopa tyttölapset näppärän pienine sormineen tekivät työtä nälkäpalkalla ja ilman turhia työturvallisuushupatuksia. Puuvillaa käsin työstäneet naiset saivat ylleen pölyä ja nöyhtää, joiden ansiosta he tehtaan hämäristä ruokalaan tullessaan hohtivat auringonvalossa kauttaaltaan valkoisina, kuten enkelit. Nämä räväkät tytöt ja emännät – joukoissaan myös tuleva ensimmäinen naisministerimme Miina Sillanpää – synnyttivät myös kateutta, sillä heillä oli kartanonpiikoihin verraten kuitenkin elämä hallussa lyhyinä vapaa-aikoina. Ja pumpulienkelit myös bailasivat sen ajan mittapuulla ehkä rankastikin mutta takuulla aina kaikkein kauneimmissa mekoissa! Pumpulienkelien kohdalla on nyt valtava City Market, ja puuvillaa alueella on kauniisti tarjolla Finlaysonin myymälässä. Kiitos pätevälle oppaallemme ja tervemenoa muutkin tälle hauskalle ja antoisalle retkelle. ORVOKKI JAAKKOLA Pumpulienkelit lentää mun uniin eli terveisiä Vorssan halmeilta Tikkurilan Eläkeläiset ry:n väki virkistyi helmikuussa Forssan seudulla, missä on koettu monta maamme historiallista käännekohtaa. Niistä voisi poimia vaikkapa Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen tällä nimellä perustaminen vuonna 1903, ja kohta sen jälkeen syntyikin soppari 8-tuntisesta työpäivästä. Ei hassumpia muistomerkkejä. Kuva: Orvokki Jaakkola Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestön talvipäivät pidetään Kemissä lauantaina 24.3. Pääpaikkana on Sauvotalo eli entinen Kemin työväentalo, osoite Valtakatu 22. Saapuminen ja ilmoittautuminen on klo 11 – 12 ja päivät alkavat klo 12. Ulko-ohjelmassa on hiihtokilpailu, pilkkikisat sekä yhdistysten väliset luutapallopelit. Sisällä Sauvotalossakin tapahtuu koko ajan. Juhla alkaa noin klo 16 ja sen päälle on vielä puolitoista tuntia tanssia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Kemin Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Mauno Palo, mauno.palo@gmail.com, puhelin 040 529 1335. Tietoa tapahtumasta löytyy myös Kemin Eläkeläiset ry:n nettisivuilta www.keminelakelaiset.fi Lapin Aluejärjestö viettää talvipäiviään Kemissä
Nro 2 maaliskuu 2018 – 29 ELÄKELÄINEN IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Jäsenmaksutili IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Jan Koskimies toiminnanjohtaja 040 747 0776 jan.koskimies@elakelaiset.fi Anna Autio jäsenvastaava 044 751 1030 anna.autio@elakelaiset.fi – jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri materiaalitilaukset Heli Grönroos henkilöstöja talousvastaava 050 529 0399 heli.gronroos@elakelaiset.fi – laskutus, maksatus, ostoja myyntireskontra Anna Eskola aluetyön suunnittelija 044 751 1031 anna.eskola@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösuunnittelija 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi – Eläkeläinen-lehden syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Tiina Rajala koulutussuunnittelija 040 582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuurisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Tuomas Talvila tiedottaja 050 570 9716 tuomas.talvila@elakelaiset.fi Jouni Ahonen hankekoordinaattorin sijainen, Verkko ja vempaimet hallintaan -hanke 044 751 1032 jouni.ahonen@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu 017 560 1403 tai 0400 403 669, myyntipalvelu@kuntoranta.fi Martti Korhonen puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja eläkeläiset ry Julkaisija: Eläkeläiset ry Päätoimittaja: Jan Koskimies Toimitussihteeri: Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Autio, puh. 044 751 1030, anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 euroa/vsk Muu Eurooppa 36 e/vsk, muut ulkomaat 40 e/vsk Ilmoitushinnat: 2,00 euroa / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen, 050 5323 444 m-leena.laitinen@kolumbus.fi Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset: Anu Mäki, 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2018 Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 vaihde Toimisto ja puhelinkeskus palvelevat arkisin kello 9.00–15.00 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut:www.elakelaiset.fi Ivalon Eläkeläiset Anna Mäkinen Mikko Taskila Kittilän Eläkeläiset Ilona Koivula Kokkolan Eläkeläiset Asta Wikström Lahden Eläkeläiset Irma Pyymäki Risto Rautaporras Aino Sutinen Malmin Eläkeläiset Veikko Mäntynen Muhoksen Eläkeläiset Eero Johannes Pikkuaho Muuramen Eläkeläiset Erkki Malin Oulun Työväen Eläkeläiset Aura Alasalmi Pellon Eläkeläiset Eeva Laitamaa Sallan Eläkeläiset Raimo Petteri Kellokumpu Simo Tallqvist Seinäjoen Eläkeläiset Helle Haapaniemi Sonkajärven Eläkeläiset Hellin Hilja Martikainen Suolahden Eläkeläiset Ida Siirtola Suomussalmen Eläkeläiset Antero Moilanen Ykspihlajan Eläkeläiset Martta Emilia Olkkola Tor Alvar Eklund Pentti Välikangas 100 vuotta 5.4. Lahja Rautiainen Pihlava 95 vuotta 29.3. Oiva Lukkala Kaarina 92 vuotta 16.4. Mirjam Niemi Pihlava 90 vuotta 22.2. Seija Sinikka Manninen Myllypuro 4.3. Aimo Laitala Oulu 11.3. Perttu Hyöky Kotka 18.4. Bertta Mellanen Kotka 85 vuotta 20.3. Erkki Kaskinen Loimaa 23.3. Anja Moilanen Suomussalmi 26.3. Tom Lehto Tikkurila 25.5. Ahti Karppinen Pyhtää 80 vuotta 5.3. Ilmari Klinga Jyväskylä 8.3. Raili Lindroos Jyväskylä 17.3. Helena Virkkunen Lohja 21.3. Ritva Veijalainen Hyrylä 24.3. Aili Kotilainen Tikkurila 27.3. Ensio Piirainen Oulunsalo 28.3. Reijo Pottila Kaarina 31.3. Toini Salmi Nakkila 21.4. Veijo Hirvikoski Kokkola 21.4. Valto Romakkaniemi Pello 28.5. Kalevi Spinkkilä Kaarina 30.5. Sakari Kallio Kaarina 75 vuotta 22.2. Pekka Paappanen Kerava 5.3. Pirkko Heinonen Jyväskylä 7.3. Jorma Männikkö Kalajoki 11.3. Terttu Hellgren Kotka 19.3. Jorma Moilanen Suomussalmi 24.3. Juhani Laurila Salpakangas 26.3. Heikki Koivulahti Korso 16.6. Martti Teppo Kokkola 70 vuotta 12.2. Raimo Kiviniemi Pello 17.2. Eeva Gröhn-Lehtinen Jyväskylä 19.2. Eero Hakola 26.2. Seija Murtonen Joensuu 28.2. Seppo Raassina Joensuu 1.3. Alpo Anttonen Kajaani 2.3. Sinikka Kankaanpää Kokkola 8.3. Peter Snellman Kokkola 15.3. Maija Virtanen Loimaa 17.3. Marketta Rouvinen Korso 27.3. Heimo Rantanen Suomussalmi 28.3. Markku Laikku Nakkila 30.3. Pirkko Piispanen Oulunsalo 2.4. Erkki Vesa Pihlava 10.4. Jorma Pirinen Kajaani 11.4. Jouko Ranta Laihia 14.4. Riitta Rantanen Korso 15.4. Pekka Panttila Laihia 15.4. Pentti Panttila Laihia 17.4. Maija Karhunen Kaarela 18.4. Matti Holopainen Tikkurila 20.4. Maire Seppänen Suomussalmi 23.4. Raimo Isokytö Pello 25.4. Kari Nyyssönen Kajaani 25.4. Kari Väisänen Kajaani 65 vuotta 10.3. Pentti Korvela Kokkola 18.4. Anna-Liisa Vaaraniemi Pello 5.5. Riitta Korkea-aho Kokkola 60 vuotta 10.3. Merja Lauriainen Salpakangas 19.4. Hannele Pitkä-Liukkonen Espoo
30 – Nro 2 maaliskuu 2018 ELÄKELÄINEN L uettuani ”kokemusasiantuntijaksi” itseään nimittävän sosiaalipsykologian emeritusprofessorin Antti Eskolan kirjan Vanhuus. Helpottava, huolestuttava, kiinnostava (Vastapaino. 2016) nousi mieleeni pari joskus lukemaani anekdoottia: Vanhahko herrasmies seurasi lasten leikkejä puiston reunalla ja pysäytti reippaan näköisen pikkumiehen kysyen tämän ikää. –Viisi vuotta, kuului reipas vastaus, ja jatko: – niin ne vuodet vierii ja ihminen vanhenee. Toinen tarina. Vanhan ystävänsä avoimen haudan reunalla kylän juoruakkahuokaisee tuttavalleen: – Jaa’ah Serafina, tonne sitä mekin aikanaan joudutaan, jos elää saadaan ja terveenä pysytään. Uskonnollisen torpparikodin poikana ja koulukasvatuksensa pohjalta Antti Eskola pitää itseään vähintäänkin kulttuurikristittynä, jossa on uskonnollista uskoa. Radikaalina vasemmistolaisena professorina hän erosi kirkosta, mutta eläkepäivinään palasi pohtimaan uskonnon osuutta elämänkatsomukseensa ja liittyi takaisin kirkkoon. ”Kirkko oli demokratisoitava siinä kuin työelämä, perhe, koululaitos ja armeija. Tässä on syy miksi aloin kirjoittaa uskonnosta, ei mikään ”uskoontulo”.” Näin syntyi kirja Uskon tunnustelua. Mitä jumalasta pitäisi ajatella? (1999) Akateemisen tutkijan ottein Eskola pohti, kuinka voi puhua siitä, mistä ei voi tietää, eli uskonnollisen uskon kohteesta. Näin vanhan ja uuden hedelmällisen risteytyksen tuloksena syntyi kirja Tiedän ja uskon (2003). Se merkitsi samalla helpotuksen tunnetta, kun tutkijan mieltä vaivannut ”tiedon ja uskon välinen jännite laukesi ja kumpikin löysi maailmankatsomuksessani oman sijansa”. Sivupersoonien erilaiset näkökulmat Jatkona tälle metodiselle pohdiskelulle ilmestyi kuvaileva esitys omasta uskosta kirja Yksinkertainen usko (2006). Synteesinä kirja Vaikka en niin kuin kirkko opettaa (2013). ”Siinä uskonnollinen uskoni on vielä päivitetty sekä kuvattu nimenomaan suhteessa kirkon oppeihin”. Mikä henki meitä kantaa: Katselen työni jälkiä (2009) on rakenteellisesti mielenkiintoinen opus, jossa Antti Eskola tarkastelee omaa elämäänsä kolmen tai neljän erilaisen hahmon tai sivupersoonan kautta. Ensimmäisen hän nimesi ”1950-luvun koulupojaksi” aineistona lukiolaisen päiväkirjat vuosilta 1951-1954, joiden pohjalta hän piirsi koulupojan sivupersoonan. Tämän jälkeen päiväkirjat hävitettiin, koska kirjoittaja tiesi, että tuo ”ujo koulupoika ei olisi halunnut kenenkään näkevän vihkojaan”. Toinen sivupersoona sai nimekseen ”1970-luvun sosiologi”, jolle tunnusominaista olivat ”ärhäkkä asioihin puuttuminen ja radikaalit kannanotot”. Aikanaan kokoomuksen Uusi Suomi luonnehti hahmoa sanoilla ”äärivasemmistomme ykkösprofessori”, ja tyyppi itse tunnusti 1978 ilmestyneessä Ihmisen ääni -kirjassa, että ”minulla on niin sanotun vittumaisen miehen maine”. Kolmas hahmo, ”Vanha emeritusprofessori”, on tyystin toisenlainen. Se näkyy erityisesti siinä miten vanha professori lukiessaan koulupojan päiväkirjoja, joita ”sosiologi” oli moitiskellut, hihkaisee: ”Ai, että minä pidän tuosta pojasta”. Pojasta tuleekin jo ”tärkeä nuori ystävä”. Matkan lyhentyessä aika näyttää kutistuvan kokoon Eläkkeelle jäämiseen liittyi helpotus ilman isompia terveysvaivoja. Alkoi palkkatyöstä vapaa ”kolmas ikä”, jolloin piti olla mahdollista – niin kuin Marx ja Engels nuorina maalailivat — ”tehdä tänään tätä, huomenna tuota, aamupäivällä metsästää, iltapäivällä kalastaa, illalla hoitaa karjaa, ja syönnin jälkeen kritisoida, aivan kuten mieleni halajaa”. Vähitellen tämä vapaus alkoi supistua. Liikkuminen kesämökin kivisellä rannalla vaikeutui, samoin veneeseen pääseminen ja niin jäi kalastaminenkin. Mutta jäipä enemmän aikaa maailman kritikoimiseen,filosofiseen ja uskonnolliseen pohdintaan auringonlaskua rannaltakatsellen. Mutta sitten käveleminen vaikeutuu. Matkan lyhentyessä myös aika näyttää kutistuvan kokoon. ”Ei enää jaksa liikkua” tarkoittaa, että ei enää jaksa elääkään. Sitä havainnollistaa kielikuva ”loppumetreistä. Eskola tiivistää: ”Omalla kohdallani tuo ratkaiseva loppumatka on tarkkaan mitaten neljä ja puoli metriä eli sängystäni vessaan. Kun siitä en enää pysty omin voimin selviämään, on epävarmaa, jaksanko enää elääkään”. Vanhenemiseen liittyviä huolen aiheita ovat se, kun käveleminen alkaa vaikeutua, kun väsymys lisääntyy, kun muistaminen alkaa takkuilla. Ihannekuolemana useat pitäisivät, että illalla nukahtaa rauhalliseen uneen, eikä aamulla enää herää. Ihmiset voivat myös määritellä itse hoitotahdon, jos esimerkiksi ei halua, että elämää ylläpidetään keinotekoisesti teknisin keinoin hengityskoneessa, pakkoruokinnalla tai muuten. Antti Eskola puuttuu myös erittäin ajankohtaiseen kysymykseen vanhusten hoivan puutteista. Laitoshoitopaikkoja on vähennetty, vetoamalla siihen, että suurin osa vanhuksista haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja mieluummin välttää laitoshoitoa. Tämä on kuitenkin väärin ja merkitsee käytännössä monien kohdalla heitteille jättöä. Siksi vanhuksilla pitää olla oikeus hoivapaikkaan: ”Kun ei pääse omin avuin vessaan, ei saa vettä hanasta eikä voileipää kaapista, kun ei kykene siirtymään tuolista sänkyyn, kun on turvaton ja pelkää eikä tiedä onko yö vai päivä, silloin kotihoidon useakaanpäivittäinen käynti ei auta. Tässä vaiheessa on oltava oikeus valita asumismuoto, jossa apua on tarjolla aina, kun sitä tarvitsee”. Kun nyt vanhana katson ympärilleni, Suomi ei olekaan enää itsenäinenvaltio, vaan osa sitä määräilevää kummallista Euroopan unionia. Juuri nyt eläkeläisen avuttomuuden ja voimattomuuden tunnetta lisää sekin, että vallassa on porvarihallitus, jonka jokainen päätös on tarkoitettuhyödyttämään vain pääomanomistajia. Tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ei piitata, vaan rikkaille annetaan ja köyhiltä otetaan. Vanhuudestani uhkaavat ilo ja toivo kadota. Kirjansa loppulukuun Eskola on koonnut kuolemaan ja hautajaisiin liittyviä rituaaleja ja antaa ohjeet millaisen siunaustilaisuuden hän toivoisi itselleen järjestettävän. Kuolema tulee silloin kun on tullakseen Kosmologi ja tietokirjailija Kari Enqvist on monien alaansa koskevien kirjojen ohella kirjoittanut myös mielenkiintoisia pohdintojaan ihmisyydestä, uskonnosta ja kuolemasta teoksissa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat ( 2009) ja Uskomaton matka uskovien maailmaan (2012). Enqvist toteaa, että luonnolliseen kuolemaan liittyy sattumanvaraisuus. Kuolemaa vastaan ei voi ottaa vakuutusta. Se tulee silloin kun on tullakseen. Tieteen ja uskonnon roolia Enqvist kuvaa seuraavasti: ”Tiede on uskonnotonta. Se ei piittaa jumalan olemassaolosta… Tieteellinen maailmankuva ei ole sama asia kuin tiede…Tieteellistä maailmankuvaa ei ole osoitettu oikeaksi. Se on hahmoteltu mahdolliseksi todellisuudeksi, jonka kaikki elementit ovat enemmän tai vähemmän järkiperäisiä ja ainakin osittain julkisesti perusteltuja… Tieteellinen maailmankuva ei ole dogmaattinen. Se on jatkuvassa muutoksen tilassa. Se on kuin joki, joka koko ajan virtaa… Maailmankatsomus on maailmankuva lisättynä etiikalla ja estetiikalla: käsitykselle siitä, mikä on oikein, mikä kaunista, mikä hyvää tai pahaa”. ”Todennäkösiesti palvot väärää jumalaa” Esko Valtaoja on tähtitieteilijä, joka on pohdiskellut myös uskonnon roolia (Kaiken käsikirja. URSA, 4. painos 2012) ja tiivistää uskontoa koskevan arvionsa lauseeseen, joka on hänen mukaansa lähes ainoa varma asia, mitä uskonnosta voidaan sanoa: ”Mitä jumalaa sitten kumarratkin, todennäköisesti palvot väärää jumalaa”. Väite perustuu siihen matemaattiseen tosiasiaan, että suurimpienkin uskontojen kristinuskon ja islamin eri uskonhaarojen välillä vallitsee jyrkkiä erimielisyyksiä ja toisia pidetään harhaoppisina, joiden paikka ei ole jumalan luona vaan joutuvat kadotukseen. Sitä paitsi uskonto ei alunperinkään ole lähtöisin jumalasta. Uskontoja oli ennen kuin todellinen Jumala — juutalaisten Jahve, islamilaisten Allah — ilmoitti ihmisille olemassaolostaan profeettojensa kautta. Valtaojan tiivistelmä: ”Renessanssi löysi ihmishengen menneisyyden, valistuksen aika nykyisyyden. Nyt olemme löytämässä ihmishengen tulevaisuuden…Tulevaisuus on yhtä rajaton ja loputon kuin itse maailmankaikkeus”. Ja lopuksi Valtaojan kosmologinen paradoksi: ”Aluksi ei ollut mitään ja sitten se räjähti”. OIVA BJÖRKBACKA Vanhuus, kuolema ja uskonto Sosiaalipsykologin ja kosmologin näkemys Kari Enqvist (vasemmalla), Antti Eskola, Esko Valtaoja. Kuvat: Veikko Somerpuro/ WSOY, Vastapaino, Jussi Nukari/Lehtikuva Kosmologi, sosiaalipsykologi ja tähtitieteilijä
Nro 2 maaliskuu 2018 – 31 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Krypton 1/2018 ratkaisu Ristikko 2/2018 Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Krypton 1/2018 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Raili Nummenalusta, Uusikaupunki ja Maarit Räty, Jyväskylä. Onnittelut voittajille! Ristikon 2/2018 ratkaisut on lähetettävä 9. huhtikuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO.